Suullinen kysymys suomalaisten brändien kehittämisestä (Ville Skinnari sd) | Suullinen kysymys koulutuksellisen  eriarvoistumiskehityksen  pysäyttämisestä (Eeva-Johanna Eloranta sd) | Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen estämisestä (Lauri Ihalainen sd) | Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn säilyttämisestä (Ritva Elomaa ps) | Suullinen kysymys mielenterveysongelmien  hoidosta  ja  kuntoutuksesta  (Jani Toivola vihr) | Suullinen kysymys seuratoiminnan kehittämistuesta (Paavo Arhinmäki vas) | Suullinen kysymys kielellisten oikeuksien seuraamisesta (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kysymys Israelin pääkaupungista (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta (Esko Kiviranta kesk) | Suullinen kysymys alaikäisten avioliitoista (Tytti Tuppurainen sd) | Suullinen kysymys Agenda 2030 -tavoitteista arktisella alueella  (Mari-Leena Talvitie kok) | Suullinen kysymys heikoimmassa asemassa olevien  perustoimeentulon turvaamisesta (Sami Savio ps) | Suullinen kysymys soidensuojelun edistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr) | Suullinen kysymys nuorten itsemurhien ehkäisemisestä (Lea Mäkipää sin) | Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Jari Myllykoski vas) | Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Eero Heinäluoma sd) | Suullinen kysymys rakentamisen helpottamisesta kunnissa (Ari Torniainen kesk) | Suullinen kysymys nuorten hyvinvoinnista (Laura Huhtasaari ps) | Suullinen kysymys  liikunnan  avustusjärjestelmien  uudistamisesta (Harry Harkimo kok) | Suullinen kysymys ikäihmisten yksinäisyydestä (Touko Aalto vihr) | Suullinen kysymys toimeentulotuen myöntämisen ongelmista Kelassa (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys moniammatillisten hoitotiimien toiminnasta sote-uudistuksen jälkeen (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kysymys ilmastonmuutokseen varautumisesta maatalouspolitiikassa (Sirkka-Liisa Anttila kesk) | Suullinen kysymys nopean kasvun yritysten tukemisesta (Anne-Mari Virolainen kok) | Suullinen kysymys EU:n tulevaisuudesta (Toimi Kankaanniemi ps) | Suullinen kysymys opetuksen järjestämisestä ammattikouluissa (Maria Tolppanen sd) | Suullinen kysymys virtuaalivaluutasta (Kimmo Kivelä sin) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomi on täyttänyt 100 vuotta, ja meillä on sadan vuoden ajan tehty työtä Suomen ja Suomi-brändin tunnettuuden kasvattamiseksi ja lisäämiseksi. Sellaiset nimet kuin Fazer, Paulig ja Hartwall ovat tehneet hienoa työtä. Nokia teki aikanaan hienoa työtä matkapuhelimissa. Samoin Finnair. Eli meillä on kansainvälisesti tunnettuja brändejä, mutta olemme takamatkalla esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Kysymys on samalla vientituloista ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta. Kuluttajabrändit luovat samalla maakuvaa joka puolelle maailmaa.

Onko hallitus kiinnittänyt huomiota uuden Business Finlandin valmistelun yhteydessä suomalaisten brändien rakentamiseen ja kehittämiseen? Voisimmeko tehdä tätä työtä yhdessä hallituksen ja opposition välillä, jotta seuraavan sadan vuoden päästä olisimme tässäkin asiassa Ruotsia parempia?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Skinnari ottaa esille erittäin tärkeän asian: maabrändin ja tietysti myös tuotteiden brändäyksen siinä mukana. Ensinnäkin täytyy kiittää Suomi 100 ‑toimijoita. Suomi on saanut kansainvälisesti valtavan määrän hyvää kuvaa, joka on omalta osaltaan edesauttamassa brändikehitystä niin Suomessa kuin suomalaisissa tuotteissa.

Edustaja viittasi Business Finlandiin, eli kysehän on siitä, että Tekes ja Finpro laitetaan yhteen. Täällä tulee yhtenä osana olemaan ilman muuta Suomi-brändin kasvattaminen, koska nythän lähettiläät tulevat olemaan maajohtajia tässä Business Finlandissa: jokaisessa maassa, jossa lähetystö on, on maajohtaja. Heillä tietysti on sitten keskeinen rooli sen Suomi-brändin rakentamisessa, mutta toisaalta kyllä meillä kaikilla, niin oppositiolla kuin meillä hallituksessa, on oma velvollisuutemme ja roolimme Suomi-kuvan rakentamisessa ja brändäämisessä.

Arvoisa puhemies! Olemme olleet Suomessa ylpeitä siitä, että perhetaustalla — vanhempien tuloilla tai koulutuksella — ei ole ollut merkitystä siihen, miten hyvin koululaiset pärjäävät. Tilanne on nyt muuttunut, sillä Pisa-tulokset ovat tuoneet ensi kertaa esiin sosioekonomiset eli perhetaustan vaikutukset oppimistuloksiin.

Eroja oppimisessa on nyt myös alueellisesti. Kaupunkien koululaiset pärjäävät paremmin kuin maaseudun, Uudellamaalla pärjätään paremmin kuin Länsi-Suomessa. Alkaa näyttää siltä, että vain vahvemmilla kunnilla on mahdollisuus tiukentuvan talouden oloissa panostaa riittävästi opetukseen.

Eriarvoisuus lasten ja kuntien välillä on tullut kouriintuntuvasti esiin myös varhaiskasvatuksessa sen jälkeen, kun rajasitte subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvatitte ryhmäkokoja. Osa kunnista on toteuttanut nämä heikennykset ja osa taas ei.

Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä, jotta tämä koulutuksellinen eriarvoistumiskehitys pysäytetään? Ja vastaukseksi ei nyt kelpaa se, että olette panostaneet koulujen tasa-arvorahaan, sillä olette niitä viime kaudesta tuntuvasti leikanneet.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisen ytimessä on mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen. Ja se on itse asiassa koko sen Suomen 100-vuotisen tarinan ytimessä — se, että riippumatta taustasta ja asuinpaikasta lapset saavat laadukkaan koulutuksen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin.

Ja näitä kivijalkoja koulutuksessa haluamme vahvistaa. Oppimistulosvertailut ovat osoittaneet sen, että Suomessa edelleen koulutusjärjestelmä on yksi tasa-arvoisimmista maailmassa, mutta suhtaudumme erittäin vakavasti niihin heikkenemiin, mitä näemme esimerkiksi vaikkapa sen tasa-arvon osalta, sosioekonomisen taustan vaikutuksen vahvistumisessa oppimiserojen kautta. Ja siihen liittyen meillä on lukuisia uusia toimenpiteitä: Uudet opetussuunnitelmat tärkeimpänä, tasa-arvorahoitus ensi vuodelle on valtion budjetissa kaksinkertaistettu edelliseen nähden — ja se on historiallisen korkealla tasolla, ei ole ollut aikaisemmin [Välihuutoja vasemmalta] heikompien alueiden koulujen tuki näin korkealla tasolla. Samoin luodaan uusi elementti alueellisen tasa-arvon vahvistamiseen [Puhemies koputtaa] nimenomaan niihin kuntiin, joissa on heikot kehittämisresurssit. [Puhemies koputtaa] — Ja jatkan mielelläni tästä, jos vielä saan lisää vastausaikaa myöhemmin.

Puhemies Maria Lohela

Ja myös tällä kyselytunnilla sekä kysymykset että vastaukset ovat enintään minuutin pituisia. Pyydän kunnioittamaan sitä aikaa, koska ne minuutit ovat meille kaikille yhtä arvokkaita.

Arvoisa puhemies! Yksi suuri eriarvoisuuden lähde on se, että meillä on lähes 70 000 sellaista nuorta tai nuorta aikuista, jotka eivät ole koulutuksessa, eivät ole työssä ja ovat huonosti kiinni yhteiskunnassa. Nuorisotutkimusseura teki heille hiljakkoin tähän liittyvän kyselyn, ja heidän suuri viestinsä on: koulutuskynnys matalammaksi, työmahdollisuuksia myös heille. Mutta kävi myös ilmi, että heidän syrjäytymisensä suuria syitä ovat ystävien puute, yksinäisyys, mielenterveydelliset pulmat, syrjintä ja tulevaisuudenuskon puute. Toivoisin, ja esitän, että tälle kohderyhmälle tehtäisiin nopeasti jotakin toimenpiteitä, jotta nämä ihmiset pääsevät kiinni yhteiskuntaan, työhön ja koulutukseen tasavertaisina kansalaisina näin 100 vuotta täyttäneessä Suomessa.

Kiitos, arvoisa puhemies, ja edustaja Ihalaiselle kiitos arvokkaasta kysymyksestä! Hallitus tekee paljon työtä sen eteen, että voisimme kitkeä nuorten syrjäytymistä, vaikuttaa jo varhaisemmassa vaiheessa ja turvata jokaiselle hyvän alun koulutuspolulla ja elämässä eteenpäin. Yksi näkökulma tässä yksinäisyyteenkin vaikuttamisessa ovat harrastamismahdollisuudet. Eli hallitus on asettanut tavoitteeksi sen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen, ja se vaatii meiltä toimia laajasti yhteiskunnassa, sekä valtion toimia että kuntien. Kolmannen sektorin toimijat — liikuntajärjestöt, seurat ja kulttuuritoimijat — ovat erittäin keskeisessä roolissa, ja perheet otetaan tietysti tähän työhön mukaan. Ponnistelemme muun muassa tehostamalla tilankäyttöä, saadaan matalalla kynnyksellä harrastustoimintaa koulujen iltapäiviin, tuetaan seuroja siinä, että harrastamisen kustannuksia voitaisiin tulevaisuudessa alentaa, ja tuodaan erilaisilla toimilla niitä mahdollisuuksia jokaisen lapsen ja nuoren ulottuville.

Arvoisa puhemies! Kansainväliset suuryritykset jyräävät lähes joka toimialalla. Kilpailu on kovaa, ja pienempien paikallisten yritysten menestysmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset suurien kilpailijoiden hallitessa markkinoita. Suomea tarkasteltaessa musiikkiala on esimerkki sellaisesta tilanteesta. Kotimaiset pienet levyfirmat ovat hätää kärsimässä, kun käytännössä kolme monikansallista levyjättiä pyörittää bisnestä ja muut jakavat muruset. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kuitenkin yhteiskunnallemme todella tärkeitä työllistämällä suuren joukon suomalaisia ja maksamalla veronsa Suomeen. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten valtio aikoo huolehtia, että kotimaisten pk-yritysten kilpailukyky säilyy markkinoilla, joita hallitsevat suuret toimijat vahvan markkina-aseman ja mittakaavaedun turvin? On siis kysymys vaikka musiikkialasta tai vaikkapa sotesta.

Arvoisa puhemies! Kysymys ainakin osittain minun toimialaani osuu, joten vastaan siltä osin. — Kysyjän esille ottama asia on hyvin tärkeä siinä, että jos haluamme elävän kulttuurielämän, se vaatii myös sitä, että yksityissektorin yrittäjät — esimerkiksi pienet musiikkialan yrittäjät, jotka varmaan kysyjälle ovat hyvin tuttuja — voivat toimia edelleen ja saada myös tekijänoikeuspalkkionsa hyvässä järjestyksessä. Tämä vaatii kansainvälistä yhteistyötä, jossa keskeinen toimija tietysti eurooppalaisella tasolla on EU, joka on tällä EU-vaalikaudella ajanut digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä, ja tärkeä osa sitä on nimenomaan tekijänoikeussääntelyn kehittäminen eurooppalaisella tasolla niin, että jokainen saa sen hyvän, ansaitsemansa osan siitä tulovirrasta, joka liikkuu silloin kun esimerkiksi erilaisista nettipalveluista kuunnellaan erilaisia tuotteita tai katsotaan audiovisuaalista materiaalia, mikä nykyään on hyvin yleistä. Eli tässä toimitaan sekä kansallisella tasolla että EU-tasolla jatkuvasti.

Arvoisa rouva puhemies! Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen valitettavan paljon pelkoa ja häpeää: pelkoa leimautumisesta ja ulos jäämisestä, hätää siitä, että vaikka pyytää apua, niin ei tulekaan kuulluksi. Kenenkään ei tulisi joutua piilottamaan tai peittämään omaa tarinaansa, kantamaan mukanaan häpeää sen vuoksi, että omat voimat ovat lopussa. On myös tärkeää viedä eteenpäin viestiä, että mielenterveysongelmista voi selvitä ja kaatumisesta voi tulla myös voimauttava ja viisautta antava elämänvaihe ja että paluu työelämään tai opintojen pariin on mahdollista. Mielenterveysongelmat ovat usein pitkäkestoisia, koska yhteiskunnan tarjoama hoito on puutteellista. Hoitoonpääsy, hoidon sisältö ja sen kesto toteutuvat edelleen epätasaisesti. Tarvitaan myös enemmän yksilöllistä tukea työelämään ja opintoihin paluuseen.

Arvoisa puhemies! Millä keinoin hallitus aikoo tukea mielenterveysongelmien hyvää hoitoa sekä mielenterveyskuntoutujien paluuta työelämään, opintoihin ja osallisuuteen yhteiskunnassa?

Arvoisa puhemies! Kysymys on laaja ja Suomen kansanterveyden ja kansan koko hyvinvoinnin kannalta iso ja merkittävä. Muutamia nostoja laajan teeman vastaukseksi.

Aloitan lapsista ja nuorista. Heidän mielenterveysongelmansa on asia, jota voisimme kutsua uudeksi kansanterveyshaasteeksi. Neljännesmiljardi yhteisiä varojamme kuluu vuosittain lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Jo ennen tätä olisi erittäin arvokasta, että voisimme panostaa vanhemmuuden tuen menetelmiin, ja uskon, että eduskunnan tekemään juhlapäätökseen, Itlan rahoittamiseen, liittyen siellä voi olla yksi teema myös tämä mielenterveyden kokonaisuus, johon siellä paneudutaan lasten ja nuorten osalta. Se jää säätiön harkittavaksi.

Toinen ulottuvuus, joka koskee kaikenikäisiä mielenterveyden kanssa kamppailevia, on mielenterveyteen liittyvä lainsäädäntö, joka kuuluu hallituksen uudistusohjelmaan. Valmistelussa on siis uudet pykälät mielenterveyteen liittyvien palveluiden takaamiseksi.

Ja mitä tulee kuntoutuksen osioon, niin se on ministeri Mattilan vastuulla pääasiassa, mutta totean tästä kärkihankkeen: osatyökykyisten parempi tie työelämään.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan edustaja Ihalaisen tärkeää kysymystä siitä, miten lasten ja nuorten syrjäyttämiseen pystytään puuttumaan. Täällä nousi aivan oikein esille se, että yksinäisyys on yksi isoimpia kysymyksiä. Entistä nuorempana lapsia jo syrjäytetään pois harrastustoiminnasta. Kun esimerkiksi liikunnan osalta selvitettiin, niin noin 30 prosenttia perheistä ilmoittaa, että harrastemaksut ovat niin korkeat, että lapset eivät voi osallistua. Ei voi olla niin, että meidän lapsilla ei ole oikeutta harrastaa vain sen vuoksi, että harrastusmaksut ovat niin korkeita.

Arvoisa rouva puhemies! Kataisen hallituksen aikana liikunnan hallinnosta leikattiin ja raha ohjattiin suoraan ruohonjuuritasolle seuratuen muodossa. Nyt täällä sanottiin, että halutaan harrastustakuun kautta kannustaa seuroja ja laskea kustannuksia — mutta te olette leikanneet seuratukea. Se nostettiin alle 2 miljoonasta 5 miljoonaan, ja te olette leikanneet sen 4 miljoonaan. Ministeri Terho, teillä on kaikki valta veikkausvoittovaroista päättää. Voitteko luvata, että te nostatte tämän määrärahan ensin 4:stä 5 miljoonaan jo ensi vuonna?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle tästä tärkeästä kysymyksestä. Meillä todella on harrastustakuu, jossa paljolti työskennellään kuntien kanssa yhteistyössä, mutta sen lisäksi konkreettisena eteenpäinvievänä projektina, joka on nimenomaan minun ministeriössäni käynnissä, olen käynnistänyt tällaisen harrastuspassihankkeen: nuori esimerkiksi hankkimalla jonkinlaisen applikaation saisi käydä yhteistyökumppaneina toimivissa harrastuspaikoissa, usein vaikka liikuntapaikoissa, todella maksuttomasti tutustumassa ja joitakin kertoja, useitakin kertoja, hyödyntämässä näitä palveluja, jolloin pääsisi varallisuudesta riippumatta harrastuksen makuun ja alkuun. Konkreettisia rahallisia lupauksia en tästä suoralta kädeltä tee, mutta tulen tekemään kaikkeni tänä minun käytettävissäni olevalla toimiaikana, että nuoriso saa mahdollisimman laajat mahdollisuudet harrastaa riippumatta varallisuudesta.

Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Vi har mycket att vara stolta över i vårt hundraåriga land, bland annat tvåspråkigheten. När språklagen gjordes kom man också överens om att det ska ges en språkberättelse till riksdagen vart fjärde år.

Nyt on ilmeisesti käymässä niin, että kielikertomus on jäänyt jonnekin. Kun kielilakia tehtiin, silloin sovittiin myös siitä, että kielikertomus tehdään joka neljäs vuosi. Haluaisin tietää, miten tämän asian laita on tällä hetkellä. Olisi erittäin tärkeätä, että kielellisiä oikeuksia seurataan ja että sitä, mistä on sovittu ja mitä on myös meidän lainsäädännössämme, myös noudatetaan. Tätä vuotta on jäljellä enää muutama viikko, ja tämän kielikertomuksen piti tulla tämän vuoden aikana. Ministeri Häkkänen, mikä on tämän tilanne tällä hetkellä?

Hur står det till med språkberättelsen, när ska vi få se den minister Häkkänen?

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä kysymys ajankohtaiseen aihioon. Kielikertomuksen valmistelu kuuluu oikeusministeriölle, ja siellä tarkastellaan oikeuksien toteutumista hyvin perusteellisesti ja laaja-alaisesti. Työ on nyt loppusuoralla, ja se tulee ihan lähiaikoina, eli huoli pois.

Arvoisa puhemies! Israel on ostanut maansa verellään itsenäisyyssodassa, jonka ympäröivät naapurivaltiot julistivat, aloittivat sodan, ja sen jälkeen Israel on ollut useissa puolustussodissa. Arabeilla on 21 valtiota pääkaupunkeineen, luonnonrikkauksia ja öljyä, ja juutalaisilla on vain yksi valtio, jonka pinta-ala on 1 prosentti arabien alueista. Jerusalem ei ole koskaan ollut minkään muun kansakunnan pääkaupunki kuin Israelin. Se tuli Israelin pääkaupungiksi jo 3 000 vuotta sitten. Yhdysvaltojen presidentti Trump haluaa siirtää Yhdysvaltojen suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin, ja samalla hän tunnustaa Jerusalemin aseman Israelin pääkaupunkina.

Kysyn: Miten Suomen hallitus on varautunut tähän muuttuneeseen tilanteeseen? Voisiko ajatella, että Suomikin liittyy tähän linjaukseen?

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Soini ei ole paikalla, mutta vastaako pääministeri Sipilä?

Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan hyvin ajankohtainen kysymys nyt, kun Yhdysvallat teki ratkaisun, jonka edustaja tuossa kuvasi. Suomen linja tässä on muuttumaton, eli Suomi lähtee siitä, että haemme neuvottelemalla kahden valtion pysyvän ratkaisun tuolle alueelle. Tämä pysyy myöskin Suomen lähtökohtana. Olemme myöskin tällä kannallamme tulleet julkisuuteen. Tämä on hyvin yksimielisesti myöskin Euroopan unionin lähtökohta tuon tilanteen ratkaisemiseksi, joka on pitkään jatkunut ja on vaikea kysymys tuolla alueella.

Arvoisa puhemies! EU:n komissio julkisti runsas viikko sitten tiedonannon, jonka otsikko on "Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus". Tämä paperi on alkupiste EU:n tulevan  rahastokauden  yhteisen  maatalouspolitiikan  suunnittelulle. Tie-donannossa puhutaan painokkaasti muun muassa uusien viljelijöiden kiinnostuksen herättämisestä. Ryhtyminen maatalousyrittäjäksi merkitsee suurta riskiä, johon liittyvät mittavat investoinnit ja epävarmat tulot. Esimerkiksi luonnonhaittakorvaus on suomalaiselle viljelijälle ehdottoman välttämätön. Arvoisa ministeri, miten arvioitte suomalaisen maanviljelijän mahdollisuuksia tulevaisuudessa tuoreen tiedonannon valossa?

Rouva puhemies! Tosiaan viime keskiviikkona komission julkaisema tiedonanto CAPin suuntaviivoista noudattelee aika hyvin niitä ajatuksia, joita Suomella on ollut, suomalaisella viljelijällä on ollut, koko suomalaisella elintarvikesektorilla on ollut yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisestä. Siinä on muutamia asioita, joita haluan nostaa esille:

Yksi on se, että nyt luotaisiin vain kehikko, eurooppalainen kehikko, jota sitten jäsenmaat noudattelisivat. Tätä on myös Suomi esittänyt. Strateginen ote.

Toinen on kysyjän mainitsema markkina ja markkinalähtöisyyden kohentaminen.

Kolmas on nuoret viljelijät. Siihen aivan erityisen huomion kiinnittäminen, niin että me saamme uusia, nuoria, tuoreita viljelijöitä jatkamaan ja viemään eteenpäin tärkeää, tärkeää alaa, ruoantuotantoa.

Neljäs asia on yksinkertaistaminen eli se, että nykyistä selkeästi yksinkertaisemmalla tavalla, uutta teknologiaa käyttöönottamalla me pystymme yksinkertaistamaan järjestelmiä ja sitäkin kautta saamaan kannustavuutta aikaan.

Ja viimeinen huomio: Luonnonhaittakorvaus elikkä olosuhteiden tasausjärjestelmä on Suomelle täysi prioriteetti. On selvä, että se on oltava. Meillä on niin erilaiset Euroopan maat, että pakosti on tämä oltava, ja siitä pidämme kiinni.

Arvoisa puhemies! Tiistaina teimme täällä arvokkaan päätöksen. Halusimme sijoittaa tulevaisuuteen, halusimme sijoittaa lastemme hyvinvointiin. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa, pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa lasten tasa-arvo ja hyvinvointi ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Me jaamme tämän yhteisesti.

Noin yleensä ottaen lasten oikeudet, perusoikeudet, toteutuvatkin suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin, mutta myös meidän lainsäädännössämme on aukkoja. On aukkoja, joita voi kutsua jopa häpeätahroiksi, ja eräs sellainen on se, että Suomen lainsäädännön mukaan on yhä edelleen mahdollista antaa poikkeuslupa alaikäiselle avioliittoon. Siis suomalaisessa yhteiskunnassa lapsiavioliitot ovat yhä edelleen mahdollisia ja laillisia. Avioliittolaki edellyttää täysi-ikäisyyttä, mutta 2 momentin poikkeuksen mukaan oikeusministeriön on mahdollista poiketa täysi-ikäisyysvaatimuksesta oikeusministeriön poikkeusluvalla. Tätä ei voi millään tavoin pitää suomalaiselle yhteiskunnalle lasten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta hyväksyttävänä. [Puhemies koputtaa] Milloin te, oikeusministeri Häkkänen, toimitte ja poistatte tämän [Puhemies koputtaa] lapsiavioliittomahdollisuuden laista?

Arvoisa puhemies! Tämäpä oli mieluisa kysymys, sillä työ on käynnissä. Meillä on käynnissä sinänsä kotimaisiin lapsiavioliittoihin mutta myös pakkoavioliittoihin liittyvä valmistelu ministeriössä, ja uskon, että alkuvuodesta ollaan viisaampia siinä, mitä sen jälkeen tehdään. Sitten on johtopäätösten aika. Nyt analysoidaan tarkkaan se, minkälainen sääntelymalli voisi olla siinä, että tämä poistetaan, minkälaisia vaikutuksia sillä on, koska nämä suomalaiset tapauksethan ovat sellaisia, että henkilöt ovat hyvin lähellä täysi-ikäisyyttä, ja niille on joitain muita perusteita, [Eva Biaudet: Lapsi on lapsi!] eli kaikkia lapsiavioliittoja ei voi ihan suoraan niin sanotusti rinnastaa keskenään. [Eva Biaudet’n välihuuto] Ongelmat ovat täysin erimitallisiakin näissä.

Mutta analysointi on käynnissä. Alkuvuodesta tehdään arviot, ja suhtaudun näihin lähtökohtaisesti hieman kriittisesti.

Arvoisa puhemies! Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa, ja se antaa meille tietenkin johtoaseman. Neuvoston puheenjohtajakautta on jäljellä tuonne kevääseen 2019. Tämän johdosta meillä on ollut useita kokouksia, ja myöskin EU:n ensimmäinen korkean tason arktinen kokous järjestettiin kesällä Suomessa, Oulussa, ja muutama viikko sitten, marraskuussa, oli Arctic Spirit ‑kokous Rovaniemellä, jossa meidän ulkoministeri Soini paalutti hyvin vahvasti asemaa näille YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑tavoitteille niin, että ne ovat arktiselle alueelle elinehto, selviytymisstrategia, ja Soini sanoi, että se ei ole vain toiveunta ja ‑ajattelua. Ja kysyisinkin nyt ministereiltä, joko liikenneministeriltä tai ulkomaankauppa‑ ja kehitysministeriltä: minkälaisia tavoitteita Suomella on menossa liittyen näihin YK:n Agenda 2030 ‑tavoitteisiin, joissa puhutaan muun muassa infrastruktuurista, innovaatioista, kestävän kehityksen tavoitteista kauttaaltaan?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tästä kysymyksestä. Arktisen alueen työskentely on tässä hallituksen työssä ollut erittäin keskeistä, ja olemme vahvasti sitoutuneet moneen näkökulmaan: Arktisella alueella työskentelemme nimenomaan ympäristötavoitteet ja Agenda 2030 huomioon ottaen, huolehdimme myöskin saavutettavuudesta, mahdollistamme paremmin tutkimuksen ja tieteen hyödyntämisen etenkin metrologisilla alueilla ja panostamme myös koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseen. Infran näkökulmasta olemme pyrkineet edistämään hankkeita niin televiestinnän osalta, langattomien yhteyksien rakentamisessa kuin myöskin sitten Koillisväylä-kaapelin hankkeen osalta käynnistäessämme yhteyksiä arktisen alueen kautta. Samalla teemme selvitystä Jäämeren radan osalta. Kaikissa näissä hankkeissa on mittavat ympäristöselvitykset mukana, myöskin vaikutukset yhteiskuntaan sekä paikallisväestöön. Elikkä näistä näkökulmista viemme hankkeitamme eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen leikkauspolitiikka vaikeuttaa kaikkein pienituloisimpien kansalaisten pärjäämistä. Kun ihmiseltä loppuvat rahat, hän joutuu hakemaan toimeentuloa jopa leipäjonoista. Näin tapahtui myös itsenäisyyspäivänä, ja tämä ei ole missään tapauksessa kunniakasta satavuotiaassa sivistysvaltiossa.

Esimerkkejä hallituksen ensi vuotta koskevista säästötoimista ovat kansaneläkeindeksiin tehtyjen etuuksien jäädyttäminen ja asumisen hintaan vaikuttavat veronkorotukset. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen on erittäin rankka, kaikkein pienituloisimpien ihmisten elämää rajusti vaikeuttava talouspoliittinen toimenpide ja tarkoittaa vakavaa perustoimeentulon heikennystä. Hallitus tekee myös asumisen hintaan vaikuttavia veronkorotuksia, kuten kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten on mahdotonta hyväksyä hallituksen toimia. Pienituloisten asema on jo nyt tukala, [Välihuutoja] ja sen heikentäminen on yhä edelleen täysin vastuutonta talouspolitiikkaa. Kysynkin: miten hallitus aikoo jatkossa turvata [Puhemies koputtaa] heikoimpienkin suomalaisten perustoimeentulon?

Arvoisa puhemies! Siinä mielessä tietenkin erikoinen kysymyksenasettelu, että hallitus noudattaa tasan tarkkaan sitä finanssipolitiikan linjaa, sitä talousohjelmaa, sitä 4 miljardin säästöohjelmaa, joka yhdessä 2,5 vuotta sitten sovittiin Smolnassa, jossa perussuomalainen puolue oli mukana. [Välihuutoja] Näistä, joita luettelitte, suurin osa on siellä listalla. Valitettavaa on se, että taloustilanne oli silloin niin heikko, että me jouduimme nämä säästöt silloin tekemään.

Me joudumme edelleenkin pitämään näistä säästöistä valitettavasti kiinni siksi, että nytkin suhdannehuipulla me jouduimme ottamaan 3—4 miljardia velkaa tänä vuonna. Ensi vuonnakin edelleen budjetti rakennetaan 3 miljardin päälle. Meidän täytyy keskittyä talouskasvuun, korkeampaan työllisyyteen, jotta useampi ihminen pääsee töihin, pystyy turvaamaan omaa toimeentuloaan, ja sillä verokertymällä me pystymme auttamaan myöskin paremmin heikoimmassa asemassa olevia. Tämä on ainut tie.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn luonnonsuojelusta. Suot auttavat meitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varastoivat hiiltä. Suot ovat tärkeitä niin luonnon monimuotoisuuden kuin puhtaan veden saanninkin kannalta. Soidensuojelua uhkaavat esimerkiksi metsätalouden uudet ojitukset ja kasvava turpeenotto. Viime hallituskaudella valmisteltiin soidensuojelun täydennysohjelma, joka kuitenkin peruttiin odottamattomasti. Seuraukset alkavat nyt näkyä, sillä ensimmäiset suojeluohjelmaan tarkoitetut arvokkaat suot ovat nyt tuhoutumassa esimerkiksi kotimaakunnassani Pirkanmaalla.

Suomi ylpeilee luonnonsuojelunsa korkealla tasolla. Toisaalta hallitus korostaa ohjelmissaan biotalouden merkitystä. Kysyisin teiltä, ympäristöministeri Tiilikainen: miten hallitus aikoo edistää soidensuojelua, vai aikooko se edistää soidensuojelua, ja jos aikoo, niin mitä tulee tapahtumaan?

Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys edustajalta. Hallitus ei pelkästään aio vaan on jo tehnyt. Eli tuo soidensuojelun täydennysohjelma, jossa esitettiin noin 117 000 hehtaarin suojelua: valtio on jo oman osansa hoitanut, eli 36 000 hehtaaria on suojelupäätöksiä tehty. Lisäksi vapaaehtoisia, yksityisten tarjoamia suojelualueita on noin 3 000—4 000 hehtaarin verran. Eli tuo ohjelman toteutus on hyvässä vauhdissa.

Puustoisia soita voidaan suojella Metson — Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman — rahoituksen turvin, jota ensi vuodeksi tuntuvasti lisätään.

Mutta tuo, että olisi jotain suurta uhkaa siinä suojeluohjelmassa oleville soille, ei onneksi pidä paikkaansa. Tämä yksi tapaus löytyy, jossa oli lupahaku vanhan lainsäädännön mukaan, ja kuten hyvin tiedätte, luvat täytyy käsitellä aina hakuajan lainsäädännön mukaan. Tietääkseni muita vastaavia hankkeita ei onneksi ole vireillä, joten suot ovat turvassa.

Arvoisa puhemies! Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy erilaisissa ihmissuhteissa ja erilaisissa ympäristöissä, mutta jossain vaiheessa saattaa tapahtua niin, että nuorille kasaantuu ongelmia, on syrjäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä, ja kodin ja koulun ongelmat saattavat tulla niin ylitsepääsemättömiksi, että tulee myös mielenterveysongelmia. Ja mikä pahinta, tiedämme, että kolmasosalla alle 25-vuotiaista kuolinsyynä on itsemurha. Tämä kyllä laittaa näin joulun alla miettimään. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: mihin konkreettisiin toimiin hallitus on ryhtynyt tämän ikävän tapauksen johdosta, ja onko vielä niin sanotusti pelikortteja käytettävissä?

Arvoisa puhemies! Aihe on vakava, ja tiedän, että myös eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, jossa on edustajia kaikista eduskuntapuolueista, on käynyt tätä samaa tematiikkaa läpi. Me tunnemme asiassa siltä osin myönteisen historian, että kun 90-luvulla Suomessa tehtiin kansallinen ohjelma itsemurhien torjumiseksi, sillä nähtiin vaikutuksia. Yksittäisenä rahallisesti pienenä mutta sinänsä merkittävänä asiana: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihankkeesta on kohdennettu rahoitusta yksittäiseen kuntaan pohjoisimpaan Suomeen, Utsjoelle, missä tilastoissa näkyy surullinen, korkea poikkeama nimenomaan itsemurhien osalta. Sinne on nyt kehitetty ikään kuin vertaistukitoimintamallia, ja jos siitä saadaan hyviä tuloksia, sitä voidaan levittää. Lisäksi ilokseni voin todeta, että olemme käyneet neuvotteluja Duodecimin kanssa, joka vastaa suomalaisten lääketieteen ammattilaisten Käypä hoito ‑suosituksista. On ollut iso puute, että itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten suhteen ei ole ollut yhteisiä toimintaohjeita suomalaisella sote-henkilöstöllä. Nyt tuollaiset laaditaan.

Arvoisa rouva puhemies! Valtion omistusohjauksesta voisi sanoa yhdellä sanalla, että se on kuin "sumu". Eduskunnan tarkastusvaliokunta puuttui esimerkiksi Finnairissa tapahtuviin johdon palkitsemisjärjestelyihin. Hallituksen omassa ohjelmassa lukee, että tulemme pienentämään irtisanomiskorvauksia. Ilmeisesti Finnairissa tämä osattiin kiertää lisäeläkejärjestelmillä. Olisin odottanut, että hallitus olisi ponnekkaammin puuttunut tähän menettelyyn, tuonut esille sen. Nyt meillä on kolmipäinen kotka koko valtion omistusohjauspolitiikassa: meillä valtio omistaa suoraan, meillä on Solidium, meillä on Vake. Nyt toivoisin vastuuministeriltä vastausta: mitä aiomme tehdä selkeyttääksemme kansalle ja kansanedustajille, kuinka tämän maan valtion omaisuutta hoidetaan omistajaohjauspolitiikalla?

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja kysymyksessään esitti, tarkastusvaliokunta omassa lausunnossaan tuki selkeästi sitä linjaa, jonka hallitus ja omistajaohjausyksikkö olivat ilmoittaneet tässä tapaus Finnairissa. Eli siinä tarkastusvaliokunta antoi, voisiko sanoa, tuen niitten tapahtumien jälkeen, osoitti, että hallituksen linjaus siitä, että lisäeläkkeitä ei tulisi käyttää, ei ollut mennyt koko komentoketjua läpi.

Siihen, että mikä on linjaus. Meillä on hyvin selkeä linjaus: meillä on Solidium, jossa on osakkeet, joilla käydään, voisiko sanoa, aktiivisempaa kauppaa, meillä on Vake, jonka kautta tullaan rahoittamaan merkittäviä uusia rakenteellisia uudistuksia, muun muassa SoteDigiä, ja sitten meillä on perinteiset yhtiöt, joilla on strateginen omistus ja siihen liittyvä tarkoitus. Eli kyllä meillä on erittäin selkeä linja tässä. Täytyy sanoa, että [Puhemies koputtaa] meidän varallisuutemme on kasvanut tässä parin viimeisen vuoden aikana kiitettävän hyvin.

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä valtionyhtiöiden palkitsemisasia oli tarkastusvaliokunnassa käsittelyssä Finnairia koskevan julkisen keskustelun johdosta, ja kävi ilmi, että tätä valtioneuvoston hyväksymää yleisohjetta, minkä mukaan palkitsemista tehdään, ei ole kokonaisuudessaan kaikissa valtionyhtiöissä noudatettu, nimenomaan niissä yhtiöissä, joissa on muitakin omistajia. Valiokunnan hyvin yksituumainen kanta oli se, että tällaisia lisäeläkejärjestelyjä ei pidä tehdä, ja sehän on aikaisemminkin ollut myös hallituksen lähtökohtana, että ne ovat huonoa johtamista olosuhteissa, joissa yleisesti pyritään nostamaan eläkeikää ja vedotaan, että ihmiset olisivat pidempään töissä.

Tässä yhteydessä kuitenkin sitten valiokunta totesi, että tässä asiassa on perusteet kyllä täsmentää valtioneuvoston ohjeita niin, että kaikki virkamiehet ovat tietoisia, että kaikissa yhtiöissä valtion kanta on tämä, ja että yhtiöissä, joissa valtio on osaomistaja, ministeriä informoidaan, jos ollaan tekemässä jotain muuta kuin tämä yleisohje on.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma käytti oikeastaan sen puheenvuoron, jonka olisin voinut itsekin käyttää, [Jukka Gustafsson: Se on hyvä, se oli hyvä puhe!] eli tarkastusvaliokunta oli täsmälleen samassa linjauksessa kuin hallitus omassa omistajaohjauslinjauksessaan. Se, mitä tapahtui tässä kyseisessä tapauksessa, mikä ollaan kyllä ihan hyvässä hengessä todettu, oli se, että omistajaohjausyksikkö ilmoitti, että heidän mielestään informointikynnys ei ylittynyt silloiselle omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille, ja tästä on omistajaohjausyksikköä kyllä, voisiko sanoa, evästetty, eli tämän jälkeen varmasti tämä informointi tulee tapahtumaan. Uskon ja luotan siihen, että organisaatio tulee jatkossa toimimaan sen mukaan kuin hallitus on omistajaohjauslinjauksessaan edellyttänyt.

Arvoisa rouva puhemies! Oman kodin hankkiminen on useimmalle suomalaiselle elämän suurin päätös ja sijoitus. Nykyinen hallitus ja eduskunta ovat muuttaneet maankäyttö- ja rakennuslakia useampaan kertaan. Samoin rakentamisen normeja ja byrokratiaa on vähennetty. Päätöksentekoa on siis annettu enemmän kuntiin ja maakuntiin, siis lähemmäs ihmistä.

Kuitenkin käytännössä esimerkiksi rakennuslupakäytännöt ja asiapaperivaatimukset vaihtelevat kunnittain suuresti. Kunnat ovat merkittävässä roolissa siinä, että ihmiset saavat rakennuspalveluja. Arvoisa ministeri, miten voidaan vauhdittaa rakentamisen sääntelyn joustavoittamista ja byrokratian purkamista myös kunnissa?

Arvoisa puhemies! Rakentamisen vapauttaminen niin kaupungeissa kuin maalla on ollut todellakin yksi hallituksen tavoitteita, ja olemme tehneet lukuisia lainsäädäntömuutoksia, jotka antavat kunnille noita työkaluja. Esimerkiksi kaupungeissa käyttötarkoituksen muutos vaikkapa toimistoista asunnoiksi on nyt täysin kaupunkien käsissä. Samoiten täydennysrakentamista joudutetaan sillä, että kaavoittamisprosessia on merkittävästi helpotettu.

Toisaalta sitten maaseutua koskee esimerkiksi poikkeamistoimivallan siirto yksiselitteisesti kunnille. Vapaa-ajan asuntoja voi muuttaa haluttaessa vakituiseen käyttöön. Ja maisematyölupaa ei enää jatkossa tarvita uusissa kaavoissa, kun kunnat uusia yleiskaavoja laativat maa- ja metsätalousalueille.

Eli näitä työkaluja on annettu. Nyt on itse asiassa syytä muistuttaa kuntia, että heillä on käytössä työkalut rakentamisen ja kaavoituksen helpottamiseksi, ja se on varmasti myös kuntapäättäjien tehtävä. Myös ympäristöministeriöstä tätä viestiä ja ohjeistusta menee.

Arvoisa puhemies! Nuorten hyvinvoinnin eriarvoisuudesta on syytä olla huolissaan. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, eriarvoisuus on vakava ongelma. Hyvinvoinnissa on suuria eroja sekä lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien välillä että sukupuolten välillä. Myös alueelliset erot hyvinvoinnissa ja palveluihin pääsyssä ovat suuria.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla otettiin kantaa siihen, että ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten koulukiusaaminen ovat ihan eri tasoilla: jopa 6 prosenttia ammattiin opiskelevista pojista joutuu koulukiusaamisen uhriksi ainakin kerran viikossa. Mitä hallitus aikoo tehdä sille asialle, että jokainen nuori voisi käydä turvallista koulua? Mitä hallitus aikoo tehdä sille asialle, että jokainen nuori paikkakunnasta riippumatta saisi palveluja?

Arvoisa puhemies! Koulukiusaamisen torjuminen on asia, johon meidän jokaisen pitää vaikuttaa erittäin vahvasti. Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus turvallisesti käydä koulua ja löytää kavereita ja paikkansa siinä yhteisössä.

Täällä oli ansiokkaita kysymyksiä myöskin yksinäisyyteen liittyen. Se on yksi kiusaamisen muoto, että jätetään yksin ja syrjään ja ettei löydy kavereita siinä yhteisössä. Tarvitaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista, niitä turvallisia oppimisympäristöjä, aikuisten vastuunkantoa niin kouluissa kuin kotona, täydellistä puuttumista ja nollatoleranssia kaikkeen kiusaamiseen, mitä tapahtuu.

Kun toimenpiteistä kysyttiin, niin tämä on yhteinen vastuu, mutta meillä tällä hetkellä asiantuntijoista koostuva työryhmä työskentelee juuri sen eteen, että meillä olisi uusia puuttumisen malleja, ja nimenomaan haetaan niitä tutkimuspohjaisesti. Kiva Koulu on yksi esimerkki, menestynyt tutkimushanke, jolla on ollut vaikuttavuutta, ja siihen etsitään myöskin uusia tapoja, siihen, miten voidaan puuttua vaikkapa sosiaalisessa mediassa ja netissä tapahtuviin uusiin kiusaamisen ilmiöihin.

Arvoisa puhemies! Istuin liikunnan työryhmässä, joka tutki liikunnan rahoja melkein vuoden. Meillä istui opposition ja hallituksen jäseniä siinä ryhmässä sekä urheilijoita. Istuimme melkein vuoden. Kuulimme kymmeniä ihmisiä ja saimme satoja vastineita sinne ja teimme raportin siitä. Vaikka luovutimme sen jo kesällä, kysyn ministeriltä: menikö tämä meidän raportti mappi ö:hön, vai meinaako ministeri tehdä jotain asialle?

Arvoisa puhemies ja arvoisa edustaja! Luovutitte sen minulle henkilökohtaisesti, en heittänyt sitä mappi ö:hön. Muistan siinä olleen 17 eri ehdotusta, joista tosin osa ylittää oman toimialani valtuudet mutta joita voidaan muuten hallituksessa tarkastella. Osa on sellaisia, jotka ovat nimenomaan omien toimivaltuuksieni piirissä, ja olen jo laittanut liikkeelle hallituksen selonteon, jossa käydään nimenomaan kohta kohdalta läpi, mitkä näistä voidaan toteuttaa ja millä aikavälillä, toivon mukaan monet jo tällä vaalikaudella.

Esimerkiksi aivan erityisesti pidän tärkeänä raportissanne esille ottamaa kysymystä siitä, kuinka saadaan nuoret huippu-urheilijat vietyä niiden herkkien vuosien läpi eteenpäin huipputasolla, jotta saamme heistä myös aikuisina huippu-urheilijoita, ja toisekseen tämä kysymys, joka otettiin raportissa näyttävästi esille ja mihin Arhinmäki viittasi aikaisemmin, eli että eri varallisuustilanteissa olevat ja perhetaustoista tulevat voivat kaikki harrastaa liikuntaa — nämä ovat työn alla.

Arvoisa puhemies! Ikäihmisten yksinäisyys on Suomessa yleistä. Vanhustyön keskusliiton mukaan suomalaisista 75 vuotta täyttäneistä reilu kolmannes kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan. Yksinäisyys heikentää elämänlaatua, toimintakykyä ja muistitoimintoja. Yksin asuvien ikäihmisten lisäksi voimakasta yksinäisyyttä koetaan myös tehostetussa palveluasumisessa ja palvelutaloissa.

Näin Suomi 100 ‑vuonna ja joulun alla meillä on erityinen velvollisuus pyrkiä löytämään keinoja vähentää vanhusten kokemaa yksinäisyyttä. Monissa järjestöissä ja monissa kunnissa tehdään paljon hyvää työtä ikäihmisten yhteisöllisyyden edistämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Silti yksinäisyyden ongelma tarvitsee lisää uusia keinoja. Kysynkin hallitukselta: mihin toimiin ollaan ryhtymässä esimerkiksi järjestöjen tukemisen, vanhustyön hoitajamitoituksen vahvistamisen tai yhteisöllisten asumismuotojen edistämisen suhteen?

Arvoisa puhemies! Kaikkiin edustajan mainitsemiin toimiin on ryhdytty. Vaikka täällä on velvollisuus hallituksella vastata, mitä hallitus tekee, kysymyksenne muotoilu kyllä rohkaisee pohtimaan aihetta myös "mitä koko Suomi tekee" ‑tyyppisellä lähestymistavalla. Me emme voi koskaan päästä tilanteeseen, jossa julkisin verovaroin pystymme hoitamaan ihmisten yksinäisyyttä vaikkapa sote-henkilöstön turvin. Meillä ei tule koskaan riittämään siihen resurssit. Ja voi myös kysyä, onko se mielekäs tapa hoitaa asiaa. Me olemme kaikki puolueet eduskunnassa jo pitkän aikaa sitten sitoutuneet siihen tavoitteeseen, että Suomessa halutaan ihmisten asuvan mahdollisimman pitkään kotona, niin kauan kun siihen resurssit riittävät. Viime viikolla kävimme omaishoitajuudesta juuri tähän liittyen tärkeän keskustelun.

Nostitte esiin ansiokkaasti suomalaisen järjestökentän. On poikkeuksellisen hienoa, että tänä juhlavuonna suomalaiset järjestöt sosiaali- ja terveyspalveluiden äärellä saavat ymmärtääkseni isomman rahapotin kuin koskaan aikaisemmin veikkausvoittovaroista jaettavaksi, ja tämän tulisi näkyä myös ikäihmisten [Puhemies koputtaa] arjessa vertais- ja lähimmäistukipalveluina.

Arvoisa puhemies! Kansanedustajille tulee hätäisiä viestejä kansalaisilta ja sosiaalityöntekijöiltä liittyen Kelan toimintaan. Perustoimeentulotuen siirtämiselle Kelalle oli hyviä perusteita, mutta valitettavasti tehtävien siirrossa oli ongelmia. Pahimmat ongelmat ja ruuhkat on onneksi nyt jo purettu, mutta Kelan toimintaan liittyy silti kysymysmerkkejä. Yhteydenottojen mukaan Kela tekee joissain tapauksissa joustamattomia ja mielivaltaisia päätöksiä. Esimerkiksi ei ole myönnetty toimeentulotukea, jos ensisijaisen etuuden tilanne on epäselvä, ja näin on jätetty ihmiset täysin puille paljaille. On myös mielivaltaisia ruokakuntatulkintoja. Kämppiksiä tulkitaan pariskunniksi, ja sitä kautta evätään tai alennetaan etuuksia. Myös pienempiin asuntoihin pakotetaan ihmisiä muuttamaan, ja sitä kautta pahennetaan asuntojonoja. Kelan tehtävän pitäisi olla kansalaisten tukeminen, mutta nyt vaikuttaa siltä, että tehtävä on tulkittu etuuksien maksun minimoimiseksi.

Arvoisa puhemies! Kysyn asianomaiselta ministeriltä: mitä hallitus tekee Kelan toimintakulttuurin parantamiseksi?

Totean omalta osaltani, arvoisa puhemies, vastauksen kysymykseen toimeentulotuen käytänteistä. Tämän osalta on tilanteita, joissa toimeentulotuki, jonka pitäisi olla viimesijainen apu ihmisen taloudellisessa tilanteessa, on monille pitkittynyt toimeentulon muoto.

Mitä tulee tähän tukimuodon maksatukseen ja siihen liittyviin moniin yksityiskohtiin, mainitsemaanne ruokakunta-käsitteeseen, joka liittyy myös opiskelijoiden siirtymiseen yleisen asumistuen piiriin, niin tämä kokonaisuus toimeentulotuen osalta ollaan päivittämässä oppaaksi, juuri Kelan ja kuntien työntekijöiden tueksi, siitä, miten näitä kaikkia yksittäistapauksia — julkisessa keskustelussa ovat olleet myös oppikirjat ja muut toisen asteen opiskelijoille — tulisi ratkoa, sillä oli ratkaisu mikä tahansa, sen olisi oltava yhdenvertainen kaikille kansalaisille, ja mainitsemanne Kelan työntekijät ja sosiaalityöntekijät saisivat työlleen turvan ja selkänojan siihen, mitä ratkaisuja näissä tulisi tehdä. Tuo opas on ministeriössä nyt aivan loppusuoralla.

Arvoisa puhemies, värderade talman! I förslaget till social- och hälsovårdsreform nämns det att för personer med stort vårdbehov ska landskapets affärsverk göra en vårdplan och bevilja en årsbaserad personlig budget för hans eller hennes vård, mediciner, hjälpmedel och så vidare.

Tänä päivänä laajaa hoitoa vaativien henkilöiden hoitoon osallistuu usea henkilö eri toimialoilta kunnan sisällä, ilman rajapintaa. Heihin kuuluu lääkäreitä, terveydenhoitajia, varhaiskasvatuksen tai vanhushoidon edustajia, fysioterapeutteja ja muita. Kysynkin ministeri Saarikolta: Miten tämä hoitotiimi tulee käytännössä toimimaan sote-uudistuksen jälkeen, kun nämä tiimin jäsenet kuuluisivat eri organisaatioihin: kuntaan, maakuntaan, yksityiseen hoitoyritykseen? Mihin tämä asiakas ensi kädessä on yhteydessä, ja missä tai kuka tämä maakunnan liikelaitos oikeastaan on?

Arvoisa puhemies! Tulevan sote-uudistuksen mallin perusratkaisu on ennen kaikkea vahva järjestäjä, jota edustaa 18 maakuntaa. Niiden vastuulla on monituottajuudessakin, siis erilaisten palveluntuottajien aikana, viimekätisesti turvata yhdenvertaiset palvelut kaikille.

Maakunnan liikelaitos, josta kysyitte, on se julkisen tuotannon taho, jonka perustuslakivaliokunta edellytti olevan kaikissa maakunnissa jatkossakin, ja siksi se epäsi ajatuksen, joka hallituksella oli yhtiöittämisestä. Tämän ratkaisun mukaan on tehty nyt lausuntokierroksella oleva valinnanvapausmalli.

Kun viittaatte tuohon henkilökohtaisen budjetin mahdollisuuteen paljon palveluita käyttävien osalta, uskon, että oikein toteutettuna se tulee itse asiassa vain lisäämään moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten kesken. Mutta jos ajatellaan vaikkapa lapsiperhetilannetta, jossa yhteyden tulisi kulkea myös varhaiskasvatus- tai koulupalveluihin, niin tästä saamme ministeri Grahn-Laasosen kanssa itse asiassa lähiviikkoina selvitystyön tuloksen, miten maakunnan ja kunnan raja ylittyy hyvin.

Arvoisa puhemies! Täällä jo puhuttiin Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistamisesta. Jatkan sitä keskustelua: Me tiedämme, että ilmastonmuutos tulee haastamaan elintarviketuotannon globaalisti ja hyvin merkittävästi jo lähimmän 20 vuoden aikana, joten siihen pitäisi nyt lähteä varautumaan mahdollisimman laajasti. Ja sitä taustaa vasten minua vähän häiritsee: vaikka siinä toki puhutaan ruokaturvallisuudesta ja ruokaturvasta, niin pitäisi purkaa ja avata, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta jatkossa Euroopan unionin jäsenmaissa tuotettaisiin ruokaa enemmän, koska ruuasta on tulossa entistä enenevästi pula lähimpien vuosikymmenten aikana. Maapallolla on nyt jo miljoona nälkää näkevää, ja samaan aikaan ilmastonmuutos poistaa maataloustuotannosta merkittäviä alueita koko globaalilla alueella. Tätä taustaa vasten kysynkin ministeri Lepältä: miten Suomi nostaa esille enemmän ilmastonmuutoksen ja sen vaatimat konkreettiset toimet maatalouspolitiikan uudistamisessa?

Rouva puhemies! Edustaja Anttilan lähtökohta tuohon, että ruokaa tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä selkeästi enemmän, on fakta asia. Se on nähtävissä joka puolella maailmaa, samaan aikaan kun meillä maatalousmaan mahdollisuus tuottaa ruokaa pienenee. Yhtälö on mahdoton, ja siksi on oleellisen tärkeää tehdä toimenpiteitä, jotta meidän ruokaturvamme ja ‑turvallisuutemme, molemmat, säilyvät korkealla tasolla. Siksi me tarvitsemme, tulevaisuudessa varsinkin, kaiken sen viljelyskelpoisen maatalousmaan ruuantuotantoon kasvavalle väestölle globaalilla tavalla.

Suomi on tässä erittäin esimerkillinen maa. Meillä ruuantuotanto on kestävää, meillä on vettä, josta pidämme tietenkin hyvää huolta, mikä on perusedellytys ruuantuotannolle. Me pystymme tuottamaan ruokaa, joka on maailman turvallisinta, se on maailman puhtainta. Meillä on monia asioita, joita monistamalla muualle ruokaturva ja ruokaturvallisuus kasvavat, ja siinä meidän pitää saada enemmän irti tästä hyvästä, mitä koko elintarvikeketju vuosikymmenien saatossa [Puhemies koputtaa] on tehnyt. Tämä on meille todella suuri mahdollisuus, [Puhemies koputtaa] ja tämä pitää olla kirkkaana mielessä myös tässä uudistamisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Marraskuussa järjestetty Slush-tapahtuma osoitti jälleen kerran, että Suomi on yksi maailman johtavista startup-keskittymistä. Tiedämme, että ilman startup-yrityksiä ei ole myöskään tulevaisuuden kasvuyrityksiä. Valitettavaa on kuitenkin se, että meidän yritysrakenteemme on jonkin verran vinoutunut. Yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 600, ja 5—250 henkilöä työllistäviä yrityksiä on reilut 2 500, ja on myös huutava pula nopean kasvun yrityksistä. Kysynkin hallitukselta: mihin tukitoimiin aiotte ryhtyä, jotta nämä nopean kasvun yritykset — siis sellaiset, joiden tuotanto, liikevaihto ja henkilöstö tuplaantuvat parin vuoden välein — selviävät kasvun haasteista kestävästi?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on todellakin haasteita koko yrityskentässä, ja siinä on tehty paljon töitä. Yksi merkittävä asia on se, että me olemme meidän rahoituspakettiamme koko ajan käyneet läpi. Kokonaisuutena tämä paletti alkaa olemaan siinä kunnossa, että me pystymme takaamaan rahoituksen myös näille nopeasti kasvaville yrityksille. Ennen ehkä enemmän siellä taseessa oli arvoa kuin nykyisin näillä nopeasti kasvavilla startup-yrityksillä, mutta tätä rahoituksen pullonkaulaa me olemme pystyneet nyt purkamaan sitten tekemällä näitä rahastojen rahastoja, joita nyt on kolme perustettu — viimeisin 200 miljoonan rahasto, joka vipuvaikutuksiltaan on noin miljardin.

Iso ongelma näillä nopeasti kasvavilla on myös ammattilaisten, ja niitten parhaitten, saanti, ja sitä varten hallitus on perustanut oman Talent Boost ‑ohjelman, jolla haetaan kansainvälisiä kovia osaajia nimenomaan näihin startup-yrityksiin, jotka ovat siinä kynnyksellä ja jotka oikeastaan pysyvät pystyssä tai kaatuvat sen mukaan, [Puhemies koputtaa] kuinka he näitä alan ammattilaisia saavat.

Arvoisa puhemies! Saksan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Martin Schulz sanoi tänään: "Haluan eurooppalaisen perustuslain, joka luo Euroopan yhdysvallat." Nyt on neuvottelut käynnissä Saksan uudesta hallituksesta, ja ilmeisesti sosiaalidemokraatit tekevät tänään päätöksen lähteä ainakin neuvottelemaan Merkelin johdolla uudesta hallituksesta. Ja todennäköistä on, että tämäntyyppinen hallitusohjelma tulee eli Saksan tuleva hallitus haluaa Euroopan yhdysvallat, niin kuin mainitaan tässä uutisessa hänen noin kolme neljä tuntia sitten käyttämästään puheenvuorosta. Ja tiedämme Ranskan presidentti Macronin kannan, hän on pitänyt Schulziin koko ajan yhteyttä ja haluaa, että tällainen hallitus Saksaan tulee. Eli politiikka aika lailla muuttuu. Mikä on, herra pääministeri ja herra eurooppaministeri, teidän näkemyksenne tässä tilanteessa Euroopan tulevaisuudesta ja Suomen asemasta siinä?

Arvoisa rouva puhemies! Saksan vaalit ja Saksan hallitusneuvottelut ovat toki keskeisessä roolissa, kun puhutaan Euroopan tulevaisuudesta ja niistä lähiajan päätöksistä, joita meillä on edessä. Mutta teimme jo tämän vuoden maaliskuussa Rooman julistuksessa linjauksen siitä, että perussopimusta muuttamaan tähtäävää muutosta emme halua ja siihen ei ole mitään edellytyksiä. Eli tämänsuuntaista kehitystä ei ole kyllä näköpiirissä lähitulevaisuudessa. Sen sijaan meillä on paljon tehtävää: Puolustusyhteistyö syvenee. Meillä on euron tulevaisuus, Emun jatkokehittäminen edessä. Meillä on paljon käytännön tekemistä, jossa kyllä meidän seuraavien kuukausien, seuraavien vuosien kädet ovat täynnä töitä. Tämänsuuntaisesta kehityksestä, minkä edustaja esitti, ei ole kyllä pelkoa, koska se vaatisi perussopimuksen muuttamista ja olemme yhdessä todenneet, [Puhemies koputtaa] että siihen ei ole edellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Ammattikouluissa on ryhdytty lehtitietojen mukaan siirtämään ammattiaineiden opettajien töitä kouluohjaajille, jopa 50 prosenttia opetuksesta on siirretty näin. Tästä täytyy seurata se, että ammattikouluista valmistuu tulevaisuudessa sellaisia opiskelijoita, joilla ei ole niin hyvä ammattitaito kuin aikaisemmin. Tästä seuraa edelleen se, että kun he hakevat työtä, työnantajat eivät anna töitä, jollei heidän ammattitaidostaan ole takuita. Siitä edelleen seuraa se, että ministeri Lindström pääsee jakamaan lisää karensseja ja lisää sanktioita näille nuorille, jotka siitä huolimatta, että hakevat töitä, eivät töitä saa. Onko tämä todellakin se tarkoitus tämän päivän koulutuksessa: me koulutamme valmiiksi epäpäteviä nuoria, haemme ulkomailta päteviä tekemään työt ja jaamme kotimaisille nuorille sanktioita ja syrjäytämme heitä, lisäämme heidät 70 000 muun syrjäytyneen nuoren joukkoon.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen uudessa lainsäädännössä turvattiin nimenomaan pätevien opettajien ja opinto-ohjaajien asema, ja se lainsäädäntö on siltä osin hyvin selkeä. Työmarkkinariitatilanteisiin hallitus ei luonnollisestikaan ota kantaa.

Mutta sen haluan sanoa ammatillisesta koulutuksesta, että ammatillisen koulutuksen ison uudistuksen myötä pystymme vastaamaan paremmin tulevaisuuden jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin ja palvelemaan sitä hyvin moninaista joukkoa, joka on kohderyhmänä ammatillisessa koulutuksessa. Uudenlainen osaamisperusteinen järjestelmä, jossa rakennetaan henkilökohtaisia polkuja, jossa on laaja-alaisemmat, tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavammat tutkinnot, rakentaa ja muodostaa sen perustan, jolta ammatillista koulutusta todella tulevaisuudessa tehdään.

Tiedän, että ammatilliset oppilaitokset eri puolilla Suomea ovat tämän muutoksen kanssa tällä hetkellä monin tavoin kuormittuneessa tilassa, koska taloustilannekin on ollut heikko, mutta hallitus varautuu samanaikaisesti myöskin tukemaan tätä isoa muutosta, kahteen vuosikymmeneen suurinta koulutusreformia, isolla, laajalla tukipaketilla, johon kuuluu [Puhemies koputtaa] henkilöstön koulutuksesta yhtenäisiin digitaalisiin ratkaisuihin monenlaisia toimia.

Puhemies! Maailmantalouteen on pesiytynyt omituinen ilmiö, virtuaalivaluutta. Bitcoinin markkina-arvoksi on arvioitu noin 250 miljardia dollaria. Tähän liittyy paljon rikollisuutta, veronkiertoa, ja on kehittymässä virtuaalisia veroparatiiseja. Miten, arvoisa ministeri Orpo, Suomen hallitus kansainvälisillä foorumeilla on reagoinut tähän asiaan?

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin ilmiö, joka kasvaa, kehittyy — sinänsä lähtökohtaisesti laillista, mutta sekä kotimaan viranomaisten että valvovien viranomaisten niin kotimaassa kuin Euroopassa pitää hyvin tarkkaan seurata kehitystä ja varsinkin pyrkiä tunnistamaan, jos tässä toiminnassa on rikollisia piirteitä, koska se ei ole samalla tavalla virallinen, ei ole valuutta, ei ole sitä kautta normaalin järjestelmän piirissä. Se vaatii mielestäni hyvin tarkkaa viranomaisten valvontatyötä ja yhteistyötä niin Euroopan tasolla maiden välillä kuin sitten myöskin OECD-tasolla, koska kyse on globaaleista ilmiöistä ja sitä kautta tarvitaan myöskin globaaleja ratkaisuja näiden valvontaan ja seuraamiseen.