Suullinen kysymys kansalaistottelemattomuudesta (Vilhelm Junnila ps) | Suullinen kysymys julkisen talouden kestävyydestä (Elina Valtonen kok) | Suullinen kysymys varautumisesta energiakriisiin (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys hoitajapulasta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koronarajoitusten purkamisesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys hoitovelan purkamisesta (Katja Hänninen vas) | Suullinen kysymys  tuulivoiman  siirtolinjojen  lunastuskorvauksista  (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys  Ahvenanmaan ja Ruotsin  välisestä liikkumisesta (Mats Löfström r) | Suullinen kysymys  opettajien ja oppilaiden  hyvinvoinnista  (Eeva-Johanna Eloranta sd) | Suullinen kysymys työvoimapulasta varhaiskasvatuksessa (Sofia Virta vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Radikaali ympäristöliike Elokapina tukki jälleen Helsingin Mannerheimintien. Tällä kertaa laillinen järjestys palautettiin poliisilain nojalla eikä leiriytymistä ja muuta haittaa sallittu useiden päivien ajaksi.

”Suomessa arvostetaan suuresti laillista järjestystä ja sen ylläpitäjiä”, presidentti Niinistö kommentoi. Siitä huolimatta Yleisradio uutisoi vasemmistoliiton antaneen tukea kansalaistottelemattomuudelle. Ministerit ovat välttäneet keskustelua asiasta. Ministeri Andersson, te vetositte kiireeseen. Sisäministeri Ohisalo ei tietenkään puutu poliisin operatiiviseen toimintaan, mutta eilisillan hulinoilta olisi hyvinkin voitu välttyä, jos olisitte osoittanut johtajuutta ja rohkeasti tuominneet tällaisen toiminnan. Ymmärrän sen vaikeuden, sillä Elokapina ajaa lähellänne olevia poliittisia kantoja. Sisäministeri Ohisalo: miten reagoitte, kun kapinoitsijat seuraavaksi rähisevät ja tukkivat kansalaisten kulkuväylät? Tuomitsetteko [Puhemies koputtaa] vai annatteko hiljaisen hyväksynnän?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. On ihan selvää, että demokratiassa rauhanomainen mielenosoittaminen on osa avointa demokratiaa, kansalaisvaikuttamista. Siitä, mitä kentällä tapahtuu — mikä on laillista, mikä ei ole laillista — on viranomaisten tehtävä tehdä ne tulkinnat. Me täällä säädämme ne lait, minkä pohjalta lainvalvojat valvovat niitä lakeja. Ei tarvitse mennä kovin kauas tästä yhteiskunnasta, kun nähdään, mitä tapahtuu, kun rauhanomaiset mielenosoittajat laitetaan vaikkapa poliittisin päätöksin pois sieltä mieltä osoittamasta. Ajattelen, että on tärkeää, että poliisi siellä kentällä saa rauhan tehdä sitä työtä, joka heille kuuluu.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tässä edustajan kysymyksessä viitattiin siihen, että hallitus olisi ikään kuin vältellyt ottamasta kantaa asiassa. Itse totesin eilen MTV:n uutisille, että en hyväksy eikä hallitus hyväksy laitonta toimintaa. [Ben Zyskowicz: Entäs sisäministeri?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Junnila.

Arvoisa puhemies! Sisäministerin on turha väittää, että Elokapinan tapauksessa olisi tyystin kysymys poliisin operatiivisesta toiminnasta tai ettei se kosketa poliittista johtoa. Käsienpesu vaikuttaa kummalliselta, kun huomioi, että kapinalliset kävivät kansanedustajan kimppuunkin. Jos kansalaiset alkaisivat toimia poliittisten tavoitteiden edistämiseksi elokapinallisten tavoin, olisi maamme demokraattinen järjestelmä vaarassa. Elokapinan kaltaista kansalaistottelemattomuutta, lain rikkomista, radikalismia ja väkivaltaa ei soisi minkään eduskuntapuolueen tukevan. Erityisen raskauttavaksi asia muuttuu, kun aktivismi tavoitteiden saavuttamiseksi muuttuu poliittiseksi väkivallaksi. Sisäministeri Ohisalo, aiotteko lainkaan reagoida Elokapinan väkivaltaisuuteen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Minkäänlaista väkivaltaa ei pidä tapahtua. Totta kai jokainen meistä — myös minä — tuomitsee väkivallan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tuomitsetteko Elokapinan?] Poliittinen väkivalta erityisesti — erittäin vakavaa. Jos tällaista poliittista väkivaltaa on ilmaantunut, niin siitä pitää olla yhteydessä poliisiin, ja oikeusvaltiossa poliisi ja oikeuslaitos käyvät läpi sen, onko lakeja rikottu, ja sitä kautta tulevat sitten tuomiot. Se, mikä on laitonta, on laitonta. Me säädämme täällä ne lait. Viranomaiset niitä tulkitsevat.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä sisäministeri, te vastaatte tämän maan sisäisestä turvallisuudesta. Eilen me käytimme täällä tunnin, minä ja monet muut edustajat, kysyäksemme, tuomitsetteko te tällaisen toiminnan. Te vastaatte itsestäänselvyyksillä ja latteuksilla siitä, että laiton toiminta on laitonta toimintaa — kyllä me sen tiedämme. Kaikki täällä salissa tietävät sen, kaikki lähetystä seuraavat kansalaiset tietävät sen.

Ensimmäisessä vastauksessanne edustaja Junnilalle te sanoitte, että ”rauhanomainen mielenosoittaminen”, mutta ei se ollut rauhanomaista. Siellä käytiin kansanedustajan päälle. Nyt hyvin yksinkertaisesti, kyllä vai ei: Tuomitsetteko teille mieluisan Elokapinan, joka ajaa ilmastohätätilaa mutta sen varjolla toimii laittomasti ja väkivaltaisesti? Tuomitsetteko tällaisen toiminnan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Juurihan sanoin, että tuomitsen väkivallan käytön, ehdottomasti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä tuomitsetteko te Elokapinan väkivallan käytön?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minäpä väännän rautalangasta. Arvoisa ministeri Ohisalo, me kaikki tiedämme, mikä on laitonta ja mikä ei, mutta me emme kysy teiltä, arvoisa ministeri, että te luettelette täällä lakeja, vaan me haluamme, että Suomen kansa kuulee, mikä on Suomen sisäisen turvallisuuden ministerin kanta eiliseen Elokapinaan. Te olette ottanut kantaa muihinkin mielenosoituksiin. Voitteko kertoa Suomen kansalle, tuomitsetteko te vai siunaatteko te Elokapinan häiritsevän mielenilmaisun ja väkivaltaisuudet? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty erikoisia väitteitä siitä, että olisin ottanut kantaa erinäköisiin mielenosoituksiin [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä te olette ottanut kantaa! — Mauri Peltokangas: Vastaatteko kysymykseen vai ette?] — ministerinä. Olen huomannut, että sieltäkin on levitetty joitain vuosia sitten Twitteriin laittamaani tviittiä. Mielestäni se on hieman kohtuutonta. — Ministeri ei vastaa siitä, mitä poliisi kentällä tekee. Olen sen sanonut aiemminkin täällä, että siitä on myös esimerkkejä, jos lähdetään ohjailemaan sitä operatiivista toimintaa, jos ei anneta työrauhaa siellä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mielipide ei ole ohjailua!] Toivoisin nyt, että täällä edustajat jaksaisivat kuunnella, kun sanotaan aivan selkeällä suomen kielellä: kaikki väkivalta on tuomittavaa, poliittinen väkivalta erityisesti, ja meidän yhteinen tehtävä on estää sitä kaikin keinoin. Ja sen tulkinnan, mikä on laitonta, siellä kentällä tekee viranomainen. Siellä ei ole ministeri käymässä neuvotteluja mielenosoittajien kanssa. [Mauri Peltokangas: Mikä se teidän mielipiteenne on?] Oikeusvaltiossa ei tehdä niin. Oikeusvaltiossa on vallanjako.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Maaliskuun 20. päivä sosiaali‑ ja terveysministeri Pekonen piti erästä mielenilmausta ja siihen osallistuneiden toimintaa vastuuttomana koronatilanteen vuoksi. Se oli ministerin kannanotto, sosiaali‑ ja terveysministerin kannanotto kyseiseen mielenilmaisuun. Kävittekö te keskustelua esimerkiksi pääministerin johdolla, miten te, Ohisalo, silloin reagoitte tähän, että otetaan kantaa ministeriaitiosta? Te toitte äsken esille, että väkivalta on tuomittavaa ja laiton on laitonta. [Eva Biaudét: Nimenomaan!] Tarkoittaako tämä välillisesti nyt sitä, että te tuomitsette Elokapinan? Voitteko te sanoa sen nyt ääneen? Tarkoittiko tämä myös sitä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Tässäkin salissa on aika paljon poliiseja ja oikeuslaitoksessa aiemmin, aiemmalla työurallaan työskennelleitä ihmisiä. [Vilhelm Junnila: Yksinkertainen kysymys!] Sitä ajattelisi, että kysymykset siitä, missä tuomiovalta on, olisivat jossain määrin selviä tälle yhteisölle täällä. Emme me täällä ole tekemässä tuomioita, vaan me olemme täällä tekemässä lakeja, ja kentällä viranomaiset noudattavat niitä lakeja. Mielestäni täältä aitiosta sosiaali‑ ja terveysministeri Pekonen ei ole tehnyt tällaisia kannanottoja. [Ben Zyskowicz: Twitterissähän te muutenkin keskustelette!] Mitä tulee muihin mielenosoituksiin, niistä voi varmasti olla montaa mieltä, [Mauri Peltokangas: Entäs tästä yhdestä?] mutta en ole itse ainakaan tällaiseen mielenosoitukseen ottanut mitään kantaa, koska luotan siihen, että kentällä poliisi toimii ammattimaisesti, lakeja oikein tulkiten. Se on viranomaisten tehtävä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Demokratiaan kuuluu se, että kansalaisilla on oikeus ottaa kantaa. Heillä on oikeus ottaa kantaa, heillä on oikeus osoittaa mieltään, heillä on oikeus käyttää kansalaisoikeuksiansa tässä yhteiskunnassa. [Ville Tavion välihuuto] Toivottavasti tämä on asia, josta voimme kaikki olla tässä salissa samaa mieltä. [Välihuutoja oikealta]

Toinen kysymys on sitten se, minkälaisia välineitä käytetään. Jos toimitaan laittomasti, niin se ei tietenkään ole hyväksyttävää. Jos käytetään väkivaltaa, se ei tietenkään ole hyväksyttävää. [Leena Meren välihuuto]

Mutta demokratiaan kuuluu myös se, että kansalaisilla on oikeus ilmaista mieltänsä, ottaa kantaa, edustaa ja puolustaa asioita, joita he pitävät tärkeinä. [Välihuuto oikealta] Toivottavasti sekin tässä salissa hyväksytään.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Tässähän ei ole kyse sinänsä Elokapinasta vaan periaatteesta, siitä, onko oikeusvaltiossa joku porukka tai taho tai puolue tai joku muu lain yläpuolella. Suomi on hyvä maa sen takia, että täällä itse asiassa Euroopan tarkimmin noudatetaan lakia ja luotetaan lain noudattamiseen. Samoin täällä luotetaan viranomaistoimintaan. Se on meidän vahvuustekijä oikeusvaltiossa. Ja nyt se ydinkysymys ei ole se, tuomitaanko väkivalta tai jotain muuta, vaan se, että eräs puolue on toistuvasti antanut ymmärtää julkisuudessa vuosien ajan, että lakeja saa ainakin jonkin verran rikkoa kansalaistottelemattomuuden nimissä. Nyt, ministeri Ohisalo, kysymys kuuluukin: saako teidän mielestänne lakeja rikkoa edes vähäsen kansalaistottelemattomuuden nimissä tai mielenosoituksissa tai saako jättää noudattamatta viranomaisen käskyjä ja ohjeita edes vähäsen jonkin poliittisen [Puhemies koputtaa] tavoitteen edistämiseksi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Poliisihan on eilen vetänyt rajan siihen, missä he katsovat, että lakia on rikottu. [Välihuutoja oikealta] Poliisi on toiminut näin. Tässä salissa on varmasti hyvä kaikkien muistaa se — kysyitte ihan suoraan, ja vastaan ihan suoraan — että ei mikään ryhmä ole lain yläpuolella. Tässä salissakin on ihmisiä, jotka ovat myös itse varmasti omassa elämässään nähneet sen, että ihan yhtä lailla ne lait koskevat meitä kansanedustajia, mielenosoittajia, joka ikistä ihmistä tuolla kentällä ja kaduilla. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. [Antti Häkkänen: Mutta kysymykseen ei tullut vastausta!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa rouva puhemies! Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta ja halu toimia ilmastonmuutosta vastaan on ymmärrettävää ja hyväksyttävää sinänsä. [Välihuuto vasemmalta] Mutta, ministeri Ohisalo, tässä keskustelussa ei ole ollut kyse siitä, että teidän pitäisi johtaa sitä poliisin toimintaa tuolla kentällä, eikä ole ollut kyse edes siitä, että teidän pitäisi määritellä, mikä on laitonta ja mikä ei ole laitonta. Tässä keskustelussa on ollut kyse siitä, oletteko te valmis sanomaan saman kuin esimerkiksi pääministeri äsken, sen, että jos ja kun on toimittu laittomasti tuossa Elokapina-mielenosoituksessa, niin se ei ole hyväksyttävää, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] ja tätä me emme ole teiltä nyt kuulleet. Teidän kiemurtelunne tässä asiassa on jopa kiusallista. Ja nyt kysyn hyvin selkeästi teiltä: oletteko valmis sanomaan, että ette hyväksy lainvastaista toimintaa mielenosoituksen yhteydessä? [Jukka Gustafsson: Eikös tämä ole kyselytunti eikä kuulustelu?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että jokainen mielenosoittaja siellä kentällä vastaa käyttämistään keinoista itse, omalla nimellään, omilla kasvoillaan. Ja eilen poliisi on tehnyt sen tulkinnan, että lain raja on mennyt rikki. [Mauri Peltokangas: Entäs te?] Se on laitonta, ja se on tuomittavaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ymmärrättekö te kysymyksen?] — Niin, kyllä. — Oliko tässä vielä jotain, mikä jäi epäselväksi? Laiton on laitonta. Me säädämme lait, ja poliisi tulkitsee lakeja, ja oikeuslaitos antaa rangaistuksia. Tätä kutsutaan demokratiaksi ja oikeusvaltioksi. On mielenkiintoista, että kokoomus, joka usein aiemmin on puhunut oikeusvaltiosta, [Mauri Peltokangas: Kysyin teidän mielipidettä!] täällä tuntuu unohtavan sen, mistä perusoikeuksissa, vapauksissa on kyse. [Ben Zyskowicz: Hienoa, että tuomitsitte tämän laittomuuden, minkä näimme Mannerheimintiellä! — Eva Biaudet´n välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Suomela. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Edustaja Suomelalla on nytten puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Olisin tässä yhteydessä nostanut esiin itse sen asian, jonka oppositiokin on todennut tärkeäksi, sen ilmastokriisin, jonka keskellä elämme. Ja siihen liittyen olisin kysynyt: miten varmistamme, että teemme varmasti kaikki tarvittavat toimet, jotta saamme ilmastokriisiä osaltamme ennaltaehkäistyä? Nythän olemme tässä olleet kärkijoukossa ja olemme asettaneet tavoitteeksi hiilineutraaliuden 2035 mennessä. [Juha Mäenpää: Ei liity asiaan!] Mutta: miten vielä varmistamme, että todellakin sinne pääsemme?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Hallitus etenee niillä toimenpiteillä ja päätöksillä kohti hiilineutraalia Suomea, jotka olemme tehneet. Tämänhetkinen arvio on se, että me yllämme siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen.

Mutta haluan tuoda tähän keskusteluun myös toisen näkökulman eli sen, ettei hallitus yksin eikä julkinen sektori yksin tätä tee, vaan me tarvitsemme vahvasti myös yksityiset toimijat mukaan, elinkeinoelämän mukaan, palkansaajaliikkeen mukaan. Meidän pitää olla koko yhteiskunta tämän asian takana, ja olen todella ylpeä siitä, että suomalaiset toimijat hyvin laajasti — yksityiseltä sektorilta, palkansaajaliikkeen puolelta, järjestökentästä — ovat tunnistaneet tämän ison haasteen, jonka edessä olemme, ja ovat yhdessä tehneet töitä ja tekevät töitä sen eteen, että olemme oikealla polulla kohti hiilineutraalia Suomea. Omalta osaltamme vaikutamme siihen, että maailmassa tämä iso ihmiskunnan haaste ratkaistaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Malm.

Arvoisa rouva puhemies! Demokratia on täällä mainittu, ja demokratiaa on suojeltava ja vaalittava. Meidän kaikkien etu on, että päätöksiä tehdään laajalla kokoonpanolla. Meillä kaikilla on oltava vaikutusmahdollisuudet omasta taustasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Demokratiaa pitää vaalia tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella. Väkivallalla ei saa vaikuttaa ihmisten päätökseen eikä mielipiteeseen.

Me varmasti kaikki tässä haluamme päästä eroon kouluväkivallasta ja nuorison väkivaltaisesta käyttäytymisestä ja kaikesta tämänkaltaisesta toiminnasta myös aikuisten osalta. Siksi haluaisinkin kysyä ministeri Henrikssonilta: miten hallitus aikoo vastata siihen, että demokratia varmasti vahvistuu Suomessa ja kaikilla on mahdollisuus tuoda oma ääni kuuluviin etelästä pohjoiseen, idästä länteen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys. On varsin tärkeätä, että jokainen suomalainen tuntee olevansa osallisena tämän yhteiskunnan rakentamiseen, että hän tuntee, että minun äänelläni on myös merkitystä, ja juuri sen takia hallitus tekee myös demokratiapoliittisen ohjelman. Me olemme tekemässä sitä yhdessä. Me saadaan miettiä yhdessä, miten me saadaan mukaan juuri ne ryhmät, jotka tällä hetkellä kaikkein heikoiten ottavat osaa demokraattiseen toimintaan. Ne ryhmät ovat usein nuoret ja sitten myös maahanmuuttajat ja varsinkin maahanmuuttajanaiset, jotka ovat jääneet kotiin ehkä ilman kielen taitoa, ilman työpaikkaa, ilman sosiaalista elämää. Sen takia demokratiapoliittinen ohjelma on tärkeä, ja sitä valmistellaan poikkihallinnollisesti, ja se tuodaan myös hallituksen päätöksentekoon tämän kauden aikana. Mutta tässä voimme kaikki olla myös vaikuttamassa siihen, [Puhemies koputtaa] että yritämme saada kansalaiset ja myös nuoret mukaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Annan tästä aiheesta kysymyksen vielä edustaja Niikolle. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Koska kyse on sisäisestä turvallisuudesta ja Suomen hyvinvoinnista monelta osin, niin olisi kyllä tärkeää sisäministerin selkeästi antaa tukensa poliisille sekä myös oikeuslaitokselle ja koko yhteiskunnalle sellainen viesti, että tällainen Elokapinan kaltainen mielenosoittaminen ei ole oikein. Nimittäin jos mennään hiukan taaksepäin, niin aikaisemmin, kun Elokapina-mielenosoitus oli Eduskuntatalon edessä, ymmärsin näin, että poliisi ei heti tohtinut puuttua tilanteeseen, koska heillä oli alla aikaisempi selvitys siitä — kun poliisia vastaan oli nostettu syyte — olivatko he käyttäneet liikaa voimaa aikaisemman mielenosoituksen purkamiseen. En huomannut kyllä silloin sisäministerin tukea poliisille. Elikkä tavallaan poliisikin on joutunut varpaillaan kävelemään, koska he tietävät sisäministerin kannan, että on vähemmän tuomittavaa tällainen Elokapinan kaltainen ilmastohätätilamielenilmaisu, jossa rikotaan selkeästi lakia ja käydään jopa joihinkin ihmisiin käsiksi. Ja kysynkin nytten — sanokaa yhdellä sanalla se, mitä me haluamme kuulla, että te tuomitsette Elokapinan kaltaisen mielenilmaisun, jossa rikotaan lakia.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko viittaa tässä aiempiin tapahtumiin, joissa eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut poliisitoimintaan, kuten oikeusvaltiossa menee. Siellä seurataan, kuinka viranomaiset noudattavat lakia, ja siellä tehdään selvityksiä siitä. Tässä ei ole mitään tekemistä sillä, mitä ministeri on mieltä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Laillisuusvalvontaa tehdään siellä, missä seurataan, miten viranomaiset toimivat. [Vilhelm Junnila: Tämä on kyselytunti! Mitä mieltä olette?] — Eiköhän tässä ole aika moneen kertaan nyt tehty selväksi se. [Mauri Peltokangas: Ette ole kertaakaan tehnyt mitään selväksi! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja täällä itse asiassa viikkoja — no, sanotaan kaksi ja puoli vuotta — tässä työssäni olen puolustanut poliisia, poliisin resursseja, hyvää työtä, jota kentällä tehdään, ja myös tätä oikeuslaitoksen, koko sen oikeusketjun toimivuutta, sitä, että siellä riittää rahaa, siellä riittää työrauhaa, että poliitikot eivät myöskään mene sinne sörkkimään sitä työtä, vaan me mahdollistamme heidän hyvän työnsä. Tämä olisi tärkeää. Minua hieman pelottaa tällainen ajattelu, että jos sieltä jatkossa ministeri sitten ohjaileekin kentällä suoraan toimijoita. Toivottavasti näin ei ole. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei tullut vastausta! — Hävytöntä!]

Arvoisa puhemies! Kokoomus ei puhu kestävästä taloudesta muuten vain. Kyse on siitä, miten kykenemme rahoittamaan hyvinvointivaltion palvelut myös tulevaisuudessa, sillä ilman kestävää taloutta meillä ei ole maksaa maailman parhaille opettajille, meillä ei ole hyvää vanhushoivaa, ja ilman kestävää taloutta meillä ei ole riittävästi poliiseja pitämässä huolta turvallisuudestamme.

Valtion alijäämä on ensi vuonna 7 miljardia euroa. Se tekee 2 700 euroa per työssäkäyvä suomalainen. Kysyisinkin valtiovarainministeri Saarikolta: Eikö teitä hirvitä jättää julkista taloutta tähän malliin ja jättää tekemättä niitä uudistuksia, joilla te saisitte tämän suunnan korjattua? Ettekö te pelkää hyvinvointivaltion rahoituksen puolesta tulevaisuudessa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tärkeä, iso talouspoliittinen keskustelunaihe. Kyllä sillä tavalla pelkään, että Suomen väestön ikärakenne tekee meidän taloudenpidosta jatkossakin julmetun vaikeaa. On nimittäin niin, että me olemme sitoutuneet pitämään huolta myös iäkkäistä suomalaisista, ja me olemme päätyneet ja ennen kaikkea päätymässä tilanteeseen, jossa meillä on merkittävästi, enenevässä määrin, ansaitusti eläkkeellä olevaa väestöä verrattuna työikäisten suomalaisten määrään. Siksi hallitus haluaa pureutua ensinnäkin tähän kysymykseen. Alhaisen syntyvyyden nostaminen, perhe- ja lapsimyönteinen Suomi on kaiken lähtökohta. Työperäinen maahanmuutto on nopeavaikutteisempi, merkittävä tekijä siinä, että väestön huoltosuhde saadaan tasapainottumaan.

Eli kyllä, minuakin hirvittää Suomen talouden tila pitkällä aikavälillä, ellemme pysty tekemään toimia työikäisten määrän lisäämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi, ja siksi olen erittäin tyytyväinen, että toisin [Puhemies koputtaa] kuin monet olettivat, työllisyys on Suomessa nyt merkittävästi nousussa. Se on hyvinvointiyhteiskunnan [Puhemies koputtaa] tae.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Arvoisa puhemies! Nyt valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan ikävä kyllä tämä väliaikainen talouden elpyminen ja työllisyyden nousu ei riitä millään tavalla tasapainottamaan julkista talouttamme, ei lyhyellä mutta ei myöskään pitkällä aikavälillä. Suomi ei velkaannu pelkästään tänä ja ensi vuonna vaan valitettavasti vuosia ja jopa vuosikymmeniä tästä eteenpäin.

Te, hallitus, sillä, että te ette tee niitä uudistuksia, vaarannatte tämän koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Olette vedonneet toistuvasti tälläkin viikolla siihen, että olette tehneet menolisäyksiä, olette paisuttaneet hallintoa ja investointeja kasvun aikaansaamiseksi, mutta jos nämä tosiaan kantaisivat hedelmää, niin näissä VM:n ennusteissa näkyisi kasvua, näkyisi velkaantumisen loppumista. Itse asiassa kysyisinkin nyt pääministeriltä: Milloin te ajattelitte tehdä tilaa yksityiselle sektorille ja sen tuomalle kestävälle kasvulle? Miksi ette toimi kuin demarit [Puhemies koputtaa] muissa maissa ja tee työllisyysuudistuksia ja laske veroja?

Puhemies Anu Vehviläinen

Nyt teillä ei taida olla mikrofoni päällä.

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Minäkin näen haasteita Suomen talouden osalta. Nyt me olemme vahvassa kasvussa, hyvä niin, työllisyys on paremmalla tolalla kuin vielä hetki sitten osasimme arvatakaan. Investointeja tehdään ennätyksellinen määrä, eli kyllä, tilanne on nyt hyvä, mutta minäkin olen huolissani siitä, mitä pidemmällä aikavälillä tapahtuu.

Tässä kokonaisuudessa korostuu kaksi asiaa: tuottavuuden paraneminen ja osaavan työvoiman saatavuus. Jotta me voimme varmistaa talouskasvun tulevaisuudessa, meidän pitää parantaa tuottavuutta ja varmistaa, että meillä on osaavaa työvoimaa. Ja hallitus on itse asiassa tehnyt niitä uudistuksia, joilla näihinkin asioihin voidaan panostaa, esimerkiksi koulutukseen tehtävät panostukset aina varhaislapsuudesta korkeakoulutukseen asti — iso, merkittävä kokonaisuus. Tämän sisällä on esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen, erittäin tärkeä kysymys. Tässäkin budjettiriihessä tehtiin toimia sen eteen, että meillä on osaavaa työvoimaa Suomessa tulevaisuudessa, merkittäviä toimia esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Olemme käynnistäneet parlamentaarisen työn tki-panostusten nostamiseksi [Puhemies koputtaa] 4 prosenttiin, ja tähän tarvitsemme tietenkin yksityisen sektorin mukaan. Me olemme tehneet lukuisia toimia, lukuisia uudistuksia, [Puhemies koputtaa] joilla näihin kahteen isoon haasteeseen, [Puhemies: Aika!] tuottavuuteen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, saadaan ratkaisu.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti työllisyyden kuva ei ole kyllä ollenkaan niin hyvä kuin täällä on annettu ymmärtää. Se on totta, että kymmeniätuhansia on viimeisen vuoden aikana päässyt töihin. Mutta samaan aikaan yhtä moni on ajautunut pitkäaikaistyöttömäksi. Pitkäaikaistyöttömiä on tällä hetkellä tietääkseni 50 000 enemmän kuin oli ennen koronaa, ja me tiedetään, että niistä ihmisistä, jotka ovat jääneet pitkäaikaistyöttömäksi, vain noin viidennes palaa enää pysyvästi työelämään. Toki heillä saattaa olla lyhytaikaisia työtehtäviä, mutta vain viidennes pääsee pysyvästi työelämään, ja samaan aikaan meillä on kymmeniätuhansia avoimia työpaikkoja. Kysynkin työministeri Haataiselta: jos me nyt ei tehdä niitä työllisyysreformeja, millä myös kannustimia vahvistetaan, niin koska niiden aika on, jos ei tässä tilanteessa, missä me nyt olemme, kun siihen on historiallinen mahdollisuus?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt mittavia työllisyystoimia nimenomaan rakenteellisen työttömyyden suitsimiseksi. Näitä päätöksiä on tehty. Ne linjaukset on tehty jo aiemmissa kehysriihissä, budjettiriihessä.

Muun muassa ikääntyneiden ratkaisu, 55 plus ‑ratkaisu eli putken poistaminen, on yksi tällainen, joka tulee vaikuttamaan siihen, että myöskään ikääntyneistä ryhmistä ei pullauteta ihmisiä ulos työmarkkinoilta. [Jani Mäkelä: Ei varmaan pullauteta!] Samalla on turvattu heille se tilanne, että heitä ei myöskään jätetä heitteille.

Meillä on tehty rakenteellinen uudistus, joka tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan työllisyyteen, ja se on pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Valtiovarainministeriön arvion mukaan se on 90 000 työllisen määrä, joka sillä tullaan saavuttamaan. Se lakiesitys tulee eduskuntaan ihan lähiviikkoina. Palvelut ollaan siirtämässä kuntiin, kuntakokeilut ovat menossa, ja siellä on nimenomaan pitkäaikaistyöttömät nyt ryhmänä mukana, maahanmuuttajataustaiset ja sitten alle 30-vuotiaat nuoret. [Puhemies koputtaa] Tavallaan siellä nyt saadaan kokemusta, ja vuoden kuluttua tulee tämä lakiesitys. [Puhemies koputtaa]

Nämä ovat isoja muutoksia, jotka näkyvät sitten [Puhemies: Aika!] pitkällä aikajänteellä työllistymisenä. [Vilhelm Junnilan välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Me olemme tällä viikolla käsitelleet valtion talousarvioesitystä ensi vuodelle. Voi sanoa, että tämä keltainen kirja sisältää kymmeniä, ellei satoja sellaisia kohtia, jotka voitaisiin miettiä uusiksi.

Yksi niistä on asumistukimenot, jotka ovat paisuneet yli kahteen miljardiin vuositasolla. Ne on alun perin tarkoitettu tietenkin siihen, että vähävaraiset ihmiset voisivat asua kunnollisesti ja heitä tuettaisiin siinä, mutta tällä hetkellä iso osa näistä varoista menee asuntosijoittajille, joista isoin on Kojamo. Ja Kojamo maksaa osinkotuottoja niitä saaville omistajille, [Vilhelm Junnila: Keille?] todella suuria määriä — kymmenen vuoden aikana yli 900 miljoonaa, [Vilhelm Junnila: Keille?] ja niistä esimerkiksi ammattiliitot ovat merkittäviä edunsaajia. Yksin Teollisuusliitto on saanut yli 150 miljoonaa euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eikö ole aika epäeettistä, että tämän tyyppiset organisaatiot saavat osingot [Puhemies koputtaa] verottomina samaan aikaan, kun tässä tuetaan asuntosijoittajia? [Puhemies: Aika! — Vilhelm Junnila: Järkyttävää! — Jani Mäkelä: Ei haittaa, kun demarit saa!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Kauma sinänsä tarttuu ihan oikeaan asiaan, että meillä budjettikirjassa on, kuten kuvaatte, merkittävästi kasvanut menoerä, asumisen tuet. [Vilhelm Junnilan välihuuto] Sitä voi lähestyä yksittäisenä veroetuuskysymyksenä ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta, mutta minusta kannattaa katsoa vähän laajemmin. Tähän liittyy asumisen hinta kaiken kaikkiaan Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Ja siksi minä olen hyvin tyytyväinen siitä, että hallituksen politiikassa on korostunut kohtuuhintainen asuntotuotanto.

Mutta, edustaja Kauma, kun nostitte esiin verot — ja viittaan myös tähän teidän alkuperäiseen kysymykseenne, joka on ihan oikea: miten Suomen taloudelle käy pitkällä aikavälillä? Ilman muuta verotus on yksi siihen vaikuttava tekijä. Siksi olen ehdottanut, että työn verotuksen keventämisen ja ansiotulojen verotuksen keventämisen kaikkiaan pitää olla työkalupakissa, kun — aivan kuten edustaja Lepomäki jo totesi — kasvu valitettavasti näyttää hyytyvän, ellemme pysty tekemään toimia sen edistämiseksi. Mutta paljon verotuksessa on tehty myös hyvää — sellaista, mitä ei aiemmilla hallituskausilla ole kyetty tekemään. Vaikkapa teollisuuden [Puhemies koputtaa] sähköveron muutos toi tuhansia yrityksiä parempaan asemaan, [Puhemies koputtaa] ja nämä toimet auttavat myös kilpailukykyämme.

Puhemies Anu Vehviläinen

Aika! — Edustaja Kopra.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt on koko viikko käsitelty tulevan vuoden talousarviota, ja kaikille on tullut selväksi, että suomenennätykset paukkuvat velanotossa. Suomi tietää, että hallitus ottaa ensi vuodelle lähes 7 miljardia euroa velkaa, mutta se tulonmuodostuspuoli tässä huolestuttaa. Vaikka sieltä nyt on joitain selityksiä kuulunut, niin silti ei oikein vakuuta vielä. Miten te esimerkiksi aiotte saada uusia investointeja, miten saadaan suomalaiset yritykset investoimaan, miten saadaan ulkomailta investointeja? Alkuvuodesta Neste pohti suuren jalostamon tekoa Suomeen. Se meni Hollantiin, miljardiluokan investointi. [Vilhelm Junnila: Ja Naantalista lähti!] Tiedämme, että paraikaa esimerkiksi UPM-Kymmene suunnittelee miljardiluokan bio-jalostamoinvestointia. Jälleen kerran Suomi ja Hollanti kilpailevat keskenään. Meneekö tämäkin nyt Hollantiin, vai voisiko hallitus nyt kenties edistää investointien saamista Suomeen siten, että suomalainen pörssiyhtiö investoi Suomeen eikä ulkomaille?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Puhemiehen niin salliessa ministeri Lintilä jatkanee näistä investoinneista.

Todettakoon alkuun, että meillä on paljon hyvää tapahtunut. Voimme keskittyä toki niihin ja oppia, missä emme onnistuneet kansakuntana saamaan niitä Suomen rajojen sisäpuolelle, mutta samanaikaisesti on kyllä reilua, edustaja Kopra, myös todeta, että meillä on historiallisen paljon investointeja liikkeellä. Vaikkapa Metsä Groupin iso investointi nojasi paljolti siihen, että valtio ikään kuin osoitti infran ja muun kilpailukyvyn näkökulmasta sellaisia kannusteita, että tänne kannatti asettua. Uskon ja luulen tietäväni sen, että yritysten näkökulmasta yksi todella tärkeä asia on myöskin ennustettavuus ja vakaus, se, että vaikka me olemme monista asioista tässä salissa eri mieltä, pystyisimme joissain päälinjoissa, kuten tässä kestävässä kasvussa, osoittamaan sellaista uraa, että yritykset uskaltaisivat sijoittua tänne.

Edustaja Kopra, te viittasitte ennätyksellisiin velkamääriin. Siinäkin on reilua todeta, kuitenkin myöskin hiukan menneeseen katsoen, että kokoomusjohtoisten hallitusten aikana 2010-luvun alkupuolella tehtiin tismalleen saman mittakaavan alijäämiä. Tämä on rakenteellisempi ongelma [Puhemies koputtaa] hallituksen väristä riippumatta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälistä kilpailua investoinneista käydään koko ajan. Oli tietysti harmittavaa, että tässä edustaja Kopran esille ottamassa Nesteen tapauksessa me ei pärjätty kilpailussa, mutta oli aika selkeät logistiikkaan liittyvät syyt, jotka vaikuttivat sitten heidän asettumiseensa Rotterdamiin. Meille on tällä hetkellä tullut useampia merkittäviä ulkomaisia investointeja muun muassa akkusektorin puolelta, mutta kyllä nämä keskeiset tekijät ovat ne, mitä valtiovarainministeri Saarikko äsken toi esille, eli vakaus, ennustettavuus, se näkymä, mihinkä ympäristöön yritys tulee Suomeen investoimaan. Eräs merkittävä tekijä on suomalainen luvituskäytäntö, ja sitä meidän kyllä pitää vahvistaa ja sen ennustettavuutta parantaa, koska näillä kansainvälisillä yrityksillä ei ole aikaa jäädä odottelemaan pitkiä aikoja luvitusjärjestelyjä, vaan meidän pitää saada näitä varten jonkin näköinen fast track, kun on kyseessä kansallisesti merkittävä investointi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Veronmaksajan Visa viuhuu ensi vuonna yli 1 200 euron edestä jokaista suomalaista kohti vauvasta vaariin. Meidän kouluikäiset lapset eivät Visaa voi saada, mutta tosiaan valtio kyllä ottaa heidän puolestaan yli 1 200 euron edestä uutta velkaa tilanteessa, jossa olemme ennätysmäisessä nousukaudessa 20 vuoteen. Ja kun tässä hallitus usein vastaa, että no, kasvulla tämä velka taitetaan, niin nyt kun katsotaan maanantaista valtiovarainministeriön katsausta, niin ei taiteta. Näillä luvuilla alijäämä jää yli 3 miljardiin jokaiselle vuodelle ja itse asiassa velan suhde bkt:hen joka ikisenä vuonna myös valitettavasti nousee. Kysynkin: eikö tällaisessa tilanteessa näin nopea velkaantumisen tahti ole väistämättä lykättyä verotusta tai lykättyjä säästöjä poliisilta, vanhuspalveluilta, kouluista?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tekisi mieli nyt sanoa edustaja Mykkäselle näistä teidän poliisipuheenvuoroista, että nyt en aivan ymmärtänyt, pitikö nyt paljon vai enemmän vai vähemmän vai lisää vai pois teidän mielestänne ottaa rahaa niiltä poliiseilta. Hallitushan on tämän kysymyksen luvannut nyt hoitaa. [Kai Mykkäsen välihuuto]

Mutta siinä, edustaja Mykkänen, kyllä tuotte ihan oikein esiin tulevien sukupolvien edun, ja se on vaikea ristiriita, kun samanaikaisesti me haluamme pitää vaikkapa nuorimmasta sukupolvestamme hyvää huolta nyt ja turvata peruskoululle riittävät rahat, päiväkoteihin riittävästi hoitajia ja niin edelleen, varhaiskasvatuksen ammattilaisia, mutta sitten samanaikaisesti on, totta kai, reilua miettiä näiden lasten näkökulmasta, mitä jäljelle jää. Ja tätä vaikeaa yhtälöä tasapainotamme sellaisessa tilanteessa, jossa kaikkia koronan jälkivarjoja emme edes vielä tiedä. Vasta nyt tauti on hälvenemässä niin, että me tiedämme, minkälaista jälkilaskua maksamme vaikkapa lasten ja nuorten ahdistuneisuutena ja lastensuojelun kasvavina paineina. Nostan esiin vain tämän näkökulman sinänsä ihan perustellusta kysymyksestä, mutta totean, että liian äkkiväärät liikkeet talouden tasapainottamisessa olisivat syöneet pois [Puhemies koputtaa] kotitalouksien hyvän luottamuksen tulevaan, joka nyt on juuri syntynyt. [Kai Mykkänen: Tämä on toinen ääripää!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Perussuomalaiset ovat erittäin huolestuneita tulevista sukupolvistamme ja tästä alati kasvavasta valtionvelasta. Me perussuomalaiset kuitenkin tässä talouskeskustelussa, toisin kuin muut puolueet, myös tiedostamme sen, että eurojäsenyyteen liittyy valtavat talousongelmat. Me tiedetään, miten eurovaluutta ei palvele Suomea, kuten oma valuutta palvelisi. Ja ennen kaikkea tämän eurojäsenyyden myötä Suomihan vastaa näiden muiden euromaiden veloista. Tässä kokoomus puhuu vastuullisesta talouspolitiikasta, mutta hehän itse hallituksen kanssa ajoivat meidät juuri tuohon EU:n yhteisvelkaankin. Eli me maksetaan Italian ja Kreikan kaltaisten maidenkin velat loppupeleissä. [Kai Mykkänen: Ehdotatteko eurosta eroamista?] — Kyllä. Tässä kokoomus kysyy, ehdotanko eurosta eroamista. Siinä varmaan täytyisi olla suunnitelma. — Mutta minä kysyn tätä nyt kuitenkin hallitukselta: Onko tämä Kreikan tie ja tämä pommi meidän tie? Mikä on hallituksen suunnitelma siihen, että tästä velkaunionista [Puhemies koputtaa] joskus päästään eroon?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei suunnittele eurosta eroa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä veloista?] Yritän miettiä, mitä te oikeastaan kysyitte. Sitten toisekseen tämä hallitus on sitoutunut siihen, että tämä yhteisvelkaan pohjautuva ratkaisu koronan keskellä Euroopan talouden elvyttämiseksi, talouden uudistamiseksi [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] on ratkaisuna kertaluontoinen. Nämä tunnistin, edustaja Tavio, kysymyksiksi, joihin voin selkeästi hallituksen kannan tässä todeta. [Ville Tavio: Eurokriisi ei ole kovin kertaluontoinen!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri totesi jälleen, että tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, ja sehän on se, joka täällä yhdistää koko salia perussuomalaisia lukuun ottamatta. Meilläkään ei ole mitään sitä vastaan, että meille saapuu kansainvälisiä huippuosaajia, mutta valitettavasti heitä ei hirvittävän paljon Suomeen ole tulossa. Kyse ei ole siitä, että Maahanmuuttovirastossa ei olisi riittävästi resursseja antaa näitä oleskelulupia, vaan ylipäätänsä meidän palkkatasomme ja varsinkaan verotuksemme eivät ole kovin kilpailukykyisiä tällaisten osaajien kannalta.

Mutta en mene maahanmuuttoon enempää tässä kysymyksessäni vaan haluan viitata siihen, että niin sanottu osaamisvaihtotase on Suomen kannalta koko ajan yhä negatiivisempi. Meiltä nimittäin lähtee meidän omia koulutettuja suomalaisia osaajia pois maasta. Tämä on hyvin huolestuttavaa, erityisesti näinä työvoimapulan aikoina. Kysyisin hallitukselta: mitä te olette valmiita tekemään houkutellaksenne näitä meidän omia osaajiamme takaisin Suomeen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Jospa tieteestä ja korkeakoulutuksesta vastaava ministeri haluaa tätä täydentää.

Minusta, edustaja Purra, teillä oli erittäin hyvä näkökulma. Toivottavasti tämä yhdistää kaikkia puolueita tässä salissa, että me haluamme kotiuttaa ne osaajat maailmalta tekemään suomalaista yhteiskuntaa, tiedettä, tutkimusta, yrityselämää, julkista sektoria paremmaksi. Mutta samalla haluaisin välttää sellaisen mielikuvan antamista vaikkapa nuorille ihmisille, että me torjuisimme ajatuksen siitä, että lähtisi maailmalle kokeilemaan siipiään, jotenkin ikävänä ja negatiivisena Suomen kannalta. [Leena Meri: Eihän sitä kukaan väitä!] Tämä on avoin ja kansainvälinen yhteiskunta, ja on erinomaista, jos ihmiset käyvät hankkimassa osaamista, verkostoa ja elämänkokemusta maailmalta.

Mutta tässä, edustaja Purra, on yhteinen haasteemme: jos me katsomme ikään kuin osaajavuodon pysyväksi ilmiöksi niin, että Suomeen ei palata, [Jani Mäkelän välihuuto] ja sille löytyy rakenteellisia syitä vaikkapa verotuksesta, ilman muuta näitä asioita on tarkasteltava. Siksi olen esittänyt, että ansiotuloverotuskokonaisuus on hyvä pohtia vielä tällä vaalikaudella läpi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vasemmistoliitto sanoi, että ei!]

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus edistää osana ilmastotoimiaan yhteiskunnan merkittävää sähköistymistä. Kehitys lisää kuitenkin yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tänä vuonna sähkön hinta on noussut merkittävästi, ja tällä hetkellä puhutaan laajasti jo sähköpulasta tulevana talvena.

Suomi on talvikuukausina riippuvainen sähkön tuonnista, ja voimme joutua tilanteeseen, missä sähkön hinta nousee merkittävästi ja saatavuus vaarantuu. Norjassa vesivoimaloiden altaat ovat vajaita, ja energiamarkkinoiden yhdentymisen myötä hinnat pohjoismaisilla markkinoilla lähestyvät jo Keski-Euroopan hintoja. Myös naapurimaiden ydinvoimalapäätöksillä on oma vaikutuksensa tilanteeseen. Kysyisinkin: miten hallitus on varautunut mahdolliseen energiakriisiin tulevana talvena? [Juha Mäenpää: Suosimalla sähköautoja!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Energian hinta on tosiaankin noussut, ja yhtenä keskeisenä syynä on kaasun hinnan erittäin voimakas nouseminen Keski-Euroopassa. Keski-Eurooppa on erittäin isoissa ongelmissa omien kaasuvarastojensa kanssa, ja se toisaalta nostaa sitten meidän pohjoismaisen energian hintaa, koska sinne siirretään energiaa. Sitten toisekseen tulee tämä, mitä edustaja sanoikin, eli vähäsateinen kesä Norjassa, Ruotsissa vaikuttaa siihen, että ei pystytä pitämään päällä sitä volyymia, joka normaalisti on.

Me käymme tällä hetkellä elinkeinoministeriössä läpi sitä energiatilannetta, jolla me tullaan huoltovarmuudesta koko ajan pitämään huoli tässä tilanteessa. Me toivomme, että Keski-Euroopan tilanne kaasun osalta, jossa keskeisessä roolissa ovat Venäjä, Ukrainan putken käyttäminen, Nord Streamin käyttö myöhemmin, sen mukaan tuleminen, [Puhemies koputtaa] tulee saamaan vielä ratkaisun.

Puhemies Anu Vehviläinen

Annan vielä lisäkysymyksen tästä ensimmäisen kysymyksen esittäjälle eli edustaja Tanukselle. — Olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Euroopassa pörssisähkön hinta on tänä vuonna ollut korkeimmillaan 12 vuoteen. Sähkön korkea hinta vaikuttaa paitsi kotitalouksiin myös teollisuuteen. Koronan jälkeinen talouskasvu uhkaa jäätyä kokonaan kasaan kustannusten kasvaessa. Useammassa EU-maassa valmistellaan jo tukipaketteja kotitalouksille ja yrityksille, jotta sähkön hinnan rajua kasvua voitaisiin kompensoida. Miten tämän asian kanssa on meillä? Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tasatakseen sähkön hinnan nousun vaikutuksia suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä ei ole tällä hetkellä valmistelussa sellaisia toimia, joilla kompensointia tultaisiin tekemään kotitalouksille. Mutta kysyjä on täsmälleen oikeassa tässä. Itse näen kyllä tässä huolestuttavan merkin teollisuuden kannalta tämän energian hinnan nousuna. Ja me tiedämme myös sen, että komponenttien saanti on vaikeutunut merkittävästi maailmalla. Tämä spiraali, yhteinen spiraali, joka ehkä voi tulla tällaisesta komponenttien saannin vaikeutumisesta, energian hinnan nousemisesta, saattaa olla tekijä, joka tulee talouskasvua hillitsemään. Nythän tämä energian hinnan nouseminen toisaalta liittyy myös erittäin voimakkaaseen talouskasvuun. Kun pyörät ovat lähteneet pyörimään, tarvitaan lisää energiaa, ja se kokonaisuus on tullut täältä. Mutta meillä on valitettavasti tämäkin skenaario olemassa, että tässä tulee sellainen huonon spiraali, ja sitä tulee kyllä hyvin tarkasti seurata. Mutta varsinaiseen kysymykseen: Meillä ei ole tällä hetkellä sellaisia toimia, joilla lähdettäisiin suoraan energian käyttäjiä tukemaan. [Puhemies koputtaa] Sen aika ei kyllä ainakaan vielä ole.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemme ajautumassa kansalliseen kriisiin, kun puhe on ikäihmisten palveluista. Palveluita uhkaa tilanne, jossa lakisääteisiä velvoitteita ei enää pystytä täyttämään. Vain Pohjois-Karjalassa on riittävästi lähi- ja sairaanhoitajia. Koko Suomessa heistä on pulaa. Lisäksi neljäsosa heistä eläköityy tämän vuosikymmenen aikana. Ja nyt sote-uudistus ei riitä vastaukseksi eivätkä mitkään mitoitukset, kun ihmisiä ei vain ole riittävästi. Ja sanon jo ennen vastausta, vaikka ay-liike kieltää, että kyllä hoitajien työoloille ja eduille on pakko tehdä jotain. Mutta nyt kysymykseen: mitä aiotte tehdä hoitajapulalle ennen kuin olemme kansallisessa kriisissä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Juuri tänään kävimme pääluokkamme keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, ja kyllä eduskunnassa on vakaa tahto nähdä tämä asia niin, että kysymys ei ole siitä, mitä on tänä kesänä tapahtunut, vaan hyvin pitkästä kantamasta. Meillä on ollut vanhuspalveluiden kriisi hyvin pitkään. Me aloitimme kautta 2011 vanhuspalveluiden kriisillä. Me aloitimme tätä hallituskautta vanhuspalveluiden kriisillä. Mikä on sitten tässä reilussa kymmenessä vuodessa muuttunut? Onko sitoutumisen taso vanhuspalveluiden kuntoon laittamiseen sellainen, että me voimme kaikki katsoa itseämme peilistä? Väitän, että me voisimme tehdä yhdessä vielä enemmän.

Me saimme tällä hallituskaudella ohjelman, jossa on merkittäviä panostuksia siihen, miten ihmiset jaksavat ylipäätään pitkäaikaishoidossa. Se on tärkeää. Kyllä näistä palveluiden laaduista pitää pitää huolta. Mutta samaan aikaan on hälyttävää se, [Mika Niikon välihuuto] mistä me jatkossa palvelutarpeen yhä kasvaessa saamme lisää hoitajia tekemään tätä työtä, mistä tulee se säällinen [Puhemies koputtaa] työolosuhde ja säällinen voimavara siihen, että ihmiset jaksavat. [Puhemies koputtaa] Ja tätä varten me perustamme nyt ison, [Puhemies koputtaa] laajapohjaisen porukan miettimään, [Puhemies: Aika!] minkälaisia toimia tarvitaan valtion puolelta. [Ben Zyskowicz: Teille kuuluu vastaaminen, ei kysyminen!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Julkista keskustelua on ohjaillut jo kauan politisoitunut valtamedia. Se loi myös tämän valepandemian. Se sai myytyä ihmisille kokeellisen rokotteen. Se auttoi maailman rikkaimmat rikastumaan valtavasti lisää. Nyt kärsitään rokotehaitoista ympäri maailmaa. Samaan aikaan ihmisiä lietsotaan toisiaan vastaan, rokotetut vastaan ei-rokotetut, ja Australiassa ammutaan ihmisiä jo kumiluodeilla, ja Suomessa valtamedia ei kysy valtiojohdolta edes kantoja näihin ihmisoikeusrikkomuksiin.

Kysyn pääministeriltä: Oletteko te aidosti ja lopullisesti purkamassa koronarajoituksia? Ja lupaatteko, ettei valtamedia saa teille enää myytyä uusia laittomia rajoituksia? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Näistä rajoitustoimista ovat päättäneet hallitus, Suomen eduskunta ja viranomaiset, ja näille on ollut perusteet. Tämä on vakava tauti. Sen tietävät monet heistä, jotka ovat esimerkiksi menettäneet läheisensä tämän erittäin vakavan ja vaikean pandemian keskellä. Meidän pitää yhdessä nyt tehdä kaikkemme, että saamme rajoitukset purettua. Näillä näkymin arviomme on se, että lokakuun puolessavälissä pääsisimme näistä kaikista rajoitustoimista eroon, kun ihmiset ottavat rokotteita, toisia rokoteannoksia — eli jokainen meistä voi omalta osaltansa ottamalla rokotteen vaikuttaa siihen, että pääsemme näistä rajoitustoimista eroon.

Minä en tietenkään valitettavasti voi luvata sitä, että tulevaisuudessa ei tapahdu esimerkiksi sen kaltaisia asioita, että tulisi virusvariantti, joka on immuuni näille rokotteille. Minulla ei ole sellaista valtaa tässä maailmassa, vaikka toki sellaisen vallan mielelläni ottaisin. Meidän on nyt luotettava siihen, että tältä erää tämä pandemia on selätetty, ja toivottavasti tuo selättäminen on pysyvää.

Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki, että korona-aika on kasvattanut hoitovelkaa. Erityisesti henkeä uhkaavien sairauksien kuten syövän kohdalla on aivan olennaisen tärkeää päästä hoitoon ja saada diagnoosi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Syöpä koskettaa meitä laajasti, sillä joka kolmas suomalainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä syöpään, ja vielä useammalla meistä on läheinen, joka on sairastanut tai sairastaa syöpää.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna diagnosoitiin 1 200 syöpää vähemmän kuin yleensä, ja tänä vuonna on nähty viitteitä siitä, että hoitoon tulevien potilaiden syövissä olisi aiempaa enemmän pidemmälle levinneitä syöpiä. Korona-aikana kiireettömänä pidettyyn hoitoon pääsy on siis viivästynyt. Tämä on paitsi fyysisen myös psyykkisen hyvinvoinnin kannalta hälyttävää. On myös henkisesti raskasta joutua odottamaan hoitoonpääsyä tilanteessa, jossa oma tai läheisen terveys huolettaa.

Arvoisa ministeri, kysyisinkin: miten hoitovelkaa puretaan, jotta hoitoonpääsy nopeutuu ja syövät löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin vakava ja kertoo tästä ajasta, siitä, minkälaisia haasteita tämän epidemian jälkeen meille jää. Tämä on kuin tulva, eli vahingot nähdään vasta sitten, kun kriisi alkaa olla lopullisesti ohi. Tällä hetkellä me tiedämme jo, että hoitovelka on satojen miljoonien kokoinen, ja hallitus on varautunut omalta osaltaan rahoittamaan tätä kestävän kasvun ohjelmalla, 400 miljoonalla, ja siirtämään myöskin hoitotakuun puolelle resursseja, jotta tästä urakasta selvittäisiin.

Kysymys on erityisen koskettava siksi, että me olemme joutuneet sosiaali- ja terveydenhuollossa näillä resursseilla toimimaan. Meillä ei ole ylimääräisiä ihmisiä ollut tähänkään asti vaan pikemminkin puutetta on ollut aikaisemminkin ja kuormittavuus korkealla. Tässä kriisissä on hoidettu tällä väellä koko tämä pandemia, minkä johdosta sitten on tarvittu resursseja nimenomaan olemassa olevista palveluista. Kuitenkin nämä erityisen vakavat sairaudet on hoidettu, mutta on hyvä korostaa, että erityisesti ennaltaehkäisevästä työstä on resursseja [Puhemies koputtaa] jouduttu lainaamaan, ja tämä näkyy nyt siinä, että kun hoito viivästyy, niin [Puhemies koputtaa] yksittäiset hinnat ovat korkeita, ja siksi meidän [Puhemies koputtaa] täytyy jatkaa [Puhemies: Aika!] hoitovelan purkua.

Arvoisa rouva puhemies! Maakunnissa rakennetaan tuulivoimaa enemmän kuin koskaan ennen. Tämä on hieno asia ilmastonmuutoksen torjunnan ja energian huoltovarmuuden kannalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko?]

Toivoisin kuitenkin lainsäädäntöä, joka parantaisi hyväksyttävyyttä ja lisäisi maanomistajien oikeudenmukaisuuden tunnetta. Nythän tilanne menee niin, että tuulivoimapuiston alueelta saadaan ihan hyvät korvaukset myllyjen alta, oikeinkin hyvät korvaukset, mutta sitten näitten siirtolinjojen, joilla tuulivoima yhdistetään kantaverkkoon tuulivoimayhtiön toimesta, lunastuskorvaukset ovat aivan mitättömät, muutaman sata euroa hehtaarilta, [Juha Mäenpään välihuuto] ja se tuntuu niistä maanomistajista siltä, että heiltä on väkisin riistetty heidän omaisuuttaan toisten hyväksi. Kysyisinkin: voitaisiinko tehdä erillislainsäädäntö, ikään kuin tuulivoimalaki, joka siirtäisi nämä johtokadutkin erilliskorvauksen piiriin? Tämä vähentäisi myös turhaa metsien pirstomista, [Jani Mäkelän välihuuto] mitä siellä metsissä tapahtuu, kun nämä johtokadut ovat puoli-ilmaisia ja monestikaan tuulivoimayhtiöt [Puhemies koputtaa] eivät tee yhteisiä linjoja. [Juha Mäenpää: Nyt oli hyvä kysymys!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Hallitus on uudistamassa lunastuslakia, [Jani Mäkelä: Miten se sattuikin!] ja hallitusohjelman mukaan se uudistetaan tavalla, joka parantaa maanomistajien oikeusturvaa ja samalla turvaa kuntien maapolitiikan. Tämä ehdotus uudeksi lunastuslaiksi on nyt ollut lausuntokierroksella. Tällä hetkellä tilanne on se, että lausuntopalaute käydään oikeusministeriössä lävitse, ja tämä edustaja Kalmarin kysymys on varmasti sellainen, että on syytä käydä lävitse ministeriön virkamiesten kanssa myös se, onko tälle asialle tehtävissä jotain tämän yleisen lunastuslain uudistamisen yhteydessä vai onko tällainen erillislaki mahdollinen. Selvitetään tätä asiaa.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Ahvenanmaa on tärkeä raja-alue Suomessa. Yhteiskunnan avautuessa on tärkeää avata myös raja-alueiden rajat ja luopua terveystarkastuksista. Terveystarkastukset ovat aiheuttaneet vaikeuksia muun muassa Ahvenanmaan urheilujoukkueille, jotka maantieteellisestä syystä usein pelaavat Ruotsin sarjoissa. Tartuntatautilain erittäin tiukan tulkinnan vuoksi kyseiset joukkueet on suljettu ulos Ruotsin sarjoista.

Hallitus myönsi Torniolle ja Lapille poikkeuksia matkustajarajoituksista koskien rajaliikennettä Ruotsin Norlannin rajakuntiin. Samanlainen poikkeus olisi ollut tärkeä myös Ahvenanmaalle. Ruotsissa ilmaantuvuusluku on ollut pohjoisessa korkeampi kuin Roslagenissa toisella puolella Ahvenanmerta. Tästä huolimatta Ahvenanmaa ei saanut hallitukselta samaa oikeutta kuin Lappi. Siksi kysyn ministeri Ohisalolta: miten ja milloin tämä tilanne tullaan korjaamaan?

Ärade talman! Tack för en väldigt viktig fråga. Tartuntatautilain tulkinnoista ja tästä kokonaisuudesta tietysti vastaa peruspalveluministeri Kiuru, mutta se, mitä rajojen osalta on tehty, niin ylipäätään liikkumista Schengen-alueellahan on nyt vapautettu ja Suomesta muualle voi liikkua hyvin ja toisinpäin, ja tämä on olennainen muutos tietysti Suomen ja Ruotsin välillä.

Mitä on pohjoisen raja-alueella tehty: mehän saatiin Euroopan komissiolta vuosi sitten kesällä käyttöömme tämä rajayhteisömääritelmä, joka tuli tarpeeseen siellä, kun ihmiset elävät rajan yli päivittäistä elämäänsä, kulkevat jatkuvasti, eikä se raja oikeastaan näy siinä ihmisten arjessa. Tilanne on hieman erilainen Ahvenanmaan osalta. Ymmärrän ahvenanmaalaisten tarpeen päästä palaamaan takaisin normaaliin. Tätä keskustelua hallituksessa jatkuvasti käydään, ja myös ahvenanmaalaisten kanssa olemme tätä keskustelua käyneet.

Kaikkia sellaisia rajaesteitä, mitä on, pyritään poistamaan. Toki tilanne on pitkään myös Ruotsissa ollut hyvin erilainen kuin Suomessa. Nyt onneksi rokotteet alkavat [Puhemies koputtaa] maailmaa jo muuttaa.

Arvoisa puhemies! Korkealaatuisen suomalaisen osaamisen ytimessä ovat osaavat opettajamme. Tällä viikolla Opettajain Ammattijärjestö OAJ kertoi huolestuttavia uutisia siitä, että reilusti yli puolet opettajista on alkanut harkita alan vaihtoa. Suurimpana syynä arvioidaan olevan kasvanut työmäärä liittyen erityisesti korona-ajan poikkeusolojen takia kasvaneisiin oppilaiden oppimis- ja hyvinvointivajeisiin ja niiden paikkaamiseen. Kesällä ilmestynyt kouluterveyskysely kertoo, että lasten ja nuorten yksinäisyys, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovatkin kasvaneet ja lisänneet muun muassa koulupoissaoloja kasvattavaa hyvinvointivajetta. Kysynkin opetusministeriltä: millä tavoin hallitus tuo helpotusta tähän huolestuttavaan tilanteeseen kouluissamme niin, että sekä opettajien työtaakka helpottuisi että oppilaiden hyvinvointi paranisi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Tämä on vakava viesti, ja siihen myös suhtaudutaan erittäin vakavasti. Tämä hallitushan on myöntänyt erillistä korona-avustusta koulutuksen järjestäjille ja kouluille yhteensä yli 200 miljoonaa euroa, joista äskettäin on tehty aivan tuoreimmat päätökset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjille. Ja näiden rahojen idea on se, että saataisiin palkattua nyt tässä tilanteessa ylimääräisiä erityisopettajia, ohjaajia, saataisiin pienennettyä ryhmäkokoja tilanteessa, jossa on akuutti tarve vastata tähän kasvaneeseen oppimis- ja hyvinvointivajeeseen.

Sen lisäksi ollaan nyt alettu pilotoimaan tällaista uutta sitouttavan kouluyhteisötyön mallia, mallia, joka on kehitetty yhteistyössä opettajien kanssa ja jonka tavoitteena on ehkäistä koulupudokkuutta sillä, että saadaan sellaisia aikuisia lisää kouluihin, joilla ei ole opetusvelvollisuutta, eli heidän työaikansa ei mene opettamiseen vaan heillä on aikaa kohdata nuoria ja selvittää heidän elämäntilanteeseensa liittyviä ongelmia. Ja minun toiveeni opetusministerinä on se, [Puhemies koputtaa] että me vielä löydettäisiin rahoitusta, jolla me saataisiin tämä vakinaistettua tämän hallituskauden aikana.

Arvoisa puhemies! Meidän todella täytyy tehdä jatkuvasti työtä sen eteen, että Suomessa olisi maailman paras koulu mutta myös maailman paras varhaiskasvatus — sellainen järjestelmä, jossa jokainen lapsi riippumatta siitä, mihin perheeseen tai mille alueelle sattuu syntymään, voi saada riittävät taidot tavoitellessaan niitä omia unelmiaan. Mutta meillä ei ole sitä maailman parasta koulua eikä sitä maailman parasta varhaiskasvatusta ilman niitä osaavia ammattilaisia. Nämä uutiset opettajien kasvavasta työtaakasta ja kuormituksesta sekä alanvaihtosuunnitelmista ovat huolestuttavia, mutta samaan aikaan meillä on valtava henkilöstöpula varhaiskasvatuksen kentällä. Omankin lapseni päiväkotiryhmästä puuttuvat molemmat varhaiskasvatusopettajat. Rekry on ollut auki kuukausia, mutta yhtään hakijaa ei ole.

Kysyisinkin ministeri Anderssonilta: minkälaisin keinoin hallitus pyrkii varmistamaan, että saamme riittävästi varhaiskasvatusopettajia kentälle ja että saamme pidettyä siellä ne ammattilaiset, jotka siellä jo nyt ovat ja jotka sitä tärkeää ja korvaamatonta työtä tänäänkin ovat tehneet?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen osalta hallitus on suunnannut lisää pysyviä resursseja varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi ja muun muassa ryhmien pienentämiseksi, joka on oleellinen asia myöskin henkilöstön jaksamisen näkökulmasta. Ollaan suunnattu lisärahoitusta aloituspaikkojen määrän kasvattamiseen. Siellä on myöskin erityyppisiä monimuoto-ohjelmia, joilla jo töissä olevat lastenhoitajat pystyvät opiskelemaan lisää ja pätevöittämään itsensä varhaiskasvatuksen opettajiksi.

Mutta itse näen kyllä, että samalla tavalla kuin silloin, kun me puhumme hoiva-alan ammateista sosiaali- ja terveydenhuollon puolella, tämä pätee itse asiassa varhaiskasvatukseen: me emme pysty ratkaisemaan tätä työvoimapulaa, ellemme me ole valmiita päättäjinä myöskin keskustelemaan työoloista ja palkkauksesta. Niitä ratkaisuja ja päätöksiä ei tehdä eduskunnassa, ne tehdään paikallistasolla. Tämä on työmarkkinajärjestöjen asia. Mutta kyllä silläkin saralla on tapahduttava parannusta, jotta me myöskin jatkossa saadaan motivoituneita alan ammattilaisia hakeutumaan näillä aloille.