Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Pinja Perholehto sd) | Suullinen kysymys ennallistamissuunnitelman valmistelusta (Eerikki Viljanen kesk) | Suullinen kysymys työttömyysturvan työssäoloehdon pidentämisestä (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys nuorten tulevaisuususkon vahvistamisesta (Marko Kilpi kok) | Suullinen kysymys tulevista hallituksen esityksistä (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys karhunmetsästyksestä (Timo Vornanen tv) | Suullinen kysymys kotitalousvähennyksen korottamisesta (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Suomessa kirjattiin viime vuonna ennätysmäärä, yli 15 000, pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreja. Kolme neljästä heistä on naisia. Moni elää pelossa pohtien, voiko tehdä rikosilmoituksen, uskaltaako lähteä suhteesta tai hakea apua. Pahimmillaan lähisuhdeväkivalta voi päättyä henkirikokseen. Tämä on ollut Suomessa vuosikymmenien häpeäpilkku.

Kiitämme hallitusta siitä, että tälläkin kaudella on tehty monia oikeansuuntaisia toimia, mutta tilanne on yhä hälyttävä. Avun tarve kasvaa, ja monia keskeisiä uudistuksia odotetaan yhä.

Lähisuhdeväkivallan torjunta on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Samalla tulee esimerkiksi kriminalisoida pakottava kontrolli eli toisen jatkuva alistaminen ja rajoittaminen, kuten oikeusministeriön selvitys jo kolme vuotta sitten ehdotti. Arvoisa pääministeri Orpo, tukeeko hallitus SDP:n esitystä kärkihankkeesta, ja aikooko se ryhtyä toimiin pakottavan kontrollin kriminalisoimiseksi vielä tämän hallituskauden aikana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä kysymyksestä. On hyvä, että tämä nostetaan esille tässä salissa ja tällä foorumilla. Mitään synkempää kohtaa suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikea ajatella kuin lähisuhdeväkivalta useimmiten naisia, lapsia, läheisiä kohtaan.

Meidän täytyy yhdessä tarttua tähän. Siksi minä voin vakuuttaa, sen lisäksi, että hallitus on tehnyt paljon — ja kiitos, kun sen totesitte — että joka ainut keino, mitä me voimme yhdessä löytää tämän vastenmielisen ilmiön torjumiseksi, me tehdään ja tähän tartutaan. Meillä on tosiaan tehty paljon. Vireillä on paljon asioita, joista vastaavat ministerit voivat kertoa enemmän.

Haluan vielä sanoa, että se on jotain kammottavaa, mitä suomalaisissa kodeissa tapahtuu. Meidän pitää huolehtia siitä, että tässä maassa jokainen lapsi, aikuinen, tyttö, äiti saa elää turvassa omassa kodissaan ilman, että joutuu pelkäämään [Puhemies koputtaa] oman turvallisuutensa puolesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuoron oikeusministeri Merelle, jonka tontille kysymys ehkä sisältönsä puolesta kuuluu.

Kiitos, arvoisa puhemies! En voisi enempää yhtyä pääministerin puheenvuoroon: on se nyt kumma juttu, että läheiseen pitää käydä käsiksi, on se entinen puoliso, lapsi, nykyinen puoliso. Kyllä tämä on asia, josta meidän tulee yhteiskunnassa päästä eroon. Jokaisen pitää voida erityisesti läheisessä suhteessa luottaa siihen, että se läheinen, vaikka jotain erimielisyyttä on, päälle ei käy.

Kuten pääministeri totesi, tuossa oikeusministeriö tiedottikin muutama päivä sitten, että mehän olemme tehneet ensinnäkin todella paljon esimerkiksi kriminalisointeja: silpominen, pakkoavioliitto. Meillä on selvityksiä vireillä, esimerkiksi tämä pannan käyttö lähestymiskieltotilanteissa. Sitä on valitettavan vähän käytetty, ja se on erittäin harmillista, ja sitä selvitetään.

Mitä tulee pakottavaan kontrolliin, niin hallitusohjelmaan on kirjattu, että se käydään läpi, ja sitä tehdään oikeusministeriössä. Sitä en uskalla luvata, että se enää tällä hallituskaudella eduskuntaan ehtii, mutta olen äärettömän iloinen siitä, kuinka paljon me olemme pystyneet tekemään kaiken tämän ison ruuhkan keskellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Teknologian ja erityisesti tekoälyn kehitys on tuonut samaan aikaan runsaasti uusia tapoja kontrolloida, kiristää, häpäistä ihmisiä. Olemme lukeneet myös uutisista järkyttävistä tapauksista, joissa erityisesti naisista on väärennetty seksuaalisia kuvia tai videoita, joita levitetään verkossa pahimmillaan lukemattomille ihmisille. Näissä niin sanotuissa deepfakeissä ei ole mitään feikkiä uhreille, vaan seuraukset ovat hyvin, hyvin haavoittavia. Ja vaikka ilmiö on kasvava, sen tunnistamisessa, tutkinnassa ja uhrien suojaamisessa on yhä puutteita. Tekojen määrä lisääntyy siis kiihtyvää tahtia, mutta lainsäädäntö ja viranomaisten keinot laahaavat perässä. Nollatoleranssin on koskettava myös digitaalista ympäristöä. Arvoisa oikeusministeri Meri, aikooko hallitus tehdä rangaistavaksi tällaisen oikeaa henkilöä esittävän seksuaalisen materiaalin tekemisen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten kerroin, me olemme tehneet tuossa todella paljon ja myös EU:ssa käydään erilaisia keskusteluja. Erityisen haastava on juuri sosiaalinen media ja siellä liikkuva aineisto. Me itse huomaamme jatkuvasti joka päivä, että onko tämä totta, eikö tämä ole totta ja miten voisimme sen tunnistaa. Itse näen, että myös näillä alustojen pitäjillä on valtava vastuu siitä, että he kontrolloisivat sitä, mikä on todellista materiaalia ja mikä ei.

Tällä kaudella lakivaliokunta käsittelikin myös nämä väkivaltavideoiden kuvaamiset. On kriminalisoitu esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta, tappaminen, lapsiin kohdistuvat seksuaaliteot. Ne on kriminalisoitu. Vaikka ne olisivat deepfake, niin niitä voidaan ottaa tekijän hallusta pois. Me olemme laittaneet valtavasti rahaa rikosten, kunniaväkivallan, parisuhdeväkivallan, seksuaaliväkivallan ehkäisyyn, mutta tämä on uusi ja jatkuvasti kehittyvä ilmiö. Kyllä myönnän sen, että meidän on yhteiskuntana hyvin vaikea pysyä perässä. Rikolliset tuntuvat olevan aina [Puhemies koputtaa] kaksi askelta edellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet valitettavasti lukemaan liikaa halveksuttavista tapauksista, joissa miehet vähättelevät ja suorastaan halventavat naisia. Yhä useampi nainen on myös joutunut kohtaamaan väkivallantekoja. Oppiiko liian moni lapsi siihen, että on hyväksyttävää vähätellä naisia ja jopa kohdistaa väkivaltaa heitä kohtaan, koska yhteiskunnassamme esiintyy niin paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa? Meidän kaikkien aikuisten pitäisi toimia roolimalleina kasvaville lapsille, mutta nyt meillä liian monella miehellä on kyllä peiliin katsomisen paikka.

Arvoisa hallitus! On myös verkossa esiintyvää väkivaltaa. Kaikki väkivalta ei ole fyysistä. Siihen on yhä hankalampaa puuttua, koska se nimenomaan tapahtuu tietoverkoissa. Onko teillä, arvoisa hallitus, tähän uusia toimenpiteitä ja ajatuksia, miten voisimme puuttua verkossa esiintyvään väkivaltaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, tärkeä kysymys. Kuten tuossa aikaisemmassa vastauksessa yritin hieman avata, niin ensinnäkin sitä, onko joku teko todellinen vai ei, on hyvin vaikea erottaa. Ja kyllä se on erittäin tärkeää, miten meistä jokainen käyttäytyy, oli sitten nainen, mies, tyttö tai poika, miten me toisiamme kohtelemme, miten me toisillemme puhumme. Tämäkin keskustelu on erittäin tärkeä viesti kaikille, jotka tätä katsovat, että väkivalta ei ole koskaan minkäänlainen ratkaisu yhtään mihinkään asiaan.

Myös oikeusministerien kesken puhumme usein EU-pöydissä siitä, kuinka vaikeaa nimenomaan tätä internetissä tapahtuvaa materiaalin leviämistä, väkivalta- ja muun materiaalin, on hallita. Toisaalta pitää erottaa sekin, että on olemassa elokuvia, lyhytpätkiä ja huumoria. Kriminalisointi näissä asioissa on hyvin haasteellista mutta ei koskaan mahdotonta, ja sitten toisaalta sen tutkinnan pitää olla myös sellaista, että siihen on riittävästi osaavia henkilöitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi viime vuonna viidenneksellä, ja aikuisista uhreista selvästi suurin osa, 75 prosenttia, oli naisia. Näin poikkeuksellinen kasvu vaatii hallitukselta välittömiä toimia.

Tällä hetkellä me emme kuitenkaan tiedä kansakuntana, mistä tämä kehitys johtuu. Onko taustalla naisvihamielisyyden voimistuminen, naisvihamielisten sosiaalisen median sisältöjen leviäminen vai nuorten miesten radikalisoituminen, vai kenties taloudellisen ahdingon lisääntyminen, palveluiden heikentyminen, väkivallan parempi tunnistaminen vai jokin aivan muu ilmiö? Mikäli emme tiedä, mistä tämä ilmiö johtuu, minkä takia väkivalta kasvaa perheissä, emme voi ratkaista tätä ongelmaa, joka ei ole vain kammottava vaan aidosti hengenvaarallinen, jopa kansallinen hätätila.

Kysynkin ministereiltä: Miksi hallitus ei ole selvittänyt tämän hälyttävän kehityksen syitä, ja milloin hallitus aikoo selvittää, mistä tämä kehitys johtuu? Milloin hallitus tunnustaa tämän asian kansallisena turvallisuuskysymyksenä, niin kuin Ranskassa? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa tehdään laadukasta tutkimusta, ja tämä on vahvasti meillä muun muassa THL:n ja muidenkin viranomaisten tutkinnassa, mitkä ovat tekijät taustalla lähisuhdeväkivallassa. Tämä on äärimmäisen vakava asia — kiitos siitä, että oppositiokin nostaa sitä.

Haluan mainita kaksi konkreettista asiaa, joita tällä hallituskaudella on tehty tälle asialle.

Toinen niistä on lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto, joka oli erittäin tärkeä ja merkittävä päätös. Lähisuhdeväkivaltaa ei voi sovitella. Uhri ansaitsee oikeutta ja tekijä rangaistuksen, ja näihin tapauksiin pitää puuttua joka kerta erittäin määrätietoisesti. Tämä oli iso asia, jota edistimme jo alkukaudesta.

Toinen on turvakotien rahoituksen merkittävä vahvistaminen. Vaikka meillä on julkisessa taloudessa haasteita, niin turvakotien rahoitus on noussut 23 prosentilla tällä hallituskaudella. Me olemme nostaneet sitä jokaisessa budjetissamme, ja me haluamme, että Suomessa on suojaa ja turvaa väkivallan uhriksi joutuneille naisille ja miehille, kaikille. Tätä työtä pitää määrätietoisesti jatkaa.

Meidän toimet ovat olleet tässä vahvoja, mutta ne eivät riitä. Tarvitaan lisää, ja sitä hallitus työstää parhaillaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Lähisuhdeväkivalta ei kosketa vain sen suoraa uhria vaan myös lapsia, jotka joutuvat näkemään, kuulemaan ja elämään jatkuvan pelon keskellä. Tutkimustiedon mukaan väkivallalle altistuminen on lapselle yhtä vahingollista kuin itse väkivallan kohteeksi joutuminen. Siksi väkivallan varhainen tunnistaminen ja viranomaisten saumaton yhteistyö ovat ratkaisevan tärkeitä. Kysyn hallitukselta: mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin, varhaiskasvatuksen ja koulujen välinen tiedonkulku ja yhteistyö toimivat nykyistä paremmin ja jotta lähisuhdeväkivallalle altistuvat lapset tunnistetaan ajoissa niin, että he saavat tarvitsemansa tuen ilman viivettä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Me teemme valtavasti työtä eri sektorilainsäädännöissä siinä, että tieto kulkisi paremmin. Jos otan esimerkiksi konkreettisia asioita: Meillä on meneillään — pyydän nyt kaikkia tutustumaan — naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivin täytäntöönpano, ja se lähti lausunnolle. Sinne on tulossa muun muassa uudistus, jota ehdotetaan esitutkintalakiin, että seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan asianomistajaan kohdistuvan väkivallan riskin ja suojelun tarpeen arviointia pitää jatkuvasti uudelleen tehdä, mikäli tämmöistä perheessä havaitaan. Tämä on esimerkiksi erittäin tärkeä uudistus. Viranomaisten pitää olla hereillä siinä, että jos on tapahtunut väkivaltaa tai sen uhkaa perheessä, niin täytyy selvittää, että onko siellä mahdollista, että perhe joutuu väkivallan uhriksi. Pyydän tutustumaan tähän esitykseen. Tämä on lähtenyt juuri lausunnoille, ja siellä on esimerkiksi tällainen pykälä. Tiedonvaihto, sen parantaminen, on äärimmäisen tärkeää aivan kaikessa: jos tieto ei kulje, niin se pysähtyy yhteen henkilöön.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suuri kiitos edustaja Perholehdolle äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä.

Naisviha on lähisuhdeväkivaltaa paljon suurempi ja laajempi ilmiö ja tietysti verkossa ja sosiaalisessa mediassa leviää valitettavan tehokkaasti. Kitkeminen näyttää erittäin löyhältä ja heikolta tällä hetkellä.

Itse asiassa tutkimustuloksethan viittaavat siihen, että esimerkiksi verkkopalvelu X:ssä ajan viettäminen äärioikeistolaistaa ja Kreml-mielistää omaa ajattelua sen lisäksi, että siihen leviää nimenomaan naisvihan kaltainen ääriajattelu. Olisin kysynyt hallitukselta: Mitä te teette sen eteen, että varsinkin Eurooppa tarttuisi tähän ja saisi nämä alustat paremmin vastuuseen siitä, mitä siellä tapahtuu? Ja miten tässä valossa näyttäytyy se, että esimerkiksi valtioneuvosto itse on edelleen aktiivinen esimerkiksi täällä X-palvelussa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos kysymyksestä. Tämähän on ajankohtainen teema myös EU-tasolla, ja siitä vastaa vielä meidän oma komissaarimme Henna Virkkunen. Tätä työtä ja alustojen vastuuta tarvitaan lisää, ja sääntelyä, regulaatiota ja algoritmien koukuttavuutta mutta myös sisältöä pitää kontrolloida enemmän. Se on semmoinen teknologinen vauhti, mikä kiihtyy ja missä lainsäätäjät ja Eurooppa eivät ole täysin pysyneet mukana, ja nämä jättialustat täytyy pystyä saattamaan vastuuseen.

Tämä oli ajankohtaista juuri eilen, kun julkistettiin tutkittua tietoa ja työryhmäraportti lasten ja nuorten sosiaalisen median haitoista ja mahdollisesta sosiaalisen median käytön rajoittamisesta. Kyllä siellä näkyy se, että sosiaalisen median algoritmien toimintalogiikka lähtee siitä... Ei kovin monen klikkauksen päässä ole sen tyyppiset sisällöt, jotka lietsovat väkivaltaa, naisvihaa ja jotka lietsovat sellaisia haitallisia sisältöjä, jotka eivät esimerkiksi sovi lasten ja nuorten aivoille mutta eivät kyllä yhdenkään ihmisen aivoille. Sen lisäksi seksuaalinen häirintä, rikollisuus, deepfake, kaikki, mitä tässä on jo tullut mainituksi, [Puhemies koputtaa] myöskin esimerkiksi väkivallan kuvaaminen verkkoon, ovat asioita, joihin lainsäätäjän täytyy [Puhemies koputtaa] pystyä puuttumaan Eurooppa-tasoll — ja Suomi tietysti tukee sitä — mutta myös kansallisesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vaikka väkivalta on sukupuolittunutta, miehet kokevat fyysistä väkivaltaa suurin piirtein saman verran kuin naiset — ja transryhmät todennäköisesti vielä enemmän. Taustalla on kulttuuri, jossa ajatellaan, että konflikteihin voidaan ja pitää reagoida väkivallalla, ja se kulttuuri on jaettu siitä huolimatta, että eri sukupuoliin se kohdistuu erilaisin tavoin.

Jos me ikinä halutaan tästä kulttuurista eroon, ratkaisevaa olisi puuttua lasten ja erityisesti alle kouluikäisten lasten kokemaan lähisuhdeväkivaltaan, jossa tekijöinä ovat molemmat vanhemmat ja muut huoltajat, joka siirtää väkivaltaisia käyttäytymismalleja seuraaville sukupolville ja joka on edelleen raskaasti stigmatisoiva ja leimaava. Mitkään turvakodit tai rikosoikeus eivät ratkaise etukäteen väkivaltaa vaan pyrkivät korjaamaan tilannetta vasta jälkikäteen.

Minä kysyn vastaavalta ministeriltä: [Puhemies koputtaa] mitä tälle ollaan tekemässä? [Juho Eerola: Kiitos tästä puheenvuorosta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula nosti kyllä aivan oleellisen asian esille. Jos me haluamme saada tämän katkeamaan ja jos me halutaan suojella myös näissä tilanteissa meidän lapsia ja nuoria, niin mielestäni on hyvä ajatus, että Suomeen säädetään laki, jolla me kriminalisoimme lapsirauharikokset — sen, että altistetaan pienet lapset kotona näkemään, kokemaan lähisuhdeväkivaltaa. Se pitää kriminalisoida. [Vasemmalta: Hyvä!] Tästä on selvitys oikeusministeriössä käynnissä, ja minusta tämä on erittäin tuettava ja edistettävä lakihanke.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuoron opetusministeri Adlercreutzille, koska aikaa jäi käyttämättä. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On toki myöskin niin, että asenteita muokataan paitsi kodeissa myöskin varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Siksi on tietenkin oleellista, että opetetaan lapsia käsittelemään tunteita, olemaan yhdessä, toimimaan yhdessä, opetetaan tunnetaitoja, ja siksi hallituksen yhdenvertaisuuden kehittämisohjelmakin on ollut tärkeä panostus tähän. Annetaan työkaluja lapsille ymmärtää erilaisuutta, rakentaa suvaitsevaisuutta ja senkin kautta rakentaa terveitä suhteita ystäviinsä, tovereihinsa.

Yhtä lailla on selvää, että somella on merkitystä siinä, miten asenteita muokataan, ja siksi on tärkeätä, että meillä on järkevää regulaatiota EU-tasolla. Se on toki yksi syy, miksi hallituksen sisällä nyt selvitetään somerajoituksia lapsille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo, olette nyt kolmen vuoden ajan perustellut suuria leikkauksia ihmisten toimeentuloon ja palveluihin sillä, että julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa. No, nyt olemme viime viikkoina saaneet valtiovarainministeriöltä arvioita, että tavoittelemanne kymmenen miljardin sijaan olette saavuttamassa alle kolme miljardia tästä tavoitteesta [Eduskunnasta: Miten tämä liittyy asiaan?] ja toisaalta alle viidenneksen 100 000 työpaikan tavoitteesta. Silti näillä leikkauksilla on heikennetty ihmisten asemaa rajusti. Yhden henkilön tai perheen toimeentulo saattaa pienentyä jopa sadoilla euroilla kuukaudessa. [Jani Mäkelän välihuuto]

Arvoisa pääministeri, leikkauspolitiikan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin on tutkittu paljon, ja siitä on paljon tutkimustietoa. Viime vuonna alle kolmevuotiaiden lasten huostaanotot kasvoivat yhdeksän prosenttia, ja kuten olemme kuulleet, lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia. Nämä vaikutukset ovat dramaattisia. Pääministeri Orpo, näettekö, että kasautuvilla leikkauksilla ihmisten toimeentuloon ja laajenevalla työttömyydellä on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja se purkautuu myös tällä tavalla? [Juho Eerolan välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin lyhyt täsmennys: Siis hallitus on päättänyt kymmenen miljardin sopeutustoimista. Ja pitää erottaa brutto ja netto. Meillä on samaan aikaan ennustettua nopeammin jouduttu lisäämään valtavasti rahaa puolustukseen, mistä olemme kaikki samaa mieltä. Me ollaan jouduttu lisäämään miljardeja hyvinvointialueille soterahoitukseen — olemme samaa mieltä — ja sitten meillä on kasvavat korkomenot. Tämä selittää tämän bruton ja neton välisen eron, mutta kymmenen miljardin toimet on tehty.

No, näitä on tehty siksi, että julkinen talous on päässyt ja päästetty niin huonoon kuntoon, ja seuraavatkin hallitukset, riippumatta väristä, [Suna Kymäläisen välihuuto] — riippumatta väristä — joutuvat jatkamaan sopeutuslinjalla, miljardi-, jopa kymmenen miljardin tasolla.

No, kaiken säästämisen keskellä me ollaan pyritty näitä kuitenkin tekemään niin, että vaikka sosiaaliturvaakin on heikennetty, niin perustoimeentulosta on pyritty pitämään mahdollisimman hyvää huolta. Näitä leikkauksia viimesijaisista etuuksista on kohdistettu ennen kaikkea aktiivi-iässä oleville työikäisille, työkykyisille, ja nyt kun me nähdään, että talous on vihdoinkin lähtenyt kasvuun, [Puhemies koputtaa] niin me toivotaan, että mahdollisimman moni perheenisä ja -äitikin saisi töitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen ratkaisu digitaaliseen ja sukupuolittuneeseen väkivaltaan on koulutus. Naisiin kohdistuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen on sisällytettävä sosiaali- ja terveysalan, oikeustieteen ja poliisin koulutukseen, sillä naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia vaan vakava yhteiskunnallinen ongelma. Asenteet tai tiedon puute eivät saa estää uhrien oikeusturvan toteutumista. Arvoisa hallitus, oletteko te valmiita panostamaan erityisesti naisten suojelemiseen vahvistamalla koulutuksen rahoitusta ja resursseja verkkoväkivallan ja sukupuolittuneen väkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on ollut äärettömän tärkeätä keskustelua, mutta katsoin otteita tästä tuoreesta Tilastokeskuksen tutkimuksesta, ja haluaisin nostaa nyt semmoisen asian esille kaikille kansalaisille, että täällä on tyttöuhrien ja poikauhrien määrä ollut kasvussa. Eli kysymys on pienistä lapsista, ja poikien osuus uhreista on tyypillisesti suurin kaikkein nuorimpien lasten joukossa. Tämä on todella hälyttävää. Me puhutaan nyt pelkästään naisista ja miehistä, mutta minä nostan nyt tähän sen, että lapsia Suomessa ei lyödä.

Sitten täältä ilmenee myöskin, että ulkomaalaistaustaisten osuus perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista oli selvästi suurempi kuin heidän osuutensa Suomen väestöstä — tämä on suoraa sitaattia Tilastokeskuksen tilastoista. Tämän takia me ollaan puututtu myös kunniaväkivaltaan aikuisten osalta ja siihen, että naiset saavat Suomessa tietoisuutta, että lapsia ei täällä pahoinpidellä. Tämä on erittäin huolestuttavaa, ja meidän täytyy yhdessä viedä viestiä. Jos meillä poikia ja tyttöjä pahoinpidellään — ja tässä isossa ryhmässä on ollut siinä kasvua — niin se on todella huolestuttavaa. [Laura Huhtasaari: Paras puheenvuoro!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt tosiaan on niin, että lähisuhdeväkivallan uhrimäärä on noussut Suomessa kaikkien aikojen korkeimmaksi. Jos jokin muu turvallisuusuhka kasvaisi 20 prosenttia vuodessa, hallitus kutsuisi mahdollisesti koolle kriisipalaverin välittömästi. Lähisuhdeväkivaltaa on käsiteltävä samalla vakavuudella, kansallisena turvallisuuskysymyksenä. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, joka velvoittaa meitä ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja rankaisemaan siitä asianmukaisesti. Se vaatii resursseja, koulutusta ja pitkäjänteistä työtä. Hallitus on hienosti tehnyt täsmätoimia tämän hallituskauden osalta. Esimerkiksi tämä lähisuhdeväkivallan sovittelun piiristä poistaminen on yksi esimerkki sellaisesta. Mutta nyt kun on tiedossa, että lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt merkittävästi, niin pitää tehdä kovemmin töitä tämän asian eteen. Olisinkin kysynyt, arvoisa pääministeri, miten käytätte tämän viimeisen vuoden niin, että tämä luku lähtee laskuun. Mitkä ovat konkreettiset toimet mitä tulette tekemään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Ensin täytyy sanoa, että jos jossakin asiassa, niin tässä hallitus on tehnyt todella paljon konkreettisia toimia ja tulee vielä tekemään. Tosiaan on tämä sovittelun lopettaminen näissä parisuhdeväkivalta-asioissa, suojellaan lähisuhdeväkivallan uhreja, torjutaan perhe- ja parisuhdeväkivaltaa paremmalla yhteistyöllä viranomaisten välillä, turvakotien palveluiden saatavuus, kulttuuriin liittyvien väkivallan muotojen torjuminen ja niin edelleen. Selvityksessä on tämä lapsirauharikos, pakottavan kontrollin kriminalisointi. Me viemme nämä kaikki eteenpäin. Me viedään nämä kaikki eteenpäin.

Mielestäni ei ole nyt ihan totta se, että me jollain tavalla emme ottaisi tätä vakavasti. Voin kertoa, että kyllä otetaan. Tämä tuntuu niin pahalta, ja kun me ollaan keskusteluja käyty ja me ollaan käyty tätä asiaa läpi, niin koko hallitus jakaa tämän, ja uskon, että me kaikki jaamme tämän. Ei tässä nyt ole hallitus—oppositio-rajoja, eikä saa olla. Meillä on yhteinen suomalainen ongelma ja häpeätahra. Me teemme kaikkemme [Puhemies koputtaa] ja otamme esityksiä vastaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nämä naisiin ja erityisesti lapsiin kohdistuvat väkivallanteot ovat yksinkertaisesti häpeällisiä meille täällä Suomessa, ja erityisesti meidän miesten täytyy nämä teot kyllä tuomita erityisen jyrkästi.

Tässä on keskusteltu myös tästä verkossa tapahtuvasta häirinnästä, joka on, niin kuin me kaikki varmasti tässä salissa myös tiedämme, lisääntynyt ihan valtavasti. Tähän voisi olla myöskin keinoja. Olen tehnyt toimenpidealoitteen siitä, ja kiitos siitä, että aika moni on sen tässä salissa myöskin allekirjoittanut. Meillä on tulossa sähköinen henkilöllisyystodistus, jota voisi käyttää näiden sosiaalisen median alustojen kirjautumisessa, ja näin me pystyttäisiin todentamaan se, keitä siellä verkossa liikkuu. Me voisimme myöskin rajoittaa sitä, miten paljon on esimerkiksi valetilejä tällä hetkellä, koska valetilien kautta tätä häirintää, väärää tietoa, deepfakea ynnä muuta levitetään ihan valtavasti. Voisiko tässä olla sellainen keino? Tämä on EU-tason säätelyä, eli EU:sta on tulossa tämä sähköinen henkilöllisyystodistus. Voisiko hallitus ajatella, että tätä asiaa voitaisiin edistää, [Puhemies koputtaa] että nämä somejätit saataisiin kerralla kuriin? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhdyn edellisiin kiitoksiin siitä, että tämä tärkeä ja vakava aihe nostetaan esiin. Tämä on tässä yhteiskunnassa meidän yhteinen haaste, jolle pitää olla nollatoleranssi.

Nostitte esiin tämän sähköisen identiteetin. Kyllä, me olemme kehittämässä tätä digitaalista lompakkoa ja sähköistä tunnistautumista, ja tämä on hyvä ajatus siitä, että me voisimme sitä hyödyntää myöskin tällaisten ilmiöitten torjunnassa.

Samalla nostaisin esiin myöskin sitä, että koko tämän väkivallan kanssa ja näiden uhkatilanteitten tunnistamisessa meidän kuntien ja hyvinvointialueitten roolit ovat tärkeitä. Varhaiskasvatuksessa kohdataan lapset joka päivä. Siellä myöskin nähdään tällaisia hiljaisia signaaleja, ja on tärkeätä, että siellä tehdään yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointialueitten, lastensuojelun ja neuvoloitten kanssa ja näissä palveluissa, joissa me kohdataan, tai vastaavasti koulussa koulukuraattorit, terveydenhoito ja sitten vaikkapa lastensuojelu tuolla puolella ja poliisin kanssa yhteistyö. Nämä ovat niitä keinoja. Kuka aikuinen meillä kohtaakin tällaisen tilanteen esimerkiksi lasten elämässä, meidän velvollisuutemme on siihen puuttua. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva väkivalta on aivan liian yleinen ilmiö yhteiskunnassamme. Asian korjaaminen vaatii monenlaisia toimia ja yhteiskunnallista ymmärrystä.

Yksi tekijä, jolla on yhteys esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan, on poikien ja nuorten miesten väkivaltainen käyttäytyminen. Sen taustalla voi vaikuttaa muun muassa mielenterveyden ongelmia, yksinäisyyttä, syrjäytymistä, avun hakemisen vaikeutta sekä sellaista maskuliinisuuskulttuuria, jossa kovuutta ihannoidaan ja haavoittuvuuden näyttämistä pidetään heikkona. Väkivalta on kuitenkin aina tekijänsä vastuulla ja aiheuttaa pitkäkestoista turvattomuutta, traumaa ja inhimillistä kärsimystä.

Hyvä hallitus, miten te aiotte vähentää poikien ja nuorten miesten väkivaltaista käyttäytymistä ja ehkäistä sitä kautta niin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuin väkivaltarikollisuutta laajemminkin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin ajankohtaista ja puhuttavaa myös siinä mielessä, että tämä on myös meidän pohjoismaisessa tasa-arvoyhteistyössämme erittäin vahvasti noussut teema. Nimenomaan poikien syrjäytyminen ja poikiin liittyvät tasa-arvohaasteet ja ongelmat on nostettu vahvasti tasa-arvopolitiikan agendalle, ja tunnistetaan myöskin siellä riskiä, että tietyssä mielessä pojat ja nuoret miehet ovat myöskin väkivallan uhreina haavoittuva ryhmä. Myös siinä mielessä meidän on tärkeää tunnistaa sukupuolittunutta väkivaltaa, siis naiset väkivallan uhreina mutta myös miehet ja pojat ja sitten tekijöinä myös. Näihin kaikkiin ketjuihin pitää päästä kiinni, eli mitkä ne taustasyyt ja tekijät ovat.

Tällä hetkellä erittäin paljon nousee esiin nimenomaan verkossa leviävä sisältö, joka hyvinkin nuorille lapsille ja nuorille tuottaa väkivaltaista sisältöä. Sitä myöskin kuvataan livenä, yllytetään kuvaamaan uhrien potkimista ja tämäntyyppistä väkivaltakulttuuria, mikä leviää sitten myöskin esimerkiksi pelien kautta lasten ja nuorten maailmaan. [Puhemies koputtaa]

Meidän pitää niihin juurisyihin päästä tarkemmin kiinni. Siksi poikien ja miesten nostaminen tähän [Puhemies koputtaa] sekä uhreina että tekijöinä on todella tärkeää, jotta voidaan ehkäistä väkivaltaa, jota haluamme tietysti ensisijaisesti nyt tässä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja koskemattomuuteensa, myös digitaalisessa ympäristössä. Digitaalinen väkivalta on uusi muoto vanhalle ongelmalle, missä naisten ja tyttöjen kehoja käytetään ilman lupaa ja ilman seurauksia. Tarvitaan vahvempia keinoja, jotta digitaalisen seksuaaliväkivallan kiihtyvä kehitys saadaan katkaistua ja deepfake-kuvien tekijät vastuuseen ja uhrit saavat oikeutta ilman kohtuuttomia prosesseja. Viranomaisten resursseja ja osaamista on vahvistettava digitaalisesta väkivallasta ja sen sukupuolittuneisuudesta. Tarvitaan loppu sosiaalisessa mediassa leviävälle naisvihalle.

Arvoisa hallitus! Teknologian kehitys ei saa tapahtua ihmisoikeuksien kustannuksella. Kysyn vielä oikeusministeriltä: miten aiotte torpata tämän viheliään digitaalisen väkivallan ilmiön, ja lupaatteko lakiesityksiä vielä tällä kaudella?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kerroin juuri, että esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivin hallituksen esitys lähti juuri lausunnoille, ja siellä on esityksiä tähän, eli esimerkiksi se esitys on tulossa.

Jos meillä vain olisi tämmöinen taikasauva tästä, että tämä viha loppuu tuolla sosiaalisessa mediassa, niin minä käyttäisin sitä nyt — se on loppu — mutta kun se ei ole ihan näin yksinkertaista. Kuten tuotiin esille, siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat anonyymejä. Vaikka meillä olisi pykälät — meillä onkin tällä hetkellä pykäliä: kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen — niin miten sinä löydät sen henkilön ja missä hän ylipäätään asuu, asuuko hän maapallon toisella puolella, ja näin poispäin? Se on se haaste. Voi olla, että tulevaisuudessa on näin, että sosiaalisessa mediassa tulee olla omalla nimellään. Kyllä minulla on pokkaa sanoa mielipiteeni naamatusten, mutta onko sinulla sitten pokkaa sanoa se sieltä anonyymisti — tämä on yleinen keskustelu. Me ollaan laitettu tässä vaikeassa tilanteessa, kun me nostettiin rikosuhrimaksuja, tällekin vuodelle 700 000 euroa lisää Rikosuhripäivystykseen ja Nollalinjaan. Siellä on paljon matalan kynnyksen palveluita, ja sekin on erittäin hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Kansallisella ennallistamissuunnitelmalla tulee olemaan kymmenien miljardien vaikutukset maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen, julkiseen talouteen tässä maassa. [Sanna Antikainen: Miksi edistitte sitä viime vuonna?] Tästä huolimatta hallituspuolueet ovat nyt estämässä eduskunnan osallistumisen suunnitelman valmisteluun, käsittelyyn ja hyväksymiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskustan idea!] Valta suunnitelman valmisteluun ja EU-komissiolle toimittamiseen ollaan keskittämässä valtioneuvostolle ja etenkin ympäristöministeriölle. Kysynkin arvoisalta pääministeriltä: pidättekö todella hyväksyttävänä sitä, että kymmenien miljardien vaikutukset omaava ja tuottava suunnitelma voidaan valmistella ja saattaa voimaan ilman, että eduskunta pääsee sitä käsittelemään ennen sen voimaan saattamista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeri ja ympäristöministeri voivat omalta osaltaan täydentää, mutta EU-politiikasta vastaavana en ihan tunnista tätä murhetta nyt, mikä tässä on. Meillä on normaali valtioneuvoston valmistelu käynnissä EU-lainsäädäntöön ja sen toimeenpanoon liittyen, ja siitä tullaan normaaliin tapaan käymään keskustelu eduskunnan kanssa ja informoimaan eduskuntaa ja sen valiokuntia. Eli minusta prosessihuolta tässä ei ole.

Sinänsä asia on erittäin suuri, koska EU:n hyväksymä ennallistamisohjelma on Suomelle äärettömän kallis, ja me pyrimme löytämään siihen järkevän ratkaisun sekä luontoarvojen että metsänomistajien ja suomalaisen metsien käytön näkökulmasta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Vielä vastauspuheenvuoro, ympäristöministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten varmaan kysyjä hyvin tietää, niin täällä eduskunnassa on tällä hetkellä käsiteltävänä nimenomaisesti tämä laki, jonka avulla tätä prosessia ennallistamissuunnitelman valmisteluun ohjataan, ja eduskunnan käsissä on nyt myös se, millä tavalla se lopputulos tulee menemään.

Kuten varmasti tiedätte ja hallitus on aiemminkin kertonut ja olen myöskin täältä sen kertonut, meidän tavoitteenamme on se, että jatkossakin tämä ennallistaminen tai luonnonhoitotyö yksityisillä mailla tapahtuu vapaaehtoisin toimin. Tämä itse suunnitelma on ennallistamisasetuksen mukaisesti toimitettava lopullisesti vasta tulevan hallituksen aikana komissiolle, mutta senkin tekemiseen varmasti myös parlamentaarisesti päästään osallistumaan.

Siitä, kuinka sitä sitten toimeenpannaan, jokainen hallitus vuorollaan päättää aina esimerkiksi budjetissa määriteltävillä määrärahoilla, kuinka paljon näihin vapaaehtoisesti tehtäviin, yksityismaillakin tapahtuviin toimiin sitten on kulloinkin osoitettavissa rahoitusta.

Korostan, että nyt olemme vasta tekemässä ja valmistelemassa luonnosta, joka aikanaan tulee lausunnoille [Puhemies koputtaa] myös laajemman porukan arvioitavaksi kuin tämän salin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nythän on kysymys siitä, että kun hallitus tätä asiaa valmistelee, niin on aivan välttämätöntä, kun näin valtava määrä ministereitä on paikalla, että jokainen teistä pitää huolen siitä, että nämä kaikki esitykset tulevat perustuslakivaliokuntaan lausunnolle. Perustuslakivaliokunta antoi eilen lausunnon, jossa nimenomaan sanotaan, että pitää kunnioittaa omaisuudensuojaa ja että kaikista asioista pitää kuulla eduskuntaa, koska se koskee meidän omaisuudensuojaa ja täysivaltaisuutta ja sitten sitä, että suomalainen metsäomaisuus kuuluu suomalaisten käsittelyyn. Sitä ei voida tällä keinoin siirtää Euroopan unionin komission haltuun. Tämä pitää pitää kirkkaana mielessä. Siksi toivonkin ministereiltä, kun te jokainen omalla sektorillanne teette tämän eteen töitä, että te kaikki sitten pidätte tämän mielessä, kun nämä esitykset, olkoot mitä tahansa, tuodaan aina viime hetkellä eduskuntaan näin juhlapäivien alla tai loman alla, esimerkiksi joulun alla tai juhannuksen alla, ja on kiire: ei ihmisten oikeuksia voi tällä keinoin polkea. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri: katsotteko te sen tarkasti hallituksessanne, että tämä kiire ei ole esteenä — kun suomalaisten oikeuksia loukataan näin pahasti, että omaisuuteen käydään kiinni?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ympäristöministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen työssäni pyrkinyt aina noudattamaan eduskunnan toivomia aikatauluja, niin myös tämän osalta, ja olen tietoinen, että perustuslakivaliokunta on myös tästä lakiesityksestä antanut lausuntonsa, ja on aivan selvää, että me meidän ministeriöissämme, joissa saan toimia kahdessa, totta kai niitä perustuslakivaliokunnan huomioita noudatamme. Se on aivan selvä asia. Omaisuudensuoja on tälle hallitukselle erittäin tärkeä kysymys, ja me haluamme siitä ehdottomasti pitää kiinni ja totta kai myöskin tämän lakiesityksen osalta, joka koskee kahta asiaa: paitsi tämän ennallistamissuunnitelman prosessista päättämistä, niin ennen kaikkea luonnonarvomarkkinoita, joita tämän lakiesityksen avulla pyritään tähän maahan myöskin luomaan, koska sen avulla voimme myös saada yksityistä rahoitusta luonnonhoitotyöhön.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuushan on meille elintärkeä asia, elinehto, ja siksi tämä ennallistamisasetus on ihan tärkeä asia sinänsä, [Jani Mäkelän välihuuto] mutta me kysymmekin täällä keskustassa, kuka tästä suunnitelman sisällöstä pääsee päättämään, ja nyt juuri kuulimme kaksi eri näkökulmaa. Eli pääministerillä oli näkemys, että kyllä me täällä eduskunnassa siitä sisällöstä pääsemme päättämään, [Vilhelm Junnilan välihuuto] mutta jos ymmärsin oikein, niin ministeri Multalalla oli erilainen näkemys. Itse asiassa tämä hallituksen esitys siitä ennallistamissuunnitelman prosessista on nimenomaan se, että se suunnitelma ei tule tänne eduskuntaan vaan valtioneuvosto itse päättää siitä sisällöstä lopullisesti. Me keskustassa toki näemme, että kansanvallan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää tästä 10—30 miljardin euron kokonaisuudesta saada täällä eduskunnassa myös päättää. Kysynkin: olisiko mahdollista muuttaa tätä prosessia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ympäristöministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yritän vielä selventää: jokainen eduskunta, joka täällä tulee istumaan siihen asti, kun ennallistamisasetuksen velvoite sinne vuoteen 2050 asti... On ensinnäkin hyvä ymmärtää, että tämä ennallistamisasetuksen ikään kuin toimeenpanoaika on erittäin pitkäaikainen. Sen vuoksi tehdään myös päivityksiä useaan otteeseen siihen ennallistamissuunnitelmaan. Nyt se ehdotettu prosessi sen suunnitelman osalta on todellakin se, [Antti Kurvinen: Kuka ne tekee ne päivitykset?] että ensin se lähtee nyt lausunnoille — tässä jossain vaiheessa, kun saamme sen siihen vaiheeseen. Sen jälkeen sen luonnoksen lähettämisestä komissiolle päättää valtioneuvosto tämän lakiesityksen mukaan, mutta se on todellakin eduskunnan käsissä täällä. Ja sitten ensimmäisestä ennallistamissuunnitelmasta tulee päättämään vasta seuraava valtioneuvosto. [Antti Kurvinen: Valtioneuvosto, ei eduskunta! Miksi ei eduskunta?]

Se, millä tavalla eduskunta pääsee mukaan tähän työhön [Hälinää — Puhemies koputtaa] — ennen kaikkea, kun tulee kysymys resursseista — on jokaisen budjetin päättämisen tai lisätalousarvion päättämisen muodossa, sillä se rahoitus, mitä valtio esimerkiksi tällä hetkelläkin laittaa ennallistamistoimiin, kuten vaikka luonnon monimuotoisuustyöhön metsissä, vesistöissä, [Puhemies koputtaa] kosteikoissa ja niin edelleen, on jo nytkin meidän valtion budjetissa olevaa rahaa. Tämä prosessi ei tule muuttumaan mihinkään. Eli budjettisuvereniteetti [Puhemies koputtaa] tulee edelleenkin säilymään eduskunnalla täysin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on tosiaan valiokuntakäsittelyssä, ja kyllähän se aika selkeästi siellä todetaan, että suunnitelma ei tule tänne eduskunnan käsittelyyn. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Sitten kun tulee lainsäädäntöä, niin sitten käsitellään, mutta suunnitelma on jo tehty, ja sillä suunnitelmalla mennään.

Aamulla oli mahdollisuus ympäristö- ja maa- ja metsätalousvaliokunnalla kuulla [Hälinää — Puhemies koputtaa] tästä suunnitelman vaiheesta, mikä on menossa. Siellä oli myös itäiseen Suomeen tarjolla jotakin, ja se oli ennallistamista maanpuolustuksellisin perustein. Sinänsä varmaan tietysti ihan hyvä asia, mutta kun tästä rahoituksestakin vielä puhutaan, niin jos meillä ei ole ykkösmiljoonia tarjolla edes Metkaan tai näihin vapaaehtoisiin suojeluohjelmiin, niin mistä löytyvät nämä kymmenet miljardit? Ja nyt sellainen kysymys pääministerille, että kun tämä hallituksen itäisen Suomen ohjelma nyt näyttää kutistuvan lähinnä tämän itäisen Suomen ennallistamiseksi, niin millä... [Vilhelm Junnilan välihuuto] — Pyydän käyttämään puheenvuoroja, jos on jotain sanottavaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Välihuudot on sallittuja!] — Voitaisiinko edes siitä keskustella täällä salissa, vaikka muuten tämä ei tule tänne saliin keskusteluun?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ympäristöministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä voidaan ja kyllä tullaan keskustelemaan. Se on aivan selvää, että jokaista budjettia, jonka kulloinenkin hallitus, valtioneuvosto, tuo tähän saliin, eduskunta käsittelee. Näin tulee olemaan myös jatkossa, ja tällä lakiesityksellä, joka koskee ennallistamissuunnitelmaprosessia, tätä ei muuteta. Se on aivan päivänselvää, että näin tulee olemaan.

Sen totean myöskin, että tämä ennallistamisasetushan oli viime hallituskauden aikana tuolla EU:ssa päätettävänä. Muistelen, että silloin keskusta oli hallituksessa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja pääsitte silloin vaikuttamaan siihen, millä tavalla Suomi tähän suhtautui. No, tällä hallituskaudella lopullisesti sitten ennallistamisasetus astuu voimaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kepu petti!] koska riittävä määräenemmistö jäsenmaista sitä kannatti, vaikka Suomi sitä vastustikin. Yksi keskeinen syy siihen on se, että vaikka me haluamme luonnon monimuotoisuutta edistää valtavasti tässä maassa ja se on hallitusohjelmassakin tavoitteena, niin on arvioitu, että ennallistamisasetuksen aiheuttamat kustannukset Suomelle ovat valtavat. Sen vuoksi me nyt edelleen koko ajan vaikutammekin EU-tasolla siihen, että näitä kustannuksia voitaisiin hillitä, [Puhemies koputtaa] ja pyrimme myös vaikuttamaan siihen, että hallinnollista taakkaa tulee mahdollisimman vähän. [Juho Eerola: Tässä tapauksessa tyhjä paperi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on käynyt ilmeisesti sillä tavalla, että vahinko on käynyt, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vahinko kävi!] sillä ympäristöministeri Multala ei ole informoinut pääministeriä, sillä, herra pääministeri, teidän hallituksenne on tuonut tähän taloon esityksen, jolla tämä miljardiluokan, jättimäinen, tämän vaalikauden kallein asia on siirretty pois eduskunnan toimivallasta [Perussuomalaisten ryhmästä: Teidän esitys! — Vilhelm Junnila: Keskustan kätilöimä!] ympäristöministeriön toimivaltaan ja EU-komission toimivaltaan.

Teidän hallitus, pääministeri Orpo, on tuonut tänne taloon esityksen, jota nyt runtataan ympäristövaliokunnassa läpi perussuomalaisten tuella, että ei tule eduskuntaan Suomen ennallistamissuunnitelmaa, suunnitelmaa, joka päättää Suomen peltojen tulevaisuudesta, [Juho Eerola: Suunnitelma, jonka te teitte!] Suomen metsien tulevaisuudesta, suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta, vesistöjen tulevaisuudesta. Meidän perustuslakimme sanoo, että ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lailla, ja omaisuudensuojaa suojaa meidän perustuslakimme 15 §.

Herra pääministeri, miksi teidän hallituksenne, kokoomusjohtoinen hallitus, haluaa viedä nämä asiat — omaisuudensuojan, Suomen maankäytön asioista päättämisen — komissiolle ja ympäristöministeriölle pois eduskunnasta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ennallistamisasetus kuuluu kahden artiklan kohdalta maa- ja metsätalousministeriön toimialaan, ja siksi pyysin puheenvuoroa ja myös sen takia, että kuulostaa todellakin törkeältä käsienpesulta [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] nyt tämä edustajan esittämä kysymys, kuinka tämä hallitus on tuonut tämän. Teidän ollessa hallituksessa te päätitte ennallistamisasetuksesta. [Välihuutoja] Ennallistamisasetus päätettiin teidän vahtivuorollanne, itse asiassa teidän ollessanne maa- ja metsätalousministeri. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Eli siinä mielessä voi sanoa, että yksi Suomen historian kalleimpia esityksiä, mikä EU-taholta on tulossa, on kätilöity silloin, kun keskusta on ollut hallituksessa ja vielä maa- ja metsätalousministeriön vastuullisella paikalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kalliiksi tuli!]

Mutta nyt on meidän yhteinen tehtävämme, kaikkien puolueitten yhteinen tehtävä, tehdä tämä kansallinen toimintasuunnitelma sellaiseksi, että vuoteen 2050 mennessä varmasti kaikki puolueet kerkeävät omalta osaltaan olemaan vastuussa siitä, että nämä kustannukset olisivat kohtuullisia, jotta me suomalaisessa yhteiskunnassa pystyisimme osoittamaan [Puhemies koputtaa] luonnon monimuotoisuuden hoitamiseen rahoitusta mutta samalla [Puhemies koputtaa] tiukasti pitäen kiinni kansantalouden pärjäämisestä, metsäteollisuuden pärjäämisestä, [Puhemies koputtaa] maa- ja metsätalouden pärjäämisestä. Nämä ovat keskeisiä tavoitteita tälle hallitukselle. [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus ministeriltä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. Nyt minuutti on käytetty korkojen kera.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lupaus sadastatuhannesta uudesta työpaikasta ei ole toteutunut, vaan työllisyys on heikentynyt koko vaalikauden ajan ja työttömyys on noussut Euroopan ennätystasolle. Hallituksen työllisyyspolitiikka on perustunut ajatukseen siitä, että sosiaaliturvan leikkaaminen vahvistaa suomalaisten työllisyyttä. Jatkuva työntekijöiden aseman heikentäminen ja pienituloisilta leikkaaminen eivät kuitenkaan ole tuoneet Suomeen uutta työtä. Työttömäksi jäävät suomalaiset ovat nyt hätää kärsimässä, kun toimeentuloa on heikennetty lukuisin eri tavoin. Yksi esimerkki tästä on työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen. Esimerkiksi moni opettaja jää nyt kesällä työttömäksi, kun sijaisuus päättyy, eikä alle vuoden mittainen sijaisuus enää oikeuta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta: onko oikein, että koko lukuvuoden työskennellyt opettaja jää kesällä ilman työttömyysturvaa ja voi joutua elämään köyhyydessä? [Vasemmalta: Hiljaiseksi meni!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa onneksi nähdään tällä hetkellä merkkejä talouden kasvusta. Sitä on tavoiteltu koko hallituskausi. Sen eteen on tehty valtavasti töitä — isoja työmarkkinauudistuksia, isoja rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan kasvua, veroratkaisuja — ja tätä työtä jatketaan eteenpäin. Meidän ainoa tavoite siinä on huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, näistä palveluista, ja ihmisten työllistymisestä, koska me uskomme, että työn linjalla — sillä, että saamme työpaikkoja syntymään tähän maahan, että täällä kannattaa työllistää ihmisiä — poistetaan köyhyyttä ja semmoista haavoittuvuutta, näköalattomuutta, kaikkein parhaiten, myös lapsiperheköyhyyttä. [Suna Kymäläinen: Se on lisääntynyt teidän toimestanne!] Tätä työtä teemme.

Onneksi nyt näyttää hivenen paremmalta taloudessa, ja STM:n viimeisimmän ennusteen mukaan näyttää siltä, että on mahdollista, että kesän aikana pitkäaikaistyöttömyys saadaan pikkuhiljaa vähenevälle uralle. Työministeri voi tarkentaa tästä eteenpäin, mutta hänellä on keinovalikoimaa laajasti. Tänäänkin on tehty päätöksiä muun muassa Päijät-Hämeen alueelle, Lahteen, siitä, millaisilla keinoilla tuetaan näitä haastavassa tilanteessa olevia alueita, jotta ihmiset löytävät työtä ja saadaan sitä kautta tilanne valoisammaksi. Näillä rakenne... [Puhemies koputtaa]

Jatkamme mielellämme tästä aiheesta keskustelua, mutta haluan myös sanoa sen toivon viestin.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomi on pitkään elänyt ajassa, jossa liian moni nuori on nähnyt ympärillään enemmän huolia kuin mahdollisuuksia. Me haluamme kääntää Suomen suunnan, ja nyt niitä tuloksia alkaa näkyä. Talous kasvaa. Suomi oli alkuvuonna Euroopan nopeimmin kasvava talous, ja työllisyysnäkymätkin ovat vahvistumassa. Kyllä näin on.

Me haluamme rakentaa Suomea, jossa tuleville sukupolville avautuisi enemmän mahdollisuuksia kuin edellisillä. Me haluamme katkaista kehityksen, jossa kokonainen sukupolvi ei ole vielä saanut kokea kasvun, luottamuksen ja eteenpäin menemisen aikaa. Mutta tulevaisuudenusko ei synny pelkästään kasvuluvuista. Se syntyy siitä, että nuoret voivat uskoa, että omalla työllä, osaamisella ja unelmilla voi rakentaa itselleen hyvän tulevaisuuden. Siksi kysynkin nuorisoministeri Poutalalta: mitä toimia hallitus tekee nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamiseksi, jotta yhä useampi nuori voisi katsoa huomiseen luottavaisesti [Puhemies koputtaa] ja nähdä Suomessa mahdollisuuksien eikä rajoitusten maan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Nuorisoministeri Poutala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeän kysymyksen nostamisesta. Meillähän selvityksen mukaan on kolme isointa asiaa, mitkä heikentävät nuorten tulevaisuususkoa. Ensimmäinen on globaali turvallisuustilanne, sen jälkeen on opintopaikkojen haasteellisuus tai se, että niitä ei meinata saada riittävästi, ja sen jälkeen on työpaikan löytyminen.

No, globaalissa asiassa me ollaan aika pieni kansa. Onneksi meillä on erittäin hyvä ja verkostoitunut presidentti, joka hoitaa tätä mallikkaasti EU-tasolla. Petteri Orpon johdolla tehdään työtä koko ajan tämän asian eteen.

Toinen asia ovat nämä opintopaikat. Tällä hallituskaudellahan ollaan lisätty muun muassa nimenomaan näitä aloituspaikkoja kouluihin, ja sen jälkeen nyt ihan viimeisimmäksi vielä 30 opintopistettä pystyy avoimessa yliopistossa opiskelemaan, jos ei saa sitä opintopaikkaa. Eli tämäkin on hyvässä mallissa.

Kolmantena asiana on vielä tämä työllisyystilanne, mistä tässä lyhyesti jo puhuttiin. Tähän nyt varsinkin nuorten kohdalla on tämä kesätyöseteli, mihin on lisätty rahoitusta, ja pyritään mahdollistamaan, että yhä useammalla on siihen mahdollisuus. Sen lisäksi sitten kesätyöpaikkoja ihan esimerkiksi urheiluseuroihin ollaan seuratukiuudistuksella pyritty lisäämään, ja tänä kesänä 1 250 uutta nuorta saa sitä kautta kesätyöpaikan.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on päättänyt kevätkaudella lukuisista perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamista uudistuksista. Maahanmuuton puolella on tehostettu palautuksia, otettu käyttöön kansalaisuuskoe ja kiristetty työperäisen hyväksikäytön rangaistuksia. Kotouttamisen velvoittavuutta on lisätty ja maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttävä esitys saatu eduskuntaan.

Uudistuksiin kuuluu myös nuorisorangaistuksen käytön tehostaminen ja lastensuojelulain uudistus. Maanviljelijöiden asema paranee uuden elintarvikemarkkinalain myötä, ja valkoposkihanhien aiheuttamiin tuhoihin puututaan viimeinkin. Lisäksi Bernerin taksiuudistusta on korjattu uudella taksilailla.

Eikä tässä ole vielä läheskään kaikki. Kasvua ollaan todellakin saamassa käyntiin. Kysynkin pääministeriltä: millaisia uusia hyviä lainsäädäntömuutoksia hallitus vielä tuo eduskuntaan syyskaudella?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys. Siinä tuli hyvää listaa. [Juho Eerola: Positiivista viestiä!] Siis hallitus on todellakin tehnyt kevätkauden todella paljon töitä, ja kehysriihessä päätettiin vielä merkittävistä asioista, jotka tuodaan tänne, kuten esimerkiksi tämä yrittäjien eläkejärjestelmän, YELin, uudistus — erittäin tärkeä pienille yrityksille. Haluaisin myöskin nostaa tämän 30 opintopisteen setelin niille nuorille, jotka nyt valmistuvat eivätkä saa opiskelupaikkaa — aivan erinomainen asia.

Sitten vielä yksi, mihin kiinnitän huomiota: Täälläkin on paljon puhuttu yritysten rahoitusten saannista. Tänään Finnvera on tehnyt päätöksen hallituksen kannustuksella, että se miljardilla osallistuu suomalaisten pk-yritysten, keskisuurten yritysten ja suuryritysten rahoitukseen, täydennetään sitä rahoitusta. [Arto Satonen: Oikein!] Nyt kun kasvu on lähtenyt käyntiin, niin tämä rahoituksen saanti on aivan välttämätöntä.

Me ollaan tehty siis todella paljon merkittäviä uudistuksia, lainsäädäntöä niin sosiaali‑ ja terveyspuolella, [Suna Kymäläinen: Valitettavasti!] opetuksen saralla kuin työllisyydenkin eteen, ja työ jatkuu.

Arvoisa puhemies! Itä-Suomen karhukanta on kasvanut erittäin vahvaksi, ja suurpetojen liikkuminen asutuksen läheisyydessä aiheuttaa poliisille ja muille viranomaisille tehtäviä lähes päivittäin. Karhuhavaintojen määrä on lisääntynyt merkittävästi, ja monilla alueilla ihmiset kokevat tilanteen jo aidosti turvallisuutta heikentävänä.

Karhunmetsästys on ollut tärkeä perinteinen osa kannanhoitoa sekä keskeinen keino ehkäistä vahinkoja ja vaaratilanteita. Mikäli ensi syksynä karhunmetsästystä ei voida järjestää, on vaarana tilanteen kärjistyminen erityisesti Itä-Suomessa.

Arvoisa maa- ja metsätalousministeri Essayah, kertoisitteko, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt varmistaakseen, että karhunmetsästys voidaan toteuttaa ensi elokuussa kestävällä tavalla ja ihmisten turvallisuus huomioiden? Ja joko voitte antaa suomalaisille metsästäjille sekä Itä-Suomen ihmisille varmuuden siitä, että ensi elokuussa karhunmetsästys jälleen mahdollistuu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Korkein hallinto-oikeus antoi 1. kesäkuuta päätöksen noista viime kesänä hallinto-oikeuden epäämistä karhunmetsästysluvista. Korkein hallinto-oikeus siis kumosi hallinto-oikeuden tekemän päätöksen niitten suhteen. Siinä mielessä meillä on nyt sitten mahdollisuus todellakin avata kannanhoidollinen metsästys välittömästi näillä poikkeusluvilla. Tässä tilanteessa on selvää, että maa- ja metsätalousministeriö ei tule rajoittamaan Riistakeskuksen mahdollisuuksia antaa näitä kannanhoidollisia lupia.

Nyt onkin todella tärkeää, että tässä asiassa edetään mahdollisimman ripeästi. Riistakeskus on antanut jo ohjeistuksen, millä tavalla näitä kannanhoidollisia lupia kannattaa lähteä hakemaan. Tietysti on toivottavaa, että nämä luvat tulisivat jo tuohon juhannukseen mennessä tai heti juhannuksen jälkeiselle päivälle, 22.6., jolloinka sitten pääsemme elokuussa karhunmetsästykseen. Se on äärimmäisen tärkeää, koska näitä tihentymiä on nytten joka puolella. Siinä mielessä Itä-Suomessa, sillä alueella, on tosi tärkeää, että päästään tämä kannanhoidollinen metsästys saattamaan käyntiin.

Tietenkin tässä voi sanoa, [Puhemies koputtaa] että tämä korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli historiallinen tässä suhteessa. Se vahvisti sen, että kannanhoidollista metsästystä tarvitaan karhukannan koossa pitämiseen.

Ärade talman! I dag har vi fått positiva ekonominyheter. Finland har nu den starkaste tillväxten sedan år 2021, alltså på fem år, och det här är mycket välkommet. Hushållen har börjat konsumera och industrin får beställningar.

Vi i SFP har länge talat varmt för hushållsavdraget, som sänker tröskeln för hushållen att köpa mindre tjänster till exempel inom vård- och renoveringsbranschen och därmed stärker efterfrågan. Därför gläds vi över att regeringen i dag har gett ett lagförslag om att höja hushållsavdraget och även värdet för motions- och kulturförmånen.

Arvoisa puhemies! Näemme vihdoinkin merkkejä Suomen talouden piristymisestä, ja se on hyvin tervetullutta. Tarvitsemme talouskasvua, ja talouden pyörät pitää nyt saada kunnolla pyörimään.

Tänään hallitus on antanut lakiesityksen kotitalousvähennyksen sekä liikuntakulttuuriedun arvon korottamisesta. Kotitalousvähennys madaltaa kynnystä ostaa palveluita, auttaa pieniä yrityksiä ja vahvistaa palvelujen kysyntää ja siten mahdollisesti myös nuorten työllisyyttä. [Puhemies koputtaa] Kysynkin, arvoisa pääministeri Orpo: näettekö, että korotettu kotitalousvähennys voi olla piristysruiske Suomen talouteen, [Puhemies koputtaa] ja voimmeko myös vahvistaa talouttamme tätä kautta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olemme todella iloisia, että pystyttiin tänään tämä esitys antamaan kotitalousvähennyksen parantamisesta. Enimmäismäärää korotetaan ja vähennysprosentteja korotetaan, ja tämä koskee tätä vuotta ja ensi vuotta. Nyt vielä sellainen mainospala, että se koskee kaikkia tänä vuonna tehtyjä kotitalousvähennyksen piiriin liittyviä toimia, eli ei tarvitse pantata yhtään ja odottaa lakiesityksen käsittelyä vaan voi lähteä liikkeelle.

Totta kai meidän tavoitteena on nimenomaan helpottaa kotitalouksien asemaa ja piristää kotimaista kysyntää. Me nyt ollaan nähty jo se, että se vienti on lähtenyt vetämään, teollisuuden tilauskirjat ovat täynnä, toivottavasti vielä enemmän täynnä hetken päästä, mutta se kotien ja kotimaisen kysynnän vahvistaminen on meille äärettömän tärkeää. Nyt me nähdään senkin tapahtuneen, että tämä kotimainen kysyntä on vihdoinkin lähtenyt liikkeelle, ja tämä vahvistaminen osuu juuri hyvään saumaan.

Kyllä ehkä on hyvä tämä viimeinen kyselytunti päättääkin siihen, että kyllä tämä oikeasti näyttää nyt paljon paremmalta. [Puhemies koputtaa] Suomen talous kasvoi nopeimmin koko Euroopassa, ja mennään yhdessä kesään tällä mielellä. [Eduskunnasta: Kyllä!]