Suullinen kysymys budjettiriihestä (Joona Räsänen sd) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Petri Honkonen kesk) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Laura Meriluoto vas) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Susanne Päivärinta kok) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys budjettiriihestä (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt pitänyt viimeisen budjettiriihensä, onneksi. [Oikealta: Tällä kaudella!] Suurinta yllätystä kuitenkin tuossa budjettiriihessä hallitushan yritti visusti peitellä, ja sehän oli se, että kun kaikki hallituksen päätökset koskien ensi vuotta ynnätään yhteen, niin kappas kummaa niiden yhteisvaikutushan on julkista taloutta heikentävä. [Vasemmalta: Oho!] Ei ollutkaan siis oikea aika lopettaa tätä velaksi elämistä, vaan hallituksen mielestä oli oikea aika omin toimin pahentaa tilannetta entisestään. Arvoisa valtiovarainministeri, olen ymmärtänyt, että te ette ole halunnut tähän kysymykseen vielä vastata, mutta näin eduskunnan edessä kysyn teiltä: jaatteko ministeriönne arvion, että kun katsotaan hallituksen päätöksiä koskien vuotta 2027, niin niiden yhteisvaikutus on julkista taloutta heikentävä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää syksyn alkua koko eduskunnalle. Todella mukava olla täällä. [Naurua] — Mennään näihin budjetin lukuihin. Todellakin ensi vuoden budjetissa säästöjen kokonaismäärä, joita siis on tehty hallitusohjelmassa ja kolme kertaa niiden päälle, lähentelee viittä miljardia euroa. Lisäksi siellä on uusia säästöjä, joita on tehty viimeksi tänä keväänä. Mutta kyllä, siellä on myös menojen lisäyksiä. Kaikkein suurimpina ovat veronkevennykset, joita ensi vuodelle tulee merkittävästi sekä yrittämisen että työn verotuksen puolelle. Sen lisäksi siellä muun muassa on sellaisia määräaikaisia menolisäyksiä, jotka vaikuttavat siihen nettosopeutuksen määrään huomattavasti, kuten lähes miljardi investointiohjelman menoja ja toisaalta Ukrainan tukea. Nämä ovat kaikista oleellisimmat osa-alueet siellä, jotka lisäävät menoja. Haluaisin tietää teiltä, edustaja Räsänen, mitä näistä — paitsi tietenkin veronkevennyksiä te vastustatte — menolisäyksistä, investointiohjelmasta tai Ukrainan tuesta, te vastustatte.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tämä on hieman kiusallinen aihe teille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei tullut vastausta!] että kaikkien niiden lupausten ja puheiden jälkeen hallitus todella viimeiseksi budjetikseen esittää toimia, joilla heikennetään julkista taloutta. Kyllähän tämä nyt aika paljon vie pois uskottavuutta siitä saarnaamisesta, jota te olette koko kautenne harrastaneet. Lopputuloshan olisi siis se, että jos hallitus ei olisi pitänyt budjettiriiheä ollenkaan, niin julkinen talous olisi ensi vuonna paremmalla tolalla. [Naurua vasemmalta] Se on aikamoinen saavutus.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden osalta hallituksen säästöt kohdistuvat varsinkin kansalaisjärjestöihin, ja vastaavasti suurimpina voittajina todella näiden veronkevennysten osalta ovat isot finanssitalot ja kauppajätit. Nyt kun tämä velkaantuminen ei edes taitu niin, arvoisa pääministeri, olisin nyt kysynyt teiltä: onko todella nyt niin, että tällaisessa ajassa nämä isot finanssijätit ja kauppatalot tarvitsevat enemmän niitä veronalennuksia kuin esimerkiksi nuorten, vammaisten tai muiden heikommassa asemassa olevien palvelut tarvitsevat tukea?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvää syyskautta minunkin puolestani.

Ensinnäkin hallituksen talouspolitiikka on kokonaisuus. Sitä tehdään neljän vuoden jaksolla, ja kaikki ne toimet, joita on tehty, vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa nettona ensi vuonna 3,1 miljardia — siis vahvistavat 3,1 miljardia. Toki te voitte sen näin palastella, ensi vuosi on budjetin jälkeen... Pelkästään ensi vuotta katsoen se on suht neutraali, hieman miinuksella. Mutta mitä tulee... [Välihuutoja] — 3,1 miljardia vahvistavat. — Mutta sitten jos... [Eduskunnasta: Miten tällä viikolla, ollaanko plussan puolella?] — Saanko puhua?

Vastaan tähän toiseen kysymykseen. Se vaan menee niin, että jotta me voimme meidän hyvinvoinnistamme pitää huolta ja jotta meillä on varaa Suomessa huolehtia haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä, mikä on meidän velvollisuutemme kaikissa tilanteissa, niin me tarvitsemme investointeja, me tarvitsemme talouden kasvua, me tarvitsemme yrittäjyyttä, me tarvitaan kannusteita työn vastaanottamiseen, ja sitä me teemme. Siksi me pidämme huolta kansalaisten ostovoimasta, työn verotusta kevennetään ja estetään kiristyminen. [Puhemies koputtaa] Siksi me laskemme yritysverotusta, että me saamme tässä maassa ihmisille töitä [Puhemies koputtaa] ja kykenemme huolehtimaan heikommista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aidosti yllätys — on varmasti ollut ministereille vaikeaa vastata asiaa koskeviin kysymyksiin — että tämä hallitus viimeisessä budjettiriihessään omilla päätöksillään heikentää julkista taloutta, siis lisää velkaantumista. Siis tämä hallitus, joka on kaiken aikaa uhonnut, että velaksi eläminen lopetetaan, että tehdään mittavia leikkauksia, ja suurilla saksilla on heiluttu. Nyt velkaantumista kiihdytetään, julkista taloutta heikennetään. Tämä on jo itsessään murheellista, mutta vielä surullisemmaksi tämän asian tekee se, että samassa riihessä teitte päätöksiä muun muassa näihin elintärkeisiin kansalaisjärjestöihin, sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, jotka tarjoavat kansalaisille vertaisapua. Juuri näitä leikkauksia te olette perustelleet velkaantumisen hillitsemisellä. Kuinka tässä nyt näin käy, että te annatte mittavat veronalennukset velaksi suuryrityksille ja samaan aikaan leikkaatte esimerkiksi Kehitysvammaliiton, Autismiliiton ja vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliiton [Puhemies koputtaa] lasten ja nuorten auttavan puhelimen työn? Pääministeri Orpo, ovatko tässä nyt arvovalinnat aivan kohdallaan? [Eduskunnasta: Ei ole!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ainakin se näyttää jatkuvan siitä, mihin keväällä jäätiin, että vastataan samaan kysymykseen uudelleen ja uudelleen. — Siis hallituksen toimet vahvistavat julkista taloutta ja sen rahoitusasemaa nettona 3,1 miljardia ensi vuonna. Tämä hallitusohjelma ja sen talousohjelma ovat kokonaisuus. Teillä on ilmeisesti sen verran aikaa, kun olette hallituksessa olleet, että tämä ei enää ole mielessä.

No mitä tulee sitten näihin järjestökysymyksiin, niin haku... [Välihuutoja] Kyllä, me olemme joutuneet sopeuttamaan joka puolelta, myös järjestöistä, joka on yksi osa meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme. — Se haku on tällä hetkellä auki, ja se, miten säästöt kohdentuvat, päätetään sitten myöhemmin. Mutta kaikissa tilanteissa hyvinvointiyhteiskunta Suomella on velvollisuus pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Arvoisa herra puhemies! Laulussa lauletaan, mikä onkaan se mies, mikä on se maa, jossa voi katsella yötöntä yötä ja jossa aikuinen mies on vailla työtä. Tänä päivänä lauletaan laulua, jossa työtä vailla ovat miehet, naiset ja etenkin korkeakoulutetut ja nuoret. Arvoisa pääministeri, kasvu ei lämmitä silloin, kun ei ole työtä, silloin, kun perheessä ei ole työtä.

Suomessa vallitsee edelleen suurtyöttömyys. Omassa maakunnassani Keski-Suomessa se on itse asiassa vieläpä maan pahin. Uutiset Atrialta, Kiilto Oy:ltä, Pandansuklaatehtaalta kertovat surullista tarinaa. Kun kuuntelin teidän puheitanne budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, tarina oli kovin toisenlainen ja heräsi kysymys, elättekö te ollenkaan tässä todellisuudessa. Nyt jos koskaan budjettiriihen olisi pitänyt olla työn riihi, mutta saimme sen sijaan julkista taloutta heikentävän riihen.

Missä ovat ne lupaamanne satatuhatta uutta työpaikkaa? Keskusta olisi laittanut työhanskat käteen, luonut kannusteet palkata töihin nuoria, ensimmäinen työntekijä yritykseen. Pääministeri, milloinka hallituksenne herää tähän todellisuuteen, [Puhemies koputtaa] missä suomalaiset elävät, ja mitä teette tässä ja nyt, että nuoret saavat työtä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minulla on hyviä uutisia teille: toki meillä on aivan liian korkea työttömyys, mutta se toivo on siinä, että talous kasvaa Suomessa. Te ette sitä uskoneet keväällä ettekä viime alkuvuodesta, kun siitä alettiin puhumaan, että ne merkit näkyivät. Nyt koko kesä on nähty uutisia siitä, miten Suomen talous kasvaa. Investointeja tulee ennätysmäärä, ja kasvu on laaja-alaista ja vahvaa, Euroopan kärkeä. Ja se logiikka menee niin, että ensin pitää lähteä investointien liikkeelle, viennin lähteä vetämään, sen jälkeen ryhdytään palkkaamaan ihmisiä. Nyt myöskin jo asiantuntijat sanovat — ja se näkyy tilastoissa — että pahin on takana ja että nyt on lupa odottaa, että niitä työpaikkoja tulee. Minusta tämä on hyvä uutinen, ja kannattaa lukea kesän lehtiä, jos ne ovat jääneet huomaamatta. Siellä on täynnä hyviä uutisia siitä, miten Suomen talous kasvaa. Te ette sitä uskoneet, mutta kannattaa uskoa, koska se on nyt totta myös lukujen valossa. Enää ei ole kyse vain siitä, mihin minä uskon. Nyt se näkyy luvuissa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kokoomus ja perussuomalaiset pääsivät valtaan pelottelemalla suomalaisia, miten velkaantuminen on yli äyräiden, ja nyt se loppuu. Lopputulos on se, että tällä vaalikaudella otatte velkaa enemmän kuin mikään hallitus Suomen historiassa ja viimeisessä budjettiriihessänne lisäätte velkaantumisen vauhtia. Julkisen talouden tasapaino heikkenee, ja pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa 1990-luvun laman tasolla. Silti teillä on varaa tehdä satojen miljoonien yhteisöveroalennus suurimmille yrityksille.

Järjestörahoitus puolittuu tällä vaalikaudella, ja jopa 200 000 vapaaehtoista uhkaa olla vähemmän järjestöjen piirissä tulevina vuosina. Tietysti myös tuhansia ihmisiä irtisanotaan järjestöistä. 40 prosenttia järjestöistä ilmoittaa, että heidän toimintansa uhkaa loppua kokonaan. Arvoisa pääministeri, sanoitte juuri, että hallitusohjelma ja hallituskausi on kokonaisuus. Kun järjestöistä nyt näin suuri osa on jäämässä pois, ymmärrättekö, että se palvelutarve ja kustannuspaine siirtyy hyvinvointialueille? Oletteko ottaneet tätä millään tavalla huomioon, [Puhemies koputtaa] kun olette neuvotelleet näistä leikkauksista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Annan vastauspuheenvuoron ministeri Rydmanille, jonka tontille tämä kysymys oikeastaan kuuluu. Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on tosiaan niin, että tällä vaalikaudella on jo leikattu järjestöiltä aika paljon rahaa. Edelleenkään ei olla vielä koskettu siihen varsinaiseen kohtaavaan työhön, mikä kuvastaa sitä, että takavuosina rahoitusta on kyllä jaettu erittäin löysäkätisesti [Puhemies koputtaa] myös kaikkeen sellaiseen toimintaan, jolla ei ole tekemistä sen järjestötoiminnan ytimen kanssa. Nyt tällä hetkellä tehdään vielä tehostamisoperaatiota, jotta veronmaksajan raha menee sinne, minne se todella kuuluu, eli siihen konkreettiseen, kohtaavaan asiakastyöhön. Siksi järjestöjä kannustetaan myöskin yhdistymään ja karsimaan päällekkäistä hallintoaan, jota on merkittävästi.

Tämä on myöskin mielenkiintoinen väite, että jos rahoitusta vähennetään, niin sen jälkeen palkatta tehtävä vapaaehtoistyö jollakin tavalla vähenee. [Vasemmalta: Totta kai! — Välihuutoja vasemmalta] On tietysti totta, että totta kai tarvitaan [Puhemies koputtaa] myöskin tukirakenteita sille vapaaehtoistyölle, mutta ei ollenkaan siinä sosiaalidemokraattisessa raskaudessaan kuin millaiseksi tämä järjestelmä alkujaan on luotu. [Naurua oikealta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on todellakin Euroopan kärkimaa työttömyydessä, ja se on äärimmäisen valitettava kärkisija. Erityisen surullista on nuorisotyöttömyyden raju ja pitkittynyt kasvu, ja, arvoisa pääministeri, näillä nuorilla ei ole aikaa odottaa. Nyt tarvitaan välittömiä, radikaalejakin ratkaisuja, kuten keskustan esittämä nuorten takuutyö.

Edes korkeakoulutus ei enää näytä suojaavan työttömyydeltä. Esimerkiksi korkeakoulutettujen naisten työttömyys on noussut hälyttäviin lukemiin. Yhteensä naisia on työttömänä nyt 14 000 enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tätä kasvua selittävät esimerkiksi hallituksen tekemät toistuvat sotesäästöt — seurauksena siis työttömyyttä, vaikka Suomi tarvitsisi kipeästi näidenkin naisten osaamisen ja ammattitaidon.

Arvoisa pääministeri, kun tavoitteenne oli plus 100 000 työllistä mutta saldo tällä hetkellä on miinus 70 000 työllistä, niin oletteko hallituksessa laskeneet, paljonko tämä jättityöttömyys on nostanut [Puhemies koputtaa] jo entisestään kovaa sopeutustarvetta? [Ben Zyskowicz: Soteen annettu neljä miljardia enemmän kuin silloin, kun te olitte hallituksessa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä näitä lukuja kannattaa kysyä tarkemmin valtiovarainministeriltä, mutta minä ymmärrän erittäin hyvin sen huolen, mikä työttömillä ihmisillä on, nuorilla, heidän perheillään. Mutta minä haluan toistaa nyt kuitenkin sen, että siihen, että Suomeen syntyy työtä ja työpaikkoja, tarvitaan talouden kasvua ja siihen tarvitaan investointeja, ja ne ovat nyt liikkeellä. Suomen talous on Euroopan vahvimmassa vedossa tällä hetkellä, tai ainakin kärkipaikoilla. [Naurua vasemmalta] — Ainakin kärkipaikoilla. Enkä minä ymmärrä, mikä siinä naurattaa. Jos se on ilon naurua, niin se on hyvä. — Mutta siis se on ainut mahdollisuus, millä me saadaan oikeasti Suomeen työpaikkoja.

Mitä tulee erilaisiin keinoihin, miten me voidaan tässä tilanteessa auttaa työttömiä, niin me tehtiin jo kehysriihessä keväällä suuri määrä päätöksiä, joista työministeri varmasti kertoo mielellään, muun muassa se nuorten työllistämisseteli, joka on nyt alkanut vetämään, jolla me voidaan tuhansia nuoria saada töihin, tai pitkäaikaistyöttömien palvelut. Me tehdään toimia auttaaksemme, mutta ne todelliset työpaikat tulevat tämän talouskasvun myötä, ja se on nyt käynnissä.

Arvoisa puhemies! Keväällä, kun me vihreät varoitimme järjestöleikkausten tarkoittavan sitä, että suomalaisilta viedään apua ja tukea, ministerin suusta väitettiin minun valehtelevan. Mutta kun minulla ei ole tapana valehdella. Jopa 40 prosenttia järjestöistä arvioi, että toiminta saattaa loppua kokonaan. Lähes 1 400 työntekijää järjestöistä on nyt jo irtisanomisten tai lomautusten piirissä — aika isoja lukuja. On ilmiselvää, että nämä osuvat sinne kohtaavaan työhön. Kutsun toki ministerin vaikka minun kanssani kiertämään järjestökenttää, niin voidaan käydä yhdessä katsomassa, mitä nämä leikkaukset konkreettisesti tarkoittavat.

Pääministeri Orpo, asiantuntijatkin varoittavat, että jos perussuomalaisten annetaan ideologisesti ajaa kansalaisjärjestökenttää alas, se voi heijastua jopa demokratiaan. Kysyn, pääministeri Orpo: kun te kerrotte saaneenne hallituksen kanssa Suomen hallituksen jaloilleen ja samaan aikaan tämän salin ulkopuolella todellisuus on sitä, että kymmeniätuhansia lapsia lisää putoaa köyhyyteen ja hallituksen sakset vievät suomalaisilta työpaikkoja sotessa, järjestökentältä, kulttuurista, niin keiden Suomen te olette saaneet jaloilleen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siis hallitus on jaloillaan — te aloititte siitä. Kyllä, hallitus pystyi tekemään päätöksiä vielä viimeisessä riihessään ja juuri sen mukaan, mitä me ollaan suunniteltu. Jos minä käytän termiä, että on saatu Suomi jaloilleen, niin se tarkoittaa sitä, että 20 vuoden taantuma-ajan tai kasvamattomuuden jälkeen Suomen talous kasvaa. Se on ylittänyt ensimmäisen kerran bruttokansantuotteessa vuoden 2008 tason. Tätä minä tarkoitan sillä, että Suomi on saatu jaloilleen. Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Edustaja Virta, se on se, mikä mahdollistaa sen, että meillä on varaa jatkossa pitää huolta ihmisistä, hyvinvointiyhteiskunnasta. Ei velka, ei verojen korotukset, ei katteettomat lupaukset, vaan se, että tähän maahan syntyy työtä, talouskasvua, ihmisille toimeentuloa — se on se tapa. Sen jälkeen ei tarvitse jonain päivänä enää leikata. Mutta jos velkaantuminen on niin korkeaa kuin se on tällä hetkellä, niin on pakko myös sopeuttaa ja leikata koko julkiselta sektorilta, joka on yksi maailman suurimpia. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Tänä massatyöttömyyden aikana hallituksen budjettiriihi ei tuonut helpotuksia pienituloisimpien suomalaisten arkeen, päinvastoin. Terveyskeskusmaksujen enimmäismäärä on nousemassa tällä hallituskaudella lähes kaksinkertaiseksi, kahdestakympistä yli 36 euroon. Niin ikään lähes tuplaatte poliklinikkakäynnin ja päiväkirurgian enimmäismaksun. Samalla olette heikentäneet julkisia terveyspalveluita ja ohjanneet verorahoja terveysjäteille niin, että niistä hyötyvät he, joilla on jo ennestään varaa käyttää yksityisiä lääkäripalveluita. [Ben Zyskowicz: Soteen maksetaan neljä miljardia enemmän!] Nämä Rydmanin hinnat ovat pienituloisille liian kovat, kun jo ennestään ulosotossa on yli viisisataatuhatta asiakasmaksua. Ministeri Rydman, pitkäaikaissairaat, esimerkiksi syöpää sairastavat pienituloiset, joutuvat jo nyt tekemään valintoja lämpimän aterian tai hoitoon menon välillä. Miksi te, ministeri Rydman, haluatte yhä nostaa terveyspalvelujen hintoja samalla kun hallituksella kuitenkin riittää rahaa suuryritysten veroaleen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin näissä asiakasmaksuissa on edelleenkin vuotuinen katto. Sellaisissa tapauksissa, että henkilöt tarvitsevat näitä palveluita erityisen paljon, myöskään nämä nostetut asiakasmaksut eivät sitä vuosittaista kattoa pääse ylittämään. Se toki edellyttää omaa aktiivisuutta, mutta eivät nämä kohtuuttomia ole. Eivät ne siinä mielessä tietysti miellyttäviä päätöksiä ole, että miellyttävämpää olisi jättää tekemättä tällaiset asiakasmaksukorotukset, mutta kysymys on siitä, pyrimmekö valtiontalouden tasapainoon vai emme. Jos pyrimme — tiedän kyllä, että vasemmalla sitäkin on kyseenalaistettu — niin silloin tarvitaan jotain toimenpiteitä, ja sitten tulee se kysymys, leikkaammeko palveluista vai korotammeko maltillisesti asiakasmaksuja. [Pia Lohikoski: Te teette molempia!] Maltilliset asiakasmaksun korotukset ovat varmaan epäilemättä kuitenkin miellyttävämpiä. Lisäksi on huomioitava, että itse asiassa monet näistä asiakasmaksuista esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen puolella kohdistuvat nimenomaisesti siihen kaikkein maksukykyisimpään osaan väestöstä, jossa nämä korotukset näkyvät kaikista selkeimmin. Se, onko se oikein, on oma kysymyksensä, mutta tämä on hallituksen arvovalinta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka todella on vahingollista paitsi julkiselle taloudelle myös hyvin haavoittuvassa asemassa oleville yksilöille. Esimerkiksi Kehitysvammaliitto on ilmoittanut, että hallituksen leikkausten seurauksena se joutuu lopettamaan puhevammaisten kommunikaatiopalvelu Papunetin toiminnan kokonaan. Hallitus siis kirjaimellisesti vie äänen heikommassa asemassa olevilta ihmisiltä.

Pääministeri Orpo, mikä on teidän viestinne vammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen? Lohduttaako heitä todella toivo joskus ehkä, mahdollisesti koittavasta kasvusta tässä tilanteessa, jossa heidän palvelunsa ovat lakkaamassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se on ikävää, että joudumme tekemään leikkauksia, ja ne menevät läpi yhteiskunnan, läpi valtion budjetin. Mitä tulee tähän, miten leikkaukset järjestökenttään kohdentuvat, niin se prosessi on alkamassa. Sen takia on liian aikaista... Ei kukaan pysty sanomaan vielä, mikä on se lopullinen rahanjako, mutta se pääperiaate, josta me liikkeelle lähdemme ja josta ministeri kertoo lisää, on se kohtaava työ. Mahdollisimman hyvin me pyrimme löytämään ne kaikkein tärkeimmät palvelut, [Välihuutoja vasemmalta] joita heikommassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat, eli sen kohtaavan työn, ja tekemään ne painotukset niin, että niitä turvataan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Vielä vastauspuheenvuoro, sosiaali- ja terveysministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkään hallitus ei ole tehnyt vielä mitään päätöksiä siitä, miten nämä leikkaukset kohdentuvat. Nämä julkisuudessa olleet tiedot ovat olleet sitä, että järjestöt ovat kysyneet valtionapuviranomaiselta, mitä tämä voi tarkoittaa heidän kohdallaan, ja he ovat saaneet alustavaa virkamiesarviota ja sen jälkeen viestineet omalla tavallaan julkisuuteen päin.

Se, mihin me kannustamme, on se, että saman alan järjestöt liittyisivät yhteen, fuusioituisivat, karsisivat hallintoaan ja tehokkaammin kuin nyt ohjaisivat sen avun sinne oikeasti tarvitseville. Tässä nimenomaisessa kysymyksessä, minkä edustaja Gebhard esitti, nyt on sitten kysyttävä, onko todella niin, että järjestö, joka pitää toimintaansa tärkeänä, ja sitä monilta osin onkin, on todella tekemässä niin, että se ei ole fuusioitumassa muiden kanssa tai ei ole karsimassa hallintoaan vaan leikkaa juuri siitä kohtaavasta työstä. Se, mihin tämä hallitus tähtää, on se, että nämä järjestöt fuusioituisivat ja karsisivat hallintoaan ja ohjaisivat sen resurssin juuri siihen aitoon, kohtaavaan työhön, esimerkiksi siihen Papunetiin. [Välihuutoja — Krista Kiuru: Mihin se Kehitysvammaliitto sitten laitetaan?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan onnistunut ajamaan Suomen talouden EU-tarkkailuluokalle, ja on tietenkin surullinen tilanne, että ollaan tässä, mutta on unohtunut, että hallitus on myös onnistunut ajamaan Suomen toisellekin EU:n tarkkailuluokalle, nimittäin sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle. Siellä kaikki viisi mittaria ovat punaisella: työttömyys kasvaa, työllisyysaste laskee, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, kotitalouksien tulokehitys takkuaa, terveyspalveluihin pääsy vaikeutuu.

Nyt kun kuuntelee näitä puheita, niin tulee mieleen, onko ihan aidosti niin, että teillä, arvoisa pääministeri, ainoa, minkä te voitte sanoa niille irtisanotuille hyvinvointialueen sairaanhoitajille tai järjestökentän ammattilaisille, on, että odottakaa, kyllä se talous sieltä kasvaa ja teidät pelastaa. Eikö mitään muuta näille ihmisille ole sanottavaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se nyt vaan on niin, että edelleenkin se talouden kasvu, se, että Suomi menestyy... [Naurua] — ja minä en edelleenkään ymmärrä, mikä siinä naurattaa, kun se on se, mitä me ollaan kai kaikki kaivattu — ...on se tie siihen, että me pystymme pitämään huolta palveluista ja ihmisistä tässä maassa ja turvallisuudesta. Siellä teidän kotipiirissänne taitaa talous kasvaa nopeiten Suomessa, ainakin nopeimmassa päässä, [Mika Riipi: Ja työttömyys myös!] ja työtä on tarjolla. [Mika Riipi: Ja työttömyys kasvaa!] — Joo, mutta on myöskin työtä tarjolla. — Se on se ainut tie. Se on ainut tie.

Täällä salissa oppositio oli hyvin laajasti sitä mieltä keväällä, että mitään hyvää ei ole missään, kaikki on menetetty. Minä olen tänään istunut keskustelupöydässä, jossa oli eri alojen huippuasiantuntijoita Suomessa, ja se viesti on positiivinen, [Timo Harakka: Etelärannassa! — Naurua] erityisen positiivinen. Se on sitä eri teollisuudenaloilla. Meillä on toivoa meriteollisuudessa, teknologiateollisuudessa, kvanttilaskennassa, lääkealalla, monilla, monilla muilla aloilla, ja he uskovat tulevaan. Uskotaan mekin. Annetaan niille ihmisille, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä, aidosti toivoa, että tätä kautta se kääntyy. [Puhemies koputtaa] Ei ole oikotietä, meidän maa on ollut niin syvällä, mutta se on mahdollista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri toi esiin, että on tehty välttämättömiä leikkauksia. Kuinka välttämätöntä on tehdä asiantuntijoidenkin mukaan kohtuuttoman tehottomia veronalennuksia, joista suurin on kohdistettu yhteisöveroalennukseen, kaikkein parhaiten pärjääville yrityksille, ja joita startup-yhteisökin on kritisoinut siitä, että tässä teette veronalennuksia, jotka kohdistuvat vanhaan yrityskantaan eivätkä uuden luomiseen? Kuinka välttämätöntä on kohdistaa isohkoja veronalennuksia kaikkein eniten ansaitseville tässä tilanteessa, kun Suomi on erittäin hankalassa taloudellisessa tilanteessa, jossa kaikkien puolueiden pitäisi olla vastuullisia ja tehdä niitä vaikeita päätöksiä?

Mielestäni tämä budjettiriihi osoittaa, että todellisuudessa kokoomus ei ole sitoutunut edes velkajarruun. Te ette kyenneet tekemään tasapainottavia päätöksiä. Te ette kyenneet tekemään semmoisia veropäätöksiä, jotka olisivat vahvistaneet taloutta. Päinvastoin.

Pääministeri, minkälaista neuvonantoa te olette saaneet, kun olette päätyneet tällaisiin kohtuuttoman [Puhemies koputtaa] tehottomiin veronalennuksiin? Tulevatko ne teidän vaalirahoittajiltanne, kuten näissä Garden-tapauksissa? [Oikealta: Voi morjens! — Oikealta: Voi voi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Jos vastaan tähän asialliseen osaan kysymyksestä. Suomi kilpailee täysin kansainvälisessä ja globaalissa ympäristössä, ja meidän yritysten toimintaympäristön on oltava kilpailukykyinen siinä tilanteessa. Muun muassa Ranska on laskemassa yhteisöveroaan. Se tietää, että ne päätökset tehdään niin, että nytkin, kun investointeja mietitään, mihin maahan ne esimerkiksi Euroopassa sijoittuvat, niitä mietitään Euroopan eri maiden välillä. Suomi ei ole kaikilta osin se kaikkein houkuttelevin paikka, muun muassa meidän maantieteellisen sijaintimme myötä tai vaikkapa kovasti velkaantuneen julkisen sektorin myötä, mutta Suomen pitää olla kaikessa, mitä me itse voimme tehdä, kilpailukykyinen. Ja kyllä se vaan niin on, että se yritysverotus on yksi niistä. Kun sitä viimeksi laskettiin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen esityksestä — hyvä päätös — niin yhteisöverotuotot kasvoivat vuosi vuodelta sen jälkeen, vaikka sitä laskettiin paljon enemmän kuin me ollaan nyt tekemässä. Minä uskon ja hallitus uskoo siihen, että kun vähemmän verotetaan työtä ja yrittämistä, niin tässä maassa tehdään enemmän työtä ja yritetään enemmän.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eihän siitä nyt pääse mihinkään, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut. Te ette ole lunastaneet lupauksianne velkasuhteen vakauttamisesta ettekä sadastatuhannesta uudesta työllisestä. Sen sijaan te laitatte sairaat ja köyhät ihmiset maksamaan suuryrityksille suunnatun lähes miljardin veroalen ja annatte suurtyöttömyyden jyllätä.

Budjetin tiedotustilaisuudessa sekä valtiovarainministeri että pääministeri kieltäytyivät lisäksi molemmat vastaamasta kysymykseen budjetin nettosopeutusvaikutuksesta. Media teki onneksi työnsä ja kysyi asiaa valtiovarainministeriöstä, jonka mukaan hallituksen tekemät päätökset heikentävät julkista taloutta vuonna 27.

Pääministeri Orpo, hallituksenne tuo siis eduskunnalle syksyllä budjetin, jossa leikataan sotepalveluita ja korotetaan asiakasmaksuja, jossa annetaan suuryrityksille vappumiljardi ja joka heikentää julkista taloutta. Mitäpä luulette, onko tämä kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä kyselytunti alkoi sillä, että oppositio kantoi huolta velkaantumisesta. Tosiasiassa oppositio, erityisesti vasemmistoliitto, on ainoastaan huolestunut siitä, että hallitus tekee veronkevennyksiä, että yritykset ja työntekijät saavat hieman enemmän rahaa, joka heille kuuluu. [Välihuutoja]

Mitä tulee tähän kokonaisuuteen, niin avasin tätä jo ensimmäisessä vastauksessani. Ensi vuoden budjetissa säästöjen kokonaistaso lähentelee viittä miljardia. Sen lisäksi, kyllä, me teemme veronkevennyksiä. Valitettavasti teidän kahdeksan miljardin veronkiristyslista, jota olette pitäneet kesän aikana esillä, tekisi sen, että tässä maassa loppuisi kaikki kasvu. Se, mitä ylipäätänsä seuraa veronkiristyksistä, on jotain sellaista, mitä tämä hallitus ei tavoittele. Samaan aikaan meidän nettosopeutus meidän päätöksillämme on selvää myös ensi vuonna. Määräaikaisia menolisäyksiä liittyy Ukrainan tukemiseen ja meidän investointipakettiin. Kertokaa, mitä te näistä vastustatte. [Puhemies koputtaa] Sen lisäksi nämä säästöt ovat pysyviä ainakin niin kauan kunnes ne joku peruuttaa. Ne ovat pysyviä. Sen sijaan nämä menolisäykset ovat väliaikaisia. Toivottavasti eivät kuitenkaan ne veronkevennykset.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, epäilitte jälleen kerran, että SDP ei muista, miten talouspäätökset hallituksessa kulkevat. [Sanna Antikainen: Siltä se vaikuttaa!] Minusta se on vähän ylimielinen kommentti etenkin tilanteessa, jossa te rikotte velkaennätyksen, jossa teidän viimeinen budjettinne ottaa puolet enemmän velkaa kuin valtiovarainministeri Saarikon viimeinen budjetti ja jossa te olette vieneet työttömyyden EU:n korkeimmaksi. Minusta sitä taustaa vasten erityisesti tuo on hiukan ylimielinen kommentti.

Arvoisa pääministeri, te käytitte kesän riitelyyn oman ministerinne kanssa näistä järjestöavustusten kriteereistä, ja nyt on saatu selville, että te olette tekemässä näin isot leikkaukset ja ne väistämättä uhkaavat vaikkapa puhevammaisten välttämätöntä apua, lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä tai jälkihuoltoa. Kun te nyt riihessä päätitte kiihdyttää velkaantumista — siis riihen päätökset [Puhemies koputtaa] kiihdyttävät velkaantumista — onko todella niin, että tässä kokonaisuudessa te ette yhtään [Puhemies koputtaa] löytäneet armoa tälle tärkeälle vapaaehtoistyölle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sosiaali- ja terveysministeri Rydman, olkaa hyvä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Pääministeri!]

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tosiaan ollut aikanaan sellainen järjestelmä, jossa peliongelmaiset pelasivat raha-automaatteja, siitä kolisi rahaa ja tämä raha ohjattiin erilaisille järjestöille. Sillä ruokittiin peliongelmaisuutta ja luotiin valtava kannuste perustaa varsin monenkirjava joukko erilaisia yhdistyksiä, jotka sen jälkeen ovat tottuneet kiinteästi valtionapuja saamaan. [Mika Kari: Kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto!]

Osa näistä järjestöistä tekee myöskin äärimmäisen arvokasta työtä, [Välihuuto] mutta ei tarvitse muuta kuin pintapuolisesti katsoa listaa, niin havaitsee jo, että yhdellä ja samalla alallakin toimii kymmenittäin saman alan järjestötoimijoita. [Välihuutoja] — Annoin vain, edustaja Mäkynen, vinkin, miten sosiaalidemokraatitkin pystyvät tähän tutustumaan kuluttamatta siihen sen kummemmin aikaa. — Mutta tässä on nyt olennaista se, että hallitus on laatinut sellaiset kriteerit, joilla järjestöjä kannustetaan yhdistymään, panostamaan siihen konkreettiseen kohtaavaan työhön ja karsimaan hallintoaan. Tätä varmaankaan ei oppositiossakaan ole syytä vastustaa, jollei sitten [Puhemies koputtaa] ole huolissaan jostain muusta kuin siitä itse kohtaavasta työstä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä se on uskottava, että meidän oikeistohallitus tosiaan teki budjetin, joka heikentää meidän julkista talouttamme eikä meidän velkaantumistamme vähennä, vaan itse asiassa lisää sitä. Se on kyllä harmillinen juttu, koska ei se varmaan teidän alkuperäisiä tavoitteitanne ollut.

No, meidän työttömyystilannehan on todella surullinen tällä hetkellä, mutta siitä huolimatta täältä riihestä ei tullut takuutyötä nuorille, ei työttömyysturvan suojaosan palautusta, ei työntekijän palkkaamisen sivukulujen puolitusta, ei siirretty sakkomaksuja työttömistä paikalliseen toimintaan ja työllistävään toimintaan yhtään sen enempää, ei tullut kasvupakettia matkailualalle, ja sitten me ihmetellään, kun se työllisyys ei nouse. No, ei kai se nouse, jos niitä keinoja ei ole.

Kun me nähdään, miten tämä työllisyystilanne syö meidän talouttamme, ja jos se ei saa teitä toimimaan, niin saisiko teitä toimimaan se ajatus siitä inhimillisestä hädästä, joka ihmisillä on, kun he eivät pääse töihin, eivät saa toimeentuloa, eivät pääse rakentamaan omaa elämäänsä eteenpäin? Me tarvitaan rohkeampaa työllistämispolitiikkaa Suomeen, jotta me päästään tästä jaloillemme oikeasti. Sadastatuhannesta lisätyöllisestä piti tulla kaksi miljardia valtion kassaan — ei ole tullut. [Puhemies: Kysymys!] Pääministeri, ette osannut vastata siihen, paljonko tämä työttömyystilanne [Puhemies koputtaa] tällä hetkellä meille maksaa, joten kysyn ministeri Purralta: paljonko tämä meidän työttömyystilanteemme meille tällä hetkellä maksaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Vastauspuheenvuorot kestävät yhden minuutin. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset tietenkin näkyvät valtion budjetissa paitsi työttömyyden suorina menoina myös esimerkiksi viimesijaisessa sosiaaliturvassa, mutta sen yhteenlaskeminen, mikä näistä johtuu työttömyydestä ja mikä jostakin muusta, ei ole aivan yksiselitteistä. Mutta kuten tässä on moneen kertaan jo kuvattu, se, miten työpaikkoja tähän maahan erityisesti saadaan, yksityisen sektorin kasvua, on juuri se, joka nojaa talouden kasvuun, siihen, että tässä maassa on kannattavaa liiketoimintaa: Yritys uskaltaa työllistää ihmisiä. Yksinyrittäjä päättää siirtyä kaksi ihmistä työllistäväksi yritykseksi. Kymmenen hengen yritys palkkaa kaksi lisää. Sillä tavalla tähän maahan syntyy työpaikkoja. Sen sijaan erilaiset tukityöllistämiskeinot ovat ehdottomasti tarpeellisia silloin, kun työttömyys on korkealla, ja niitä tämä hallitus onkin tehnyt, mutta aito työllisyyspolitiikka nojaa aina talouden kasvuun ja yritysten toimintaedellytyksiin.

Kiitos, arvoisa puhemies! Onhan tämä nyt irvokasta, että täällä SDP:n edustaja Räsänen puhuu uskottavuudesta. SDP on vastustanut kaikkia hallituksen tekemiä leikkauksia, ja nyt sitten pitäisikin yhtäkkiä leikata.

Tiedättekö mitä? Suomen talous kasvaa, se todella kasvaa. Se kasvaa, vaikka SDP on vastustanut myös kaikkia hallituksen tekemiä veronkevennyksiä. Työn verotus kevenee kaikkiaan puolellatoista miljardilla, ja tiedättekö mitä? Peräti yli miljardi kohdistuu pieni- ja keskituloisille — pieni- ja keskituloisille. Eikö se ole teistä hyvä asia? Ja sitä te kutsutte kassanryöstöksi.

Väitteenne myös siitä, etteivät hyvätuloiset osallistu näihin talkoisiin, on kyllä aikamoista SDP:läistä sumutusta. Uskottavuus on kaukana. Varmaan tiedätte sen, että suurituloisin viidennes maksaa yli 60 prosenttia ansiotuloveroista, vaikka heitä on vain 20 prosenttia palkansaajista.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, voitteko vääntää nyt rautalangasta — en tiedä, onko se mahdollista, mutta pyydän, että yritätte —, millainen kassanryöstö on tämä vasemmistolainen 5—9 miljardin veromoukari, [Puhemies koputtaa] joka kyykyttää suomalaiset yrittäjät ja suomalaiset palkansaajat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Samaan aikaan, kun tämä hallitus on tehnyt säästöjä ja sopeutustoimia, olemme pitäneet tärkeänä, että me mahdollistamme tulevaisuuden kasvua. Me teemme sellaisia uudistuksia, jotka helpottavat yritysten toimintaedellytyksiä. Me teemme sellaisia uudistuksia, jotka lisäävät työn kannustimia ja erityisesti parantavat ostovoimaa. Niinpä tällä hallituskaudella esimerkiksi palkansaajan ostovoima on koko hallituskauden ajan parantunut, mutta toki silloin, kun se romahti vuonna 2022, kuoppa oli niin syvä, että palkansaaja oikeastaan vasta tänä vuonna pääsee sieltä kuiville. Mutta meidän tekemämme oleelliset veronkevennykset esimerkiksi työhön kokonaisuudessaan, kun otetaan lapsiperheiden vähennykset huomioon, nousevat jopa 1,8 miljardiin euroon. Tällä on erittäin merkittävä vaikutus.

Toki veronkevennysten tekeminen sille suurelle keskiluokalle on kallista, ja senpä takia se myös siellä viivan alla näkyy, mutta se on tämän hallituksen nimenomainen päätös, että samaan aikaan, kun me teemme totta kai sopeutustoimia, me olemme pyrkineet tätä kokonaisveroastetta myös saamaan alas. Onneksi se tällä hallituskaudella [Puhemies koputtaa] noin prosenttiyksikön laskeekin. Tämä on erittäin hyvä suomalaiselle kansantaloudelle ja meidän tulevaisuudelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä ollut falskia kuunneltavaa, että te edelleen perustelette vaikkapa näitä järjestöleikkauksia ja asiakasmaksujen korotuksia välttämättömyydellä ja talouden tasapainotuksella samaan aikaan, kun rahaa kuitenkin on näihin massiivisiin veroalennuksiin.

Tämä hallitus, kokoomus etunenässä, on rakentanut itsestään mielikuvaa tarkan talouden vartijana, mutta todellisuudessa se hinku jakaa rahaa ja veroetuja etenkin rikkaimmille ja suuryrityksille ajaa yli kaiken huolen julkisesta taloudesta tai mistään muustakaan. Hallituksen perinnöksi jää Suomen luisu lasten luokkayhteiskunnaksi, polvilleen isketty järjestökenttä, roihuava ilmastokriisi. Teidän päätöstenne seurauksena tosiaan Suomessa yli 26 000 lasta lisää elää köyhyydessä, ja me tiedämme hyvin, että lapsena koetulla köyhyydellä voi olla hyvin pitkä varjo. Inhimillinen hintalappu on suuri, mutta niin voi olla myös taloudellinen hinta. Pääministeri, kysyisin teiltä: onko teidän mielestänne kohtuullista, että nämä lapset joutuvat kantamaan taakkaa tästä talouden tilanteesta ja teidän hallituksenne halusta jakaa veroalennuksia suuryrityksille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksella ei ole siis mitään muuta tavoitetta politiikassaan kuin se, että Suomi on hyvinvoiva yhteiskunta jokaiselle, kaikenikäisille ja varmasti erityisesti niille lapsille ja nuorille. [Välihuutoja vasemmalta] Teidän vasemmistopuolueiden, vihreät mukaan lukien, ajatus perustuu edelleen siihen vanhaan maailmaan, että jos meillä on ongelmia, niin korotetaan tukia, kerätään lisää veroja ihmisiltä — siis ihmisiltä — ja yrityksiltä. Se ei pelasta Suomea eikä meidän hyvinvointia eikä niitä perheitä. Ne perheet pelastetaan sillä, että isä ja äiti saavat töitä, että saavat palkkatuloja [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] ja että se työ kannattaa ottaa vastaan mieluummin kuin elää tuilla. Ja kun me saadaan tämä yhteiskunta toimimaan, että meillä on korkea työllisyys, talouden kasvu, silloin meillä on varaa myöskin huolehtia vielä paremmin heikoimmassa asemassa olevista. Mutta minä sanon uudelleen sen, mitä tulee näihin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten välttämättömiin palveluihin: yhteiskunnan tehtävä on kaikissa tilanteissa huolehtia niistä.

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme aina painottaneet, että Suomi menestyy ja kasvaa työnteolla ja yrittämisellä. Kasvua ei synny esimerkiksi sosialistien ehdottamalla puolustusveroksi naamioidulla himoverotuksella, jolla pyritään varastamaan duunareiden työn hedelmät. Kun taloutta pannaan kuntoon, ei tarvita uusia veroja, vaan on tehtävä ensisijaisesti sopeutuksia, ja ne on kohdistettava valtion toissijaiseen toimintaan. Näin tämä hallitus on tehnytkin. Säästöjä tehdään muun muassa hallintoon, kehitysapuun, järjestöihin ja suorastaan surkeita tuloksia tuottaneisiin kotouttamispalveluihin.

Riihipäätöksissä on mielestäni erityisen ilahduttavaa veronkevennysten kohdistuminen pieni- ja keskituloisiin. Työnteko kannattaa jatkossa paremmin. Tällä vaalikaudella kokonaisveroaste laskee. Suunta on oikea, sillä korkea veroaste on ollut Suomen menestymisen este aiemmin.

Arvoisa pääministeri, kysynkin: miten arvioisitte tälle hallituksen toimien vauhdittamalle talouskasvulle käyvän, jos vasemmistopuolueet pääsisivät uudestaan valtaan duunarin tilipussin tyhjentävän veropolitiikkansa kanssa? [Välihuutoja — Suna Kymäläinen: Säästä, Jani, tuo Lappeenrantaan puolen vuoden päästä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. — Todellakin on niin, että ne hallituksen toimet, joilla me on haluttu tähän maahan toimeliaisuutta ja yrittäjyyttä ja investointeja, ihmisiä kannustaa tekemään enemmän työtä, ottamaan vastuuta, ahkeroimaan ja palkkaamaan lisää väkeä, ovat kokonaisuus, ja jos tässä nyt ryhdytään pakittamaan, kun se talous nyt on lähtenyt vahvasti liikkeelle, se lyö veromoukarilla päähän sitä talouden kasvua, ja se tarkoittaa sitä, että työllisyyden positiivinen kehitys, joka on nyt lähtenyt liikkeelle, katkeaa siihen samaan paikkaan ja väitän ja uskon, että moni niistä investoinneista, jotka ovat nyt suunnittelupöydällä tai lähtemässä liikkeelle, ei lähtisi liikkeelle. Se olisi valtavaa myrkkyä, ja sen tähden tämä hallituksen talouspolitiikan linja on oikea — kasvun ja työllisyyden linja, jossa ihmisillä on toimeentuloa, siitä palkasta jää enemmän käteen ja yrittäjä hyötyy enemmän riskinotostaan. Tämä on ainut oikea linja. [Välihuutoja — Mauri Peltokangas: Suomen pelastus on oikeistohallituksen jatko! — Suna Kymäläinen: Luoja meitä siltä säästäköön!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koko hallitus, nyt myös kokoomus ja RKP, on siis pitämässä kiinni näistä jättimäisistä sotejärjestöjen leikkauksista, leikkauksista, joita jopa Hesarin pääkirjoitussivulla kutsuttiin täysin ”kohtuuttomiksi”. Iso osa järjestöistä joutuu todennäköisesti lopettamaan, ja tästä tulevat kärsimään jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevat ihmiset, kuten esimerkiksi vammaiset tai asunnottomat. Jälleen kerran hallitus on siis päättänyt tehdä täysin ideologisen päätöksen, jolla viedään niiltä, joilla on jo valmiiksi kaikista vähiten. Samaan aikaan te olette tehneet politiikkaa, jossa yhä useampi ihminen tulee tarvitsemaan apua. Miten nähdään, että näin isoilla leikkauksilla järjestökenttään on myös laajempi vaikutus? Tämä on suoranainen hyökkäys kansalaisyhteiskuntaa ja koko suomalaista demokratiaa kohtaan, mutta samaan aikaan kuitenkin niin vaalirahoittajille, niin kaikista rikkaimmille kuin vaikka golfaajille riittää tukea. Pääministeri, onko näin kohtuuton tilanne teidän tavoitteenne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja totesi, että jopa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan kritisoi oikeistohallituksen politiikkaa. Jo on aikoihin eletty! [Naurua oikealta] Tällaista ei ole varmaan koskaan aiemmin nähty, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta kun kerran tällainen historiallinen tapaus on päässyt tapahtumaan, niin luetaanpa, mitä Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan kirjoittaa: ”Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on linjannut, millaista järjestötoimintaa valtio rahoittaa. Tavoitteena on selvästi kaventaa järjestöjen työ vain konkreettiseen auttamiseen ja viedä niiltä roolia ihmisten vaatimusten ja tarpeiden välittäjänä poliittiseen päätöksentekoon.” [Oikealta: Onpa julmaa!] Juuri näin, Helsingin Sanomat on täysin oikeassa: Tämä on hallituksen tahtotila. Me haluamme suojata konkreettista, kohtaavaa, auttavaa työtä ja leikata sen sijaan poliittiselta, ideologiselta rälssiltä, jota myöskin järjestökenttä hyvän tarkoittavan tarkoituksen varjossa on harjoittanut. [Välihuutoja] Löysät pois, rahat konkreettiseen auttamiseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — [Hälinää] Hyvät edustajat, hiljennytään taas. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, tässä ei ole kyllä mitään naurun tai hymyn aihetta. Tätä täytyy katsoa nimenomaan arvovalintojen näkökulmasta. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Teille on niin tärkeää laskea esimerkiksi pankkien ja suurten kauppajättien verotusta, että te olette valmiit tekemään budjetin, joka heikentää julkista taloutta, ja samaan aikaan te rahan puutteeseen vedoten leikkaatte järjestöiltä ja nostatte jo ennestään kovinkin korkeita asiakasmaksuja: terveyskeskusmaksuja, poliklinikkamaksuja, vanhustenhoivamaksuja. Kyllä nämä korotukset iskevät kaikkein eniten pienituloisiin, eläkkeensaajiin, sairaisiin, työttömiin. Te siis pyydätte sairaita, eläkkeensaajia osallistumaan talkoisiin samaan aikaan, kun te jaatte sitten suuryrityksille näitä jättiveronkevennyksiä.

Pääministeri, minä kysyn nyt teiltä: kun te välttämättä haluatte keventää suuryritysten ja niiden osingonsaajien verotusta ja lähettää tämän laskun pienituloisille, niin tiedättekö te, miltä tuntuvat sen pienituloisen rahakukkarossa rajut asiakasmaksujen korotukset?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On selvää, että maksujen korotukset tuntuu, ja jos on pienet tulot, niin silloin ne pienetkin korotukset tuntuu. Mutta hyvinvointialueiden rahoituspohjaa meidän on vahvistettava, ja onneksi kuitenkin meillä on järjestelmät, joissa on maksukatot, ja kaikkein pienituloisimpia pystytään auttamaan näissä tilanteissa. Mutta hyvinvointialueiden rahoitus on valtavan kokoinen kysymys, ja hallitus on todellakin tehnyt sen eteen paljon. Me ollaan lisätty noin neljä miljardia tällä vaalikaudella hyvinvointialueiden rahoitusta kaiken tämän leikkaamisen keskellä. Se on mielestäni merkittävä summa ja osoittaa sen, että me todella välitetään siitä, että ihmiset pääsevät hoitoon sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Sitten edelleen palaan siihen: hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta kokonaisuudessaan ensi vuonna 3,1 miljardia. Luultavasti — tunnen logiikan — saan toistaa tämän noin sata kertaa teille, mutta näin se nyt kuitenkin on. Lisäksi on kaksi eri asiaa — aidosti. Veropolitiikka on se, millä me luomme edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle ja hyvinvoinnille Suomessa, ihmisten työpaikoille ja toimeentulolle. Niistä syntyvillä verorahoilla me sitten pidämme yllä tätä koko hyvinvointia. Minusta se on hieman ikävä rinnastus, kun te pistätte näitä tällä tavalla rinnakkain.

Kunnioitettu herra puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, varsinkin pääministerin vastauksia edustaja Honkoselle ja edustaja Kallille, niin itselle jää ainakin vaikutelma ja tunne siitä, että teille, pääministeri, ja teille koko hallitukselle tulee uutisena se, että tässä maassa vallitsee suurtyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat ennätyslukemissa, ja työttömyysasteemme on edelleenkin EU:n korkein. No, hallituksella olisi keinot tukea työllisyyttä talouskasvun alla, mutta te valitsitte olla puuttumatta tähän tilanteeseen. Päätöksenne eivät tuoneet merkittäviä uutisia nuorten, pitkäaikaistyöttömien tai ensimmäistä työntekijää harkitsevien yritysten tilanteeseen.

Kunnioitettu puhemies! Kysynpähän vain pääministeriltä: Kun te puhutte täällä tavoitteista, niin minne jäi se teidän tavoite sadastatuhannesta uudesta työllisestä, kun on kolme vuotta käyty tätä vaalikautta? Mihin jäi se tavoite?

Arvoisa puhemies, esitin sen kyllä pääministerille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Annan vastauspuheenvuoron työministeri Marttiselle. Olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies, ja oikein hyvää alkavaa syksyä, hyvät kollegat! Näyttää siltä, oppositiokollegat, että olette saaneet levätä kunnolla kesällä, kun tätä tämän päivän keskustelua olen tässä saanut seurata. — On näin, että työttömyys on edelleen aivan liian korkealla tasolla. Sitä ei missään tapauksessa ole, edustaja Kettunen, kiistäminen. Samaan aikaan on myös totta, että talous kasvaa tällä hetkellä Suomessa erittäin vahvasti ja kuluttajien luottamus ja yrittäjien luottamus taas tulevaisuuteen on vahvistunut. Olemme kuulleet erittäin paljon myönteisiä investointiuutisia, ja hallituksen tekemällä politiikalla me haluamme vahvistaa tätä myönteistä kehitystä. Me uskomme siihen, että yrittäjien pitää maksaa vähemmän veroja, jotta taas vastaavasti heille jää tilaa yrityksessään tehdä investointeja. Me uskomme siihen, että taas vastaavasti kun kaikkien palkansaajien verotusta kevennetään, hyvät kollegat, ne rahathan menevät pääosin kulutukseen, ja kyllä, se auttaa taas vastaavasti, niin että tilanne paranee. On tehty iso määrä toimenpiteitä, ja kyllä vakuutan, [Puhemies koputtaa] että me emme seuraa tätä tilannetta toimettomina vaan toimimme määrätietoisesti joka viikko ja joka päivä asian hyväksi.

Arvoisa puhemies, ärade talman! I budgetrian gjordes ett bra initiativ gällande vården. När du är sjuk, när du är som svagast eller när du blir äldre är det särskilt viktigt att du får vård på ditt känslospråk.

Under sommaren har vi läst om många svenskspråkiga som har blivit osakligt bemötta i vårdsituationer på grund av sitt modersmål. Det här är helt ohållbart. Servicen på svenska måste fungera bättre. Det finns överhuvudtaget ingen god vård och omsorg om du inte får den på ditt modersmål.

Siksi on hyvä, että hallitus riihessä on päättänyt edistää uutta kielikohtaamisjärjestelmää. Sillä varmistetaan, että suomen- tai ruotsinkielinen potilas kohtaa samankielisen lääkärin tai hoitajan. Hoitoa ja hoivaa on saatava omalla äidinkielellä. Mutta olisin kysynyt ministeri Ikoselta: pitäisikö meidän tämän lisäksi muuttaa alueiden rahoitusta niin, että alueita palkittaisiin siitä, että palvelu hoidetaan hyvin suomen ja ruotsin kielellä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueitten rahoitusmalli toimii tällä hetkellä niin, että siinä otetaan huomioon myöskin nämä kielikysymykset, ja pidän sitä tärkeänä. Me olemme maa, jossa ihmiset puhuvat eri kieliä, ja on tärkeää, että jokainen voi asioida suomen kielellä, ruotsin kielellä ja näin edelleen, pärjätä niillä. Meillä on keinoja tätä huomioida paitsi rahoitusmallissa myöskin niin, että me ohjaamme alueita tähän ja pidämme huolta tällä ohjauksella siitä, että alueet ottavat näitä erilaisia tarpeita huomioon.

Jos tiiviisti vastaan tähän teidän kysymykseenne, niin pidän asiaa tärkeänä. Ensisijaisena välineenä näen tämän ohjauksen hyvinvointialueille. Mutta myöskin nämä kielikriteerit ovat yksi tärkeä elementti osana sitä hyvinvointialueitten rahoituksen turvaamista. Niin kuin täällä on nyt tänään kuultu, niin hyvinvointialueitten rahoitushan on kasvanut tällä kaudella noin neljä miljardia euroa. Se on nyt ensi vuonna jo 27,2 miljardia, eli se nousee vielä ensi vuonnakin tässä kokonaisuudessa, ja sen sisällä huolehdimme erilaisista tarpeista, mitä eri puolilla maata on. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Olisi kohtuullista, että oppositio antaisi arvoa sille, että tulevan vuoden budjetissa pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään yli 200 miljoonalla eurolla, mikä on merkittävä lisä esimerkiksi lapsiperheille, joilla verotusta on kevennetty jo työtulovähennyksen lapsikorotusten kautta. Kristillisdemokraateille on ollut tärkeää, että taloussopeutuksista huolimatta kotihoidon tukea ei ole leikattu ja lapsilisiä on jopa hiukan korotettu, sillä nyt tarvitaan viestejä, että kaikki vauvat ovat tervetulleita. Kun nyt kesällä on kuitenkin puolueilta tullut viestejä, että perheille joustavaa kotihoidon tukea haluttaisiin ajaa alas, niin kysyn valtiovarainministeriltä: pitääkö paikkansa, että SDP:n vaatima kotihoidon tuen rajaaminen alle kaksivuotiaisiin lapsiin lisäisi julkisen sektorin kuluja peräti 84 miljoonaa euroa ja päiväkodit ruuhkautuisivat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En valitettavasti ole päässyt perehtymään näihin SDP:n ehdotuksiin enkä niiden tarkkoihin vaikutuksiin. Minulla on riittänyt hommaa täällä hallituksessa. Aivan kuten edustaja sanoikin, niin tämä hallitus ei ole tehnyt säästöjä kotihoidon tukeen ja jopa tässä tilanteessa olemme kyenneet korottamaan esimerkiksi lapsilisiä.

Itse korostan omaan salkkuuni kuuluvana tietenkin veropolitiikkaa, joka tässä on mennyt nimenomaan oikeaan suuntaan: Merkittävät työhön kohdistuvat veronkevennykset, vielä huomattavasti paremmat nimenomaan lapsiperheille. Me olemme työtulovähennyksen lapsikorotusta kyenneet parantamaan useamman kerran, ja tämä on erittäin merkittävä asia. Se, että lapsiperheissä jää enemmän rahaa käteen työstä, on kaikin tavoin erittäin kannatettava asia. Uskoisin, että kun pelkästään meidän syntyvyysluvuissa nyt näkyy pieni positiivinen vire, niin tällainen politiikka voi tätäkin asiaa auttaa, ja toivottavasti sitä voidaan tulevina vuosinakin vielä jatkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.

Ärade talman! Regeringens prioriteringar drabbar tredje sektorn hårt, och det borde inte vara någonting att skratta åt, som här har skett i dag. Till exempel FDUV bedömer att deras STEA-finansiering kan minska med två tredjedelar, och även om slutresultatet inte skulle bli fullt så katastrofalt är det här orättvis politik som slår hårt mot människor i en utsatt position. Samtidigt hittar regeringen 800 miljoner euro till att sänka samfundsskatten, trots att det är utdömt som en ineffektiv tillväxtåtgärd. Det här är kall och kortsiktig politik.

Arvoisa puhemies! Hallituksen mielestä on siis pakko tehdä leikkauksia sotejärjestöihin, koska taloudellinen tilanne on niin paha, mutta samaan aikaan rahaa löytyy suuryrityksille. Olemme kaikki kuulleet sotejärjestöiltä tärkeitä hätähuutoja, ja heidän toiveensa oli, että hallitus kohtuullistaisi leikkauksia. Mutta ei, hallitus piti kiinni näistä lyhytnäköisistä leikkauksista.

Hyvä ministeri, miten selitätte tätä arvovalintaa esimerkiksi Autismiliitolle tai Kehitysvammaliitolle? Mikä on viestinne heille? Ja kun puhuitte fuusioista, niin mietin, kenen kanssa katsotte, että kattojärjestöjen pitäisi yhdistyä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sosiaali- ja terveysministeri Rydman, olkaa hyvä.

Värderade talman! För det första måste jag påpeka att man inte ännu har fattat något beslut angående hur man sist och slutligen kommer att allokera stöden som ges genom organisationen STEA. Det som är utgångspunkten är att vi betonar det konkreta mötande arbetet som är i kärnan av den verksamhet som vi alla vill främja. Nu har de där kriterierna som har trätt i kraft, som regeringen har satt upp, skaffat vissa incitament för organisationer att göra fusioner och avskaffa onödig byråkrati och fokusera just på det mötande arbetet som är i kärnan av de där organisationerna.

Mitä tulee tähän kysymyksen jatko-osaan, niin silloin kun kevennetään verotusta, se tarkoittaa sitä, että otamme ihmisiltä vähän vähemmän heidän omaa rahaansa. Tässä maassa liian korkea verotuksen taso on tällä hetkellä jo kasvun ja hyvinvoinnin este, ja näitä esteitä tämä hallitus on pyrkinyt [Puhemies koputtaa] ja pyrkii edelleenkin purkamaan.