Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps) | Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok) | Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys lasten tehohoitopaikoista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys asunnottomuuden vähentämisestä (Eveliina Heinäluoma sd) | Suullinen kysymys Suomen  ja  Ruotsin  Nato-jäsenyyden  etenemisestä (Mikko Savola kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Väkivaltaiset katujengit ovat täällä, eikä hallitus ole tuonut yhtään esitystä asian korjaamiseksi. [Eduskunnasta: Oho!] Eri jengien keskinäinen vihanpito on johtanut vakaviin väkivallantekoihin ja ammuskeluihin, joista aiheutuu vaaraa myös sivullisille. Suomi on jo poliisinkin mukaan Ruotsin tiellä, minkä vuoksi tilanteeseen on puututtava heti, ennen kuin palavat autot ja katuammuskelut ovat meilläkin arkipäivää.

Ruotsin uusi hallitus aikoo puuttua jengiväkivaltaan rankalla kädellä, muun muassa tuplaamalla rikollisille ja jengiläisille määrättävät rangaistukset ja poistamalla tuomioiden niin sanotut paljousalennukset. Perussuomalaiset ovat tässä uudessa kriminaalipoliittisessa ohjelmassaan esittäneet samansuuntaisia vaatimuksia. Kysyn: aikooko oikeusministeri tuoda vastaavia esityksiä jengirikollisuuden pysäyttämiseksi ja koska voimme odottaa esitystä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että puhutaan jengiväkivallasta ja jengirikollisuudesta. On hyvä myös muistaa, että Suomessa tilanne on hyvin erilainen kuin Ruotsissa. Ruotsissa valitettavasti on kymmeniä vuosia päässyt tämä tilanne kehittymään sellaiseksi, mikä se tänä päivänä on, ja tästä meidän on syytä tietysti ottaa oppia. Olen käynyt paljon keskusteluja Ruotsin edellisen oikeusministerin kanssa siitä, miten voidaan ennaltaehkäistä paremmin ja — kuulostaa ehkä ihmeelliseltä — myös siellä on tehty paljon, mistä meilläkin on opittavaa, mutta siellä tehdään nyt vielä enemmän.

Sitten on hyvä muistaa se, että kun on kyse nuorista, jotka oireilevat rikollisuuden kanssa, niin silloin on yleensä kyse siitä, että nuori ei ole päässyt mukaan yhteiskuntaan, ei ehkä viihdy koulussa, on ehkä joutunut väärään seuraan, ja tämä on asia, jota meidän moniammatillisesti pitää katsoa. Elikkä jengirikollisuuden ja nuorten osalta ei auta ainoastaan se, että puhutaan siitä, että tiukennetaan rangaistuksia. Yleensä tarvitaan paljon enemmän ennaltaehkäisevää [Puhemies: Aika!] työtä.

Puhemies Matti Vanhanen

Ja pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Meri.

Jaaha, te ette siis aio tehdä mitään ennaltaehkäisyä. No, oikeusministeri, olemme siis varmuudella menossa Ruotsin tielle.

No, entäpä nuo vaaralliset rikolliset? Perussuomalaiset esittävät, että toisen hengelle ja terveydelle vaaralliset vangit pidetään lukkojen takana vaikka loppuikänsä. Tämä on mahdollista Norjassa ja Tanskassa. Kyse on varmuusvankeudesta, jossa henkilöä ei vapauteta, vaikka rangaistus päättyisi, jos henkilö on edelleen vaaraksi muille. Suomessahan tämä on ollut myös aikanaan mahdollista, mutta nyt sarjakuristajia ja lastenraiskaajia vapautetaan vankilasta, vaikka he kuinka vaarallisia olisivatkin.

Arvoisa puhemies! Aikooko oikeusministeri tehdä nyt tällekään asialle yhtään mitään, ja koska voimme odottaa tästä esitystä? Epäilen, että ei ole tulossa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa kansanedustaja Merta siitä, että tämä hallitus on todella tehnyt aika paljon. Me ollaan uudistettu seksuaalirikoslainsäädäntö, sitä myötä etenkin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikosten rangaistukset tulevat kovenemaan. Elikkä ei pidä paikkaansa se, että tämä hallitus ei olisi tehnyt tällä saralla yhtään mitään — päinvastoin olemme tehneet. [Leena Meren välihuuto]

Näitten vaarallisimpien väkivaltarikollisten osalta oikeusministeriössä on käynnissä hallitusohjelmaan perustuva työryhmä, joka arvioi vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapauttamisen edellytyksiä, ja ongelmallisia ovat etenkin ne vangit, jotka uusivat vakavan väkivaltarikoksen pian vapauduttuaan. Elikkä tätä työtä tehdään. Se työryhmä ei ole vielä valmis, ja odotan myös, että työryhmä tulee esittämään meille konkreettisia esityksiä siitä, miten tässä asiassa voidaan edetä. Mutta asiaan ollaan puututtu, se on työryhmävaiheessa. Ja kuten hyvään lainsäädäntötoimintaan kuuluu, ensin tehdään perusteellista työryhmätyötä ennen kuin se viedään hallitukselle päätettäväksi.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Hallitus ei ole väkevästi puuttunut tuohon ulkomaalaisen jengirikollisuuden lisääntymiseen Suomessa, siihen väkivallan kulttuuriin, joka uhkaa meidän lapsiamme ja nuoriamme. Kun hallitus ei ole puuttunut väkivaltarikollisuuteen rangaistuksia koventamalla, te olette hiljaisella hyväksynnällä hyväksyneet tämän nykyisen löysän rangaistuskäytännön.

Perussuomalainen eduskuntaryhmä on tänään jättämässä toimenpidealoitteen, varsin kattavan sellaisen, jossa esitämme väkivaltarikollisuuden rangaistusten koventamista ja ulkomaalaisten rikollisten maasta poistamisen tehostamista. Kysyn hallitukselta: miten te aiotte puuttua siihen, että maahan ei saavu sellaisia ulkomaalaisia, jotka tehtailevat täällä rikoksia tai liittyvät näihin rikollisjengeihin? Osoitan kysymykseni ulkomaalaispolitiikasta vastaavalle sisäministeri Mikkoselle.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että täällä salissa keskustellaan rikollisuudesta, katurikollisuudesta, ja myös niistä keinoista, mitä me voimme tehdä sen ehkäisemiseksi. Ja aivan kuten oikeusministeri tässä sanoi, meidän täytyy varsinkin nuorten kohdalla puuttua asioihin riittävän ajoissa ja nimenomaan painottaa tätä ennaltaehkäisevää työtä, ja sitä me olemme tehneet.

Itse keskustelen aktiivisesti myös poliisin kanssa tästä ilmiöstä ja voin sanoa, että myös heidän viestinsä on se, että se varhainen puuttuminen on aivan avainasemassa. Mutta totta kai sen lisäksi täytyy myös olla se, että me varmistamme sen, että poliisilla on resursseja tutkia rikoksia ja toisaalta oikeuslaitoksella on resursseja tehdä tämä prosessi loppuun, ja tätä hallitus on vahvistanut.

Kun puhutaan ulkomaalaisista tai maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, tärkeätä on se, että meidän kotoutuminen on myös kunnossa. Juuri se on yksi ennaltaehkäisevä keino, ja siihen meidän täytyy entistä enemmän satsata, ja myös siinä tämä hallitus on tehnyt toimenpiteitä. Tämä on iso kokonaisuus, jossa pitää katsoa kaikkia osasia ja varmistaa, [Puhemies: Aika!] että sekä ennaltaehkäisyyn että rikokseen puuttumiseen on riittävät resurssit.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Reijonen.

Arvoisa herra puhemies! Meillä Suomen vankiloissa on valtavan paljon ulkomaalaisia vankeja. Miksi näin on? Varmasti osittain voi sanoa, että syy on siinä, että Suomen vankiloissa on aika hyvät oltavat.

Sitten jos mietitään, että miksi näitä ulkomaalaisia ei sitten laiteta omiin maihinsa, niin voisin kyllä kysyä, onko hallitus päättänyt tehdä asialle jotain. Jos ulkomaalaiset rikolliset ovat meillä vankiloissa, niin eikö nyt kannattaisi laittaa sinne omiin maihinsa kärsimään niitä tuomioita, sillä yksi rikollisen vankilassaolovuosi maksaa suunnilleen 80 000 euroa, ja minusta näille rahoille on varmasti tärkeää käyttöä muuallakin Suomessa. Elikkä miksi meillä Suomessa on paljon ulkomaalaisia vankeja, joita ei laiteta omaan maahansa kärsimään tuomiota? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Henriksson.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomihan on johdonmukaisesti toiminut myös tässä asiassa ja siirtänyt Suomessa tuomitut ulkomaalaisvangit heidän kotimaahansa aina, kun siirron edellytykset täyttyvät. Siis aina, kun edellytykset täyttyvät, heitä siirretään. Henkilöt, jotka ovat Suomessa tehneet rikoksia, siirretään kotimaihinsa, jos on mahdollista. Jos se on sellainen kotimaa, että siellä ei uhkaa kuolemantuomio tai kidutus, silloin siirretään. Elikkä perussuomalaiset eivät ole tässä oikeassa, vaan hallitus kyllä toimii ja oikeusministeriö toimii myös tässä asiassa.

Ulkomaalaisten vankien osuus on noin 17 prosenttia, ja tämä luku on pysynyt vakaana viimeiset viisi vuotta elikkä siitä lähtien, kun perussuomalaiset olivat myös oikeusministeripuolue. Sitten on niin, että osa näistä ulkomaalaisista on myös tutkintavankeja, ja jos on tutkintavanki, niin tutkintavankiahan ei voida siirtää, koska tutkintavanki odottaa sitä prosessia. Tästä syystä tilanne on se, mikä se on. Suomi toimii: aina kun on mahdollista, siirretään kotimaahan.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Keto-Huovinen.

Arvoisa puhemies! Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus tulee voimaan vuodenvaihteessa. Raiskauksesta annettavat tuomiot jäävät uudistuksen jälkeenkin merkittävästi alle pohjoismaisen tason. Joka toinen perusmuotoisesta raiskauksesta tuomittu saa ehdollisen rangaistuksen. Muissa Pohjoismaissa tämä ei olisi mahdollista, vaan raiskauksesta tulee ehdoton tuomio. Uhrit taas kärsivät vuosia, jopa loppuelämänsä. Kysynkin: miksi hallitus ei korjannut tätä epäkohtaa, vaikka Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naiselle? [Leena Meri: Ja oppositio esitti!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Nyt en oikein pysynyt kärryillä, koska edustaja Keto-Huovinen varsin hyvin tietää, että tämä eduskuntahan on hyväksynyt uuden seksuaalirikoslainsäädännön, jossa nimenomaan me saadaan uusi pykälä, uusi määritelmä raiskaukselle, ja sitä myötä useampi teko, joka aikaisemmin on ollut seksuaalinen hyväksikäyttö, muuttuu nyt raiskaukseksi, ja sitä kautta rangaistukset myös tältä osin tulevat kovenemaan. Elikkä on aivan ilmiselvää, se tulee myös tästä hallituksen esityksestä esille, että vankiluku tulee nousemaan Suomen vankiloissa tästä seksuaalirikoslainsäädännöstä ja sen uudistuksesta johtuen. Ja jos tilanne on tämä, niin sehän tarkoittaa myös sitä, että rangaistukset kovenevat. Sitten on myös niin, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten osalta rangaistussäännöstö huomattavasti kovenee, ja luulen, että edustaja on myös siitä tietoinen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Rantanen.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä uudelleen tähän perussuomalaisten uunituoreeseen kriminaalipoliittiseen ohjelmaan, jossa esitämme, että ulkomaalaiset seksuaalirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin syyllistyneet henkilöt poistetaan maasta ja karkotetaan omaan maahansa. Nythän laki sanoo, että heidät voidaan karkottaa, mutta Perussuomalaiset esittää, että heidät karkotetaan.

Kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta seksuaalirikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta, eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii seksuaalirikoksiin ja törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta. Ja nyt kysyn, sisäministeri Mikkonen: mitä te olette tehnyt tämän eteen? [Eduskunnasta: No, ei mitään!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja kertoi, niin todellakin meidän ulkomaalaislaissa todetaan, että ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta, mikäli hän syyllistyy rikokseen, josta säädetty rangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta. Ja kyllä tällaisia karkotuksiakin on tehty, ja rikosperusteinen karkotuspäätös voidaan tehdä varsinkin, jos on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai rikoksiin on syyllistytty toistuvasti. Mutta tietysti tällaisissa tapauksissa käytetään aina yksilökohtaista harkintaa, ja yksi asia, mikä meidän täytyy huomioida, on se, että palautuskielto koskee myös näitä ihmisiä. Emme voi palauttaa sellaiseen tilanteeseen tai alueelle, jossa ihmistä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tähän meitä sitovat sekä kansainväliset sopimukset että oma perustuslakimme, ja tämä asiassa huomioidaan. Mutta siltä osin kuin palautuksen ehdot täyttyvät ja yksilöharkinnan jälkeen näin voidaan tehdä, niin tällaisia tapauksia on tehty ja tämän laki sallii.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kilpi.

Arvoisa puhemies! Olemme tehneet edustaja Pihla Keto-Huovisen kanssa jo ajat sitten lakialoitteen varmuusvankeudesta. Hyvä, että tekin olette, perussuomalaiset, tämän asian äärelle heränneet. Se on tärkeä asia, ja olisi hyvä, että se menisi eteenpäin siellä teilläkin.

Mutta näin poliisitaustaisena edustajana sanon, että on hyvin tärkeää ottaa se Ruotsin tilanne vakavasti. Viesti sieltä on hyvin selkeä meille, ja viesti myös Suomen poliisista on meille hyvin selkeä, että nyt on ihan oikeasti aika herätä. Nyt esimerkiksi tänä päivänä ollaan uutisista saatu lukea, kuinka syyttäjät ovat täysin loppuunpalaneita, sieltä lähtee porukkaa pois ja tilanne on erittäin kestämätön. Sama tilanne poliisissa: jatkuva aliresursointi piinaa, siellä on porukka täysin loppuunpalanutta ja lähdetään pois alalta. 14 miljoonaa ollaan tälläkin hetkellä poliisissa pakkasella. Milloin saadaan sisäisen turvallisuuden ketju kuntoon, ja minkä ihmeen takia tämä on päästetty tämmöisessä turvallisuustilanteessa tähän jamaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kilpi on aivan oikeassa siinä, että valitettavasti resurssit ovat olleet niukkoja. Tämä on päästetty tähän jamaan viime hallituskaudella ja sitä ennenkin, [Välihuutoja oikealta] ja tämä hallitus on nimenomaisesti lisännyt poliisin resursseja. Me olemme nostaneet poliisien määrää 7 500:aan ja pitäneet tästä kiinni, sen lisäksi olemme nostaneet myös oikeuslaitoksen resursseja juuri sen takia, jotta se paine ei ole niin valtava siellä poliisissa ja oikeuslaitoksissa. Olen iloinen siitä, että kun sisäisen turvallisuuden selontekoa tehtiin, niin silloin tässä salissa oli varsin yksimielinen näkemys siitä, että myös jatkossa resursseista pitää pitää kiinni ja poliisien määrää ja muuta henkilökuntaa on tarve jatkossakin nostaa.

Todellakin tämä hallitus on nyt resursseja merkittävästi lisännyt, ja toivon todella, että tämä sali yhdessä myös jatkaa sillä tiellä tulevaisuudessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Laakso.

Arvoisa puhemies! Myönnättekö, arvon ministeri, että Suomessa on maahanmuuttajataustaisia jengejä ja niistä pitäisi olla huolissaan? [Eduskunnasta: Erinomainen kysymys! — Eva Biaudet: Kaikista jengeistä pitää olla huolissaan!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Jengirikollisuuden otamme hyvin vakavasti. Ja kyllä me tiedämme sen, että meillä on siellä jengeissä myös ihmisiä, kenellä on maahanmuuttajatausta.

Mutta ylipäätänsä nämä jengit koostuvat nimenomaan niistä ihmisistä, ja niihin ajautuu niitä nuoria, joilla ei ole näkymää tulevaisuudesta, jotka syrjäytyvät ja jotka eivät saa otetta elämästä. Sen takia olen itse korostanut niin paljon tätä ennalta ehkäisevää työtä. Ja sitä pitää tehdä kaikkialla. Moniviranomaisyhteistyö, mitä poliisi tekee eri toimijoiden kanssa, on äärimmäisen tärkeää. Mutta yhtä lailla meidän pitää huolehtia siitä, että meillä on resursseja niin koulussa, varhaiskasvatuksessa ja että me pystymme tukemaan perheitä jo hyvissä ajoin.

Toisaalta se, että meidän asuntopolitiikkamme on sentyyppistä, että meidän asuntoalueemme ovat moninaisia ja siellä on monentyyppistä asuntoa, on omistusasuntoa, on vuokra-asuntoa ja niin edelleen. Tämä on yksi tärkeä ero, mikä meillä on Suomessa, ja tästä on tärkeää pitää kiinni.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tynkkynen.

Kunnioitettu herra puhemies! Jatketaan perussuomalaisten kriminaalipoliittisesta ohjelmasta. Suomalaisessa vankilakäytännössä ensikertalaisuus ei todellakaan tarkoita ensikertalaisuutta. Esimerkiksi raiskaukseen useasti syyllistynyttä voidaan joka kerta kohdella ensikertalaisena, kunhan tämä ei ole istunut vankilassa edeltävän viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että sarjaraiskaajakin voi päästä ehdonalaiseen vapauteen ensikertalaisuuteen vedoten, kun uusimmasta tuomiosta on istuttu vain puolet. Taas viisi vuotta ulkona vankilasta, ja ensikertalainen on uudestisyntynyt.

Vaikka vankeinhoidossa muisti olisi näin lyhyt, rikoksen uhri muistaa teon lopun elämäänsä. Yleisen oikeustajuun ei sovi se, että ensikertalainen voi olla kuinka monta kertaa tahansa. Kysynkin ministeri Henrikssonilta: Sopiiko nykyinen ensikertalaisuuskäytäntö teidän oikeustajuunne? — Meille se ei käy.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Tämä on kysymys, joka on ihan aiheellinen esittää. Täytyy muistaa, että sillä rikosoikeuslainsäädännöllä, mikä meillä on käytössä, on pitkät perinteet. Näitä kriminaalipoliittisia perinteitä ja arvoja on sovellettu tässä maassa vuosikymmeniä, elikkä tämä ensikertalaisuushan ei ole mikään sellainen, minkä tämä hallitus olisi keksinyt, vaan tämä on ollut tässä rikoslaissa pitkään. [Sebastian Tynkkynen: En kysynytkään sitä!]

Nyt, edustaja Tynkkynen, mielestäni tilanne on sellainen, että meidän on syytä käydä kaikkia näitä käytäntöjä lävitse. Meidän on syytä arvioida niitä. Meidän on syytä myös miettiä, millä tavalla yhteiskunta on muuttunut: Ovatko nämä periaatteet, jotka meillä on pitkään olleet, edelleen relevantteja? Onko joitakin kohtia, missä olisi syytä muuttaa toimintatapaa? Tässä asiassa haluaisin, että käytäisiin vähän laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja myös mietittäisiin, millä tavalla me saadaan sellainen järjestelmä, joka kaikissa [Puhemies: Aika!] olosuhteissa tuntuu oikeudenmukaiselta ja oikealta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Heinonen.

Arvoisa herra puhemies! Asiantuntijat ovat todenneet: Ei Suomi ole Ruotsin tiellä, me olemme jo siellä. Tilanne pian pahenee. ”Ruotsin tie ei ole meidän — kokoomuksen 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi.” Esittelimme tällaisen toimenpidekokonaisuuden viime talvena. Oletteko, arvoisa ministeri, tutustunut tähän kokoomuksen konkreettisten esitysten kokonaisuuteen?

Ei riitä enää, että käytetään vain pehmeitä toimenpiteitä, ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, tarvitaan myös muita, niin sanottuja kovia toimenpiteitä: poliisien määrä vähintään 8 000:een, rikoslakiin jengirikollisuus omaksi koventamisperusteeksi, ampuma-aserikoksien tuomioita kovennettava ja, esimerkiksi edustaja Keto-Huovisen esitys, luvattoman ampuma-aseen kantamisesta aina tuomio törkeänä ampuma-aserikoksena. Ministeri Mikkonen, oletteko valmis viemään näitä eteenpäin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Kyllä olen tutustunut kokoomuksen ehdotukseen, jo muistaakseni viime keväänä taisitte ne julkaista, ja kuten sanoin, olemme monta kertaa tässä salissa puhuneet tästä aiheesta, mikä on aivan oikein. Koska aihe on vakava, aihe huolestuttaa kansalaisia, on tärkeää, että me varmistamme toimia, teemme toimia, joilla voimme jengirikollisuutta ja rikollisuutta ylipäätänsä ehkäistä.

Yksi tärkeä asia on resursseista huolehtiminen, ja sitä tämä hallitus on tehnyt, ja toivon todellakin, että sitä tehdään myös jatkossa. Viime hallituksessa leikattiin poliisien rahoitusta merkittävästi, ja se kyllä varmasti näkyy kentällä, ja nyt on hyvä, että olemme saaneet määrää lisättyä. Mutta on paljon muitakin toimia, ja myös siellä teidän ohjelmassanne on korostettu esimerkiksi tätä moniviranomaistoimintaa, sitä, että eri tahot, jotka ovat lasten ja nuorten kanssa, niin koulut, nuorisotyöntekijät, poliisi, sosiaalityöntekijät kuin muut, toimivat yhdessä, aktiivisesti keskustelevat, puuttuvat tapauksiin ja ohjaavat ihmisiä oikealle polulle. Tätä työtä me olemme myös resursoineet: esimerkiksi Ankkuri-toiminta, joka on hyvin onnistunutta, on laajentunut nyt kaikille alueille ympäri Suomea.

Puhemies Matti Vanhanen

Ja tähän aiheeseen viimeinen kysymys kysymyksen ensimmäiselle esittäjälle, edustaja Merelle.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ei tästä nyt kyllä tullut mitään lupauksia esityksistä. Kyllä tämä oli enemmän sitä, että selvitetään, on työryhmää, ennaltaehkäistään ja keskustellaan. No keskustellaan, se on hyvä. Tarvittiin perussuomalaisten kriminaalipoliittinen ohjelma, että saatiin tätä keskustelua, ja jatketaan sitä kovin mielellään.

Mutta miten noin yleinen rangaistustaso? Ajatelkaapa: Taposta tuomitaan Suomessa vankeutta yleensä noin yhdeksän vuotta. Norja — vastaava teko noin 15 vuotta. Siinä on kuusi vuotta eroa. On löperöä menoa. Lapsen raiskaaminen voi Norjassa johtaa lähes kaksi kertaa niin pitkään tuomioon kuin Suomessa. Ja tuossa rikoslainsäädännön uudistuksen yhteydessä oppositiopuolueet, perussuomalaiset mukaan lukien, tekivät alarajoihin korotuksia, myös törkeään lapsenraiskaukseen, joihin hallituspuolueet eivät yhtyneet — nyt muistutukseksi ministerille. Kysyn: kun rangaistukset ovat näin löperöitä, aiotteko te nyt näitäkään edes kiristää?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Edustaja Meri — joka on myös varmasti tietoinen siitä, että meillä rangaistuksista päättää tuomioistuin — [Leena Meren välihuuto] tärkeintähän on se, että tuomioistuimella on käytettävissään rangaistusasteikko, joka on riittävä. Törkeästä lapsenraiskauksesta rangaistusasteikko on 4—12 vuotta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksei enemmän?] — Miksi ei enemmän? Ylipäänsä Suomessa 12 vuotta on se enimmäisrangaistus, joka tässä salissa on päätetty aikoja sitten.

Sitten tilanne tietysti vaikuttaa olevan nyt niin, että moni kansanedustaja varsinkin siellä perussuomalaisten puolella ajattelee niin, että mitä pidempään istutaan vankilassa, sitä parempi se on yhteiskunnalle. Jos näin olisi, niin varmasti olisi niin, että meillä olisi myös paremmat jäljet siitä, miten tämä on toiminut niissä maissa, joissa on todella pitkiä rangaistuksia ja joissa voidaan istua elinkautista ihan elämän loppuun asti. Yleensä suomalaiseen ja pohjoismaiseen kriminaalipolitiikkaan on kuulunut myös se, että istutaan rangaistusta ja yritetään päästä takaisin yhteiskuntaan, [Puhemies koputtaa] ja tämä on myös asia, jota meidän pitää miettiä, [Leena Meri: Miettiä?] eli sitä, onko meillä sitten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta vai ei.

Arvoisa puhemies! Useat tiedotusvälineet ovat tällä viikolla uutisoineet, että venäläinen ostaja on hankkimassa suuren kiinteistön, sadan huoneen entisen vanhainkodin vain muutaman kilometrin päässä Niinisalon varuskunnasta ja eteläisen Suomen suurimmasta ampuma-alueesta. Ministeri Kaikkonen, te olette tänään ilmoittanut tuoneenne eduskuntaan lain, jossa kiristetään ulkomaalaisten kiinteistökauppojen valvontaa — hyvä niin — mutta ilmeisesti lain ja valvonnan ulkopuolelle ovat jäämässä asunto-osakkeet ja liikehuoneistot. Suurin asunto-osakkeiden ulkomaalainen ostajaryhmä ovat venäläiset. Turvallisuusviranomaisten mukaan esimerkiksi laitonta tiedustelua voidaan aivan yhtä helposti harjoittaa myös asunnoista kuin kiinteistöiltä. Ministeri Kaikkonen, miten aiotte toimia, että myös asunto-osakkeiden ja liikehuoneistojen ostaminen saadaan luvanvaraiseksi ja tarvittaessa estetyksi EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisille tahoille?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Todella, kun oli jonkun verran saatu kokemuksia tästä nykyisestä laista, niin arvioin, että sitä on syytä kiristää, ja tämän takia laitoin keväällä liikkeelle lainsäädännön kiristämishankkeen, joka tosiaan tänään juuri on tuotu eduskuntaan, ja toivon, että eduskunta sen huolellisesti käsittelee.

Tuossa piti kuitenkin tehdä valinta, tehdäänkö nyt ne muutokset, jotka ovat kiireellisiä ja perusteltuja, vai tehdäänkö laajempi uudistus, joka olisi käytännössä mennyt seuraavalle vaalikaudelle, ja valintani oli se, että liikutaan tällä vaalikaudella, ja sen takia tämä asunto-osakeyhtiötarkastelu jäi tässä vaiheessa ulkopuolelle. Mutta sen suhteen laitoin selvityksen liikkeelle, tätä asiaa arvioidaan, ja aion myös laittaa jatkotyön tämän lain edelleen selvittämiseksi, onko siinä edelleen kiristämistarpeita. Eli tehdään nyt se, mikä on kiireellisesti välttämätöntä, ja työ jatkuu tästä vielä eteenpäinkin.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! En ole lainkaan tyytyväinen tähän vastaukseen. Tein kirjallisen kysymyksen teille, ministeri Kaikkonen, 19.4. tästä samasta asiasta, ja te olette vastannut minulle 3.5. Siinäkin vastauksessa te totesitte aivan saman kuin äsken, että aiotte laittaa liikkeelle selvityksen näistä vuokrahuoneistoista, näistä asunto-osakkeista.

Mutta toinen kysymykseni, jonka siihen kirjalliseen kysymykseen laitoin, koski vuokrahuoneistoja. Siitäkin te sanoitte laittavanne selvityksen liikkeelle, mutta sitäkään ei ole nyt tässä uudessa lakiesityksessä. Eli milloin te aiotte puuttua näihin todella merkittäviin puutteisiin, jotka tässä lakiesityksessä ovat — siis asunto-osakkeet, liikehuoneistot ja vuokrahuoneistot, jotka siitä nyt puuttuvat — kun tämä asia on ollut teillä tiedossa ainakin tästä minun kirjallisesta kysymyksestäni lähtien jo viime huhtikuussa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa edustaja Kauma, laitoin tämän selvityksen liikkeelle jo ennen teidän kirjallista kysymystänne. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Se on laitettu liikkeelle helmikuussa, ja tämä työ on parhaillaan käynnissä. Mutta arvio oli valmistelijapuolelta, että jos halutaan tämä kokonaisuus mukaan lakiuudistukseen, niin valmistelussa menee aikaa niin kauan, että se menee seuraavalle vaalikaudelle. Mielestäni se olisi ollut liian pitkä aika, ja sen takia tehdään nyt se, mikä on kiireellistä, mikä nyt voidaan tämän eduskunnan voimin tehdä. Työ jatkuu vielä, ja seuraava eduskuntakin tätä asiaa vielä joutuu käsittelemään, tai saa käsitellä. Mutta pala kerrallaan hyvää lainsäädäntöä, ja yhä turvallisempaa Suomea kohti.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kiuru, Pauli Kiuru.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta teki erinomaista työtä viime kaudella. Säädimme tiedustelulainsäädännön, joka koskee siviilitiedustelua ja sotilastiedustelua, emmekä yhtään liian aikaisin. Eduskunta pystyi tekemään tämän päätöksen nopealla aikataululla perustuslakia muuttaen, ja siinä tehtiin parlamentaarista yhteistyötä yli puoluerajojen.

Suojelupoliisin toimivaltuudet ovat kasvaneet. Kysyn ministeriltä: onko rekrytointi onnistunut, onko koulutus riittävää, onko siinä riittävät resurssit, ja ovatko määrärahat kunnossa?

Ja sitten yksi kysymys liittyen tiedusteluun: Pitääkö tieto paikkansa — ja ymmärtääkseni pitää — että asunnoissa sisällä ei missään tilanteessa voi harjoittaa siviilitiedustelua, mikä antaa suoran aukon rikollisille tiedustelijoille toimia asunnon sisällä, tehdä niitä asioita, joita he ilkeämielisesti mahdollisesti haluavat Suomea vastaan tehdä? Eli olisiko siinä tiukoissa tilanteissa mahdollisuus lainsäädännön tarkentamiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Todella tämä on tärkeätä, että edellinen eduskunta sai nämä tiedustelulait valmiiksi. Se oli varmaan yksi tärkeimpiä lakihankkeita viime kaudella itse asiassa — hyvä, että nostitte tämän esille.

Ymmärtääkseni rekrytointeja on voitu tehdä varsin hyvin, joskin, jos puhutaan vaikkapa kyberosaamisesta, siinä kyllä viranomaiset, meidän julkinen sektori, kilpailevat yksityisen sektorin kanssa osaajista. Mutta käsittääkseni tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä tällä hetkellä.

Tätäkin lainsäädäntöä on syytä arvioida, katsoa, onko siinä parantamisen paikkoja, ja tehdä niitä mahdollisia korjauksia.

Mutta haluan kuitenkin yhden näkökulman tähän sanoa vielä: jos Suomessa haluaa harrastaa tiedustelua tai haluaa suunnitella jotakin ikävää Suomea tai suomalaisia kohtaan, niin se ei edellytä sitä, että täältä omistaa asunnon tai kiinteistön.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Venäjä on osoittanut julmat kasvot tässä viimeisen kahdeksan kuukauden aikana, ja nyt viimeistään on tehtävä ne kaikki toimenpiteet, joilla energiapolitiikassa, kiinteistöissä, yritysomistuksessa, tietoverkoissa ja muissa saadaan nämä meidän turvallisuusvajeet poistettua tässä maassa. Siinä mielessä tämä laki on tervetullut. Jo vuosi sitten loppuvuodesta, joulukuussa 21, toimitettiin selvitys näistä epäkohdista, eli tämä on ollut vireillä pitkän aikaa, ja sen takia on nyt vähän harmillista, että tähän lakiin jää näitä aukkoja edelleen. Toivoisin, että ministeri ottaa eduskunnasta hyvän viestin vastaan, että nyt turvallisuutta parantavat lakiuudistukset priorisoidaan niin, että resurssit varmasti löytyvät. Tämä asia ei voi jäädä yli vaalikausien odottamaan. Mutta kysyisin vielä, onko selvitetty venäläisten kiinteistöomistuksen täyskieltoa. Katsoin, että lakiesityksessä ei ole edes selvitetty. Oliko tämä ministeriössä pöydällä jotenkin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Tämä ei ollut tämän lain valmistelussa esillä, mutta ajatukseni on, että tämäkin asia selvitetään tuon jatkotyön yhteydessä — tarve ja mahdollisuudet siihen. Mutta todettakoon tässä nyt vielä kuitenkin kaiken kaikkiaan se, että niitä kiinteistöjä, minkä suhteen jotakin epäilyttävää toimintaa on, meillä kyllä viranomaiset seuraavat varsin tarkastikin ja tarvittaessa myöskin puuttuvat. Ja onhan tästä jo ihan julkisiakin esimerkkejä, miten on puututtu, vaikkapa Airiston Helmi -tapaus — varsin näyttävä tapaus siitä, että kun on epäily lain rikkomisesta, niin on puututtu.

Vielä sen verran eduskunnalle, että tämä lain kiristys tulee nyt eduskunnan käsittelyyn, ja mielestäni eduskunta voi hyvin katsoa nyt sen lain sisällön ja kuulla asiantuntijoita. Jos eduskunnassa löytyy yhteisymmärrys siitä, miten sitä voisi vielä eduskuntakäsittelyssä parantaa, niin ainakin minä suhtaudun siihen vaihtoehtoon hyvin avarasti.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Koskela.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Täällä viitattiin kokoomuksen kysymyksessä kotipaikkaani. Kankaanpäässä tosiaan varuskunnan läheisyydessä sijaitseva Lohikon entinen vanhainkoti myytiin venäläisille ostajille. Kaupunki ei ollut tässä kaupassa osapuolena, vaan kauppa tapahtui yksityisten toimijoiden välillä. Onneksi puolustusministeriö vielä tutkii tapahtunutta ja voi estää kaupan syntymisen. Myös kaupungilla on etuosto-oikeus ennen kuin lopullinen omistussuhde varmistuu. Jatkossa ilmeisesti myös valtiolla tulee olemaan etuosto-oikeus, mikä onkin oikein — näin olen ymmärtänyt, ministeri Kaikkonen.

Varsinainen kysymykseni kuitenkin koskee bulvaaneja. Venäläisten maakauppojen kohdalla isoksi vaikeudeksi muodostuu kaupankäynti erilaisten bulvaanien kautta. Tämä hämärtää omistussuhteita ja kauppojen todellista tarkoitusperää. Kysyisin: millaisin toimin saadaan puututtua tällaisten erilaisten haamuostajien tekemiin, turvallisuuspoliittisesti ongelmallisiin maa- ja kiinteistökauppoihin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Tämä uusi lakiehdotus, joka tänään eduskuntaan toimitetaan, tuo parempia työkaluja myös sen selvittämiseen, ketkä ovat todellisuudessa näitten kauppojen takana. Mutta täytyy sanoa ihan rehellisesti ja avoimesti, että tämä on aika vaikea tehtävä — tämä on aika vaikea tehtävä. Valmistelussa on käynyt ilmi, että juuri tällainen bulvaanitoiminta on tavattoman vaikeasti selvitettävää. Työkaluja tämä uusi laki tuo, mutta voi olla, että tässä edelleen jää jotakin, jonka perään joudumme jatkossakin katsomaan. — Kiitos hyvästä kysymyksestä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Vikman.

Arvoisa puhemies! Selvää on, ettemme voi suhtautua sinisilmäisesti siihen, millaista keinovalikoimaa Putinin Venäjä voi käyttää omien tarkoitusperiensä edistämiseen. Toiminta on ollut ja on hyvin pitkäjänteistä. On hyvä, että hallitus on asiaan tarttunut, mutta tietysti valitettavaa on se, että tähän nyt tuomaanne lakiin koskien näitä kiinteistöjen ostoja on jäänyt näin valitettavan paljon porsaanreikiä koskien esimerkiksi vuokrausta, asunto-osakeyhtiöitä ja niin edelleen.

Mutta kysyn kuitenkin puolustusministeriltä: Kun viittasitte tähän, että on jatkossakin syytä kiristää näitä lakeja, niin mitä tehdään sellaisten kohteiden kohdalla, jotka ovat nyt jo päätyneet epäilyttäviin käsiin? Pitäisikö tätä pystyä tarkastelemaan, käsittelemään, nyt, kun uhka-arviomme on noussut?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Voin sen todeta, että on onneksi aika vähän näitä, missä viranomaisilla on epäilyjä, mutta on siellä jotakin kuitenkin, mitä seurataan. Erilaisia kohteita on, mitä tarkemmin seurataan, ja jos on todisteet, että on syytä epäillä lainvastaista tai kansallisen etumme vastaista toimintaa, niin viranomaiset näihin niissä tapauksissa pystyvät kyllä puuttumaan jo nykyisenkin lainsäädännön voimin, mutta tämä uusi laki vielä parantaa tilannetta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Venäläisten kiinteistökaupat huoltovarmuuden tai turvallisuuden kannalta olennaisten kohteiden liepeiltä ovat vakava haaste. Ongelma ei ole uusi, vaan näitä kyseenalaisia kauppoja on tehty ajan saatossa vaikka millä mitalla. Kiinteistökauppojen lisäksi olisi olennaista kiinnittää huomiota sellaisiin venäläisten tekemiin yrityskauppoihin, jotka liittyvät jollain tapaa huoltovarmuuden tai yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen ylläpitoon.

Epäilyttävät dronet lentävät taivaalla ja sabotaasin uhka on kasvanut. Yrityksiäkin saatetaan käyttää hyväksi tällaiseen toimintaan, ja kysynkin: miten hallitus on nostanut varautumistasoaan mahdolliseen yritysten kautta tapahtuvaan häirintään?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen. — Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Me olemme monella tavalla nostaneet varautumisen tasoa. On aivan totta, että tällaista erilaista häirintää tapahtuu. Esimerkiksi suojelupoliisi on todennut, että häirintää verkossa — tällaista kyberhäirintää — tapahtuu paljon enemmän nyt kuin aiemmin. Ja itse asiassa jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Nato-jäsenyyshakemusta jätettiin, me tiesimme ja olimme varautuneet, että se myös omalta osaltaan lisää tällaista vihamielistä toimintaa ja erilaista häirintää.

Mutta turvallisuusviranomaisten resursseja on myös nostettu silloin heti keväällä. Olemme lisänneet niin suojelupoliisin kuin esimerkiksi Rajan, Puolustusvoimien resursseja merkittävästi sotilastiedustelun ja siviilitiedustelun puolelle, jotta meillä on tuntosarvet ylhäällä ja voimme seurata ja tarkkailla, mitä tapahtuu. Ja myös viranomaiset ovat päivittäneet erilaisia suunnitelmiaan ja harjoitelleet erilaisia tapauksia juuri sen vuoksi, että jos jotakin tapahtuu, niin voimme näihin asioihin nopeasti puuttua.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministerin sijainen.

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli tärkeä ja liittyi yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuteen, ei siis vain niihin uhkiin, jotka liittyvät puolustuksemme tarpeellisuuteen ja sotilaallisiin uhkiin, vaan muuhun häirintään ja vaikuttamisen keinoihin.

Tänään viimeisimmäksi varautumisen ministerityöryhmä on saanut selvityksen ministeriöiden valmiuspäälliköiltä ja kansliapäälliköiltä sen toimeksiannon pohjalta, jonka annoimme muutama viikko sitten. Eli me vaadimme, että kaikkien strategisesti tärkeiden julkisen infran kohteiden varautumisen ja valmiuden tasoa nostetaan. Valmiuspäälliköt ovat tunnistaneet kymmeniä tällaisia toimintoja Suomesta, ja niistä erittäin moneen liittyy tietoliikenne- ja datayhteyksiä. Näiden kaikkien osalta olemme saaneet mahdolliset lakimuutostarpeet, joita onneksi on hyvin, hyvin vähän, ja myöskin lisäresurssin eli eurotarpeet. Pyysimme tästä nyt nopean selvityksen, mitä voisimme tehdä vielä tällä vaalikaudella, ja nopeat ratkaisut löytyvät kyllä hallituksesta poliittisina päätöksinä, jotta kriittinen infra voidaan turvata. Aina voi jäädä aukkoja, mikään ei ole varmaa, mutta teemme kaikkemme.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Tämä on kansallisen yhtenäisyyden ja kansallisen yhtenäisen toiminnan asia, ja sikäli erittäin hyvä, että tässäkin hallituksessa selvästi puolustusministeri ja myöskin pääministerin sijainen ja lukuisat ministerit ovat saman suunnalla, ja hyvä, että hallitus on tänään antanut esityksen, joka vie eteenpäin Suomen keinoja tarttua näihin vaarantaviin ilmiöihin, joissa kiinteistöjä käytetään hyväksi. Meillä on täällä esitetty perusteltuja kysymyksiä, koska kuitenkaan pelkästään uusiin kiinteistökauppoihin kohdistuvat valvotut toimet eivät arkijärjelläkään ajateltuna ole riittäviä. Tämä on tietysti väistämättä kilpajuoksua — bulvaani-sana tulee siitä, että siinä yritetään olla piilossa — mutta yksi merkittävä osa-alue, jossa pystyisimme parempaan, on asunto-osakeyhtiöiden asunto-osakkeiden kaupat. Tältä osin kysyisin nyt asiaa, joka olettaakseni kuuluu mahdollisesti ympäristöministeriön hallinnonalalle. Olen ymmärtänyt, että asunto-osakkeiden kaupoista on muodostettava rekisteri, jossa kansallisesti pystyisi viranomainen seuraamaan asunto-osakkeiden kauppaa, mutta tämä rekisteri on hyvin pitkällä siirtymäajalla. Onko hallitus tarkastellut, olisiko meillä tarvetta nähdä nopeasti asunto-osakkeiden omistussuhteet, ja voidaanko nopeuttaa tätä muutosta, jota on suunniteltu? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kurvinen.

Arvoisa herra puhemies! On kyse huoneistotietojärjestelmästä, josta tulee hieman samantyyppinen kuin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri, uusi järjestelmä, joka on todella myönteinen juttu muutenkin kuin turvallisuuden kannalta, ihan ihmisten arjen kannalta, kun enää eivät ole asunto-osakkeitten osakekirjat hukassa, vaan meillä on digitaalinen rekisteri, ja tämä vie digitaalista yhteiskuntaa eteenpäin. Mutta toki tämä huoneistotietojärjestelmä avaa myös turvallisuuden kannalta juuri näitä mahdollisuuksia. Meillä on maa- ja metsätalousministeriössä, joka vastaa maanmittaustoimesta ja kiinteistörekisteriasioista, valmiutta lakimuutoksia tehdä, mikäli sellaiseen tulokseen hallitus ja eduskunta tulevat. Voin vakuuttaa, arvoisa puhemies — juuri tänä aamuna itse asiassa ministeriön johtoryhmässä tätä selvittelin, kun arvelin, että tämä sali haluaa asiasta kuulla — että Maanmittauslaitos tekee erittäin tiivistä yhteistyötä meidän turvallisuusviranomaisten kanssa juuri näissä kiinteistökauppakysymyksissä ja juuri tässä toiminnassa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko nosti esiin kokonaisturvallisuuden, mikä on tietysti hyvin tärkeätä ja nimensäkin mukaan liittyy oikeastaan yhteiskuntaan hyvinkin laajasti: jos ajatellaan vaikka teknologiaosaamista tai riippuvuutta siitä, niin sillä on turvallisuuspoliittista merkitystä. Osaaminen on strateginen resurssi, varsinkin kriittinen sellainen. Ajatellaan erilaisia luonnonvaroja, materiaaleja: niillä on huoltovarmuus-, omavaraisuusmerkitys.

Nyt kuitenkin häiritsee se, että vaikka periaatteellisesti tässä salissa ollaan kutakuinkin samoilla linjoilla näistä asioista, niin silti tänne tulee erilaisia direktiivejä ja erilaisia lainsäädäntöehdotuksia, joissa näitä asioita ei ole kuitenkaan loppuun saakka harkittu tai välttämättä ollenkaan. Jos ajatellaan vaikka rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, niin siihen sisältyy itse asiassa riippuvuus esimerkiksi näistä aurinkokennopuolijohdemateriaaleista, Kiinasta, tai voidaan ajatella ennallistamisasetusta tai vastaavaa. Tietysti tieteessä teknologiassa on neutraliteettiperiaate, mutta pitäähän meidän nyt katsoa, mitä myös meidän tutkimusympäristössä tapahtuu. Koska te esimerkiksi siellä varautumisen ministeriryhmässä alatte seuloa näitä hankkeita systemaattisesti?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Puisto nostaa esiin aivan oikean asian. Ylipäätään rohkenen kuvailla tätä varautumisen kokonaisuutta hyvin monisyiseksi. Viimeemmäksi tänään me olemme käsitelleet myös sitä, miten meidän Säteilyturvakeskus ja muut viranomaiset ovat varautuneet sellaiseen tilanteeseen, johon liittyisi säteilyuhka Suomeen. Kuvailin tämän esimerkin vain siksi, että me varaudumme nyt niin kovin monenlaiseen. Kaikkein eniten ytimessä ovat energiaturva ja ruokaturva.

Mutta kysymyksenne viittaa muun muassa siihen, että koko länsimainen yhteiskuntamme, niin julkinen puoli kuin yksityiset yritykset, on hyvin riippuvainen myös Euroopan ulkopuolelta tulevista komponenteista, puolijohteista, materiaaleista, joiden puute ja pula on myös ollut omiaan aiheuttamaan tuotantojen kapeikkoja, mikä on muuten myös yksi syy tähän inflaatioon energian hinnannousun lisäksi. Me tarvitsemme enemmän riippumattomuutta tällaisista maista, ja me tarvitsemme enemmän eurooppalaista itsenäisyyttä, ja tämä sama koskee myös suomalaista omavaraisuutta. Mutta huomionne tästä, että me emme toimisi ristikkäin näiden esitysten kannalta, on minusta varteenotettava, ja lupaan tuota tarkastella, ettemme toimisi päinvastoin kokonaisturvallisuuden suhteen.

Puhemies Matti Vanhanen

Viimeinen kysymys kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle. Edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Kiinteistöjen, asunto-osakkeiden, vuokrahuoneistojen ja liikehuoneistojen joutuminen turvallisuuden kannalta epäilyttäviin käsiin ei ole uusi asia, ja nyt te, ministeri Kaikkonen, täällä sanotte, että nyt selvitetään, pohditaan ja mietitään, ja te tuotte tänne tietoisesti sellaisen lain, jossa on aukkoja. Se hiukan kyllä ihmetyttää näin opposition kansanedustajana, että kun tämä turvallisuus on meille kaikkein tärkein asia tällä hetkellä, niin miksi te ette ole ohjanneet riittävästi resursseja näin tärkeiden turvallisuuslakien valmisteluun.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin tiedustelulakien valmisteluun aikanaan. Niitä valmisteltiin monta vuotta. Kun tehdään meidän turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä, niin se täytyy tehdä riittävällä huolellisuudella, jotta ei tule huteja. Minulla oli todella kaksi vaihtoehtoa tänä keväänä: joko tehdään se, mitä nyt on tehtävissä tällä aikataululla Suomen turvallisuuden parantamiseksi näitten kiinteistökauppojen suhteen, tai sitten katsotaan tätä kokonaisuutta vielä laajemmin, mikä olisi vaatinut auttamatta — kävin tästä pitkän keskustelun ministeriön väen kanssa — aikaa niin, että lopputulos olisi ollut eduskunnassa ehkäpä jossain kaukana ensi vuonna. Piti valita. Minä valitsin tämän nopeamman tien, että tehdään nyt se, mikä tällä aikataululla on tehtävissä. [Välihuutoja] Miten te olisitte toimineet itse?

Arvoisa puhemies! Lääkkeiden saatavuudessa ilmenneet ongelmat ovat lisääntyneet viime aikoina. Syinä saatavuushäiriöihin ovat usein ongelmat tuotannossa ja kysynnän kasvu. Välillä rinnakkaislääkkeistä löytyy ratkaisu, usein ei.

Toinen lääkesaatavuuden ongelma on se, että meillä Suomessa ei ole riittävästi saatavilla maailmalla jo käytössä olevia sellaisia lääkkeitä, joista potilaat ovat saaneet apua. Meillä on vakavia sairauksia, kuten ALS, johon ei vielä toistaiseksi ole keksitty parantavaa hoitoa. Kuitenkin maailmalla, esimerkiksi Sveitsissä ja USA:ssa, on jo lääkkeitä, jotka ovat tutkimuksissa antaneet lisää elinaikaa ALS-potilaille, jopa vuosia. Näitä lääkkeitä pitäisi pikaisimmin saada Suomeenkin. Ja kysyisin asianomaiselta ministeriltä: miten edistätte lääkkeiden saatavuuden parantamista ja edistätte sellaisten lääkkeiden Suomeen saantia, joita jo muualla maailmassa on käytössä ja joista on tutkitusti saatu apua potilaille?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Todella olemme mediasta saaneet lukea, että lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet. Kuitenkin ehkä yleisesti ottaen on syytä rauhoitella, että sinänsä yleisesti ottaen lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvällä tasolla ja usein on saatavilla rinnakkaisvalmiste, mikäli jokin nimike on loppunut. Mutta silti on pistettävä merkille ja pyrittävä varautumaan siihen, etteivät saatavuushäiriöt lisääntyisi, ja Suomessa on tämä velvoitevarastointijärjestelmä, joka auttaa lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa.

Lääkkeiden toimitusketjut ovat hyvin globaaleja, ja usein esimerkiksi raaka-aineet ja lääketehtaat ovat Kiinassa tai Intiassa. Näen, että tämä on Euroopan unionille myös keskeinen omavaraisuuskysymys, miten me pystyttäisiin varmistamaan, että enemmän kriittistä lääketeollisuutta olisi myös Euroopassa ja sitä kautta erilaisissa tilanteissa lääkkeiden saatavuus olisi turvattu. — Ehkä jatkan, jos tulee lisäkysymys. [Sebastian Tynkkynen: Te aina kysytte, kun pitäisi vastata!]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Tanus.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta, ja toivotaan, että saadaan nopeasti helpotusta tähän haasteeseen.

Toisena kysymyksenä haluaisin kysyä siitä, kun meillä on pitkiä jonotusaikoja myös potilaiden arvioon tarvittavista apuvälineistä. Joissakin sairauksissa eteneminen voi olla ajoittain hyvin nopeaa, ja apuvälinearviota ja välineen saatavuutta ei pystytä riittävän nopeasti toteuttamaan. Samalla kun puhutaan hoitoon ja tutkimuksiin pääsystä, tulisi näiden yhteydessä myös selvittää arjen helpottamista edistävien apuvälineiden tarve ja niiden nopea käyttöönotto. Kysyisinkin ministeriltä: minkälaisin toimenpitein apuvälineiden käyttöä osana sairauden hoitoa nopeutetaan ja niiden käyttöönotto otetaan tiiviimmäksi osaksi hoitoa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Sarkkinen. — Ministeri Kiuru. Lopultakin osuin kohdalleen.

Arvoisa puhemies! Ei näistä sosiaali- ja terveysministeriön roolituksista varmasti helppo ole päästä perille. Välillä meillä itsellämmekin on tässä ihan tarpeeksi töitä — mutta siihen asiaan varmaan hallitusohjelmassa palataan.

Nyt edustaja kysyi minusta erittäin tärkeätä asiaa. Me ollaan sosiaali- ja terveydenhuollossa monesti sen armoilla, että maailman pitäisi liikkua paljon nopeammin. Olen siitä aivan samaa mieltä. Erityisesti harvinaissairauksissa se hoito on itse asiassa tutkimusta. Kun tutkimus etenee, sitä kautta hoitokin etenee. Samaan tapaan myös apuvälineet tänä päivänä kehittyvät hyvin nopeasti, ja siihen liittyy ei vain teknologia vaan myöskin tämän digimaailman kehitys, ja siksi varmasti on tärkeätä arvioida myös tätä. Me ollaan osana isoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista käynnistetty myöskin täällä apuvälinepuolella kehitystyötä, mutta minusta tämä on isompi kysymys siitä, näemmekö me, että Suomessa pitäisi olla ennakoimassa ja olla ensimmäisten joukossa kulkemassa. Ja kyllä sosiaali- ja terveydenhuollon pitkään jatkunut aliresursointi, joka on kuntien ja kuntayhtymien osalta [Puhemies koputtaa] aika ilmeistä, näkyy myös tässä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Liike Nytin mielestä on käsittämätöntä, että lapsista ei pidetä huolta. Sydänleikkausta odottavat lapset joutuvat odottamaan leikkaustaan vuoden. Se pitää laittaa kuntoon. HUSin sairaalan tilat on suunniteltu 16 tehohoitopaikalle, ja jos käytössä olisi edes 12, pärjättäisiin. Nyt on käytössä kuusi. Tilanne on katastrofaalinen. Lapset odottavat leikkaukseen pääsyä kohtuuttoman pitkään, ja kiireellisiä tapauksia on jouduttu siirtämään ulkomaille. Säädätte hoitajamitoituksia ja hoitotakuita, mutta hoitoon ei päästä. Puhutte aina, että työolot, palkat ja johtaminen pitää saada kuntoon. Puhe ei näitä lapsia auta. Ministeri Kiuru, mitä meinaatte tehdä tälle asialle ensi viikolla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Koko sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kysymys on aiheellinen siinä, että hoitovelka on kasvanut, ja se näkyy nyt konkreettisesti siinä, että jopa pienten lasten osalta ollaan aivan käsittämättömässä tilanteessa. Tähän tilanteeseen on aikaisemmin jo reagoitu, mutta juuri eilen, vai tänään, taisi olla tästä mediassa juttua. Tämä lasten sydänkirurgia on aikaisemmin keskitetty palvelu niin, että on katsottu, että Uudessa lastensairaalassa nimenomaan hoidettaisiin näitä. Hoitajapula on niin ilmeinen, että meidän on myönnettävä, että vaikka kuinka hieno formaatti onkin, me tarvitsemme myös muiden sairaanhoitopiirien apua siinä, että lapset pääsevät hoitoon.

Tämä on kestämätön tilanne, olen samaa mieltä siitä, ja me odotamme tällä  hetkellä HUSilta vastauksia siitä, miten tämä yhteistyö saataisiin toimimaan muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Tästä kaikesta keskittämisestä huolimatta on palattava nyt siihen, että näitä lapsia pitää hoitaa riittävällä aikataululla yhdessä muiden kanssa, jotta nämä potilasjonot saadaan purettua. Tämä on todella kamala tilanne, [Puhemies koputtaa] ja kyllä tähän hoitoonpääsyyn pitää panostaa vielä enemmän.

Arvoisa puhemies! Viime maanantaina vietimme jälleen asunnottomien yötä. Asunto on jokaisen perusoikeus, mutta se ei valitettavasti edelleenkään kaikkien osalta toteudu. Hallitus on puuttunut vahvasti tilanteeseen ja asettanut tavoitteeksi asunnottomuuden poistamisen kahden hallituskauden aikana. Hallituksen teot näkyvät, ja asunnottomuus onkin laskenut joka vuosi tämän hallituskauden aikana. Samalla tulee kuitenkin huomata, että asunnottomuus on meillä voimakkaasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja asunnottomuus erityisesti nuorten keskuudessa on huolestuttavasti lisääntynyt.

Arvoisa ministeri Ohisalo, mitä toimia voimme tehdä, jotta hyvä kehitys asunnottomuuden vähentämisessä saadaan ulotettua myös tänne pääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä. Suomessa on pitkäaikaisesti tehty töitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Itse olen sanonut, että nyt pitäisi alkaa puhua sen poistamisesta.

Kuten edustaja Heinäluoma hyvin toteaa, tällä hallituskaudella pyritään asunnottomuuden puolittamiseen ja seuraavalla toivottavasti sitoudutaan täysin siihen, että asunnottomuus saadaan Suomesta poistettua, että Suomesta tulee ensimmäinen maa maailmassa, joka poisti asunnottomuuden. Sen keskeisin keino on asunto ensin ‑politiikan jatkaminen eli se, että emme oleta, että ihminen ensin kuntoutuu kaikista muista ongelmistaan ja sitten vasta saa asunnon, vaan annetaan ihmisille asunto heti. Sieltä lähtee kuntoutuminen, sieltä voi lähteä töihin, opiskelemaan, luoda sosiaalisia suhteita, jotka kannattelevat.

Me tarvitaan yhtäältä kohtuuhintaista asuntotuotantoa, jota on tehty hyvin: jopa koronan keskellä 10 000 uutta kohtuuhintaista asuntoa on kyetty vuotuisesti rakentamaan. Tarvitaan ylipäätään asuntomarkkinoilla lisää rakentamista, jotta hinnat voivat laskea erityisesti suuremmilla kaupunkiseuduilla. Tarvitaan sosiaalipalveluita, jotka auttavat ihmisiä siellä asumisessa pitämään kiinni siitä asunnosta, ja tarvitaan asumisneuvontaa, [Puhemies koputtaa] ja siitä lakiesitys on täällä: ensi vuodelle yli 4 miljoonaa euroa tukea siihen, että se asunto aidosti säilyy. Työ on yhteinen, ja tulen käymään toivottavasti kaikki [Puhemies: Aika!] eduskuntaryhmät läpi vielä ennen tulevia vaaleja, jotta aidosti sitoudutaan poistamaan asunnottomuus tästä hyvinvointivaltiosta.

Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla Suomessa ja täällä eduskunnassa oli Nato PA:n Rose-Roth‑seminaari, missä oli laajasti kansanedustajia Nato-maista ja Naton kumppanimaista. Tässä seminaarissa käsiteltiin laajasti Venäjää, Ukrainan sotaa ja Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyystilannetta. Suomea ja Ruotsia toivotaan laajasti mukaan puolustusliiton jäseniksi, ja tämä on tietysti hyvä ja mukava kuultava asia.

Kun turkkilaisten kollegojen kanssa keskustelee, niin vaikuttaa siltä, että isompia erimielisyyksiä ei olisi. Syntyy vaikutelma, että on enemmänkin kyse Turkin sisä- kuin ulkopolitiikasta. Tietysti mediassakin on ollut ja rivien välistä on annettu ymmärtää, että Suomi olisi heille hyväksyttävämpi jäsen kuin Ruotsi, mutta meidän ja koko Naton etu on, että liitymme puolustusliittoon yhdessä ja yhtä aikaa.

Nyt kun Ruotsissa on vaihtunut hallitus, niin kysyisin teiltä, arvoisa ulkoministeri, olette nähtävästi ainakin kolleganne kanssa puhelimitse keskustellut: kuinka aiomme yhdessä edistää nyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä niin Turkin suhteen kuin Unkarin suhteen, ja näettekö, että Ruotsin hallituksen vaihtumisella olisi myönteistä vaikutusta tämän asian etenemiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Kiitos, edustaja Savola, kysymyksestä. Olen todella tällä viikolla jo puhunut ulkoministeri Tobias Billströmin, Ruotsin uuden ulkoministerin kanssa, ja hän on tulossa huomenna Suomeen. Eli meillä on mahdollista hänen kanssaan käydä sitten syvällisempi keskustelu Ruotsin uuden hallituksen ulkopolitiikasta. Ja tiedän jo nyt, että nopea Nato-jäsenyys yhdessä Suomen kanssa on ehdottomasti heidän tavoitteensa. Ruotsin ulkopolitiikka pysyy tältä osin täysin samana, ja tämä tuki Natolle on siellä vankkumaton.

Minulla oli myöskin maanantaina  mahdollista  puhua  Unkarin  ulkoministeri  Péter Szijjártón kanssa. Unkarissa prosessi etenee. Siellä ei ehdollisteta Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä, siellä halutaan tätä prosessia viedä yhtä aikaa eteenpäin. Heidän parlamenttinsa omassa tahdissaan tätä työtä tekee.

Olin yhteydessä viikonloppuna myöskin Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavusogluun. Turkki odottaa tästä kolmikantayhteistyöstä nyt tuloksia, ja kun Ruotsissa on uusi hallitus, niin uskon, että kolmikantayhteistyö etenee ja Turkkikin sitten aikanaan tämän ratifioi.

Ja kuten sanoitte, tämä on myöskin Naton etu, Naton puolustussuunnittelun etu, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät yhtä aikaa Naton jäseniksi.