Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020

Arvoisa puhemies! Eilen keskustelimme täällä siitä, miten nyt käsiteltävänä oleva budjetti sopii nykyiseen taloustilanteeseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Talouskasvun näkymä on hidastuva, ja epävarmuudet ovat suuret. On kysytty, miten hallitus on tähän näkymään reagoinut. Toteutamme juuri sitä aktiivista finanssipolitiikkaa, jota kansainvälisessä keskustelussa ja yhä enemmän myös kotimaisessa keskustelussa on viime aikoina korostettu. Tämä aktiivisen finanssipolitiikan periaate on selvästi kirjattu hallitusohjelmaan. Nyt toteutamme sitä käytännössä. Budjetti vahvistaa kokonaiskysyntää ja sitä kautta kasvua ja työllisyyttä ensi vuonna. Ilman tämän budjetin uusia päätöksiä ensi vuoden kasvuluku olisi valtiovarainministeriön ennusteessa 0,5 prosenttia pienempi. Valtiovarainministeriön johtavat virkamiehet vahvistivat tämän, kun eilen keskustelin heidän kanssaan. Ilman hallituksen talouspoliittisia päätöksiä ensi vuoden kasvu ei yltäisi edes 1 prosenttiin.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Anteeksi — rauhoitutaan ja käydään keskustelut muualla kuin täällä salissa, että kuullaan esittely.

Utan regeringens beslut skulle den ekonomiska tillväxten inte ens nå 1 procent.

Arvoisa puhemies! Oikean suunnan ja politiikan lisäksi tarvitsemme politiikkaa, joka nostaa työllisyyttä pysyvästi nykyisestä. Siihen olemme hyvin vahvasti sitoutuneet. Kuten eilisessä keskustelussa kävin läpi, työllisyyden kasvuun on hallitusohjelmassa kirjattu selkeät tavoitteet ja suuntaviivat. Olemme edenneet täsmälleen hallitusohjelmassa asetettujen askelmerkkien ja aikataulun mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Eilen viittasin tässä keskustelussa budjettiin liitetyn taloudellisen katsauksen sivulta 99 löytyvään taulukkoon, jossa on käyty läpi niitä tekijöitä, joilla voimme vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä tulevaisuudessa. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää ensinnäkin sitä, että saavutamme pysyvästi nykyistä korkeamman työllisyyden. Talouden kasvun ja korkean työllisyyden perusedellytysten on oltava kunnossa.

Det betyder att vi har kunskap, bra utbildning, forskning, innovationer, infrastrukturer och service. Det betyder att vi har tillit och tro, att alla är med.

Se tarkoittaa siis korkeaa osaamista, toimivaa koulutusta, korkeatasoista tutkimusta ja innovaatiotoimintaa, toimivia liikenneväyliä ja etenkin toimivia raideyhteyksiä sekä toimivia työllisyyspalveluita. Lisäksi se tarkoittaa yhteiskunnan vakautta ja ennakoitavuutta ja luottamusta ihmisten välillä, sitä että kaikki pysyvät mukana.

Tärkeä osa vakautta ja ennakoitavuutta on ilmastopolitiikka, joka on kunnianhimoista ja oikeudenmukaisella tavalla toteutettua, niin että kaikki voivat katsoa turvallisin ja luottavaisin mielin tulevaan. Kun nämä perustekijät ovat kunnossa, yritykset ovat valmiita investoimaan ja työllistämään ja työpaikat ja työntekijät löytävät toisensa. Silloin saavutamme nykyistä korkeamman työllisyyden pysyvästi. Tätä perustaa hallituksen talouspolitiikka vahvistaa. Panostamme tässä budjetissa koulutukseen, tutkimukseen, työllisyyspalveluihin, liikenneväyliin sekä ilmasto- ja luonnonsuojelutoimiin. Vahvistamme sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Nämä ovat kaikki niitä tekijöitä, joihin taloudellinen menestyksemme perustuu.

Vår ekonomiska framgång är baserad på utbildning, sysselsättning och social rättvisa. Allt det här ger också människor framtidstro.

Arvoisa puhemies! Korkean työllisyyden ohella julkisen talouden kestävyyttä voidaan vahvistaa vaikuttavasti julkisia palveluita kehittämällä. Ennalta ehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla on suuri rooli. [Ben Zyskowicz: Oikein!] Kun ihmiset pääsevät lääkäriin oikeaan aikaan ja saavat oikeaa hoitoa tai kuntoutusta oikeaan aikaan, toimintakyky vahvistuu. Potentiaali varsinkin ikäsidonnaisten menojen kasvun hillitsemiseen tätä kautta on suuri. Myös näihin asioihin liittyviä toimenpiteitä laitamme liikkeelle ensi vuoden budjetissa. Esimerkiksi hoitotakuun toteuttaminen on tässä suhteessa tärkeää. Sen tavoitteena on, että kiireettömässä tilanteessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on tärkeä osa sitä reilua, oikeudenmukaista ja vastuullista talouspolitiikkaa, jolla haluamme vahvistaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. — Kiitoksia.

Tähän osioon on varattu nyt kaksi tuntia. Edustajille tiedoksi, että nyt käydään debatti ja jos tämä loppuu ennen tätä kahta tuntia, ennen kello 12:ta, niin sitten jatketaan sillä puhujalistalla, joka keskeytyi eilen illalla istunnossa. Käydään debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat varata puheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Arvoisa herra pääministeri, teidän hallituksenne on nyt ollut muutaman kuukauden olemassa, ja nyt valitettavasti näyttää siltä, että tämän teidän hallituksenne toiminta on hyvin sekavaa, ja näyttää myöskin siltä, että toimintakykynne ja päätöksentekokykynne on melko heikkoa erityisesti vaikeissa asioissa.

Muutama esimerkki: Te olette siirtäneet nämä tärkeimmät eli työllisyystoimet, käytännössä kaikki uudet työllisyystoimet, johonkin ensi vuoteen. Me emme ole saaneet tarkkaa kuvausta siitä, milloin on tulossa ja mitä on tulossa. Vanhuspalveluista te teitte kirjauksen, joka on loppujen lopuksi tyhjä kirjaus: ei ole hoitajia, ei ole rahaa. Te lisäsitte menoja ennen tietoakaan pysyvistä tuloista, vaikka olette puhuneet jo muuta. Ilmastonmuutostoimia ei näy, ei kuulu. Yritystuet ovat perkaamatta, [Antti Lindtmanin välihuuto] ja palkansaajan ostovoima heikkenee. Eli te olette tehneet vain helpot päätökset. Rahaa on, ja te olette todella sitä jakaneet.

Herra pääministeri, minun kysymykseni on se: onko teillä hallituksessa kykyä tehdä myös näitä vaikeita päätöksiä, jotka tulevat käytännössä ratkaisemaan sen, [Puhemies: Aika!] saavutatteko te teidän hallitusohjelmanne tavoitteet ja pystytäänkö [Puhemies koputtaa] turvaamaan suomalaisten tärkeät hyvinvointipalvelut? [Timo Heinonen: Niitä odotellessa!]

Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt vähän kysyn myöskin opposition vaihtoehdon perään. Ministeri, korjaan, edustaja Orpo, mikä teidän saldonne oli yritystukien leikkaamisessa? [Eduskunnasta: Nolla!] — Nolla euroa, pyöreä nolla euroa. — Edustaja Orpo, kun te täällä nyt suureen ääneen kyselette, koska hoitajamitoitus tulee voimaan, niin mikä teidän saldonne on, mikä teidän oma historianne on tässä kysymyksessä? Te olette valtavan määrän käyttäneet vuosien varrella poliittista pääomaa estääksenne tämän. Sen lisäksi leikkasitte kymmeniä miljoonia vanhuspalveluista ja veitte hoitajilta lomarahat.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetti on oikea vastaus tähän suhdannetilanteeseen: talouden toimeliaisuutta tukeva, lievästi elvyttävä. Kun kokoomus täällä kritisoi hallitusta lievästä alijäämästä, niin nyt kysymys kuuluu, mitä jättäisitte toteuttamatta — yhdenvertainen päivähoito-oikeus, [Ben Zyskowiczin välihuuto] ammatilliset opettajat, teiden korjausrahat — ja jos ette jättäisi toteuttamatta, niin miten te alijäämää kasvattamatta [Puhemies koputtaa] toteuttaisitte miljardituloveronkevennykset vielä tämän kaiken päälle. [Leena Meri: Hyviä säästökohteita perussuomalaisilla!]

Rouva puhemies! Vieraskielisten määrä Suomessa on noussut 1 prosentista noin 5 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä on nyt jo lähemmäs 20 prosenttia, ja väestöennusteen mukaan muun muassa Vantaalla esimerkiksi 15 vuoden ennuste on 34 prosenttia väestöstä. Onko hallituksella mielestänne mitään vastuuta siitä, miten tämä Suomen vieraskielisten osuuden, ulkomaalaisten määrän kasvu tulee tapahtumaan? Millaisen ulkomaalaisten määrän osuuden hallitus haluaa Suomessa?

Turvapaikanhakijamäärät olivat ennen, 90-luvulla, aika pitkälti mitättömiä, mutta sitten 2000-luvulle tultaessa oltiin 3 000:ssa ja nyt ollaan menty 5 000:n vuosivauhtia ja mennään yhä. Tästä huolimatta nostatte pakolaiskiintiötä vähintään sadalla. Minkä takia? Tiedättekö te edes vielä, mistä maasta aiotte nämä sata uutta tulijaa hakea?

Arvoisa rouva puhemies! Joku suomalainen poliitikko puhui, että on monomaanista puhetta, ja tämä on nyt varmaan sitä monomaanista puhetta. Ainut asia, mikä tuntuu edustaja Taviolla ja hänen ryhmällään olevan mielessä, on se, onko Suomessa erinäköisiä ihmisiä, eri kieltä puhuvia ihmisiä, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] eri vakaumuksia omaavia ihmisiä.

Tosiasiahan on se, että viimeisen neljän vuoden aikana tai itse asiassa vuodesta 2017 Suomen turvapaikanhakijamäärät ovat laskeneet eli sen jälkeen,  kun perussuomalaiset menivät sekaisin,  riitautuivat keskenään  ja hajosivat ja lähtivät hallituksesta.  Sen jälkeen turvapaikanhakijamäärät ovat olleet alhaalla. Tällä hetkellä se on pariatuhatta vuodessa, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä perussuomalaisten ryhmästä] ennätyksellisen alhainen. Keskustan mielestä kannattaa ottaa mieluummin kiintiöpakolaisia kuin niitä veneellä tulevia turvapaikanhakijoita. [Leena Meri: Otatte molempia!]

Puhemies! Täytyy todeta, että minusta me tarvitsemme vieraskielisiä osaajia Suomeen: [Leena Meri: Osaajia!] tarvitaan peliteollisuuteen osaajia, tarvitaan it-alalle osaajia, tarvitaan myös esimerkiksi kotiseudulleni Pohjanmaalle teollisuuteen ihmisiä, [Puhemies koputtaa] turkistalouteen, maatalouteen. [Puhemies: Aika!] Eikö saa tulla vieraskielisiä osaajia Suomeen?

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin mielenkiintoista, että edustaja Kurvinen tulkitsee perussuomalaisten puheita aivan kuin hän haluaa, mutta siihen on totuttu, koska viime päivinä olemme huomanneet, [Paavo Arhinmäen välihuuto] että hieman paniikkia on keskustassa liikkeellä, mutta ei se mitään haittaa.

Haluaisin kysyä pääministeriltä tuosta edustaja Tavion kysymyksen jatkosta: mikä on teidän maahanmuuttopolitiikkanne ja onko sitä? Nyt otetaan pakolaisia, ei tiedetä ehkä oikein mistä, sitten samaan aikaan puhutaan EU:n taakanjaosta Välimerellä. Suomi on etunenässä, muut maat Pohjoismaat mukaan lukien eivät ole kauhean innostuneita tästä Suomen ideasta. Sitten samaan aikaan on turvapaikanhakijoita rajalla. Tuossa keskusta totesi, että eikö ole parempi, että otetaan pakolaisia kuin että on spontaania turvapaikkahakua rajalla, mutta kun nyt on molempia. Nyt ei teillä itselläkään ole selkeätä maahanmuuttopolitiikkaa eikä tietoa siitä, mitä se maksaa. [Puhemies koputtaa] Kerroin eräänä päivänä täällä tutkimuksista, ja sille naurettiin. [Puhemies: Aika!] Miksei hallituksella ole mitään laskelmia?

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä hallitus toteuttaa erilaista politiikkaa kuin edellinen hallitus teki: 70 prosentilla suomalaisista tulot kasvavat. Eilisessä keskustelussakin tuli esille se, että me olemme tehneet arvovalintoja ja me olemme valinneet niin, että ihmisillä ostovoima kasvaa. Se tapahtuu etuuksien korotuksilla, veromuutoksilla, indeksien korotuksilla, joita muuten viime kaudella ei ollut ollenkaan, [Ben Zyskowicz: On se vaikeeta tuo, on se vaikeeta!] ja nettotulot nousevat kolmen alimman desiilin osalta. Me teemme työpaikkoja, parannamme elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia mittavilla liikennehankkeilla ja investoinneilla. Tähän vuoteen 2019 nähden, joka on siis edellisen hallituksen käsialaa, teemme 616 miljoonan euron tasokorotuksen liikenneinvestointeihin — 616 miljoonaa euroa [Puhemies koputtaa] enemmän ensi vuonna liikenneinvestointeihin. [Ilkka Kanerva: Eikä yhtään ratahanketta!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläinen ja monet muut ovat liikenneinvestoinneista puhuneet, ja on hyvä, että perusväylänpitoon nyt panostetaan tähän vuoteen nähden lisää. Vallankumouksellisuuden mittasuhdetta mietittäessä kannattaa muistaa, että perusväylänpidon rahat nousevat lähes samalle tasolle kuin millä ne olivat viime vuonna, [Suna Kymäläisen välihuuto] kun siellä oli perusväylänpidon kärkihankerahoja käytössä, niin että ei ole tässä mitään niin kuin vallankumousta verrattuna edelliseen hallitukseen. Ja keskustalaiset varmasti muistavat hyvin ne panostukset perusväylänpitoon silloin.

Edustaja Lindtman viittasi tässä yritystukiremonttiin. Minä olen täällä kuullut monilta heistä, jotka olivat parlamentaarisessa ryhmässä siitä Pekkarisen työryhmässä neuvottelemassa, että kokoomuksen lista — ja tiedän itsekin sen hyvin — oli toista sataa miljoonaa joka neuvottelutilanteessa yritystukileikkauksia, samoin hallituksessa, jossa itse vastasin näistä neuvotteluista. Ei ollut meistä kiinni, etteikö niitä leikattu, ja tulette sen myös meidän vaihtoehtobudjetissamme näkemään.

Mutta, pääministeri Rinne, haluan teiltä kysyä, kun viittasitte eilenkin siihen, että eivät oikeastaan olekaan työllisyydestä kiinni pysyvien menojen lisäykset, koska pääosa, ehkä 70 prosenttia, rahoitetaan veronkorotuksilla, joita tosin ei vielä kokonaisuudessaan ole olemassa: [Puhemies koputtaa] Eikö niin, että on julkisen talouden tasapainotavoite olemassa, ja eikö niin, että tekin pidätte siitä kiinni [Puhemies: Aika!] — kertokaa, paljonko joudutte leikkaamaan, jos työllisyys pysyisi [Puhemies koputtaa] nykytasolla ja nämä menolisäykset tulisivat. [Puhemies: Aika!] Paljonko niistä joutuisitte perumaan vuoden 2023 tasossa pois?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Nyt tästä 1 minuutin rajasta aika lailla laajasti täällä eri puolilla salia lipsutaan. Pidetään kiinni siitä tai muuten aletaan panna mik-rofoni kiinni sen minuutin kohdalla.

Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikan tavoitteethan olivat kiistatta hyvät, [Ilkka Kanerva: Ja tuli tulosta!] mutta, puheenjohtaja Orpo, rehellisyyden nimissä on sanottava, että kun tehtiin veroratkaisuja, miljardin euron veronkevennyksiä, nehän tehtiin alkuvaiheessa velalla, [Eva Biaudet: Aivan!] otettiin velkaa, jotta tehtiin veronkevennykset. Nyt tämän Rinteen hallituksen aikana panostetaan pienituloisten toimeentulon parantamiseen, panostetaan koulutukseen ja infraan, halutaan kansalaisten ostovoimaa vahvistaa, juuri niiden, joilla on parhaat kulutusmahdollisuudet, eli sama tilanne oli silloinkin, ja sen takia tämä teidän väitteenne, että nyt tehtäisiin velaksi, ei ole rahaa — ei sitä ollut silloinkaan. Mutta niin kuin sanoin, Sipilän hallituksen lopputulos oli erinomaisen hyvä, ja valtiovarainministerinä te tiedätte sen, niin että älkää luoko sellaista mielikuvaa, että nyt on erilainen tilanne. Nyt on vain erilainen kohdentaminen. Nyt halutaan pienituloisten ostovoimaa vahvistaa. Aluepolitiikka on nostettu uuteen arvoonsa. Liikenneverkkoon panostetaan, koulutukseen panostetaan ennennäkemättömän hyvällä tavalla. [Jukka Gustafsson: Selventävä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Olipa hyvä, että arvostamani edustaja Rantakangas käytti tämän puheenvuoron, koska nyt voin myöskin muistuttaa siitä, että viime hallitus tosiaan teki heti niitä toimia tässä ensimmäisessä budjetissa. Kun te täällä nyt mainostatte, että pikkuhiljaa sitten alkaa vaikuttamaan, pikkuhiljaa niitä työpaikkoja joskus tulee ja tulee ja tulee, me teimme heti toimia, muun muassa 450 miljoonan euron vähennyksen työtulovähennykseen, eli vähennettiin pienituloisten, pienipalkkaisten ihmisten veroja. [Paavo Arhinmäen välihuuto] He saivat enemmän käteen, kannatti ottaa töitä vastaan ja siitä lähti syntymään niitä työpaikkoja, vai mitä entinen pääministeri Sipilä sanoo? Se oli viisasta politiikkaa, tehdä heti työllisyystoimia.

Pääministeri Rinne, kun muistelen sitä viime hallituksen yhteistyötä ja katson historiaa, niin on aivan oleellista aina se, että pääministerin ja valtiovarainministerin työpari toimii. Nyt näyttää siltä, että te puhutte valtiovarainministeri Lintilän kanssa aivan eri kieltä. Aivan eri puheet siitä, leikataanko [Puhemies koputtaa] ensi keväänä, jos ei synny kasvua. [Puhemies: Aika!] Mikä todellinen tilanne on? Mikä on teidän yhteistyökykynne? Kumman puheisiin tässä pitäisi uskoa?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri Rinne, 3 minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, te olette viime hallituksessa tehneet myöhemmin toimenpiteitä työllisyyden eteen kuin mitä tämä hallitus teki: heti kesäkuussa annettiin lisätalousarviossa yli 600 miljoonaa euroa infrahankkeisiin, teihin, vesiväyliin, rautateihin, jotta saadaan seitsemän ja puoli tuhatta henkilötyövuotta lisää työllisyyttä suhdannetilanteessa, jossa nyt tällä hetkellä ollaan. Näitä ei lueta siihen kokonaisuuteen, jolla 60 000 päätösperusteista lisätyöpaikkaa tullaan tämän hallituskauden aikana luomaan. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, kysytte, onko teillä kykyä tehdä vaikeita päätöksiä. Vastaus on: Ensinnäkin täytyy määritellä se, mitä tällä kysymyksellä tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan sitä, mitä se kokoomukselle näyttää tarkoittaneen hyvin pitkään, miljardiluokan leikkauksia ihmisten toimeentulosta, leikkauksia koulutuksesta, [Timo Heinonen: Ei!] ei ole poliittista tahtoa tehdä tämmöisiä leikkauksia. Ei todellakaan ole poliittista tahtoa tehdä tämmöisiä leikkauksia. Se on väärää politiikkaa meidän mielestämme. Se on väärää politiikkaa meidän mielestämme. [Oikealta: Mikä oli tulos!] Meidän lähtökohtamme on se, että rakennetaan oikeudenmukaisuutta ja työllisyyttä kestävällä pohjalla, kestävällä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. [Leena Meri: Taas meni yli minuutin!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministerillä oli 3 minuuttia vastausaikaa, koska kysymyksiä tulvii paljon. Se on ollut käytäntö.

Arvoisa puhemies! Koettakaapa nyt siellä päättää, kannammeko me vastuuta entisen ministerin Timo Soinin tekemisistä hallituksessa vai olemmeko me täysin uusi ryhmä, jossa on valta kaapattu. Te ette voi pitää molempia argumentteja voimassa samaan aikaan. [Välihuutoja — Ilkka Kanerva: Olkaa hiljaa ja kuunnelkaa!]

Mitä tulee näihin kustannuksiin, ymmärtäkää, että kotouttamiseen ja vastaanottoon menevät kulut ovat hyvin pieni osa maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Kun puhutaan tietyistä maista saapuvista ihmisistä, elinkaaren kustannukset ovat miljoona euroa per henkilö, jopa 1,4 miljoonaa. Nämä kaikki tiedot ovat teille saatavilla, ne ovat julkisista tilastoista, rekisteriaineistosta saatavilla. Olkaa hyvä, menkää katsomaan.

Sen lisäksi toisen sukupolven kohdalla syrjäytyminen on kuusi—kahdeksan kertaa yleisempää kuin suomalaisilla. Joten ei sieltä ole kyllä apuja tulossa. Tämä ei ole ikiliikkuja, halusitte tai ette.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Purra kysyi, kantavatko he vastuun Timo Soinin päätöksistä. Te ette vastaa, mutta esimerkiksi edustajat Tavio, Mäkelä, Meri, Immonen, Eerola, muutamia mainitakseni. [Välihuutoja] Joka ikinen painoi nappia joka ikisen työttömiltä, eläkeläisiltä tehdyn leikkauksen puolesta. Timo Soini ei sitä nappia painanut, vaan nämä edustajat painoivat itse.

Tässä keskustelussa käy hyvin ilmi, että perussuomalaisia eivät kiinnosta suomalaiset, heitä kiinnostavat vain maahanmuuttajat. He eivät puhu muusta kuin maahanmuuttajista, [Arja Juvosen välihuuto] kun muut puhuvat Suomessa asuvien ihmisten työllistämisestä. Se, että edustaja Mäkelä puhuu tempputyöllistämisestä, kun yritetään tehdä nimenomaan niitä toimia, joilla saadaan vaikeammin työllistyvät työhön kiinni, kuvastaa sitä asennetta, mikä on suomalaisia työttömiä kohtaan.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Orpo vaati vaikeita päätöksiä. Mitä ne ovat? No, he ovat esitelleet muun muassa ansiopäivärahan leikkauksia, toimeentulotuen leikkauksia. Nämä ovat päätöksiä, joita tämä hallitus ei todellakaan tule tekemään. [Ilkka Kanerva: Saas nähdä!]

Rouva puhemies! Mitä tulee tuohon paljon puhuttuun turvapaikkapolitiikkaan ja ‑tulvaan silloin vuonna 2015—2016, niin on yhä valtavaa poliittista epärehellisyyttä väittää, että tuo olisi johtunut puhtaasti Sipilän hallituksen lainsäädännöstä, koska se laki, mikä oli olemassa, se turvapaikkapolitiikka, mitä oltiin tehty, oli aikaisempien hallitusten turvapaikkapolitiikkaa, [Paavo Arhinmäki: Mutta myönnätte nyt jo, että olitte hallituksessa. Eteenpäin ei menty!] joka johti sen tulvan tänne. Sipilä kylläkin esitti tuon kutsun saapua Suomeen, ja se lisäsi sitä tulopainetta.

Se on oikeastaan Suomen politiikassa nyt suurin poliittinen käännös, että keskustasta on tullut osa vihervasemmistoakselia ja ulkomaalaisten politiikan edunvalvoja. Perussuomalaiset ovat korostaneet yhä enemmän Halla-ahon aikana siirtymistään siihen Suomi ensin ‑linjalle, [Paavo Arhinmäen välihuuto] ja tehän — vasemmisto ei voi siitä olla syyllinen, mutta kuitenkin keskusta ja kokoomus — nimenomaan heititte pois perussuomalaiset hallituksesta, koska me olimme muuttaneet linjamme tähän isänmaallisempaan [Puhemies koputtaa] suuntaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Te hajositte!]

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Haluaisin kiittää perussuomalaisia vuoden 2016 budjetista, se oli erinomainen. 800 miljoonaa euroa suunnilleen tuli maahanmuuttoon siinä, ja ainakin silloin, kun kävin Kauhavan vastaanottokeskuksella, huomasin, että 85 prosenttia kaikista syntyneistä työpaikoista, hankinnoista, kaikesta mahdollisesta rahasta, joka sillä alueella käytettiin, meni paikallisiin yrityksiin ja viranomaistyöhön, tähän kaikkeen. Se oli oikein hyvää, elvyttävää politiikkaa nimenomaan maahanmuuton saralla, joten kiitos todella paljon siitä. Se oli rohkea teko, aivan tarpeellinen.

Etla julkaisi juuri tutkimuksen, jossa se sanoi, että 90‑prosenttisesti maahanmuuttajien yrittäjyys on kasvanut Suomessa. Maahanmuuttajayrittäjä lähtee yhtä hanakasti yrittämään kuin ihan tavallinen kantasuomalainen. Ja vantaalaisena olen hyvin ylpeä siitä, että olen myös vieraskielinen. Vantaalla on yli sata kieltä, ja me koemme Vantaalla, [Puhemies: Aika!] että se on hieno asia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talouspolitiikkaa ohjaa se, että pysyvät menolisäykset syntyvät nyt etupainotteisesti ja veronkiristykset, jotka — ikävä kyllä — myöskin kansalaisten ostovoimaan sattuvat, tulevat sitten hitaammin. Ja myöskin, niin kuin pääministeri eilen täällä totesi, näitä työllisyystoimia nähdään kenties ensi keväänä — niitä odotellessa.

Mutta nämä tärkeät suuret rakenteelliset uudistukset antavat edelleenkin odottaa itseään. Tuossa valtiovarainministeriön virkamiesten ulostulossahan sanottiin, että näissä laskelmissa esimerkiksi ei millään tavalla ole voitu ottaa huomioon mahdollista sote-uudistusta, koska ei ole mitään sellaista mallia olemassakaan.

Eilen illalla istuin kotikuntani valtuustossa tekemässä vaikeita päätöksiä. Siellä jouduttiin toteamaan, että kuntatalous on, niin siinä kunnassa kuin monessa muussa, kuralla, mikä johtuu siitä, että näitä sote-päätöksiä ei ole tiedossa vieläkään. Monissa kunnissa ollaan menossa yt-neuvotteluihin. Ei ole mitään tietoa siitä, mihin suuntaan [Puhemies: Aika!] tämä hallitus on viemässä uudistusta. [Puhemies koputtaa] Onko tulossa sote-uudistusta, onko tulossa sotu-uudistusta? [Puhemies: Aika!] Mikä näitten aikataulu on?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri halusi vastata tähän maahanmuuttokeskusteluun liittyen. — Olkaa hyvä, 2 minuuttia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lyhyesti ensin näihin edustaja Essayahin kommentteihin. Totean vain sen, että sote-uudistus toteutuu juuri siinä aikataulussa kuin mitä tällä hetkellä hallitusohjelmaan on kirjattu, elikkä se kulkee eteenpäin ja se on tulossa sieltä.

Mutta sitten tähän maahanmuuttokeskusteluun. Täällä kysyttiin, onko hallituksella maahanmuuttopolitiikkaa. Kyllä, tällä hallituksella on selkeä maahanmuuttopolitiikka, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä se on?] joka jakautuu kahtia, noin karkeasti ottaen.

Meillä on työperäinen maahanmuutto, johonka sovelletaan omia sääntöjään. Siinä työperäisessä maahanmuutossa halutaan nopeuttaa, saatavuusharkinnan ollessa voimassa, byrokratiaa poistamalla niitten ammattityöntekijöitten, joita tänne Suomeen tarvitaan, niin kuin tässä keskustelussa on useampaan otteeseen todettu... Näitten ihmisten sisääntulon pitää helpottua, nopeutua, ja sitä pitää viedä eteenpäin.

Sitten on tämä humanitäärinen puoli, jossa kiintiöpakolaiset ovat yksi keskeinen elementti. He ovat tutkittuja ihmisiä, tutkittuja turvapaikan tarvitsijoita, kansainvälisen suojelun tarvitsijoita. Sinne tämä hallitus satsaa omassa turvapaikkapolitiikassaan. Sen lisäksi hallinta, turvapaikanhakijoihin liittyvä hallinta, on tärkeää tälle hallitukselle. Me haluamme, että kun tänne tulee pyytämään turvapaikkaa, se selvitetään nopeasti, asiallisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen, ja kun on selvinnyt, onko turvapaikkaan tarvetta vai ei, onko kansainvälisen suojelun tarvetta vai ei, sitten tehdään ratkaisu sen mukaan. Jos on tarvetta, kotoutetaan tähän suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos ei ole tarvetta, nopeasti maasta pois. Sen takia muun muassa meidän sisäministeriö on menossa neuvottelemaan Somaliaan siitä, että saataisiin sinne palautuksen asiat huomattavasti nykyistä paremmin kuntoon.

Kunnioitettu puhemies! Olen vähän huolestunut siitä, näemmekö me tosiasiassa meillä edessä olevaa todellisuutta, mikä kuitenkin näkyy aika selvästi tästä budjettiesityksestä, tähän liittyvästä talouskatsauksesta sekä julkisen talouden suunnitelmasta — niitä haasteita, mitkä meillä on edessä. Meillä on tämä työpaikkaongelma: täytyisi saada 60 000 tai vähän enemmän työpaikkoja lisää, mutta tosiasiassa meillä on toimenpiteitä vain 30 000:een. Meidän täytyy jostain keksiä lisää toimenpiteitä tai sitten saada lisää tuottavuutta jotenkin. Se on toinen vaihtoehto. Pitää saada tehtyä tuottavuusloikka, 2,5 pinnan tuottavuusloikka. Voisimmeko me käyttää Vaken kassaa siihen, että sillä tehostettaisiin valtion ja julkisen talouden tuottavuutta? Talous sakkaa tällä hetkellä pahiten kuntapuolella. Valtion talous on ihan ok tämän jakson aikana, mutta kuntatalouden ohjausta täytyisi kehittää, ja VTV:llä on siihen joitakin ajatuksia ja pohdintoja ollut jo.

Samaan aikaan isot uudistukset pitäisi saada maaliin, palasina kokeiluitten kautta sote- ja sotu-uudistus. Sitten vielä: olen huolestunut siitä, että nyt on se tilanne, että ostovoimaa pitäisi ylläpitää [Puhemies koputtaa] ja samaan aikaan viennin kilpailukyky [Puhemies: Aika!] pitäisi säilyttää. Tämä on haastava [Puhemies koputtaa] ongelma.

Arvoisa puhemies! En noussut ylös haukkuakseni hallitusta, [Suna Kymäläinen: Hienoa!] mutta katson hallituksen suuntaan, sillä olen enemmän kuin huolissani siitä, mitä työttömyydelle tulee tapahtumaan. Me tiedämme erinomaisen hyvin, että se mandaatti, jolla työministeri voi tehtäväänsä suorittaa, on käytännössä harteiltaan liian kapea hoitamaan tätä yhteiskunnallisesti äärettömän tärkeää tavoitetta ja siinä etenemistä.

Sen vuoksi kysyn, pääministeri: onko teillä joitakin sellaisia asioita, joista lähivuosien historiasta meillä on hyviä kokemuksia todellisten uudistusten aikaansaamisesta työttömyydessä siellä marginaalissa olevien toimenpiteiden ohella, joilla on vaikuttavuutta työttömyyteen? Me olemme nyt kaltevalla pohjalla, ja jos tätä asiaa ei kyetä oikaisemaan hyvällä yhteistyöllä Suomessa ja kansainvälisiin esimerkkeihin tukeutuen, niin en tiedä, kuinka tässä kurimuksessa tulee käymään. Olen huolissani. Kannustan hallitusta rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen tässä.

Arvoisa rouva puhemies! Siinä, että perussuomalaiset täällä haluavat puhua pääasiassa maahanmuutosta, ei tietenkään ole mitään uutta, mutta sen sijaan täytyy kyllä sanoa, että sydäntä lämmittää tämä kokoomuksessa tapahtunut ilmastoherätys, joka näyttää voimistuneen huomattavasti siinä kohtaa, kun kokoomus siirtyi oppositioon. Siinä vaiheessa, kun kokoomuslainen valtiovarainministeri täällä esitteli ensimmäistä budjettiaan, [Sari Sarkomaan välihuuto] ei tästä ilmastoherätyksestä kyllä ollut jälkeäkään. Itse asiassa te toitte uusia ilmastolle haitallisia tukia tänne meille käsittelyyn ja veitte ne läpi. Sen lisäksi te ette kyenneet leikkaamaan euroakaan, ette euroakaan ilmastolle ja ympäristölle haitallisista tuista. Sen sijaan te laitoitte sen yritystukityöryhmään — koska ette itse kyenneet tekemään näitä päätöksiä — jonne te laitoitte teollisuuden lobbarit puolustamaan näitä tukia. Nyt tämä hallitus toimii toisin. Me aloitamme jo nyt ympäristölle haitallisten tukien leikkaamisen, ja tätä jatketaan ensi vuonna, [Hälinää] kun koko energiaverotus uudistetaan. [Puhemies koputtaa]

Ärade talman! Ensin haluan kiittää edustaja Vähämäkeä oleellisesta kysymyksestä — se oli rakentava lisäys tähän debattiin.

Maahanmuuttopolitiikasta: on tietenkin niin, että se määrä, joka tuli tänne 2015, ei johtunut Sipilän hallituksen toimista. Yhtä vähän tämän hallituksen Suomen politiikka vaikuttaa siihen, miten paljon tänne tulee. Se johtuu ihan muista asioista. Ei valtiolla ole keinoja estää ihmisiä tulemasta sen rajoille. [Ben Zyskowicz: Ei vai? — Välihuutoja eduskunnasta] Siinä puhutaan muista kysymyksistä. Eikä meidän intresseissämme myöskään ole laittaa rajoja kiinni. Kun joku tulee meidän ulkorajoillemme ja ilmoittaa, että on turvapaikanhakija, meillä on velvollisuus käsitellä sitä kysymystä. [Välihuutoja eduskunnasta]

Se, mitä sen sijaan voidaan tehdä, on Euroopan tasolla vaikuttaa siihen, että meillä on yhtenäinen, Euroopan laajuinen turvapaikkapolitiikka. Se on asia, jota tietenkin tämäkin hallitus pyrkii edistämään ja jota perussuomalaiset myöskin ovat vastustaneet. Se, että me nostamme pakolaiskiintiötä, on nimenomaan hallittua, nimenomaan hädässä olevien ihmisten auttamista. [Puhemies koputtaa] Sitä, mitä tekin olette peräänkuuluttaneet. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa rouva puhemies! Emma Kari teki vuonna 2016 kirjallisen kysymyksen, joka koski kehitysyhteistyörahoitusta, ja edellytti siinä, että kehitysyhteistyö on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se liittyy siihen, miten me tuemme niitä maita, esimerkiksi Afrikassa, joista niitä pakolaisia lähtee. He lähtevät sen takia, että siellä on romahtaneita valtioita, sen takia, että väestö kasvaa joissakin maissa hallitsemattomasti, maista, joissa lasten ja naisten asema on kohtuuttoman huono. Ja me pyrimme sitä auttamaan, ja se on oikein. [Paavo Arhinmäki: Kyllä!] Kysyn pääministeri Rinteeltä: miten hallitus on talousarviossaan tässä kirjassa huomioinut vihreitten tavoitteen kehitysyhteistyön 0,7:n rahoituksesta? [Paavo Arhinmäki: 100 miljoonalla eurolla!]

Arvoisa puhemies! Kantaisin samaa huolta kuin edustaja Kanerva äsken. Kuntataloutemme kaipaa kunnianpalautusta. Kunnissa tehdään ihmisten arjen kannalta kaikkein tärkeimmät päätökset ja palveluiden toimenpiteet. Kunnissa mitataan myös se, kuinka meidän hyvinvointiyhteiskuntamme ja valtiomme toimii.

Vuosi sitten budjettikeskustelussa silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi, että kuntatalous on vahvempi kuin 20 vuoteen, jos katsoo tunnuslukuja. Nyt me olemme voineet kuitenkin todeta, että me elämme historiallisen heikkoa vuotta, jota tällä hetkellä ministeri Rinteen johdolla parannetaan jo tänä vuonna. Nyt tilanne on muuttumassa. Edellisen hallituksen leikkauspolitiikka muuttuu, indeksikorotukset palautetaan ja kuntiin lisätehtävät tullaan rahoittamaan 100-prosenttisesti. [Sari Sarkomaa: Työttömyys kasvaa!] Tämä on tilanne, joka tällä hetkellä kunnissa on, [Puhemies: Aika!] ei se, mitä silloinen ministeri Orpo totesi aikaisemmin. [Sari Sarkomaa: Ette tee mitään!]

Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ajavat totisesti monilla rattailla. Täällä esimerkiksi edustaja Vähämäki kiinnitti huomiota kuntien taloustilanteeseen — aivan oikein — mutta samaan aikaan heidän puheenjohtajansa Halla-aho on halunnut poistaa valtionosuustasausjärjestelmän. [Mikko Savola: Se olisi kyllä karmea virhe!] Se olisi todella järkyttävä teko. Edustaja Vähämäki puhui siitä, miten tuottavuutta pitäisi parantaa kunnissa. Samaan aikaan sadoissa kunnissa nimenomaan perussuomalaiset tehtailevat valituksia niin, että kunnan virkamiesten aika menee jonninjoutavaan ja pois kehittämisestä. [Leena Meren välihuuto] Perussuomalaiset sanovat, että maaseutua pitää puolustaa. Samaan aikaan perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että aluekehitysrahoja, koheesiorahoja tai maatalouden rahoja voi tuosta vain leikata. [Eduskunnasta: Halla-aho esittää!] — Halla-ahon mielipiteet eivät vastaa teidän ryhmänne mielipiteitä. [Puhemies koputtaa — Aika!] Mutta ehkä puheenjohtajia ei ennenkään ole arvostettu. Soinikin tässä tunnutaan ihan dissaavan menneeseen maailmaan.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari, täytyy tästä budjettikirjasta lukea, että maaseudun kehittämisen rahat vähenevät 7,4 miljoonaa euroa ensi vuonna. Elikkä se siitä keskustan linjasta. [Hälinää perussuomalaisten ryhmässä]

Mutta, arvoisa puhemies, itse asia oli tämä — ja arvoisa pääministeri. Edustaja Vähämäki heitti kyllä semmoisia tärkeitä ajatuksia hallitukselle, koska me haluamme yhteistyössä ilman muuta tehdä osuutemme siinä, että työllisyys kasvaa. Emme me ilakoi siitä, että ihmiset eivät saa töitä eivätkä menesty kotona [Paavo Arhinmäki: Välillä kyllä vaikuttaa siltä!] eivätkä pysty elättämään perhettään. Ottakaa siis ihan vinkkinä tämä Vähämäen ajatus siitä, millä tätä voidaan parantaa, tätä tuottavuusloikkaa esimerkiksi. Ja siinä mielessä kehottaisin käymään hänen kanssaan keskustelua.

Mitä tulee tähän maahanmuuttopolitiikkaan: tämä on harmillista, että me emme voi keskustella asiallisesti tästä ongelmasta, [Paavo Arhinmäki: Tästä olemme samaa mieltä!] koska perussuomalaisethan puhuvat yleensä maahanmuutto-ongelmista tästä turvallisuusnäkökulmasta. Että jos me emme tiedä, keitä tänne tulee ja tuli yhdessä hetkessä ja millä motiivilla, niin toki meidän pitää olla huolissamme siitä. [Puhemies koputtaa] Oletteko te unohtaneet ne Oulun tragediat ja monet muut tragediat, mitä tapahtuu Ruotsissa joka viikko? [Puhemies: Aika!] Tästä me olemme huolissamme, ja tämän me haluamme teidän kanssanne ratkaista yhdessä. [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Pitäähän todeta se, että perussuomalaiset vastustavat sitä, että EU tukisi maataloutta, EU tukisi heikommin kehittyneitä, harvaan asuttuja alueita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Sehän oli teidän kevään EU-vaalien pääteemanne, että ei aluekehitystukia, ei maataloustukia Euroopan unionilta.

Kerrataan nyt vielä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ja keskustan näkökohtia siihen — kiitos kyllä pääministerille selventävästä puheenvuorosta, mutta kerrataan vielä perussuomalaisille. Ensinnäkin meillähän on hallitusohjelmassa niin sanottu kiikkulauta: jos turvapaikanhakijoiden määrä laskee, voimme ottaa enemmän kiintiöpakolaisia. Puolustan kiintiöpakolaisten ottamista. Voimme ottaa perheitä, voimme ottaa vanhuksia, voimme ottaa lapsia, voimme ottaa naisia. Kaikki eivät ole nuoria miehiä. — Edustaja Niikko, kun me otamme kiintiöpakolaisia, silloin me tiedämme, mitkä ovat heidän taustansa, että he eivät ole vaikka sekaantuneet terrorismiin.

Arvoisa puhemies! Minun on todella vaikeaa ymmärtää, miksi perussuomalaiset eivät halua ahkeria, yritteliäitä ihmisiä vaikkapa Itä-Euroopasta [Puhemies koputtaa] töihin maaseudulle. Omalla kotiseudullani he ovat ostaneet taloja, remontoineet niitä. [Puhemies: Aika!] Eivätkö saisi tulla?

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että perussuomalaiset hetki sitten myönsivät olleensa viime hallituksessa. [Paavo Arhinmäki: Ensimmäistä kertaa!] Muisti palaa pätkittäin. Nimittäin viime kaudella, kun kokoomus ja perussuomalaiset olivat hallituksessa — minä muistutan vielä kerran, kun te tunnutte tämänkin keskustelun kuluessa jatkuvasti unohtavan sen — kun te olitte hallituksessa, niin ahkerilta ihmisiltä, ahkerilta vanhustenpalveluissa työskenteleviltä hoitajilta te leikkasitte lomarahoja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] ja velkarahaa te jaoitte. Te ette pääse tästä asiasta yli ettekä ympäri. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä perussuomalaisten ryhmästä] Te jaoitte velkarahaa 1,4 miljardia painottaen hyvätuloisia — painottaen hyvätuloisia.

Silloinen valtiovarainministeri Orpo, siis tasan vuosi sitten, kun käytiin täällä budjettikeskustelua, te totesitte, että kuntien talous on vahvempi kuin 20 vuoteen. Teillä oli silloin pää pensaassa, ja nyt Rinteen hallitus parantaa tätä tilannetta, [Puhemies koputtaa] niin että me lisäämme sinne 1,1 miljardia euroa [Puhemies: Aika!] etupainotteisesti. Te ette pystyneet tähän. Me teemme sen, [Puhemies: Aika!] me korjaamme teidän virheitänne.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna keskustelua käytiin luultavasti tilinpäätöstietojen pohjalta edellisestä vuodesta, ja kuntatalous oli vahvistunut erittäin merkittävästi. [Paavo Arhinmäki: Sitten te tuhositte sen seuraavana vuonna!] Teimme todella hyvää yhteistyötä pääministeripuolue keskustan kautta, kuntaministeri Vehviläisen kanssa, pääministeri Sipilän kanssa. Työllisyyttä saatiin nousuun, se vaikutti kuntien talouteen positiivisesti. Me näemme tästä, kuinka nopea käännös voi olla. Väitän, että suuret kaupungit, kaikki paitsi Helsinki, yllättyivät siitä, että verotulot kääntyivät niin nopeaan laskuun. Tässäkin pitäisi hälytyskellojen soida. [Ilkka Kanerva: Kyllä!] Siellä kaupungeissa ja kunnissa tuotetaan ne hyvinvointipalvelut. Siksi ne työllisyystoimet tarvitaan nyt, ei joskus ensi vuonna jotain päätösperäisiä toimenpiteitä, joita odotellaan. Nyt niitä tarvitaan. [Anne Kalmari: Tarvitaanko sotea?]

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa tästä lomaraha-asiasta, että sosiaalidemokraatit hyväksyivät kilpailukykysopimuksen, eli teidän on aivan turha sitä asiaa arvostella.

Ja pääministeri Rinne, ei teiltä kysytty, haluatteko te leikata mistään etuuksista, vaan teiltä kysyttiin, leikkaatteko te, kun rahat loppuvat, ja mistä te leikkaatte, kun teiltä kerran ne rahat tulevat loppumaan.

Muutenkin tämän keskustelun luonne on varsin omituinen. Hallitus on kuin joukko menneisyyden vankeja, jotka hyökkäävät oppositiota vastaan menneiden vuosien kuvitelluilla asioilla eivätkä vastaa kysymyksiin tämän vuoden budjetista, jota tässä nyt käsitellään.

Esitän kaksi selvää kysymystä.

Keskusta ja hallitus yleensäkin: Kun haluatte maahan työperäistä maahanmuuttoa, niin millä perusteella te väitätte, että Euroopan unionin alueelta, jossa on jo nyt vapaa liikkuvuus, ei löydy sellaista työvoimaa, jota Suomeen tarvitaan? Mitä ovat ne osaajat, joita ei löydy Suomesta eikä Euroopan unionista?

Ja toinen kysymys: miten kiintiöpakolaisten ottaminen vähentää spontaania turvapaikanhakua?

Kaksi selvää kysymystä.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri Rinne, 2 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Ei kiintiöpakolaisten vastaanotto vähennä millään tavalla turvapaikanhakijoita, jos tilanne Afrikassa, Lähi-idässä kehittyy niin kuin nyt näyttää kehittyvän. Sen takia meidän täytyy varautua tilanteeseen, jossa ihmisiä vaeltaa paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä näyttää, ja sen takia meidän täytyy löytää yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka, jotta huolehditaan myöskin Euroopan rajoista sillä tavalla, että sieltä ei millä tavalla tahansa tulla läpi.

Mutta, arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoron sen takia, että edustaja Orpo puhui verotulojen kehityksestä. Tällä hetkellä, niin kuin myöskin valtiovarainministeriön talouskatsaus toteaa, verotulojen määrä kasvaa, palkkasumma kasvaa tällä hetkellä. Meidän ongelmat tällä hetkellä kuntien ja valtion verotuksen näkökulmasta ovat ennakkoperintälainsäädännön muutos, joka tuli voimaan tänä vuonna, ja sitten toisena tulorekisteri, joka vaikuttaa tähän kokonaisuuteen. Nämä molemmat vaikuttavat sillä tavalla, että sekä kuntien että valtion on vaikea ennakoida tuloverokertymää tällä hetkellä. Näihin asioihin ollaan puututtu niin kuin on todettu jo moneen kertaan täällä. Meillä on valmistelussa kirjanpitolainsäädännön muutos, joka varmistaa sen, että kunnille ei tule taloudellista kriisiä näitten kahden aiemmin päätetyn muutoksen tultua voimaan. Meillä on huolehdittu siitä, että tänä vuonna, jos eduskunta hyväksyy kolmannen lisätalousarvion, laitetaan kunnille 237 miljoonaa euroa ennalta rahaa, jotta nämä taloudelliset ongelmat voidaan korjata. Me olemme reagoineet tähän tilanteeseen. Palkkasumma kasvaa, vai mitä, edustaja Orpo? [Ilkka Kanerva: Entä työttömyys?]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Annan nyt ministereille vastauspuheenvuorot, sitten jatketaan debattia. — Ministeri Kulmuni, 2 minuuttia.

Arvoisa rouva puhemies! Kommentoin tätä työn saatavuuteen ja kohtaanto-ongelmaan liittyvää asiaa, koska siihenhän keskittyy myös erittäin paljon se, kuinka me saamme ulkomaista työvoimaa meidän työmarkkinoillemme käyttöön. Tällä hetkelläkin meillä on tilanne se, että ensi vuosikymmenellä useammasta maakunnasta loppuvat työntekijät huolestuttavan ikärakenteen ja väestöllisen huoltosuhteen seurauksena. [Ilkka Kanerva: Varsinais-Suomesta on jo loppunut!] On aivan keskeistä, että meidän prosessimme sen puolesta, että tähän maahan voi tulla tekemään työtä, ovat joustavia ja toimivia.

Silloin kun keskusta oli yhdessä kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa hallituksessa, niin prosessi, millä pystyttiin saamaan työskentelylupia, oli noin kuukauden mittainen. Nyt me näemme, että nämä ovat valitettavasti vähän myös venyneet, ja siksi hallitus on kirjoittanut ohjelmaansa, että pitää olla kuukaudessa ne työluvat, että mansikat saadaan poimittua, että maatiloilla saadaan työt hoidettua, ja metsätöihinkin on tullut ihmisiä ulkomailta. On erittäin tärkeää myös koko talouden kantokyvyn ja kestävyyden kannalta, että tähän maahan voi tulla tekemään työtä, ja ymmärtääkseni myös perussuomalaiset ovat sitä mieltä.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Paatero, 2 minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä julkisen hallinnon tuottavuuden lisääminen on ehdottomasti tehtävä, ja tähän on digitaalisuus tietenkin yhtenä välineenä, ja sitä ollaan lähdetty viemään eteenpäin. Se, että käytetäänkö siihen Vakea, on toinen kysymys; Vaken uudessa strategiassa tämä digitaalisuus on kyllä yhtenä keinona.

Kuntapuoleen. Luin listaa: 89 harkinnanvaraisen tuen hakijaa, haettava raha on 10 miljoonaa. Voitte kuvitella, miltä se näyttää siellä valmistelun puolella, ja ajatus siitä, että tätä kautta kunnat selviäisivät — tuskin tulee tapahtumaan. Tällä 10 miljoonalla ei pelasteta näitä 89:ää kuntaa.

Tässä 1,1 miljardin euron lisäyksessä kunnille on erilaisia elementtejä. Siellä on indeksijäädytysten palautukset, kiky-leikkauksen palautukset, siellä on näitten toimien, joista on viety aikaisemmin rahat, muun muassa subjektiivisen päivähoidon, ryhmäkokojen, jälkihuollon, [Toimi Kankaanniemen välihuuto] lisäykset. Niitten osalta ollaan päästy neuvotteluun, että ne korvataan sataprosenttisesti ja se summa on sama, millä nyt on todettu, että myöskin Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön summat ovat yhteneväiset. Näillä me olemme parantamassa kuntataloutta.

Mutta siihen sote-uudistukseen liittyen, niin kyllä, tietenkin se tulee muuttamaan kun-tien taloutta, mutta se ei pelasta niitä kuntia tekemästä niitä toimia, joita siellä on eittämättä tehtävä. Niistä osa liittyy siihen, että kuntien on yhteisesti tehtävä monia koulutukseenkin liittyviä toimia siitä syystä, että meillä on lähes sata kuntaa, joihin ei synny yhtä luokallista lapsia. Tulevaisuuden ajatus on, että kun väestökehitystä katsotaan, niin tällä rakenteella, että jokainen kunta huolehtisi kaikista samoista tehtävistä kuin tällä hetkellä, tuskin ollaan menossa seuraaville vuosikymmenille, [Puhemies koputtaa] ja tästä syystä selvitykset ovat käynnissä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ympäristötoimet loistavat poissaolollaan, ja se näyttää erityisesti vihreitä kirpaisevan, ja ilmeisesti sitten sen johdosta täällä vihreät edustajat muistelevat mieluummin vuoden 2015 tai 2016 budjetteja [Paavo Arhinmäki: Sata miljoonaa euroa lisää!] kuin 2020 budjettia. Mutta menneiden muistelu toki kokoomuksellekin tässä sopii, sillä kokoomuslaisen valtiovarainministeri Orpon johdolla Suomesta tehtiin edelläkävijä kestävän kehityksen budjetoinnissa. [Timo Heinonen: Se oli hieno asia!]

Keskustelussa on tullut myös selväksi, että hallitus kurittaa ahkeria ja työtä tekeviä suomalaisia, esimerkiksi kotitalousvähennystä ollaan leikkaamassa. Se heikentää työllisyyttä, lisää harmaata taloutta ja heikentää tavallisten suomalaisten edellytyksiä palkata apua kodin töihin. Se on käsittämätöntä hallituksen työllisyystavoitteen [Puhemies koputtaa] näkökulmasta eikä ainakaan rohkaise perustamaan perhettä.[Puhemies: Aika!] Miten tämä hallituksen kotitalousvähennyksen leikkaus [Puhemies: Aika!] sopii hallituksen tavoitteeseen?

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy nyt sanoa, että tämä kokoomuksen herääminen, kyllä se lämmittää. Te puhutte täällä nytten ilmaston puolesta, kun te itse lisäsitte ilmastolle haitallisia tukia. Te puhutte täällä kehitysyhteistyön puolesta, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] kun te itse teitte massiiviset leikkaukset kehitysyhteistyöhön, [Välihuutoja] ja nyt luonnonsuojelun puolesta, kun te teitte suhteessa kaikista suurimmat leikkaukset viime kaudella, [Välihuutoja] suhteessa suurimmat leikkaukset heti kauden alussa luonnonsuojeluun.

Tämä hallitus tekee historiallisen panostuksen luonnonsuojeluun. Koskaan ei ole laitettu näin paljon lisää rahaa luonnonsuojeluun — 100 miljoona euroa. Näillä rahoilla suojellaan suomalaisia metsiä, suomalaisia soita, suomalaisia niittyjä, niitä uhanalaisia lajeja, joita ihmiset tässä maassa rakastavat. Koskaan ei ole panostettu näin paljon, ja vihreät ovat tästä tyytyväisiä. On hyvä, että sakset on otettu nyt pois kokoomuksen käsistä ja tässä maassa on hallitus, joka haluaa suomalaista luontoa suojella. [Eduskunnasta: Ilmastoteot puuttuu mutta pakkopalautukset jatkuu, se on vihreiden politiikkaa!]

Arvoisa puhemies! On yllättävää kuulla, että vihreät ovat tyytyväisiä tähän budjettiin ympäristö- ja etenkin ilmastotoimien osalta. Nimittäin asiantuntijatkin ovat arvioineet, että etenkin ilmastotoimien osalta tämä budjetti ei toteuta hallitusohjelmaa, vaan teot jäävät varsin vaatimattomiksi.

Vihreät ennen vaaleja ja vielä hallitustunnusteluihin vastatessaan puhuivat miljardiluokan leikkauksista ympäristölle haitallisiin yritystukiin. Nyt saadaan leikattua 120 miljoonaa parafiinidieselistä, joka ei ehkä ole tulkittavissa edes ympäristölle haitalliseksi tueksi. Sen sijaan erittäin haitallista turpeen polttamista ei olla vähentämässä eikä turpeen verotukeen kosketa, vaan tämä päätös siirretään eteenpäin, vaikka kovasti puhutaan siitä, kuinka kiire ilmastotoimilla on.

Hallituksen linjasta on ollut hieman epäselvyyttä liittyen turpeen verotukeen. Aiotaanko turpeen [Puhemies koputtaa] polttamista tukea erikseen myös jatkossa?

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen energiantuotannon kannalta on aivan välttämätöntä, että me käytämme paljon omia raaka-aineita. [Eduskunnasta: Kyllä!] En jaksa mitenkään ymmärtää sitä, että tämä kivihiili- ja öljypohjainen maailma on meillä edelleen vallitseva. Me tarvitsemme tässä maassa kotimaista haketta. Me tarvitsemme tässä maassa kotimaista metsäteollisuutta, joka tuottaa hyvää energiaa, hyviä tuotteita maailmanmarkkinoille. Me tarvitsemme edelleen turpeen puun tukipolttoaineena, [Välihuutoja] tai muuten meillä jäävät polttamatta ne vähäarvoiset puujakeet, jotka muuten eivät pala. Uskokaa nyt hyvät ihmiset, [Välihuutoja] että emme me voi jättää sahoille niitä kuorikasoja polttamatta. Se tarvitsee välttämättä tukipolttoaineen. [Välihuutoja] Ja te olette lakkauttamassa suomalaista energiajärjestelmää noin 400 kunnassa. [Välihuutoja oikealta] Kuinka moni kansanedustaja haluaa olla 400 kunnan ystävä? Älkää hyvät ihmiset [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] valitko kivihiiltä [Puhemies: Rauhoitutaan!] ja öljyä! Valitkaa aina kotimainen vaihtoehto. Se on aivan varmasti paras. Lopettakaa höpinä kokonaan! [Eduskunnasta: Asiantunteva puhe! Hyvä puheenvuoro! — Paavo Arhinmäki: Täällä on tunnelma kuin pubissa! — Puhemies koputtaa]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Käydäänpäs yksi puhuja kerrallaan tätä keskustelua, jotta siitä saa kuulijakin jotain selvää.

Arvoisa rouva puhemies! Hämmästelen keskustan monenlaista kantaa metsäasioihin, turveasioihin ja tämmöisiin. Onko hallitus kohta hajoamassa näihin asioihin liittyen? Metsänomistajan pitää saada päättää omista metsistään. Samoin ihmettelen tätä polttoaineveron korotusta. Sekin on meille erittäin vaikea paikka, Suomelle. Mutta eniten minä ihmettelen uutena edustajana sitä, mitenkä paljon aina nostetaan esille se, mitä perussuomalaiset ovat tehneet ja saaneet aikaan — todella ihmettelen suuresti, mitenkä paljon perussuomalaiset ovat saaneet aikaan, kun kaikki hallituspuolueet nostavat esille meidän tekemisiämme. Olette viimeinkin huomanneet, että olemme oikeasti suomalaisen asialla. Kiitos siitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olette huomanneet, että täältä pesee! — Paavo Arhinmäki: Tähän asti he ovat yrittäneet kieltää tehneensä mitään! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän hiljaisuutta!

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on vaadittu työllisyystoimia, ja se on aivan oikein. Niitä pitää vaatia, ja niitä hallitus tekee. Jos me katsomme tätä kokonaisuutta, niin kansainvälinen talous vaikuttaa meihin kaikkein eniten, mutta uskoisin, että olemme ainakin kokoomuksen kanssa samaa mieltä siitä, että yksi keskeinen ongelma on osaavan työvoiman riittävyys, ja siihen vaikutetaan koulutuspanostuksilla, siihen vaikutetaan esimerkiksi ammatillisen koulutuksen lisäämisellä työttömille, siihen vaikutetaan maahanmuuttajien osaamiskartoituksilla. Juuri niillä välineillä etsitään meidän työttömyydestämme niitä ihmisiä, jotka voivat työllistyä avoimiin työpaikkoihin, jotka nyt eivät meinaa täyttyä.

Toinen iso ongelma on se, että meillä on rakenteellista työttömyyttä. Ihmiset ovat tipahtaneet, koska heidän osaamisensa ei enää kohtaa työmarkkinoiden vaateita. Kokoomuksen perinteinen lääke tähän on ollut työttömyysturvan alentaminen, mutta meidän lääkkeemme on palveluiden parantaminen, [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] esimerkiksi se, että ne haastattelut, joista te viime kaudella päätitte, [Puhemies koputtaa — Ben Zyskowicz: Ja joita vasemmisto vastusti!] oikeasti tehdään kasvokkain [Puhemies: Aika!] ja että niistä seuraa apua työmarkkinoille pääsyssä.

Arvoisa puhemies! On aika helppo yhtyä tähän entisen kollegan näkemykseen siitä, mikä työvoimapolitiikassa on todella olennaista eikä sitä marginaalista. Hän luetteli hyvää listaa siitä, kuinka tässä suhteessa toimitaan. Mutta mistä tulee käsitys siitä, että kokoomus olisi jossakin vaiheessa pyrkinyt jarruttamaan edes työvoimapalvelujen laadukasta kehittymistä? Päinvastoin me olemme pyrkineet avaamaan sitä markkinaa, niin että se on julkisen hallinnon lisäksi myös muiden toimijoiden edesautettavissa,  ja se on tärkeä pointti.  Olemme varmaan  siitä perimmiltään samaa mieltä, mutta syytettä en ota vastaan. Mutta sen sijaan sanon edustajakollegalleni, että kyllä se myöskin on niin, että tästä hallituksen linjauksesta nyt puuttuvat ne keskeisimmät Turku—Tampere—Helsinki-kolmion infrainvestointien tulevaisuusnäkymät, joilla työssäkäyntialuetta ikään kuin supistetaan työssäkäyntialueen  liikenteelliset edellytykset hoitaen. Tämä puuttuu. [Puhemies koputtaa] Odotan erityisesti Helsinki—Espoo-radan avausta, [Puhemies: Aika!] johon pitäisi EU-rahankin takia olla kaikki edellytykset koossa.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri Rinne, kaksi minuuttia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva, haluan todeta teille, että hallituksessa ovat valmisteilla ne hankeyhtiöt, joilla nämä Turun ja pohjoisen suunnan rautatiehankkeet, isot hankkeet, voidaan viedä eteenpäin suunnittelun suhteen. Ne tulevat tässä päätöksentekoon aivan sillä aikataululla kuin on mahdollista viedä ne eteenpäin asioitten huolellisen valmistelun pohjalta. Ne tulevat. Teidän ei tarvitse huolehtia siitä, ne lähtevät eteenpäin kyllä.

Sitten sanoisin, kun esititte aivan äärettömän tärkeän kysymyksen liittyen tähän työllisyyspolitiikkaan: Meillä on käytännössä noin 400 000 ihmistä, jotka ovat työttöminä eri syistä, noin 400 000 ihmistä. Sitten meillä on noin 150 000 ihmistä, jotka ovat omasta päätöksestään työelämän ulkopuolella. Molemmissa ryhmissä on varmaan sellaisia, jotka eivät kuulu työmarkkinoille laisinkaan. Näitten ihmisten osalta valmistellaan toimenpiteitä, joilla tilanne heidän osaltaan saadaan inhimilliseksi ja muutetaan tilannetta vastaavaksi se olosuhde, missä he elävät tällä hetkellä. Mutta jotta nämä ihmiset saadaan töihin... Mehän olemme itse asiassa pystyneet nostamaan viime vuosina työllisyysastetta merkittävästi sen takia, että suhdanteet ovat aika paljon auttaneet meitä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa suhdanteet eivät enää auta meitä kovinkaan paljon. Talous kasvaa, mutta erittäin hitaasti. Nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla autetaan nämä ihmiset polun kautta sinne työelämään takaisin tai ensimmäistä kertaa työelämään. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa!] Meillä on noin 60 000 sellaista nuorta ihmistä, lähinnä nuoria miehiä, jotka eivät ole koskaan olleet työelämässä mukana mutta eivät ole tällä hetkellä opiskelemassakaan. He ovat pelkästään perusasteen tutkinnon varassa. Tämä joukko on isossa syrjäytymisen vaarassa. Meidän täytyy yhdessä löytää keinoja siihen, että tämä joukko nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta saadaan koulunpenkille takaisin tai sitten työelämään. Näitä toimenpiteitä tällä hetkellä huolellisesti valmistellaan, jotta päästään konkreettisesti rakentamaan jokaiselle yksilölle riittäviä polkuja työelämään. Siihen tarvitaan voimavaroja, [Puhemies koputtaa] ja me olemme valmiita käyttämään myöskin yksityisen sektorin tukea näissä asioissa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, minä odotin teiltä tuossa alkupuheenvuorossanne katsausta ihan tähän yleiseen tilanteeseen — maailmantalouden näkymät, kauppasota ja niin edelleen; Euroopan tilanne, kun EKP on käyttänyt pelimerkkinsä loppuun ja kriisi on päällä Saksassa; brexit, mikä on kolmen viikon päästä ehkä toteutumassa — ja sitten tältä pohjalta peilausta tähän budjettiin ja kehyssuunnitelmaan, siihen, mikä on se pohja, jolle tulevaisuutta todella rakennetaan.

Meillä ikääntymisen ongelma on valtava. Hoito-ongelmat ovat jo syvät. Meillä on kunnat syvässä ahdingossa. Meillä on maatalouteen tulossa EU:lta rajut leikkaukset, toisin kuin keskusta väittää. Se on ajamassa meidän maaseudun ja maatalouden entistä ahtaammalle, ja tähän tarvitaan varoja, niitä tarvitaan soteen ja niin edelleen. Mikä on se näkymä teillä tällä hetkellä tähän laajaan kysymykseen?

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Kankaanniemi otti taas tämän kunta-asian, niin minulla on ystävällinen neuvo.

Ryhmäpuheenjohtaja Tavio, ottakaa huomisen ryhmäkokouksen listalle tämä puheenjohtaja Halla-ahon kuntapolitiikan linja. [Toimi Kankaanniemi: Missä se on? — Naurua] Keskustelkaa siellä, onko ryhmä antamassa tuen Halla-ahon linjalle kuntien valtionosuusjärjestelmän tasausjärjestelmästä luopumiselle ja sille, kun hän sanoo, että kunnat tuottakoot ne palvelut, mitä ne verorahoilla pystyvät hoitamaan. Keskustelkaa se rauhassa.

Toinen vaihtoehto on, jos tämä Halla-ahon linja toteutuu, että meillä miljoona suomalaista jää ilman peruspalveluita, 250 kuntaa ajautuu kriisiin.

Tulkaa ulos huomenna kertomaan, onko ryhmä Halla-ahon kannalla vai onko se maakuntien miesten ja naisten kannalla, joita tuolla takarivissä istuu, onko perussuomalaisten vahva kannatus siellä, koska tässä on epäselvyys, ihan oikeasti epäselvyys, siitä, mikä on teidän kuntapolitiikan linjanne.

Minä arvostan edustaja Kankaanniemeä, hän tuntee kunta-asiat hyvin. Kankaanniemi voisi olla konsulttina tämän teidän kantanne muodostamisessa, [Naurua] jotta saataisiin aikaan sellainen tulos, koska täällä muut ryhmät kannattavat tätä kuntien valtionosuusjärjestelmän tasauksen säilyttämistä.

Arvoisa puhemies! Tämän maan asioita ei saada ratkaistua sillä, että hallituspuolueet haukkuvat perussuomalaisia tai että perussuomalaiset haukkuvat hallitusta, vaan avainkysymys on nimenomaan siinä, että hallitus on asettanut tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen. Perusehto on siinä, että pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltiomme ja peruspalvelut nykytasolla, niin että samalla valtiontalous pysyy edes tyydyttävällä tasolla. Jos tässä hallitus epäonnistuu, niin hallituksen tulevaisuuden investoinnit muuttuvat tulevaisuuden velaksi.

Siksi minä olen iloinen siitä, että pääministeri tunnistaa tämän haasteellisen tilanteen ja ongelman, että meillä on Suomessa edelleen 400 000 työtöntä. Meidän pitää saada nämä ihmiset työelämään.

Sitten samalla me tiedämme, että tietyissä ammateissa on ylitarjontaa. Haluaisin kysyä pääministeriltä: miten te olette ajatelleet näitten koulutuksien suhteen, koulutetaanko tällä hetkellä oikeita ihmisiä oikeisiin tehtäviin, [Puhemies koputtaa] kun kerran on olemassa tällaista ylitarjontaa tietyissä ammateissa?

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu mittavasti työttömyydestä. Haluaisin muistuttaa, että kyse ei ole mistään monoliitista vaan tapoja olla työtön on yhtä monia kuin on työttömiäkin. On tavattoman yksinkertaistavaa soveltaa kaikkiin sitä samaa kylmää ja vinoutunutta talousteorian logiikkaa, jonka mukaan leikkaaminen kannustaa aina.

Pahimmillaan työttömyysturvasta leikkaaminen pudottaa ihmisen toimeentulotuelle, joka on, kuten eilen totesin, Suomen pahin kannustinloukku. Siellä on suojaosa 150 euroa, ja sen jälkeen ansaitut eurot rupeavatkin sitten leikkaamaan sitä turvaa. Toimeentulotuelta on tavattoman vaikea työllistyä varsinkaan niihin silppuisiin, pieniin työtehtäviin, mitä tällä hetkellä monelle pitkäaikaistyöttömälle on tarjolla. Eli jos todella halutaan auttaa niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat kaikista ahtaimmassa asemassa, niin toimeentulotuen tai työttömyysturvan leikkaaminen ei ole ratkaisu, vaan silloin pitää panostaa niihin palveluihin, joita ihmisille on tarjolla.

Ministeri Harakka hyvin avasi, että esimerkiksi Tampereen ja Tampereen seudun kuntakokeilulla on saatu loistavia tuloksia aikaan nimenomaan pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tätä kokeilua on nyt tarkoitus jatkaa. Tampereella ollaan nyt oltu vuoden katkolla, ja se on todella näkynyt meidän luvuissamme hälyttävällä tavalla. [Puhemies koputtaa] Toivon, että ainakin tälle saadaan opposition tuki, kun tiedetään, että tämä auttaa [Puhemies: Aika!] pitkäaikaistyöttömiä.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että pääministeri Rinne nosti esille, miten tärkeätä myöskin talouskehitykselle on tulevaisuudenuskon ylläpitäminen. Tulevaisuudenusko on edellytys yksittäiselle ihmiselle mutta myöskin yritysten investoinneille siinä, että voidaan luottaa, että Suomen osaaminen ja koulutus pysyvät korkeatasoisina, että palautetaan lasten subjektiivinen päivähoito, että parannetaan naisten asemaa ja tasa-arvoa radikaalisti ja toteutetaan perhevapaauudistus niin, että naisten mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat enemmän samanarvoisessa asemassa miesten kanssa, että perustamme maamme tällaiseen rule of law’hon, oikeusvaltioon, missä voi luottaa viranomaisiin ja missä myös maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat voivat luottaa niihin prosesseihin ja saada oikeusturvaa.

Tällainen ajatus siitä, että Suomi voisi eristäytyä muusta maailmasta, ei voi olla se tulevaisuudenusko tai se kuva Suomesta. Emme voi myöskään ajatella, että kukaan suuri investoija [Puhemies koputtaa] investoisi Suomeen, jos Suomessa rasismi ja vihapuhe jylläävät. [Leena Meri: Onko täällä rasismia?]

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on saanut kuunnella hallituspuolueiden kannanottoja koskien maahanmuuttoa, ja on selvää, että hallituksen maahanmuuttopolitiikan prioriteettina ei ole Suomen ja suomalaisten turvallisuus. [Paavo Arhinmäki: Aika kova väite!]

Ministeri Rinne antoi tuossa ymmärtää, että jos tilanne Lähi-idässä ja Afrikassa muuttuu, voivat taas edessä olla vuoden 2015 tapahtumat. Edustajat myös mainitsivat, ettei Suomi voi tehdä mitään, jos tänne tulee uusi turvapaikanhakijavyöry, ja sanottiinpa jopa, että turvapaikanhakijoiden tulo on ollut Suomen työllisyyden kannalta hyvä.

Vuoden 2015 jälkeen poliisia on työllistänyt varsinkin seksuaalirikosten tutkinta. [Mikko Savolan välihuuto] Tämäkö on todella sosiaalidemokraateista hyvää työllisyyden nousua? [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Vuoden 2015 tapahtumat ovat estettävissä. Hallitus, tehkää hätätilapykälät rajavartio- ja ulkomaalaislakiin, tehkää oleskeluluvista minimipituisia, [Puhemies koputtaa] tehkää sosiaaliturvasta [Puhemies: Aika!] kansalaisuusperusteinen ja laittakaa laittomasti maassa olevat säilöön. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun täällä tuntuu olevan vallalla se, että oppositiopuolue perussuomalaisilla on yksi vastaus kaikkeen — maahanmuuttopolitiikka — niin totean nyt vielä kerran, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka on erittäin vastuullista [Leena Meren välihuuto] ja me noudatamme kansainvälisiä sopimuksia. Mutta sitten ne, joilla ei ole oikeutta täällä olla, palaavat kotimaihinsa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Mutta perussuomalaisten kannasta, jossa rajat laitetaan kiinni, kysynkin: mitä tämä tarkoittaa? [Keskeltä: Pannaanko Ruotsin rajat kiinni?] Silloinhan laitetaan rajat kiinni myöskin suomalaisilta lähteä muualle. Sitäkö te kannatatte?

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoviraston resurssit ovat olennainen kysymys myöskin tässä maahanmuuttopolitiikan hallinnassa, ja hallitus on päättänyt nyt korottaa Maahanmuuttoviraston resursseja, jotta turvapaikanhakijat pystytään käsittelemään asiallisesti ja sitten palauttamaan niiltä osin [Puhemies: Aika!] kuin täällä ei ole oikeutta olla.

Arvoisa rouva puheenjohtaja! Pääministeri Rinne, peräänkuulutatte vastuullista talouspolitiikkaa, ja siihen sisältyvät myös maahanmuutto- ja ympäristöpolitiikka. Ne on huomioitava, sillä ne joko tasapainottavat tai romuttavat Suomen taloutta. [Eva Biaudet: No ei todellakaan!] Pyrkimyksenähän on tasapainottaa.

Teidän hallituksenne alkutaivalta leimaa kuitenkin analyysiparalyysi ja silmiinpistävä kyvyttömyys reagoida hyvissä ajoin nähtävissä olevaan taloustilanteeseen ja sen kehittymiseen.

Tosiasioihin. Näillä näkymin vuonna 19 nettolainanotto kasvaa miljardin alkuperäisestä talousarviosta, yhteensä 2,4 miljardiin. Ja te paisutatte velkaa, verokiilaa, julkisen sektorin menoja. Millä tavalla te, arvoisa pääministeri, oikeastaan tosiasiassa aiotte tasapainottaa julkista taloutta? Nämä pienet valtionosuuslisäykset ja kokeilut eivät pelasta tilannetta. [Eva Biaudet’n välihuuto]

Arvoisa puhemies! Ihmettelen hieman keskustelua maahanmuutosta täällä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi?] Tunnutaan kilpailevan sillä, mikä hallitus on pistänyt vähiten rahaa maahanmuuttoon. Eivät ihmisoikeudet eikä tasa-arvo etene automaattisesti hengenvoimalla, vaan niihin pitää olla valmis myös satsaamaan. Sitä juuri tämä hallitus tekee, eli me vahvistamme oikeusvaltiota. Minusta on vain kaukaa viisasta, että esimerkiksi kotoutumiseen panostetaan. Sitä hallitus nyt tekee myös peruskoulujen tuntuvien tasa-arvohankkeiden kautta. Tutkimukset myös osoittavat, että esimerkiksi PD-rahoitus on sellainen, joka toimii.

Minusta ei myöskään ole järkevää erottaa työperäistä maahanmuuttoa muusta maahanmuutosta. Meillä on tässä maassa valtava määrä nuoria ihmisiä, jotka odottavat sitä, että he saisivat tehdä töitä, mutta Suomi ei tällä hetkellä anna siihen mahdollisuuksia ja me heitämme valtavan potentiaalin hukkaan. [Leena Meri: Ne ovat laittomasti maassa olevat!] Ihmettelen perussuomalaisten ihmiskäsitystä, jossa ihmisarvoa mitataan rahassa. En ole ikinä ymmärtänyt myöskään sitä, että esimerkiksi [Puhemies: Aika!] yksi syrjäytetty nuori maksaa [Puhemies: Aika!] näin ja näin paljon. Me emme jaa tätä ihmiskäsitystä ollenkaan.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Annetaan pääministerille vastaus. 2 minuuttia, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi: tätä isoa kuvaa analysoin eilen aika pitkään ihan ensimmäisessä puheenvuorossani. Mutta voin nyt lyhyesti todeta sen, että se kuva, joka rakentuu kauppasodasta, se kuva, joka rakentuu brexitistä, Saksan talouden sakkaamisesta — nämä kaikki vaikuttavat tämän talousarvion toteuttamiseen, siihen miten sitä viedään eteenpäin. Ja niin kuin tuolla talouskat-sauksessa syksyllä 2019 valtiovarainministeri toteaa, tämän hallituksen lievästi elvyttävä politiikka näyttää erittäin tarkoituksenmukaiselta vuoden 2020 olosuhteissa. Tuolle vuodelle valtiovarainministeri arvioi — jos riskit toteutuvat — riskien kaikkein vahvimmin toteutuvan. Sen takia tämä politiikka, jota tässä budjetissa talouspolitiikan linjalla viedään eteenpäin, on lievästi elvyttävää. Se huolehtii siitä, että ensi vuonna työllisyys säilyy, työllisyysaste pysyy ennallaan ja paranee toivottavasti.

Sitten edustaja Östman, kiitoksia puheenvuorosta. Se oli tärkeä puheenvuoro. Tällä hetkellä valtaosassa maata on tilanne, jossa tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa lisää. Olin Kainuussa käymässä tässä jokunen viikko sitten, ja siellä todettiin, että tälle alueelle on vaikea saada poliiseja, tälle alueelle on vaikea saada sairaanhoitajia työskentelemään sen takia, että siellä on huutava työvoimapula muillakin osa-alueilla. Yksi asia, joka täytyy huomioida tulevassa koulutuspolitiikassa laajasti, on se, että jokaisella alueella on riittävästi korkeakoulupaikkoja — on sitten kysymys ammattikorkeakoulusta tai yliopiston pisteestä — niin että siellä alueella olevat ihmiset voivat kouluttautua. [Eduskunnasta: Kyllä!] Se on nimittäin sillä tavalla, että kun opettajankoulutuslaitos poistui Kajaanista 2013, sen jälkeen siellä ei ole ollut tämäntasoista yliopistotason koulutusta, mikä on johtanut siihen, että kun silloin noin 60 prosenttia koulutettavista jäi alueelle, niin nyt kun sata opiskelijaa lähtee alueelta, yksi palaa. Tämä on iso ongelma koulutusjärjestelmässä, ja sitä pitää pystyä ratkomaan tämänkin hallituksen toimesta.

Toinen asia, joka pitää ottaa huomioon, [Puhemies koputtaa] on se, että meillä täytyy olla koulutuksen suunnittelussa huomattavasti nykyistä paremmat välineet. Esim. Metropolia Ammattikorkeakoulu on ottanut huomioon opiskelijoitten osaamiskokonaisuuden, [Puhemies koputtaa] ei pelkästään koulutuksen kautta, vaan myöskin muut osaamiset, ja yhdistää ne digitaalisesti yritysten tarpeisiin pitemmälle tulevaisuuteen myös. [Jukka Gustafsson: Erinomainen puheenvuoro, kiitos pääministeri!]

Arvoisa puhemies! Olisin myöskin toivonut osaltani, että pääministeri olisi tähän turvapaikkapolitiikkaan sanonut jotain, koska kun kuuntelin sisäministeri Ohisaloa ja nyt täälläkin hallituksen suunnalta tulevia kannanottoja, niin minulle tulee huoli siitä, että turvapaikkajärjestelmää haluttaisiin löysentää. Nythän meillä on tilanne, että meillä ei Suomeen tällä hetkellä ole juuri tulijoita, turvapaikanhakijoita, ja se johtuu pitkälti siitä, että 2015—2016 turvapaikkakriisin aikana kiristettiin pohjoismaiselle ja eurooppalaiselle tasolle meidän kriteerit. Mutta nyt jos kyseenalaistetaan pakkopalautukset — minä en tällä hetkellä tiedä, jatketaanko pakkopalautuksia vai ei, sisäministeri Ohisalo ei ole tähän vastannut — [Leena Meri: Laitetaan töihin!] tai jos te puhutte työluvista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, tai jos puhutaan, niin kuin ministeri sanoi, näyttökynnyksen laskemisesta, niin tämä on vaarallista puhetta tilanteessa, jossa paine Eurooppaan [Puhemies koputtaa] on tällä hetkellä kasvamassa. Ja minä puhun sillä kokemuksella, joka on vuodelta 2015—2016. Minusta tähän tarvitaan selkeä linja, mitä te teette turvapaikkajärjestelmälle.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri Rinne, 1 minuutti.

Arvoisa puhemies! Kävin jo äsken läpi tämän hallituksen turvapaikkapolitiikan. Muutama yksityiskohta, joita täsmennän nyt, ettei jää väärää käsitystä.

Hallitus ei ole turvapaikkakehystä muuttamassa millään tavalla. [Oikealta: Ikävä kyllä!] Me haluamme huolehtia siitä, että ihmisoikeussopimusten mukaan, jos ihminen hakee turvapaikkaa Suomessa, se selvitään mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti, ja jos on oikeus turvapaikkaan, kotoutetaan täällä. Jos taas on niin, että ei ole oikeutta turvapaikkaan, mahdollisimman nopea palautus.

Ongelma on se, että teidän hallitusaikananne oli ja tälläkin hallituksella on vaikeuksia saada tiettyihin maihin palautussopimuksia, joista tällä hetkellä taistellaan. Niin kuin sanoin, sisäministeri Ohisalo on muutaman viikon sisään neuvottelemassa Somaliassa siitä, että saadaan palautusta nopeutettua sinne.

Arvoisa puhemies! Tätä selkeää hallituksen yhteistä linjaa kaivataan niin maahanmuuttopolitiikkaan kuin esimerkiksi ilmastopolitiikkaankin. Tänäänkin tässä salissa on kuultu hyvin erilaisia näkemyksiä vaikkapa turpeen verotuen poistamisesta, kysyy sitten vihreiltä tai keskustalta. Myös pääministeri on ollut itsensä kanssa eri mieltä aikataulusta eri päivinä, kun on kysytty eri haastatteluissa, ja sen takia kaipaisinkin nyt sellaista selkeätä näkemystä, että mitä tälle turpeen verotuelle tehdään. Uskottavia ilmastotoimia tarvitaan. Samoin tämä maahanmuuttolinja kaipaa selvennystä, koska vihreät puhuvat aivan eri tavalla, ja puhuivat viime kaudella, esimerkiksi palautuksista kuin mitä pääministeri tässä nyt meille kertoo. Sisäministerin kannanotoista me emme tiedä, koska hän ei myöskään ole tähän kysymykseen selkeätä vas-tausta antanut.

Se, mitä haluaisin myös nostaa esiin, on se, että tämä uskottava ilmastopolitiikka vaatii konkreettisia tekoja. Hyvä aikomus on hyvä asia ja hyvä alku monelle, mutta teot lopulta ratkaisevat. Ilmastopolitiikkaa samoin kuin tätä työllisyyspolitiikkaa vaivaa nyt sama ongelma eli konkreettisten tekojen puute. [Puhemies koputtaa] Tarvitaan työllisyystekoja ja tarvitaan sellaisia konkreettisia ilmastotekoja, joista hyvä esimerkki on esimerkiksi entisen ministeri Orpon johdolla rakennettu kestävän kehityksen budjetti [Puhemies: Aika!] ja valtiovarainministeriön ilmastokoalitio.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on haastettu hallituksen turvelinjauksista, niin siteeraan tässä hallitusohjelmaa.

Hallitusohjelman mukaan turpeen poltto vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. 2030-luvulla sähkön- ja lämmöntuotanto on lähes päästötöntä, ja tämä tarkoittaa käytännössä, että turpeesta on luovuttava. Ensi vuonna tehtävän energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana tullaan arvioimaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite toteutuu vuonna 2030. [Ilkka Kanerva: Mikä tämä linja nyt on? — Paavo Arhinmäki: Se on hallitusohjelma!]

Kuten täällä on todettu, niin kokoomus olisi toki voinut ryhtyä näihin toimiin jo ollessaan hallitusvastuussa, mutta tämä hallitus ryhtyy näihin toimiin nyt.

Lisäksi ilmastopolitiikkaan liittyen eri toimialojen kanssa ollaan tekemässä tiekarttoja siihen, miten eri teollisuudenalat pääsevät hiilineutraalisuustavoitteisiin, ja teollisuus on myös saatu hyvin mukaan näiden tavoitteiden määrittelyyn. Ensi vuonna jatketaan myös haitallisten yritystukien karsimista.

Arvoisa puhemies! Kysymys ei ole siitä, että pannaan rajat kiinni, niin että suomalaiset eivät pääse sieltä kulkemaan. Oletteko huomanneet, että useat Schengen-maat kykenevät tekemään rajoillaan toimenpiteitä? Mekin olemme täällä Suomessa nimenomaan siitä saaneet nauttia, että muun muassa Saksa, Tanska ja Ruotsi ovat tehneet jotakin.

Mitä tulee sitten turvapaikanhakijoihin, tähän mihin pääministeri Rinne viittasi, että sisäministeri Ohisalo on selvittämässä ja ajamassa näitä asioita, niin nyt uutisista olemme viime päivinä saaneet lukea, että muut maat eivät ole olleet kovin innokkaasti mukana tässä Suomen puheenjohtajuuskaudella ajamassa taakanjakosysteemissä. Juuri eilen saimme kuulla, että Ruotsi ja Tanska muun muassa eivät aio osallistua tähän. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kaiken keskiössähän on se, luottavatko meillä yritykset tässä maassa tulevaisuuteen. Investoivatko ne, tuleeko sitä kautta työpaikkoja, tuleeko sitä kautta verotuloja? Ja tänään julkistetun maailmanlaajuisen selvityksen mukaan me olemme kilpailukykyvertailussa hyvillä sijoituksilla edelleen Suomessa, ja tästä meidän pitää pitää kiinni. Ja ne satsaukset, mitä tehdään nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten investointien eteen, kun puhutaan niistä toimenpiteistä yrittäjävähennykseen liittyen, tuplapoistoihin liittyen, yritysten lainantakauksiin, mitä valtio pystyy siinä auttamaan. Nämä ovat merkittäviä tekoja ja keinoja myös aluepoliittisesti.

Minä kysyisinkin elinkeinoministeri Kulmunilta: kuinka te näette, kun te käytte meidän elinkeinoelämän kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, meidän yritysten kehittymisnäkymät, meidän yritysten investointinäkymät ja kuinka nämä tulevat meidän työllisyyteen vaikuttamaan tulevina vuosina?

Arvoisa puhemies! Aiemmin kaksi entistä työministeriä esitti hyvin tärkeitä huomioita harjoitetusta työllisyyspolitiikasta ja pitää kyllä mennä ihan sinne 90-luvulle asti, jolloinka tehtiin karmeita virheitä, jotka näkyvät tänä päivänäkin. Luovuttiin työttömyyden alueellisten erojen tasaamisesta ja henkilökohtaisesta työoikeudesta ja tapahtui niin, että kun kasvu laman jälkeen lähti liikkeelle, isoissa keskuksissa oli vetovoimaa työvoimalle, massatyöttömyysalueilla työntövoimaa, ja silloin kupattiin monet maaseutualueet, maakunnat tyhjäksi tietyistä nuorista ikäluokista, ja se näkyy tänä päivänä niin, että esimerkiksi Lapissa ei ole pelkästään sesonkiluonteinen, vaan myöskin toimialakohtainen työvoimapula, ja tämä kaikki tapahtui kahdessa—kolmessakymmenessä vuodessa. Ja nyt olisikin tärkeätä, että nämä alueelliset työllisyyskokeilut ulottuvat ei ainoastaan isoihin kaupunkeihin vaan myöskin maakuntiin ja seutukaupunkeihin ja niissä kokeiluissa otettaisiin käyttöön momenttivapaa raha, jota voitaisiin vapaasti käyttää alueella koulutukseen, palkkaperusteisiin kehittämishankkeisiin ja pieniin [Puhemies koputtaa] investointeihin.

Arvoisa puhemies! Voisin vastata tässä edustaja Savolalle, että Suomen yrittäjät sanoivat kyllä saman tien, että hallituksen budjetti on hiekalle perustettu.

Mutta, arvoisa puhemies, hallitusohjelmassa puhutaan kauniisti lupauksesta sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Toisaalta kun katsoo tämän hallituskauden taivalta ja katsoo sitä kestävyysvajetta, joka tulee olemaan noin 4,5 prosenttia tämän hallituskauden lopulla, niin se tarkoittaa sitä, että seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan talouttamme lähes 10 miljardilla. Arvoisa pääministeri, miten te koette, että kuinka tämä lupaus pidetään? [Ben Zyskowicz: Leikkaatte lapsilta!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimo, jos kuuntelitte eilen tarkkaan, [Eduskunnasta: Ei kuunnellut!] kävin läpi tämän sivulla 99 olevan taulukon 30, jossa todetaan se, missä asioissa meidän pitää liikkua, jotta tämä kestävyysvaje 4,5 prosenttia ei toteudu. Jos kuuntelitte tarkkaan eilen, mitä totesin, niin sanoin, että nämä kaikki asiat ovat jo liikkeellä. Tällä hetkellä hallitus on ollut vajaan neljä kuukautta vallassa, ja edelleen tämä hallitus jo tekee näissä asioissa eteenpäin toimenpiteitä, jotta teidän kuvaamanne tilanne ei vaalikauden lopussa ole totta eli 4,5 prosenttia ei olisi totta kestävyysvajeessa. Se vaatii yli vaalikausien menevää toimenpideohjelmaa, mutta se on tehtävissä.

Arvoisa puhemies! Ruotsissa työelämään on saatu paljon lisää joustavuutta ja tasa-arvoa perhevapaajärjestelmällä, joka kannustaa yrityksiä patistamaan myös isiä jäämään perhevapaita viettämään ja kannustaa myös käyttämään vapaita joustavasti aina lapsen ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Tiedän, että tämä ei kuulu työministeriön hallinnonalaan, mutta varmasti työministeri haluaa tuoda sen uuden perhevapaajärjestelmän sallimaa joustavuutta ja tasa-arvoa työelämään. Se on yksi tärkeimmistä rakenneuudistuksista, joita tämä hallitus tavoittelee ja joita kannattaa tavoitella. Ruotsissa isät pitävät 25 prosenttia vapaista, kun Suomessa vain noin 9 prosenttia, ja tämä uudistus tulee olemaan tarpeellinen niin vapaiden vieton kuin myös vapaiden rahoituksen kannalta, jotta saamme kaikki työnantajat osallistumaan kustannuksiin tasaisemmin. Milloin saamme tämän uudistuksen eduskuntaan?

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kulmuni puhui tuossa, että Kainuustakaan ei löydy kohta enää työntekijöitä Kainuuseen, että siellä on työvoimapula. No sitten jos ajatellaan, että otetaan suomalainen, esimerkiksi lahtelainen mies, joka ajattelee, että no siellä olisi työpaikka, niin ensimmäisenä hän katsoo, mitä se maksaa. Hän alkaa miettiä, minkälaisia asuntoja siellä on. No Kainuussa on rakennettu todella vähän. Siellä on vanhempaa asuntokantaa. Niissä on useasti öljylämmitys. No mitä hallitus sitten hallitusohjelmassakin kertoo: öljylämmitys on pahasta ja lämmitysöljyjen verotusta pitää korottaa. Heti hän alkaa sitten ajatella, että ai no, jää vähemmän käteen, kun lähtee sinne. Kun muutetaan Pohjois-Suomeen päin, ei ole enää joukkoliikennettä niin paljon. Joudut hankkimaan oman auton. No mitä hallitus sanoo: liikkuminen kallistuu ja polttoaineverotusta lisätään. Niin, tämän hallituksen toimet eivät lisää sitä, että ihmiset haluavat liikkua pois Ruuhka-Suomesta. Se pitäisi tehdä houkuttelevaksi ja edullisemmaksi, että siellä kannattaa asua ja olla ja tehdä niitä töitä.

Arvoisa puhemies! Täällä sanotaan, että nyt laiva on menossa oikeaan suuntaan, kurssi on muutettu. Minne se kurssi on oikein menossa, jos edellinen hallitus on saanut aikaan valtavan määrän uusia työpaikkoja, ja miksi tällaista suuntaa halutaan oikein kääntää? Me haluamme osaavaa työvoimaa, käytännössä aivan sama mistä, ja se tulee todellakin tarpeeseen.

Eilen oli siinä mielessä erikoinen tilanne, että jouduin turvautumaan taksin kyytiin, ja siinä sitten noustiin edustajakollegoiden kanssa tähän taksiin. Kuljettaja ensimmäiseksi löi navigaattorin käteen ja pyysi kirjoittamaan osoitteen siihen. Se osoite oli sen verran tuttu paikka, että minäkin ulkopaikkakuntalaisena olisin sinne osannut ajaa. Kuljettajalle oli täysin tuntematonta suomalainen katunumerokäytäntö, ja maksupäätteen käyttökin oli aika lailla haparoivaa, että jäi semmoinen kuvitelma siitä, että ei siinä juuri muuta jäänyt kuin että minä olisin joutunut sitä taksia ajamaankin. [Puhemies koputtaa] Ja minä kuitenkin käsitän taksin kuljettamisenkin ammatiksi. [Puhemies koputtaa]

On muistettava, että osaavasta työvoimasta kilpailee moni muukin maa. Pohjoismaista Suomessa on helpointa jäädä työttömäksi. Hallitus haluaa ottaa mallia Pohjoismaista mutta samalla parjaa kokoomusta keppipolitiikasta — mutta mitä muuta muiden Pohjoismaiden toimet ovat?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kilpi, nyt tulee keppiä täältä. Pitää noudattaa näitä puheaikarajoja. — Edustaja Semi tietää tämän.

Arvoisa puhemies! Jäin pohtimaan tuota Itä-Suomen tilannetta ja työvoiman saantia kokonaisuudessaan. Väestötiedot kertovat, että vajaan kymmenen vuoden päästä, vaikka ei koko Itä-Suomesta yksikään nuori muuttaisi poikkeen, meidän keski-ikä on yli 60 vuotta. Meidän ikärakenne on semmoinen, että elinkeinoelämä, työnantajat rupeavat miettimään, mitenkä ne sijoittuvat eri alueille. Jäin pohtimaan, onko tämmöistä pitkän ajan suunnitelmaa mietitty jommassakummassa ministeriössä, että kuinka vastataan tähän haasteeseen nimenomaan näillä alueilla, mistä rupeaa nuori väestö loppumaan ja vähenemään, jotta saadaan elinkeinoelämä pidettyä siellä ja työpaikat ja meidän vientiteollisuuden tuotteet kehitettyä ja rakennettua ja tehtyä siellä alueella, missä ne nyt tällä hetkellä ovat.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä yritysten kansainvälistämispalveluihin: Tämä on pitkäjänteistä työtä, kuten ministeri mainitsi. Tässä ovat edelliset hallitukset tehneet pohjatyötä, Business Finlandin perustamisen ja myös sitten Team Finlandin verkoston rakentamisen. Useassakin suurlähetystössä tällä hetkellä toimii hienosti tämä Team Finlandin pohja, mikä on juuri perustettu. Muun muassa edellisten hallitusten aikana me saimme ruokavientiä hienosti aikaiseksi. Nämäkin ruokavientiprosessit, kuten Kiinaan muun muassa sianlihan osalta mutta myös kalatuotteitten osalta, ovat useampien vuosien tekoa ja tehtävä.

Myös korostaisin tässä kiertotalouden ja myös sitten ilmastokysymyksiin olevien yritysten vientiponnisteluja pk-sektorin osalta. On hienoa, että on saatu isompiin konsortioihin mukaan myös näitä suomalaisia yrityksiä ja sitä kautta parantamaan myös meidän ilmaston tilaa.

Pienenä kysymyksenä ehkä tästä Dubain maailmannäyttelystä, johon Suomi osallistuu 2021: onko sinne hyvä joukko pk-yrityksiä tulossa, [Puhemies koputtaa] ja onko siellä hyvä osallistumisprosentti, ketä sinne ollaan lähettämässä mukaan?

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen ministeri Harakan 25 kohdan työllistämistoimilistaan. Varmasti siitä työllisyys nousee. Ja huomion haluaisin myöskin kolmannelle sektorille, elikkä siellä on iso potentiaali työllistää kulttuurin ja liikunnan puolella. Lähinnä kansallisjärjestötuesta on ollut kysymyksiä, mutta kysyn sitä tarkemmin opetusministeriön puolelta.

Nyt kysyisin sähkönsiirtomaksuista, koska ne kiinnostavat monia ihmisiä, hiertävät varsinkin. Ne ovat nousseet kohtuuttoman paljon vuosien aikana. Hallituksella on kirjauksia siitä, että niihin puututaan, ja olisi hyvä muistuttaa, mitä ne ovat, ja kertoa, missä se tilanne on tällä hetkellä ja miten se suhtautuu tähän budjettikirjaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka, minulle on tullut yrittäjiltä palautetta työllistymispalveluista, ja se on ollut pelkästään negatiivista. Lukuisten ongelmien joukossa yksi tärkeimpiä on, etteivät TE-toimistot kykene kysymään, tallentamaan tai välittämään työnantajille näitä kiinnostavia, oleellisia tietoja työnhakijoista. Yrittäjien mielestä nykyisen kaltaisten työllistämispalveluiden lisäresursointi on hukkaan heitettyä rahaa. Miten aiotte kehittää työllistämispalveluita nykyistä paljon nopeammiksi, tulosvastuullisiksi ja enemmän työnantajien tietotarpeita palveleviksi? Lisäksi kysyn, mitä aiotte tehdä työ- ja elinkeinopalveluitten tietoteknisten ongelmien korjaamiseksi, koska tämä on erittäin suuri ongelma. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tässä useampikin hallituspuolueitten kansanedustaja on vakuuttanut tyytyväisyyttään näihin hallituksen toimiin, Harakan 25 kohdan listaan, ja sellainen vanha sanontahan on, että ”vaatimattomuus kaunistaa”. Ehkäpä vanhan kansan sanonnoista osuvampi olisi tämä, että ”kannettu vesi ei kaivossa pysy”. Palkkatuki on varmasti sinänsä aivan tarpeellinen ja hyvä elementti, mutta kyllä Suomeen tarvitaan oikeasti toimia, joilla avoimen sektorin työpaikkoja saadaan syntymään. Tarvitaan investointeja.

Tietysti hienoa on se, että investointisuunnitelmia Suomeen on erityisesti tuonne biojalostuspuolelle, ja oikeastaan tähän haluaisin nyt sieltä ministeriaitiosta vakuutuksen, että onhan hallituksella varaa sitten satsata niihin tarvittaviin toimiin, että nämä biojalostusinvestoinnit voivat maassa mennä eteenpäin siinä vaiheessa, kun ne ajankohtaistuvat. Kun nyt hallitus kieltämättä aika etupainotteisesti tekee [Puhemies koputtaa] kaikenlaisia menolisäyksiä, niin onhan varmasti sitten varaa [Puhemies koputtaa] satsata oikeisiin työpaikkoihin myös?

Arvoisa puhemies! Kaksi päivää on tässä kuunneltu opposition osalta sitä laulua, että mitään ei ole tehty. Viisi kuukautta, ja meillä on 25-kohtainen työllisyysohjelma, jossa on hyviä tavoitteita.

Toinen iso asia: Liikenneministeri Marinin johdolla on käynnistetty — iso osa jo kesäkuussa — lisärahoituksella investointeja, joilla on aika huikea työllisyysmerkitys, ja hyvin tarkkaan on vielä määritelty ne kohteet, jotka ovat olleet tavallaan kasvuesteenä alueella. Esimerkiksi Joensuussa 1 000 henkilötyövuotta käynnistää kymmenien miljoonien investoinnit siitä eteenpäin. Tämä on parasta työllisyyspolitiikkaa.

Kuntakokeilusta voi sen sanoa, että ehdottomasti niitä kannatan. Se on se työkalu, millä päästään sitten tuolla kunnissa tämän inhottavan työmarkkinatukilaskun kimppuun. Pitkäaikaistyöttömyyden poistaminen on oikeastaan ainut keino, millä siihen päästään, ja toisaalta sitten myös sillä on vaikutuksia kuntatalouteen.

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on esiintynyt paljon hämmennystä suhteessa siihen, mitkä ovat ulkomaalaisen työvoiman yhteiskunnalliset vaikutukset. Tästähän on olemassa paljon tutkimusta monista eri olosuhteista, ja ne yhdenmukaisesti vakuuttavat, että vaikka ulkomaalaisen työvoiman merkittävä lisäys voi laskea alakohtaisia palkkoja, niin jos ei ole olemassa suojaavia rakenteita, ne eivät laske kantaväestön palkkoja eivätkä heikennä kantaväestön työllistymismahdollisuuksia.

Sen sijaan se suuri yhteiskunnallinen riski, mikä liittyy ulkomaalaisen työvoiman lisääntymiseen, on uhka työmarkkinoiden etnisestä jakautumisesta ja sitä kautta myös tämän jakautumisen valumisesta muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Minun kysymykseni onkin: onko näiden maahanmuuttoon liittyvien toimien yhteydessä pohdittu tätä asiaa ja sitä, mitenkä näitä riskejä voitaisiin välttää?

Arvoisa herra puhemies! On harmi, että kokoomuksen ykköskolmikko ei ollut täällä kuulemassa ministereitten avauspuheenvuoroja. Nehän olivat loistavia ja olisivat vakuuttaneet sen aamupäivän keskustelun jälkeen, [Naurua] että kyllä hallitus on tekemässä toimenpiteitä eikä vain suunnittelemassa. Täällähän oli aivan loistavat puheenvuorot molemmilta ministereiltä. Mutta kun poistuu salista eikä kuuntele, niin sitten voi jatkaa huomenna samalla agendalla. Tämä on harmillista. Mutta erittäin hyvä asia.

Minä haluan erityisesti kiittää ministeri Harakkaa tästä yksinyrittäjien aseman esiin nostamisesta. Meillä on Suomessa 170 000 yksinyrittäjää, ja siellä pienetkin toimet voivat johtaa siihen, että tuhansia työpaikkoja syntyy, jopa vielä enemmänkin, niin että hieno asia.

Ja ministeri Kulmunille: tämä investointiympäristön turvaaminen ja sen meidän teollisuutemme toiminnan turvaaminen, mitä piditte esillä, sehän on äärettömän tärkeää.

Varmaan tuolta edustaja Autonkin puheenvuorolta, ettei ole investointeja, vie vähän pohjaa pois se, kun hän sanoo, että on 5 miljardin investoinnit Pohjois-Suomeen suunnitelmissa. Erityisen paljon on hyviä investointeja siellä pohjoisessa luonnonvaroihin liittyen, tuulivoimaan ja kaivannaistoimintaan [Puhemies koputtaa] ja biotalouteen, edelleen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan sitten kakkosketjusta edustaja Rydman. [Naurua]

Arvoisa kunnioitettu eduskunnan puhemies! Tässä koin, että en aivan saanut kyllä vastausta ministeri Kulmunilta, eikä saanut myöskään edustaja Puisto. Me olemme jo valmiiksi sellaisessa tilanteessa, jossa hallitus itsekin toteaa, että julkisen talouden kestävyysvaje on mittava, ja silti hallitus ei reagoi tähän millään sen edellyttämällä tavalla vaan päinvastoin lisää sekä tilapäisiä menoja merkittävästi että pysyviä menoja 1,4 miljardia euroa suunnitelmansa mukaisesti. Tätä kaikkea turvataan sillä hallitusohjelman perälautakirjauksella, että hallitus kuitenkin tarkkailee tapahtuvaa kehitystä ja reagoi siinä vaiheessa, jos kehitys ei olekaan sen mukaista kuin mitä on toivottu. Kun jo nyt tiedetään, että kehitys ei toivotunlaista ole ja riskejä on, ja kun hallitus on katsonut, että vielä tämä keltainen kirja ei ole oikea paikka reagoida siihen, niin koska koittaa se aika, jolloin hallitus joutuu arvioimaan tämän asian? Mikä on se päivämäärä, mikä on se vuosi, jolloin hallitus joutuu arvioimaan oman toimintaohjelmansa [Puhemies koputtaa] uusiksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt koittaa se aika, että debattia on jäljellä enää yksi puheenvuoro ja sen jälkeen ministerit, ja sitten vaihdetaan aihetta.

Arvoisa puhemies! Aktiivimallin ongelmat ovat tietysti näkyvissä, ja siksi on hyvä, että siitä päästään, mutta mitkä ne korvaavat toimenpiteet ovat? Ministeri Kulmuni, se on ollut keskustalle avainkysymys ja hallitusohjelmaan kirjoitettu. Mikä on tilanne aktiivimallin kumoamisen korvaavissa toimenpiteissä?

Alueellinen kuljetustuki on tietysti ihan hyvä, mutta onko hallitus valmis muuttamaan sen ehtoja niin, että sitä saataisiin esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Suomessa tai koko Keski-Suomessa ja ettei se, niin kuin tällä hetkellä, menisi vain suuryrityksille?

Sitten nämä maaseudun näkymät. Edustaja Semi sanoi hyvin Itä-Suomen osalta, ja monet osat Keski-Suomeakin ovat todella synkässä tilanteessa. Tämä kuntatalouden katastrofi, joka on päällä, vaatii nyt kyllä voimakkaita toimenpiteitä, ettei meidän maaseutumme kokonaan autioidu ja tapahdu se, että siellä on vain eläkeläisiä ja työttömiä. Mitä todellisia toimenpiteitä aluepolitiikassa tapahtuu? Kun ministeri Kulmunilla oli tässä taannoin kisatilanne, [Puhemies koputtaa] niin te lupasitte voimakasta aluepolitiikkaa. [Puhemies koputtaa] Missä se on?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministerit, 3 minuuttia kumpainenkin. Aloittaako Harakka? — Aloittaa.

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Olemme käärineet hihat ja lähteneet toimenpiteissämme rivakasti liikkeelle työssä kansakunnan hyvinvoinnin eteen, ja olemme hyvässä vauhdissa uudistusten tiellä. Olemme sopineet lukuisista talouskasvua ja työllisyyskehitystä parantavista toimenpiteistä. Useat näistä näkyvät vuoden 2020 talousarvioesityksessä.

Talouskasvu on ollut viime vuosina hyvää, mikä on vauhdittanut myönteistä työllisyyskehitystä. Ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan kipuavan 73,2 prosenttiin, vastaavasti työttömyysaste laskee 6,3 prosenttiin. Hallituksen aktiivisilla toimilla kiipeämme askel askeleelta kohti asettamaamme 75 prosentin työllisyysastetta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että pystymme aiempaa paremmin osallistamaan työmarkkinoille osatyökykyisiä, vaikeammin työllistyviä nuoria, ikääntyviä ja maahanmuuttajataustaisia. Tarvitsemme laajan kirjon toimenpiteitä, ja toimiemme on oltava vaikuttavia, ja sitä ne ovat. Budjettiriihessä linjasimme lukuisia työllisyyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä, joiden valmistelu etenee johdollani. Käyn tässä listaa läpi:

Uudistamme laaja-alaisesti palkkatukea, lisäämme sen käyttöä ja poistamme pullonkaulat. Kyseessä on itse asiassa kolme palkkatukea: yleinen palkkatuki, järjestöjen palkkatuki ja uusi yksinyrittäjän rekrytuki. Olemassa olevista palkkatuista tulee laajempia, houkuttelevampia ja helpompia.

Yritysten palkkatuen ehdot ovat entistä paremmat ja selkeämmät. Sen saaminen on entistä yksinkertaisempaa ja varmempaa. Selvitämme mahdollisuuksia korottaa palkkatuen enimmäismäärää ja vammaisille vielä erityistä korotusta. Otamme sähköisessä asioinnissa käyttöön käsittelyaikatakuun, ja jo nyt, siis jo tänä vuonna, tuemme työnantajia tarjoamalla työhön valmennusta palkkatuetun työn avuksi entistä laajemmin. Olemme myös lisänneet työntekijöitä palkkatuen maksatukseen, joten jo tänä vuonna kannattaa tarttua tilaisuuteen.

Yleinen palkkatuki on siis tarkoitettu työnhakijoille, joilla on pitkittyvän työttömyyden uhka, myös osatyökykyisille ja ikääntyneille työnhakijoille, jotka kokevat oman osaamisensa sivuuttamista ja ikäsyrjintää. Toinen palkkatuki, järjestöjen palkkatuki, on tarkoitettu vaikeimmin työllistettäville. Se on askel kohti työelämää. Olennaista on, että molempiin palkkatukiin kytketään osaamisen kehittäminen. Jakson päätteeksi on nähtävä, miten osaaminen on karttunut. Yrittäjyys on tälle hallitukselle ja minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Siksi käynnistämme rekrytukikokeilun, jolla edistämme nopeaa työllistymistä ja alennamme yksinyrittäjien ja pienten mikroyritysten kynnystä palkata lisätyövoimaa. Kaikkia kolmea tukimuotoa koskeva lainsäädäntö on jo vauhdikkaasti tekeillä, tavoitteena tuoda hallituksen esitykset eduskuntaan jo keväällä 2020 ja voimaan syksyllä.

Toinen jo käynnissä oleva suuri uudistus koskee työllisyyspalveluiden kuntakokeiluita, joihin kutsuin eilen tiistaina lähettämälläni kirjeellä kuntia osallistumaan. Kun kuntien ja valtion resurssit laitetaan yhteen, voidaan lisätä asiakaslähtöisyyttä ja parantaa ennen kaikkea heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä. Kokeilu- ja yhteistyökaupungeissa keskimääräinen työttömyysjakso on jo saatu painettua merkittävästi alemmaksi kuin verrokkialueilla. Tässäkin toimimme ripeästi: teemme parhaamme tuodaksemme hallituksen esitykset tähän saliin vielä tämän vuoden puolella, ja kuntakokeilut lähtevät liikkeelle jo keväällä.

Toisin sanoen ja toistaen: hallitus ei ole jäänyt odottelemaan ensi vuoteen, vaan toimet ovat jo käynnissä. Se, joka muuta väittää, puhuu tarkoituksella muunneltua totuutta.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on lukuisia muita toimia, jotka johtavat hallitusohjelman otsikon mukaisesti osallistavaan ja osaavaan Suomeen. Laitamme toimeen osatyökykyisten työkykyohjelman, jonka kautta helpotamme osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Edistämme työvoiman ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä laajentamalla maahanmuuttajien moniammatillisten osaamiskeskusten toimintaa. Samoin panostamme lisää ohjaus- ja neuvontapalvelupisteisiin. Osaavan työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi käynnistämme laaja-alaisen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman. Asetamme johdollani myös tutkijaryhmän selvittämään työllisyyttä edistäviä keinoja. Ja tietysti myös kumoamme aktiivimallin ensi vuoden alusta. Tämän työntäyteisen listan lisäksi linjasimme budjettiriihessä myös lukuisia muita työllisyyttä parantavia toimenpiteitä.

Ja mitä tulee vuoden 2020 talousarvioesitykseen, niin se pitää sisällään riittävät määrärahat päättämiimme uusiin työllisyyspolitiikan toimenpiteisiin ja uudistuksiin. Olen valmis kuvaamaan niitä yksityiskohtaisemmin käynnistyvän debatin aikana.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kulmuni, myös 5 minuuttia.

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu on erittäin tärkeää liittyen suomalaisiin ja kotimaisiin investointeihin. Asia, minkä me huomaamme vaikkapa vertailuissa muihin Pohjoismaihin, liittyy siihen, että meidän firmamme eivät kasva samanlaista vauhtia sen jälkeen, kun siellä on esimerkiksi viisi henkeä töissä. Siksi tietenkin on keskeistä, että meillä on vakaa investointi- ja toimintaympäristö, ja sen takia esimerkiksi se, että yrittäjien, yritysten verotus ei kiristy, on tietenkin aivan keskeistä, niin että yrittäjät ja yritykset tietävät, mihin tämä maa on menossa.

No, sitten tähän investointikysymykseen. Budjettiriihessä sitä käsiteltiin, ja sieltä pöytäkirjamerkinnöistä löytyy esimerkiksi tämä tuplapoistoihin liittyvä asia, joka on erittäin tärkeä, tai tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin liittyvä vähennys tai se, miten Finn-vera voisi meidän pk-yrityksillemme antaa takausta hieman enemmän mitä tällä hetkellä 50 prosentin verran. Joten kyllä niitä toimia on liikkeellä nimenomaan siihen, kuinka investointeja saadaan eteenpäin. Kaikista tärkeintä on tietenkin se, että meidän elinkeinoelämän näkymät ja investointiympäristö ovat luotettavat ja houkuttelevat. Tähän liittyvät myös ne suuret kysymykset vaikkapa ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä tai Suomen tavoitteista kohti hiilineutraalisuutta, panostukset myös siihen.

Tuossa kohta alkavassa työ- ja elinkeinoministeriön budjettiluokassa näitä käsitellään varmasti vielä tarkemminkin, mutta se, että vaikkapa Business Finlandille myönnetään avustusten kautta 70 miljoonaa enemmän tukimahdollisuuksia, on erittäin merkittävä ensi vuodelle, jotta me saamme kansainvälistä kasvua ja myös monipuolistettua meidän elinkeinoelämämme rakennetta. Tässä me jäämme valitettavasti hieman jälkeen esimerkiksi muista Pohjoismaista, ja sen takia kirjaukset vaikkapa luovien alojen kasvusta, sen takia kirjaus, ja myös rahat, vaikkapa audiovisuaalisen mediakannusteen tuesta mahdollistavat myös sitä meidän elinkeinoelämämme rakenteen monipuolistumista. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja debatti nähtävästi jatkuu.

Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Antti Rinteen uusi punamultahallitus tekee ennätykselliset panostukset Suomen liikenneinfrastruktuuriin hallituskauden aikana. Esitämme ensi vuodelle liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle määrärahaa yhteensä noin 3,5 miljardin euron edestä. Tämä on yli 600 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Parannamme liikenneverkkoa, vähennämme korjausvelkaa ja lisäämme julkisen liikenteen rahoitusta. Jo kesäkuun lisätalousarviossa hallitus päätti useiden kehittämis- ja perusväylänpidon hankkeiden käynnistämisestä. Perusväylänpitoon tehdään ensi vuoden alusta 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, josta talvikunnossapitoon osoitetaan 20 miljoonaa euroa. Tällä hallitaan korjausvelkaa ja puretaan sitä asteittain. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä yhteensä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020. Osana perusväylänpidon rahoituksen nostoa toteutetaan alueellisesti kattava pienten parantamishankkeiden kokonaisuus, jolla edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, parannetaan liikenneturvallisuutta sekä turvataan elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta.

Arvoisa puhemies! Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on tämän hallituskauden kaikkein tärkein ja merkittävin liikennepoliittinen teko. Ylihallituskautisella 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla varmistetaan liikennepolitiikan pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus. Yksi keskeinen syy siihen, ettei Suomi ole onnistunut saamaan EU-rahoitusta väyläverkoston kehittämiseen, on juuri pitkäjänteisen valmistelun puuttuminen. Nyt tähän tulee muutos. Suunnitelman laatimista ohjaamaan asetetaan tänään parlamentaarinen työryhmä, johon on pyydetty edustus kaikista eduskuntaryhmistä. Haluankin korostaa, että Suomen liikennepolitiikan pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää kaikkien puolueiden hyvää yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee vastuullista ilmastopolitiikkaa. Haluamme, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja olemme maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä edellyttää myös liikenteen päästöjen merkittävää vähentämistä. Tavoitteemme on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, ja tulemme laatimaan tiekartan fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi. Osana liikenteen päästöjen vähentämistä osoitamme kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vuonna 2020 yhteensä ennätykselliset lähes 25 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteeseen tehdään 20 miljoonan euron pysyvä ilmastoperusteinen tasokorotus.

Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa raideliikenteeseen. Jo ensi töiksemme kesän lisätalousarviossa päätimme merkittävien raidehankkeiden käynnistämisestä pääradalla, Turun rantaradalla, Joensuun ja Oulun ratapihoilla, Kouvola—Kotka—Hamina-välillä sekä Iisalmi—Ylivieska-välillä. Olemme myös sitoutuneet kehittämään nopeita tulevaisuuden raideyhteyksiä. Hallitus on valmis rahoittamaan Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnittelua yhteensä 115 miljoonalla eurolla, mikäli kuntien kanssa päästään sopimukseen raidehankkeista. Itäisen nopean yhteyden osalta on valmius tehdä päätöksiä keväällä 2020, kun linjausta koskeva selvitys ja vertailu valmistuvat. Parannamme hallitusohjelman mukaisesti myös pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä väleillä Tampere—Pori, Tampere—Jyväskylä ja Seinäjoki—Vaasa. Lisäksi sähköistämme Hangon ja Hyvinkään välisen radan vuosikymmenten odotusten jälkeen.

Arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuuden parantaminen on hallituksen keskeisiä painopisteitä. Valmistelemme liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen, esitämme ensi vuodelle 12 miljoonan euron lisärahoitusta vaarallisten tasoristeysten poistamiseen, turvaamme Liikenneturvan rahoituksen sekä kohdennamme perusväylänpidon rahoitusta liikenneturvallisuutta parantaviin kohteisiin. Lisäämme myös yksityisteiden rahoitusta. Yksityisteiden avustuksiin osoitetaan vuonna 2020 yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Ilmatieteen laitos tekee huipputason tutkimusta, josta voimme kansakuntana olla ylpeitä. Ilmatieteen laitokselle esitetään 700 000 euron lisäystä ICAOn globaalin avaruussääkeskuksen perustamiseen ja lisäksi Ilmatieteen laitokselle esitetään 600 000 euron lisäystä eurooppalaisen pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin toiminnan rahoittamiseen.

Lopuksi haluan nostaa vielä esille erittäin tarpeellisen lisärahoituksen Suomen kyberturvallisuudelle. Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään 1,2 miljoonan euron lisärahoitusta, ja lisäksi kohdennamme 2 miljoonaa euroa kyberturvallisuuden koordinointiin ja parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Suomalaiset äänestivät vaaleissa muutosta, ja hallituksen ensi vuoden talousarvio on tämän muutoksen ensimmäinen askel.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja nyt käydään sitten debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää tästä aiheesta puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa rouva puhemies! On erinomainen asia, että tässä budjetissa tunnustetaan se pitkä parlamentaarisen työn perinne, joka on liikenneasioissa ollut edellisillä vaalikausilla, ja aivan erinomainen asia, että tuo 300 miljoonan euron rahoitus korjausvelan pysäyttämiseksi nyt linjataan pysyväksi — siitä kiitos hallitukselle ja liikenneministerille — samoin tuon liikenneturvallisuusmäärärahan turvaaminen, joka on ollut riippuvainen liikennevakuutusmaksujen liikenneturvallisuusmaksuosuudesta, joka on noin prosentti liikennevakuutusmaksuista. Siinähän on se ongelma, että tulokertymä vaihtelee vuosittain ja liikenneturvallisuuden rahoitus on ikään kuin epävarma. Toivon, että tähän löydetään pysyvä ratkaisu jatkossa, jotta ei tarvitsisi joka vuosi tätä tarkentaa.

Sitten vielä kysymys ministerille: miten aiotte nopeuttaa kevytautojen hankkeen selvittelemistä, koska [Puhemies koputtaa] kovin moni nuori ja perhe odottaa tällä hetkellä nopeaa ratkaisua tähän asiaan? Juuri äsken sain [Puhemies koputtaa] puhelun eräältä isältä, joka odottaa nopeita toimia asian selvittämiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi täytyy kiittää ministeri Marinia tästä mittavasta liikennesatsauksesta, jonka tämän budjetin myötä hallitus tulee tekemään. Se, että verrattuna vuoteen 2019 liikenteeseen käytettäviin rahoihin tulee 616 miljoonan euron lisäys, on huikeaa. Kokonaispottina puhutaan kolmesta ja puolesta miljardista.

Myös itse toteaisin tästä 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Odotan jo toki tämän työn alkua ja kysyisinkin ministeriltä, milloin nämä nimetyt ihmiset tai puolueiden edustajat pääsevät tämän työn alkamaan. Tämä työhän tulee yhdistämään meitä yli puoluerajojen. Myöskin odotan sitä, että pystymme alueellisesti tasapainoisesti suunnittelemaan Suomen liikennekarttaa ja pystymme myöskin näin osallistumaan EU:n hankkeisiin, hakemaan sieltä rahaa.

Puhemies! Kiitoksia hallitukselle maanteihin kohdistuvista panostuksista. Se on hyvä ala, sitä tarvitaan lisää.

Nytten tässä ammattiliikenteen puolelle tarvittaisiin vähän apua siinä, kun otettiin niitä veroja elikkä polttoaineen hinta tulee nousemaan. Se pitäisi kompensoida, kuten on hallitusohjelmassakin ammattidieselinä kuljetusliikkeille kompensaatiota.

Sitten vielä vinjet-maksut pitäisi saada, niin että ulkomaisetkin autot rupeisivat maksamaan meidän kuluja täällä eivätkä pelkästään hyyryllä elä ja käytä vastikkeetta meidän teitä. Sekin oli viime hallituskaudella ihan lähellä mennä lävitse.

Vielä huomioitava on se, että kuljetusalan liikevaihto on noin 6 miljardia. Se ei ole ihan pieni hallinnonala ja toimiala. Siitä kertyy verotuloja noin 2,7 miljardia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä on todettu, on aivan erinomaista, että hallitus nyt tekee perusväylänpitoon 300 miljoonan euron tasokorotuksen ja yksityisteillekin tulee ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa. Tämä jatkaa viime vaalikaudella aloitettua työtä, jolloin laadittiin lähes miljardin euron korjausohjelma, joka sisälsi lähes 300 hanketta ympäri Suomen.

Arvoisa puhemies! Liikenne‑ ja viestintäministeriö antoi viime vuoden lopulla asetuksen pääväylistä ja niiden palvelutasosta, ja silloinen liikenne‑ ja viestintäministeri totesi, että tällä asetuksella ei päätetä liikenneverkon investoinneista eikä pääväyläverkon ulkopuolisten maanteiden rahoituksesta. Kuitenkin tuo pääväyläverkon kartta on varsin karua katseltavaa Kainuun, Koillismaan ja Koillis-Lapin näkökulmasta, jotka on jätetty kokonaan pääväyläverkon ulkopuolelle. Sen vuoksi haluan nyt kysyä liikenne‑ ja viestintäministeri Marinilta: koska kyse ei ole rahasta, niin mikä estää ottamasta valtatie viitosen Kajaanin pohjoispuolisen osuuden ja valtatie 20:n mukaan [Puhemies koputtaa] tähän pääväyläverkkoon, mikä tukisi alueiden tasapuolista kehittämistä?

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan liikenteen päästöistä, ei voida olla puhumatta biokaasusta. Biokaasulla voidaan vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä. Samalla on mahdollisuus vähentää peltojen rai-vausta ja edistää ravinteiden kiertoa. Siksi onkin tärkeää, että hallitus panostaa jo ensi vuoden budjetissa kansalliseen biokaasuohjelmaan. Tämä on yksi konkreettinen askel kohti hiilineutraalia liikennettä, mikä myös luo uusia työpaikkoja Suomeen ja vahvistaa sitä paljon puhuttua huoltovarmuutta, joka tänäänkin tässä salissa on jo moneen kertaan mainittu.

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn niihin kiitoksiin, mitä muutkin edustajat tässä salissa ovat todenneet. Perusväylänpitoon tulee lisää rahoitusta, pysyvää rahoitusta ensi vuodelle yli 600 miljoonaa euroa, siis yhteensä tähän liikennesektorille. Mikä myös ilahduttaa sydäntäni, on se, että raideliikenteeseen panostetaan. Se on juuri sitä tulevaisuuteen investointia, mikäli me haluamme torjua ilmastonmuutosta. Totta kai Suomi-rata kattaa hyvin pitkälle koko maan ja vaatii paljon investointeja myös vielä tulevaisuudessa lisää. Olisinkin kysynyt ministeri Marinilta: Mitenkä kaksoisraide Ylivieska—Oulu-välille tästä lähtee etenemään? Pohjoisessa tarvitsemme lisää kapasiteettimahdollisuuksia, ja tämä kaksoisraide on kyllä elinehto, mikäli me haluamme saada sinne lisää sekä tavarakuljetuksia että henkilöliikennettä.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Budgetpropositionen innehåller många bra och viktiga investeringar i vår infrastruktur. Det här behövs verkligen för att Finland ska vara konkurrenskraftigt också i framtiden. Satsningarna är väldigt viktiga på det regionala planet men också då man ser till sysselsättningen.

Valtion talousarvioesitys sisältää paljon hyviä ja tärkeitä infrahankkeita. Näitä kyllä tarvitaan, jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. Infrahankkeet ovat erittäin tärkeitä paikallisella tasolla mutta myös työllisyyden kannalta. Sen takia haluan kysyä ministeri Marinilta: Miten nämä hankkeet vaikuttavat työllisyyteen? Onko tästä tehty arviota?

Arvoisa puhemies! Niin kuin kuulimme, hallitus suunnittelee parasta aikaa sellaista tiekarttaa, joka tarkoittaa, että me tulevaisuudessa olisimme fossiilivapaa maa. Se on erinomainen ja hyvä tavoite.

Sitten jos ajatellaan sitä, miten ihmiset tulevat toimeen eri maakunnissa ja eri paikkakunnilla Suomessa, niin tiedetään, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja tarvitaan edelleen autoja sinne, minne junat eivät kulje. Ensi vuonna tulevat voimaan uudet EU-säännöt, joiden mukaan autovalmistajien kaikkien uusien autojen keskipäästö ei saisi ylittää 95 gramman rajaa hiilidioksidia kilometriä kohti. Tämä tavoite tulee olemaan vähintäänkin haastava, erityisesti, jos dieseleitten valmistus lopetetaan. Onko hallitus tietoinen tästä, että uusilla dieselmoottoreilla päästään pienempiin päästöihin kuin esimerkiksi bensakoneilla?

Arvoisa rouva puhemies! Kun hallitus nyt aikoo puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä, sehän tarkoittaa sitä, että polttomoottoriautoista pitäisi paljolti päästä eroon ja siirtyä sähköautoihin ja kaasuautoihin ja näihin. Mutta nyt kun katsotaan, kun rakennetaan kerrostaloja tai omakotitaloja: ei sinne ilmesty nyt vielä latausinfraa. No, hallitus aikoo tukea tätä, joten tehdään — mutta tulee todella kiire. On mahdotonta saada sitä latausinfraa vanhoihin omakotitaloihin. Voi olla, että pääsulakkeet pitää muuttaa, mikä tulee kalliiksi. Vanhoissa kerrostaloissa on hirveä tappelu hallituksissa siitä, tuleeko sitä latausinfraa. On mahdotonta pienituloisilla saada sitä latauspistettä sille sähköautolle, jos ei ole omaa uutta omakotitaloa.

Haluaisin tiedustella ministeriltä: Jos nyt tänä vuonna ostaa bensakäyttöisen auton, onko se arvoton 2030 mennessä? Aiotaanko sitä verottaa nyt niin paljon, ettei sillä enää kukaan halua ajaa? [Keskeltä: Osta rauhassa!]

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn kiitoksiin ministerille tästä panostuksesta väyliin ja ennen kaikkea raideliikenteeseen. Raideliikenne on vähäpäästöinen liikennemuoto, ja ennen kaikkea raskas liikenne tulisi siirtää raiteille. Se olisi liikenneturvallinen teko myös. [Sheikki Laakso: Ei se ole mahdollista!]

Hyvin usein ovat junat myöhässä ennen kaikkea Pohjanmaan radalla, ja siellä on turvalaiteongelmia. Onko ministerillä tietoa, tuleeko nyt tässä satsauksia liikenteenohjausjärjestelmän uudistukseen ja kulunvalvontaan? Se olisi merkittävä parannus ennen kaikkea ratainfran osalta raideliikenteen kehittämiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kotiaholle tiedoksi, että hallitusohjelmassa on maininta vinjettimaksusta ja ammattibiodie-selistä. Ne ovat myöskin siellä, ja uskon, että ministeri vie näiden asioiden selvitystä eteenpäin, kuten hallituksen ohjelmassa on.

Kiitos ministerille jo näistä panostuksista, mitä nyt pannaan liikkeelle, mitä hallitusohjelmassa on. Nimenomaan on tärkeää, että perusväylänpitoon satsataan, kuten yhteisesti on sovittu myöskin parlamentaarisesti viime kaudella. Se on iso satsaus, ja nyt satsataan vielä enemmän kuin on päätetty. Sillä saadaan teitä kuntoon koko Suomessa. Se on tärkeää, että ihmisten liikkuminen on turvallista maanteillä, sillä pääosa ihmisistä kuitenkin liikkuu teitä pitkin. Tärkeää on myöskin, että ratahankkeita saadaan vietyä eteenpäin. Tärkeää olisi myöskin tulevaisuudessa, että niitä ratahankkeita, jotka ovat jo olemassa, viedään eteenpäin, että esimerkiksi vaikkapa Karjalan radan ja Savon radan myöskin seuraavia vaiheita viedään eteenpäin.

Itse myöskin painottaisin, että nopeat laajakaistaverkot ovat myöskin tulevaisuutta, ja nimenomaan toimivat laajakaistaverkot, ja ministeri on myöskin tätä asiaa viemässä eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Nopeat junayhteydet ovat tärkeitä sujuvan liikkumisen ja ilmaston kannalta. Suomi-rata hyödyttäisi nimensä mukaisesti isoa osaa Suomesta. Olisi siis enemmän kuin suotavaa, että hankkeelle luotaisiin kunnianhimoinen aikataulu. Syyskuussa ilmoitettiin, että liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Tampereen ja Helsingin välisen Suomi-radan edistämiseksi sekä hankeyhtiön perustamiseksi. Kysyn ministeriltä tavoiteaikataulua: milloin väli Tampere—Helsinki taittuu alle tunnissa? Sehän olisi mahdollista jo nykyisellä kalustolla, kunhan raiteet vain saadaan kuntoon.

Neuvotteluryhmiä asian tiimoilta parhaillaan perustetaan, mutta työlle ei ilmeisesti olla asettamassa tavoiteaikataulua. Se herättää syystäkin ihmetystä. Kun projektilta puuttuvat aikataulu ja selkeät askelmerkit, on olemassa suuri vaara, että nopean yhteyden valmistuminen venyy ja vanuu seuraavien hallitusten vastuulle. Sekö on viivyttelevän hallituksen tarkoituskin, siirtää toteutus — tässäkin asiassa — tulevaisuuteen? Ministeri Marin: [Puhemies koputtaa] työmatkalaiset, tavaraliikenne [Puhemies koputtaa] ja Suomen ilmastotavoitteet sekä [Puhemies: Aika!] EU-rahoituksen hakuaikataulu vaativat toimia nyt.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Marin, vastauspuheenvuoro, 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo runsas määrä kysymyksiä.

Ensimmäisenä edustaja Jokinen kysyi kevytautoaikatauluista. Tätä asiaahan käsiteltiin viime perjantaina hyvin perusteellisesti tässä salissa, ja silloin selvennettiin myös tätä aikataulua. Tähän on nyt ehdotus, jossa lykätään kevytautolainsäädännön voimaantuloa vuodella, ja tänä aikana pyrimme varmistamaan sen, että saamme Suomen lainsäädännön EU-säädösten mukaiseksi ja asiassa päästään etenemään. Sanon, että tämä vuoden aikataulukin on erittäin kireä, koska tähän liittyy notifiointi, joka meidän pitää tehdä, ja sen takia tämä aika on tällainen.

Edustaja Kymäläinen kysyi 12-vuotisesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ja tämän työn käynnistymisestä, ja moni muukin kysymys itse asiassa tähän kokonaisuuteen liittyy. Kuten sanoin, tämä on tämän hallituskauden isoin ja merkittävin liikennepoliittinen kysymys, 12-vuotisen pitkäjänteisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä kaikkien puolueiden kanssa. Tämä työ tulee alkamaan tämän kuun lopussa. Itse asiassa tänään liikenne- ja viestintäministeriön johtoryhmässä tullaan tämä parlamentaarinen työryhmä asettamaan. Näistä edustajista ollaan esitykset saatu eduskuntapuolueilta.

Sitten edustaja Kotiaho kysyi kuljetusalan toimintaedellytyksistä. Tähän jo osaltansa edustaja Torniainenkin täällä vastasi. Tietenkin kuljetusala on aivan keskeinen, ja meidän pitää toimintaedellytyksistä pitää huolta.

Edustaja Aittakumpu kysyi pääväyläverkostosta. Tämä on sellainen kysymys, joka tulee tarkasteluun tässä 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Siitä on sovittu hallitusohjelmassa, ja pidän erittäin luontevana, että samassa yhteydessä, kun tämä valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tehdään, samalla myös tarkastellaan pääväyläverkostoa.

Edustaja Soinikoski nosti esiin biokaasun. Tämä on tärkeä kokonaisuus liikenteen päästöjen vähentämisessä, ja tässä tullaan tekemään hyvää yhteistyötä eri ministeriöiden välillä, niin liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön kuin muiden, muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Tämä on iso kokonaisuus ja selkeä painopiste hallituksella. Sen eteen tulemme tekemään töitä.

Edustaja Hänninen kysyi kaksoisraiteesta Ylivieska—Oulu-välin osalta. Tähänkin totean, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tullaan tarkastelemaan koko rataverkkoa, myös tämän Oulun-yhteyden nopeutusta. Se ei ole mihinkään unohtunut.

Sitten oli vielä lukuisia muita kysymyksiä, joihin valitettavasti en ehdi vastaamaan, mutta vastaan vielä tässä kohtaa edustaja Vikmanin kysymykseen Suomi-radan aikataulusta. Me kaikki tiedämme, että nämä ovat valtavan isoja tulevaisuushankkeita. Ne eivät valmistu muutamassa vuodessa. Pelkästään suunnittelujänne näille hankkeille on useita vuosia. Tähän liittyvät kaikki niin maakuntakaavoituksesta ympäristövaikutusten arviointiin, niin alustavasta yleissuunnittelusta yleissuunnitteluun, ratasuunnitteluun. Tämä on monivaiheinen prosessi, ja kuten olen aikaisemmin todennut, aikaisintaan tämä tunnin nopea yhteys, liikennöinti itse kulkijoiden näkökulmasta, voi alkaa 2030-luvulla, ja sen takia pidän erittäin tärkeänä ja olen korostanut sitä, että tämä pohjatyö pitää tehdä huolella. Tavoiteaikataulu meillä on näiden neuvotteluiden käymiseksi, ja se tavoiteaikataulu on, että tämän syksyn aikana saisimme hankeyhtiöt perustettua, ja toivomme, että kunnilla on edellytyksiä, valmiuksia ripeällä aikataululla näitä neuvotteluita käydä.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri Marin, tässä tulee tuo 600 miljoonaa puheeksi, tai reilu 600 miljoonaa, useamman kerran, mutta täytyy kuitenkin muistuttaa sellainen homma, että tässä on 400 miljoonaa likimain otettu dieselin ja parafiinisen dieselin ja muun polttoaineen verotuksesta, elikkä todellisuudessahan se ei ole kuin reilu 200 miljoonaa, mitä nyt laitetaan. Mutta olen automiehenä todella kiitollinen siitä asiasta, että tällainen rahoitus siihen tulee, ja todellakin innolla odotan, kun olen myös siinä 12-vuotisessa liikenteen parlamentaarisessa ohjausryhmässä mukana, näitä asioita.

Haluan kuitenkin kysyä vielä tällaisesta asiasta: onko valtatie 15 teille kuinka tuttu ja sen hätää kärsivä ambulanssiliikenne, joka ei missään muualla Suomen teillä tällä hetkellä ole tuskissaan kuin ainoastaan siellä valtatie 15:llä?

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on fossiilivapaa liikenne, kuten ministeri kertoi. Tässä budjetissa otetaankin merkittävä askel kohti kestävämpää liikennejärjestelmää. Merkittäviä panoksia on tulossa raiteille, kävelylle ja pyöräilyyn. Pyöräilyn hankkeita tuetaan kymmenillä miljoonilla. Se on hyvä, sillä onkin tutkittu, että pyöräilyyn sijoitettu euro tuo 8 euroa takaisin hyötyinä yhteiskunnalle pääasiassa kohentuneena terveytenä.

Konkreettisia toimia budjetissa on suora hankkeiden tukeminen kuntien kanssa, laatunormiston laatiminen, työsuhdepyöräilyn edistäminen ja MAL-yhteistyön jatkaminen. Panostukset joukkoliikenteeseen ja esteettömiin kävely- ja pyöräily-ympäristöihin ovat myös tasa-arvoteko, sillä kaikilla suomalaisilla ei ole autoa. Monesti autoon ei ole varaa tai sen ajo-oikeuden on menettänyt esimerkiksi sairauden vuoksi. Nämä panostukset myös edesauttavat lasten ja nuorten kykyä itsenäiseen liikkumiseen ja harrastamiseen.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus vie eteenpäin tätä 12-vuotista parlamentaarista liikennejärjestelmäsuunnittelua, ja odotan hyvää yhteistyötä myöskin tältä parlamentaariselta ohjausryhmältä. Hyvää on tässä myöskin se, että moni näistä liikennehankkeista toimeenpanee parlamentaarisesti sovittua linjaa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ratoihin on tulossa myöskin tervetulleita lisäyksiä, mutta vielä palaan sen verran näihin tunnin juniin, että ne vaatisivat kyllä mielestäni myös tällaisen selkeän tavoiteaikataulun. Pelkoni on, että tällä valmistelutahdilla emme ehdi kiinni EU-rahoituksen hakuun. Kysyisinkin: miten varmistatte, etteivät EU-rahat mene nyt ohi suun?

Vielä Pirkanmaan osalta sanon kiitokset Hämeenkyrön ohitustiestä ja siitä, että Ysitielle ensimmäinen pätkä lisäkaistaa on tulossa. Toivon, että Ysitielle sitten jatketaan myöskin laajempaa suunnittelua Vaitinaron risteykseen 12-tiellä, ja sitten jos ympäristöystävällistä liikkumista halutaan edistää, niin myöskin Tampereen ratikan seuraavan vaiheen [Puhemies koputtaa] osuus ja joukkoliikennetuen kasvattaminen — oletteko viemässä näitä eteenpäin? — Kiitos.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag får tacka såväl regeringen som minister Marin för rejäla satsningar på infrastruktur. Det är livsviktigt såväl för enskilda människors vardag som för näringslivets verksamhetsförutsättningar.

Kiitos muun muassa Seinäjoki—Vaasa-radan suunnittelurahasta.

Tack även för satsningarna på riksåttan norr om Vasa från Vassor mot Kärklax.

Tässä puhuttiin pääväyläverkosta, ja minun mielestäni olisi hyvä saada koko valtatie kolmonen, joka on osa kansainvälistä Eurooppa-tie 12:ta, myös pääväyläverkkoon. Jostain syystä Laihia—Jalasjärvi-pätkä tippui sieltä viime kaudella pois. Mutta tässä on paljon hyvää. Suunta on kääntynyt.

Enorma satsningar på infrastrukturen i detta land — livsviktigt såväl för näringslivet som för vanliga människor.

Elikkä iso kiitos ministerille valtavista panostuksista ympäri koko Suomenmaan.

Arvoisa puhemies! Kysyisin tästä palkkatuesta. On aina vertailtu siihen, että Ruotsissa tämä palkkatuki on purrut. Totta kai se puree, kun maksetaan 100 prosenttia palkasta ja 70 prosenttia palkasta. Se on paljon helpompi työllistää silloin, kun on melkein koko palkka maksettuna. Mikä tämä Suomen malli tulee olemaan? Minä en usko siihen 30 prosenttiin, että se riittää. Jos sitä meinataan oikeasti käyttää, niin siihen tarvittaisiin isompi prosentti. Mitä hallitus on meinannut sille tehdä?

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan yhtyä kiitoksiin tästä 300 miljoonan euron korjausvelan taklaamisesta, mikä on parlamentaarisen työryhmän linjaus, ja nyt ministeri siitä nappasi kopin.

Toinen kiitos on raidehankkeisiin liittyen tästä Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä. Siitäkin viime kaudella jonkun verran jumpattiin ja on vissiin jumpattu jo aikaisemminkin, ja nyt se sitten vihdoin ja viimein alkaisi toteutumaan.

Oikeastaan minun kysymykseni liittyy tähän, kun viime kaudella säädettiin tämä liikennepalvelulaki, joka nyt ei valitettavasti mennyt ihan putkeen, ainakaan taksiliikenteen osalta. Näyttäisi siltä, että harmaa talous on lisääntynyt. Syyhän on siinä, että taksamittareita ei enää tarvitse käyttää kuin ainoastaan silloin, kun laskutus perustuu ajan tai matkan mittaamiseen. Toinen on tämä asemapaikka- ja päivystysvelvoite. Mitä sille voidaan tehdä? Onko siinä korjausliikkeitä mahdollista tehdä tässä vaiheessa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten kuullaan, niin nämä liikenteen investoinnit ja perusväylänpitoon saatu rahoitus keräävät kyllä kiitoksia tässä salissa ja ne tulevat erittäin tarpeeseen.

Satakuntalaisena kansanedustajana en voi olla kiittämättä näistä panostuksista, joita me vihdoista viimein olemme saaneet. Haluan muistuttaa, että Satakunnan osuus viennistä on kuitenkin 7 prosenttia. Nyt saadaan rahoitusta 20 miljoonaa Pori—Mäntyluoto—Tahkoluoto-radan peruskorjaukseen. Uhkanahan meillä jo oli siellä, että nopeusrajoitukset tulisivat käyttöön jopa niin, että rata ei välttämättä hetken päästä enää olisi käytössä. Tämä on erittäin tärkeä viesti meidän elinkeinoelämällemme. Ja erityisesti haluan myös muistuttaa, että nämä kaikki satsaukset ovat äärimmäisen tärkeitä ilmastotekoja ja tekoja turvallisemman liikenteen puolesta — erityiset kiitokset.

En voi olla mainitsematta myös vt 3:a, mikä vaikuttaa meille Pohjois-Satakuntaan erittäin positiivisesti. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensin kiitos hallitukselle, kun käynnistetään useita merkittäviä ratahankkeita. Esimerkiksi Keski-Suomessa käynnistyy historiallisen ratainvestoinnin suunnittelu, kun Tampere—Jyväskylä-raideyhteyden kunnostustöiden suunnittelu nyt käynnistyy. Siitä sydänlämpöinen kiitos hallitukselle ja teille, ministeri Marin, kaikkien keskisuomalaisten puolesta.

Myös muita ratayhteyksiä, totta kai, pitää tulevaisuudessakin kehittää, ja erityisesti nämä poikittaiset ratayhteydet ovat tarkastelun alla, esimerkiksi Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan väliset yhteydet, Haapamäen risteysaseman kautta kulkevat radat. Niillä on merkittävää matkailullista arvoa ja myöskin tavaraliikenteellistä henkilöliikenteen lisäksi. Kuinka näette näiden ratayhteyksien kehittämisen? Me olemme niitä edustaja Savolan ja Pirttilahden kanssa pitäneet esillä, ja mielelläni kuulisin, mitenkä tässä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa nämä hiljaisemmat ratayhteydet huomioidaan.

Arvoisa puhemies! Kesäkuun lisätalousarviossa myönnettiin kaikkiaan 11 miljoonaa euroa Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun. Tämä herätti Oulussa ja koko pohjoisessa Suomessa ihmetystä: vaikka selkeä enemmistö meidän vaalipiirin kansanedustajista istuu hallituspuolueissa, niin ei maakunnalle tärkeää suunnittelumäärärahaa saatu koko pääradan suunnitteluun vaan vain Tampereelle asti.

Nyt kun luen tätä keltaista kirjaa, niin en näe täälläkään merkkiäkään siitä, että vuonna 2020 pääradan suunnittelua, saati kehittämishankkeita, ulotettaisiin koskemaan pohjoista päärataa. Pohjoista päärataa siis ei saataisi TEN‑T-ydinverkkoon, eikä siis näin ollen saataisi EU-rahaakaan seuraavalla myöntämisjaksolla. Ja Oulu—Liminka-kaksoisraidettakaan en täällä huomaa, vaikka siellä hallituspuolueiden kansanedustajat kyllä puhuvat konditionaaleissa, että pitäisi ja tulisi ja olisi kiva, ja kaikkea tällaista kieltä käytetään. Mutta sitä täältä ei kuitenkaan löydy, vaikka teillä on valta siihen. Kysynkin ministeriltä: [Puhemies koputtaa] Mitä suunnitelmia hallituksella ja ministeriöllä on pääradan kehittämiseksi? Ja miksi pääradan pohjoisosan [Puhemies: Aika!] suunnitelmia ei näy täällä budjettikirjassa?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset todellakin ministerille ja hallitukselle siitä, että nämä korjausvelkahankkeet ovat — tai että 300 miljoonaa on — suoraan nyt budjettiin merkitty.

Kiitos myös tästä yksityistierahoituksesta, se on 20 miljoonan tasoa. Aikaisempina vuosina on puhuttu vain muutamasta hassusta miljoonasta. Myös kiitokset näistä Kolmostien hankkeista. Edustaja Ikonen kävikin hyvin lävitse Kolmostien, Ysitien ja 12-tien, jotka ovat erittäin merkityksellisiä meidän koko valtakunnan kulkuyhteyksien osalta.

Päärata ja Päärata plus tulivat hyvin käsiteltyä ja olen tyytyväinen siitä, että suunnittelu edes on lähtenyt käyntiin. Toivottavasti se suunnittelu ei vie viittä vuotta, mitä tässä on esimerkiksi ajateltu. Kiitokset myös näistä pilottihankkeista, mitä edellisen hallituksen aikana on tehty. Ja toivon näiden lähijunaliikennepilottien edelleenkin jatkuvan. Se on erittäin tärkeä meille muun muassa Orivesi—Haapamäki—Seinäjoki—Jyväskylä-välille, ja toivonkin, että myös pohditaan näiden ratalinjauksien sähköistystä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille! Erityisesti lämmittävät mieltä kaikki investoinnit raiteisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn ja tämä pitkäjänteisen kehityksen esiintuominen ja ilmastonäkökulma.

Meillä on tässä puhuttu nyt autoilun käyttövoimasta, mutta yhtä lailla tärkeänä osana ilmastopolitiikkaa on ajosuoritteen taittaminen eli autoilun siirtäminen johonkin muuhun muotoon. Ja tähän liittyen yksi väline, erityisesti kaupunkiseuduilla, ovat ruuhkamaksut, jotka hallitusohjelmassa on linjattu. Olisin kysynyt niistä: millä aikataululla ja minkälaisella näkökulmalla tämä valmistelu etenee?

Sitten toisena asiana mainitsitte Ilmatieteen laitoksen, ja laitoshan on paitsi tutkimustiedon tuottaja myös hyvin tärkeä ilmastotieteellisen tiedon välittäjä. Ja kun seuraa tätä ilmastopoliittista keskustelua, niin siinä on välillä kyllä aika heikkoa ymmärrystä. Kysyisinkin ministeriltä: miten voisitte ehkä parantaa tätä laitoksen roolia tässä tieteellisen tiedon välittämisessä yleisölle ja päätöksentekijöille?

Arvoisa puhemies! Yhdyn itsekin näihin kiitoksiin ministerille ja hallitukselle perusväylänpidon tason kasvattamisesta. Se on tärkeä asia alueiden saavutettavuuden, elinkeinoelämän, toimintaedellytysten ja myös liikenneturvallisuuden kannalta.

Lisäksi kiitän tästä voimakkaasta ilmastonäkökulmasta hallituksen liikennepolitiikassa. Nyt panostetaan kävelyyn ja pyöräilyyn, joukkoliikenteeseen, raideliikenteeseen ja biokaasun edistämiseen. Nämä ovat erittäin, erittäin tärkeitä asioita. Toivoisin, että ilmastopolitiikka olisi voimakkaammin Suomen liikennepolitiikkaa ohjaava näkökulma ja myös että näitä kustannushyötyanalyysejä kehitettäisiin siihen suuntaan, että otettaisiin enemmän huomioon ilmastohyötyä. Ja siitä pääsenkin sitten tähän pohjoiseen päärataan.

Arvoisa puhemies! Ouluun on yhtä paljon matkustajia junalla kuin Turkuun päivittäin. Ouluun menee valtava määrä rahtia, ja toisaalta samaan aikaan sinne menee paljon lentoliikennettä. Ja jos ajatellaan, että halutaan vähentää lentämistä Suomen sisäisillä yhteyksillä, niin pohjoinen päärata, sen nopeuttaminen ja parantaminen on äärimmäisen tärkeä asia, joten yhdyn kyllä näihin viesteihin täältä salista, että meidän pitää saada pääradan parantaminen ja nopeuttaminen Tampereen pohjoispuolelta mukaan [Puhemies koputtaa] näihin kansallisiin [Puhemies: Aika!] suunnitelmiin.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin ministeriltä myöskin viestintäyhteyksistä. Tässä puhutaan paljon liikenteestä, mutta liikenne- ja viestintäministerin toimenkuvaan kuuluvat myöskin viestintäyhteydet.

Nythän on niin, että Meri-Lapissa on satoja antennitalouksia, joissa televisio ei vain yksinkertaisesti näy. Ja tällä hetkellähän tämä on oikeusasiamiehellä, siitä on tehty kantelu, että liikenne- ja viestintäministeri ei hoida hommiaan ja ei saa Digitaa aisoihin, koska Digita ei pysty välittämään sitä antennisignaalia 100‑prosenttisesti, A-ryhmän kanavia, niin kuin sille kuuluu toimiluvassa. Ja silti nämä ihmiset maksavat Yle-veron ihan siinä missä muutkin.

Sitten on myöskin näitä mobiiliyhteyksiä. Kännykkä ei kuulu joka paikassa Lapissa, ja senkin pitäisi minusta olla semmoinen kaikille kuuluva oikeus, ihan niin kuin se antennitelevisiokin — mitä ministeri on aikonut tehdä näille asioille, viestintäongelmille Lapissa?

Puheenjohtaja! En ymmärrä sitä, kun väitetään, että hallitus ei huomioi kotihoitoa ja sen haasteellisuutta eikä sinne panosta. Täällä on kirjaus: kehitetään kotihoitoa 2 miljoonalla eurolla kehittämishankkeen muodossa, ja kotihoidon resurssien riittävyyteen ja omaishoidon kehittämiseen 5 miljoonaa vuonna 2020, 20 miljoonaa vuonna 2021, 40 miljoonaa vuonna 2022, pysyvä rahoitus 45 miljoonaa vuodesta 23. Aika paljon satsataan, mutta paljonkos siellä edellinen hallitus leikkasi näistä? [Sari Sarkomaan välihuuto] — Eipä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Honkonen ja Pirttilahti nostivat esille nämä poikittaisliikenneyhteydet ja haluan sitä vielä korostaa. Viime vaalikaudella lähti käyntiin tämä niin sanottu pilottihanke. Toki nyt hieman linjaukset ovat muuttuneet siitä kalustoyhtiöstä ja yksityisestä raideliikenteestä. Ensi vuoden alusta kuitenkin tällä poikittaisyhteydellä, niin sanotulla Haapamäen radalla, ostopalveluliikenne jatkuu eri muodossa, ja siellä kuntien ja maakuntaliittojen välisellä yhteistyöllä on saatu hyvät junavuorot. Toivon, että katsotte sen perään, että tämä hyvä kehitys voi myös jatkua ja kuntien kanssa sitä yhteistyötä siellä jatketaan.

Toinen asia tähän perusväylänpitoon. On hyvä asia, että sinne nyt satsataan 300 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen hätähuuto tuli viime viikolla siitä, kuinka useita pikiteitä uhataan muuttaa sorateiksi, koska rahat eivät riitä. Toivoisin nyt, että näitä satsauksia kohdennettaisiin nimenomaan näille osuuksille, joissa tätä uhkaa on päällä, koska eihän se ole mistään kotoisin, jos täällä meillä [Puhemies koputtaa] liikenneyhteydet huononevat sen takia, että rahoja ei ohjata oikeisiin kohteisiin.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Marin, kaksi minuuttia.

Arvoisa puhemies! Toivon, että pystyn kahdessa minuutissa vastaamaan näihin edustajien kysymyksiin.

Edustaja Bergqvist kysyi aiemmin työllisyysvaikutuksista. Kyllä, näillä liikenneinfrahankkeilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia, tuhansien henkilötyövuosien arvosta työllisyysvaikutuksia, mutta kun katsotaan tätä hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoitetta, niin siihen emme näitä sisään tietenkään laske, vaan nämä ovat totta kai hankekohtaisia. Eli emme tässä pyri mitenkään kikkailemaan näillä työllisyysluvuilla, mutta tietenkin näillä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Myös kuljetusten sujuvuudella ja sillä, että tavara liikkuu, on tietenkin työllisyyden ja elinkeinoelämän näkökulmasta iso vaikutus.

Sitten täällä on tullut useita kysymyksiä liittyen ilmastotoimiin, sähköautojen latausinfrastruktuuriin, asuintalojen latauspisteisiin. Tämä on todella tärkeä kokonaisuus. Me tiedämme, että liikenne tulee sähköistymään. Itse uskon, että se tulee tapahtumaan ehkä nopeammin kuin tänään osaamme ennakoidakaan. Tästä on selkeitä viitteitä myös autonvalmistajien suunnalta, ja meidän pitää yhteiskuntana pystyä varautumaan tähän. Hallitus on tekemässä merkittäviä toimia myös latausinfrastruktuurin kehittämisen puolella niin asunto-osakeyhtiöissä kuin sitten julkisissa latauspisteissä kuin myös muuten, eli tähän tullaan todella panostamaan.

Sitten täällä on ollut kysymys tästä Pohjanmaan radan tilanteesta, mikä se on. Lisäta-lousarviossahan päätimme turvalaitteiden uusimisesta välillä Tampere—Seinäjoki, ja haluan myös muistuttaa, että vasta vuonna 2017 ovat valmistuneet Pohjanmaan radan merkittävät parannukset, yli 800 miljoonaa euroa tähän kokonaisuuteen. Eli Pohjanmaan rataa ei olla unohdettu, päinvastoin. Pohjanmaan radalle on tullut merkittäviä panostuksia, kun katsomme kymmenen vuoden aikajaksolla. Tietenkin myös tulevaisuudessa, kun teemme valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, haluamme parantaa raideliikenneyh- teyksiä ihan koko Suomessa, ja tietenkin koko pääradan parantaminen aina Helsingistä pohjoiseen asti on aivan keskeistä koko Suomen näkökulmasta.

Sitten täällä kysyttiin myös EU-rahoista. Edustaja Ikonen kysyi, miten varmistamme EU-rahojen saannit. Olemme keskustelleet komission kanssa tästä hyvässä yhteisymmärryksessä, ja meillä on se käsitys, että meidän olisi mahdollista saada suunnittelurahoitusta tällä aikataululla, mikä on nyt asetettu, sekä Tampere—Helsinki-välille pääradan kehittämiseen, tämän Suomi-radan kehittämiseen, että Helsinki—Turku-välille. Näistä häntähauista rakentamisen rahoitusta kenties varsinaisesti ei ole saatavissa, tämä on meidän tietomme, mutta tulevaisuudessa kyllä. Kun vuonna 21 alkaa tämä varsinainen rahoitushakukausi, niin sitten myös nämä haut ovat mahdollisia. Esimerkiksi Espoon kaupunkirata menee MAL-kokonaisuuden piiriin, ja myös tässä [Puhemies koputtaa] tietenkin tämä EU-rahoitusnäkökulma on todella oleellinen.

Pahoittelut, ihan kaikkiin en ehtinyt vastaamaan. Täällä oli paljon hyviä kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Miten, ministeri Marin, voidaan saavuttaa liikenteen päästövähennystavoitteet nykyisellä tienpidon tasolla, kun tieverkko rappeutuu huolestuttavan nopeasti ihan pääverkkoa myöten? Ja jos olet vastaamassa, että nythän talousarvioesityksessä on perusväylänpitoon lisää rahaa, niin osaako ministeri sanoa, kuinka paljon lisäkustannuksia teiden huono kunto aiheuttaa yhteiskunnalle, ja jos ei, niin pitäisikö asiaa selvittää? Ja millä perusteella parannuskohteet valitaan, jos vaikutukset eivät ole tiedossa?

Arvoisa puhemies! On todella helppo yhtyä niihin kiitoksiin, mitä täällä on tullut tästä liikenne- ja viestintäministeriön hallin- nonalan budjetista. Täällä on paljon hyvää.

Tuosta korjausvelka-asiasta. On hieno asia, että siihen laitetaan 300 miljoonaa. Kysyisin vähän samasta asiasta, mihin viittasi edustaja Savola täällä: Millä prosessilla aiotte jakaa ne rahat nyt? Meillähän on hyvin erilainen tilanne eri ely-keskuksissa tai ely-keskusten alueilla. Millä konstein saatte tietää, missä parhaiten niitä nyt tarvittaisiin?

Sitten vähän pyyhkeitäkin. Polttoaineverotuksen korottaminen oli kyllä märkä rätti alueille, joilla on pitkät välimatkat eikä esimerkiksi ole julkista liikennettä. Nyt kysynkin: Kysyttiinkö liikenne- ja viestintäministeriön mielipidettä tästä asiasta? Nimittäin tämähän on täysin vastakkainen sille ihmisten liikkuvuusajattelulle.

Sitten: miten aiotte korjata taksipalvelut ja miten aiotte korjata vammaiskuljetuspalvelut?

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä, kun me tiedämme, että TEN-T-verkon osalta nimenomaan pääradalle on mahdollista saada rahoitusta sitten jatkossa, kun sitä investointirahaa tullaan saamaan: Onko niin, että hallitus ja ministeri haluaisivat ohjeistaa hieman parlamentaarista valmistelua siinä suhteessa, että se ei tarkoita vain pelkästään pääradan rahoitusta vaan että kaikki, mikä parantaa pääradan liikennöintiä, olisi siinä rahoituksessa mukana? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin EU-rahoituksen ei tarvitse perustua juuri johonkin väylään, vaan voi olla kyse poikittaisliikenteestä, mitä täällä edustajat Savola ja Pirttilahti ovat tuoneet esille. Eli Pori—Haapamäki-radan vaikkapa LNG-vetureilla toimiva liikennöinti voisi antaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia pääradan liikenteelle ja nimenomaan henkilöliikenteelle ja parantaa sen väylän vetävyyttä. [Puhemies koputtaa]

Puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala sai erittäin hyvän kohtelun hallitusneuvotteluissa, ja se näkyy nyt. Uskonpa näin, että tämä ministeri Marinin pääluokka taitaa olla tässä salissa ainoita, joka sai näin hyvän käsittelyn joka puolelta. Ja nämä nyt ovat — tämä on pikkuinen heitto tuonne oppositioon — niitä pysyviä menoja, joita aamupäivällä kyllä kritisoitiin erittäin paljon. [Vasemmalta: Kyllä!] Nämä ovat niitä pysyviä menoja. Mutta hyvä niin, että niitä on.

On erittäin tärkeää, että liikenneverkkoa kehitetään kokonaisuutena. Kun täällä aamupäivällä puhuttiin työllisyydestä, talouskasvusta, niin liikennesektorihan on, liikenneverkon kuntohan on aivan oleellinen asia. Haluan muistuttaa siitä, että Pohjois-Suomessa on suunnitteilla miljarditason isot hankkeet, joista varmasti useampi ainakin toteutuu. Se merkitsee kuljetustarpeita rautateille, satamiin, tiestölle ja niin edelleen. Koko Suomen näkökulma on tärkeä, niin kuin nyt Rinteen hallitusohjelmassa on. Aluepolitiikan kunnianpalautus on tapahtunut. [Antti Lindtman: Rantakangas on puhjennut kukkaan!]

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että raideratkaisut etenevät nyt vauhdilla. Kuntien rahoitusosuudet eivät kuitenkaan voi kuntatalouden nykytilassa nousta aiemmista osuuksista.

Raidehankkeista kaupunkiradan valmistelu on pisimmällä ja valmiina käynnistymään. Kysynkin ministeriltä, eteneekö tämä rahoitus osana MAL-sopimuksia nyt marraskuussa, onko valtion rahoitusosuus siinä valmiina ja ollaanko valmis hetimmiten hakemaan EU-tukia hankkeelle.

Ilmaston ja suomalaisten kunnon vuoksi on hienoa, että kävely- ja pyöräilyinvestoinnit etenevät nyt aiempaa nopeammin. Tähänkin tarvitaan vahvaa sitoutumista myös kuntatasolta.

Ja sitten vielä sähköautojen latausinfran osalta kiitoksia 4 miljoonan satsauksista vuodelle 2020 ja siitä, että hallituksen esitys latausinfrasta on jo käsittelyssä. Tälle on selvä käyttäjien tilaus ja tarve. Oslossa vierailimme valiokunnan, UaV:n, kanssa, ja siellä yli puolet uusista autoista on jo sähköautoja. Meillä on matkaa tähän kuitenkin vielä.

Arvoisa rouva puhemies! Kahdella viime vaalikaudella kaikki eduskuntaryhmät, edustaja Rantakangas, olivat täysin yksimielisiä siitä, että perusväylänpitoon lisätään pysyvästi 300 miljoonaa, vähintään 300 miljoonaa, joka vuosi. [Antti Lindtman: Se toteutuu!] Näin on tehty, ja se on erinomaisen hyvä. Viime kaudella ei ihan tehty, kun oli keskustalainen ministeri, [Välihuutoja vasemmalta] mutta nyt on tehty, ja kiitokset siitä.

Mutta, arvoisa puhemies, siitä emme anna kiitosta, että te polttoaineverolla keräätte jälleen lisää rahaa, joka iskee tähän liikenteeseen hyvin voimakkaasti. Edelleen keräätte 9 miljardin verran liikenteeltä ja annatte nyt sitten pikkusen yli 3 miljardia, eli aukko on valtavan suuri.

Sitten nostan tässä esille tämän Tampere—Jyväskylä-ratayhteyden. Siihen on nyt 15 miljoonaa, toivottavasti se 3 miljoonaa tulee mukaan. Ja sitten pyydän, että ministeri toteaa, että sen rakentaminen myös aloitetaan heti [Puhemies: Aika!] kun suunnitelmat ovat valmiit.

Arvoisa puhemies! Tähän, minkä edustaja Kankaanniemi otti esiin, tähän maailmantalouden näkymään ja tilanteeseen ja tähän hallituksen, voi sanoa, finanssipolitiikan linjaan haluaisin tuoda yhden uuden näkökulman. Kaksi päivää sitten Reuters uutisoi ilmeisesti vielä julkaisemattomasta Euroopan komission pohjapaperista, jonka se on tuomassa euroalueen valtiovarainministereille nyt tulevina viikkoina. Siinä komissio ilmeisesti tulee suosittelemaan jäsenmaille, euroalueen maille, mieluumminkin ennakoivaa finanssipolitiikkaa kuin reagoivaa. Tässä dokumentissa komissio siis toteaa, että mikäli jäsenmaat eivät nyt itse ennakoivasti lisää työllisyyttä, mene hieman elvyttävälle linjalle, niin riskinä on pitkän aikavälin, todella pitkän ajan, matalan kasvun aika. Puheenjohtaja Orpo, nyt kun olen ymmärtänyt, että komissiossahan on teidän puoluetoverinne johdossa, [Puhemies koputtaa] niin mitä te olette mieltä tästä komission linjauksesta? [Puhemies koputtaa] Minusta se hyvin tukee sitä, mitä hallitus on tekemässä.

Arvoisa puhemies! Minäpäs kerron teille kokoomuksen kannan. Nimittäin silloin aikanaan olin itse se ministeri, joka laittoi liikkeelle tämän kevytautojen valmistelun, sen, että me saisimme ne Suomeen. Ja nyt on tilanne se, että me tarvitsemme varmasti sieltä EU:sta sitä hyväksyntää tähän mutta mielestäni aivan liian pitkässä liemessä. Aivan kerta kaikkiaan mentiin rähmällensä EU:n edessä. Ja minun mielestäni se oli sellainen typerä temppu tältä eduskunnalta. Minun mielestäni olisi pitänyt taistella enemmän. No, me olemme päättäneet nyt näin, [Sanna Marin: Perussuomalaiset tekivät hylkäysehdotuksen, kokoomus ei!] mutta me teemme sen nyt ilman muuta sillä tavalla, että se menee kirjan mukaan, että me saamme sen tänne, mutta todella pitää tehdä nyt topakasti töitä. Ei tässä voi mennä vuotta, kun me kaikki tiedämme, mistä tämä johtuu. Se johtuu niistä maista, jotka lähtivät tästä tappelemaan tuolla EU:ssa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ke-vytautokysymys ei toki ole tämän budjetin kysymys. — Täällä paljon puhutaan tietenkin tiepätkistä ja aluepolitiikasta, mikä on aivan oikein, ja on hyvä, että ministeri saa kiitoksia niiltä alueilta, joihin näitä tiehankkeita tai raidehankkeita, vesiväyliä tai muita on pystytty kehittämään. Hallitusohjelmaan kirjattiin sisävesiliikenteen ohjelmasta, ja jos ministeri vastaisi, miten tämän kanssa edetään.

Totean, että on hienoa, että nämä 26 hanketta eri puolille Suomea nyt ennen tämän parlamentaarisen järjestelmän aloittamista tullaan toteuttamaan, jottei tumput suorina seisota tällä hetkellä. Ja muistamme kaikki, että kun väyliä pistetään kuntoon ja vaarallisia risteyk-siä tehdään sujuvammaksi ja näin poispäin, se on myöskin vahva ilmastoteko.

Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä kevytautokeskustelu nousi nyt jälleen esille nimenomaan kokoomuksen tahdosta tässä keskustelussa, niin itsekin kyllä haluaisin nyt tietää lopullisesti sen, mikä on kokoomuksen linja tähän hallituksen esitykseen, nimenomaan tähän vuodella siirtoon. Viime viikolla, kun tästä perjantai-iltana keskusteltiin täällä, edustaja Heinonen kertoi, että hän vastustaa hallituksen esitystä. [Antti Lindtman: Ja äänestää perussuomalaisten hylkäysesityksen puolesta!] — Hän kertoi, että hän äänestää perussuomalaisten hylkäysesityksen puolesta. — Ja nyt me olemme kuulleet, kuinka edustaja Risikko, te kerroitte, että kokoomuksen linja on ”kirjan mukaan”. [Paula Risikko: Ei, väärä tulkinta!] Siis äänestättekö te tätä vuoden siirtoa vastaan vaiko vuoden siirron puolesta, mikä on hallituksen esitys? Olisi hyvä nyt kuulla oikeastaan kokoomuksen selkeä linja tähän asiaan. Haluatteko te äänestää sen puolesta, että olette vastaan oikeuskanslerin näkemystä myöskin — se on minusta aika painava näkökanta — vai mennäänkö nimenomaan hallituksen esityksen mukaan?

Arvoisa puhemies! Tarkoitan sillä, että mennään kirjan mukaan, sitä mitä... Liikennevaliokuntahan on käynyt keskustelun tästä ja todennut, että nyt tehdään nämä tarvittavat muutokset ja pyritään siihen notifiointiin. Mutta meidän kantammehan on se, että tämä on liian pitkässä liemessä ja me olemme aivan rähmällämme EU:n edessä. [Naurua] Se on se. Mutta totta kai me olemme halunneet tehdä yhteistyötä siinä, että menisimme eteenpäin, emmekä ole sillä tavalla halunneet mitään eriäviä mielipiteitä siellä, niin olen ymmärtänyt, mutta meidän kantamme on se, että se on liian pitkässä liemessä.

Nyt on kyllä pakko sanoa kokoomukselle, että sanon sitä ja teen tätä. Perussuomalaiset tekivät tästä liikennevaliokunnassa hylkäys-esityksen, ja olimme johdonmukaisia ja toimme sen tänne saliin. Me katsoimme, kuten edustaja Risikko aivan oikein sanoi, että tässä kumarreltiin EU:lle. Jos katsoo hallituksen esityksen perusteluita, niin komission perustelut sille, että kevytautoja ei voi tuoda, ovat täysin naurettavia. Melkein rivien välistä ei tarvitse edes lukea, kun melkein suorastaan he haluavat suojella ranskalaista ja italialaista auto- ja mopoteollisuutta.

Tässä on hauskinta se, kun täällä sanotaan, että autoja ei ole suunniteltu ajettavaksi tuota nopeutta koko sen käyttöiän, eli kuuttakymppiä. Miettikää: auto ei tykkää, että sillä ajetaan hiljaa, ja tällaisia ei saa säätää. Ja tämmöiseen me menemme mukaan. Ministeri Marin, te olisitte voinut EU:ssa olla tämän asian kanssa topakampi.

Mutta, kokoomus, älkää viitsikö tehdä täällä tuollaista politiikkaa. Jos te ette ole mukana kunnolla, niin sitten reilusti myönnätte. Tämä on ihan älytöntä nyt selittää, ja sitten itse ei tee edes esityksiä.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Vielä edustaja Löfström, ja sitten ministerille viimeinen vastauspuheenvuoro.

Ärade fru talman! Jag vill också tacka regeringen och minister Marin för ett bra budgetförslag, också gällande sjöfarten, om vi inte diskuterar vidare om lätta bilar.

Det är otroligt viktigt att Finland upprätthåller konkurrenskraften inom sjöfarten och att fartyg under finländsk flagg och finländsk besättning har lika konkurrensvillkor som våra närmaste grannländer. Det är viktigt för försörjningsberedskapen, utrikeshandeln och sysselsättningen ombord.

Siksi on tärkeää, että hallitus huolehtii merenkulun kilpailukyvystä, kuten talousarvioesityksestä käy ilmi. Se on hyvä.

Eduskunta hyväksyi viime vaalikaudella yksimielisesti lausuman, jolla lisäksi halutaan vahvistaa merenkulun kilpailukykyä. Esimerkiksi Ruotsin merenkulkupolitiikassa käytetään nettopalkkajärjestelmää, minkä viime eduskunnan lausunto otti esiin. Haluan siksi kysyä ministeriltä, pitääkö hallitus mahdollisena, että vastaavanlainen malli otettaisiin käyttöön Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Vastauspuheenvuoro, ministeri Marin, 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin taksiliikenteestä ja korjauksista, mistä hallitusohjelmassa on jo sovittu, eli tähän tullaan korjauksia tekemään. Osa korjauksista on varmasti helpommin tehtävissä, mutta kuten tiedämme, siihen vanhaan malliin ei valitettavasti ole palaamista.

Täällä edustaja Risikko kysyi myös Kela- ja sote-kyydeistä. Nämähän eivät varsinaisesti ole liikenne- ja viestintäministeriön alaisia asioita vaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön. Tässä pitää tehdä hyvää yhteistyötä ministeriöiden välillä, että tämä kokonaisuus taksiliikenteen näkökulmasta saadaan hoidettua ihmisten näkökulmasta oikeudenmukaisella tavalla.

Sitten täällä kysyttiin perusväylänpidon rahojen jakamisesta. Tämä ei mene niin, että liikenne- ja viestintäministeriö poimisi näitä kohteita tai tienpätkiä yksitellen, vaan Väylävirasto totta kai, ja ely-keskukset alueilla, arvioi ne kiireellisyydet ja tarpeet, mitä missäkin järjestyksessä tehdään. Itse haluan luottaa siihen, että ammattilaiset osaavat tämän arvioinnin tehdä. Se on sitten asia erikseen, jos hallitus joistakin erityisistä kohteista erikseen sopii, niin kuin vaikka nämä pienet parantamishankkeet, joita tehdään, ja niistä totta kai yhdessä hallitus on keskustellut ja ne linjannut.

Sitten täällä kysyttiin Jyväskylä—Tampere-välistä. Hyvä, että tämä nousi täällä esiin, ja voin tässä eduskunnan edessä sanoa, että budjettikirjassa on virhe. [Kokoomuksen ryhmästä: On siellä muitakin virheitä!] Sen luvun pitäisi olla 18 miljoonaa, siitä liikenne- ja viestintäministeriö on koko ajan puhunut ja siitä olemme myös julkisuudessa kertoneet. Eli se 18 miljoonaa on oikea raha, ja se oikea summa tullaan täydentävässä talousarviossa antamaan. [Toimi Kankaanniemi: Kiitoksia!] Se ei siis ole 15 vaan 18 miljoonaa.

Ja sitten vielä näistä kevytautoista. Tämä nyt varsinaisesti ei ole budjettiasia, mutta se nousi täällä esille. Nyt kyllä on pakko sanoa, että aika erikoista tämä keskustelu tässä salissa on. Ei ole mitään EU:ta, joka on jossain muualla. Suomi on osa EU:ta. Me olemme sitoutuneet niihin yhteisiin pelisääntöihin, joita yhdessä olemme laatineet, ja tämä Suomen säädetty lainsäädäntö ei ole meidän yhteisen EU-lainsäädäntömme mukainen, ja sen takia nyt tämä korjaus tullaan tekemään. Me emme ole rähmällään yhtään kenenkään edessä. Me tulemme tekemään tämän totta kai järkevästi mutta myös vastuullisesti niin, että myöhemmin ei Suomen valtio eivätkä muut tahot joudu korvausvastuuseen emmekä ajaudu rikkomusmenettelyyn. Olisi aivan järjetöntä antaa lain tulla voimaan ilman, että niitä lakeja täydentäviä määräyksiä ja asetuksia voidaan antaa, ja tästä oikeuskansleri on meitä huomauttanut, ja sen takia tämä kokonaisuus nyt tehdään järkevällä tavalla ja korjataan järkevällä tavalla, ja siitä ollaan sovittu. Kokoomuksen kanta tähän jää sitten nähtäväksi siinä saliäänestyksessä. Siitä ei ole vielä selvyyttä, mitä kokoomus tulee tässä kokonaisuudessaan ryhmänä tekemään.

Sitten täällä vielä kysyttiin EU-tuesta Espoon kaupunkiradan osalta. Tästä olemme komission kanssa käyneet keskustelua, ja meidän käsityksemme on se, että vasta vuonna 21 varsinaisen EU-rahoitushakukauden aikana olisi mahdollista saada rakentamiseen rahoitusta, eli näistä häntähauista, jotka ovat nyt menossa, voidaan saada suunnittelurahoitusta, mutta varsinainen rakentamisen rahoitus jäisi sinne varsinaiselle rahoitushakukaudelle, joka alkaa vuonna 2021. On mahdollista, että siihen rahoitushakumalliin tulee myös muutoksia, niin että tulevaisuudessa voitaisiin vuosittain hakea tätä rahoitusta, ja se tietenkin olisi hyvä joustavuuden näkökulmasta, että näin voitaisiin menetellä. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitokset, ministeri Marin. Sitten siirrytään sisäministeriön puolelle, ministeri Ohisalo, 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Arvon kansanedustajat! Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Jokaisen on Suomessa voitava luottaa siihen, että apua ja turvaa saa, kun sitä kaikkein eniten tarvitsee. Tässä talousarvioesityksessä panostetaan siihen, että Suomi pysyy jatkossakin yhtenä maailman turvallisimmista maista.

Hallitus muun muassa nostaa poliisimiesten määrän 7 500:een vuoden 22 loppuun mennessä. Poliisitoimeen esitetään yhteensä 816:ta miljoonaa euroa. Vuonna 2020 käynnistetään hallitusohjelman mukainen poliisimiesten henkilötyövuosimäärän nostaminen 7 500:n tasolle, mihin esitetään talousarviossa määrärahaa 7,5 miljoonaa euroa. Poliisiresurssien vahvistamisella voidaan parantaa entisestään poliisitoiminnan tuloksia ja yhteiskunnan turvallisuustilannetta sekä panostaa ennalta estävään toimintaan. Poliisin toimintavalmiusaika paranee ja yhä suurempi osa kansalaisista saa kiireellisen avun nopeammin kuin ennen. Poliisipartioiden toimintaa voidaan kohdentaa erityisesti niille alueille, joilla palvelutaso on tällä hetkellä heikoin.

Hallituksen tavoitteena on myös ehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia sekä vahvistaa ympäristörikosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa hallitusohjelman mukaisesti. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa rikollisuudessa tietoverkkorikostutkinnan vahvistaminen on keskeisessä roolissa.

Suomalaisten turvallisuudesta huolehtimisen ohella on tärkeää pitää huoli myös perusoikeuksien toteutumisesta. Suojelupoliisin siviilitiedustelutoiminnan ohjauksen ja suojelupoliisin laillisuusvalvonnan vahvistaminen näkyy tässä budjetissa. Hallitus esittää vuoden 2020 talousarvioon 380 000 euron määrärahaa sekä vuosien 21 ja 22 määrärahakehyksiin 190 000 euroa lisää siviilitiedustelutoiminnan ohjauksen ja suojelupoliisin laillisuusvalvonnan vahvistamiseen. Hallitus näkee siviilitiedustelutoiminnan tiiviin ohjauksen ja valvonnan erityisen tärkeänä, jotta toiminnan asianmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä perusoikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa.

Hallitus myös vahvistaa rajaturvallisuutta ja turvaa Suomen kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanon. Rajavartiolaitokselle esitetään vuoden 20 talousarviossa määrärahaa yhteensä 267,84 miljoonaa euroa, mikä on yli 24 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Suomi on sitoutunut myös Euroopan raja- ja merivartiosto Frontexin toimintaan ja pysyvien joukkojen perustamiseen. Kehyskaudella eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvien joukkojen menoihin varataan vuosittain reilu 4 miljoonaa euroa.

Rajaturvallisuutta kohennetaan myös teknisillä valvontajärjestelmillä. Vuoden 20 talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 15 miljoonaa euroa Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajan teknisten valvontajärjestelmien korvausinvestointeja. Uudistamalla nykyiset järjestelmät vähennetään tarvetta korvata vanhentuvaa tekniikkaa lisähenkilöstöllä.

Suomalaisten arjen turvallisuutta edistetään myös lisäämällä hätäkeskuspäivystäjien kouluttamista ja palkkaamista. Pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 74,3 miljoonaa euroa, mikä on yli 4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 19 varsinaisessa talousarviossa. Hätäkeskusten päivystyshenkilöstön vaje heijastuu kansalaisten avunsaannin nopeuteen ja päivystyshenkilöstön työssäjaksamiseen. Näillä lisäpanostuksilla korjaamme tätä ongelmaa.

Turvapaikkakäsittelyn oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa edistetään panostamalla Maahanmuuttoviraston resursseihin. Maahanmuuttoviraston määrärahoja lisätään laadukkaan, sujuvan ja oikeusvarman turvapaikkakäsittelyn varmistamiseksi 10 miljoonaa euroa vuoden 2020 talousarvioon ja vuoden 2021 määrärahakehykseen. Määrärahalla hallitus ehkäisee uusien vireille tulevien asioiden käsittelyaikojen pidentymistä sekä vahvistaa käsittelyn laadun ja oikeusvarmuuden toteutumista. On kaikkien etu, että turvapaikkakäsittely tehdään alusta alkaen kunnolla ja jouhevasti, jotta odotusajat lyhenevät ja muutoksenhakutarve vähenee. Pääasiassa vuosien 15 ja 16 aikana tulleita turvapaikkahakemuksia on edelleen käsittelyssä kestämätön määrä. Hallitus varaa 3 miljoonaa euroa vuosille 20 ja 21, jotta lisää käsipareja saadaan purkamaan ruuhkaa ja viemään käsittely loppuun. Käsittelyaikojen pituudella on myös suora vaikutus vastaanottomenojen määrään, joten hallituksen kohdentamat lisäresurssit päätösten tukemiseksi ja käsittelyaikojen kohtuullistamiseksi ovat paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti perusteltu ratkaisu. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aiheesta haluavat käydä debattia, olkaa hyvä, painakaa vihreää painiketta. Minuutin mittaisia puheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön alalla on budjetissa paljon hyvää — lisää poliiseja, resursseja rajalle, rikosten ennaltaehkäisyyn — tästä on hyvä jatkaa. Mutta se maahanmuutto: Täytyy ymmärtää, että sisäministeriön momenteissa on pieni osa, 250 miljoonaa euroa, maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Merkittävimmät kustannukset löytyvät Kelan ja kuntien kustannusmomenteista. Puhun erityisesti tulonsiirroista ja sosiaaliturvasta. Mikäli maahan saapuu kouluttamattomia tai vähän koulutettuja ihmisiä kehittyvistä maista, kustannusvaikutus on merkittävästi negatiivinen riippumatta kotouttamistoimista. Kuten aiemmin sanoin, yhden tällaisen maahanmuuttajan nettovaikutus on 700 000:sta jopa yli 1,3 miljoonaan euroon.

Kysyn ministeriltä: miten hallitus huomioi maahanmuuttopoliittisissa linjauksissaan maahanmuuton täysin kiistattomat ja suuret kustannukset veronmaksajalle?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puheenvuorosta.

Eletään puoltapäivää, mutta tuntuu olevan niin, että edustaja Ovaska on vielä nukuksissa. Hän on nimittäin nähnyt unta, missä kokoomus on vastustanut kaikkia näitä hyviä satsauksia, mitä ensi vuoden budjetissa on, ja vaatinut niiden leikkaamista. — Edustaja Ovaska, kukaan muu kuin te ei ole kuullut täällä käytettävän tällaisia puheenvuoroja, päinvastoin.

Olemme sanoneet, että ne kohteet, mihin hallitus laittaa varoja ensi vuodelle, ovat pääosin hyviä. Kukapa vastustaisi koulutukseen panostamista? Itse pidän erittäin hyvänä, että varhaiskasvatukseen panostetaan, pienempiä opetusryhmiä ja niin edelleen. Ne ovat hyviä kohteita.

Ongelmahan on rahoitus: Te rahoitatte ne velalla. Te siis rahoitatte ne velalla. Me taas rahoittaisimme ne sillä tavoin, että parantaisimme työllisyyttä, jolloin niitä ei tarvitsisi rahoittaa velalla. Ja kun te rahoitatte ne velalla, te leikkaatte lapsilta, koska nämä pienemmät ikäluokat, jotka elävät katastrofaalisen synnytysvähenemän kautta, joutuvat aikanaan nämä teidän velkanne maksamaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Näen asian niin, että on koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että täällä olevilla henkilöillä on oleskeluluvat kunnossa, ja jos näin ei ole, niin silloin he palaavat kotimaihinsa. Tämä on hallituksenkin linja.

Nyt Maahanmuuttoviraston resursseja ollaan lisäämässä, koska on todettu, että virastoresurssit näiden oleskelulupien käsittelyssä ovat liian vähäiset. Tämä on hieno asia, ja kiitos siitä sisäministerille.

Sen lisäksi on todettava, että kyllä tänne jäämisen kriteereiden täytyy olla tiukat ja täytyy olla myöskin yleispohjoismaisella tasolla. Myöskin hallitus aikoo noudattaa tätä linjaa.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tästä maahanmuuttopolitiikasta: hallituksen maahanmuuttopolitiikka on keskustan mukaisesti inhimillistä ja realistista, ja oppositio, huoli pois, palautukset myös pyörivät aivan koko ajan.

Mutta siihen, mitä edustaja Juuso toi tässä esille: on tietysti äärettömän hyvä, mikäli vahvistaisimme Tullin resursseja länsirajalla, mutta sen sijaan perussuomalaiset ajavat pohjoismaisesta passivapaudesta luopumista. [Toimi Kankaanniemi: Höpö höpö!] Aivan käsittämätön ajatus. Te haluatte lopettaa kalastuksen Tenojoella, Tornionjoella, aiheuttaa satojen miljoonien kustannukset suomalaisille veronmaksajille, menetyksiä vientiteollisuudelle. Aivan uskomaton linja! Teidän puheenjohtajanne on sanonut, että passivapaudesta tulee luopua, ja en voi missään tapauksessa tällaista kannattaa ja ihmettelen, kuinka edustaja Juuso voi tässä olla lappilaisena kansanedustajana mukana. [Eduskunnasta: Ohhoh! — Miten käy Lapille?]

Arvoisa puhemies! Kestävä ja hallittu maahanmuutto valitettavasti ei toteudu niin kauan kuin meillä ei ole mekanismeja palauttaa ihmisiä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Niin kauan turvapaikkainstituutiota käytetään väärin, sitä käytetään siirtolaisuuden kanavana, sen uskottavuus kärsii.

Kaiken lisäksi hallitus on nyt esittänyt, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille annetaan työlupa. Tämä vie turvapaikkainstituutiolta viimeisenkin uskottavuuden.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erityisesti siitä, että nyt satsataan turvallisuuteen, lisätään poliiseja. Se on koko maalle, koko Suomelle äärettömän tärkeä asia, ja kiitos siitä.

Kiitokset myös siitä, että tämä hallitus harjoittaa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja, toisin kuin perusuomalaisten ollessa hallituksessa, nyt meillä tämän maan maahanmuuttopolitiikka on toden teolla hallussa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!]

Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että me keskustassa uskomme yrittäjyyteen. Me uskomme siihen, että kun tähän maahan tulee ja jos täältä oleskeluluvan saa ja sen jälkeen haluaa tehdä vaikkapa töitä, oli se työ minkätasoista tahansa, me keskustassa ajattelemme, että se työ on arvokasta, toisin kuin edustaja Purra, joka vasta syyskuussa puhui hieman halveksuvaan sävyyn pizzanpaistajista ja kebabintekijöistä. Meidän keskustan mielestä kaikki työ on arvokasta. [Mikko Kärnä: Ja pizza on hyvää! — Veijo Niemi pyytää vastauspuheenvuoroa]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan välissä edustaja Talvitie, pääsette kohta vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Viime vuosina suuren osan kustannuksista, jotka poliiseille on lisätty, ovat haukanneet toimitilakustannukset ja ict-kustannukset. On erityisen tärkeää, että myös heidän, jotka pitävät meidän kaikkien turvallisuudesta huolta, toimitilansa ja työskentelyolosuhteensa ovat terveet ja turvalliset.

Tästä nyt kysyisin: Ensi vuodelle on panostuksia poliisin henkilöpuoleen, mutta ei kuitenkaan päästä siihen, minkä tämä sali on yksimielisesti erilaisia sisäisen turvallisuuden selontekoja koskevissa viime kauden hallintovaliokunnan mietinnöissä hyväksynyt, 7 850 henkilötyövuotta, joihin viime kaudella jo tehtiin siis poliisien koulutuksen osalta lisäyksiä. Millä päästään siihen, ja millä varmistetaan myöskin sitten se, että ne rahat menevät niihin toimitiloihin, jotka ovat ympäri maan erilaisista asioista johtuen sellaisessa tilassa, että [Puhemies koputtaa] ne tarvitsevat niitä panostuksia?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt edustaja Niemi.

Arvoisa puhemies! Täytyy aloittaa oikeastaan tästä edustaja Rydmanin kysymyksestä. En itsekään saanut siihen vastausta.

Eli ajatellaan sitä, että hallitus päätti lisätä kertaluontoisia menoja 3 miljardilla eurolla ja pysyviä menoja 1,4 miljardilla — tämä siis hallitusohjelmassa alkukesästä vielä noususuhdanteessa ja mahdollisesti jopa siinä aivan suhdannehuipulla, ja nyt kasvuennusteet ovat hiipuneet ja monet edustajat puhuvat, pääministerikin, maltillisesta elvytyksestä. Kuitenkin kun katsotaan tätä julkisen talouden suunnitelmaa, missä on se herkkyystarkastelu, sivulla 76 itse asiassa, niin huomataan, kuinka taloussuunnitelma ja talouskasvu ovat hataralla pohjalla. Esimerkiksi pelkästään 1 prosentin lasku bkt-kasvussa tarkoittaisi 10 prosenttiyksikön julkisen velan kasvua suhteessa bkt:hen vaalikautena, ja kuitenkin monet edustajat ovat esittäneet hyvinkin varmoja talousnäkemyksiä ja säästöistä on luovuttu ja niin edespäin. Mitä toimia te reaalitalouden puolella ottaisitte käyttöönne, mikäli tämä kasvuskenaario ei kuitenkaan toteudu, minkä varaan julkisen talouden kestävyys on laskettu? Ja myös siitä miljardin mekanismista finanssipolitiikan puolella, niin mitä reaalipolitiikan toimia esimerkiksi TEMin puolella kuuluu siihen miljardiin?

Arvoisa herra puhemies! Tämä budjetti on erittäin hyvä sillä tavalla, että tässä otetaan huomioon turvallisuuden lisääminen. Se näkyy siinä, että poliisin toimia lisätään nyt heti alkuun 80:llä, ja jatkoa seuraa sitten kehyskauden aikana.

Mitä tulee näihin turvapaikanhakijoiden käsittelyaikoihin, niin minusta on erittäin tärkeätä, että tässä on kiinnitetty huomiota siihen laatuun ja nopeuteen, sillä laadukkaat päätökset tulevat aina paljon nopeammaksi käytännössä, koska se vähentää valitusmääriä. Hyvät päätökset jouduttavat tätä käsittelyä, ja näin meidän turvapaikka-asiat saadaan hyvin hoidettua.

Arvoisa herra puhemies! Sisäinen turvallisuus on kansalaisten korkealle arvostama arvo, ja niin se on meille kansanedustajillekin, uskoakseni yli puoluerajojen.

Haluaisin todeta, että kun Englannissa aikanaan oli Labour-hallitus, heillä oli sellainen periaate sisäisessä turvallisuudessa, josta siellä sisäministeri eli home secretary vastasi, että he totesivat: ”We are tough on crimes, but tough on the causes of crimes, too.” Eli olemme kovia suhteessa rikoksiin, mutta kovia myös suhteessa rikosten syihin.

Olen erittäin tyytyväinen tästä poliisin määrärahojen lisäämisestä, minusta olisi lisäys saanut olla suurempikin. Kysyisinkin arvoisalta sisäministeriltä: mitä erityistä on suunnitteilla rikosten ehkäisyn alalla?

Arvoisa herra puhemies! Aamun keskustelussa nousi esiin syytös edustaja Sipilää kohtaan siitä, että hän tarjosi asuntoaan eräälle hätäpakolaisperheelle, ja myös tarinan todenperäisyyttä on epäilty. Tämä sattuu sydämeeni, sillä tunnen hyvin tapauksen, josta ei turvallisuussyistä ole voinut kertoa enempää, ja vahvistan edustaja Sipilän tarinan todellakin ihan todeksi. Haluan kertoa tässä sen, että tämä perhe on tehnyt suuren palveluksen ja uhrauksen nimenomaan suomalaisille ja Suomelle, ja vetoan, että tätä tapausta ei enää käytettäisi edustaja Sipilää vastaan. [Välihuutoja keskustasta]

Sitten kiintiöpakolaisista haluan sen todeta, että he edustavat nimenomaan tätä hallittua humanitääristä maahanmuuttoa. Kun KD oli hallituksessa, niin nostimme 300:lla kiintiöpakolaisten määrää, mutta emme hyväksyneet näitä sisäisiä siirtoja. Vetoaisin, että nyt laitettaisiin jäihin ne sisäiset siirrot, [Puhemies koputtaa] mutta tälle kiintiöpakolaispolitiikalle annamme tukemme.

Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla te, ministeri Ohisalo, lupasitte, että tällä hallituskaudella turvapaikanhakijoiden määrä laskee. Lupaus on sinänsä aika outo, sillä asiassa keikutaan käytännössä kolmen asian varassa: 1) Pitääkö itäraja? 2) Pitääkö länsiraja? 3) Karsitaanko houkutustekijöitä? Länsirajan suhteen hallituksen linja tuntuu olevan, ettei mitään voida tehdä, koska kansainväliset sopimukset. Itäraja puolestaan tuntuu vuotavan, mikäli Venäjä niin päättää. Kolmas kohta on riippuvainen hallituksen toimista, joilla houkuttimia ei kyllä karsita, vaan päinvastoin esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille halutaan antaa työlupia. Viime kaudella silloinen pääministeri Sipilä lupasi talonsa, nyt hallitus lupaa työlupia. [Välihuutoja] Mitä kaikkinensa tämä maksaa saati aiheuttaa sisäiselle turvallisuudelle, ja miten te aiotte torjua näitä aivan selkeitä uhkia ja ongelmia [Puhemies koputtaa] tai ylipäänsä vähentää turvapaikkaa hakevien määrää?

Herr talman! Tack för ministerns presentation och för ett bra budgetförslag där den inre säkerheten får mera resurser.

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitokselle ehdotetut lisäresurssit ovat erittäin tärkeät. Monet aiemmat hallitukset ovat kohdistaneet säästöjä Rajavartiolaitoksen toimintaan. Esimerkiksi merivartioinnin osalta merivartioasemat ovat erittäin harvassa. Edellinen hallitus lakkautti muun muassa Kemin, Kalajoen ja Kaskisten merivartioasemat. Ahvenanmaalla oli aiemmin kuusi asemaa, nykyään niitä on enää kaksi, vaikka kyseessä on valtava merialue.

On tärkeää, että olemassa oleva verkosto säilytetään nykyisellään ja että viranomaisella on myös riittävät henkilöstöresurssit. Lentokoneet, helikopterit, alukset ja tekninen valvonta ovat erittäin tärkeitä, mutta mikään ei toimi ilman ihmisiä. Siksi on tärkeää, että sisäisen turvallisuusalan viranomaiset saavat lisää resursseja, mutta samalla on tärkeää turvata nykyiset asemat, toimintapisteet ja nykyinen henkilöstövahvuus.

Arvoisa herra puhemies! Arvostan kovasti edustaja Räsästä, ja arvostan kovasti myöskin edustaja Sipilää. Arvostin häntä myös pääministerinä kovin korkealle, mutta mielestäni on sinänsä aivan relevanttia, että otetaan esille tämä meidän vähän ikävä kokemuksemme siitä, että kun pääministeri sinänsä aivan hyvää tarkoittaessaan tuli luvanneeksi oman asuntonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön, niin siitä tuli Al-Jazeera-kanavan ykkösuutinen, ja kun on haastateltu silloisia Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita, niin lukuisat heistä mainitsivat nimenomaisesti tämän keskeisenä syynä sille, miksi he saapuivat nimenomaisesti Suomeen eivätkä jääneet esimerkiksi Ruotsin puolelle. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ministerien tulee olla hyvin varovaisia siinä, millaisia signaaleja he antavat maailmassa, jossa uutiset leviävät nopeasti.

Ministeri Ohisalo, te olette ollut ajamassa jonkinnäköistä jälleen tilapäiseksi tarkoitettua taakanjakomekanismia, jossa turvapaikanhakijoita — ei siis turvapaikan saaneita vaan turvapaikanhakijoita — lennätettäisiin etelästä Välimereltä suoraan muihin EU-maihin. [Puhemies koputtaa] Onko tämä hanke jo kuopattu, ja onko ymmärretty, että se olisi omiaan kannustamaan myöskin lisääntyvään maahantuloon? [Leena Meri: Hyvä!]

Arvoisa puhemies! Niin tässä salissa kuin hallintovaliokunnassakin on käyty paljon keskustelua turvapaikkaprosessien ongelmista ja Maahanmuuttoviraston resurssipulasta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi vuonna 2018 Maahanmuuttovirastolle peräti kuusi huomautusta lainvastaisesta menettelystä. Onkin tärkeää, että tässä talousarviossa hallitus osoittaa Maahanmuuttovirastolle 13 miljoonaa euroa lisää rahaa turvapaikka- ja oleskelulupien käsittelyyn. Tämä raha tulee tarpeeseen, jotta ruuhkia saadaan purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä.

Lisäresursseilla haluamme varmistaa, että turvapaikkaprosessit ovat sujuvia ja että turvapaikanhakijoiden oikeusturva toteutuu. Kaikkien etu on, että tulevat turvapaikanhakijat pääsevät mahdollisimman pian opiskelemaan kieltä ja töihin, ja ennen kaikkea se on inhimillistä. On tärkeää, että pidämme kirkkaana mielessä tässäkin salissa, että Suomi on ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio. [Leena Meri: Ei siitä ole kysymys, ettei olisi!]

Arvoisa herra puhemies! Tärkeä aihe ja meitä kaikkia yhdistävä, niin kuin tässä keskustelussakin on huomattu: työttömyys on yhteinen ongelma ja ne ratkaisut ovat pitkälti yhteisiä. Minä olen itse saanut työskennellä ennen eduskuntauraa pitkään pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten ihmisten kanssa tarjoa-malla työllisyyspalveluita. Olen ilolla huomannut sen, että tämä hallitus otti tämän piiskalinjan jälkeen käyttöön aktiiviset toimet ja räätälöidyt toimet. Koska myös työttömyyden polut henkilötasolla ovat hyvin eritapaisia ja erityyppisiä, niin on luontevaa, että siellä on myös yksilön tilanteen paremmin huomioivia ratkaisuja.

Kuitenkin meillä on myös kohtaanto-ongelmat. Työttömyyden lisäksi toinen iso ongelma on kohtaanto-ongelma. Olisin kysynyt ministeriltä: onko näiden kohtaanto-ongelmien ratkaisuksi etsitty nyt aktiivisesti näitä muunto- ja täsmäkoulutuksia ja millä tavalla yhteistyö näiden muunto- ja täsmäkoulutusten osalta hallituksen sisällä on suunniteltu toimitettavaksi yhdessä vaikkapa opetusministerin kanssa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, kun lukee tästä teidän viittaamastanne talouskatsauksesta syksyltä 2019 valtiovarainministeriön virkamiesten toteamaa, niin täällä todetaan, että ”valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste maalaa kuvan talouden näkymästä ja valtion 2020 talousarvion ja vaalikauden julkisen talouden suunnitelman perustaksi”. Siellä todetaan, että talouden kasvu hidastuu, noin 2,5 prosentista prosenttiin. ”Talouden peruskuva ei ole synkkä vaan kypsälle suhdanteelle tyypillinen.” Näin todetaan tässä katsauksessa. ”Talouden peruskuva ei sisällä taantumaa. Käänne ennustettua hitaamman kasvun suuntaan on ilmeinen riski.” Sitten täällä todetaan samassa asiakirjassa sivulla 12 kappaleessa keskellä: ”Finanssipolitiikan elvyttävä viritys voi hyvinkin osoittautua tarkoituksenmukaiseksi, jos ennustettua hitaamman kasvun riski toteutuu ja talous sukeltaa jyrkempään laskusuhdanteeseen tai taantumaan.” Eli valtiovarainministeriö tässä talouskatsauksessaan toteaa, että tämä hallituksen poliittinen linja on juuri oikea. [Ben Zyskowicz: Ja hyvinä aikoina te leikkaatte, niinkö? Sitä ei usko kukaan!]

Meinasi mennä puhe uusiksi, kun on pakko vastata nyt arvoisalle hallintovaliokunnan puheenjohtajalle. Toistan edellisen puheenvuoroni. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Meillä menee yrityksiä muuten kiinni. Olisi hienoa, että te pääsisitte maakuntamatkalle Pohjois-Karjalaan tutustumaan vaikka niihin meidän yrityksiimme — muutamaan isoon metallialan yritykseen. Voin viedä teidät tutustumaan vaikka muutamalle marjatilalle, ja kertokaa tämä viesti siellä sitten heille. Sovitaanko näin? [Eduskunnasta: Juuri näin!]

Arvoisa puhemies! Kokemukseni mukaan nimenomaan pelko ja vieraan pelko saattaa aiheuttaa sellaista taloudellista kutistumista, mitä me emme Suomeen juuri nyt halua. Ja tämä pelottelu ja pizzanpaistajien ja kebabinpaistajien eriarvoistaminen tässä aiheuttaa sen, että moni muu, joka on esimerkiksi siivousalalla tai leikkaamassa ihmisten hiuksia, ajattelee todennäköisesti olevansa seuraavana jonossa, että heitäkin eriarvostettaisiin. Tämä tekee sen, että moni lapsi, jonka isä tai äiti on pizzanpaistaja, kokee koulussa, että nyt hänen isänsä ja äitinsä ammatista ei saisi tuntea ammattiylpeyttä. Tämä eriarvoistaa myöskin lapsia näissä kouluissa. Tämän on loputtava. Ensin puhutaan suomalaisista ahkerista, ja sitten puhutaan näistä pizzanpaistajista ja huomenna jostain muusta, niin ketkä tänne oikein kelpaavat töihin? Ihmettelen tätä kovasti. Ketkä ovat hyviä maahanmuuttajia, [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!] jos nämä [Puhemies koputtaa] töissä olevat maahanmuuttajatkin ovat huonoja?

Arvoisa puhemies! Nyt kun nykyisen hallituksen ministereiltä on monesti vaikea saada suoria vastauksia suoriin kysymyksiin, niin pääministeri Rinne vastasi edellisessä istunnossa yhteen kysymykseeni suoraan. Kysyin, miten kiintiöpakolaisten ottaminen vähentäisi spontaania turvapaikan hakua, ja pääministeri Rinne vastasi, ettei yhtään mitenkään. Jatkankin tätä kysymystä nyt sisäministerille, että jos kerran se ei siihen mitenkään auta, niin mistä syystä sitä kiintiöpakolaisten määrää sitten nostetaan? Mistä maista nämä lisätyt pakolaiset otetaan? Sisäministeriön tehtävä on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta. Meillä on oikeus saada tietoa näistä asioista. Rinne myös sanoi, ettei maahanmuuttopolitiikka muutu kovinkaan oleellisesti, mutta hallitusohjelman mukaan laittomasti maassa oleville annetaan työlupia ja perheenyhdistämisiä helpotetaan. Kumpi nyt pitää paikkansa, pääministerin puhe vai hallitusohjelman teksti? Mitä hallitus aikoo tehdä turvapaikkahakemusten aiheettomalle ja jatkuvalle uusimiselle?

Arvoisa puhemies! Autoala kehittyy koko ajan. Tänä päivänä kunnon sähköautoja ei vielä paljon ole, mutta tulevaisuudessa, parin vuoden kuluttua, niitä tulee olemaan valtavasti, ja uskon, että silloin ihmiset tulevat ostamaan niitä enemmän. Mutta tämä meidän latausverkkosysteemi ei ole lähelläkään sitä, mitä sen pitäisi olla kahden vuoden kuluttua, kun meidän sähköverkot eivät ensinnäkään kestä sitä latausta. Mitä ministeri meinaa sille asialle tehdä? Koko ajan jauhetaan sitä, että sähköautot pelastavat maailman.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Purralle lohdutuksen sanana: tulen huomenna jättämään teidän allekirjoitettavaksenne alipalkkauksen kriminalisoinnin, joka on ehkä teidän vastauksenne siihen murheeseen ja sitä, mitä te haluatte. [Puhujan mikrofoni ei ole päällä — Puhemies: Mikrofoni, edustaja Myllykoski!] — No kiva, jos saa ottaa uusiksi. [Puhemies: Kyllä, saatte!] — Täytyy sanoa, että minun ääneni kuuluu ilman mikrofoniakin.

On todella tärkeää, että me voimme pohtia sitä asiaa, että meillä alipalkkaukseen puututaan jyrkästi, ja minä toivon tukea siihen, kun huomenna meinaan sen lakialoitteen jättää kirjoitettavaksi alipalkkauksen kriminalisoinnista. Uskon, että koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä on siinä mukana.

Ministerille haluaisin esittää kysymyksen, nyt kun budjetissa on hyvin tuotu esille, että poliisin voimia lisätään eli meille tulee niitä lisää. Oletteko keskustelleet ministeriössä, mitä se voi tarkoittaa alueellisesti? Miten meillä hälytysajat, vasteajat, nyt kun puhutaan Alavudesta, Kuopiosta ja niin edelleen: Kuinka tämä lisääntynyt resurssi jaetaan niin, että me Satakunnassakin voimme olla varmoja siitä, että meillä poliisi saadaan paikalle? Meillä Satakunnassa on tapahtunut se, että meillä on, [Puhemies koputtaa] voisi sanoa, jo kymmeniä virkoja lakkautettu ja siirretty Lounais-Suomeen, [Puhemies koputtaa] Varsinais-Suomeen. Haluatteko varmistaa, että meillä Satakunnassakin voidaan olla turvallisin mielin?

Arvoisa herra puhemies! Helposti sisäisessä turvallisuudessa keskustelu lähtee maahanmuuttoon, ja varmasti osa sitä onkin, mutta tärkeä on muistaa myöskin, mitä kaikkea muuta sisäiseen turvallisuuteen liittyy. Yksi, mihin kiinnitän tietysti itse omaan taustaani peilaten huomiota, on huumausainerikollisuus ja huumausaineet ylipäänsä. Omassa työssäni vajaa 20 vuotta päihderiippuvaisten kanssa työskennelleenä olen nähnyt, että tilanne on mennyt koko ajan hullumpaan suuntaan. Entistä nuoremmat ihmiset, jopa lapset alkavat käyttää huumeita. Huumeitten kirjo on aivan valtava, se on jotain aivan toista kuin on ollut 20 vuotta sitten, 10 vuotta sitten. Me emme edes tunnista kaikkia aineita, mitä käytetään, tai sitä, mitä kautta ne tänne kulkevat.

Täällä puhuttiin poliisin resurssien lisäämisestä tähän ongelmaan ja jopa siitä, että poliisien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota hoitoonohjaukseen. Onko tähän oikeasti riittämässä tulevaisuudessa resursseja, niin että voidaan tarttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen, tähän huumeongelmaan ja kaikkeen muuhun?

Arvoisa puhemies! Poliisien määrää ollaan lisäämässä, mutta miten, arvoisa ministeri, arvioitte poliisien määrän riittävyyttä? Edustaja Kilpi nosti täällä ansiokkaasti esiin sen, mihin poliisien aikaa kysytään, mutta mielestäni emme voi myöskään ohittaa tätä lukumäärää kokonaan. Tavoitteeksi ja minimitasoksi hallintovaliokunta on aikaisemmin asettanut 7 850 poliisia, ja ymmärtääkseni nyt tämän hallituskauden aikana ollaan pääsemässä 7 500 poliisiin.

Keskustelin paikallisesti poliisin edustajien kanssa ja sain viestiä siitä, että poliisien määrä on jopa vähenemässä omalla alueellamme, vaikka esimerkiksi huumeongelma on selkeässä kasvussa ja resurssitarve samalla kasvaisi enemmänkin, vaatisi lisäresursseja. Muutenkin poliisien määrä Sisä-Suomessa on suhteellisesti pienempi kuin toisilla vastaavilla alueilla, sain kuulla. He vertasivat muun muassa Varsinais-Suomeen tässä.

Kysyisinkin oikeastaan asettamatta nyt alueita vastakkain: miten varmistatte, että nämä lisäykset kohdentuvat oikeudenmukaisesti ja niille alueille, [Puhemies koputtaa] joilla on kipeä tarve?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan vielä edustaja Juuso, ja sen jälkeen ministeri pääsee vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Vastaan tässä esille tulleisiin kysymyksiin ja aloitan edustaja Sankelon kysymyksestä kansainvälisen kasvun ja viennin edistämisestä. Kaiken kaikkiaan jos miettii Business Finlandin määrärahoja, niin tällä vaalikaudella ne tulevat siis pysyvästi nousemaan 200 miljoonaa neljän vuoden aikana ja myös määräaikaisesti tulee 150 miljoonaa euroa lisäyksiä, joten erittäin suurella vakavuudella tietenkin suhtaudutaan siihen, että saadaan kansainvälistä kasvua ja vientiä aikaiseksi. Yksistään ensi vuodelle Business Finlandille on osoitettu pysyviä määrärahalisäyksiä yli 40 miljoonaa ja sitten myös niitä määräaikaisia lisäyksiä 96 miljoonaa. Niillä pyritään nimenomaan vastaamaan niihin kysymyksiin, joita esille nostitte. Tarkoituksena on tosiaan vuoden loppuun mennessä tehdä kansainvälisen kasvun ja viennin ohjelma, jonka kautta pitäisi pystyä paitsi löytämään vastauksia oleskelulupaprosessien tehostamiseen, kansainvälisen rekrytoinnin toimintamalleihin ja lisäämään resursseja kansainvälisten osaajien houkuttelemiseen myös käynnistämään pk-yrityksille kansainvälisen kasvun ohjelma.

Sitten täällä kyseenalaistettiin sitä tarvetta, mikä ihan tavallisissa yrityksissä ympäri Suomen tällä hetkellä on työvoiman saatavuuden suhteen. Se on vain nykytila, tykkää siitä tai ei. Tällä hetkellä ongelma on se, että meidän lupaprosessimme saattavat viedä kolme neljä kuukautta ja sinä aikana kyllä se sesonki vaikkapa siellä mansikkatiloilla tai maatalousyrityksissä on mennyt ohi, ja kuitenkin nämäkin työt olisi tärkeä saada tehtyä.

Tietenkin kaiken kaikkiaan ongelmana on myös se, että esimerkiksi Kainuun kaltaisessa maakunnassa ensi vuosikymmenellä tulee loppumaan työntekijät, jos ei tätä pystytä jotenkin ratkaisemaan, ja se ongelma on siis olemassa olevissa yrityksissä tällä hetkellä. Joten kyllä uskoisin, että meillä on ihan yhteinen huoli sen suhteen, että näihin metallifirmoihin ja ‑pajoihin ja kaikkiin työpaikkoihin saadaan työntekijöitä, ja sitä kohtaanto-ongelmaa pyritään ratkaisemaan.

Edustaja Kopra kysyi viime vaalikaudella tehdystä yrittäjyysselvityksestä työ- ja elinkeinoministeriölle. Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus tulla yrittäjyysstrategia, jossa totta kai siinä edellisessä selvityksessä nostettuja asioita tullaan käsittelemään.

Lisäksi ehkä haluaisin vielä nostaa esille Business Finlandin osalta sen, kun edustaja Pirttilahden toimesta kysyttiin näistä toimintamalleista, että voiko siellä olla muita kuin osakeyhtiöitä. Tietenkin ne rahoitusmuodot tähtäävät nimenomaan kansainvälisille kasvaville kasvuhakuisille markkinoille. Ajattelen, että sitten yksinyrittäjien, mikroyrittäjien osalta esimerkiksi pk-yritysten rekrytukikokeilut ovat ehkä enemmän sinne kohdennettuja ja auttavat siihen kasvuun.

Lopuksi vielä biokaasusta, josta edustaja Pylväs kysyi: juuri viime viikolla on laitettu liikkeelle asiantuntijatyöryhmä, jonka täytyy vuodenvaihteeseen mennessä sitten selvittää [Puhemies koputtaa] ne lainsäädännössä vaadittavat toimenpiteet, ja nimenomaan hajautettu biokaasuntuotanto on siellä yhtenä kohtana, jota he selvittävät.

Arvoisa puhemies! Arvon edustajat! Kysymyksiä on tässä vähintään varmaan viisitoista, mutta aloitetaan nyt ensinnäkin vaikka siitä, mikä toistui monessa kysymyksessä, eli kuinka turvataan se, että poliisien määrä jatkossa todella nousee. Kun lisäresursseja tulee, se ei valu toimitiloihin, se ei valu ict:hen — tästä on selkeä yhteisymmärrys koko hallituksessa, mutta myös poliisiylijohtoa myöten siellä poliisin päässä. Eli todella niin, että henkilöstömäärää tällä kasvatetaan. Tämä vastaa nyt siis monen edustajan kysymykseen, muun muassa Myllykoski, Kärnä, Talvitie, Kilpi.

Nyt on perustettu myös tällainen toimintavasteaikatyöryhmä, joka tulee antamaan esityksensä siitä, kuinka vasteajat jatkossa ovat toivottavasti mahdollisimman kohtuullisia, niin että joka puolella Suomea ihmisten luottamus turvallisuuteen ja turvallisuusviranomaisiin kasvaisi. Tästä on hyvin selkeä painopiste hallitusohjelmassa, erittäin tärkeä painopiste meille kaikille puolueille.

Painotan myös sitä, että sisäisen turvallisuuden selontekotyö on käynnistynyt. Tämän selontekotyön aikana toivon saavani mahdollisimman paljon myös tutkittua tietoa siitä, miten turvallisuudentunne eri puolilla Suomea näyttäytyy tällä hetkellä. Tämä on asia, josta hallintovaliokunta on viime kaudella huomauttanut, ja tämä otetaan nyt erittäin tosissaan tässä työssä.

Yksi kysymys on totta kai myös se, miten toimitilakustannukset ovat kehittyneet, ja tässä viitattiin terveellisiin ja turvallisiin toimitiloihin, joista hallitusohjelmassa linjataan. Senaatti-kiinteistöjen toimintaa ja tuottovaatimuksia on syytä tarkastella kriittisesti, jotta myöskään eri turvallisuusviranomaisten resurssit eivät valu sinne. Tässä ehkä on lisänä vielä se, että eri turvallisuusviranomaiset voivat myös toimitilojen osalta tehdä yhteistyötä. Esimerkkinä pelastus, poliisi ja Raja voivat myös käyttää yhteisiä toimitiloja, jolloin varmistetaan se, että ei ole niitä huonokuntoisia tiloja missään.

Edustaja Holopaisen kysymykseen, mitä tehdään turvapaikkaprosessin laadun varmistamiseksi: Oikeusministeriön alla tällainen oikeusapu-uudistus on käynnistymässä, jos ei jo käynnistynyt. Turvataan se, että siellä prosessissa oikeusapu varmasti on kaikilla mukana, että tulkit varmuudella ovat laadukkaita ja auttavat ihmisiä prosessissaan, ja ylipäätään normaalit valitusajat myös palautetaan prosessiin. Tässä muutamia keinoja.

Edustaja Rydmanille, joka kysyi suomalaisesta työstä EU:n puheenjohtajavaltiona: Meillähän Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lukee, että yhtäältä edistämme laajoja eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan suuntaviivoja. Common European Asylum System ‑paketin edistäminen on meidän työlistalla, mutta koska tiedämme, että uusi komissio vasta aloittaa työnsä ja luultavasti joutuu tämän paketin ottamaan uudelleen haltuun, ohjelmastamme löytyy myös ajatus siitä, että tällaisia väliaikaisia yhteistyömekanismeja edistetään. Puheenjohtajavaltiona Suomi pyrkii saamaan mukaan mahdollisimman paljon jäsenvaltioita siihen työhön. Kyse on siitä, että kukaan ei saa jäädä Välimerelle hukkumaan, kyse on ihmisoikeuskysymyksestä, ja eurooppalaiset valtiot kyllä ymmärtävät, että tässä täytyy yhdessä toimia.

Eilisessä eurooppalaisten sisäministerien ministerineuvoston kokouksessa kolme ja puoli tuntia keskusteltiin yhdessä siitä, mitkä ne haasteet ovat, mitä eurooppalaiset valtiot tällä hetkellä maahanmuutossa kohtaavat, ja erityisesti esille nousi muun muassa Kreikan ja Kyproksen tilanne. Siellä turvapaikanhakijoiden määrä on noussut erittäin kovasti, ja siinä tämä keskisen Välimeren reitti on toinen kysymys. Meillä on aika monta haastetta eurooppalaisessa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa, ja näitä kaikkia täytyy yhdessä ratkoa. Mitään jäsenvaltiota ei voida jättää yksin näissä asioissa. — Vielä olisi paljon vastauksia. Jatkanko vai jatkanko seuraavalla kierroksella? [Ben Zyskowicz: Täällä olisi paljon kysymyksiä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Jatketaan seuraavalla kierroksella. Täällä on paljon kysymyksiä vielä, ja annetaan puheenvuoro edellisen hallituksen sisäministerille edustaja Mykkäselle.

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Taimela kuvasi muutamia osia Harakan työllisyystoimista julkistamasta 25 kohdan listasta ja haukkui kokoomusta, ja ehdotan seuraavaa: ei tästä kannata täällä kinata, vaan pyydän hakemaan edes muutaman sellaisen asiantuntijan, joka sanoo, että ne toimet, jotka hallitus on konkreettisesti linjannut, tuottavat enemmän työpaikkoja kuin kokoomuksen 16 kohdan ohjelma, jossa riippumattomien asiantuntijoiden viitteiden perusteella on työllisyysvaikutus 30 000.

Tässä on toki tärkeitäkin aiheita. Mainitsitte, Taimelakin, työttömyysturvan kannustinloukkujen purkamisen, joka on aikeena siellä, mutta se on pääministerin käyttämän kielikuvan mukaan ”nakitettu” työmarkkinajärjestöille, ja pahoin pelkään viiden vuoden kokemuksella tästä salista, että paljon ei ole odotettavissa. Mutta esimerkiksi palkkatuessa on varmasti myönteistä. Kysyisin tässä ministeri Harakalta: kun samaan aikaan pyritte keventämään byrokratiaa ja aikaistamaan maksatuksia, mikä on yrittäjien kannalta ymmärrettävä tavoite, ja samaan aikaan sitomaan selvästi palkkatuen [Puhemies koputtaa] oppisopimuskoulutukseen ja pitkän aikavälin vaikuttavuuteen, niin miten nämä ovat yhdistettävissä, että byrokratia kevenee ja saa netistä palkkatuen itselleen yrittäjä [Puhemies koputtaa] mutta sitoumukset olisivat pitkäjänteisiä?

Ärade talman! Edustaja Juuso aikaisemmassa puheenvuorossaan ilmaisi sen, ettei ymmärrä, miten turvapaikkajärjestelmä toimii. Jos joku tulee rajalle, ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa, meidän on pakko käsitellä sitä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] eikä silloin ole mitään merkitystä sillä, onko raja auki vai raja kiinni. Sen sijaan, jos luovuttaisiin Euroopan sisällä [Paavo Arhinmäki: Jos tulee Venäjän rajalle, niin pitää tehdä samalla tavalla!] Pohjoismaiden välillä aukinaisista rajoista, niin siitä olisi puolestaan suurta haittaa meille kaikille.

Kuntataloudesta: Se on luonnollisesti iso huoli meillä kaikilla. Jos olisin espoolainen, olisin toisaalta äärimmäisen iloinen siitä, että edellinen sote-ratkaisu ei mennyt läpi. Se sisälsi kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan suuria kustannuspaineita luovia tekijöitä. Esimerkiksi Espoon talous olisi sen jälkeen ollut tiettyjen arvioiden mukaan noin kolmasosaltaan riippuvainen valtion tuesta, valtionosuuksista. Siinä olisi mennyt itsenäisyys ihan kertaheitolla. Nyt meillä on malli, [Puhemies koputtaa] jolla on mahdollisuus saavuttaa niitä tavoitteita, mitä me sille asetetaan.

Arvoisa puhemies! Suomessa on kymmeniä kuntia kriisissä, ja joka päivä tulee lisää. Taloudellinen tilanne heikkenee jatkuvasti ja samaan aikaan uusi siirtolaiskriisi on tulossa. Se on tulossa. Se on tulossa sen takia, koska me olemme niin avokätisiä täällä, me kerromme heille, että tervetuloa. Ministeri Ohisalo, mistä hallitus löytää rahaa mahdollisen uuden siirtolaiskriisin alkaessa? Eli toisin sanoen: tuleeko Suomen kunnille velvollisuus toimia koko maailman sosiaalitoimistona samaan aikaan, kun kuntien tärkeimmät ja lakisääteiset palvelut rapautuvat?

Arvoisa herra puhemies! Kolmen poliisin isoveljenä iloitsen siitä, että kenttäpoliisien vahvuus nousee 7 500 henkilötyövuoteen. Ne on kohdistettava ensisijaisesti heikoimmille palvelutason alueille. Poliisin paikalle saapuminen vie kotikunnassani Reisjärvellä liian kauan. Se tuo turvattomuuden tunnetta ja horjuttaa ihmisten uskoa viranomaisiin. Poliisille on kertynyt uusia tehtäviä esimerkiksi nettityössä. Järjestäytynyttä rikollisuutta on hakeutunut poliisin heikommille palvelutason alueille. Maaseudulla, seutukaupungeissa tarvitaan uusia poliisin virkoja. Kysyn ministeriltä: tuleehan harvaan asutuille seuduille lisää poliiseja, vaikka Poliisihallitus liputtaa vähän kasvukeskusten puolesta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Lisää aiempia sisäministereitä. Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä monista hyvistä esityksistä, mitä tälläkin sektorilla on, koska kyllä se on ihan totta, että poliisien määrän lisääminen on erinomaisen hyvä asia. Sitten tietysti pidetään huolta myös hätäkeskuksesta, niin kuin täällä on tullut esille, ja sitten myöskin tuosta Rajavartioston tilanteesta, ja totta kai pelastustoimesta myöskin, hyvä niin.

Mutta sitten viittaan siihen, mitä täällä edustaja Lindénkin jo peräänkuulutti elikkä sitä ennalta ehkäisevää työtä. Aivan niin kuin te olette pitäneet yllä myös syrjäytymiskeskustelua — sehän oli silloin sisäisen turvallisuuden strategiassa, linjattiin, että se on meidän suurin uhka, ja olette hienosti ylläpitäneet sitä keskustelua — niin nyt jos mietitään sitten sitä, että millä me ennalta ehkäisisimme näitä, koska silloin kun poliisi tulee paikalle, silloin on jo jotain sattunut ja meidän pitäisi pyrkiä estämään niitä. Elikkä se tiedonkulku esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sisäasiainministeriön virkamiesten välillä: toivon, että jatketaan sitä hyvää työtä, mikä viime kaudella käynnistettiin.

Sitten tästä turvapaikkapolitiikasta: [Puhemies koputtaa] jos ystävällisesti voisitte kertoa sen, että mikä se taakanjakomekanismi on, johon Suomen pitää ottaa kantaa, lyhyesti meille se, koska siitä on nyt vähän [Puhemies koputtaa] epäselvyyttä ja mikä on siihen Suomen kanta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Poliiseja ja hätäkeskuspäivystäjiä tullaan lisäämään. Se on hyvä suunta. Haluaisin kysyä ministeriltä, onko tästä apua siihen, että Suomi on Euroopan turvattomimpia maita naisille. Suomi on saanut jatkuvasti huomautuksia hälyttävästä lähisuhdeväkivaltatilanteestamme. Amnesty ja YK nostavat säännöllisesti esiin Suomen lähisuhdeväkivaltatilastot ja riittämättömät tukipalvelut, kuten turvakotipaikkojen vähyyden. Poliisien lisäksi tämä ilmiö on tunnistettava paremmin neuvoloissa, kouluissa ja terveydenhuollossa. Ongelmaksi tiedetään muun muassa hyssyttely ja väkivallan hyväksymisen kulttuuri. Perheen piirissä tapahtuvia asioita pidetään Suomessa edelleen yksityisinä. Moni väkivallanteko jätetään ilmoittamatta, kun se tapahtuu lähipiirissä. Lähisuhdeväkivalta koskettaa myös aivan liian monia lapsia. Joka neljäs uhreista on alaikäisiä. Kysynkin: miten sisäministeri aikoo edistää naisten ja lasten turvallisuutta?

Arvoisa puhemies! Yhdyn monien muiden edustajien tavoin näihin kiitoksiin ministerille ja hallitukselle näistä poliisien määrien lisäämisestä. On ollut hyvin pitkään jo hallintovaliokunnassakin keskustelussa, että poliisien lukumäärä pitää saada nousemaan. On varsin tärkeää, että kansalaisten turvallisuudentunteeseen voidaan vaikuttaa, ja siinä on aika keskeisenä asiana tämä poliisien näkyvyys ja poliisien läsnäolo eri puolilla maata tasaisesti.

On hyvin paljon uutisoitu nyt siitä, että ajat poliisin paikalle tuloon ovat hyvin pitkiä suurimmassa osassa maata. Kysyisinkin ministeriltä niin kuin tässä aiemminkin jo kysyttiin: Millä keinoilla pystytään varmistamaan se, että nämä lisäpoliisivirat tulevat niille heikomman palvelutason alueille elikkä käytännössä tuonne syrjäisille maaseutualueille?

Kunnioitettu puhemies! Siis todellakin, tästä edustaja Lindtmanin ja edustaja Viitasen nostamasta finanssipoliittisesta elvytyksestä on paikallaan keskustella. Kuten se Hetemäen tuottavuusselvitys osoitti, meillä on ongelma aineettomissa investoinneissa ja niitten vähyydessä. Ja siellä on se ongelma, että aineettomien investointien puolella monesti voittaja vie kaiken, elikkä se yksi yhtiö ottaa koko siitä jaettavissa olevasta kakusta ison osan, ja sen takia sinne ei näissä talousoloissa oikein haluta investoida, joten se, mitä meidän ensiksi täytyy tehdä, on se, että me asetamme sellaiset olosuhteet Suomessa, että niitä aineettomia investointeja halutaan tehdä, ja vasta sitten sen jälkeen lähdetään tekemään tätä finanssipoliittista elvytystä. Aineettomat investoinnit on se pääasia, millä saadaan tehtyä se tuottavuusloikka.

Nyt sitten vielä tähän kuntien valtionosuustilanteeseen: Me tulemme esittämään 50 miljoonaa lisäbudjetissa, joka myöskin on tänään lähetekeskustelussa, kuntien valtionosuuksiin lisää. 89 kuntaa on hakenut yhteensä sitä 10 miljoonan pottia. Se on aivan liian pieni. [Puhemies: Aika!] Haapavesi on hakenut kahta miljoonaa, Kauhava kahta miljoonaa. Meidän täytyy saada lisää valtionosuuksia tänne.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Seuraava puheenvuoro, ministeri Kulmuni, 2 minuuttia.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille. Ja kiitos siitä, että poliisiammattikorkeakoulu toimii täydellä teholla — 400 poliisia on sisällä. Tehän jatkatte tätä linjaa, mitä ministerit Orpo, Mykkänen ja Risikko ovat panneet alulle. Liian suurten leikkausten jälkeen viime kaudella todettiin, että poliisien määrää pitää lisätä. Se on hienoa.

Mutta se on pettymys, että hallitusohjelmassa ja tässä kirjassa lukee, että vain 7 500 poliisia on tässä Suomen tasavallassa. Perjantaina 5.4. ennen vaaleja kaikkien teidän edustajat antoivat turvallisuuslupauksen, josta löytyy myös tallenne, jossa te lupasitte 7 850 poliisia tähän tasavaltaan. 350 poliisia jää siis uupumaan. [Leena Meri: Se siitä vaalilupauksesta!] Elikkä valitettavasti tätäkään lupausta ei ole pidetty. Silloinen kansanedustaja, nykyinen valtiosihteerinne Olli-Poika Parviainen oli antamassa teidän edustajananne tätä turvallisuuslupausta. [Puhemies koputtaa] Ja valitettavasti se nyt ei toteudu. Miksi näin?

Arvostettu puhemies! Haluan palata vielä tähän turvapaikkakeskusteluun siinä mielessä, että täällä annetaan väärää tietoa hyvin paljon tästä rajan yli tulemisesta ja siitä, miten Euroopassa yleensä toimitaan tämän suhteen. Keskusta on julistautunut täällä nyt aivan selkeästi sille linjalle, että ei ole mahdollista estää rajan yli tulijoita, ei ketään, joka tulee Suomeen. Käytännössä tämä tarkoittaa ei ketään. Tämä on tullut teidän puheenjohtajanne suusta, myös Kärnän ja monen muun suusta.

Mutta todellisuus Euroopan unionissa: Itse olin kuulemassa esimerkiksi Italiassa kaksi vuotta sitten, kun olimme siellä parlamentissa hallinto- ja turvallisuusjaoston kanssa vierailulla, kun he valittelivat sitä, että meren yli tulevat eivät enää pääse Ranskaan lainkaan, koska Ranskassa otetaan rajan tuolla puolen kaikki turvapaikanhakijat kiinni ja pannaan säilöön ja kahden vuorokauden aikana pyritään tekemään päätös siitä, saako turvapaikan vai ei, [Eva Biaudet: Prosessi on erilainen!] pääseekö käsittelyprosessiin mukaan. Pääsääntöisesti heidät palautetaan takaisin Italiaan, ja sen tähden eivät Italiaan enää ihmiset mene, he menevät Kreikkaan ja tulevat sieltä Eurooppaan, koska meillä on niin löysä tämä turvapaikkapolitiikka. [Puhemies: Aika!] Elikkä Schengenin sopimusta voidaan noudattaa kansallista etua katsoen, jos näin [Puhemies: Aika!] halutaan ja, hyvä hallitus, noudattakaa sitä, se on Suomenmaan etu. [Eva Biaudet: Tosi solidaarista!]

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun aloitin hallintovaliokunnassakin, niin muistan, että vuonna 2014 poliiseja valmistui 47 vuodessa. [Mika Kari: Juuri näin, juuri näin!] Eli ensimmäisinä töinä oli pakko laittaa satsauksia sinne Poliisiammattikorkeakouluun ja nostaa ne luvut niin suuriksi, jotta me voimme sitten päästä sinne pidemmälle aikavälille. Mutta, kuten tiedetään, tämä sali on jakanut jo vuodesta 2010 asti sen, että poliisien resurssit ja pitkän aikavälin suunnitelmat olisi tuotava tähän saliin päätettäväksi ja se yhteinen polku laitettavaksi, ja on tietenkin tärkeää, että sinne päin edetään. Mutta on myönnettävä, että 7 500 ei ole se 7 850, mikä luvattiin.

Mutta vielä tästä EU:n politiikasta, tästä laivanjakomekanismista. Politiikassa harvoin mikään on niin pysyvää kuin väliaikainen. Politiikassa tehdään ratkaisuja, että tämä on nyt vain väliaikainen vero tai tämä on vain väliaikainen joku ja sitten siitä, ohhoh, tuleekin myöskin pysyvää. [Puhemies koputtaa] Tästä olisin ministereiltä vielä kysynyt samaten kuin edustaja Risikko ja Mykkänen tässä äsken. Että jos voisitte vielä tiivistää, mikä tämä laivanjakomekanismin tilanne on.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt vielä edustaja Purra ja sitten ministeri. [Välihuuto] — Ahaa ei ollut. No sitten päästään ministerin vastauspuheenvuoroon saman tien. [Hälinää]

Kiitos, arvon puhemies! Kiitos, arvon edustajat, hyvistä kysymyksistä ja pohdinnasta, myös evästyksistä tuleville ajoille. Nyt niihin kysymyksiin, joihin en ehtinyt ensimmäisellä kierroksella vastata, muun muassa edustaja Räsäselle kiintiöpakolaisjärjestelmästä.

On todella niin, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin toimivaa. Tämä on, esimerkkinä, yksi niistä mekanismeista, kun puhutaan siitä, että ihmisten ei tarvitsisi tulla laittomin keinoin Euroopan unionin alueelle. Jäsenvaltiot yhdessä painottavat tätä kiintiöpakolaisjärjestelmää, jossa tiedetään varmuudella, että nämä ihmiset ovat erittäin vaikeassa asemassa. Suomi tässä on nyt nostamassa sadalla, 750:stä 850:een. Ja hallitusohjelmakirjaus kuuluu niin, että jos turvapaikanhakijoiden määrä laskee, niin kiintiöpakolaisjärjestelmää voidaan arvioida ylöspäin, ja tässä 1 050 on se yläraja, jota tässä hallituksessa voimme myös tarkastella.

Edustajilla kysymyksiä Hätäkeskuslaitoksesta — tärkeä kysymys, ja muun muassa tähän jaksamiseen liittyvä erittäin hyvä huomio. Tämä asia on pantu merkille ja varmaan pidemmän aikaa kyllä ollut tiedossa. Hätäkeskuspäivystäjiä on nyt tulossa lisää. Tämän budjetin myötä ylipäätään määrärahalisäystä on suoraan tulossa, jotta saadaan lisää henkilöstöä, mutta myös Pelastusopistolle osoitetaan lisäresursseja, jotta voidaan kouluttaa uusia hätäkeskuspäivystäjiä. Erittäin tärkeätä, tämä.

Sen lisäksi oli kysymys edustaja Viljasella tästä ennaltaehkäisyn näkökulmasta; myös edustaja Risikon puheenvuorossa tämä nousi. Kyse on nimenomaan siitä, että jos ihmiset jäävät yhteiskunnan reunoille ja ulkopuolelle, se on myös yhteiskunnallisen turvallisuuden uhka monella tavalla, ja sen takia meidän täytyy siihen yhdessä kyetä puuttumaan. Kyse ei ole pelkästään enää silloin sisäministeriön alasta, vaan nimenomaan, kun ajatellaan hallitusohjelmaakin, puhutaan ilmiöpohjaisuudesta. Syrjäytymisen, eriarvoisuuden ehkäisytyö kuuluu oikeastaan ihan kaikille ministeriöiden toimialoille. Oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä muun muassa tätä kysymystä tarkastelemme, mietimme kuinka poliisissa, esimerkkinä, ennalta estävä työ on nimenomaan sellaista, jonka kautta ohjataan muihin palveluihin ihmisiä, jotka niitä muita palveluita tarvitsevat, että ei ole niin, että ainoa keino päästä viranomaisen avun piiriin on soittaa Hätäkeskukseen. Se ei saa olla niin. Ja oikeastaan ajattelen myös palata vielä siihen sisäisen turvallisuuden selontekotyöhön, että osana sitä myös täytyy tämän ennaltaehkäisyn kulman olla erittäin vahvana. Niihin poliisien lisämäärärahoihin: siellä on keskusteltu siitä, kuinka nimenomaan tänne ennalta estävän työn puolelle tätä lisäpanostusta tulee. Kysymyksiin siitä, riittääkö tämä poliisien määrän lisäys: minun mielestäni ei riitä. Uskon, että tässä salissa jaetaan se ajatus, kuten edustaja Kari hyvin sanoi, että tämä on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että poliisien määrä kasvaa, se ei laske. [Mika Kari: Pitkästä aikaa!] Eli tämä on tärkeä askel nimenomaan siihen, että nyt se muutos tapahtuu, ja tästä eteenpäin toivon, että jokainen puolue, joka hallituksessa on, pysyy samalla linjalla ja tulee jatkamaan sitä poliisien määrän nostamista. Mutta painotan vielä todella tässä sitä, että, esimerkkinä, tämä toimitilakysymys täytyy saada kuntoon, jotta ne määrärahat eivät valu sinne toimitiloihin silloin.

Edustaja Adlercreutzille opiskelijoiden oleskeluluvista: tärkeä huomio, ja paljon puhuttaa myös julkisuudessa se, että kaikki me haluamme nostaa työllisyysastetta, me haluamme, että ihmiset tekevät töitä tässä maassa. Ei pidä turhaan estää ihmisten toimeliaisuutta, ja hallitusohjelmaanhan on kirjattu tärkeä tavoite siitä, että opiskelijat saavat koko opiskeluajaksi ja vielä valmistumisen jälkeen kahdeksi vuodeksi sen oleskeluluvan. Tämä helpottaa jo itsessään sitä, että osaajia täällä Suomessa pysyisi pidemmän aikaa.

Monta kysymystä, mietin vielä mistä aloitan. No, ehkä kysymys vielä siitä, miten eri alueilla todella turvataan se turvallisuudentunne. Tämä toimintavasteaika-työryhmä tulee vastaamaan siihen myöhemmässä vaiheessa. Vielä en pysty ottamaan kantaa, miten tässä tämä alueellisuus näyttäytyy ja miten siihen yhdessä suhtaudumme, mutta ajattelen, että tämä hallitusohjelma on koko Suomen hallitusohjelma, se turvaa ihan jokaisen suomalaisen turvallisuudentunnetta eri puolilla maata. Siitä lähdetään, että se turvallisuudentunne kasvaa, ja sen takia toivon myös saavani tutkimustietoa tällä hetkellä ihmisten kokemasta turvallisuudesta osaksi sitä sisäisen turvallisuuden selontekotyötä.

Kysymyksiä siitä, onko Suomi varautunut ja valmistautunut, jos tulisi tilanne, että vuoden 2015 tai 16 tapahtumat olisivat uudestaan päällä: Kyllä, Suomi on varautunut monin tavoin paremmin kuin silloin aikaisemmin oltiin. Uskon, että ne vuodet ovat opettaneet Suomelle monessa, ja totta kai jatkuvasti on tarpeen päivittää myös niitä suunnitelmia.

Ehkä ylipäätään loppukaneettina voin todeta sen, että Suomi EU:n puheenjohtajavaltiona edistää eurooppalaisissa keskusteluissa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Se on myös kysymys, johon tämä hallitus on yhdessä sitoutunut: että oikeusvaltioperiaate kaikessa toteutuu. Oikeusvaltiosta ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. [Eva Biaudet: Kyllä!] Sitä emme voi sanoa, onko kaikilla sitten oikeus saada sitä turvapaikkaa, mutta silti me emme voi laittaa rajojamme kiinni. [Leena Meren välihuuto] Me voimme toimia monin keinoin siinä, miten ylipäätään viranomaiset ovat valmistautuneita erilaisiin tilanteisiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä tilanteessa nostettiin esiin naisiin kohdistuva väkivalta ja muu sukupuolittunut väkivalta. Ensimmäinen kysymykseni on: Miten kansallinen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisohjelma edistyy? Millainen on tilanne esimerkiksi turvakotien ja muiden palveluiden saralla? Saadaanhan varmasti varmistettua, että matalan kynnyksen puhelinpalveluilla ja muilla uhreja lähellä työtä tekevillä tahoilla on riittävät resurssit siihen heidän tärkeään työhönsä?

Sitten toisena asiana: nyt ollaan myös kouluterveyskyselyn ja monien muiden kyselyiden kautta tunnistettu, että seksuaalinen häirintä koskettaa aivan liian montaa suomalaista naista ja tyttöä erityisellä tavalla. Miten näihin ongelmiin saadaan puututtua? Toisaalta, miten saadaan puututtua sukupuolittuneeseen ja voimakkaasti etenkin naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaan maalittamiseen ja muuhun vihapuheeseen verkossa, joka vaarantaa jo tiettyjen sukupuolten ja vähemmistötaustasta [Puhemies koputtaa] ponnistavien mahdollisuuksia toimia julkisissa rooleissa?

Arvoisa puhemies! Edustajat Huttunen ja Tynkkynen nostivat esille tärkeän asian, tämän, että budjetti pyrkii vähentämään ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia.

Olen kansalaisilta saadun palautteen myötä kohdannut ylivelkaantuneiden ja esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän saaneiden kohdalla ongelman, joka asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Kyse on sosiaalisesta luototuksesta, joka varsinaisesti kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaan, mutta nyt kun oikeusministeriö pyrkii vähentämään ylivelkaantumista, kysyisin: Onko tässä yhteydessä tarkasteltu tätä sosiaalista luototusta ja mahdollisuutta sen laajentamiseen? Nimittäin nyt sitä tarjoaa noin 30 kuntaa ja yli puolet Suomen väestöstä on tämän mahdollisuuden ulkopuolella. Sosiaalinen luotto on auttanut monia ihmisiä vaikean tilanteen yli.

Värderade talman! Haluan kiittää kaikkia hallituspuolueita siitä, että nimenomaan maksuhäiriömerkintöjen kestoajan lyhentäminen nyt mainitaan hallitusohjelmassa. Ja viime kaudella tehtiin yhteinen lakialoite yli puoluerajojen, taisi olla 137 allekirjoittanutta, joten uskon, että tällä asialla on laaja tuki eduskunnassa. Noin 400 000 ihmisellä on maksuhäiriömerkintä, ja se, että nämä merkinnät voivat jäädä roikkumaan jopa 2—4 vuotta siinäkin tilanteessa, että se maksu on hoidettu, niin se ei mahdu minun oikeustajuuni.

Det strider mot allmän rättsuppfattning, och det är fint att denna regering ämnar ta tag i saken. Det skulle vara roligt att höra från ministern hur ärendet framskrider.

Toivoisin, että ministeri ehkä voisi kommentoida, miten tämä asia etenee. Aivan mahtavaa, että se vihdoinkin on hallitusohjelmassa, elikkä tähän ollaan puuttumassa.

Arvoisa puhemies! Olen itse Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksessä yhden työllisyyshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana, ja meillä on erittäin hyviä ja vaikuttavia tuloksia esimerkiksi työhön valmennuksesta ja työn etsinnästä. Tiiviissä yhteistyössä kanssamme toimii myös työllisyyden asiakasraati, joka koostuu aktiivisista, pitkiäkin työttömyysjaksoja läpi eläneistä tai parasta aikaa työttömistä henkilöistä, ja heidän terveisensä tähän keskusteluun kuuluu seuraavasti — siis tämä on nyt suora lainaus, jonka sieltä sain: ”Työllisyyspalveluissa tapahtuneista muutoksista viime vuosina olemme huolissamme. Sähköiset palvelut ovat tätä päivää, mutta kaikille ne eivät sovi. Erityisesti kun työttömyys pitkittyy ihminen kaipaa henkilökohtaista tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Viime vuosien työllisyyspolitiikassa kohtaamiselle ei ole ollut aina tilaisuuksia. Minkälaisessa yhteiskunnassa elämme, jos meidän täytyy haaveilla kasvotusten kohtaamisesta?” Mitä, ministeri Harakka, vastaatte näille raatilaisille?

Arvoisa puhemies! Monet turvapaikanhakijat käyvät läpi kielteisistä päätöksistä uusintahakemus- ja valituskierrettä, joka voi kestää useita vuosia. Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää, jos on uusi peruste turvapaikalle. Veronmaksajien rahojen säästämiseksi turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre on kuitenkin katkaistava. Turvapaikanhakijan pitäisi kertoa viranomaisille jo hakiessaan ensimmäistä kertaa turvapaikkaa kaikki syyt, joiden perusteella hän on turvapaikkaa hakemassa. Kielteisen päätöksen jälkeen ilmeneviin uusiin syihin ei pitäisi saada enää vedota.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin ministeriltä: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tämän loputtoman uusintahakemus- ja valituskierteen katkaisemiseksi, ja voisitteko kenties ottaa kopin tästä edellä esittämästäni esityksestä?

Arvoisa rouva puhemies! Tässä aika paljon on keskusteltu siitä, onko hallitus hyvä, kun se osaa jakaa rahaa. Itse asiassa kaikki poliitikot osaavat jakaa rahaa, ja vielä helpompaa se on tehdä silloin, kun se on velkarahaa, joka otetaan lapsilta ja ollaan antavinaan niin kuin hyväntekijät sitten lapsille takaisin: me emme leikkaisi, me tekisimme politiikkaa, jossa työllisyys kasvaisi ja tulopuoli saataisiin tätä kautta kuntoon.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tulisin tähän — te ette enää ole tekemässä siis hoitajamitoitusta, mutta olette tekemässä henkilömitoituksen aprillipäivänä vuonna 2023 — että kysyisin, pääministeri Rinne, teiltä: kun eilen kävi selväksi, että tässä kirjassa vuodelle 2023 on varattu rahat vain 1 300 hoitajalle, kun 0,7 vaatisi 4 400 hoitajaa, ja kun uskon, että lähihoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavolakin on varmasti yllättynyt siitä, että te lupaatte, [Puhemies koputtaa] mutta ette kuitenkaan anna niitä hoitajia, niin mitä vastaatte [Puhemies: Aika!] näille lähihoitajille ja sairaanhoitajille? [Puhuja pitää kädessään keltaista kirjaa]

Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää siitä, että tämä hallitus ja ministerit ovat tarttuneet köyhyysongelmaan, elikkä lapsiperheköyhyyttä todellakin torjutaan teoilla, ei puheilla, viedään eteenpäin sote-uudistusta ja sotu-uudistusta ja tätä vielä parlamentaarisessa työryhmässä, mikä on äärimmäisen tärkeää, niin että sitoutetaan kaikki eduskuntaryhmät tähän äärimmäisen tärkeään työhön.

Tänään meille edustajille on tullut sähköpostiin Pelastakaa Lasten raportti. ”Köyhyys vaikuttaa lasten unelmiin, heikentää henkistä hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen.” Näin ei saisi missään tapauksessa olla. Eräs lapsi kertoo näin: ”Vanhemmat riitelee joskus rahasta, mulla on huono omatunto, jos tarvitsen esimerkiksi uudet kengät, kun vanhat on menneet rikki ja on pitänyt ostaa uudet.”

Minun täytyy kyllä sanoa viime hallitukselle, kokoomuksellekin, että hävetkää. Te leikkasitte lapsiperheiltä, [Ben Zyskowicz: Te leikkaatte lapsilta!] te leikkasitte kaikista pienituloisimmilta, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta. Se on kyllä todella väärin, ja onneksi tämä hallitus nyt on [Puhemies koputtaa] tarttunut härkää sarvista.

Arvoisa puhemies! Minun on nyt ihan pakko ottaa kantaa tuohon viime kauteen, kun täällä todettiin, että hallitus porasi reikiä turvapaikkajärjestelmään ja ulkomaalaislakiin: me halusimme yhdenmukaistaa EU-jäsenmaiden tasolle meidän turvapaikkapolitiikkaa ja vähentää vetovoimatekijöitä, ja valitettavasti te viette nyt sen takaisin toiseen suuntaan.

Tämä maksukyvyttömyysasia on sellainen asia, josta itse saan paljon palautetta, ja tiedän ihmisiä, jotka haluaisivat pois velkavankeudesta mutta eivät pääse velkajärjestelyyn, ja kysynkin: onko tässä yhteydessä tarkoitus myös käydä läpi laki velkajärjestelystä, koska esimerkiksi sen lain kautta olisi mahdollisuus saada tuomioistuimen harkintaan erilaisia tapauksia ilman, että esimerkiksi vapautamme henkilöitä kovin helposti siitä, että he ovat rikosvahinkovastuussa tai erittäin kevytmielisesti velkaantuneita?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ministeri. Hur många minuter? — Kolme.

Arvoisa puhemies! Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen panostaminen on todella tärkeää ensisijaisesti ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mutta se on samalla myös talous- ja työllisyysteko. Erityisen huolissani olen meidän nuortemme tilanteesta. Itsemurhatilastot ovat kääntyneet pitkän laskun jälkeen taas nousuun. Itsemurhien suuri määrä ilmeni täällä jo edustaja Virran hyvästä puheenvuorosta: yli 800 ihmistä ei nähnyt muuta tietä.

Viime kesänä SuomiAreenassa myöskin nuoret totesivat minulle, että huumeita saa helpommin kuin hoitoa. Pysäyttävä kommentti, hyvinvointivaltiossa.

Talousarviossa on mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen varattu 10 miljoonaa euroa. Kysynkin: Miten palveluihin pääsy käytännössä paranee? Kuinka nopeasti mielenterveyspalveluihin pääsee ensi vuonna ja tulevina vuosina?

Arvoisa puhemies! Tässä kuultiin varsin erilaista kertomusta pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä sen suhteen, onko tämä työllisyystavoite, 75 prosenttia, sidottu näihin menolisäyksiin. Nimittäin valtiovarainministeri totesi, että ensi vuoden syksyllä pitää olla 30 000 työpaikkaa ja nämä on sidottu pysyviin ja kertaluontoisiin menolisäyksiin, mutta pääministeri Rinne, te olette todennut aivan toisin, että täytyy olla 60 000 työpaikan tavoite toteutunut, ja Suomen Kuvalehden mukaan te kerroitte, että nämä työllisyystavoitteen saavuttamiset ovatkin vain kertaluontoisiin menolisäyksiin sidottuja. Kysyn teiltä nyt selvennystä tähän. En nimittäin oikein hahmota sitä, että kun te jo kerran teette nämä pysyvät sekä kertaluonteiset menolisäykset, niin miten te voitte niitä enää sitten leikata. Aiotteko te keksiä aikakoneen ja palata tänne leikkaamaan niitä? [Petteri Orpo: Onko leikkauslista tehty jo?]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri Rinne, minuutti.

Arvoisa herra puhemies! Tässä puhuttiin juuri pikavipeistä. Eduskunnassa on käsitelty useampana kautena pikavippiä ja ylivelkaantumista. Viime kaudella talousvaliokunnan mietinnön pohjalta laskettiin muun muassa tätä korkoa 20 prosenttiin. On hyvä huomata, että nämä mietinnön osa-alueet, kuten talouskoulutuksen ja myös talousneuvonnan osiot, ovat hyvin mukana tässä hallitusohjelmassa. Hieno asia on myös tämä, että lisää tulee resursseja tuomioistuimiin ja päätöksentekoon. Mutta haluaisin kysyä tässä, kuinka pitkä on tällä hetkellä hallintotuomioistuimessa valitusten läpimenoaika. Meillä on aika paljon Suomessa näitä investointeja, miljardi-luokan investointeja, jotka ovat määrätyistä valituksista johtuenkin jumissa. Voidaanko muun muassa näitä nopeuttaa?

Vielä sitten näistä kiinteistöistä: Paljonko esimerkiksi Risen alueen nykyisten kustannusten kasvussa on kiinteistökustannuksia? [Puhemies koputtaa] Esimerkkinä voi ottaa Senaatti-kiinteistöjen lämmitysjärjestelyt. Ne eivät ole kaikista edullisimpia.

Arvoisa puhemies! Olisin vielä palannut näihin ulosottokysymyksiin ja tiedustellut ministeriltä sitä, että kun tietyt etuudethan ovat kokonaan suojattuja ulosotolta, niin kuin esimerkiksi työmarkkinatuki, mutta kun näistä etuuksista maksaa veroa, ja jos maksaa sitä liikaa ja saa veronpalautusta, niin se veronpalautus viedään, ulosotto vie sen. Tähän ei myöskään sovelleta tätä normaalia suojaosaa silloin. Ainakin minun oikeustajuani vastaan tämä sotii, että jos joku etuus on ulosotolta suojattu ja maksat siitä veroa liikaa ja se palautetaan, niin vouti vie. Voisiko tähän näissä uudistuksissa mahdollisesti saada korjausta?

Arvoisa rouva puhemies! Erinomaista, että budjetissa on osoitettuna 1,6 miljoonaa euroa lastenasiaintaloihin. THL:n Barnahus-hankkeessa juurrutetaan pohjoismaisten standardien mukaisia toimintakäytäntöjä lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseihin sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tuen ja hoidon osaksi. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen — poliisi, syyttäjä, oikeuspsykiatriset yksiköt, lastensuojelu, sote, koulu, varhaiskasvatus ja neuvolat — sekä mallin jalkauttaminen tulevien OT-keskusten yhteyteen erityisvastuualueille on merkittävä edistysaskel lasten oikeuksien toteutumisessa myös meillä Suomessa. Budjetissa turvataan Lape-muutosohjelman jatko ja turvakotien määrää lisätään kohti Istanbulin sopimuksen edellyttämää tasoa.

Tämä hallitus on luvannut, että Suomi kiinnittää erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseen. Kiitos siitä.

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministe-riön raportti vuodelta 2018 kiinnitti huomiota lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin ja siihen, että tutkinnassa aikaa kului rikosilmoituksen jättämisestä tuomioon keskimäärin 23 kuukautta. Tämän viivästymisen todettiin vaikeuttavan tutkintaa, näyttö hankaloituu, ja myös tuomion saaminen vaikeutuu. Kysyisin teiltä, hyvä ministeri, onko mitään tehtävissä sille, että kun juuri näitä järkyttäviä rikoksia tutkitaan, niin ne etenisivät nopeasti ja myös tuomiot niistä tulisivat nopeasti. Monesti se lapsi ehtii kasvaa siinä käsittelyn aikana jo teiniksi ja liki aikuiseksi.

Toinen kysymykseni liittyy Rikosuhripäivystykseen: riittääkö sinne resursseja?

Ja kolmas kysymys liittyy vanhusasiamieheen. Hienoa, että sellaisen saamme. Kysyisin hänen toimivallastaan: millainen tulee olemaan hänen toimenkuvansa? Se on erittäin tärkeä asia. Perussuomalaiset ovat tätä ajaneet vuosikausia täällä eduskunnassa.

Puhemies! Ministeri ei ehtinyt vastaamaan tähän Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan. Tuolla sivulla 188 on mainittu muutama vankila, jotka ovat nyt toteutumassa. Kysyn suoraan ministeriltä: Miksi siellä ei ole Oulun ja Vaalan vankilan rakentamisen aloittamista? Aikooko oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos jatkaa sitä yli kymmenen vuoden määrätietoista työtä, että Pelsolle ja Vaalaan ei koskaan rakennettaisi vankilaa? Siis aikooko se jatkaa samaa työtä kuin tähänkin asti?

Toinen kysymys: Aikooko valtakunnanvouti, vastoin hallitusohjelman kirjausta, supistaa ulosoton toimipaikkoja? Hallitusohjelmassa on selvä linjaus — aikooko tässäkin oikeusministeriön alainen virkakunta toimia vastoin, tässä tapauksessa hallitusohjelman, sisältöä?

Ärade talman! Jag skulle vilja påminna hela riksdagen om att det nästa år faktiskt är 25 år sedan Pekingdeklarationen godkändes. Det var en historisk deklaration. För första gången talade man om flickors rättigheter och man talade om sexual- och hälsorättigheter, rätten till sexualhälsa, men också väldigt mycket om våld mot kvinnor.

Här har tidigare frågats också om den nationella rapportörens mandat som gäller våld mot kvinnor, men jag vill fråga lite om det här programmet. Det skulle vara väldigt viktigt att försäkra sig om att programmet som gäller våld mot kvinnor och könsrelaterat våld skulle innehålla allt slags våld, att det inte bara till exempel skulle gälla Istanbuldeklarationen, som man har tolkat det i Finland, utan att det faktiskt skulle täcka alla de här olika slags formerna, för det känns kanske lite tokigt att man har en bit här och en bit där. Kommer det att koordineras inom justitieministeriet?

Arvoisa puhemies! Oikeusturvan kannalta kaksi aivan keskeistä asiaa ovat oikeudenkäyntikustannusten määrä ja toisaalta käsittelyajat tuomioistuimissa. Onko oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseksi toimenpiteitä käynnissä, ja jos on, minkälaisia? Milloin saadaan tähän muutosta?

Käsittelyaikojen osalta täällä sivulla 177 on taulukko, ja erityisesti kiinnittää huomiota vakuutusoikeus, jossa juttumäärä ei ole kasvamassa mutta käsittelyaika on venymässä yhdeksästä kuukaudesta kymmeneen kuukauteen. Siellä on eläkeasioita ja perusturva-asioita ja tämäntyyppisiä. Miksi näin, ja miten yleensä tämä talousarvio ensi vuonna käsittelyaikojen lyhentämiseen suhtautuu? Esimerkiksi hallinto-oikeuksissa on kuntien ja yritysten asioita, jotka pitäisi saada ripeästi [Puhemies koputtaa] vietyä läpi ja näin kehitettyä työllisyyttäkin.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä maassamme sellainenkin ongelma, että esimerkiksi monilla keskituloisilla on vaikeuksia saada oikeusapua. Haluaisin kysyä ministeriltä: onko nyt tulossa parannuksia siihen esimerkiksi oikeusavun tulorajoja korottamalla ja säätämällä riita-asioiden oikeudenkäyntikuluihin avustajan palkkioiden osalta enimmäistaksoja ja tämän tyyppisiä korjauksia, joilla tavallinen palkansaaja, keskituloinenkin, voisi tarvittaessa paremmin saada oikeusapua?

Arvoisa herra puhemies! Ulosoton suojaosuuden kasvattaminen vähätuloisille olisi ok. Meikäläistä sen ei pidä koskea, minulla on ihan riittävän hyvä palkka siihen, vaikka ottaisi vähän enemmänkin pois. Mutta jos ei ulosottovelkoihin tule suojaosuutta, niin onko mahdollista ottaa sellainen asia puheeksi, että ne olisivat korottomia? Se ei kuitenkaan rasita valtion kukkaroa millään tavalla, koska ulosoton korothan eivät mene valtiolle vaan velkojille, ja näkisin tämän asian niin, että voisi asia mennä niin, että velkoja kun laittaa asian ulosottoon, niin hän luopuu siinä kohtaa koroista. Itsehän velkoja saa päättää, tekeekö hän näin sen asian vai ei. Omista työntekijöistänikin saatujen kokemuksien mukaan monellakin olisi se jonkunnäköinen päämäärä ja valoa tunnelin päässä, eikä se valo tunnelin päässä olisi vastaan tuleva juna vaan se, että olisi joskus mahdollista päästä [Puhemies koputtaa] oikeasti niistä veloista eroon eikä niin, että ne koko ajan kasvavat.

Arvoisa puhemies! Tämä ministerinkin kertoma todistelun kehittäminen ja tallentaminen on todella hyvä asia sekä prosessin luotettavuuden että todistajien ja uhrin kannalta. Näitten kertomusten toistaminen eri oikeusasteissa voi olla todella kuormittavaa etenkin rankoissa rikoksissa, kuten seksuaalirikoksissa, joissa uhrin asema voi muutenkin olla poikkeuksellisen raskas ja jopa sisältää kyseenalaistamista. Tämä uudistus on siis tervetullut.

Haluan myös nostaa esille erityisvaltuutettujen toimintaedellytysten tärkeyden ja kiittää vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta. Tutkitusti erityisesti vanhuksissa ja vammaisissa ihmisissä on henkilöitä, jotka käyttävät paljon palveluita, ovat jopa vuorokauden ympäri niistä riippuvaisia mutta tuntevat heikosti omia oikeuksiaan. Tästä näkökulmasta myös parannukset turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ovat oikeusvaltion näkökulmasta äärimmäisen tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Henriksson, vierailin Lapin kansanedustajien kanssa Ylitornion avovankilassa muutama viikko sitten, ja heillä oli kova huoli siitä, että Ylitornion avovankilaa oltaisiin tämän hallituskauden lopulla lakkauttamassa. Tässä kun luen tätä talousarvioesitystä, niin tässä mainitaan uusia avovankiloita Hämeenlinnassa, Keravalla ja Jyväskylässä. Nyt kun tämä hallitus on ministeri Kulmunin johdolla julistautunut vahvaksi aluepolitiikan harjoittajaksi, niin kysyn nytten: millä tavalla te vastaatte tähän ylitorniolaisten huoleen vankilan sulkemisesta?

Arvoisa puhemies! Olen hieman häkeltynyt lakivaliokunnan puheenjohtajan tavasta hetki sitten esittää jopa oikeusvaltio eräänlaisena vetovoimatekijänä, josta kenties voitaisiin sitten karsia. Toivon, että myös ja ehkä erityisesti lakivaliokunnan jäsenet tutustuisivat näihin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka kertovat aivan selvää viestiä siitä, miten oikeusturvaa ja oikeusvarmuutta on heikennetty turvapaikkaprosessissa. Meidän yhteinen vastuumme täällä on pitää huolta oikeusvaltiosta, jopa silloin kun se ei siihen omaan poliittiseen agendaan tuntuisi sopivan.

Edellisellä hallituskaudella tehdyt leikkaukset esimerkiksi oikeusavusta ja tulkkauksesta ovat nimenomaan syitä siihen, että turvapaikkaprosessit venyvät edustaja Immosen kuvaamalla tavalla. Se on kallista mutta ennen kaikkea myöskin inhimillisesti aivan kohtuutonta. Ei kukaan halua joutua ikuiseen oikeuslimboon, mutta heikennysten takia merkittävä määrä päätöksiä on myös palautunut oikeusistuimista. Tärkeää on myöskin varmistaa oikeusavun, tulkkauksen, oikeusvarmuuden lisäksi tarvittava henkinen ja psykososiaalinen tuki siinä oikeusprosessissa ja turvapaikkaprosessissa [Puhemies koputtaa] heti alusta saakka.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri.

Arvoisa puhemies! Ihan ei tehty ei, aikaisemmalla kaudella. Silloinhan kyllä perusväylänpitoon satsattiin näitä kertaluontoisia panostuksia, kyllä, se on selvä. Ja se, minkä edustaja Rantakangas otti esiin, on tärkeä asia, se, että nyt tulee pysyvä. Ja siinä on myös se tärkeä puoli, mikä täytyy nähdä, että silloin kun tehdään pysyvä 300 miljoonaa, pysyvä tasonkorotus, niin sillä saadaan enemmän tienpätkää kuin kertaluontoisella panostuksella, koska silloin myöskin urakoitsijat, nämä yhtiöt, pystyvät investoimaan pitemmällä tähtäimellä ja silloin ei tule tämmöisiä urakkapiikkejä, jotka nostavat sitä hintaa, jolloin saadaan vähemmän tienpätkiä.

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Jokinen otti tässä nämä kevytautot esiin, niin ministerihän vastasi, niin että hallituksen linjahan on tässä selvä. Mutta kyllä minä ajattelisin niin, että kun kokoomus tänään muun muassa kyseli, onko hallituksella kykyä tehdä päätöksiä tai löytää yhteisiä kantoja, niin ehkä olisi reilua, että kokoomuskin kertoisi nyt, mikä on kokoomuksen kanta näihin kevytautoihin ja tähän esitykseen, joka täällä. Kyllähän totta kai nyt kokoomus itse löytää pelkästään oppositiopuolueena, kun ei tarvitse tehdä kompromissia, tähän jonkun kannan. Mikä se on se kokoomuksen kanta? Mielellään kuulisin.

Arvoisa puhemies! Haluaisin ensinnäkin edustaja Hyrkölle todeta sen, että kyllä turvapaikanhakijoiden oikeusturva on toteutunut Suomessa tähän asti erittäin hyvin.

Edustaja Juvonen nosti tässä edellä esiin erittäin tärkeän asian. Eli nykyisinhän tilanne on tosiaan se, että liian monien oikeusprosessien käsittely on suunnattoman hidasta ja oikeusprosessit laahaavat monia vuosia jäljessä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on monena vuotena antanut Suomelle useita huomautuksia siitä, että maassamme oikeudenkäynnit kestävät liian kauan. Tämä rikosprosessin kesto aiheuttaa inhimillistä kärsimystä kaikille asian osapuolille, ja viive oikeuskäsittelyssä myös heikentää kaikkien osapuolten oikeusturvaa merkittävästi.

Kysyisinkin ministeriltä: lupaatteko nyt, vihdoin ja viimein, että tämä asia saadaan tällä hallituskaudella kuntoon?

Arvoisa puhemies! Ongelma Suomen turvapaikkajärjestelmässä on ollut nimenomaan toimeenpanon ja hallinnon puolella. Tähän ovat lukuisat asiantuntijat kiinnittäneet huomiota. Ei ole tainnut viime vuosina kukaan tulla esiin sen kanssa, etteikö näitä ongelmia olisi.

Helsingin Sanomat raportoi muun muassa siitä, että kun oikeusavussa on siirrytty könttäsummaan sen sijaan, että maksettaisiin tehdystä työstä, niin osa turvapaikanhakijoista ei ole ikinä nähnyt oikeusavustajaansa tai avustaja saapuu paikalle töihin humalassa. On myös muita aivan järkyttäviä tilanteita, joihin on todella edetty sen tuloksena, että on siirrytty tähän könttäsummakorvaukseen aiemman hyvän järjestelmän sijaan.

Näistä jo ennakkoon varoitettiin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] mutta toki vasta käytännössä nähtiin, kuinka kamalalla tavalla voi käyttää hyväksi toisen ihmisen hätää. Näihin ongelmiin hallitus on nyt puuttumassa, ja se on aivan oikein, koska eihän se humalainen oikeusavustaja voi auttaa siinä ensimmäisessä puhuttelussa kertomaan niitä oikeasti merkittäviä syitä, jotka pitää pystyä huomioimaan siinä turvapaikkapuhuttelussa. [Puhemies koputtaa] Se ei ole kenenkään etu, että siinä ensimmäisessä puhuttelussa eivät olennaiset asiat tule selville. Se on se, mikä pitkittää. Se on se, mikä [Puhemies koputtaa] johtaa niihin uusintoihin, valituksiin ja kierroksiin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ei pitkitetä enää tätä istuntoa. Ehditään vielä ottaa edustaja Tynkkynen ja sitten ministeri.

Arvoisa puhemies! Yli sataan vuoteen surkeimman vaalituloksen tehnyt ja siitä huolimatta hallituksessa istuva keskusta, mikä teitä vaivaa? On aivan käsittämätöntä, että kun me olemme pitämässä suomalaisten puolta [Eva Biaudet: Kenen?] ja ihan aiheellisia kysymyksiä esittämässä hallitukselle siitä, että linja on löystymässä maahanmuuton suhteen, niin siitä huolimatta te käytätte sellaisia argumentteja kuin että me olemme sekoamassa tai senkaltaisia, mitä edustaja Kurvinen tuossa aikaisemmin sanoi. Edustajamme Tavio esitti ihan oleellisen kysymyksen; meidän pitää tietää myöskin, keitä kiintiöpakolaisia tänne Suomeen otettaisiin. Korkean osaamisen työntekijät pääsevät jo tänne. Matalapalkkaista halpatyövoimaa me emme tarvitse tänne. Ei Pohjanmaalle, ei muuallekaan. Suomalaiset pitää saada töihin.

Hallitus haluaa lisätä myöskin humanitaarista maahanmuuttoa. Se on turvallisuusriski, ja keskusta, teidän entinen puheenjohtajanne lausuntoineen kantaa vastuun osaltaan siitä, mitä kauheuksia tytöille tässä maassa on lisää tapahtunut, ja te palkitsitte hänet kultaisella ansiomerkillä. Saisitte hävetä.

Arvoisa puhemies! Kiitos oikein paljon erittäin hyvistä kysymyksistä ja kommenteista.

Lakivaliokunnan puheenjohtajalle Leena Merelle: Totta kai se on niin, että nämä lausumat, jotka valiokunta tekee, ovat tärkeitä ja ne otetaan huomioon. Meillä on toki myös resurssipulaa. Ei ole koskaan riittävästi lakimiehiä, ei myöskään oikeusministeriössä, ja tällä hetkellä kun Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana, ne resurssit ovat todella tiukalla. Mutta kyllä näitä huomioidaan sitä mukaa kun valmistellaan uutta lainsäädäntöä, ja totta kai ne ovat tärkeitä, ja yritän pitää ne mielessä tästäkin eteenpäin.

Kiitoksia siitä palautteesta, että nyt panostetaan tähän koko rikosketjuun. Se on asia, joka on tärkeä.

Edustaja Keto-Huovinen, voit olla ihan rauhallisin mielin. Se on sataprosenttisesti varmaa, että nämä syyttäjille tulevat resurssit tulevat juuri Syyttäjälaitokselle ja syyttäjille, koska me teemme nyt niin, että mitä tulee tietotekniikkaan ja ohjelmien uudistamiseen, niin sille meillä on rahaa muualla tai se raha on varattu jo aikaisemmin, ja sen takia on tärkeätä, että juuri syyttäjät saavat nyt lisää resursseja, jotta pystyvät myös jonoja purkamaan. Se on äärimmäisen, äärimmäisen tärkeätä, ja se ei mene nyt rakennuksiin ja seiniin.

Ulosoton suojaosuus ja kaikki, mitä tulee ylivelkaantumiseen:

Tässä on tullut paljon ja hyviä kysymyksiä ja kommentteja. Totean ensinnäkin sen, että maksuhäiriöisten määrä Suomessa on korkea ja se on valitettavasti myös lievässä kasvussa. Nämä maksuhäiriömerkinnäthän ovat niin sanottuja negatiivisia luottotietoja, joiden tarkistaminen voi nousta esiin hyvin erilaisissa yhteyksissä. Tällä hetkellä näitä säilytetään, niin kuin edustaja Strand tässä myös nosti esille, yleensä kaksi—neljä vuotta. Nyt hallitusohjelmassa on sovittu, että maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa lyhennetään samalla kun positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri otetaan käyttöön tämän hallituskauden aikana, ja tähän tullaan myös nyt sitten panostamaan.

Mitä tulee ulosoton suojaosuuteen, niin sekin on asia, joka kuulostaa hirveän helpolta, mutta se on vähän samanlainen problematiikka kuin mitä meillä on sosiaaliavuissa, että kun halutaan tehdä työn tekeminen kannattavaksi, niin aina jossain tulee se eteen, että missä kohti mennään ojasta allikkoon, ja sen takia tämä vaatii nyt vähän enemmänkin aikaa, mutta oikeusministeriössä selvitetään nyt niin pikaisesti kuin suinkin on mahdollista ulosoton suojaosuuden korottamista ja myös vaihtoehtoisia keinoja. Elikkä katsotaan se kokonaisuus niin, että pienituloisten ulosottovelallisten käytettäväksi jäävä rahamäärä kasvaisi. Se on tässä nyt se päätavoite. Tehdään tämä selvitys ja sitten sen jälkeen päätetään jatkotoimista.

Mitä tulee turvapaikanhakijoiden oikeusapuun, niin sekin lainsäädäntö on valmisteluvaiheessa. — Tässä kohti on kolme minuuttia kulunut. Palaan mielelläni, tässä on monta monta hyvää kysymystä, mihin pitää vielä vastata. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Varmasti pääsette vielä vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensiksi yleisestä pääluokasta numero 28, jossa siis tavoitteena on maailman paras julkinen hallinto, jossa valtionhallinto toimii kaikkien hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti: se tarkoittaa kansalaislähtöisyyttä ja luotettavuutta. Valtiovarainministeriö vastaa tässä valtioneuvoston osana julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta.

Digitalisaatio on se, mihin panostetaan julkisia palveluita ja asiakaslähtöisyyttä parantavasti. Digitalisoinnilla kehitetään myös monipaikkaisuutta ja joustavaa työskentelyä, joilla on merkitystä tietysti ilmastonmuutoksen mutta myöskin tasa-arvon toteutumisen kannalta. Kuntia tuetaan merkittävästi, sillä kunnat tuottavat tärkeitä peruspalveluja, ja peruspalveluiden valtionosuutta ja verokompensaatiota maksetaan vuonna 20 kunnille 1,1 miljardia enemmän kuin tämän vuoden taso — josta siis tämä 237 miljoonaa jo tänä vuonna. Indeksikorotusten ja -tason leikkausten aika siis loppuu, ja kunnan peruspalveluiden taso nousee 2020-vuoden 7,1 miljardista 7,4 miljardiin kehyskauden aikana.

Sitten muutamia sanoja näistä erityisesti. Valtiovarainministeriön tuottavuusmääräraha on noin kolme miljoonaa euroa, ja sitä käytetään erityisesti tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten ja koulutusten hankkimiseen ja toteuttamiseen. Tällä ei vähennetä julkisen puolen henkilöstöä. Tämä ei ole siis henkilöstöleikkaus, vaan tuottavuus aidosti.

Digitalisaatioon satsataan 38 miljoonaa euroa ensi vuoden aikana, millä turvataan laadukkaita ja saavutettavia digitaalisia palveluita ja ohjataan näitä niin, että Suomi on ykköskategoriassa tulevaisuudessakin julkisen hallinnon digitalisoinnissa. Niitä palveluita käyttävät sitten yksittäiset henkilöt tai yritykset yhdessä julkisen toiminnan kanssa.

Turvallisuusviranomaisten osalta viestintäverkkoihin satsataan noin kahdeksan miljoonaa euroa, johon kuuluvat tietenkin turvallisuusradioverkkoon perustuva viranomaisviestintäpalveluiden käyttö, ylläpito ja uuden laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun kehittäminen.

Kuntien tukemiseen, johon viittasinkin äsken, peruspalveluiden valtionosuutta ja verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta pidetään tärkeänä, ja sillä on mahdollisuus pitää peruspalveluita kaikkialla yllä. Näihin lisätään subjektiivisen varhaiskasvatuksen laajentaminen ja ryhmäkokojen pienentäminen, Vaasan sairaalan laajentaminen laajan päivystyksen sairaalaksi, perheiden elämäntilanteiden moninaisuuden muutokset — kaikkiin näihin uusiin tehtäviin yhteensä 36 miljoona euroa.

Veroperustemuutokset kompensoidaan ja maksetaan jatkossa omalta momentilta, joka näyttäytyy teille kaikille, jotka olette aikaisemminkin tähän kirjaan tutustuneet, nyt erilaiselta, koska aikaisemmin ne ovat olleet yhdellä momentilla. Näitä korvauksia on 2,2 miljardia euroa. Valtionosuus kunnille peruspalveluiden järjestämiseen nousee siis prosenttina 25,46:een. Peruspalveluiden indeksikorotus, joka on ollut siis jäädytyksellä, nousee nyt 2,4 prosenttia, elikkä lisäystä tulee 166 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä lisää peruspalveluiden valtionosuutta 102 miljoonaa euroa. Kiky-sopimuksen, elikkä lomarahaleikkauksen, kaksinkertaisen verotuksen muutokset kompensoidaan siis jo tälle vuodelle, elikkä se 237 miljoonaa euroa.

Ja sitten tämä valtioneuvoston kanslian puoli, elikkä osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot. Valtiohan on lähtökohtaisesti, yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti vahva omistaja, joka tekee pitkäjänteistä omistamista niin, että meillä on tuottoja sekä vastaus yhteiskunnallisiin palveluihin. Budjettikirjaan on kirjattu, että osinkotuloja ja osakkeiden myyntituloja arvioidaan olevan noin kaksi miljardia euroa, ja näistä hallituksen tulevaisuusinvestointeihin varataan 750 miljoonaa euroa ja tämä 750 miljoonaa euroa on se summa, joka lähtökohtaisesti joudutaan kattamaan omaisuuden myynnillä, elikkä osinkotulot riittävät tähän muuhun osuuteen. — Kiitoksia, tässä lyhyesti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitoksia. Nyt ne edustajat, jotka haluavat esittää kysymyksiä ministeri Paateron hallinnonalaan liittyviin kysymyksiin, painakaa V-painiketta ja nouskaa seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Paaterolle hyvästä esittelystä. Luulen, että monia meitä tässä salissa kiinnostaa ja on puhututtanut kuntatalous nyt tämän syksyn alussa, ja sen osalta on hienoa, että ministeri pystyy täällä kertomaan hyvää viestiä myös tässä erittäin vaikeassa kuntatalouden tilanteessa. Nyt kuntien leikkauspolitiikka päättyy ja indeksikorotukset palautetaan, ja tämän lisäksi hallitus on luvannut, että nämä uudet tehtävät rahoitetaan täysimääräisinä. Se on tietysti tärkeä viesti kunnille, kun ne suunnittelevat ensi vuoden taloutta ja varautuvat näihin tärkeisiin lähipalveluiden parannuksiin, joita hallitus on luvannut toteuttaa. Kysyisinkin ministeri Paaterolta: minkälaista viestiä olet saanut kuntatalouden päättäjiltä sekä sitten kuntajohtajilta nyt tämän syksyn alussa?

Arvoisa puhemies! Julkisessa taloudessa on ehdottomasti otettava kunnat huomioon, koska julkista taloutta ei saada tasapainoon ilman niitä. Tällä hetkellä me tiedämme, että kunnat kyntävät hyvin syvällä ja kuntatalouden tilanne on historiallisen vaikea. Tällä hetkellä kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on vakava ja kroonistumassa ja kuntien on vaikea selvitä jo nykyisistä velvoitteistaan. Lisäksi verotusjärjestelmään liittyneet ongelmat ovat romahduttaneet kuntien kyvyn ennustaa verokertymiä ja kuntien kyky suunnitella taloutta pidemmällä aikavälillä on heikentynyt merkittävästi. Helsinki itse asiassa alkaa olla ainoa kunta, jonka talouteen aurinko paistaa, jos näin uskaltaa sanoa. [Toimi Kankaanniemi: Näin on!] Budjettiesitys ei kuitenkaan sisällä todellisia keinoja alijäämien umpeenkuromiselle niin, että kustannuksia saataisiin aidosti hillittyä tai tulopohjaa vahvistettua. Päinvastoin velvoitteita ollaan lisäämässä ja niiden kompensoinnin arviot ovat tietysti hyvin olennaisia. Miten hallitus aikoo nyt esitetyn laastaroinnin ohella helpottaa kuntien tilannetta?

Ja sitten ihan toiseen asiaan liittyen kysymys: miten kaupunkipolitiikka talousarviossa?

Arvoisa herra puhemies! Minkä hallin- nonalan vain avaa tästä kirjasta, niin joka kohtaa ensimmäisenä lauseena tulee vastaan väestön ikääntyminen ja ikäihmiset, ja liittyen ikääntyneisiin mutta liittyen myös verotukseen kysyisin nyt teiltä, ministeri Paatero. Suomalaiset maksavat veroja hyvin mielissään ja usein joutuvat asioimaan verotoimistossa. Täällä mainitaan, että ”verotuksen palvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia”, mutta kyllähän siellä verotoimistossa hyvin pitkään saa odottaa, jotta palvelua saa, kuin myös puhelimitse, ja nauhahan sanelee, että jonotus on maksullista. Kysyisin teiltä: millä tavalla verottajan palvelua voitaisiin sujuvoittaa ja nopeuttaa, että ikäihmisetkin jaksaisivat siellä odottaa? Samalla lähetän terveisiä Kuopioon. Viime kesänä siellä pariin otteeseen jonotin, ja sujuvasti siellä palveltiin asiakkaita ja oltiin kärsivällisiä, elikkä asiakaspalvelu siellä on hyvää mutta virkailijoita ei ole tarpeeksi. Miten tätä voidaan parantaa? Mehän maksamme niitä veroja.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lämpimät kiitokset ministerille näistä panostuksista kuntatalouden tervehdyttämiseksi. Ne ovat tuolla kuntakentällä varmasti toivottuja, niin että suunta on muuttuva. Tulorekisteriongelmat ja verokorttiuudistuksen vaikeudet ovat todella paljon vaikuttaneet kuntien talouteen, ja vaikka myönteistä viestiä nyt sinne kuntatalouteen on vietykin, niin silti näiden ongelmien kanssa kunnat painiskelevat ja monella kunnalla talous sukeltaa voimakkaasti. Myös nämä homekiinteistöt, erilaiset ongelmat rakentamisessa ja julkisissa rakennuksissa, aiheuttavat ongelmia siellä kuntien taloudenpidossa, ja kysyisinkin ministeriltä: voitaisiinko pohtia kuntien sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen tai turhien sote-kiinteistöjen osalta kirjanpidollisia alaskirjauksia tai jaksotusta tai vastaavaa, jolla voitaisiin helpottaa tätä kuntien talout-ta siltä osin, mikä aiheutuu näistä ongelmallisista rakennuksista?

Arvoisa rouva puhemies! On tietysti ihailtavaa ja oikein, että ministerit täällä uskovat omaan tekemiseensä ja luottavat näihin ratkaisuihin. [Kimmo Kiljunen: Mekin uskomme!] Joudun valitettavasti tässä kohtaa, mitä tulee köyhyyden vähentymiseen, tuomaan sen näkemyksen, jonka kaikki tänään täällä Eduskunnan köyhyysryhmän vieraana olleet sosiaalialan järjestöt totesivat, että tämä hallituksen ohjelma ei vähennä köyhyyttä. Asiasta järjestetään täällä eduskunnassa marraskuussa seminaari, jossa nämä asiantuntijajärjestöt tämän asian selkeästi piirtävät. Olisi hyvä, jos vaikka ministerin erityisavustaja voisi vierailla siellä, [Ben Zyskowicz: Yksi niistä!] niin sitten voitaisiin keskustella.

Kiitos edustaja Merelle puheenvuorosta, on juuri niin kuin hän sanoi. Tänään Lapsen ääni ‑raportti julkaistiin: 11 prosenttia suomalaisista lapsista kärsii köyhyydestä. Meidän pitää tehdä semmoisia aitoja tekoja, jotka ihan oikeasti nostavat ihmiset pois köyhyydestä. Niin kovasti toivon, että tämä hallitus olisi sen tehnyt, mutta se ei nyt näytä siltä, että näin tapahtuu.

Arvoisa rouva puhemies! Tuo hallituksen esitys tästä perusturvasta, minun mielestäni se on erittäin hyvä ja tulee tarpeeseen köyhille ihmisille, koska siellä tarvitaan sitä rahaa ja apua.

Mutta tähän hoivatyöhön. Jäin miettimään tätä keskustelua, mitä on käyty siitä, kuinka hyvä hoivatyö tehdään. Ensinnäkin siinä pitää olla riittävä henkilöstömäärä, mikä nyt ollaan tuomassa hallituksen lakiesityksenä tänne eduskuntaan, ja sillä tavalla parannetaan tätä tilannetta. Ja toinen erittäin tärkeä asia on se johtamisasia. Minä olen törmännyt erittäin monessa paikassa siihen tilanteeseen, että johtamisasioita ei ole saatu kuntoon ja työilmapiiri kiristyy entisestään ja työntekijät ja hoitajat hakeutuvat pois johtuen siitä johtamiskulttuurista, mikä on ollut niillä työpaikoilla. Se asia on tässä askarruttanut, ja kysynkin ministereiltä, onko tähän johtamistapaan ja johtamiskoulutukseen varattu jonkinlaisia toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. On hienoa, että määrärahatasoa korotetaan. On myös erittäin hieno tavoite, että ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia vähennetään, ja myös, että talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan. Hallitusohjelmassa oli myös kirjaus siitä, että ulosoton suojaosaa korotettaisiin vähintään takuueläkkeen tasolle, ja haluaisinkin kysyä ministeriltä, milloin tämä mahdollisesti on toteutumassa, koska siitä on tullut vahvaa viestiä ja ihmiset odottavat kovasti tätä uudistusta.

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme sosiaali- ja terveyspalveluista osana valtion budjettia, se on vähän kuin katsoisi avaimenreiästä huoneeseen sisään, koska todellisuudessahan kuntien budjeteissa käytetään meillä yli 20 miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin eli noin 3 500 euroa asukasta kohti. Täällä oikeastaan valtiovarainministeriön pääluokassa on se merkittävin anti, eli 7 miljardia valtionosuuksia kuntien peruspalveluihin. Tästä STM:n 14 miljardin kokonaisuudesta 10 miljardia menee työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja perhe-etuuksiin ja sitten pieni osa jää palveluiden kehittämiseen, mutta haluaisin todeta, että siellä on erittäin merkittäviä määrärahakasvuja: kehittämis- ja tutkimusrahojen kasvu 18 prosenttia ja kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon, eli juuri nämä kehittämislisäpanokset, peräti 49 prosentin kasvu ja erittäin myönteiset lukuarviot siitä, miten voimme lyhentää perusterveydenhuollossa lääkärillepääsyä.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on todella kriisissä lähes koko maassa. Tämä hallituksen budjettiesitys sisältää ihan hyvän muutoksen siinä, että tämä veromenetysten kompensaatio ei enää ole valtionosuuksissa, vaan irrallaan, mutta se ei ole uutta rahaa kunnille vaan menetysten kompensaatio, niin kuin nimikin sanoo, 312 miljoonaa. Kiky-sopimukseen liittyvät summat eivät myöskään ole puhdasta uutta, koska esimerkiksi lomarahat maksetaan täytenä ensi vuonna, kun tänä vuonna ne maksettiin 30 prosentilla leikattuina. Eli menot kasvavat, ja niihin tulee valtionosuus — ei paranna kuntataloutta reaalisesti. Sitten on tämä, minkä te olette siirtäneet tälle vuodelle, 237 miljoonaa — hyvä se, mutta se on ensi vuodelta poissa, eli ei sitä makseta silloin, ja sillä korjataan se, ettei tule kaksinkertaista laskua kunnille. Sitten kustannusten nousu 166 miljoonaa. Se on toteutuneen indeksin, [Puhemies koputtaa] taikka inflaa-tion, aiheuttaman menetysten korvaus. Ei tämä paketti tuo kuntiin todellista uutta rahaa, liikkumavaraa, mutta [Puhemies koputtaa] kuntien tehtävät lisääntyvät.

Arvoisa puhemies! Joo, kiitoksia tästä esityksestä. Minun mielestäni on erittäin hyvä, että nyt on saatu näitä kompensaatioita vähän, edes sen verran, että voidaan antaa rahaa. Mutta, tämä on jo toissa kaudella tehty päätös, että uudet tehtävät on luvattu kompensoida — se ei ole tämän hallituksen tehtävä vaan kaksi edellistäkin hallitusta teki niin, mikä on nyt täällä muistettava, ettei tule väärä käsitys.

Digitalisaatiosta sanoisin: olin itse kuntaministerinä ja arvostan sitä työtä, mitä siellä todella tehdään Suomen digitalisoimiseksi. Mutta sitä ehdottaisin, että mitä jos opetus- ja kulttuuriministeriö ja te, innokkaana ja arvostettuna ministerinä, lähtisitte pohtimaan sitä, voitaisiinko esimerkiksi eläkeläisille järjestää ihan yhdessä koulutusta, koska siellä se puute on, ettei ole ihan kaikkia niitä digitaitoja.

Sitten kysyisin teiltä: Mainitsitte Vaasan sairaanhoitopiirin, että se saa sen miljoonan. Nyt on meidän alueella hieman sellaista epätietoisuutta, [Puhemies koputtaa] että onko kysymyksessä yleiset valtionosuudet. Meneekö se kaikille kunnille Suomessa?

Arvoisa herra puhemies! Näistä valtionosuuksista haluan ministeriä kiittää, siitä, että nämä on luvattu turvata. Tämä on kuntapäättäjälle äärettömän tärkeä asia. Täällä eduskunnassa on hyvä muistaa, että ylipäätään ne ihmisille tärkeät arjen asiat tehdään siellä kunnassa, ja vaikka kuinka hyvin me täällä asioita mietimme ja teemme päätöksiä, niin ne sitten lopulta yleensä toimeenpannaan siellä kunnassa. Olenkin huolissani siitä, että vaikka täällä on puhuttu myös edellisellä kaudella kunnille tulevien tehtävien kompensoinnista, niin ilmiselvästi meillä valtiovarainministeriössä ja toisaalta sitten kuntapuolella lasketaan hieman eri tavalla ne todelliset kustannukset, mitkä kunnille aiheutuvat. Ja toivon, että tähän laskentaan kiinnitetään erityisesti tarkkuutta, jotta me täällä eduskunnassa, ja myös kunnissa, olemme samaa mieltä siitä, paljonko uudet tehtävät kunnille maksavat.

Arvoisa puheenjohtaja! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Kuten täällä on puheenvuoroissa jo tullut moneen kertaan esiin, niin kuntatalous on suurissa haasteissa. Meillä on myös hyvin erilaisia kuntia. Toisissa on haasteena se, että väestö keskittyy ja on kasvukaupunkien haasteita, ja sitten on myös vähenevien kuntaseutujen haasteita. Kysyisinkin vielä ministeriltä, kuinka eri kun-tien tarpeita huomioidaan sitten jatkossa.

Kuulosti todella hyvältä, että digitalisaatioon ja asiakaslähtöisyyteen panostetaan. Se on varmasti näitten palvelutuotantoprosessien kustannustehokkuuden kannalta ihan keskeistä. Haluaisin kuitenkin vielä kysyä: kuinka tällaiset erityisryhmät, joille nämä digitalisoituvat palvelut voivat olla haastavia käyttää, sitten huomioidaan?

Kunnilla on tietysti paljon viime vuosina mennyt resursseja esimerkiksi tämän maakuntauudistushankkeen valmisteluun. Kuinka nyt sitten, kun uudelleen maakuntauudistusta tässä valmistellaan, huomioidaan esimerkiksi se työ, joka on jo aiemmin tehty, vai aloitetaanko se puhtaalta pöydältä? [Puhemies koputtaa] Ja ylipäätään, mikä on aikataulu tämän hankkeen osalta?

Arvoisa puhemies! Jo edustaja Orpon ollessa valtiovarainministeri eurooppalaisen ohjausjakson katsauksessa ja komission suosituksissa Suomen osalta on todettu, että tämä velkamäärä ei ole mikään ongelma, vaan ongelma on investointien vähäisyys, ja niitä pitää vauhdittaa. Niistä tämän hallituksen ohjelma pitää sisällään paljon toimia sekä julkisten investointien että yksityisten investoin-tien vauhdittamiseksi.

Aiemmin edustaja Kanerva viittasi, oikein, työllisyystoimien aktivoimiseen. Edustaja Vähämäki kysyi ihan oikeutetusti myös tuottavuuden parantamisesta ja siihen liittyvästä investointitarpeesta. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joita tässä eurooppalaisessa vertailussa Suomen odotetaan tekevän. Ja kun ollaan selvästi menossa hitaampaan kasvuun, vastoin suhdannesykliä toimiminen on kaikkien keskeisten asiantuntijoiden suositus, [Eduskunnasta: Ja komissio kannattaa!] ja se vastaa sitä, mitä edellinen hallitus teki vuonna 15 vuoden 14 finanssikriisin jälkeen. [Puhemies koputtaa] Ja nyt halutaan täysin päinvastaista politiikkaa: kokoomus ei ole tässä johdonmukainen. [Pia Viitanen: Ei todellakaan!]

Arvoisa puhemies! Kovasti tulee kysymyksiä, ja mietin, että on täällä jo haastavaa kirjoittaa, kuunnella ja selvittää itselleen näitä asioita, mutta yritetään taas.

Edustaja Kiljunen, kiitän teitä erittäin ponnekkaasta, upeasta puheenvuorostanne pieniä eläkkeitä saavien eläkeläisten puolesta. Minusta se oli hieno puheenvuoro. Puheenvuorossanne kiinnititte huomiota tähän hallitusohjelmassa olevaan kirjaukseen ”käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voidaan parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa”. Tämä selvitys käynnistetään, ja haluan huomauttaa, että meillä on useita kirjauksia liittyen eläkkeisiin ja eläkeläisten tilanteeseen hallitusohjelmassa ja käymme niitä läpi, ja asia on erittäin, erittäin tärkeä.

Edustaja Kivisaari kysyi perhevapaauudistuksesta. Minä olen iloinen siitä, että edellinen hallitus on jo tehnyt kovasti töitä perhevapaauudistuksen eteen, ja erityisesti entinen ministeri, edustaja Saarikko on ollut tässä erittäin aktiivinen. Minulla on sellainen tunne, että perhevapaauudistus etenee nyt hyvässä hengessä ja hyvällä flow’lla tällä hetkellä. Tarkoitus on todella, kuten edustaja Kivisaari totesi, lisätä perheiden yhdenvertaisuutta sekä perhe-elämässä että työelämässä heikentämättä nykyistä perhevapaajärjestelmää, ja kuten totesitte, myöskin kotihoidon tuki säilyy hallitusohjelman mukaisesti.

Sitten edustaja Laukkaselle toteaisin, että sote-järjestöjen viesti ministeriöön päin on ollut kyllä hyvin erilainen. Sote-järjestöt ovat viestineet, että tämän hallituksen budjetti on oikeansuuntainen ja vähentää köyhyyttä, ja tämän pitkään jatkuneen leikkauspolitiikan jälkeen on ihan ymmärrettävää, että suuria harppauksia ei voida kerralla ottaa — mutta me teemme parhaamme.

Edustaja Meri, olette aivan oikeassa, toimeentulotukeen ei ole tulossa tasokorotusta. Toki normaalit indeksikorotukset tulevat myös toimeentulotukeen. Mutta meidän perusturva yleisesti on ollut hyvin pitkään niin matalalla tasolla, että yhä useampi ihminen on joutunut toimeentulotuen varaan, joka on tarkoitettu lyhytkestoiseksi ja viimesijaiseksi toimeentulomuodoksi, [Leena Meren välihuuto] ja näillä perusturvan korotuksilla me haluamme nostaa ihmisiä pois nimenomaan sieltä toimeentulotuelta. Niin kuin totesinkin, yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa korotetaan 20 eurolla, jotta yksinhuoltajaperheet sitten hyötyvät myöskin näistä lapsilisiin tehtävistä korotuksista. Olen sitä mieltä, että panostuksia tarvitaan todellakin köyhyyden vähentämiseen kaikilla saroilla.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Kiuru, 3 minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä arvoisa rouva ministeri otti esille kuntien vaikean taloustilanteen, ja se on tärkeää ja hienoa, että olette asiaan puuttunut. Kuitenkin nyt täällä opposition puolella herää kysymyksiä siitä, mikä oikeastaan on hallituksen linja, kun puhutaan kuntapolitiikasta.

Nimittäin, arvoisa ministeri, olette ottanut kantaa kevytkuntien puolesta. Olette myös ottanut mediassa kantaa näiden vapaaehtoisten kuntaliitosten puolesta. Toivotan teille kaikkea menestystä ja harkintaa vaativaan työhönne, mutta kysymyksiä herää tällä hetkellä aika paljon siitä, koska aika pian tämän jälkeen Anu Vehviläinen keskustasta antoi täystyrmäyksen tälle ajattelulle. Nyt oikeastaan kysyisin: Mikä hallituksen linja ylipäänsä on näiden vapaaehtoisten liitosten osalta? Kerrotteko te sen linjan, vai kertooko hallituksen linjan teidän edeltäjänne, kansanedustaja Vehviläinen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan vielä edustaja Essayah, ja sen jälkeen päästetään ministeri vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Ei kokoomus vastusta työllisyystoimia, jotka ovat hinta-laatusuhteeltaan hyviä ja vaikuttavia. Emme varmasti vastusta. [Arto Satonen: Ei tietenkään, ne ovat vaan riittämättömiä!] Toinen kysymys on sitten se, että ovatko nämä toimet riittäviä, ja itse asiassa haluan kiittää jälleen kerran ministeri Harakkaa siitä, että työ on aloitettu. Tämä on hyvä, että työtä tehdään nyt näitten työpaikkojen eteen. Se, onko tässä riittävästi toimia, jää nähtäväksi. Ja itse asiassa yksi, mistä ministeri Kulmuni, keskusta ja kokoomus ovat puhuneet paljon, on tämä paikallinen sopiminen. Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta se, että jos työpaikalla, joka ei ole järjestäytynyt, kaikki työntekijät haluaisivat esimerkiksi tehdä helatorstaina töitä, se on sääntöjen vastaista. Että tämmöisiin tiettyihin paikallisen sopimisen kohtiin, joissa nimenomaan järjestäytymätön yritys on paljon huonommassa asemassa kuin järjestäytynyt, mielestäni pitäisi tulla muutoksia, koska nämä ovat aidosti työllisyyttä lisääviä toimia. [Arto Satonen: Erittäin hyvä!]

Kiitoksia hyvistä kysymyksistä, näitä on aika paljon.

Ihan ensin Heinäluoman kysymys, kuntajohtajat ja -päättäjät. Huolta on yhä edelleen todella paljon, mutta kyllähän tämä tuo helpotusta, ja jos vastaan samalla Essayahin kysymykseen, niin todellakaan — siitä tulorekisterin tai tästä ansioverotuksen muutoksista johtuvista syistä — ei ole, koska kriisikuntamenettelyssä on aina harkinnanvaraisuus mukana, ja kun me olemme katsoneet nyt jo alustavasti sitä kuntien määrää, niin tästä syystä ei ole tulossa sinne — tai itse asiassa olisi aika vähän ollut sitä riskiä tullakaan näistä syistä — vaan kyllä ne johtuvat aika paljon sieltä muualta.

Ikonen kysyi tästä kaupunkipolitiikasta. Meillä on kaupunkistrategiaan juuri laitettu käynnistymään tämmöinen työryhmä, jolla tehdään kokonaisuutta, kaupunkistrategia, joka tarkoittaa sitten kaikkia asioita liikenteestä koulutukseen ja elinkeinopolitiikkaan ja kaikkea, mikä siihen liittyy.

Verotoimistot sinänsä, edustaja Juvonen, kuuluvat ministeri Lintilälle, mutta tämmöistä yhteispalvelupiste-ajattelua on yritetty jo aikaisemminkin ja viedään yhä edelleen eteenpäin, että meillä voisi olla sitten nykyisiä maistraatteja tai verohallintoa, Kelaa ja muita palvelupisteitä yhdessä valtionhallinnossa ja osin myöskin kuntien kanssa samoissa toimipisteissä. Näin pystytään niitä palveluita pitämään siellä alueella.

Näissä verotukseen liittyvissä kysymyksissä, näistä rytmivaihdoksista johtuen, ei ole kuitenkaan verohallinnolta indikoitu sitä, että verotulot vähenisivät. Se, että ne tulevat vähän myöhässä, on totta, mutta kun katson edellisestä vuodesta tähän vuoteen, niin kuntien verotulot ovat vähentyneet. Vaikka työllisyys on parantunut, niin kuntien verotulot ovat vähentyneet siitä syystä, että niitä vähennyksiä on niin paljon. Ja tämä tuntui olevan tänäänkin tässä salissa jotenkin eri tavalla ajateltuna.

Sitten näihin kysymyksiin digitaalisuudesta: meillä on meneillään tämä digitalisointi kaikissa valtionhallinnon toimissa, mutta samaan aikaan viedään eteenpäin digitukihanketta, josta on nyt jo hyviä kokeiluja ympäri Suomen — siitä, millä keinoilla ne palvelut saadaan esimerkiksi kehitysvammaisille, ikäihmisille tai muille ihmisille, joilla ei ole haluja, kykyjä tai mahdollisuutta internetin kautta kaikkia palveluita saada.

Sitten kysymys tästä, kun hallitusohjelmassa lukee meillä, että ”kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen”, ja kun se on hallitusohjelmassa, niin minä tuen tätä ajatusta ja vien sitä eteenpäin, ja nyt mietitään, mitkä voivat olla ne kannusteet, millä sitten tätä viedään eteenpäin.

Sanaa ”kevytkunta” minä en ole ennen tätä käyttänyt vielä ikinä. Se on Helsingin Sanomien toimittajan nimitys, mutta perustuu selvitykseen, joka on laitettu liikkeelle viime toukokuussa TEAS-hankkeena: Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin — Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriyttämiselle. Voiko meillä olla tässä maassa semmoisia kuntia, joilla toisilla on erilaiset tehtävät kuin toisilla? Tämä on siis viime toukokuussa laitettu hanke, jonka selvityksen alustavista tiedoista nähdään, että näin voisi perustuslain mukaan jopa olla. Mutta jatketaan hetken päästä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Paatero, teidän toimialaanne kuuluu myöskin kysymys tästä hallitusohjelmassa olevasta aloitteesta, että Keva yhdistettäisiin osaksi työeläkeyhtiöjärjestelmää. Saman tien kysyisin siihen liittyen: kun tätä selvitetään Kevan osalta, niin eikö olisi järkevää ja tarkoituksenmukaista selvittää koko tämä työeläkejärjestelmä sillä tavalla, että meillä olisi lakisääteistä työeläketurvaa hoitamassa yksi yhtiö? Näin tilanne on maailmalla kaikkialla muualla. Missään maailmassa ei ole useita eläkeyhtiöitä tai eläkerahastoja hoitamassa lakisääteistä työeläkejärjestelmää. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen eläkejärjestelmähän on vertailukelpoinen, erittäin hyvä, mikä koskee sen rahoituksellista kestävyyttä ja hallinnon luotettavuutta ja avoimuutta, mutta sille järjestelmälle on ominaista, että se on erittäin kallis. Se on yksi kalleimpia järjestelmiä, mikä johtuu siitä, että meillä on useita eläkeyhtiöitä, jotka hoitavat tätä toimintaa. Yksi eläkeyhtiömalli toisi säästöä laskennallisesti noin miljardi euroa välittömästi työeläkejärjestelmälle, [Puhemies koputtaa] ja siinä suhteessa kysyn: eikö myöskin tätä kannattaisi selvittää?

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi täytyy kiittää edustaja Könttää siitä, että hän toi erinomaisesti esiin sen tosiasian, että kunnat ja valtionhallinto todellakin laskevat eri tavoin nämä uusista lakisääteisistä tehtävistä syntyvät kustannukset.

Ministeriltä kysyisin tätä, että kun Rinteen hallitusohjelmassa on sinänsä kunnianhimoinen tavoite vesilain uudistamisesta, joka on siis sinänsä kannatettava hallitus‑ ja oppositio-rajan ylikin, ja samaan aikaan valtio-omisteinen yhtiö Kemijoki Oy suunnittelee valmistavansa uuden vesivoimalan Sierilään, niin miten omistajaohjausministeri Paatero aikoo ratkaista tämän räikeän ristiriidan.

Arvoisa herra puhemies! Tässä todella kuultiin ministerin kertomana jo, mikä on hallituksen kuntapoliittinen linja, kun edustaja Marttinen sitä tässä tiedusteli. Tosiaan kunnat ovat vapaita tekemään vapaaehtoisia liitoksia niin kuin tähänkin asti. Pitää tosin muistaa tässä keskustelussa se, että on tehty tutkimuksia, joissa on todettu, että kuntaliitoksilla ei ole ollut myönteisiä elinkeinovaikutuksia eikä niillä ole ollut myöskään kuntien menoihin vähentäviä vaikutuksia vaan ne menot ovat siirtyneet näihin uusiin, yhdistyneisiin kuntiin.

Sinänsä tämän kuntatalouden vaikean tilanteen ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, kun katsotaan tätä meidän ikääntymistä, meidän sote-menojen kasvua. Hallitus on erittäin sitoutunut siihen, että sote-uudistus viedään eteenpäin, ja tämä on myöskin kuntatalouden tulevaisuuden kannalta aivan välttämättömyys, että sosiaali‑ ja terveyspalvelut saadaan viimein laajemmille harteille.

Olisinkin kysynyt ministeriltä: kuinka tärkeänä te näette tämän sote-uudistuksen nyt näissä puitteissa ja siinä onnistumisen kuntatalouden kannalta tulevina vuosina?

Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nosto on ehdottomasti tavoite, joka yhdistää koko eduskuntaa yli hallitus—oppositio-rajojen, ja ministerit ovatkin luetelleet täällä tänään joitakin toimia sen toteuttamiseksi. Mutta toisaalta tämä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen ei ole tulossa ainakaan helpommaksi, muun muassa hallituksen toimenpiteisiin sisältyvien kotitalousvähennyksen 92 miljoonan leikkauksen sekä työssäkäyntiä vaikeuttavan 250 miljoonan euron polttoaineverotuksen korotuksen myötä. Näitä esityksiä hallituksen olisikin syytä harkita vakavasti uudelleen.

Arvoisa puhemies! Varsinkin hallituspuolueiden taholta on tänäänkin esitetty täällä salissa voimakkaita vaatimuksia ulkomaisen työvoiman lisäämiseksi Suomessa ja vedottu osaajapulaan tietyillä aloilla. Mutta muistettakoon nyt kuitenkin, että esimerkiksi erityisasiantuntijoiden osalta ei nykyäänkään sovelleta saatavuusharkintaa, [Puhemies koputtaa] ja olisikin ehdottomasti tärkeää, että ennen kaikkea panostettaisiin suomalaisten nuorten ja työttömien koulutukseen.

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu nyt paljon tästä digitalisaatiosta, ja se on hyvä. Sitä pitää kehittää. Valitettavasti tällä hetkellä julkisella puolella tilanne on sellainen, että meillä on paljon erilaisia alustoja, mitkä eivät keskustele keskenään. Toivoisin, että tämän digitalisaation osalta kiinnitettäisiin varsinaisestikin huomiota tähän. Varsinkin, kun on päässyt myöskin tutustumaan Virossa ja Tallinnassa siihen, että meidän itse kehittämämme järjestelmä toimii siellä yhdellä kortilla.

Toinen digitalisaatioon liittyvä asia on tekoäly, mikä tulee mukana. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: miten tekoälyn kanssa otetaan huomioon myös eettiset kysymykset?

Ja kolmantena kuntien osalta tämä ikuinen kysymys virkakielestä: virkakielen täytyy olla myös kunnan päätöksenteossa sellaista, että jokainen voi sitä ymmärtää, niin että demokratia voi myös toteutua.

Rouva puhemies! Perusterveydenhuollossa työskennelleenä fysioterapeuttina tiedän, miten tärkeässä osassa ihmisten hyvinvoinnissa on peruspalveluiden turvaaminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen. Asiakkaat eivät tällä hetkellä ohjaudu hoitoon hakeutuessaan välttämättä oikealle vastaanottajalle. Esimerkiksi tuki‑ ja liikuntaelinongelmien kanssa päädytään lääkärille, vaikka oikeampi osoite olisi fysioterapeutin suora vastaanotto — tai masentuneella mielenterveyspalvelut. Tällaisesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, mutta ennen kaikkea niissä saatetaan menettää jotain vielä paljon suurempaa: ihminen.

Nyt hallitus haluaa selkiyttää asiakkaan hoitopolkua ja ohjautumista paremmin ja oikea-aikaisemmin niin sosiaali‑ kuin terveyspalveluissakin, mikä mahdollistaa potilaiden hoidon paremman laadun ja hoitotuloksen. Hoidon laadun kannalta olennaisessa osassa on aina myös työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja sen tukeminen, ja kysyisinkin [Puhemies koputtaa] nyt ministeriltä: miten hallitus aikoo tukea myös työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamista?

Arvoisa herra puhemies! Pari vaalikautta sitten tarkastusvaliokunta teki laajan sisäilmaongelmia koskevan selvityksen ja sen pohjalta mietinnön. Tämä asia koskee tuhansia ja tuhansia suomalaisia. Mietinnössä todettiin, että kenttä on pirstaloitunut: tämä asia koskee opetus- ja kulttuuriministeriötä koulutuksen kautta, sosiaali- ja terveysministeriötä terveysongelmien kautta, ympäristöministeriötä rakentamisen ohjauksen kautta. Kun nämä laitettiin yhteen, päätettiin perustaa tällainen Terveet tilat 2028 ‑ohjelma. Kysyn siitä ohjelmasta ja selonteosta, joka siitä on luvattu tehdä — pitääkö tämä hallitusohjelman kirjaus paikkansa? Ja kun hallitusohjelmassa sanotaan, että selvitetään korjausrakentamisen osaamiskeskuksen perustaminen, [Puhemies koputtaa] niin pitääkö sellainen huhu paikkansa, että se on tulossa Tampereelle, Tampereen yliopiston yhteyteen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Annetaan ministeri Paaterolle taas mahdollisuus vastata. Kuinkas monta minuuttia tarvitaan? [Sirpa Paatero: Vaikka kolme, sovitaanko näin?] — Okei.

Voidaan neuvotella puhemiehen kanssa. Tämä on oikein hyvä. — Jos jatketaan näistä kysymyksistä, joista osa jäi kesken ja osa sitten jatkuu tähän:

Näihin uusiin tehtäviin viitattiin tässä jaksossa mutta myöskin edellisissä. Tällä hetkellä meillä on toimielin nimeltä KUTHANEK — joka on siis valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton yhteinen toimielin, jossa käydään läpi kaikki lakiesitykset ja niihin liittyvät arviot siitä, mikä on se summa, jotta sataprosenttinen korvaus tulee — ja tähän mennessä kaikissa niissä lakiesityksissä, jotka on keretty käydä läpi, olemme olleet yhtä mieltä niistä korvattavista summista, niin varhaiskasvatuksen subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa ja ryhmäko’oissa kuin jälkihuollon laajentamisessa muun muassa. Elikkä tätä linjaa vain pitää jatkaa, jotta sitä semmoista tilannetta kuin aikaisemmin oli ei enää tulisi.

Sitten vaikka hyppään kysymyksiin näistä kiinteistöistä:

Meillähän on nyt siis Senaatilla tällä hetkellä tilanne, että siellä on nollatuottovaatimus, elikkä sitä aikaisempaa Senaatin linjausta, milloin piti saada tuottoja 4—7 prosenttia tai muuta, ei enää ole. Saimme korotettua tähän budjettikirjaan myöskin Senaatin valtuutta niin, että se on nyt 325 miljoonaa euroa, jolla voidaan näitä parannuksia tehdä. Vuoropuhelua vuokraajien elikkä kaikkien näiden mainitsemienne tahojen kanssa on yhä edelleen jatkettava, että esimerkiksi poliisi ja Senaatti käyvät sen keskustelun, mitkä ovat prioriteetit, minkä kiinteistöjen osalta aloitetaan ja minnepäin mennään.

Tätä Terveet tilat ‑asiaa viedään myöskin Senaatin sisällä eteenpäin, mutta varsinaisesti tämä korjausrakentamisen puoli kuuluu sinne ympäristöministeriön tontille, jotenka en uskalla vastata mistään Tampereen sijoittamisesta tässä kohtaa.

Digitaalisuuteen liittyen Suomi on hyvällä mallilla. Suomihan on siis näissä Euroopan tason vertailuissa koko julkisen hallinnon osalta ykkönen, Viro on kahdeksas. Ja tämä on aina hyvä muistaa siinä kohtaa kun mietimme, olemmeko me jotenkin jäljessä. Ei, me olemme paljon edellä näitä monia muita maita.

Tämä AuroraAI on se meidän väline keinoälyyn, tekoälyyn, ja tässä budjetissa saimme myöskin rahoitusta niin, että voidaan jatkaa sitä aloitettua hanketta ja saadaan se käyntiin.

Kieleen liittyen olen samaa mieltä, että demokratia ei toteudu, jos ei pysty ymmärtämään lukemaansa tekstiä, ja 700 000 ihmistä muistaakseni oli se luku, jotka tarvitsisivat selkokielisen tekstin. Eikä se olisi pahitteeksi kellekään muullekaan, [Johannes Koskinen: Viisi ja puoli miljoonaa!] että kaikki julkinen teksti, joka esimerkiksi internetsivuilla on, olisi siinä muodossa, että ne voi sieltä helpostikin lukea.

Postin osalta, jos muutama sana tähän omistajaohjauksen puolelle: Meillä on ohjausta niin, että me käymme keskusteluja Postin hallituksen puheenjohtajan kanssa, on käyty nyt useamman kerran. Siellä on tällä hetkellä työehtosopimusneuvottelut meneillään, ja me olemme päättäneet, että pitää olla sitten eri ministeriöiden yhteinen työryhmä, jonka pohjalta katsotaan koko Postin strategiaa ja sen tulevaisuudennäkymiä, sitä, mitä kaikkia tehtäviä ja onko meillä postilain osalta muutosmahdollisuuksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hoitajamitoitus‑ taikka henkilöstömitoituskeskustelu on käynyt täällä kiivaana jo paljon ennen kuin saatiin ministeriön ministerit paikalle ja herättää hirvittävästi kysymyksiä.

Nyt kun se kirjataan lakiin, niin tiedetään, että on velvoitteita ja vuonna 23 ne pitää olla kunnossa kaikilta osin. [Timo Heinonen: Ei ole rahaa siihen, ei ole hoitajia!] — Joo, kyllä... [Eduskunnasta: Juuri näin!] Haluaisin nytten kysyä, että kun meillä ei ole niitä hoitajia 4 400:aa, eihän niitä nyt tule, ja tilanne on vuosien saatossa syntynyt, niin minkälaisia parannuksia ollaan tekemässä hoitajien työolosuhteisiin. Samalla kysyn myöskin lääkäripuolelta, minkälaisia parannuksia ollaan tekemässä perusterveydenhuollon puolelle, niin että me pystymme houkuttelemaan sinne yleislääkäreitä lisää.

Arvoisa herra puhemies! Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja, ja se raha on äärettömän tärkeää. Me olemme suurien asioiden edessä: on tulossa sote-uudistusta, vanhuspalveluihin kohdennetaan resursseja, ja kunnat joutuvat miettimään siellä, miten rahat käyttävät. Kysyisin teiltä ministeri, kun muun muassa omaishoitajat ovat olleet yhteydessä, että raha, mikä sinne kuntaan saapuu, ei välttämättä kohdennu sitten sinne kohteeseen. He kokevat, että välttämättä se raha ei kohdistu. Olisiko korvamerkitty raha tietyissä asioissa paikallaan, jotta me voisimme vakuuttua siitä, että varmasti resurssit menevät kohdalleen?

Sitten tästä selkokielisyydestä: Yle järjesti keväällä ensimmäisen selkokielisen vaalipaneelin, jossa olin mukana. Kyllä siellä havaitsimme kaikki, että ei ainoastaan ymmärtäminen vaan myös selkokielellä puhuminen on tärkeää. Jokainen meistä täälläkin voisi yrittää, että puhutaan selkokielellä, mutta se vaatisi kyllä [Puhemies koputtaa] enemmän kuin minuutin aikaa. [Naurua]

Arvoisa herra puhemies! Palataan tähän Senaatti-kiinteistöt-asiaan ja erityisesti Senaattiin suhteessa turvallisuussektorin toimijoihin eli Puolustusvoimiin, poliisiin ja Rajaan. Kai lienee suht yleisessä tiedossa, että sekä poliisilla, Rajavartiolaitoksella että Puolustusvoimilla nämä toimitilavuokrien kustannukset nousevat jatkuvalla syötöllä ja vievät toimintamenoista erittäin suuren osan.

Nyt hallitusohjelmassa on sovittu uudenlaisen ratkaisun etsimisestä puolustussektorille, ja olisi hyvä kuulla nyt, millaista siellä suunnitellaan. Kun ennen vaaleja viime vuonna tehtiin selvitystä tästä asiasta, niin suositus oli se, että puolustusministeriön alaisuuteen perustetaan oma yhtiö, joka alkaisi hoitamaan puolustushallinnon kiinteistöjen omistusta ja ylläpitoa, mutta nyt on vihiä ja viitteitä siitä, että tämä olisikin menossa Senaatin tytäryhtiöksi valtiovarainministeriön alaisuuteen. Tämä ei nyt kuulosta siltä, [Puhemies koputtaa] että nämä tavoitteet toteutuvat tässä, jos näin menetellään. Kuinka asia on?

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Heikkiselle kehuista. Aina tuntuu hyvältä, kun oppositio myös kehuu.

Haluaisin kysyä, arvoisa ministeri, teiltä Veikkauksesta. Olette ottanut tomerasti kantaa Veikkauksen tilanteeseen, ja olemme lukeneet, että pelikoneiden määrää, joita tässä maassa on noin 22 000, rajoitetaan 3 000:lla. Fakta on, että 3 000:n vähennyksellä, kun se Prisman kahdestoista pelikone lähtee, ei ole kyllä mitään merkitystä. Minua kiinnostavat erityisesti peliongelmaiset, joita tässä maassa on noin 124 000. Veikkauksen uusissa vastuullisuustavoitteissa on, että peliongelmaisten määrä ei kasva. Mutta eikö tuo 124 000 ole liikaa peliongelmaisia? Eikö Veikkauksen tavoitteena pitäisi olla, että peliongelmaisten määrä laskee? Kun me hyvin tiedämme, kuinka paljon esimerkiksi tupakka tuottaa kansantalouteemme haittaa, niin miksi ei selvitetä, kuinka paljon uhkapelaaminen ja pelikoneet tuottavat kansantaloudellemme haittaa, kun aina vain puhutaan näistä niin sanotuista voitoista?

Arvoisa puhemies! Kaupungistuminen hyödyttää monia Suomessa, niin työnhakijoita, opiskelijoita kuin yrityksiä, jotka löytävät kaupungeista parhaan mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa, mutta samalla kaupungistuminen on iso haaste niin kaupunkiseuduille kuin sitten niille alueille, jotka jäävät ilman kasvua. Kaupungeissa vaaditaan yhä suurempia investointeja niin kiinteistöihin kuin liikenteeseen ja sitten ihan niihin peruspalveluihin, jotta saadaan arki pyörimään.

Samalla kaupungeissa maan arvo nousee huimasti näiden investointien myötä. Jos vaikka sen oman asunnon ulkopuolelle sattuu tulemaan ratikkapysäkki, niin siitä saa jo ilman mitään omaa tekemistä aika ison arvonnousun omaisuudellensa.

Viime kaudella lähdettiin valmistelemaan kiinteistöveron uudistusta, ja olisin kiinnostunut kuulemaan, miten tämä uudistus etenee ja miten etenee yhteistyö erityisesti kuntien ja kaupunkien kanssa. Tiedetään, että Suomessa on osittain vähän pirstaleisuutta tässä järjestelmässä, [Puhemies koputtaa] ja sen tähden on jäänyt verotuloja kaupungeilta ja kunnilta saamatta. Miten saadaan kasvava maan arvo sitten meidän kasvavien kaupunkien käyttöön?

Arvoisa puhemies! Kunnat ja korruptio liitetään usein yhteen. Itse tulen Turusta, jossa on tässä suhteessa melko rumakin historia. Nyt tietääkseni menossa on kaksikin lakiuudistusta, joilla tähän ongelmaan voitaisiin puuttua.

Ja kysymykset niistä, eli ensinnäkin: missä mennään kunnallisen viranhaltijalain uudistamisen kanssa siinä mielessä, että siinähän on ollut tavoitteena luoda tämmöinen rajoitusaika-, karenssiaikasysteemi, jolla estettäisiin johtavien kunnallisten viranhaltijoitten siirtyminen julkiselta puolelta yksityisten yritysten leipiin. Missä sen kanssa mennään?

Toinen lakihanke, joka käsittääkseni on menossa, on julkisuuslain ulottaminen koskemaan kuntayhtiöiden toimintaa [Puhemies koputtaa]. Nythän meillä on se tilanne, [Puhemies koputtaa] että kuntayhtiöiden kaikki toiminta on julkisuudelta suojattua, ja siellä korruptioriski on [Puhemies koputtaa] ilmeinen. Missä näiden lakihankkeiden kanssa mennään?

Arvon puheenjohtaja! Muistuttaisin vielä tästä palkkatuesta sellaisen näkökulman, että suuri palkkatuen kasvatushan ei sinällään välttämättä auta meidän tilanteessamme. Palkkatuen pitäisi vaikuttaa nimenomaan siihen, että sen avulla synnytetään yksityiselle sektorille uusia vakituisia työpaikkoja ja yrittäjät saavat sitä, mitä haluavat. Nythän näyttää siltä, että päinvastoin ollaan kasvattamassa julkisen sektorin rahoitusta edelleen, sillä nämä palkkatuethan perinteisesti lisäävät vain julkisen sektorin pätkätöitä.

Edelleen palaisin tähän kysymykseen, jonka esitin aikaisemmin näistä prosesseista, joita TE-toimistoissa ja ylipäätänsä ollaan kehittämässä: Mitä on konkreettinen hyöty, jota yritykset sieltä nyt ovat saamassa?

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut hyvää keskustelua ja vielä kannustan, kun ministeri tuossa totesi, että tarvitaanko erilaisia kuntia ja TEAS-hanke on siellä olemassa, mutta 2014—2015 tehtiin tällainen kuin Tulevaisuuden kunta. Suosittelen lukemaan sen. Siinä innovoitiin vähän erilaisia kuntia, ja minä olen kyllä henkilökohtaisesti sitä mieltä, että pitäisi lähteä miettimään sitä kuntarakennetta vähän uudella lailla, että voisiko olla vähän erilaisia tehtäviä erilaisilla kunnilla, jos halutaan säilyttää kuntapohjaisena tämä meidän yhteiskuntamme.

Sitten minäkin viittaan Senaatti-kiinteistöihin — sattumalta viime kaudella aika paljon niitä ongelmia oli siinä Senaatti-kiinteistöissä, ja toivon, että niihin kiinnitetään huomiota. Siellä on esimerkiksi Puolustusvoimat, no siinä on nyt oma juttu tehty, mutta poliisi ja sitten myöskin Rajavartioston tilanne.

Sitten tietysti myöskin huolettaa Veikkauksen tilanne, koska jos siellä kovasti rahoitus heikkenee, niin sehän tarkoittaa sitten järjestöiltä pois.

Ja vielä yksi kysymys: jos saisin vastauksen siihen Vaasan sairaanhoitopiiriasiaan, kun sieltä kunnat minulta kyselee sitä.

Arvoisa herra puhemies! Marraskuun alussa kuntien valtuustot tekevät veroprosenttipäätökset ensi vuodelle. Voitteko nyt vakuuttaa, millä pohjalla kunnat voivat päätöksen tehdä? Enää ei voi vuoden mittaan sitä korjata, veroprosenttia, jotta kunnat selviävät tuosta taloudesta, taloudellisesta ahdingosta. Vai onko viestinne, että ottakaa velkaa? Jos nyt on ennakkoarvioita, että yli puolet kunnista nostaa veroprosenttia, niin se nostaa kyllä sitten veroastetta myös koko maassa, ja hallitus on luvannut, että veroaste ei nouse. Mutta tämä lupaus ilmeisesti tulee jo ensi vuonna tältä osin pettämään. Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa jo tänä päivänä, ja se johtaa väistämättä palvelujen heikkenemiseen. Kuitenkin hallitus ehdottaa — tai se sisältyy ohjelmaan — uusia tehtäviä, lukuisia — hyviä tehtäviä sinänsä — mutta rahoituksen osalta [Puhemies koputtaa] näkymät ovat kyllä erittäin hankalat.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiuru edellä viittasi kuntien kiinteistöihin ja sisäilmaongelmaisiin kiinteistöihin. Nythän on niin, että kun kunnilla on näitä ongelmakiinteistöjä, niillä saattaa olla siellä kunnan taseessa vielä merkittävä tasearvo, ja tämä saattaa sitten estää kunnan lähtemistä uusinvestointeihin, joilla korvataan näitä huonokuntoisia, monesti lapsille ja muille kiinteistöjen käyttäjille vaarallisia rakennuksia uusilla. Tässä taseasiassahan ei tietysti ole kyse puhtaasta rahasta, vaan tilinpäätösteknisistä asioista, mutta kuitenkin sillä on merkittävä vaikutus kuntatalouteen, kun siellä tässä liikekirjanpidossa ollaan. Yksi mahdollisuus helpottaa tätä voisi olla kunnan peruspääoman alentaminen. Sitähän voidaan tietyin edellytyksin nykyäänkin alentaa ja ikään kuin sitä kautta poistaa sieltä tätä olematonta arvoa — jos minä sen näin toisin esille. Voitaisiinko harkita tai selvittää sitä, että tätä peruspääoman alentamisen säännöstöä höllennettäisiin koskemaan nimenomaan näitä sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä? Tämä voisi olla tietynlainen apu sinne kunnan talouden rakentamiseen ja suunnitteluun.

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut useita hyviä puheenvuoroja edustajilta liittyen mielenterveyteen ja mielenterveyspalveluihin. Itse kannan huolta erityisesti nuorista, erityisesti niistä ihmisistä, jotka joutuvat nykyisellään entistä nuorempana ja entistä useampi ihminen jäämään työkyvyttömyys-eläkkeelle mielenterveyssyistä, työuupumuksesta ja työpahoinvoinnista. Tähän meillä ei ole varaa. Kun ajatellaan hallituksen erittäin korkeaa työllisyystavoitetta, erittäin kunnianhimoista tavoitetta, niin meidän on pidettävä huolta kaikista heistä, jotka ovat jo työelämässä. Meillä on käynnistymässä heti ensi vuonna työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, johon edustaja Mäkisalo-Ropponen tässä jo viittasi. Kysyitte, voitaisiinko sitä kohdentaa erityisesti hoiva- ja hoitoaloille. Me ajattelemme niin, että tämä ohjelma koskettaa koko meidän työelämää, kaikkia sektoreita ja kaikkea kenttää, mutta katsotaan, millaisia suuntauksia ja panostuksia tässä ohjelmassa voidaan tehdä. Pidän tätä ohjelmaa erittäin tärkeänä ja toivon, että se saadaan tässä pikaisesti liikkeelle.

Edustaja Essayah, en ihan ymmärtänyt tuota kritiikkiä, jota meille esititte tässä, kun kehuitte toisaalta etuuskorotuksia, joita olemme tekemässä, ja samalla kuitenkin huomautitte, että toisella kädellä ottaisimme pienituloisilta. Ei tämä hallitus ole tekemässä pienituloisille mitään kohdennettuja veronkiristyksiä. Tämän hallituksen budjettiesityksen myötä noin 18 000 ihmiseltä köyhyysriski poistuu. Tämä budjetti kaventaa tuloeroja, ja tämän budjetin myötä noin 70 prosenttia suomalaisista kokee sen positiivisesti tilillään, joskaan summilla ei voi kauheasti tässä ilakoida. Mutta mielestäni tämä suunta on erittäin hyvä edellisten hallitusten aika kovan leikkauspolitiikan jälkeen.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Kiuru, kolme minuuttia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Risikko mainitsi täällä tämän aikaisemman tulevaisuuden kuntatyön. Voisiko arvoisa ministeri ajatella, että tällainen uusi parlamentaarinen työryhmä laitettaisiin miettimään uudelleen kuntien tulevaisuutta? Voisi olla aiheellista. Toivoisin tätä, kun tämä kuntien taloustilanne ei vielä korjaannu pelkällä valtionosuuksien lisäämisellä, vaan se vaatisi myöskin ohjelmallisempaa otetta.

Alueellistamisesta: Teimme viime talvena Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan kanssa selvityksen alueellistamispolitiikan uudistamisesta. Teidän asettamanne on alueellistamisen koordinaatioryhmä, ja tänä syksynä ilmeisesti on tarkoitus vetää johtopäätöksiä, minkälaista alueellistamispolitiikkaa hallitus tulee tekemään, millaista se tulee olemaan.

Ja vielä viimeisenä: Kun nyt omistajapolitiikasta täällä on eri yhtiöitten kautta puhuttu ja siinä on ollut erilaisia kohuja tänä syksynä ja on puhuttu puuttumisesta, niin oletteko arvioineet, onko omistajapoliittisissa linjauksissa uudistamistarpeita?

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Senaatti-kiinteistöt on useampi edustaja ottanut esille ja minä otan myös Risen eli vankilakiinteistöjenkin ongelmat. Toivon, että Senaatti-kiinteistöjen omistajia ohjattaisiin siten, että he noudattaisivat nykyistä hankintalakia ja käyttäisivät kotimaista, puhdasta lähienergiaa, niin että se arvo jäisi sinne seuduille eikä valuisi muun muassa rajan taakse Venäjälle näissä lämpöenergia-asioissa.

Täällä tuli esille myös seutukaupunkien ja maakuntien reunakaupunkien palvelujen järjestäminen. Se on todellakin niin, että useat valtion palvelut mutta myös kuntienkin palvelut niistä puuttuvat tällä hetkellä. Meillä on Mänttä-Vilppulassa yhteinen asiointipiste, missä on kymmenen toimintoa samassa pisteessä. Me emme nimitä sitä yhteispalvelupisteeksi vaan asiointipisteeksi. Se on erittäin hyvin toiminut, ja näkisin, että aina, kun ollaan jotain esimerkiksi lopettamassa, käytäisiin hyvä yhteistyökeskustelu siitä, voidaanko nämä palvelut jättää esimerkiksi tämmöisen asiointipisteen kautta sinne kuntaan.

Arvoisa puhemies! Kun tässä edustaja Könttä aikaisemmin jo ansiokkaasti toi esille nämä peliongelmaiset ja Veikkauksen tässä roolissaan, niin haluaisin kuulla ministeri Paaterolta, miten näette sen tilanteen, kun nykytilanteessa veikkaustuotoilla rahoitetaan esimerkiksi EHYT ry:tä, joka auttaa alkoholiongelmaisia ihmisiä mutta jonka rahoitus kuitenkin tulee peliongelmaisilta ihmisiltä. Näettekö tässä jotain moraalista ristiriitaa? Eikö olisi syytä jo hiljalleen ajatella, että Veikkauksen ja sen edunsaajien napanuora keskenään leikattaisiin poikki?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan siitä vierestä vielä edustaja Marttinen, ja sitten on ministerillä vastausmahdollisuus.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia myös ministerille vastauksesta kysymykseeni.

Jatkan vielä kysymystä aivan lyhyesti siltä osin, että kuten täällä muistaakseni edustaja Koskinen toi aikaisemmin esille, niin kun katsoo budjettikirjaa, niin momentin ”Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki” määrärahan taso laskee erittäin merkittävästi ensi vuonna ollen vain 400 000 euroa. Koska vielä vuoden 2018 tilinpäätöksessä momentin taso on ollut 7,5 miljoonaa euroa, niin kysyn teiltä, että kun kuitenkin olette tuonut tämän esille ja viittasitte myös hallitusohjelmaan näiden kuntaliitosten vapaaehtoisen edistämisen osalta, niin mitenkäs te meinaatte niitä oikein edistää, kun samaan aikaan ehdotuksessa tämä taloudellinen pohja viedään pois.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Paatero, 5 minuuttia ainakin.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Salonen, on aivan oikein, että myönsitte, että esimerkiksi minä tiedän paremmin, mikä on kokoomuksen kritiikin ydin, kuin esimerkiksi te siellä salin vasemmalla laidalla. Koko hommahan lähti siitä, että silloin kun tämä vanhuspalvelukriisi tuli laajasti julkiseen keskusteluun, kokoomus halusi siinäkin tilanteessa ja paineessa olla rehellinen. Sanoimme, että ei tätä asiaa voida ratkaista sillä, että tuosta lonkalta laitetaan yksi luku lakiin ja kuvitellaan, että sen jälkeen tilanne on hoidossa. Sanoin tämän monta kertaa täällä keskustelussa muun muassa silloisen kansanedustaja Kiurun kanssa. Sanoin, että pitää ottaa huomioon kotihoito, pitää ottaa huomioon hoitajien tarve, koulutustarpeet, kaikki nämä näkökohdat. Ja on totta: kyllä meitä harmittaa, että tämä rehellisyys ei palkinnut. Me otimme takkiin vaaleissa, demarit pärjäsivät vaaleissa, lupasivat, ja se lupaus on petetty, ja nyt te teette sen niin, että seuraava hallitus saa tästä sitten kantaa vastuun.

Arvon puhemies! Arvon kansanedustajat! Tämä hallitus on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiseen. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on keskeinen mittari hallituksen onnistumiselle politiikassaan. Ympäristöministeriöllä on tärkeä rooli hallituksen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan eteenpäinviemisessä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän puheenjohtaja. Ministerityöryhmän tehtävä on koordinoida ja yhteensovittaa hallituksen ilmastopoliittisia toimia. Näitä toimia toteutetaan useiden eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Tässä työssä ministeriryhmää auttaa ilmastopaneeli, jonka rahoitusta nyt vahvistetaan.

Tavoite hiilineutraalista Suomesta ei ole helppo saavuttaa, eikä kaikkea ole hetkessä mahdollista muuttaa. Talousarvioesityksessä lähtee liikkeelle jo monia ilmastotoimia, mutta suurin osa työstä on vielä edessä. Ensi vuonna pöydälle tulevat muun muassa ilmastolain valmistelu, ympäristö- ja ilmastohaitallisten yritystukien karsinta ja energiaverotuksen kokonaisuudistus, jossa arvioidaan myös turpeen verokohtelu.

Talousarvioesityksessä hallitus tukee asumisen päästöjen pienentämistä uudella energiatehokkuusremonttien tuella. Se suunnataan erityisesti taloyhtiöille, ja siihen on varattu 20 miljoonaa euroa vuodelle 20. Tämä vauhdittaa energiaremontteja ja auttaa luomaan uutta työtä ja työpaikkoja. Tuki öljylämmityksistä luopumiseen käynnistyy vuonna 21.

Nopeutamme liikenteen sähköistämistä panostamalla latauspaikkojen lisäämiseen. Sähköautojen latausinfran tuki yli kolminkertaistuu kuluvaan vuoteen nähden.

Puukerrostalojen rakentamista tuetaan antamalla 20 prosentin korotettu käynnistysavustus puurakenteisille ARA-kerrostaloille MAL-alueilla. Myös väestön ikääntymiseen vastataan osaltaan asuntopoliittisin keinoin. Hallitus tukee asuntojen kunnostamista ikääntyneille sopiviksi ja esteettömiksi 5 miljoonalla eurolla vuonna 20. Lisäksi laaditaan ikääntyneiden asumisen toimintaohjelma vuosiksi 20—22. Hissi- ja esteettömyysavustuksia jatketaan korotetuilla määrärahavarauksilla.

Hallituksen talousarvioesitys on vahvasti suomalaisen luonnon puolella. Luonnonsuojeluun esitetään ensi vuodelle reilut 100 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Tällä me haluamme suojella suomalaisille rakasta luontoa, elinvoimaisia metsiä ja soita. Suojelun lisäksi myös kunnostetaan ja ennallistetaan heikentynyttä luontoa ympäri Suomen. Tavoitteemme on, että luonnon monimuotoisuuden hupeneminen pysäytetään vuoteen 30 mennessä.

Lisärahoitus auttaa merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Luonnonsuojelun rahoituksen lisääminen on tärkeä teko Suomen tulevaisuuden kannalta. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva uhka, ja siksi hallitus tarttuu nyt vahvasti toimeen. Jo nyt Suomen eliölajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä jopa puolet ovat uhanalaisia. Luonnonsuojelun lisärahoitusta käytetään muun muassa suojelualueiden määrän lisäämiseen. Hallituksen panostuksilla metsiensuojelun Metso-ohjelman 96 000 hehtaarin tavoite saavutetaan vuoteen 25 mennessä. Hallitus panostaa myös heikentyneiden elinympäristöjen parantamiseen kymmenen vuoden pituisella ohjelmalla. Tämän elinympäristöohjelman puitteissa kohennetaan suomalaisille rakkaan luonnon tilaa. Hallitus käynnistää vapaaehtoisuuden pohjalta soidensuojelun täydennysesityksen mukaisten suojelualueiden suojelemisen. Lisäksi ennallistetaan ja kunnostetaan ojitettuja soita, lintuvesiä ja kosteikkoja ja perinneympäristöä, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia, sekä parannetaan muun muassa ranta- ja vesiluonnon tilaa.

Luonnonystäviä ilahduttanee myös se, että tämä hallitus panostaa suosittujen kansallispuistojen tilan parantamiseen. Retkeilyrakenteiden, kuten pitkospuiden ja polkujen, kor-jausvelkaa vähennetään, jotta ihmiset liikkuvat oikeilla reiteillä eivätkä tarpeettomasti kuluta herkkää luontoa. Metsähallituksen luontopalvelut tekee jatkossa myös entistä enemmän ennallistamis- ja kunnostustöitä suojelualueillamme.

Hallituksen tavoitteena on myös asunnottomuuden puolittaminen tällä hallituskaudella. Tätä varten käynnistetään kehittämisohjelma, johon varataan 3 miljoonaa euroa vuonna 20, ja ohjelma jatkuu vuoteen 2022 saakka. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Sitten käymme debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja kiitos myös siitä, että luonnonsuojelun rahoitukseen on tullut lisää rahaa. Se on ihan oikeansuuntainen liike, ja uskon, että sille löytyy paljon kannatusta tästäkin salista.

Hallitusohjelmassa sanotaan lyhyesti, että laajennetaan kansallispuistoverkostoa. Se on hyvin selkokielisesti ja lyhyesti sanottu, mutta talousarviosta ei vielä löydy lisää tietoa siitä, laajennetaanko jotain olemassa olevista 40:stä vai perustetaanko peräti joku uusi. Eli, jos vähänkin on tietoa siitä, niin mielelläni kuulen.

Mainitsitte tässä myös, että kansallispuistoille ohjataan perusrahoitusta niin, että esimerkiksi reitistöä, pitkospuita ynnä muita vastaavia pidetään kunnossa, ja sitä korjausvelkaa, jota on, kurotaan umpeen.

Eduskunta on kahtena viime vuonna lisännyt autiotupaverkostolle lisärahoitusta. Toivon, että tämä tulee myös huomioiduksi.

Arvoisa rouva puhemies! ”Missä ilmastoteot?” — tällaiset tekstit ovat kuuluneet monta kertaa tällä viikolla, varsinkin kokoomuksen suunnasta. Suomen luonnonsuojeluliitto totesi hallitusohjelmasta: vuosituhannen paras hallitusohjelma.

Tässä budjetissa vuosituhannen parhaan hallitusohjelman toimeenpano on käynnistetty historiallisen suurella 100 miljoonan panostuksella luonnonsuojeluun. [Pauli Kiuru: Hyvä!] Ja on tärkeää muistuttaa, että viime kaudella luonnonsuojelun rahoitusta leikattiin rajusti.

Kokonaisuudessaan ympäristö- ja ilmastotoimiin panostetaan suoraan 275 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Luonnonsuojelualueita laajennetaan, vesien suojeluun panostetaan, kannustetaan ihmisiä siirtymään vähäpäästöiseen liikenteeseen, toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja mahdollistetaan uusien ratahankkeiden eteneminen. Nämä, rakkaat kokoomuslaiset, ovat mielestäni niitä parhaita ilmastotekoja.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään on aika paljon myös keskusteltu edellisen aiheen lisäksi turpeen käytön tulevaisuudesta. Olisi kiva kyllä kuulla nyt ministeriltä — tai jos ministeri vääntäisi tätä rautalangasta — mikä on nyt se tulevaisuuden turpeen juttu, mikä tämän hallitusohjelman aikana tulee käynnistää ja mihin se sitten johtaa.

Arvoisa rouva puhemies! Ympäristöministeriön pääluokassa on monia hyviä asioita. Ehkä suurimpana tervehdin niistä puurakentamisen huomioimista todella painokkaasti. Samoin sitten tuolla liikennepolttoaineiden puolella, biokaasu. Se tulee toki sieltä toisen ministeriön kautta, mutta kuitenkin biokaasuasiat kuuluvat olennaisesti tähän ympäristön parantamiseen. Se on erittäin merkittävä yhteishanke näiden puurakentamisten lisäksi.

Mielestäni suomalainen puu on semmoinen voimavara, jota ei ole läheskään käytetty niin paljon kuin siihen olisi aidosti mahdollisuuksia. Ensimmäisiä hyviä askeleita toki oikeaan suuntaan on otettu, muun muassa muovien korvaamiseksi. Mutta puurakentaminen on sellainen aihe, joka pitäisi meidän ymmärtää. Se, että panemme tässä hallitusohjelmassa mainitut, niin kuin ministerikin mainitsi, tämän 20 prosentin avustuksen MAL-alueelle, niin tämä mielestäni pitää ulottaa koko Suomeen. Ei tätä voi rajata vain yksiin tiettyihin kaupunkeihin. Se on sinänsä jo ihan tasa-arvokysymyskin eri alueiden välillä.

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, tämä energiantuotanto: suomalaisten metsien kunnossapito on kaikista tärkein ilmastoteko. Jos me haluamme rajata jotakin energiamuotoa kotimaisista vaihtoehdoista pois, se johtaa hyvin äkkiä siihen, että metsiä hakataan sitten. Puu menee polttoon, ja se ei missään nimessä ole tarkoituksenmukaista, vaan kysymyksessä on silloin teko, joka ei palvele ollenkaan ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä ehdotetaan perustettavaksi itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Tämä on tärkeä toimenpide ja vahva viesti siitä, että hallituksella on nollatoleranssi naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Hallitus haluaa myös uudistaa kansalliskielistrategian, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Myös vanhusasiavaltuutetun tehtävän ja toimiston perustamista valmistellaan. Valtuutettu edistää vanhusten asioita, välittää tietoja ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon aloitteilla, neuvoilla ja ohjeilla.

Det här innebär att regeringen fokuserar på barn och kvinnors jämlika rättigheter, på språkliga rättigheter och på de äldres välbefinnande. Det här är någonting som SFP länge har jobbat för och som många har väntat på. Jag vill tacka regeringen för att man har tagit de här tre sakerna på stort allvar. — Tack.

Arvoisa puhemies! Täällä on suhteellisen vähän puhuttu ilmastotoimista, vaikka ilmastonmuutoksen torjunta on myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yksi kaikista keskeisimmistä tavoitteista. Minusta on hyvä muistaa, että vähähiilisten tuotteiden, palveluiden, teollisuuden prosessien kehittäminen on myös vain ja ainoastaan suomalaisen elinkeinoelämän etu. Tässä työssä nämä toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen ovat keskeisessä asemassa. Näistä sovittiin hallitusneuvotteluissa, ja haluan kiittää ministeri Kulmunia siitä, että hän on tämän työn aloittanut.

Minä itse pidän tärkeänä, että tässä työssä otetaan sitten myös työntekijäpuoli mukaan, koska jotta me saamme muutoksen onnistumaan, tarvitaan myös ne, jotka siihen muutokseen osallistuvat. Minä kysyisin vielä ministeri Kulmunilta: voisitteko kertoa näistä tiekartoista ja erityisesti siitä, miten työntekijäpuoli pääsee osallistumaan tähän tärkeään työhön?

Arvoisa puhemies! Kyllä me kiritämme, voitte olla siitä varmoja. Hallitusohjelma on varsin hyvä ja kunnianhimoinen, se täytyy myöntää. Mutta kannattaa myös muistaa se, että käytetty rahamäärä ei mittaa toimien tehokkuutta.

Turpeen energiapolton päästöt vastaavat koko Suomen liikenteen päästöjä, henkilöautoliikenteen päästöjä, [Mikko Savola: Jonka kokoomus korvaa!] joten tarvitaan ohjelma, tarvitaan suunnitelma kunnianhimoisempaan ohjelmaan. [Välihuutoja] — Jos saisin puhua, arvoisat edustajat, silloin, kun on minun vuoroni, kiitos.

Sen lisäksi, että turpeenpolton alasajoon ei ole tässä vaiheessa suunnitelmaa — toki hallitusohjelmassa on kirjaus, mutta se kirjaus ei vaadi lisätoimia — toivoisinkin nyt, että vaikka ilmastoministeri ei täällä valitettavasti ole paikalla, niin saisimme nyt vastauksen siihen, aikooko hallitus ensi vuonna puuttua energiaverotusta katsoessaan myös turpeen verotukeen edes jollain tavoin. [Eduskunnasta: Kokoomukselta puuttuu konkretia!]

Puhemies! Budjetissa on monia erittäin hyviä asioita. Tämä budjetti vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Metson rahoitusta lisätään, se on hyvä asia, vapaaehtoisuuteen kannustetaan. Metsähallituksen korjausvelan pienentäminen ja luontomatkailun edistäminen, hyviä asioita. Kunnostetaan myöskin kansallispuistoja ja retkeilyalueiden reitistöjä.

Mutta sitten, kun puhutaan nimenomaan ilmastonmuutoksesta — aivan kuten edustaja Hoskonen jo omassa puheenvuorossaan toi esille — niin kyllä rakentamisessa puurakentamisen edistäminen on ilmastoteko, jos mikä, ja myöskin silloin, kun otetaan rakennuksiin uusiutuvaa polttoainetta ja käytetään energiaa lämmitykseen ja niin poispäin. Se on tosi ilmastoteko, se asia.

Ja aivan kuten edustaja Hoskonen sanoi: nyt tätä laajennetaan, MAL-sopimuksia. Itse toivon, että MAL-sopimusten tyyppisiä sopimuksia laajennetaan koko Suomeen, sillä kyllä koko Suomessa tarvitaan rakennuksia ja rakentamista. Se työllistää myöskin koko Suomessa ihmisiä. Hyvä asia [Puhemies koputtaa] on myöskin tässä budjetissa, että korjausrakentamiseen panostetaan ja saadaan myöskin tukea sinne suunnitteluun.

Arvoisa puhemies! Ilmastotoimet parantavat suomalaisten arkea ja tukevat myös yritysten muutosta toimintaympäristön ollessa kovassa muutoksessa. Tässäkin kohdassa on helppo johtaa yhteen niin ilmastotoimia kuin myös työllisyyttä, ja jälleen se todistaa sen hienouden, mikä tässäkin budjetissa ja tässä hallitusohjelmassa on, että tullaan yli hallintoalojen keskustelemaan keskenään ja löydetään niitä eri toimia eri toimialoille niin, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa myöskin näihin ilmastotoimiin. Ilmastotoimien ei tarvitse tarkoittaa, että arki vaikeutuu, huononee tai kurjistuu. Sosiaalidemokraateille ilmastoviisas arki tarkoittaa toimivaa, parempaa arkea kaikille, jolloin hyvinvointi lisääntyy, vaikka päästöt pienenevät.

Mutta täytyy tähän loppuun vielä todeta, että kyllä Suomessa on pienet ongelmat, jos kokoomuksella aina vain kerta toisensa jälkeen on aiheena ministerien läsnäolo tässä salissa.

Arvoisa puhemies! Hiilineutraalisuus 2035 on tämän hallituksen iso tehtävä, ja turpeen osalta hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset: turpeen käyttö vähintään puolitetaan 2030 mennessä, seuraavalla vuosikymmenellä turpeen käyttö käytännössä tiettyjä erityistapauksia lukuun ottamatta loppuu, ja ensi kesän budjettiriiheen mennessä valmistellaan verouudistus, jonka avulla muun muassa varmistetaan, että nämä tavoitteet toteutuvat. Nyt on ymmärrettävä meidän ihan kaikkien aivan riippumatta siitä, olemmeko hallituksessa vai oppositiossa, että ilmastonmuutoksen hillintä on niin suuri tehtävä, että kaiken talouspolitiikan, kaiken teollisuuspolitiikan, kaiken työllisyyspolitiikan ja kaiken liikennepolitiikan on oltava myös ilmastopolitiikkaa tästä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia oikein paljon. Täytyy oikeastaan ministerille toivottaa voimia, koska hallitusohjelma on aika kunnianhimoinen, ja myöskin budjetti, siltä osin, mitä tavoitteita on asetettu. Kaikki eivät tietysti hetkessä toteudu, vaan se vie aikaa. Paljon on selvitettävää ja työstettävää, mutta olemme tietysti mukana siinä työssä.

Erityisen hienoa liittyen jo sisäministeriöön, jota käsiteltiin, on poliisien lisämäärä, mutta kuten lakivaliokunnan puheenjohtaja totesi aikaisemmin, koko prosessista on kyse ja siitä, miten se vaikuttaa myös täällä oikeusministeriön hallinnonalalla.

Täällä on puhuttu ulosotosta ja muusta, ja jatkaisin vielä kysymyksiä tästä: onko ajatuksia edelleen pikavippeihin? Edellisen oikeusministerin aikaanhan pikavippilainsäädäntöön puututtiin, mutta siellä on edelleen ongelmia, joihin pitäisi puuttua.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin parafiinipolttoaineen lähtökohta on 70 prosenttia fossiilista — eli tämä siihen.

Mutta todellakin tämä on hieno budjetin pohja. Todellakin kehuttavaa, että on satsattu luonnonsuojeluun, aivan loistavaa näin ja myös näen, että tässä on paljon kiertotalouteen, cleantechiin kuuluvia asioita. Toivoisinkin, että esimerkiksi sana ”jäte” voitaisiin tässä vaiheessa hukata ja tehdä siitä ”uusioenergia” tai ”käyttöenergia” tai ”käyttömateriaali” ja ottaa uuteen kiertoon. Meillä on erinomaisia cleantech-yrityksiä.

Kysynkin tässä vaiheessa, että kun ulkomaille mennään tekemään näitä hyviä töitä, muun muassa Kiinaan optimoimaan kivihiililaitoksia, niin saataisiinko se hiilikädenjälki tänne Suomeen?

Toinen asia on, kun täällä ehkä maatalouttakin on syytetty turvepelloista tai muista, mutta meidän täytyisi ihan oikeasti katsoa suomalaisen ruuan puolesta se, kuinka paljon maataloudessa me voimme vahvistaa maan ja pellon hiilinieluja ja sitä kautta tuoda myös suomalaisille ja [Puhemies koputtaa] suomalaiselle ruualle lisää arvostusta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen käytti hyvän puheenvuoron [Hannu Hoskonen pyytää vastauspuheenvuoroa] — ja se varulta jo nousi seisomaan — edustaja Hoskonen käytti hyvän puheenvuoron puurakentamisesta. Itse en välttämättä niinkään tämmöisen puukerrostalon hirveä kannattaja ole, mutta minun mielestäni hallitus voisi osoittaa tukea sille, että peruskouluja, päiväkoteja ja näitä alettaisiin rakentamaan suomalaisesta hirrestä, koska tämä on oman kokemukseni mukaan semmoinen materiaali, jolla pystytään rakentamaan semmoisia turvallisia rakennuksia, joihin kaikista vähiten tulee mielestäni kosteusongelmia. Tämä on sellainen asia, mihinkä hallitus voisi kiinnittää huomiota ja ohjata kuntia suoralla, pienellä avustuksella rakentamaan hirsirakennuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin, aivan erinomainen puheenvuoro. Puurakentaminen Suomessa osataan. Ajatelkaapa, satoja vuosia olemme rakentaneet talomme puusta, mutta betoniaikakausi on vienyt sitten siihen, että puurakentaminen on jäänyt unholaan. Mutta käykääpä katsomassa vaikka Kuhmossa uutta koulukeskusta, taikka Joensuun Kiihtelysvaarassa, siellä on koulu rakennettu puusta. Moni, moni rakennus nousee tänä päivänä puusta. Joensuussa on 14-kerroksinen kerrostalo, joka on rakennettu puusta, asukkaat varmaan ovat jo muuttaneet. Tänne Espooseen nousee nyt suomalaisista elementeistä koottava korkea, muistaakseni 13-kerroksinen puukerrostalo. Elikkä meillä osaaminen on jo. Asenne, että meillä betoni olisi ainoa vaihtoehto, on vanhanaikainen. Mutta sitten mitä tulee vielä tähän metsien käyttöön: Jos me haluamme puusta rakentaa, niin meidän on pidettävä huoli siitä, että metsät ovat kunnossa. Katsokaapa, mitä Saksassa tapahtui, kun metsiä ei hoidettu. Paras ilmastoteko on pitää metsät kunnossa, harventaa niitä, silloin saadaan sitä tukkikertymää. Näitä puutaloja ei risuista rakenneta eikä tikuista rakenneta. Siihen tarvitaan kunnon tukkia. Metsämiehenä voin vakuuttaa, [Puhemies koputtaa] että siihen muuta keinoa ei ole.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä aikaisemmassa keskustelussa nostin jo esiin tämän Sierilän kysymyksen ja Kemijoki Oy:n suunnitelmat rakentaa uutta vesivoimalaa Suomeen. Ministeri Paatero kunnioitti kysymystä niin paljon, että ohitti sen täydellisesti, joten kysyn nyt teiltä, ministeri Ohisalo: Miten hallitus aikoo yhteensovittaa vesilain uudistamisen ja uuden Sierilän voimalaitoksen Kemijokeen? Näettekö tässä mitään ristiriitaa, ja miten aiotte asian korjata?

Arvoisa puhemies! Tarkoitus ei tietenkään ole pizzan- ja kebabinpaistajista puhua ikävään sävyyn. Tämä ei ole moraalinen eikä kulinaristinen kannanotto, vaan taloudellinen [Mika Karin välihuuto] eli on tarkoitus puhua siitä, minkälaisesta maahanmuutosta Suomelle on mahdollisesti hyötyä. Mutta tänään olen useaan kertaan täällä kuullut nimenomaan keskustalaisten edustajien puoltavan työperäistä halpamaahanmuuttoa. Olenkin ihmetellyt, että ajatteko te mahdollisesti tällä hallituskaudella samanlaista systeemiä kuin joissakin EU-maissa, muun muassa Espanjassa, jossa laittomat maahanmuuttajat nimenomaan tekevät kaikki maatalouden työt, muun muassa venezuelalaiset espanjalaisilla tomaattipelloilla. Aikooko keskusta saada autioituvalle maaseudulle kenties väestön ulkomailta?

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön pääluokassa on monia hyviä asioita, niin kuin tämä moneen kertaan mainittu 100 miljoonan euron lisäys luonnonsuojeluun, mistä puolet on pysyvää rahoitusta. Erikseen kiitos esimerkiksi vaelluskalojen osalta pienestä 6 miljoonan lisäyksestä, millä saadaan kyllä paljon hyvää aikaan.

Mutta haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä kahta yksityiskohtaa:

Ensimmäinen koskee soidensuojeluohjelmaa, joka täällä jo nousi esille. Olen ymmärtänyt ympäristöministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseeni, että tämä soidensuojeluohjelma aiotaan toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Onko todellakin näin? Tämä on selkeä suunnanmuutos vihreiden aikaisempiin näkemyksiin.

Haluaisin vielä varmistaa myös sen, millä tavalla tämän hallituksen tavoitteisiin sopii se, että tässä tilanteessa ympäristöjärjestöiltä leikataan 200 000 euroa.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministerille vastauspuheenvuoro, 3 minuuttia. — Olkaa hyvä.

Kiitos, arvon puhemies! Kiitos arvon edustajille hyvistä näkemyksistänne ja kysymyksistänne.

Ensinnäkin edustajille Multala ja Laakso — turpeeseen liittyvä kysymys: Ensi keväänä kehysriihessä, ja oikeastaan jo nyt ennen sitä, käynnistetään energiaverotuksen kokonais-uudistus, jonka osana tarkastellaan myös turpeen verokohtelu, ja hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Eli tämä hallitus tulee asiassa toimimaan. [Eduskunnasta: Asiallinen vastaus!]

Lisäksi edustajille Kiuru ja Elo — kysymykset kansallispuistoista, kiitos siitä: Ensinnäkin, mitä konkreettista tehdään nyt, niin täydennetään olemassa olevaa kansallispuistokokonaisuutta, perustetaan vähintään yksi uusi kansallispuisto, ja lisäksi selvitetään myös yhden uuden kansallispuiston perustamista. Tästä lähdetään, tässä on toki jo yhdelle kaudellekin tekemistä. Ja kiitos siitä, että tässä salissa huomataan se tärkeys, että tämä 100 miljoonaa euroa lisärahaa todella on suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle erittäin tärkeä panostus.

Edustajalle Torniainen: MAL-sopimuksista ylipäätään hyvä huomio, ja olen samaa mieltä siitä, että käytäntöjä pitää laajentaa siinä, että yhdessä otetaan ilmastotavoitteet huomioon, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, ja nythän sitten käytäntöä todella laajennetaan uusiin kaupunkeihin, muun muassa Jyväskylää, Lahtea, Kuopiota tulee mukaan.

Edustaja Malmille: Erittäin hyvä huomio tästä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta. Ajattelen, että se on yksi keskeisimmistä asioista, jonka täytyy puhuttaa poliitikkoja puoluerajat ylittäen tästä eteenpäin aina. Ilmastotoimia ei voida tehdä niin, että ne maksatetaan kaikista pienituloisimmilla ja vaikeimmassa asemassa olevilla ihmisillä. Tämän vuoksi hallitus on sitoutunut muun muassa oman talousneuvostonsa puitteissa tekemään oikeudenmukaisen siirtymän politiikkaa, eli pohdimme jatkuvasti yhdessä niitä keinoja, millä kompensoidaan vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille esimerkiksi polttoaineveron korotuksia ja muita mahdollisia korotuksia, joita hallitus joutuu päästövähennystavoitteiden nimissä tekemään. Tämä on ihan keskeistä. Kaikkien täytyy olla mukana tässä, ja tähän tarvitaan myös kansalaisten laaja hyväksyntä.

Edustaja Marttiselle liikennepolitiikasta: Tämä hallitus panostaa raiteisiin, biokaasuun, toisaalta kolminkertaistaa sähköautoilun latausinfran tuet. Ja toki, mitä parafiiniseen tulee, kysehän on, niin kuin täällä edustajat aiemmin mainitsivat, pääasiassa fossiilisesta tuesta, joka on aiemmassa maailmantilanteessa ollut lähipäästöiltään parempi eli palanut puhtaammin, mutta teknologian kehittyessä on aika ehkä ajanut tästä tuesta ohi, ja kuten monen muunkin tuen osalta, niitä täytyy kriittisesti tarkastella. Hallitushan on sitoutunut budjettiriihessä siihen, että yritystukia jatkossa leikataan enenevissä määrin myös, eli nyt tarkastellaan koko se kolmen ja puolen miljardin paketti, mikä on olemassa. [Puhemies koputtaa] — Jatkanko seuraavalla kierroksella?

Hiilinielujen vahvistamisesta: Erittäin hyvä huomio, sitä työtä täytyy tehdä ihan kaikkialla, missä pystytään: metsät, pellot, suot. Sitä työtä on toisaalta tehtävä myös esimerkiksi tutkimuksen saralla, että tiedetään, mistä parhaalla tavalla saadaan hiilinieluja kasvatettua, ja se on yhteinen tavoite siinä missä päästövähennystavoitteet myös. Nämä molemmat toimet ovat keskeisessä roolissa.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Onko vielä monta? Jatketaan nyt saman tien vielä, jos vielä joku kysymys on.

Edustaja Honkonen. [Hannu Hoskonen aloittaa pitämään puhetta] — Honkonen. [Hannu Hoskonen: Anteeksi, tuli väärä!] — Sitä sattuu.

Kiitos, rouva puhemies! Tosiaan tämä yhden konsonantin ero allekirjoittaneen ja edustaja Hoskosen välillä joskus hämmentää.

Mutta tosiaan ensinnäkin tähän kokoomuksen liikennepolitiikkaan: Minun mielestäni on hupaisaa, kuinka te nostatte tätä parafiinisen dieselin veroedun poistamista, koska teidän omassa ohjelmassanne oli autoveron poistaminen kokonaan, mikä olisi ollut merkittävä tulonsiirto kaikista varakkaimmille kaikista suurikulutuksisimpien autojen hankkimiseen, ellen sanoisi, jopa ökyautojen hankkimiseen. Hyvä, että tosiaan nyt tällä linjalla ei olla.

Tosiaan tässä budjettiesityksessä on monia merkittäviä asumisen laatua parantavia esityksiä niin kasvukeskuksissa kuin myös väestöä menettävillä alueilla. On oikeudenmukaista, että asuminen kehittyy hyvään suuntaan, asumisen laatu kehittyy kaikilla suomalaisilla hyvään suuntaan. Se on vastuullista asuntopolitiikkaa, ja juuri sellaista tämä hallitus tekee.

Kiitoksia ministerille asiallisista ja erittäin asiantuntevista kommenteista [Puhemies koputtaa] liittyen näihin aikaisempiinkin kysymyksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Pakko on ottaa tuohon kantaa. Meinaan, että yrittääköhän nyt keskustalainen väittää, että se on ökyilyä, kun ostaa rekan, millä rupeaa ajelemaan maantiellä, kalustolla, vaikka puita metsästä, sieltä teidänkin syrjäkyliltä. [Petri Honkonen: Henkilöautolla!] — Joo, mutta joka tapauksessa liittyy samaan asiaan.

Arvoisa puhemies! Tulkoon se vielä täältäkin selväksi edustaja Laaksolle ja Multalalle: turpeesta luovutaan vaiheittain pitkän siirtymäajan jälkeen, niin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu.

Asuntopolitiikka jää tietysti tänään hiukan vähemmälle, koska vastuuministeri on tärkeässä tehtävässä, ja minäkin kiitän siitä, että ministerille tuuraaja löytyi joka tapauksessa ja tämä ympäristöministeriön hallinnonalakin käsitellään. Haluan tuoda esiin sen, että hallituksen asuntopolitiikassa korostuu jatkossa vahvasti vastuullisten julkisten toimijoiden ja julkisen sektorin rooli. Kestävä kaupunkikehitys ‑ohjelmaa jatketaan ja korjausavustuksiin budjetista ja asuntorahastosta suunnataan yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa ja vuokra-asuntojen talousongelmien ehkäisyyn suunnataan miljoona euroa.

Mitä sitten tulee tähän asunnottomuuden puolittamiseen, niin ehkä siitä ministerille sellainen kysymys, koska ensi viikolla taas monilla kaupunkialueilla vietetään näitä asunnottomien yö- ja iltatilaisuuksia, valitettavasti: mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla tätä asunnottomuutta tullaan tämän hallituksen aikana poistamaan?

Arvoisa rouva puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii systeemitason muutosta kaikilla hallinnonaloilla. Hallitus leikkaakin ympäristölle haitallisia tukia ja uudistaa energiaverotusta.

Ensi vuonna tullaan ympäristöministeriön hallinnonalalla käynnistämään mittava energiaremonttien tukeminen, kuten ministeri Ohisalo kertoi. Tämä on tärkeää, sillä rakennusten lämmitys muodostaa merkittävän osan rakennetun ympäristön ilmastopäästöistä. 20 miljoonan tukea voidaan käyttää energiatehokkuuden parantamiseen ja lämmitystavan muutokseen. Esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön, lämmön talteenotto, aurinkopaneelit ja -keräimet ovat hyviä tapoja taloyhtiöille säästää energiaa ja samalla kustannuksia. Pikaisen laskutoimitukseni perusteella kolmen vuoden aikana 100 miljoonalla voidaan tukea jopa tuhansien taloyhtiöiden ilmastotekoja.

Puurakentamisen suhteen ollaan myös ottamassa uusi vaihde päälle muun muassa korotettujen MAL-avustusten kautta ja puurakentamisohjelmaa toteuttamalla. Kiitos niistä.

Arvoisa puhemies! Jos hallituksen tavoitteena on vähentää päästöjä, niin kyllä minä ihmettelen, että miksi ihmeessä te leikkaatte tätä parafiinisen dieselin tukea. Te nostatte tällä uusiutuvan dieselin hintaa, jota meillä tuolla Itä-Uudellamaalla tuotetaan. Yhä harvemmalla suomalaisella on tämän jälkeen varaa valita tämä kestävämpi polttoaine — siis kiitos tämän hallituksen ”ilmastotoimien”.

Toiseksi minä haluan kysyä nyt hallituksen kantaa ydinvoimaan. Ympäristöministeri Mikkonen on antanut tästä hämmentäviä lausuntoja tuolla Euroopan parlamentissa, ja kaipaisin tähän nyt hieman täsmennystä. Peräänkuuluttaisin erityisesti sitä, että tuo ydinenergialainsäädäntö saataisiin uudistettua sillä tavalla, että Suomessa tulevaisuudessa saataisiin hyödynnettyä tällä hetkellä valmisteilla ja kehitteillä olevia pienreaktoreita, joilla pystytään todennäköisesti merkittävästi vähentämään [Puhemies koputtaa] muun muassa kaukolämmöntuotannon päästöjä, jotka ovat Suomessa erityinen ongelma.

Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaari mainitsi tässä perhevapaauudistuksen, ja olitte ministeri Pekosen kanssa samaa mieltä siitä, että nyt se varmasti etenee vauhdilla.

Jag och SFP är också glada över att familjeledighetsreformen nu äntligen går framåt. Det är viktigt, inte bara för jämställdhetens skull utan framför allt för barnens skull, att ha möjlighet att vara tillsammans med båda föräldrarna en längre tid under den viktigaste uppväxttiden. Det är av största vikt för barnets utveckling och välmående.

Sitten haluan kiittää hallitusta toisestakin asiasta, josta iloitsen, ja se on, että paperittomien välttämättömät terveyspalvelut taataan. Se on hallitukselta humaani ja oikea teko.

Arvoisa puhemies! En nyt tiedä, kuka täällä puhuu pehmoisia, koska me emme ole missään vaiheessa väittäneet, että olisimme halunneet kieltää turpeen, edustaja Hoskonen. [Keskeltä: Kivihiilen kyllä!] — Kielsimme kyllä kivihiilen viime kaudella yhdessä teidän kanssanne, ja edelleen mielestämme se on ihan hyvä päätös.

Edelleen kuitenkin toistan sen, että kun ilmastotoimia tehdään, niiden tehokkuutta ei voi mitata niihin käytetyllä rahalla. Niiden tehokkuutta mitataan yhdessä vähentyneillä päästöillä ja vahvistuneilla hiilinieluilla. Kysynkin: kuinka paljon päästöt nyt vähenevät, kun parafiinisen dieselin tuki poistetaan? [Heikki Vestman: Hyvä kysymys!]

Sitten toinen kysymys kansallispuistoverkostosta. Äärimmäisen hyvä asia, että luonnonsuojeluun tulee se 100 miljoonaa. Meillä on kansallispuistoverkoston korjausvelka erittäin mittavalla tasolla, ja vaikka meillä on uusia tai kohtuullisen uusia kansallispuistoja, niissä on erittäin paljon vielä täysin rakentamatonta infraa, ja esimerkiksi Sipoonkorven kansallispuisto on edelleen kohtuullisen hajanainen. Onko suunnitelmia esimerkiksi sen kansallispuiston [Puhemies koputtaa] laajentamiseksi tai merellisten kansallispuistojemme laajentamiseksi?

Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikka meinaa jäädä täällä nyt aivan jalkoihin, niin palaan nyt hieman siihen. Hallitusohjelmassa linjasimme, että asumisen hintaa halutaan alentaa, ja tämä hallituksen budjettiesitys on konkreettinen askel siihen suuntaan. Tärkeimpinä asioina pidän kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrän kasvattamista ja ilolla tervehdin myöskin puurakentamisen ja energiaremonttien tukemista. Ne ovat myös ilmastotekoja.

Lisäksi pidän erittäin tärkeänä tavoitteena asunnottomuuden poistamista ja sisäilmaongelmista kärsivien auttamista. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asumisen kalleus sekä kohtuuhintaisten asuntojen riittämättömyys hankaloittavat ihmisten elämää. Monilla asuminen vie tuloista aivan liian suuren osan. Siksi toivoisin, että myös Helsingin seudun seuraava MAL-sopimus — maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus — saadaan vihdoin pian päättyvän sopimuksen jatkoksi sovittua, siis mahdollisimman pian. Osaisiko ministeri valottaa tätä?

Arvoisa puhemies! Olen mielenkiinnolla kuunnellut tätä energiakeskustelua, turpeeseen liittyvää ja kivihiileen. Tuolta länsirannikolta kun tulee, niin meillä on siellä kivihiilivoimala, mikä nyt menee purkuun, ja sitten on Kristiinankaupungissa toinen, ja ne eivät kelpaa edes tehoreserviin. Kun siellä niitä ollaan myymässä ja mahdollinen käyttökohde on Kaukoitä, niin voisi kysyä, onko tämä tehty päätös, totaaliluopuminen kivihiilestä, kuinka järkevä, jos ne eivät kelpaa edes tehoreserviin vaan puolessavälissä elinkaarta oleva laitos myydään muualle, missä se sitten kuitenkin tupruttaa, kun meillä se ei kelpaa edes tehoreserviin.

Minä kysyisinkin hallitukselta: miten hallitus huomioi huoltovarmuuden energiatuotannossa, kun kivihiili‑ ja turvetuotanto ajetaan alas, ja miten se sopii työllisyystavoitteisiin, kun menetetään jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja?

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan toivon, että maakunnan kokoomuslaiset seuraavat tätä keskustelua, niin kivihiilenmustaa keskustelua täällä on, [Sari Multala: Häh?] niin maakuntien työpaikkoja alasajavaa keskustelua kokoomuksen puolesta, mutta jatkakaa, jatkakaa, minä kannustan siihen oikein lujasti.

Tähän budjettiin liittyen: Ne hyvät asiat, mitä täällä on, ovat erityisesti kiertotalouteen liittyviä. Jos me haluamme sekä ehkäistä ilmastonmuutosta että me haluamme myöskin ympäristöämme parantaa, niin kiertotalous on yksi keskeisimmistä tekijöistä siihen. Kun puhutaan energiasta, jätteenpoltosta, jätteenkäsittelystä, niitten jakeitten uudelleenkäytöstä, vaatteiden kierrätyksestä tai materiaalien kierrätyksestä, niin kaikkeen tähän liittyen kiertotaloudessa me olemme saavuttaneet paljon. Jos me haluamme globaalisti ilmastonmuutosta taklata, niin tämä on meidän parhaimpia vientivalttejamme: viedä sitä osaamista kiertotaloudesta, mitä me olemme Suomessa kehittäneet muun muassa Kiinaan ja muuallepäin Aasiaa.

Arvoisa puhemies! Viime hallitus ja silloinen valtiovarainministeri Orpo laittoivat liikkeelle kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta. On hyvä, että uusi hallitus on jatkamassa tätä käytäntöä. Kestävää kehitystä ja ilmastoasioita voi ja tulee edistää eri hallinnonaloilla, ja tähän liittyen kysyisin: onko ministerillä mahdollisuus liikkua myöskin oman vastuualueensa ulkopuolelle, koska tämä kenttä on kuitenkin rajallinen ja esimerkiksi näitä ilmastotavoitteita pitää viedä eteenpäin monella hallinnonalalla?

Sitten on pakko myöskin kommentoida vielä tätä ministerin läsnäoloa. Mielestäni sillä on väliä. Kyse ei ole vain tästä päivästä. Tälle viikolle on varattu ajat eri ministerien budjettiasioitten käsittelylle tässä salissa, ja on pakko kysyä, miten tärkeänä hallitus pitää viime viikkoinakin vahvasti puhuttaneita ilmastoasioita, kun ympäristö‑ ja ilmastoministeri ei ole ollut paikalla viime viikkoina kyselytunneillakaan opposition haastateltavana ja ilmastokeskustelu on sen myötä kuihtunut ja kyselytunnilla jopa estynyt. Toimia vaaditaan nyt, jotta me emme jätä meidän lapsille ja lapsenlapsille ilmastovelkaa. [Puhemies koputtaa] Ministerin tulisi pyrkiä olemaan paikalla, ja sikäli [Puhemies: Aika!] pidän valitettavana, että ensin tällekään tilaisuudelle [Puhemies: Aika!] ei ollut järjestetty paikkaa.

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että tässä ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistuminen on huomattavasti kalliimpaa ja kohtalokkaampaa kuin mikään muu työpaikkoihin tai talouteen kohdistuva uhka, mitä täällä on nostettu esiin. Siinä tarvitsemme myös kansainvälistä yhteistyötä, ja minusta on todella hienoa, että ympäristö‑ ja ilmastoministeri Mikkonen on juuri parhaillaan käyttämässä koko EU:n ääntä, jotta tätä ilmastonmuutosta saadaan kansainvälisesti, globaalisti yhdessä ratkaistua. Minusta sen kritisoiminen on hieman erikoista.

On hienoa, että kokoomuksen ilmasto‑ ja ympäristöherätyksen saanut siipi sparraa hallitusta entistä nopeampiin ja tehokkaampiin ilmastotoimiin. Opposition tuki on tähän ehdottomasti tervetullutta, koska meitä kaikkia tarvitaan näiden kriisien ratkaisemisessa. Mutta on kyllä ihan hyvä, että hallituksen ilmastotavoitteet eivät nojaa yksinomaan opposition neuvojen varaan. Kun yhdet kokoomuksen edustajat puhuvat kauniisti ympäristöstä, toiset tuntuvat eri keskusteluissa vastustavan kaikkea ympäristön ja ilmaston tilaa parantavia toimenpiteitä. Jos hallituksen pitäisi ammentaa viisautta [Puhemies koputtaa] vain opposition evästyksistä, niin se ei tämän sekamelskan keskellä olisi kyllä kovin helppoa.

Arvoisa puhemies! Sisäministeri tarjoaa hyvin usein vastaukseksi sisäiseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, että poliisin määrää lisätään, olkoon sitten kyse maahanmuutosta, liikenteen valvonnasta, huumausainerikoksista tai vaikkapa ennaltaehkäisevästä toiminnasta, ja näin vastasitte myös kirjalliseen kysymykseeni liikennekuolemien vähentämisestä.

Poliisin työtehtäviä on kuitenkin lisätty siirtämällä muun muassa tuomioistuimen tehtäviä poliisin hoidettavaksi sakkolakiuudistuksen myötä ja rikosperusteisten ajokieltopäätösten osalta. Ensimmäistäkään henkilötyövuotta ei kuitenkaan ole tullut paikkaamaan tätä tilannetta, vaikka tuomioistuimen puolelta henkilötyövuosia on kadonnut aika paljonkin — aikamoinen taikatemppu. Tämä on vain yksi esimerkki tilanteesta.

Totuus on, että tämä lisäys sulaa olemassa olevaan rajuun resurssipulaan. Miten voitte kuvitella, että se riittää vastaukseksi joka kysymykseen ja joka paikkaan?