Hallituksen esitys eduskunnalle Rikosseuraamuslaitoksen organisaation ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Jatkan totuuden puhumista nyt. — Tämä kyseessä oleva hallituksen esitys, mistä siis valiokuntamme on tämän mietinnön sorvannut, sisältää rikosseuraamusalaa koskevia säännösehdotuksia, joista keskeisimmät koskettavat rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän tulevaa uudistamista. Lakivaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin:

Ensimmäiseksi mennään tähän rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon, joka aika paljon meitä valiokunnassa puhututti, kuten paikalla olevat edustajat Holopainen ja Viitala hyvin muistavat:

Eli rikosseuraamusalan ammatillinen tutkinto suoritetaan nykyisellään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa tuolla Vantaalla — jossa käytiin vierailullakin. Vartijan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämiseksi tässä esityksessä nyt ehdotetaan, että tämän ammatillisen tutkinnon suorittamistavan — ja jäljempänä tulen käyttämään nimitystä opiskelijamalli — rinnalle otetaan käyttöön sen tyyppinen malli, jossa tämän vartijan ammatillisen tutkinnon voi sitten suorittaa myös työn ohella opiskellen, ja siitä käytän jäljempänä nimitystä työssäoppimismalli.

Tähän työssäoppimismalliin voivat hakeutua sellaiset Rikosseuraamuslaitoksessa vartijan määräaikaisessa virkasuhteessa toimivat henkilöt, jotka ovat jo suorittaneet jonkin muun ammatillisen tutkinnon ja jotka on sitten arvioitu näin ollen tälle alalle soveltuviksi. Tässä meidän lakivaliokunnan tekemässä mietinnössä ilmenee, että Rikosseuraamuslaitoksen tilanne on käytännössä ollut hyvinkin pitkään haasteellinen ja henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankimäärään, joka taas on ennätyksellisen suuri tällä hetkellä. Ehdotettu työssäoppimismalli koskettaa alustavien arvioiden mukaan muutamia kymmeniä henkilöitä vuositasolla, joten se ei yksin tule ratkaisemaan tätä käsillä olevaa vartijapulaa.

No, valiokunta kuitenkin katsoo, että se on tärkeä lisäkeino nostaa näitten koulutettujen vartijoitten määrää nykyisen opiskelijamallin opiskelijamäärän lisäämisen rinnalla, eli valiokunta siis puoltaa tämän työssäoppimismallin käyttöönottoa. Valiokunta pitää ehdotetussa työssäoppimismallissa myönteisenä erityisesti sitä, että se mahdollistaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamisen laajastikin eri puolilla laajaa Suomenmaata vankilaverkostoa hyödyntäen. Tässä nykyisessä opiskelijamallissa koulutus on maantieteellisesti pitkälti keskitettyä, sillä tämä opetus tapahtuu käytännössä siellä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa Vantaalla, minkä jo mainitsinkin, mikä voi sitten maantieteellisesti kauempana asuvien kannalta eri syistä ehkä vähentää koulutuksen houkuttelevuutta tai sitten jopa kokonaan estää siihen osallistumisen.

No, sivistysvaliokunta sitten meille kirjoitti lausunnon, ja siinä he nostavat esille pedagogisen osaamisen ja tasalaatuisuuden turvaamisen haasteen tämän työssäoppimismallin mukaisessa koulutuksessa. Sivistysvaliokunta pitääkin tärkeänä varmistaa, että myös työssäoppimisväylän kautta suoritettavan tutkinnon sisällöt määritellään selkeästi huolellisella valmistelulla. Lisäksi tässä lausunnossa tuodaan esiin huoli siitä, että kahden opintoväylän välille voi syntyä eriarvoisuutta myös opintososiaalisten etujen, ohjauksen ja opintosuoritusten arvioinnin osalta. Näitä edellä mainittuja seikkoja käsitellään vähän tarkemmin siinä meidän mietinnössä, mutta tiivistäen voisin todeta tässä yhteydessä, kun aikakin juoksee, että myös tässä työssäoppimismallissa opiskelu on tutkintosäännön ja opetussuunnitelman mukaista. Lisäksi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen opettajilla on pedagogista osaamista hyvinkin paljon, ja he vastaavat opiskelijoiden opettamisesta sekä heidän osaamisensa arvioinnista molemmilla väylillä.

Sitten toinen iso kokonaisuus, mikä meillä oli, on tämä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asema, joka pikkasen nyt muuttuu:

Tämäkin keskustelutti meitä paljon. Tähän hallituksen esitykseen siis sisältyy muutosehdotuksia myös tähän koulutuskeskuksen asemaan, ja koulutuskeskuksesta säädetään nykyisin tästä koulutuskeskuksesta annetussa laissa. No, sen mukaan koulutuskeskuksessa on ollut tämmöinen laajapohjainen johtokunta, jonka tehtävänä on kehittää ja seurata ja tukea tämän koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista oikaisuvaatimukset ja muut sen toimivaltaan säädetyt asiat. Sitten lisäksi tässä koulutuskeskuksella on yksikönpäällikkö, jonka tehtävänä on muun muassa ollut johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista koulutuskeskukselle kuuluvia asioita. Vuonna 22, neljä vuotta sitten, voimaan tulleessa rikosseuraamusalan organisaatiouudistuksessa tämä koulutuskeskus liitettiin osaksi tätä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualuetta, ja nyt käsittelyssä olevassa esityksessä sitten taas ehdotetaan, että tämä koulutuskeskuksen hallinto yhtenäistettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen muun organisaation kanssa. Tämän toteuttamiseksi ehdotetaan, että koulutuskeskuksen hallintoa koskevat säännökset siirretään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetusta laista ja valtioneuvoston asetuksesta tähän Rikosseuraamuslaitoksesta annettuun lakiin ja valtioneuvoston asetukseen.

No, valiokunta on päätynyt pitämään tätä esitystä myös tältä osin hyväksyttävänä. Ottaen kuitenkin huomioon valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin tulleen laajan huolen Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtokunnan lakkauttamisesta ja sen vaikutuksista, se katsoo, että koulutuskeskuksen ja rikosseuraamusalan koulutuksen monipuolisen asiantuntijuuden turvaamiseksi on aiheellista perustaa laajapohjainen yhteistyöelin. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa säädettäväksi neuvottelukunnasta, joka toimii koulutuskeskuksen yhteydessä. Neuvottelukunnan tehtävänä on kehittää, seurata ja tukea Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toimintaa.

Sitten vielä voisin muutaman sanan sanoa tästä seurannasta, jos arvoisa puhemies vielä sallii: Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistus on erittäin merkittävä, minkä vuoksi lakivaliokunta edellyttää, että sen toimivuutta ja vaikutuksia seurataan tarkoin ja jos aihetta ilmenee, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Seurattava on muun muassa uudistuksen vaikutuksia koulutettujen vartijoiden määrään, koulutuksen ja osaamisen laatuun sekä opiskelijoiden asemaan eri koulutusväylillä. Myös työpaikkaohjaajien osaamista ja mahdollisuuksia ohjata opiskelijoita tulee seurata. Niin ikään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen taloudellisten resurssien riittävyyttä sekä uudistuksen vaikutuksia Rikosseuraamusalan veto- ja pitovoimaan sekä koulutusyhteistyöhön, opintopolkujen jatkumoihin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaan tulee seurata, ja myöskin on seurattava Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen hallintoa koskevien muutosten toimivuutta ja vaikutuksia. Näistä seikoista johtuen tulee antaa lakivaliokunnalle selvitys vuoden 2030 loppuun mennessä.

Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyisi muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 25/2026 sisältyvät 3., 4. ja 6.—10. lakiehdotuksen ja sitten muutettuna hallituksen esitykseen HE 25/2026 sisältyvät 1., 2. ja 5. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyisi tämän 12. lakiehdotuksen ja sitten hylkäisi hallituksen esitykseen 25/2026 sisältyvän 11. lakiehdotuksen. — Näin. Olkaapa hyvät.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, kiitoksia esittelystä. — Seuraavaksi puhujana edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen työ on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä turvatehtävistä. Sen on pidettävä huolta siitä, että rangaistukset pannaan täytäntöön lain ja tuomion mukaan, mutta myös siitä, että vankiloissa pysyy järjestys ja että henkilöstö voi tehdä työnsä turvallisin mielin. Tänä päivänä vankiloissa eletään tilanteessa, jossa väkeä, asiakkaita, on aiempaa enemmän ja tilat ovat monin paikoin täynnä. Kun vankiloissa on tiukkaa, turvallisuus korostuu kaikessa toiminnassa. Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia, jotka selkeyttävät johtamista ja arjen työnjakoa. Kun jokainen tietää, kuka vastaa mistäkin, myös turvallisuus paranee.

Arvoisa puhemies! On myös todettava, että rikosseuraamusala tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Vartijoiden tarve kasvaa, mutta koulutus ei ole pysynyt mukana. Siksi on tärkeää, että alan tutkintoa voidaan jatkossa suorittaa myös työn ohessa. Se auttaa meitä saamaan lisää osaavia ihmisiä valvonta- ja ohjaustehtäviin, sellaisiin tehtäviin, joissa ei riitä pelkkä yleinen koulutus vaan tarvitaan rikosseuraamusalan omaa erityistä osaamista. Tämä tuo joustavuutta arkeen. Lisäksi se tuo kaivattua selkeyttä siihen, miten palveluja voidaan hankkia esimerkiksi päihdekuntoutukseen tai vankien arkitaitojen vahvistamiseen. Tätä tehdään jo nyt, mutta lainsäädäntö ei ole ollut kaikilta osin ajan tasalla. Jatkossa varmistetaan, että jokainen ulkopuolinen toimija toimii viranomaisten ohjauksessa, noudattaa salassapitoa ja tekee työnsä tavalla, joka tukee turvallista arkea vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamuksissa.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole vain hallinnollinen uudistus. Sen ydintä on turvallisuus. Kokonaisuudessa keskeistä on turvallisempi työympäristö henkilöstölle, turvallisempi arki vangeille ja loppujen lopuksi turvallisempi maa meille kaikille. Siksi pidän esityksen tavoitteita oikeina ja perusteltuina. Lakivaliokunnassa tämä esitys on nyt huolellisesti käsitelty, ja siihen on tehty tarpeellisia muutoksia. On totta, että rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia on nyt seurattava tiiviisti ja mahdollisiin ongelmiin on vielä puututtava välittömästi. Vain siten rakennamme vahvaa Rikosseuraamuslaitosta ja turvallisempaa arkea suomalaisten koteihin. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys todellakin herätti paljon keskustelua ja huolta asiantuntijoissa, ja lakivaliokunnassa sitä käsittelimme varsin perinpohjaisesti ja vielä pyysimme lausunnon sivistysvaliokunnalta, koska kyse on koulutusjärjestelmän keskeisestä osasta ja vanginvartijoiden koulutuksesta, jossa käytetään merkittävää julkista valtaa ja jossa on tärkeätä, että meillä olisi sekä riittävästi ihmisiä tekemässä sitä työtä että sitten myöskin semmoinen koulutusjärjestelmä, joka tukee työtä. Tässä valitettavasti näitä ongelmia ei kuitenkaan suurimmilta osin korjattu, ja tässä tuon esiin muutamia keskeisiä haasteita, joita tähän esitykseen liittyy.

Ensinnäkin on niin, että henkilöstöpula on aika merkittävä ja resurssivaje on aika merkittävä, ja tämä on ikään kuin tällainen purkka-, laastariratkaisu, joka tietyiltä osin myöskin kaventaa koulutuksen laatua, mikä ei tietenkään ole oikea ratkaisu, etenkään siinä tilanteessa, kun tiedetään, että monessa maassa myöskin vanginvartijoiden koulutusta ja alan koulutusta ikään kuin enemmän parannetaan, sinne tuodaan lisää koulutusta. Nyt Suomessa haluttiin luoda tällainen mahdollisuus työssäoppimiseen ylitäysissä vankiloissa — jonka myöskin vanginvartijoiden liitto omassa lausunnossaan koki hyvin ongelmalliseksi — sen sijaan, että oltaisiin tähän nykyiseen järjestelmään luotu lisää mahdollisuuksia ja viety sitä eteenpäin. Tässä tietysti myös organisatoriset haasteet nousivat esiin, koulutuskeskuksen johtokunnan lakkauttaminen ja koulutuksesta ja opintosisällöistä päättäminen hyvin keskitetysti tämän hallituksen esityksen mukaan — hyvin poikkeuksellinen malli, jossa hyvin paljon päätösvaltaa viedään hyvin kapeille hartioille, pahimmassa tapauksessa ja monilta osin ihan yhden henkilön taakse, vaikka toki sitten esittelyt tekee laajempi porukka ihmisiä.

Me tässä omassa hylkäysesityksessämme toimme esiin, että tämä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistehtävä pitäisi säilyttää myös tällä alalla. On todella erikoinen osa tätä esitystä, että tutkimus- ja koulutusvelvollisuuksia kavennetaan sen sijaan, että niitä vahvistettaisiin. Tästä oli myös jopa äänestys, jossa sitten hallituspuolueidenkin rivit hieman hajosivat, kun halusimme edistää sitä, että myöskin jatkossa varmistetaan se, että tarpeelliset pätevyysvaatimukset ovat olemassa. Jostain syystä tämmöisiä koulutusjärjestelmiä, joita meillä muutamia Suomessa on, hyvin erillisiä, ei nyt hallitus katsonut sitten tältä osin sellaisiksi, että olisi kannattanut siellä erityisesti panostaa tutkimukseen ja koulutuksen laatuun. Mutta toivottavasti nyt sitten käytännössä näitä tehtäviä voidaan kuitenkin näissä puitteissa mahdollisimman hyvin tehdä. Tässähän nyt myöskin keskeytyy tämä vakiintunut koulutusyhteistyö Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa ilman mitään korvaavaa ratkaisua, mikä ei useiden asiantuntija-arvioiden mukaan ollut kestävä ratkaisu. Ikään kuin ilman mitään suunnitelmaa katkaistaan tämmöinen koulutusyhteistyö ja sitten ajatellaan, että ehkä se jollain ostopalvelulla onnistuu. Totta kai meillä täytyy olla sitä koulutuksellista ja tutkimuksellista osaamista myös siellä, missä tätä koulutusta järjestetään, ja sen lisäksi sitten vahvat tutkimusyhteistyöt. Tähän kohdistui paljon huolia asiantuntijoiden osalta.

Eli siinä mielessä esitys on hyvin harmillinen, ja monilta osin lopputuloskin, kun tässä oli kuitenkin mahdollisuuksia myös tehdä niitä parannuksia, joilla me oltaisiin tätä koulutusjärjestelmää voitu vahvistaa. Asiaa käsiteltiin ja siitä kuultiin laajasti, mutta sitten tässä kävi kuten meidän suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä hyvin usein käy: hallitus sitten kuitenkin haluaa viedä omat esityksensä täältä eduskunnasta läpi ilman, että sitten itse asiassa se eduskunnan kuitenkin usein hyvin huolellinen työ voisi tuottaa sitä tulosta, jota se parhaimmillaan tuottaa. Totta kai tämä on mielestäni huolestuttava suunta. Kuitenkin eduskunnan tehtävänä on myös kuulla näitä asiantuntijoita ja sitten myöskin käyttää omaakin harkintaa siinä, että jos ilmeisiä ongelmia tulee esiin, niin niitä pyritään korjaamaan.

Tämä vankimäärän voimakas kasvu on myös tietoisten kriminaalipoliittisten valintojen seurausta, ja on aivan selvää, että tämä jatkuva kasvu on vaikeuttanut vankiloiden työtä ja heikentänyt niin henkilöstön kuin vankien kokemaa turvallisuutta ja myöskin tuottaa toki turvallisuusuhkia, heikentää myös vankien hyvinvointia ja sitten myöskin sitä jatkomahdollisuutta yhteiskunnan osana elämisessä. Ja tiedetään, että tähän kohdistuu myös yhä enemmän uhkia kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden osalta, jolloin meidän on erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että myöskin se koulutus on kunnossa eikä sitä riskiä oteta, niin kuin tässä nyt otetaan, että sitten osa siitä koulutuksesta halutaan viedä henkilöille, jotka tekevät sitä työtään ja myöskin ovat kovilla jo nykyisellään. On hyvin epäselvää — ja kävi myös tässä käsittelyssä selväksi, kuinka epäselvältä se vaikuttaa — kuinka siellä olisi aikaa sitten työssäoppimisen ohjaukseen näillä resursseilla. Siinäkin mielessä tämä on riski myös turvallisuuden kannalta, jos pahimmat arviot sitten toteutuvat. Tämä on totta kai herättänyt myös tältä osin paljon huolta niissä tahoissa, jotka sitä työtä tekevät ja tietävät sen nykyisen toiminnan.

Sitten pitäisin vielä lopuksi tärkeänä myös sitä, että me mietittäisiin sitä koulutusjärjestelmää osana kansainvälistä tutkimusta ja muuta koulutusta, eikä niin, että näin keskeinen julkinen tehtävä eriytyy liiaksi niihin toimintakulttuureihin, joita esimerkiksi nyt tässä tapauksessa eri vankiloissa on. Sekään ei voi olla tavoitteena, että sitten tavallaan jätetään hyvin paljon sinne toiminnan harteille, jolloin siellä myös ne hyvät ja samalla huonot käytännöt uhkaavat siirtyä näille tuleville vanginvartijoille. Tämä ei voi olla koulutusjärjestelmän pohja, vaan siinä pitää olla kuitenkin se yhteinen tutkimuspohja, tutkimustieto, yhteiset käytännöt ja pätevä henkilökunta, joka antaa sitä koulutusta.

Tässä oli huolta myös etäopintojen osalta siitä, miten ne pystytään järjestämään [Puhemies koputtaa] ja miten etäopinnot sitten käytännössä [Puhemies koputtaa] tukevat vanginvartijoiden koulutusta.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Viitala.

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni valiokunnassa käytiin varsin laaja ja perusteellinen keskustelu ja selvitys siitä, mikä olisi paras malli ja mitä tässä olisi järkevää tehdä. Itse asiassa tässä asiassa ainakin omasta mielestäni varsin usein jopa oppositio—hallitus-rajat ylittyivät siinä yhteisessä näkemyksessä siitä, mikä seuraavaksi olisi järkevää ja miten tässä asiassa olisi hyvä edetä.

Nimittäin se hankaluus tulee siitä nykytilanteesta, joka on se, että meillä on vankiloissa varsin paljon täysin kouluttamattomia työntekijöitä, ja se ei missään nimessä voi olla tilanne, jota tavoitellaan tulevaisuudessa tai lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan meillä on iso tarve saada lisää työntekijöitä, koska vankimäärä on kasvanut. Vankimäärän kasvua tosin en ihan täysin laita kriminaalipolitiikan piikkiin. Siellä on myöskin erityisesti maahanmuuttoon liittyviä asioita, ja jokainen voi tilastoista katsoa, mistä se vankimäärän kasvu johtuu.

Mutta toki tässä on omat haasteensa. Ihannetilanne olisi omasta mielestäni erityisesti se, että niin rikosseuraamusalalta kuin vaikkapa Rajavartiolaitoksesta ja poliisista kaikki opiskelijat opiskelisivat samassa laitoksessa ja tulisivat yhdenvertaisesti sieltä samoilla tiedoilla ulos, mutta tässä tilanteessa tämä opiskelijamalli on ymmärrettävä, jotta päästään tämän vaikean kauden yli.

Erityisesti tässä varmaan on haasteena se tasalaatuisuus, johon ainakin itse sain vastaukseksi sen, että pääosin näistä keskeisistä sisällöistä, kuten vaikkapa voimankäytöstä, jatkossakin huolehtivat RSKK:n omat kouluttajat, jotta jokainen valmistuva olisi sitten ikään kuin samoilla tiedoilla liikkeellä.

Mutta sitten minä itse kyllä näkisin, että tulevaisuudessa olisi erittäin tärkeää, että tämä oma oppilaitos kehittyy ja että opiskelijat pääsevät myöskin keskenään samaan oppilaitokseen ryhmäytymään ja hakemaan sitä yhtenäistä mallia myöskin vartijoiden koulutukseen, jotta ei tulisi sitä riskiä siitä, että eri vankiloissa koulutetaan eri tavalla ja ei ikään kuin näe koko maan käytäntöjä, sitä, mitkä olisivat parhaat käytännöt kussakin laitoksessa ja kussakin vankilassa.

Mutta uskon, että tällä mallilla päästään nyt tämän vaikean kauden yli. Tässä pitää muistaa se, että tämä ei kuitenkaan koske kauhean laajaa oppilasjoukkoa. Ymmärtääkseni se oli joitakin kymmeniä, mitä tällä maksimissaan voitaisiin saada uusia valmiita työntekijöitä, ja se on tässä tarpeessa varsin pieni määrä. Sinänsä tämä ei ratkaise tätä koko ongelmaa, mutta se on yksi pieni lisä tähän kokonaisuuteen tässä vaikeassa tilanteessa.

Vielä haluan painottaa sitä, että oppisopimusmalliinhan soveltuvat vain ne opiskelijat ja työntekijät, jotka ovat jo siellä vankiloissa töissä ja joilla on soveltuva pohjakoulutus, josta on hyötyä tässä vartijan ammatissa, ja tästä pitää tarkkaan pitää kiinni.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja sitten vielä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerola.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustajia tästä rikkaasta keskustelusta, jota täällä valiokunnan mietintöön liittyen käytiin, ja kiitän myös siitä keskustelusta, edustajat Lehtinen, Holopainen, Viitala — onko muita paikalla? — mitä valiokunnassa käytiin. Oli haastava työ, mutta saatiin jollain tavalla kuitenkin maaliin, ja on totta, että tämä ei ehkä ollut kaikista helpoin asia valiokunnalle tällä kaudella käsitellä.

En tässä nyt käy riitelemään, mutta toinen paikalla olevista oppositiopuolueita edustavista lakivaliokunnan jäsenistä, edustaja Holopainen, omassa puheenvuorossaan otti työturvallisuuden yhteydessä esiin vankiloitten yliasutustilanteen eli sen, että vankeja on enemmän kuin heille on paikkoja. Tämä on totta. No, tämä tilanne tulee paranemaan kyllä tulevaisuudessa, ollaan saamassa lisää vankipaikkoja. Mutta edustaja Holopainen kertoi syyksi tälle yliasutustilanteelle harjoitetun kriminaalipolitiikan, mikä on varmasti totta, mutta minulle jäi vähän epäselväksi, tarkoittiko hän nyt tämän hallituksen kriminaalipolitiikkaa vai edellisen hallituksen kriminaalipolitiikkaa. Kun nyt olen katsonut näitä tilastoja, niin hyvin pitkälti nämä vankimäärät ylittivät sen paikkamäärän käytännössä sen takia tai siitä syystä, kun tehtiin viime kaudella sinänsä erittäin hyviä muutoksia seksuaalirikollisuutta koskeviin asioihin. Eli raiskauslainsäädäntö ja tämän tämmöinen kun muutettiin, niin se on ollut yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka ovat tätä vankimäärää lisänneet. Edustaja Lehtinenhän tuossa edellä kertoikin muun muassa, miten se on vaikuttanut ulkomaalaistaustaisten vankien määrään. — Kiitos.