Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annettua lakia ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia. Esityksessä ehdotettujen luopumistukilainsäädännön muutosten johdosta luopumistuen ehdot säilyisivät nykyistä vastaavina vuoden 2017 alusta voimaan tulevista työeläkelainsäädännön muutoksista huolimatta luopumistukijärjestelmän soveltamisen loppuun.

Hallituksen esityksen perusteluista käy hyvin ilmi, että EU:n komissio on hyväksynyt Suomen luopumistukijärjestelmän valtiontukena, joka maksetaan kokonaan kansallisista varoista. Maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain voimassa olevien säännösten mukaan luopumistukea ei myönnetä jatkossa vuoden 2018 jälkeen tapahtuvien maatalouden harjoittamisesta luopumisten johdosta.

Luopumistuen perusmäärä muuttuisi jatkossakin maatalousyrittäjän eläkelain mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi tuensaajan täyttäessä 63 vuotta. Tämä ikärajan nosto 60:stä 63 vuoteen vastaa yleistä tavoitetta työurien pidentämisestä ja tukee valtiontalouden säästötavoitteita. Muutokset ovat edellä mainituista syistä varsin perusteltuja.

Mielestäni on hyvä, että tätä luopumistukilakia esitetään jatkettavaksi vuoden 2018 loppuun. Erityisesti maaseudun elinvoimaisuuden ja kotimaisen ruokaturvan kannalta on tärkeää juuri se, että käytetään täysimääräisesti hyväksi EU:n lainsäädännön mahdollistamat maaseudun kehittämistoimet sekä unionin antamat takarajat.

Toisaalta tässä ikärajauksessa on ainakin lähtökohtaisesti haastetta niissä tapauksissa ja tilanteissa, missä isännällä tai emännällä itsellään olisi terveyttä ja halua jatkaa toimintaa ja hän haluaisi vasta iäkkäämpänä luovuttaa tukikelpoisen tilansa ulkopuoliselle jatkajalle. Nyt kun tämä EU:n komission aikoinaan hyväksymä Suomen luopumistukijärjestelmä lakkautetaan asteittain, niin tällä voi olla huomattavaakin merkitystä maatilojen jatkuvuudelle maassamme.

Arvoisa puhemies! Maatilojen määrä laskee Suomessa rajusti seuraavien vuosien aikana. Esimerkiksi Maidontuotannon kehitysnäkymät 2022 ‑raportin ennusteen mukaan yli puolet nykyisistä maitotiloista lopettaa vuoteen 2022 mennessä. Luopumisen syinä mainittiin heikko kannattavuus, suuri työmäärä ja sitovuus, matala tuottajahinta sekä EU:n vaatimukset. Toivottavasti tämä hallituksen esitys osaltaan vaikuttaa siihen, että tämä raportti ei pidä paikkaansa. Muussa tapauksessa juomme ruotsalaista tai virolaista maitoa ja syömme tanskalaista lihaa. Tämä on erittäin vakava asia, koska nyt syömme ja juomme maailman puhtainta ruokaa.

Arvoisa puhemies! Tästä ikälinjauksesta sen verran, että me emme mitään mahda sille, että olemme tässäkin asiassa, kuten niin monessa muussakin, EU:n talutushihnassa. Jos me perussuomalaiset mahtaisimme, näin ei taatusti olisi. Mutta kun tähän hölmöyteen on aikanaan lähdetty, niin tässä nyt sitten vain on rimpuiltava. Iso osa niistä asioista, joista me tässä salissa keskustelemme, on peräisin Brysselin kasvottomilta ja nimettömiltä virkamiehiltä, jotka eivät tiedä Suomesta eivätkä suomalaisista yhtään mitään. He eivät tiedä eivätkä varmaan välitäkään suomalaisista mitään. Tämä on niitten kuppausalue, mistä saavat sinne Brysselin herroille vain rahaa.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kulmala omassa puheenvuorossaan otti ansiokkaasti kyllä esille suomalaisen ruuantuotannon ja sen, että tällä hetkellä me todellakin syömme ja tuotamme maailman puhtainta, eettisintä ja ekologisinta ravintoa. Kaikki maatalouteen liittyvä lainsäädäntö tulee nähdä sellaisena kokonaisuutena, jolla kestävä maatalous kyetään Suomessa turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa.

Tässäkään yhteydessä, vaikka paljon tästä lainsäädännöstä annetaan EU-tasolta, ei koskaan voida unohtaa kansallisen huoltovarmuuden merkitystä. Se on äärettömän tärkeä asia, että me kykenemme tämän maan kansalaiset ruokkimaan niin rauhan kuin mahdollisten kriisienkin aikana.

Herra puhemies! On tärkeää, että kun suomalainen ruuantuotanto elää vaikeita aikoja, niin myös eduskunta ja eduskunnan täysistunto antaa tukensa ja myötäelämisensä kaikille niille suomalaisille viljelijöille ja tuottajille, jotka jaksavat uskoa siihen, että Suomessa näissä olosuhteissa kannattaa maataloutta ja agribisnestä harjoittaa.

Nyt kun kysymys on maataloustuottajien eläkeasioista, pidän erittäin tärkeänä sitä, että entistä enemmän me maatalouspolitiikassa pohtisimme niitä nuoria tuottajia, nuoria viljelijöitä, jotka siinä 20—30:n korvilla päättävät ryhtyä jatkamaan tilaansa ja uskovat siihen elinkeinoon ja liiketoimintaan. Meidän pitäisi pystyä kaikilla tavoilla niin tukipolitiikassa, ympäristölainsäädännössä kuin kunnissa kaavoituksessa ottamaan huomioon nämä laajenevat maatilat. Varmasti keinot, millä jatkossa nuoret tuottajat, jotka ottavat niitä tiloja haltuun, voivat pärjätä, ovat joko tuotannon laajentaminen tai erikoistuminen esimerkiksi luomuun tai se, että otetaan mukaan vaikkapa matkailua tai luonto- ja maaseutuhoivaa, green carea.

Minusta on erittäin tärkeää, että kun me täällä eduskunnassa pohdimme näitä maatalouden kysymyksiä, meillä on katse näissä nuorissa viljelijöissä. Myös maatalouden ja suomalaisen maaseudun täytyy uusiutua.