Suullinen   kysymys   Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän  linjasta  hallituksessa (Antti Rinne sd) | Suullinen kysymys eurooppaministerin EU-linjasta (Juho Eerola ps) | Suullinen kysymys lomarahojen leikkauksesta julkisella  sektorilla  (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys maakuntavaalien aikataulusta (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kysymys tiedustelulakien aikataulusta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys sisäilmaongelmien ratkaisemisesta (Sirkka-Liisa Anttila kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Ministeri Terho, puheenjohtajakamppailun yhteydessä te korostitte sitä, että perussuomalaisten linjan pitää näkyä selvemmin hallituksen toiminnassa. Nyt te olette kuitenkin tässä uudessa ryhmittymässä hyväksyneet hallituksen epäoikeudenmukaisen politiikan kaikkine karvoineen. Teillä olisi ollut mahdollisuus ja myös velvollisuus puheittenne perusteella edistää köyhän asiaa ja korjata hallituksen linjauksia. Kansalaispalautteen perusteella ihmisille on syntynyt kuva, että halusitte säilyttää mustien ministeriautojen takapenkit ja pelata valtapeliä. Yhtä entistä puolueen puheenjohtajaa mukaillen "hallituspaikka tuli, mutta muisti meni". Kävikö tässä nyt näin, ministeri Terho?

Arvoisa puhemies! Niin, kyllä minä olin linjan hyväksynyt ihan edellisessäkin viiteryhmässäni. Se on täysin sama. Olen itse ollut neuvottelemassa hallitusohjelmaa, olen siihen erittäin tyytyväinen, ja hallitusohjelman läpivieminen tulee jatkumaan aivan yhtä päättäväisesti kuin tähänkin asti. Hallitusohjelma on jo kääntänyt Suomen talouden ja Suomen työllisyyden. Meillä on erittäin hyvä talouskasvu kohti vaalikauden loppuosaa, ja on erittäin tärkeää isänmaan edun kannalta, että tämä hyvä kehitys jatkuu vakaana. [Ben Zyskowicz: Ei päässyt Rinne tekemään täyskäännöstä!]

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti jo 3. kesäkuuta, että hallitus ei jatka yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, mikäli Jussi Halla-aho valitaan perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Näin kävikin sitten 11. kesäkuuta, kun pääministeri Sipilä ilmoitti, ettei yhteistyötä perussuomalaisten kanssa jatketa. Toimittaja Nurmi kirjoitti samassa yhteydessä myös, että Halla-ahon valintaan on varauduttu siten, että perussuomalaisista irtautuu 20 edustajaa tukemaan hallitusta, siis Sipilän apupuolueeksi. Kas kummaa, Nurmi oli taas oikeassa, kun Uusi vaihtoehto ‑ryhmittymä irtaantui perussuomalaisista 13. kesäkuuta. Tähän huonoon kesäteatterin käsikirjoitukseen kuului, että RKP:tä tai kristillisdemokraatteja ei tarvita hallitukseen ja että nykyiset ministerit voivat jatkaa tehtävissään. Ministeri Terho, voitteko arvioida, miten nämä etukäteen suunnitellut valtapelikuviot vaikuttivat kansalaisten näkemyksiin politiikan uskottavuudesta?

Arvoisa puhemies! Ensi viikolla on hallituksen tiedonanto tästä aiheesta. Kyselytunti käsittääkseni on tarkoitettu hallituksen politiikan käsittelyyn, sen arvosteluun ja mahdollisesti myös [Välihuutoja] sen sisällön vaihtoehtojen esittelyyn. Tässä menemme asioista ohitse. Palaamme asiaan ensi viikolla.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla politiikan mannerlaatat ovat liikkuneet. Perussuomalaisten kahtiajaosta syntyi oikeistolainen tynkäperussuomalaiset sekä hallitusvaltaan takertunut Uusi vaihtoehto ‑ryhmä, joka ei vielä ole edes puolue. Erikoisen tilanteesta tekee se, että meillä on ilman puoluetta oleva hallitusryhmä, jonka ainoana tehtävänä on Sipilän kainalosauvana viedä maakunta- ja sote-uudistukset läpi sekä turvata ex-puheenjohtaja Soinin hillotolppa ulkoministerinä loppuvaalikaudeksi.

Nyt, kun on nähty tätä kovaa poliittista peliä mediassa eikä sitä kukaan ole edes kiistänyt, niin voi vain arvailla, miltä tämä kansalaisten silmissä näyttää. Kysynkin hallitukselta ja ministeri Terholta: koetteko te, että kaikkien näiden vaiheiden jälkeen teillä on kansalaisten valtakirja jatkaa hallituksessa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut?

Arvoisa puhemies! Ensi viikolla tästä aiheesta on hallituksen tiedonanto, ja sen perään tulee myös luottamusäänestys. Katsotaan silloin, onko hallituksella luottamus.

Arvoisa puhemies! Kyllä uskon, että moni suomalainen on huolissaan siitä, voiko tämä hallitus, joka nyt jatkaa kokoomuksen ja keskustan — puolueiden — ja sitten yhden tämmöisen eduskuntaryhmän tuella, aidosti toteuttaa sellaista politiikkaa, että Suomi on seuraavat kaksi vuotta vakaissa käsissä, sellaista politiikkaa, jossa laajasti suomalaisia kokoavia arvoja edistetään, vai oliko kysymys vain takertumisesta omiin valtatavoitteisiin vaikka soten markkinallistamisessa tai maakuntien aikaansaamisessa. Tämä jää nähtäväksi, mutta hallituksella on nyt iso todistustaakka siitä, että se miettii aidosti Suomen etua eikä puolueiden etua.

Kysyisin tähän liittyen, kun meillä on nyt eurooppaministeri Terho ja sisäministeri Risikko, jotka vastaavat pakolaiskysymyksistä: Tällä viikolla EU on käynnistänyt laillisuusmenettelyn Tšekkiä, Unkaria ja Puolaa vastaan, jotka eivät suostu ottamaan pakolaisia sopimusten mukaisesti Etelä-Euroopan maista. Ministeri Soini oli aiemmin tälle kriittinen, että EU puuttuu näihin, mutta mitä Suomi nyt tekee? Aiotteko vahvistaa ihmisoikeuslinjaa, kuten ministeri Orpo maanantaina puhui, vai unohtuiko sekin asia jo tiistaina?

Arvoisa puhemies! Ensiksikin totean sen, että meille hallituksessa on tärkeää meidän hyvä hallitusohjelmamme, ja me haluamme nimenomaan viedä sitä eteenpäin. Siitä on nyt jo näyttöä, että me olemme saavuttaneet paljon tämän hallituksen aikana, paljon sellaisia asioita, mitä ei aikaisemmin ole saavutettu. Me haluamme vahvistaa sitä, ja meille tärkeää on Suomen onnistuminen ja pärjääminen näissä kaikissa kisoissa.

Mitä sitten tulee näihin muuttoliike- ja pakolaisasioihin, niin Suomi on hoitanut hommansa hyvin, niin kuin huomaatte, Suomi ei saanut mitään rapsuja. Me olemme aina tehneet niin kuin on sovittu ja me olemme olleet itse sopimassa näissä pöydissä, ja tällä linjalla me haluamme jatkaakin, itse sopien. Mutta sitten, kun sovitaan, niin sitten noudatetaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kulttuuri- ja eurooppaministeri Sampo Terho totesi 22. toukokuuta omassa blogissaan seuraavasti: "Suomen on muiden jäsenmaiden tapaan puolustettava EU:ssa ennen kaikkea kansallista etuaan" ja "EU-kritiikin on oltava entistä tiukempaa". Lisäksi ministeri Terho on aiemmin väläytellyt Ison-Britannian tapaista kansanäänestystä täällä Suomessa ja aiheuttanut tyrmistystä hallituskumppaneissa. Eilen Uusi vaihtoehto kuitenkin ilmoittautui vanhojen puolueiden joukkoon ja kertoi kunnioittavansa Suomen EU-jäsenyyttä. Kysynkin nyt ministeri Terholta: mitä mieltä olette näistä aiemmin sanomistanne asioista tänään?

Arvoisa puhemies! Kuten aiemminkin, kun tästä on keskusteltu täällä sekä julkisuudessa, olen sitoutunut hallitusohjelmaan — kuten muuten tekin olette aiemmin siihen sitoutuneet — jonka minä olen neuvotellut myös EU:n osalta. Myös te olette ilmoittaneet olevanne siihen täysin sitoutuneet vielä tänä maanantaina, joten siinä suhteessa meillä ei varmaan ole suurta linjaristiriitaa. Tätä hyvää ohjelmaa tullaan noudattamaan tämä vaalikausi loppuun.

Puhemies Maria Lohela

Yksi lisäkysymys on pyydetty.

Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Sampo Terho totesi — anteeksi, ministeri Terho — että olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan. Itse asiassa emme tällä hetkellä ole millään tavoin sitoutuneet. Me emme istu hallituksessa.

Olisin kysynyt vielä siitä, aikooko tämä hallitus millään tavoin selvittää mahdollista EU-kansanäänestystä. Tästähän oli valtavasti keskustelua juuri puheenjohtajakampanjan yhteydessä, ja ministeri Terho puhui, että hän haluaisi tätä vaatia. Onko tämä voimassa vai onko niin, että tästä ei enää saa ministeriaitiosta puhua?

Arvoisa puhemies! Tässä on sitten käynyt niin, että minun linjani on sama kuin viime viikolla, mutta teidän linjanne on muuttunut. Vielä maanantaina te ilmoititte olevanne täysin hallitusohjelman takana.

Mutta joka tapauksessa, mitä tulee tähän kysymäänne asiaan, se ei ole juurikaan ajankohtainen. Kuten olen ennemmin sanonut, noudatamme hallitusohjelmaa, ja mitä olen puhunut tulevista vaalikausista, siihen täytyy palata myöhemmin. Tällä hetkellä minulla ei oikeastaan ole edes puoluetta, missä lähteä tulevia vaalikausia suunnittelemaan.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous kasvaa, työttömyys vähenee, työllisyys paranee, sitä kautta julkisen talouden asema vahvistuu ja sitä kautta kansalaisten palveluista ja tulonsiirroista voidaan paremmin pitää huolta. Tässä tilanteessa oppositio — edustaja Rinne, edustaja Ville Niinistö ja kumppanit — vaatii hallituksen politiikalta täyskäännöstä. Voi ihmetellä, mihin suuntaan sitä politiikkaa pitäisi viedä, kun tällä hetkellä tehtävä politiikka parantaa tilannetta ja taloutta Suomessa.

Tässä kysyttiin Eurooppa-tason pakolais- ja maahanmuuttoasioista. Kysyn ministeri Risikolta: miten Suomi on omalta osaltaan kantanut vastuuta niiden ratkaisujen syntymisen jälkeen, joissa Euroopan tasolla sovittiin tietynlaisesta vapaaehtoisesta taakanjaosta?

Arvoisa puhemies! Todellakin silloin aikoinansa, heti silloin 2015 ja 2016, on sovittu siellä yhteisissä pöydissä taakanjaosta. Niin sanotut sisäiset siirrot ja uudelleensijoittamiset ovat meillä nämä kategoriat, ja siellä on jyvitetty määrättyjä määriä Suomeen sekä sisäisinä siirtoina Turkista mutta sitten myöskin uudelleensijoittamisena pakolaisleireiltä heitä, joilla on jo tällainen pakolaisstatus. Ja me olemme kaikki ne, mitä me olemme yhdessä sopineet, myös hoitaneet. Meillä on muutama sisäinen siirto vielä tekemättä, mutta olemme sopineet, että määräajassa sekin tehdään — päinvastoin kuin monissa muissa maissa on tapahtunut. Me kannamme kyllä vastuumme, mutta me kannamme sen nimenomaan yhdessä ja vapaaehtoisesti sopien ja myöskin oman kantokykymme huomioiden.

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Zyskowicz totesi, talous on kääntynyt nousuun ja työllisyys paranee. Tässä mielessä tämä hallituksen tekemä ratkaisu on lyhyellä tähtäimellä pragmaattinen, ja se edistää vakautta lyhyellä tähtäimellä. Mutta kysyisin ministeri Terholta: edistääkö tämä tehty ratkaisu kansalaisten luottamusta politiikkaan pidemmällä tähtäimellä?

Arvoisa puhemies! Aivan kuin tässä olisi palattu edelliseen kysymykseen. Vastaus on edelleen se, että tähän keskusteluun palataan ensi viikolla. Nyt keskustelemme hallituksen politiikasta. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Vanha tapahan on se, että kyselytunti on sitä varten, että täällä oppositio saa esittää kysymyksiä hallitukselle ja sitten hallituksen ministerit vastaavat niihin. Olen kyllä huomannut, että joskus käy niin, ettei siellä ole vastausta, mutta tähän mennessä en ole kyllä nähnyt yhtään ministeriä, joka kieltäytyy asiasta keskustelemasta.

Kun tässä kysyttiin Eurooppa-politiikasta ja pakolaispolitiikasta, [Eduskunnasta: Uusi vaihtoehto!] niin haluan kysyä ministeri Terholta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksen uudelleenmuodostamisen yhteydessä on sovittu myös Eurooppa-politiikkaan liittyvistä asioista ja on sanottu, että hallitus on valmis kulkemaan nyt Eurooppa-yhteistyössä pidemmälle, kun sen koostumus on muuttunut. Kysyn ministeri Terholta: pitääkö tämä paikkansa, oletteko tässä sopimuksessa mukana?

Arvoisa puhemies! Tämä oli poliittinen selvä linjakysymys. Hallitus noudattaa sitä samaa hallitusohjelmaa, mitä edelliselläkin viikolla ja sitä edellisellä. Se on erittäin hyvä EU-asioiltaan. Siinä on erilaisia rajauksia ja toisaalta avauksia siitä, mihin olemme sitoutuneet ja mitä emme hyväksy. Ne ovat edelleen voimassa, ne voi sieltä lukea, joten linja on muuttumaton.

Arvoisa puhemies! Me olemme eduskunnan kyselytunnilla, ja täällä ovat oppositiopuolueiden edustajat koko ajan esittäneet kysymyksiä siitä, mitä tämä tilanne tarkoittaa hallituksen harjoittamalle politiikalle ja sen suunnalle. Kun tässä edustaja Zyskowicz kysyy, mihin opposition mielestä politiikan suuntaa pitäisi viedä, niin voin kyllä hänelle vastata: eriarvoisuutta vähentävään suuntaan, että tehdään pienituloisia huomioivia sosiaalipoliittisia verotusratkaisuja; koulutuksen asemaa huomioivaan suuntaan, että lisätään resursseja koulutukseen; ja julkisia hyvinvointipalveluita vahvistavaan suuntaan, että hallitus muuttaa suunnitelmiaan, mitä tulee sote-uudistukseen, jossa lähdetään laajasti markkinaehtoistamaan julkisia palveluita. Mutta nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on hallituksessa ministereitä ilman puoluetta. Kysymys herää tietenkin, mitä tämä tarkoittaa hallituksen harjoittamalle politiikalle ja sen suunnalle tulevaisuudessa. Haluankin kysyä trioministeri Sampo Terholta: tuleeko muutosta hallituksen harjoittamaan politiikkaan esimerkiksi siihen suuntaan, mitä oppositio koko ajan on peräänkuuluttanut?

Arvoisa puhemies! Koska olen täällä pääministerin sijaisena, niin sanon ja vastaan tähän, että hallitusohjelmaa noudatetaan, se on ollut lähtökohta tälle yhteistyösopimukselle, mikä nyt on tehty — hallitusohjelma. Varmasti käydään keskustelua. Koska se on strateginen hallitusohjelma, niin käydään yksityiskohdista keskustelua aivan niin kuin on tämä kaksi vuottakin tehty. Mutta hallitusohjelma on ne pitkospuut, se tiekartta, millä mennään.

Arvoisa puhemies! Pitkä kevät alkaa olla takana, ja työntekijöillä koittaa ansaittu kesäloma. Kunta-alan työntekijöillä on kuitenkin suussaan hieman hapan sivumaku, kun tänään palkkapäivänä lomarahoja tuleekin kikyn takia 30 prosenttia aikaisempia vuosia vähemmän. [Juho Eerolan välihuuto] Tuttu sairaanhoitaja katseli tänään tilinauhaansa, ja lopputuloksena hänelle jää käteen 410 euroa vähemmän kuin viime vuonna kesäkuussa. Tämä palkanalennus tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, kun se kohdistuu vain julkisen sektorin työntekijöihin. Yksityisellä sektorilla työskentelevät saavat lomarahansa aivan normaalisti. Tämä palkanalennus osuu etenkin naisiin, koska julkisen sektorin työntekijöistä 80 prosenttia on naisia. Haluaisinkin kysyä työministeri Lindströmiltä: miten perustelette kuntien pienipalkkaisille naisille, että heidän palkkansa on tänä ja kahtena seuraavana vuonna pienempi kuin muilla samansuuruista palkkaa saavilla, etenkin nyt, kun talous on kasvamassa?

Arvoisa rouva puhemies! Se on ihan totta, että tällainen ikävä päätös on tehty. Se on jo aikoja sitten sovittu, että kiky näin meni, ja se oli silloin työmarkkinajärjestöjen käsissä, he ratkaisivat, miten tämä asia etenee. Ja kyllä, se osuu kipeästi nimenomaan julkisen alan lomarahoihin. Tiedämme tämän, ja tämä ei ollenkaan ollut helppoa meille eikä varsinkaan heille, joihin tämä kohdistuu, eikä minulla ole tähän mitään taikasauvaa, että tämän paremmaksi muuttaisin. Näin on sovittu, ja tällä kikyllä mennään. Me olemme nähneet, että siitä on kuitenkin ollut tälle Suomelle isosti hyötyä: talous on lähtenyt kasvuun, Suomeen uskotaan jälleen. Siinä on vastapuolella tämä hinta, jonka nämä ihmiset joutuvat maksamaan, ja sitä tietenkin pahoittelen.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä kiky taisi syntyä enemmänkin hallituksen painostuksesta pakkoraossa, enkä näe, että talouskasvu olisi nyt tämän kiky-sopimuksen aikaansaannosta.

Mutta, arvoisa puhemies, kunta-alan naisiin kohdistuu toinenkin epäoikeudenmukaisuus: heidän palkkansa on edelleen 16 prosenttia pienempi kuin miehillä. Palkkaero johtuu ammattien eriytymisestä. Kunnissa naiset ja miehet saavat samaa palkkaa samasta työstä, mutta ongelma on se, että naiset ja miehet tekevät erilaisia töitä. Kunta-alan työntekijöiden koulutustaso on noussut, mutta naisten ja miesten palkkaeroille ei vaan tapahdu yhtään mitään, [Puhemies koputtaa] kuten sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi. Työministeri Lindström, miten te aiotte puuttua sukupuolten väliseen palkkaeroon ja miten naisten euro voitaisiin saada samankokoiseksi kuin miesten euro?

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin tärkeä ja ajankohtainen kysymys senkin takia, että tässä, oliko pari viikkoa sitten, meillä oli palaveri tuolla STM:ssä nimenomaan tästä samapalkkaisuudesta. Samapalkkaisuusohjelmasta keskusteltiin ja keskusteltiin niistä toimenpiteistä, mitä on jo tehty: muun muassa TEMin puolella on 2015 ohjeistettu ja kannustettu hakeutumaan myös niille vähän vieraammille aloille, niin että naiset menevät niin sanotusti perinteisesti miesten aloille ja päinvastoin.

Tämä on pitkä prosessi. Tähän ei ole mitään taikatemppua olemassa. Me tiedämme nämä ongelmat. Me tiedämme, että samasta työstä pitää maksaa sama palkka, ja on paljon aloja, joissa tämä oikeasti toteutuukin. Mutta se on pitkässä juoksussa, että mennään ennakkoluulottomasti niin, että ei ole enää niinkään miesten ja naisten aloja vaan valitaan rohkeasti myös niitä toisenlaisia urapolkuja.

Arvoisa puhemies! On totta, että viimeisen kahden vuoden aikana Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun. Sitä ennen mentiin alaspäin suurella vauhdilla, ja nyt kasvu on jopa yllättävän suurta. Tämä herättää kyllä nyt kysymyksen, että kun olemme tässä tilanteessa, niin jatkaako hallitus sitä samaa leikkauspolitiikkaa, [Naurua] sitä samaa politiikkaa siitä huolimatta, että talous kasvaa, vai olisiko hallituksella nyt mahdollisuus ja halu ja valmius muistaa myös Suomen vähäosaisia, niitä yli miljoonaa köyhää, jotka meillä on keskuudessamme. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Näettekö, arvoisat ministerit, että olisi mahdollisuus, ja teettekö näin köyhien asialle? [Hälinää]

Puhemies Maria Lohela

Hyvät edustajat, pyydän rauhoittumaan. Kuulemme ministeri Risikon vastauksen.

Arvoisa rouva puhemies! Kun me kävimme tuota puolivälikeskustelua ja oli niin sanottu kehysriihi, meillä yhtenä painopisteenä tulee olemaan ja on välittäminen. Me todella satsaamme eriarvoistumisen vähentämiseen, köyhyyden poistamiseen ja, mikä on parasta, työhön. Työ on parasta sosiaaliturvaa, työ on parasta köyhyyden poistamista. Siitä syystä me satsaamme nimenomaan siihen, että me saisimme työpaikkoja Suomeen. Sillä Suomi pääsee nousuun paremmin. Me satsaamme myöskin sosiaaliturvan arviointiin ja katsomme, mitä voidaan tehdä. Taloustilanteen mukaan tietysti edetään ja vaikuttavia keinoja tehdään, kannustinloukkuja puretaan ja niin edelleen. Kyllä tämä hallitus on tässäkin asiassa hereillä, aivan niin kuin oli silloin vielä viime viikollakin.

Arvoisa puhemies! Monet julkisen sektorin työntekijät tutkivat nyt kesäkuun palkkakuittia murheellisena. Kyllä se kiky-leikkaus, lomarahojen leikkaus, siellä tuntuu ja näkyy, ja etenkin monessa lapsiperheessä kesäsuunnitelmat menevät uusiksi. Se on monessa perheessä ollut nimenomaan se lomaraha, jonka turvin niitä huvipuistomatkoja ja muita on tehty.

Kiky-leikkaus oli katkeraa lääkettä, sen ovat järjestöt sopineet, mutta kun tässä ei ole kaikki. Tähän samaan joukkoon osuvat myös ne monet asiakasmaksujen korotukset, joita tämä hallitus on tehnyt, korvausten leikkaukset, ja se yhteysvaikutus on näille julkisen sektorin pienipalkkaisille naisille, pienipalkkaisille työntekijöille, lapsiperheellisille, kohtuuttoman suuri. Ja nyt, hyvä hallitus, kun näkyy olevan valoa tunnelissa, talous on lähtenyt kasvuun, finanssiyhtiö Nordea ennakoi jopa 3 prosentin talouskasvua tälle vuodelle, [Välihuutoja] niin on oikeutettu kysymys, miten siitä pääsee hyötymään myös julkisen sektorin työntekijäjoukko, jolle lasku tästä kiky-sopimuksesta tuli. Minä kysyisin teiltä, arvoisa varapääministeri: [Puhemies koputtaa] Onko teillä nyt syksyn tulevaan budjettiriiheen työkalupakissa mitään, mikä toisi toivoa julkisen sektorin naisille, pienipalkkaisille työntekijöille ja lapsiperheille?

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin hyvä, olenhan itsekin ollut aikoinaan sairaanhoitajana nimenomaan siinä tilanteessa, josta täällä nyt puhutaan. Haluan todeta sen, että me todella teemme työtä sen eteen, että meillä olisi työtä ja että työstä maksettaisiin myöskin korvaus työn vaativuuden mukaan. Meillä on erilaisia toimia siihen.

Kysytte, mitä me teemme tulevaisuudessa. Seuraava paikka tämän asian keskusteluun on budjettiriihi, ja siellä se varmasti käydään läpi. Me yritämme kaikkemme, että saamme sen Suomen valoisamman tulevaisuuden, miltä se nyt näyttää, entistä valoisammaksi. Nämä ovat erittäin isoja juttuja, mistä monet kärsivät, minä ymmärrän sen, mutta me teemme kyllä kaikkemme, että me saisimme Suomeen työtä ja sitä kautta taloutta kasvamaan, jolloin sitä kautta tällaisia leikkauksia ei tarvitsisi tehdä.

Arvoisa puhemies! Täällä on joillakin ryhmittymillä tuuli kääntynyt niin, että voisi luulla, että tämä täysistuntosali on ulkoilmassa.

Mutta täällä edustaja Tuppurainen toi esille sen, että Nordean ennusteen mukaan talouskasvu on 3 prosenttia vuodessa. Kyllä, se on tämän hallituksen ansiota. Tämän myöntää myös edustaja Kankaanniemi. Ja kun ajattelemme hallitusohjelmaa kaksi vuotta sitten, tavoite oli 2 prosentin kasvu. Olemme ylittämässä sen reippaasti näiden hyvien toimenpiteiden ansiosta, joiden ansiosta myös tuloverotusta on kevennetty ensi kertaa seitsemään vuoteen: eläkeläisten verotusta on kevennetty ja lukuisia muita hyviä toimenpiteitä. Kysynkin arvoisalta pääministerin sijaiselta: [Keskustan ryhmästä: Suomi kuntoon!] — Suomi kuntoon — kun näillä kaikilla toimilla ollaan pääsemässä näin hyvään talouskasvuun, parempaan kuin arvioitiin hallitusohjelmaa tehdessä, niin onko hallituksen näkemys näin, että tällaisella talouskasvulla, joka on ennustettua parempi, ei tarvita lisää leikkauksia? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että tällä hetkellä me emme ole suunnitelleet mitään erityisiä leikkauksia. Nyt me satsaamme siihen kasvuun ja nyt me satsaamme siihen, että me saamme kannustinloukkuja purettua, jotta me saamme lisää työllisyyttä ja näitä työllisyyttä lisääviä toimia. Ne eivät ole maailman helpoimpia juttuja, mutta siihen me nyt pyrimme seuraavina aikoina ja seuraavien kuukausien aikana. Tässä vaiheessa ei olla suunnittelemassa mitään uusia leikkauksia vaan päinvastoin satsataan kasvuun. Toivotaan, että mitään suurta kriisiä ei tule Euroopassa tai globaalilla tasolla.

Arvoisa puhemies! Kiky kirpaisee paitsi kuntien pienituloisia työntekijöitä, myös kuntia. Vaikka kuntien palkkamenot laskevat, verotulot ovat laskeneet käytännössä vielä enemmän. Esimerkiksi Espoon kaupungin kiky-tase on vuodessa noin 10 miljoonaa euroa pakkasella. Kunnillehan ei pitänyt tulla enää uusia tehtäviä, saati uusia kustannuksia. Kysynkin: miten hallitus aikoo hyvittää kunnille nämä kikystä aiheutuneet kustannukset?

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden budjetin teon yhteydessä viime elokuussa kävimme myös eri henkilöstöjärjestöjen kanssa näistä kikyn kustannusvaikutuksista tälle vuodelle ja tälle kehyskaudelle tarkkaa keskustelua, ja lopulta pääsimme myös yhteisiin käsityksiin numeroista. On totta, että jos katsotaan valtionosuusjärjestelmää, niin yksittäisenä toimenpiteenä tämä kiky leikkaa valtionosuuksia, mutta se kokonaisuus on kaiken kaikkiaan positiivisella puolella niukasti. Jos olette tutustuneet viime vuoden tilinpäätöstietoihin kuntien osalta, niin se kokonaisuushan on positiivinen. Nyt täytyy ajatella, kun tässä on tästä kikystä puhuttu, että kaiken kaikkiaan ne myönteiset vaikutukset näkyvät vähän pidemmällä aikajänteellä. Ja sitten, kun katsotaan vielä tätä talouden kasvua, niin totta kai se tarkoittaa lisää verotuloja sekä valtiolle että myös sitten kuntaveron kasvua siellä kunnissa. Uskoisin niin, että kuntatalous kaiken kaikkiaan on nyt kyllä paremman näköisessä kunnossa kuin pitkään, pitkään aikaan.

Arvoisa rouva puhemies! Edesmennyt Veikko Vennamo puhui seteliselkärankaisista. Nyt jos ajatellaan niitä julkisen puolen työntekijöitä — poliiseja, kätilöitä, sairaanhoitajia, lastenhoitajia — jotka tänään ovat saaneet palkkakuitin, jossa näkyvät kiky-leikkaukset, ja jotka katsovat tätä lähetystä, jossa rystyset valkoisina puristetaan ministerisalkkuja ja odotetaan pääsyä kyselytunnin jälkeen ministeri-Audin takapenkille henkilökohtainen hillotolppa silmissä, niin miten on, mitä luulette, ovatko he sitä mieltä, että teillä on selkärankaa ollenkaan?

Teillä, hallitus, on mahdollisuus näyttää nyt selkärankaa. Tämä kiky-sopimus ei leikkaa lomarahoja vain tänä vuonna vaan myös ensi ja sitä seuraavana vuonna. Ministeri Lindström, voitteko luvata nyt näille työntekijöille, että teidän hillotolppanne on se, että ensi ja sitä seuraavana vuonna lomarahoja ei enää leikata?

Arvoisa rouva puhemies! Jotenkin on ristiriitaista, että samaan aikaan te syytätte selkärangattomuudesta ja sitten kuitenkin vaaditte, että pysykää siellä hallituksessa, koska käsittääkseni hallitus on ainoa paikka, jossa näihin asioihin — teidänkin toiveisiinne — voidaan vastata. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Me päätimme yrittää jäädä hallitukseen ja pelastaa Suomen hallituskriisiltä. Se oli tässä takana. Minä en puristele yhtään rystyset valkoisina minkäännäköistä salkkua, sen voin taata. Hallitus tekee parhaansa sen eteen, että Suomen talous nousee, [Paavo Arhinmäki: Ja tälläkö nousee?] että tänne tulee työpaikkoja, että me saamme verotuloja, jotta me voimme keskustella näistä ikävistä leikkauksista, ettei niitä tarvitse tehdä ja jotta niitä voidaan myös kompensoida. Tässähän on tämä koko idea. Enkä minä yhtään halveksi näitä pienipalkkaisia ihmisiä. Minä tiedän tasan tarkkaan, mitkä ne tuntemukset ovat, ei sitä tarvitse minulle esitellä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sote- och landskapsreformens tidtabell verkar bli allt mer oklar. Det här påverkar direkt också det eventuella landskapsvalets tidtabell.

Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu on entistä epävarmempi. Ensin hallitus totesi, että laki astuu voimaan 1. päivä heinäkuuta, sitten ehdoton takaraja oli syyskuu, sitten lokakuu ja nyt puhutaan jo marraskuusta. Tällä on suorat vaikutukset myös mahdollisille maakuntavaaleille, jotka hallitus haluaa järjestää 28. päivä tammikuuta. Jos laki astuu voimaan vasta marraskuussa, valmistautumisaikaa jää äärimmäisen vähän. Tämä ei ole kohtuullista puolueiden, kuntien, viranomaisten tai mahdollisten ehdokkaiden kannalta, etenkään kun kyse on täysin uusista vaaleista.

Oikeusministeri Häkkänen, miten te vaaleista vastaavana ministerinä katsotte tätä maakuntavaalien järjestämisaikataulua: Mikä on se kipuraja, jonka alle ette suostu menemään demokratian toteutumisen ja ihan käytännön valmistelujen kannalta? Olemme jo nyt hyvin kaukana Euroopan neuvoston ja Etyjin suosituksista. Eikö aikataulu ole kohtuuton, jos laki astuu voimaan vasta syyskuussa? Pidättekö kiinni tästä aikataulusta?

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus tulee etenemään aikataulussa, ja tarvittavat muutokset tehdään, jos eduskunnassa näin päätetään. Oikeusministeriö on lähtenyt siitä lähtökohdasta, että marraskuun alussa täytyisi olla lakien voimassa, jotta erilaiset tekniset ja muutkin valmistautumistoimenpiteet ehditään tekemään, jotta vaalit pystytään kunnialla suorittamaan läpi niin, että varmuus tähän vaalijärjestelmään säilyy. Nythän kaikkialla tiedetään jo se, että vaalit ovat tulossa, ja näihin on pystytty varustautumaan ja valmistautumaan. Samoin myös puolueet tietävät, mitkä vaalit ovat tulossa. Mutta se täytyy sanoa, ettei tilanne varmastikaan ihanteellinen ole. Sen varmasti kaikki tässä tietävät.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Ärade talman! Eli Etyjin ja Euroopan neuvoston suosituksilla ei ilmeisesti ole hallitukselle väliä.

Näihin maakuntavaaleihin liittyen en voi olla puhumatta tästä valtavasta demokratiavajeesta, joka on syntymässä. Maakunnathan eivät ylipäätänsä ole saamassa aitoa itsehallintoa, vaan valta keskittyy ministeriöille. Mutta sitten on vielä vaikka Uudenmaan maakunta, jossa on 1,6 miljoonaa asukasta — valtava maakunta, jos vertaa vaikka Keski-Pohjanmaan noin 77 000 asukkaaseen. Etenkin Uudellamaalla päätökset sote-palveluista siirtyvät erittäin kauas yksittäisestä kansalaisesta. Oikeusministeri Häkkänen, eikö tämä ole täysin väärä demokratiakehitys? Eikö tavoitteen pitäisi olla lähidemokratian vahvistaminen eikä sen poistaminen? Mitä hallitus aikoo tehdä tämän Uudenmaan maakuntaan syntyvän jättimäisen demokratiavajeen osalta? Voisiko esimerkiksi harkita vaalipiirejä?

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus tehdään pääosin sen takia, että tietyt palveluerät ovat niin raskaat, että tarvitaan laajemmat hartiat. Tämän takia nämä palveluerät täytyy järjestää demokraattiseen kontrolliin, eli maakuntavaltuusto on tässä mielessä järkevin toimielin. [Mikaela Nylander: Eikö kunta ole demokraattinen?] Valtion ohjausvaltahan tapahtuu myös eduskunnan tahdon mukaisesti eli kansanedustajien valinnan mukaan. Meillä on tässä maassa jatkossa paikallista, maakunnallista ja kansallista demokratiaa, joka kokonaisuutena ohjaa hyvin toimivasti myös näitä sote-palveluja. [Eva Biaudet: Se olis 1,7 miljoonan vaalipiiri!] Eli siinä mielessä, ollos huoleton, kyllä demokraattinen ohjaus säilyy.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään tuli tietoomme kuuden suurimman kaupunginjohtajan kanta sote-uudistuksesta, ja siinä joukossa on myös iso joukko kokoomustaustaisia kaupunginjohtajia. Kritiikki kohdistuu nimenomaan tähän sote-uudistukseen ja sen kustannuksia kasvattavaan vaikutukseen ja myös siihen, että itse asiassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen vaikeutuvat entisestäänkin. Nyt kysyisin ministeri Vehviläiseltä: Mitä vastaatte näille suurten kaupunkien johtajille, jotka kantavat suurta huolta kansalaistensa sosiaalisesta hyvinvoinnista ja siitä, että se palvelu- ja turvaverkko toimii saumattomasti tämän uudistuksen jälkeenkin? Mitä vastaatte heille, kuinka he pystyvät kuntien johtajina vastaamaan siitä, että heidän kaupungeissaan heidän asukkaidensa sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus ja kriisivalmiuskyky säilyvät, jos tämä uudistus, niin kuin nyt pelätään, tuottaa sen lopputuloksen, että tämä pohja tältä järjestelmältä putoaa pois?

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä edessäni kuuden suurimman kaupungin kannanotto, ja olen tutustunut siihen huolella. Sen otsikko kuuluu: "Sote- ja maakuntauudistus vielä uudelleenvalmisteluun ja uuteen harkintaan."

Kuten täällä jo aiemmin kyselytunnilla on sanottu, tämä hallitus noudattaa omaa hallitusohjelmaansa, ja kaikki tietävät, että sote-maakuntauudistus on tämän hallituksen tärkein ja laajin uudistus, ehkä koko itsenäisen historiamme laajin uudistus, ja siitä aiotaan pitää kiinni.

Tämä ei ole uusi kannanotto. Nämä kaupunginjohtajat ovat ottaneet aiemminkin kantaa, ja minä pidän sitä vähän valitettavana, kun olen julkisten palveluitten kehittämisestä vastaava ministeri, että meillä tulee vastakkainasettelua suuret kaupungit vastaan maakunnat. Minä ajattelen sillä tavalla, että tämä uudistus parhaiten tulee voimaan ja käytäntöön niin, että niin pienet kuin suuret kaupungit, maakunnat ja myös valtionhallinto sitoutuvat yhdessä viemään tämän uudistuksen hyvällä tavalla ja tässä aikataulussa läpi. [Eva Biaudet: Miksi suuria kaupunkeja ei kuunnella? Eikö heillä ole asiantuntemusta?]

Arvoisa rouva puhemies! Olen ministeri Vehviläisen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että uudistus on täysin välttämätöntä saada eteenpäin ja tarvitaan ratkaisuja. Kysynkin yhtä ratkaisuvaihtoehtoa pääministerin sijaiselta, ministeri Risikolta: voisiko olla kenties niin, että sote-uudistuksen järjestämis- ja maakuntalakipaketti käsitellään eduskunnassa ilman valinnanvapauslainsäädäntöä? Mennään maakuntavaaleihin ensin ja katsotaan tämä laaja valinnanvapaus vasta myöhemmin — näin tämä itse lakipaketti kokonaisuudessaan voisi mennä eteenpäin ja maakuntavaalikysymyskin saataisiin ratkaistua ja maakuntavaalit voitaisiin pitää ajallaan.

Arvoisa puhemies! Kuten monta kertaa täällä salissa on todettu, tämä on kokonaisuus ja kokonaisuutena hallitus tätä haluaa viedä eteenpäin. Täällä on paljon edustajia valiokunnista, joissa tätä käsitellään, ja he tuntevat itse asiassa tämän valmistelutilanteen paremmin kuin me täältä ministeriaition puolelta.

Minä haluan korostaa edelleenkin sitä, että tämä on niin valtavan laaja uudistus, että tässä on tärkeää... Kuulin täältä välihuudon myös siitä, että emmekö arvosta suurten kaupunkien näkemystä. Arvostamme oikein kovasti, ja suurten kaupunkien näkemykset ja se, että ne tulevat valmisteluun mukaan myös täällä Uudellamaalla koko tämän sote-maakuntauudistuksen osalta, ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Olen seurannut viime päivinä julkisuudesta myös, että näin on tapahtumassakin. Sen takia minä ajattelen, että nyt pitää laittaa kaikki voimat siihen, että sekä esivalmistelu että — sitten kun lait on hyväksytty — tämä väliaikaishallinto pääsevät kunnolla käyntiin ja uudistus voidaan viedä tässä haastavassa aikataulussa läpi.

Arvoisa puhemies! Kun siirrytään maakuntahallintoon, kansanvaltaiseen sellaiseen, Suomi siirtyy yhdeltä osin myös osaksi läntistä Eurooppaa. Kuten tiedämme, erittäin monessa läntisen Euroopan maassa on käytössä maakunnallinen itsehallinto, Suomessa sellaista ei ole ollut. Pidän tätä merkittävänä Suomen historian kannalta: sata vuottahan sitä on suunniteltu, ja nyt siihen kansanvaltaisesti päästään — valtavan kokoluokan askel. Kysymykseni on pääministerin sijaiselle: Paljon malleja läntisessä Euroopassa todella on olemassa, ja siellä on pystytty niin pienempien kuin isompien tarpeet hyvin huomioimaan. Onko noista malleista otettavissa myöskin meille Suomeen jotakin oppia, jolla kaikki nämä aivan aiheelliset tarpeet huomioidaan — se, että kaikki tulevat huomioiduiksi ja kansan ääni varmasti kuuluu tuossa maakuntahallinnossa — ja kuinka tarkasti olette käyneet noita lävitse?

Arvoisa puhemies! Itse asiassa on juuri niin, kuten tässä edustaja Puumala sanoi, että olemme siirtymässä tietyllä tavalla länsimaiseen asentoon aluehallinnon, kansanvaltaisen aluehallinnon osalta. Kun katsomme sitä, minkälaista aluehallintoa, kansanvaltaista aluehallintoa, itse kussakin maassa on — Pohjoismaissa tai sitten muissa Länsi-Euroopan maissa — niin siinä tulee paljonkin aste-eroja, mutta yksi asia on yhteinen kaikissa, ja se on se, että valitaan suorilla vaaleilla päättäjät. Joissakin on sitten verotusoikeutta, kuten Ruotsissa on ihan aito verotusoikeus, Norjassa on verotusoikeus, mutta valtio määrittelee, mikä se verotuksen taso on. Eli tässä voimme katsoa, että se itsehallinnollisuus toteutuu aika monella tavalla.

Sitten minä haluan muistuttaa siitä sote-uudistuksesta, joka viime vaalikauden loppupuolella täällä eduskunnassa kaatui. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa korostettiin silloin vahvasti tätä kansanvaltaisuutta — että pitäisi olla suorilla vaaleilla mahdollisesti valitut edustajat — ja myös sitä, että rahoituksen ja päätöksenteon [Puhemies koputtaa] pitäisi olla samoissa käsissä.

Arvoisa puhemies! On tärkeätä se, että kun saadaan — ja jos saadaan — uusi hallinnon taso, se kansanvalta myös siinä kehittyisi. Nyt on valitettavasti ehkä käymässä niin, että näille maakunnille ei aiota antaa oikeata itsehallintoa, ei aiota antaa myöskään verotusoikeutta.

Mutta oikeastaan kysymykseni nyt kuuluu: Nyt meillä on kunnat, joissa on kuntapäättäjät, sitten tulevat maakunnat, joilla ei ole paljon sanottavaa rahoituksesta, ja sitten meillä on eduskunta, jossa on kansanedustajat. Oletteko, ministeri Häkkänen, miettinyt sitä, onko viisasta, että kansanedustajat ovat edustettuina sekä kuntatasolla, maakuntatasolla että täällä eduskunnassa, vai pitäisikö miettiä — jotta saadaan oikeata kansanvaltaa aikaiseksi — olisiko syytä vähän rajoittaa sitä, ketkä voivat olla maakuntavaaleissa ehdokkaina?

Arvoisa puhemies! Kyllä tätä on syytä miettiä. Toki on myös näin, että pieni maa, vähän päättäjiä, keskeisiä toimijoita eri alueilla, eli tässä on tietysti monta näkökulmaa. Tämä täytyy tietysti tarkkaan arvioida, minkälaisia tilanteita syntyy päätöksenteossa. Meillähän on aikaisemminkin ollut sellaisia tilanteita, [Ilkka Kanervan välihuuto] joissa esimerkiksi maakuntavaltuustot lähettävät ministeriöihin vahvistettavaksi vaikkapa maakuntakaavoja — aikanaan, kun tämä vahvistamismenettely vielä oli käytössä — ja näissä saattoi syntyä esteellisyyskysymyksiä, ihan juridisestikin jo. Ja tällaiset tilanteet tietysti ovat aika selviäkin.

Tämä täytyy tarkkaan pohtia jatkossa, onko järkevää, että on mahdollisuus ylipäätään toimia. Minä luulen, että tämä on enemmän tarkoituksenmukaisuuskysymys. Jokainen joutuu ainakin itse pohtimaan sen, toimiiko ihan kaikilla tasoilla vaikkapa Euroopasta tuonne paikkakunnalle asti. [Ilkka Kanerva: Äänestäjät ratkaisee!]

Arvoisa rouva puhemies! Suojelupoliisi korotti eilen terrorismin uhka-arviota perustellen tätä muun muassa sillä, että aiemmin ei ole ollut kyse selkeästi Suomeen kohdistuvista iskusuunnitelmista. Viranomaiset, muun muassa poliisi, tarvitsevat todellakin riittävät resurssit ja myös toimivaltuudet terrorismin ehkäisyyn, ja tällä hetkellä Suomi on katveessa tiedusteluvaltuuksien suhteen. Maamme rajat ylittävää tietoliikennettä valvovat kyllä kaikki naapurimaamme, mutta omilla viranomaisillamme ei ole siihen valtuuksia. Nyt kysyn teiltä, ministeri Risikko: millä aikataululla nyt lausunnolla olevat tiedustelulait, joita on myös täällä eduskunnassa hyvässä yhteisymmärryksessä parlamentaarisessa työryhmässä käsitelty, tuodaan eduskunnan käsittelyyn, ja teettekö esityksen nopeutetusta säätämisjärjestyksestä niin, että lait saataisiin voimaan jo tällä kaudella?

Arvoisa puhemies! Suojelupoliisi todellakin eilen kertoi siitä, että uhkatasoa on nyt nostettu, liittyen nimenomaan siihen, että on entistä enemmän kytköksiä ja esimerkiksi näillä vierastaistelijoilla on suhteellisen korkea hierarkkinen asema taistelutantereilla ja näissä verkostoissa ja järjestöissä, ja siitä syystä, kun meillä on myöskin terrorismikohdehenkilöitä, joita seurataan, tällä hetkellä noin 350, on arvioitu, että uhka on noussut ja kohonnut.

Mitä tulee sitten toimenpiteisiin — te kysytte nimenomaan tästä tiedustelulainsäädännöstä — niin tiedustelulainsäädäntöähän me tarvitsemme ehdottomasti, koska me olemme ainoa eurooppalainen niin sanottu kehittynyt maa, jossa tätä ei ole. Tällä hetkellä tiedustelulainsäädäntö, niin siviilitiedustelulainsäädäntö kuin sotilastiedustelulainsäädäntö, on lausunnoilla, ja heti kun se sieltä lausunnoilta tulee, me teemme tarvittavat korjaukset ja esittelemme sen sitten valtioneuvostossa tänne tullakseen.

Mitä tulee tähän kiireellisyyteen, niin itse henkilökohtaisesti toivon, että tämä todella voitaisiin käsitellä kiireellisesti, mutta sen tietysti päättää ehdottomasti eduskunta.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Rouva puhemies! Eurooppalainen kokemus kertoo, että terrori-iskujen takana on usein radikalisoituneita toisen sukupolven maahanmuuttajia. Suomen kannalta tämä on erittäin huolestuttava tieto, sillä peruskoulun oppimistulokset kertovat, että nimenomaan meillä Suomessa on erittäin suuri ero juuri toisen sukupolven maahanmuuttajalasten koulumenestyksessä verrattuna kantasuomalaisiin ja jopa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajalapsiin, eli me emme ole kyenneet integroimaan näitä lapsia, jotka ovat jopa syntyneet Suomessa. Kysynkin nyt opetusministeriltä: Millä tavalla huomioidaan perusopetuksessa nimenomaan nämä toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat? Millä tavalla heidät voitaisiin huomioida jo sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Räsäselle tästä kysymyksestä. Se on erittäin tärkeä ja on ollut meillä ministeriössä vahvasti pöydällä. Suomi erottuu muista maista oppimistulosvertailuissa siinä, että maahanmuuttajalasten oppimistulokset ovat heikommat kuin muilla suomalaisilla oppijoilla. Tähän on jo tartuttu ihan toimenpitein. Meillä on paljon tutkimustietoa nyt taustalla ja tutkijat myöskin töissä pohtimassa tätä. Opettajankoulutusta, erityisesti opettajien täydennyskoulutusta, on kehitetty, jotta monikulttuuriset oppimisen ympäristöt, jotka tänä päivänä ovat jo ihan jokapäiväistä arkea meidän kouluissa, tulisivat paremmin huomioon otetuiksi.

Sitten tietysti aivan keskeinen asia on sen kielen oppimisen tuki. Se ei rajoitu ainoastaan siihen oppimispolun alkuun, että omaksuu suomen kielen tai ruotsin kielen, vaan myöskin se on tärkeää, että siihen kielen oppimiseen saa jatkuvan tuen. Jatkossa meidän tulee miettiä sitä, miten voitaisiin vielä tehostaa kielen oppimista jo varhaiskasvatuksessa ja sitten myöskin sen peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnoissa entistä tehokkaammin, koska nähdään, [Puhemies koputtaa] että erityisesti siinä kohdassa usein se kielen oppimisen tuki jää pois, mikä voi haitata koulutuspolkuja.

Arvoisa puhemies! Vielä tuosta, mitä esimerkiksi sisäministeriö tekee nimenomaan tähän ongelmaan tarttuaksemme ja estääksemme tätä radikalisoitumista. Meillä on uskonnollisten yhteisöjen kanssa nyt tällaista jatkuvaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä siitä, että siellä uskonnollisissa yhteisöissä myös huomioitaisiin näitä asioita, koska siellä useimmiten on niitä ongelmia ja niitä ei välttämättä tuoda päivänvaloon. Me haluamme, että tästä pystytään avoimesti keskustelemaan. Muun muassa kaikki se syrjäytymistä estävä työ, mitä Suomessa nyt tehdään, myöskin tähän ongelmaan puuttuu. Syrjäytyminenhän on meidän sisäisen turvallisuutemme suurin uhka. Se ei ole ainoastaan maahanmuuttajia vaan ihan kantasuomalaisiakin kohtaava ongelma.

Arvoisa puhemies! Radikalisoitumista ehkäisee parhaiten ihmisten syrjäytymisen ja ulossulkemisen estäminen — aivan kuten ministeri juuri totesi — sekä yhteiskunnallisen osallisuuden varmistaminen. Maahanmuuttajien kohdalla tärkeää on kotoutuminen mutta myös tunne siitä, että he ovat tasa-arvoisia kansalaisia suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuoret miehet ovat erityisen alttiita radikalisoitumiseen, ja olisi tärkeätä, että nuorille olisi koulutusta, harrastusmahdollisuuksia ja mielekästä tekemistä. Myös rasisminvastainen työ on tärkeää radikalisoitumisen vastaista työtä.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin: Miten konkreettisesti voitaisiin ehkäistä erityisesti nuorten miesten syrjäytymistä ja tukea heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa? Miten voitaisiin vähentää rasismia ja syrjintää ja näillä keinoin myös vähentää sitä radikalisoitumisen kasvualustaa?

Arvoisa puhemies! Suomen tulee lähettää kaikilla tasoilla selkeä viesti siitä, että meidän suomalaiseen yhteiskuntaan rasismi ja syrjintä eivät kuulu, kuten ei kuulu vihapuhekaan. Tämä on viime päivinä ollut aktiivinen keskustelunaihe, ja siinä meidän poliitikkojen on syytä piirtää selväpiirteiset rajat, että rasismia suomalainen yhteiskunta ei hyväksy missään muodossa. Ja tämä koskee aivan erityisesti tietenkin meidän koululaitostamme ja meidän arvokasta kansalaisyhteiskuntaamme.

Hallitus on toteuttamassa Merkityksellinen Suomessa ‑ohjelmaa, joka on konkreettinen ohjelma, ja monta keinoa, joilla torjutaan rasismia, syrjintää ja lisätään osallisuutta muun muassa koulutuksen keinoin. Ja tähän liittyen meillä on myöskin lähipäivinä opetus- ja kulttuuriministeriössä tekeillä päätös, jossa lisätään resursseja myös tähän työhön.

Arvoisa rouva puhemies! Tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyneitä suunnitelmia ja hankkeita myös Suomeen, ja tuo uhka-arvio on noussut nyt kakkostasolle eli kohonneeksi. Myös suomalaiset voivat joutua näiden arvioiden mukaan länsimaita vastaan suunnattujen iskujen kohteeksi. Moni suomalainen miettii tällä hetkellä tilannetta. Kysyn arvoisalta ministeriltä: onko kaikki mahdollinen tehty sen eteen, että jokainen suomalainen voisi tuntea olonsa turvalliseksi vaikkapa kesän isoissa kesätapahtumissa?

Samaan aikaan meillä on palanneita vierastaistelijoita, Daesh-terroristeja. Meillä Suomessa nämä saavat liikkua vapaasti, he voivat palata Suomeen. Kysyisin ministeri Häkkäseltä: oletteko valmis tiukentamaan meidän lainsäädäntöämme niin, että tällaiset henkilöt eivät vapaina tuolla liikkuisi vaan olisivat siellä, minne kuuluvat?

Arvoisa puhemies! Tähän jälkimmäiseen kysymykseen vastaan, että — kuten eilen tietysti kuulimme ja tiedämmekin — vierastaistelijaongelmaan liittyy merkittäviäkin ongelmia ja tämän sääntelyn päivittäminen täytyy ottaa aika vakavasti. Se on ihan aito haaste, ja oikeusministeriössä on tehty tästä jo arviota. Näihin kaikkiin muihinkin, ulkomailla tapahtuneisiin, terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin tekoihin tai suunnitelmiin suhtaudutaan erittäin vakavasti. Näissä yksi tärkeimpiä foorumeita, missä näistä keskustellaan ja tehdään linjauksia, on Euroopan unionin rikoksentorjuntayhteistyö ja muut tähän liittyvät hankkeet. Eli EU-yhteistyö on erittäin tärkeässä roolissa tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Tiedustelulainsäädäntö ja lainsäädäntöuudistukset ovat tarpeen siltäkin osin, että kaikki viranomaiset saavat ajantasaista tietoa Suomessa mahdollisesti terrorismia harkitsevista henkilöistä ja ulkomailta tulevasta vakoilusta.

Kysyisin kuitenkin asianomaiselta ministeriltä sitä, että kun kerran me tiedämme, että Suomessa on noin 350 henkilöä, joita pitää seurata ja jotka mahdollisesti ovat uhka tälle yhteiskunnalle, niin voisimmeko me jollakin tavalla tehdä sellaista lainsäädäntöä, että me voimme ajoissa puuttua näitten henkilöitten olemassaoloon Suomessa tai siihen, että he saavat vapaasti liikkua tässä yhteiskunnassa. Eihän se voi olla niin, että me odotamme, odotamme, odotamme — kunnes tapahtuu.

Toivoisin ministeriltä myös sitä, että jollakin tavalla voitaisiin puuttua siihen, kuka tänne maahan voi vapaasti tulla. Nytten, kuten tiedämme, vapaa liikkuvuus mahdollistaa sen, että me emme tiedä, keitä tähän maahan tulee päivittäin. Keskimäärin heitä tulee kuitenkin viikossa sata. Joten voitaisiinko tälle konkretialle tehdä jotain?

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Todellakin me jatkuvasti tehostamme tuota rajavalvontaa, ja meillä on erilaisia järjestelmiä kyllä siihen, että me pystymme arvioimaan, että kun rajalle tulee joku, niin onko mahdollisuutta sitten jättää häntä rajan sille puolelle. Tämä on erittäin tärkeää myös juridisesti, koska meidän pitää aina tarkkaan arvioida, kenet voidaan käännyttää jo rajalta.

Sitten kysyitte siitä, kun täällä on henkilöitä, joita seurataan. Kyllä, seurataan ja tartutaan aivan varmasti heti, jos on pientäkin aihetta, mutta tässä mennään juuri sen rikoslain ja muuten kaikkien juridiikan perusteiden mukaan, niin että me emme voi siihen tarttua, jos ei ole aitoa näyttöä. Hyvin paljon supo on kuitenkin lähettänyt tuonne keskusrikospoliisille tutkintaan asioita, eli kyllä se yhteistyö toimii.

Viitaten siihen, mitä äsken puhuttiin myöskin näistä vierastaistelijoista: Aina, jos me tiedämme, että vierastaistelija palaa tänne, ja jos on rikos taustalla, se otetaan rikosoikeudelliseen menettelyyn. Ja sitten on myöskin tämä, että nythän on jo tämän vuoden alusta ollut rikollista lähteä vierastaistelijaksi, mutta [Puhemies koputtaa] jos on aikaisemmin lähtenyt eikä tämän vuoden puolella, niin silloin [Puhemies koputtaa] voi palata maahan — mutta rikoksista joutuu aina vastuuseen.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta teetti vuonna 2012 hyvin laajan tutkimuksen rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Sen tutkimuksen sekä myöskin hyvin perusteellisen asiantuntijakuulemisen pohjalta eduskunta teki yksimielisen päätöksen, esitti silloiselle hallitukselle 14 kohdan toimenpidelistan homerakentamisen lopettamiseksi ja sisäilmaongelmien kuntoonsaattamiseksi. Viime perjantaina pääministeri Sipilä järjesti parlamentaarisen keskustelutilaisuuden sisäilmaongelmista, johon osallistui useita hallituksen ministereitä. Kysynkin: mitä hallitus aikoo tehdä sisäongelmien ratkaisemiseksi?

Arvoisa puhemies! Tuo tarkastusvaliokunnan perusteellinen selvitys rakentamiseen liittyvien sisäilmaongelmien osalta on ollut hyvä pohja. Näitä toimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan, ja nyt sitten vielä laajemmin hallitus haluaa toimia. Sen takia pääministeri kutsui koolle tämän seminaarin, missä oli eduskunnan toiveen mukaisesti kaikkien ryhmien edustajat ja lukuisa määrä asiantuntijoita.

Se, mihin tartutaan: Nyt hallitus käynnistää valmistelun strategiaistunnoissa, jotta meillä on syksyllä tuotavissa eduskuntaan ohjelma, jolla nimenomaan tähdätään terveen julkisen rakentamisen edistämiseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Oikeastaan työnimi voisi olla "Terveiden tilojen vuosikymmen" tai "Terveiden koulujen vuosikymmen", koska tulee olemaan erittäin iso asia tehdä tämä juttu. Tarvitaan parempaa ohjeistusta, parempaa käytännön valvontaa, parempaa osaamista ja Kuntaliiton ja valtiovallan yhteistyötä. Mutta samalla tämä tarjoaa myös mahdollisuuden uudistaa meidän oppimisympäristömme, esimerkiksi kouluissa, joita tämä pitkälti koskee. Oikeastaan opetusministeriltä mielelläni kuulisin, mitä mahdollisuuksia tämä [Puhemies koputtaa] sille puolelle tarjoaa.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Grahn-Laasonen vielä täydentää.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästäkin tärkeästä ajankohtaisesta kysymyksestä. Arviolta noin 60 000—90 000 peruskoululaista ja heidän opettajansa ja muu koulun henkilökunta kärsii home- ja sisäilmaongelmista arjessaan, ja se on aivan kestämätön tilanne. Tässä meidän täytyy yhdessä tehdä enemmän, ja siihen tarvitaan edellä mainittuja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä, mutta sen ohella tietenkin myöskin tämä tilanne ja kuntien vastuunotto oppimisympäristöistä mahdollistavat sen, että voidaan samanaikaisesti, kun huolehditaan oikeudesta turvalliseen oppimisympäristöön, myöskin tehdä uudenaikaisia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat uusia opetussuunnitelmia ja tulevaisuuden oppimisen vaatimuksia. Tässä teemme hyvää yhteistyötä kuntien kanssa, mutta työnjako on selvä, eli kunnat vastaavat kiinteistöistä.