Suullinen  kysymys   yksityislääkärikäynnin  Kela-korvauksen  korottamisesta   (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys talouskasvun vauhdittamisesta (Antti Kaikkonen kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kun hallitus kokoontui budjettiriiheen, niin pääministeri taisi todeta siellä, että ”täällä ei rahaa jaeta”. Ja kun hallitus tuli budjettiriihestä, niin kaikkien hämmästykseksi siellä on ainakin yksi kohde, johon kyllä tuntuu riittävän rahaa. Se on yksityisen terveysbisneksen tukemiseen tarkoitettujen Kela-korvausten nostaminen. Kun nyt vuoden ajan olette tätä lisärahaa sinne jakaneet, samalla kun muualta leikataan, niin nyt on nähty tämän vuoden aikana, mikä siellä on tulos. Hoitojonot eivät ole lyhentyneet. Olette saaneet murskakritiikkiä erittäin laajasti asiantuntijoilta ja hyvinvointialueilta — jopa Lääkäriliitto viime maanantaina sanoi, että tämä olisi nyt peruttava. Ymmärrän, että nämä tahot, joille tämä raha ohjautuu, ovat teitä kovin lähellä, mutta eikö teidän kannattaisi kuunnella tätä kritiikkiä?

Ja kun samaan aikaan ministeri Juuso on pidentämässä hoitojonoja terveyskeskuksissa jopa kolmeen kuukauteen, niin kysyn teiltä, ministeri Juuso: miksi on tärkeää, että hyvinvoivat, varakkaat ihmiset pääsevät entistä nopeammin hoitoon, [Puhemies koputtaa] samalla kun te pidennätte hoitojonoja julkisissa terveyskeskuksissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En ota kantaa tuohon Kela-korvausasiaan, koska se on toisen ministerin salkussa. Mitä tulee hoitojonoihin, niin hoitojonothan ovat lyhentyneet todella paljon tällä hetkellä. Sillä, että se maksimiaika säädetään siihen kolmeen kuukauteen, me palaamme siihen tilanteeseen, mikä meillä oli reilu vuosi sitten, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] eikä meillä silloinkaan kovin suurta hätää ollut.

Ratkaisevinta siinä hoitoonpääsyssä on se hoidon tarpeen arviointi, mikä tehdään jokaisen potilaan kohdalla erikseen, ja se arviointi on se, mikä ohjaa sitä hoidon tarvetta ja sitä, kuinka nopeasti pääsee lääkäriin, kuinka nopeasti pääsee jatkohoitoon, ja nimenomaan vaikuttaa siihen hoidon jatkuvuuteen. On paljon tehokkaampaa panostaa niihin potilaisiin, jotka oikeasti, nopeasti tarvitsevat hoitoa, ja heidän jatkohoitoonsa. Tällä pystytään ihan varmasti ehkäisemään se sairauksien paheneminen [Aki Lindén: Miksi viedään rahat?] ja siitä johtuvat kustannukset.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Kysymyksen sisällön perusteella annan vastauspuheenvuoron myös ministeri Grahn-Laasoselle. Olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanin kysymykseen: Meitä lähellä ovat suomalaisten asiat, ja Kela-korvauksia sai viime vuonna puolitoista miljoonaa suomalaista. Niillä helpotetaan ihmisten hoitoonpääsyä monikanavaisesti. Meillä on julkinen terveydenhuolto, hyvinvointialueet, joille ensi vuonna rahoitus kasvaa 2,2 miljardia euroa. Meidän kokonaisrahoitus hyvinvointialueille on noin 26 miljardia euroa, ja Kela-korvausten osuus ensi vuoden budjetissa on 70 miljoonaa, eli tämä on pieni murunen tästä kokonaisuudesta.

Se, mitä tavoittelemme, on tietysti se, että Kela-korvaukset kanavoituisivat mahdollisimman vaikuttavasti. Tähän asti ollaan jouduttu operoimaan voimassa olevan lain nojalla, mutta hallitushan on jo ohjelmassaankin tuonut esiin sen, että valmistelemme uutta Kela-korvausmallia, jossa pyritään vahvempiin vaikutuksiin. Tämä ollut kritiikki on tunnistettu erinomaisen hyvin, ja me teemme vielä merkittäviä muutoksia lausunnolla olleeseen versioon, niin että saamme Kela-korvauksista aidosti vaikuttavan työkalun suomalaisten parhaaksi, helpottamaan hoitoonpääsyä ja auttamaan ihmisiä tilanteessa, [Puhemies koputtaa] jossa meillä on hyvinvointialueilla erittäin paljon jonoja. [Mauri Peltokangas: Loistava vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä moni suomalainen jää kysymään, että kun tämä Kela-korvauksiin laitettava lisäraha, puoli miljardia vaalikaudessa, on niin pieni raha, että siitä ei tarvitse välittää, ja sitten kun ministeri Juuso on pidentämässä tavallisten suomalaisten hoitojonot jopa kolmeen kuukauteen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei nyt oikein lähde!] millä te olette säästävinänne 120 miljoonaa, niin se on niin iso raha, että se on pakko leikata sieltä hyvinvointialueilta pois, niin eihän tässä ole mitään logiikkaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja lopputulos on se, että heidän, jotka ennestäänkin käyttävät yksityistä terveydenhuoltoa, tukensa sinne kolminkertaistuu ja samaan aikaan tavallisten suomalaisten hoitojonot pitenevät.

Kysyn nyt vielä kerran ministeri Juusolta: Kun te olette siis pidentämässä hoitojonot ja ottamassa ne rahat vielä pois, mikä tarkoittaa vähemmän hoitajia ja vähemmän lääkäreitä, niin eikö niitä rahoja tarvittaisi siellä hyvinvointialueilla, terveyskeskuksissa, jotta ihmiset pääsisivät hoitoon, niin ettette te romuttaisi tätä hoitotakuuta, [Puhemies koputtaa] jota te juuri äsken tuossa kehuitte? [Mauri Peltokangas: Kaksi miljardia tulee lisää! Eikö demareille riitä mikään?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistutan jälleen kerran, että hyvinvointialueille menee ensi vuonna 2,2 miljardia euroa lisää rahaa. Muistutan myöskin siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista eli he voivat käyttää sen haluamallaan tavalla. Se tarkoittaa myöskin sitä, että se 96 miljoonaa, mikä hyvinvointialueilta lähtee pois tämän hoitotakuun myötä, ei välttämättä näy siinä hoitoonpääsyssä, koska hyvinvointialueilla on mahdollisuus käyttää sitä myöskin muuhun. Kun se raha hyvinvointialueille annettiin, ei sitäkään tarkisteta, käytetäänkö sitä nimenomaan juuri tähän tarkoitukseen. Yleiskatteellinen rahoitus, itsehallinto — siinä se.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se on totta, että hoitoon on nyt päästy hyvin, kahdessa viikossa noin 90 prosenttia kansalaisista on päässyt hoitoon. [Juho Eerola: Niistä, ketkä hakeutuu!] Nyt ollaankin huolissaan siitä tulevaisuudesta, [Eduskunnasta: Tehän te soten teitte!] pääseekö jatkossakin ajoissa hoitoon. Se huolettaa tällä hetkellä varsinkin kuntalaisia.

Nyt kun hoitotakuun myötä viedään myös 121 miljoonaa euroa rahaa näiltä hyvinvointialueilta, niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että ne rahat viedään lääkäreiden ja sairaanhoitajien palkkarahoista. [Ben Zyskowicz: Sehän riippuu hyvinvointialueiden päättäjistä!] Tämä huolestuttaa nyt, kun samalla laitetaan 500 miljoonaa euroa Kela-korvauksiin, ja nyt vuoden jälkeen olemme jo huomanneet, että sillä hoitojonoja ei ole lyhennetty. Oletteko, ministeri, aidosti sitä mieltä, ettei tämä 500 miljoonaa euroa auttaisi hyvinvointialueita tässä vaiheessa, jotta hoitojonot pystyttäisiin pitämään myös jatkossa lyhyinä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei ole mitään 500:aa miljoonaa, vaan ensi vuoden budjettiin on varattu näihin Kela-korvauksiin 70 miljoonaa euroa. [Välihuutoja vasemmalta] 500 miljoonaa on se kokonaissumma, joka kertyy neljän vuoden aikajaksolta [Krista Kiuru: Kyllä, kyllä!] ja joka sisältää vakuutettujen osuuden. Eli se valtion osuus tästä kokonaisuudesta on se 335 miljoonaa neljän vuoden aikana.

Haluan nyt muistuttaa mittakaavassa jälleen siitä, että puhutaan todella pienestä osasta koko sote-rahoitusta. Meidän sote-budjettimme pääpaino on ylivoimaisesti hyvinvointialueiden tilanteessa. Tämä hallitus lisää ensi vuoden budjetissa 2,2 miljardilla hyvinvointialueiden rahoitusta — eli merkittävä lisäys, koska meillä palveluntarve kasvaa ikääntyvälle väestölle.

Haluaisin tältä salilta kysyä — kättä pystyyn: Kuka esimerkiksi vastustaa sitä ajatusta, että ensi vuonna hedelmöityshoitoihin käytetään Kela-korvauksia, tai sitä, että naiset pääsevät gynekologipalveluihin, joita julkinen palvelu ei tarjoa, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] tai hammaslääkäriin, suun terveydenhuoltoon, johon julkiselta on vaikea saada aikoja? Vastustatteko te sitä, että käytämme Kela-korvauksia esimerkiksi näille puutealueille? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän hillitsemään hälinää salissa. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se iso ongelma on se, mikä me ollaan nyt jo huomattu, että Kela-korvausten nosto ei tuo uusia ihmisiä sinne yksityiselle. [Ben Zyskowicz: Siksi systeemejä muutetaan!] Ja kun mietin vaikka nuorten mielenterveyttä, niin psykiatrille pääseminen on vaikeata, ja jos sinne menet, niin se yhden kerran lasku voi olla vaikka kaksisataakahdeksankymppiä, ja Kela-korvaus siitä on joitakin kymppejä. Se sama raha oltaisiin voitu sijoittaa siihen, että nuorten olisi helpompi päästä hoitoon hyvinvointialueilla. Tämä on se ongelma. Sitä ei voi kiertää millään. Se, että ne rahat laitetaan sinne yksityiselle psykiatrille — ja se on ikävää, että psykiatrit ovat kaikki kohta yksityisellä — ei paranna sitä ison osan väestöä, nuorten, asemaa. Onko tämä teidän mielestänne oikeasti fiksu asia esim. nuorten mielenterveyteen? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus satsaa enemmän kuin koskaan ennen nimenomaan nuorten mielenterveyspalveluihin. [Kokoomuksen ryhmästä: Älkää enää äänestäkö vastaan!] Meillä on tulossa alle 23-vuotiaille voimaan terapiatakuu, jonka puitteissa on mahdollista ilmaiseksi saada psykososiaalisia interventioita. Meille on myönnetty viime kevään kehysriihessä 500 000:n lisäraha nuorten chat-palveluihin. Nyt budjettiriihessä myönnettiin kaksi miljoonaa euroa walk-in-palveluiden laajentamiseen. Olemme myöskin pilotoimassa lastensuojelun hybridiyksikköä ensi vuonna. Olemme uudistamassa lastensuojelulakia. Näin paljon ei ole yksikään hallitus tehnyt ennen meitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Politiikka on arvovalintoja. Me keskustalaiset emme olisi leikanneet hyvinvointialueiden rahoitusta, vaan olisimme antaneet niille aidon työrauhan aloittaa iso uudistus. Kela-korvausten miljoonapanostusten sijaan olisimme tukeneet rahapulasta kroonisesti kärsiviä hyvinvointialueita.

Hallitus määrää alueille jatkuvasti uusia säästötavoitteita, joten kehittämisen sijaan alueilla laaditaan koko ajan uusia säästölistoja: lopetetaan terveysasemia ja vähennetään vanhustenhoitopaikkoja. [Vilhelm Junnila: Kotikunta—maakunta-malli!] Iäkkäitä aviopuolisoita erotetaan toisistaan ja sijoitetaan jopa satojen kilometrien päähän toisistaan.

Arvoisa ministeri Juuso, mitä te vastaatte ikääntyneelle aviopuolisolle, joka ei 70 avioliittovuoden jälkeen pääse näkemään iäkästä puolisoaan? [Sari Sarkomaa: Ei kannata äänestää keskustaa!] Onko teillä rakentavia ratkaisuja, jotta hyvinvointialueilla ei tarvitsisi tehdä näin hulluja ja epäinhimillisiä päätöksiä? [Ben Zyskowicz: Tällaisenko soten te päätitte?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan tähän alkuperäiseen kysymykseen, ja kun sieltä ministeriaitiosta pyydettiin, että täältä vastattaisiin, niin kerron, miksi se teidän 30 miljoonan euron panostus ja koko vuoden 60 miljoonan euron panostus ei ole lisännyt yksityisiä lääkärikäyntejä. Se johtuu siitä, että kun tavallinen lasku yksityissektorilla on 150—180 euroa ja siihen kolmenkympin toimistomaksu päälle ja siihen laboratoriokulut ja siihen kuvantamiskustannukset, jos sellaisia tulee, niin se, että jos siitä saa kahdeksan tai kymmenen tai 15 tai 30 euron korvauksen, tarkoittaa käytännössä sitä, että se omavastuu on edelleen niin suuri, että se ei houkuttele käyttämään, jos suinkin on tarjolla julkisia palveluita. Siksi asian ydin on se, että miksi otatte pois hyvinvointialueilta sen 120 miljoonaa euroa, joka oli tarkoitettu, vaikkakin yleiskatteellisen rahoituksen osana, nimenomaan siihen perusterveydenhuollon vahvistamiseen.

Ja mitä tulee siihen 2 200 miljoonaan euroon, siitä 1 500 miljoonaa on kompensaatiota vuoden 23 alijäämästä ja muun kustannustason nousua. [Puhemies koputtaa] Mitään uutta lisää siellä ei ole.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä oppositio jälleen useissa puheenvuoroissaan esittää, että hallitus tekee leikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen. [Välihuutoja vasemmalta] Ensi vuoden osalta tämä hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus, joka siis on noin 30 prosenttia koko valtion budjetista, nousee 2,2 miljardia euroa. Se, että meidän sote-menot kasvavat, on tietenkin luonnollista meidän ikääntymiskehityksen vuoksi, mikä tulee nostamaan tulevaisuudessa entistä enemmän hoiva- ja terveysmenoja, mutta tämän osuus tästä kokonaisuudesta on varsin pieni.

Sen sijaan mitä tulee tähän, mihin edustaja Lindén viittasi, että korjataan tätä syntynyttä alijäämää, niin aivan totta, samaa rahaa se on, tismalleen samaa rahaa, jota valtio antaa hyvinvointialueille. Tämä uudistuksen kanssa, joka on edellisen hallituksen tekemä ja meille annettu, me yritämme selviytyä, ja siihen liittyy hyvin monenlaisia haasteita, mutta ajatus siitä, että me teemme sinne erillisiä leikkauksia, ei lainkaan pidä paikkaansa. Menokehitys, joka hyvinvointialueilla tälläkin hetkellä toteutuu ja edelleen jatkuu, on se, mihin meidän on myös kiinnitettävä huomiota. [Puhemies koputtaa] Tämä olisi jotenkin ymmärrettävää, mikäli palvelut tässä maassa olisivat priimaa, [Puhemies koputtaa] mutta kuten tiedämme, ne eivät ole. [Aki Lindén: JTS:ssä on lueteltu kymmenen eri leikkausta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Alametsä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Terapiaan pääseminen on kuin temppurata, ja nuori törmää apua hakiessaan byrokratiaan, hoidon tarpeen arviointiin ja hengenvaarallisiin jonoihin. Hallitus pahentaa tätä leikkaamalla opiskelija-asumisesta, toimeentulosta, koulutuksesta ja palveluista. Ministeri tässä lupaili tukea nuorille, mutta päinvastoinhan tehdään: terveydenhuollon hoitotakuuta pidennetään, lastensuojelun jälkihuollosta leikataan 24 miljoonaa, nuorisotyöstä neljä ja sote-järjestöiltä 80 miljoonaa. Jättileikkausten jälkeen hallituksen lupailemat pienet toimet ovat tippa vettä roihuavaan tulipaloon, vain murto-osa leikatusta.

Terapiatakuu on tarpeen. Miksi hallitus haluaa rajata sen vain alle 23-vuotiaisiin? Jos kerran terapiatakuu halutaan rajata vain nuorille, niin nuorisolainkin mukaan nuoria ovat alle 29-vuotiaat. Kysynkin teiltä, ministeri Juuso: miten hallitus varmistaa, etteivät nuorten mielenterveys ja hyvinvointivaltio romahda näistä leikkauksista, ja miten hengenvaarassa olevat saavat apua, kun he jäävät terapiatakuunkin ulkopuolelle? — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Te ette saaneet koko terapiatakuuta aikaiseksi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä 23 vuoden ikäraja on sellainen asia, mitä voidaan tietysti korottaa, jos huomataan, että se toimii ja jos rahaa löytyy lisää. Siihen on nyt budjetoitu 35 miljoonaa euroa vuosittain, koska me annamme tietysti rahaa, kun hyvinvointialueille tulee uusia tehtäviä. Huomautan, että alle 23-vuotiaille tämä palvelu on ilmaista ja sen saatavuus tulee huomattavasti paranemaan. Sitä ei myöskään koske kolmen kuukauden hoitotakuu, vaan heillä pysyy 14 vuorokauden hoitotakuu. Nimenomaan lasten ja nuorten osalta olemme alkaneet tehokkaisiin toimiin, mutta mikään ei kiellä hyvinvointialueita laajentamasta sitä myöskin vanhempiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pyytäisin, ministeri Juuso, teitä kiinnittämään huomiota kasvaviin hyvinvointi- ja terveyseroihin. Meillä Suomessa pienituloisilla verrattuna suurituloisimpiin on jopa kymmenen vuotta eliniässä eroa. Me olemme todella huolestuneita erityisesti näistä pienituloisista ja paljon palveluita tarvitsevista — miten he jatkossa saavat hoitoa?

Nyt te olette leikkaamassa hoitotakuuta, perusterveydenhuoltoa, vanhustenhoidosta, vammaispalveluista. Juuri kehitysvammaiset olivat yhteydessä erittäin huolestuneina tästä. Te leikkaatte näiltä ihmisiltä, mutta samaan aikaan te lisäätte yksityiseen terveydenhuoltoon 500 miljoonaa, ja tätä arvovalintaa me emme hyväksy emmekä ymmärrä.

Toivoisinkin, että perustelisitte tätä teidän arvovalintaa. Pidättekö huolestuttavana tätä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvua, ja mitä konkreettista teette näiden erojen kaventamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Korjaan ensin tämän väärinkäsityksen liittyen vammaispalvelulakiin ja vammaisille tarkoitettuihin palveluihin: Hallitus budjetoi niihin lisää rahaa yli 30 miljoonaa euroa sen entisen lisäksi, mikä vammaispalveluihin menee. [Juho Eerola: Hyvä, että tätä korjataan!] Vammaispalveluihin menee tällä hetkellä valtion budjetista noin kaksi ja puoli miljardia euroa, ja se tulee vielä nousemaan uuden vammaispalvelulain myötä. Emme todellakaan ole huonontamassa vammaisten palveluita. [Vasemmalta: Te säästätte 70 miljoonaa!]

Se, että pienituloisilla ja hyvätuloisilla on hyvinvointieroja, ei ole uusi asia. Se on ollut aina. Se, että ne ovat nyt nousemassa, on valitettavaa. Siihen tietysti yksi toimenpide, mitä me teemme, on ministeri Bergqvistin salkussa oleva Suomi liikkeelle ‑ohjelma, 80 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella, 20 miljoonaa per vuosi, laitamme Suomi liikkeelle ‑ohjelmaan, jonka puitteissa innostamme ja haemme toimintamalleja lisää, jotta liikunta lisääntyisi, koska sillä on suora yhteys myöskin terveyteen ja hyvinvointiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, kun teiltä eduskuntavaaleissa kysyttiin koulutusleikkauksista, niin te vastasitte: ”Päinvastoin erityisesti peruskoulu ja ammatillinen kaipaavat lisää resursseja.” Nyt teidän budjettiriihenne on puitu, ja yllättäen ammatillisesta koulutuksesta leikataankin 120 miljoonaa. 120 miljoonan leikkaus tarkoittaa sitä, että jopa 1 600 opettajaa laitetaan kilometritehtaalle ja koko ajan kasvavan työttömien joukon jatkoksi.

Arvoisa pääministeri Orpo, vielä viime vuonna te lupasitte, että hallitusohjelmakirjaukset eivät tarkoita sote-palveluista leikkaamista, mutta niin nyt tapahtuu. [Ben Zyskowicz: Ei tapahdu!] Vanhuspalveluista leikataan tuhannen hoitajan työpanos, hoitoonpääsyä vaikeutetaan ja sairaalaverkkoa karsitaan. Kysynkin nyt teiltä: eikö olisi aika perua nämä teidän tehottomiksi osoittautuneet puolen miljardin lahjat terveysfirmoille ja käyttää nämä rahat sen sijaan julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hyvää syyskauden alkua kaikille. — Tämä varmaan toistetaan täällä kymmeniä kertoja syksyn mittaan, kuten tehtiin jo kevätkaudella: Hallitus ei leikkaa sote- ja hyvinvointialueiden rahoitusta, vaan lisää sitä nyt tästäkin vuodesta ensi vuoteen yli kahdella miljardilla eurolla. Yhteissumma on 26 miljardia, ja sillä hyvinvointialueiden pitää pystyä järjestämään hyvinvointipalvelut. Se on iso työ. Tämä Suomen hyvinvointihistorian suurin uudistus on alkutaipaleella. Hyvinvointialueiden kanssa nyt tehdään töitä, että ne rahat saadaan riittämään ja ihmiset pääsevät hoitoon.

Mitä tulee tähän yksityiseen puoleen, jota nostatte esille, niin kuten ministeri täällä totesi, me tulemme suuntaamaan tämän 70 miljoonaa euroa tehokkaammalla tavalla. Kela-korvausmallia tullaan uudistamaan, ja se tullaan tuomaan eduskunnalle, niin että se todellakin parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa siihen, että ihmiset pääsisivät sujuvammin hoitoon ja ennen kaikkea [Puhemies koputtaa] että terveyden edistäminen paranee. [Timo Heinonen: Kuulostaa järkevältä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä pääministeri Purra... [Naurua — Antti Lindtman: No niin, sieltä se tuli! — Välihuutoja] — pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra ovat tuoneet esille, sote-rahoitus kasvaa yli kahdella miljardilla ensi vuonna, ja kokonaisuudessaan se on yli 26 miljardia. Kela-korvaukset, mistä täällä puhuttiin, ovat alle 0,5 prosenttia tästä kokonaissummasta, niin että laitetaan nämä oikeisiin mittasuhteisiin ja keskitytään täällä niihin oikeisiin asioihin, mihin täällä pitää todella vaikuttaa.

Tämä hallitus muun muassa panostaa lasten ja nuorten palveluihin turvallisuuden ja koulutuksen lisäksi ensi vuonna niin, että panostetaan päihteillä ja väkivallalla oirehtiville nuorille, nuorten huumekuolemien ehkäisyyn, lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen, harrastus- ja päivätoimintaan, perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattamiseen, oppimisen tukeen sekä lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseen. Näitä kaikkia tulee hallitus edistämään, [Puhemies koputtaa] ja nämä jos mitkä ovat vaikuttavia lapsiin ja nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä. [Vasemmalta: Lapset ja nuoret kärsivät eniten! — Pääministeri Purra vastaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — En erottanut tästä puheenvuorosta kysymystä, joten siirrymme seuraavaan kysyjään. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä hoitoonpääsyssä on kyllä hyvin outo arvovalinta, eikä vain arvovalinta, vaan myös hyvin konkreettinen kysymys kansalaisten terveydestä. Teillä on ollut, ministeri Juuso, punnittavananne yhtäältä edellisen hallituksen säätämä hoitotakuu ja nopeutunut hoitoonpääsy julkisissa peruspalveluissa ja toisaalta tämä vaalikauden aikana 500 miljoonaa euroa satsattava raha yksityiseen terveysbisnekseen, ja kummin te olette tässä valinneet? Te olette valinneet romuttaa tämän toimivan hoitotakuun, kasvattaa tavallisten kansalaisten hoitojonoja ja tukea varakkaiden ihmisten nopeampaa hoitoonpääsyä yksityisessä terveydenhuollossa, eikä tämä edes lyhennä niitä hoitojonoja. Lääkäriliittokin on kritisoinut tätä Kela-korvausten nostoa. Eikö nyt olisi aika peruspalveluista vastaavan ministerin puolustaa tavallisten kansalaisten hoitoonpääsyä, toimivaa hoitotakuuta ja hyvinvointialueiden rahoitusta? [Puhemies koputtaa] Aiotteko te arvioida pikaisesti uudelleen nämä Kela-korvaukset ja asettua puolustamaan hoitotakuuta hyvinvointialueille? [Ben Zyskowicz: Justhan pääministeri sanoi, että näin tehdään! Ettekö te kuunnellut?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni peruspalveluista vastaava ministeri puolustaa erinomaisesti peruspalveluja. Tämä hallitus ensi vuonna lisää hyvinvointialueiden rahoitusta merkittävästi johtuen ikääntyvän Suomen palvelutarpeen kasvusta. Samaan aikaan täällä kukaan ei voi sulkea silmiään siltä, että sote-uudistuksessa meidän on onnistuttava myös siinä kasvavien menojen käyrän hillitsemisessä, jotta me tulevaisuudessa saadaan pidettyä meidän hyvinvointivaltio kasassa, [Välihuutoja] niin että pystytään vastaamaan palvelulupauksiin ja tekemään asiat niin, että suomalaiset voisivat paremmin ja myös ne terveys- ja hyvinvointierot voisivat kaventua, mikä on myöskin sote-uudistuksen isoja tavoitteita. Tässä isossa kuvassa hyvinvointialueiden rahoitusta vahvistetaan, jotta palvelutarpeeseen voidaan vastata, ja samanaikaisesti pyritään huolehtimaan myöskin siitä, että meillä on koko kapasiteetti käytössä, että me voimme saada terveydenhuollon saatavuuden mahdollisimman hyväksi.

Täällä on monta kertaa Kela-korvauksista jo todettu, että teemme siihen mahdollisimman vaikuttavaa mallia ja teemme vielä merkittäviä muutoksia myös lausunnoilla olleeseen versioon. Sen lisäksi minulla oli ilo eilen käydä edustaja Lindénin kanssa hyvää keskustelua omalääkärimallista, [Puhemies koputtaa] jota Lääkäriliittokin on esittänyt, ja meillä on myös ajatuksia siitä, miten Kela-korvauksia voitaisiin hyödyntää myös omalääkärimallin kehittämisessä Suomessa. [Aki Lindén: Ilo oli molemminpuolinen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeri totesi, että tämä hallitus satsaa lasten ja nuorten mielenterveyteen enemmän kuin mikään hallitus aikaisemmin. Surullista sanoa, mutta kun katsoo niitä tehtyjä päätöksiä viimeisen vuoden aikana ja nyt tänäkin syksynä, niin te romutatte enemmän kuin mikään hallitus aikaisemmin edellytyksiä turvalliseen lapsuuteen [Juho Eerola: Ai niin kuin koronarajoitukset?] ja ehjään nuoruuteen, niihin elementteihin, joista mielenterveys koostuu.

Edustaja Laiho totesi, että tämä hallitus panostaa esimerkiksi lasten ja nuorten hybridimalliin, joka on siis kohdennettu väkivaltaa käyttäville nuorille — tärkeää, mutta maalaisjärjelläkin olisi ymmärrettävissä, että jotta päästään siihen ministeri Grahn-Laasosen mainitsemaan kustannusten kasvun hillintään, olisi vaikuttavampaa puuttua juurisyihin.

Kysynkin arvon pääministeriltä, joka viime kädessä vastaa tämän hallituksen toiminnasta: Miten tämä velkalaiva kääntyy, kun te leikkaatte ennaltaehkäisystä, sote-järjestöiltä, ja te leikkaatte perusterveydenhuollosta, hoitojonoista? [Jani Mäkelä: Ei sieltä leikata!] Kustannukset kasaantuvat kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Näillä leikkauksilla ei tule säästöjä. Niillä tulee pahempia sairauksia, lisääntyviä ongelmia, pahimmillaan jopa aivan turhia kuolemia. Mikä on teidän suunnitelmanne, miten se painopiste sinne ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen vaiheeseen siis siirtyy?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, miksi me joudumme sopeuttamaan meidän budjettia ja tekemään leikkaussäästötoimiakin eri puolilla, johtuu siitä, että me haluamme turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan [Välihuutoja] — ne palvelut sieltä lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluista kouluihin, terveyskeskuksiin, sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin — samaan aikaan, kun meidän pitää huolehtia meidän turvallisuudesta, maanpuolustuksesta, infrarakentamisesta, monista tärkeistä asioista.

Jotta meillä on se hyvinvointiyhteiskunta kaikkine niine nuorten palveluineen, meidän on pistettävä talous kuntoon. Te ette pääse sitä asiaa mihinkään karkuun, vaikka olettekin oppositiossa. [Vihreiden ryhmästä: Tehän sitä johdatte!] Sitä työtä me tehdään, mutta samaan aikaan me tehdään panostuksia: mitä tulee nuoriin, niin esimerkiksi 200 miljoonaa peruskoulun vahvistamiseen tai terapiatakuun käyttöönotto, mihin edellinen hallitus ei pystynyt — ei löytynyt poliittista tahtoa, ja se oli teidän arvovalintanne — tai vaikka Suomi liikkeelle, josta erityisesti hyötyvät nuoret harrastustoiminnassaan. Eli me teemme samaan aikaan välttämätöntä valtiontalouden ja julkisen talouden sopeuttamista [Puhemies koputtaa] mutta myöskin tärkeitä yksittäisiä panostuksia. [Sofia Virta: Ei mitään vastausta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On turhauttavaa kuunnella tätä, että sotesta ei leikata, kun jokainen tietää, että kun rahoitus ei vastaa tarpeita, [Vilhelm Junnila: Tuleeko rahaa enemmän vai vähemmän?] palvelutarvetta ja kustannustasoa, niin kyseessä on leikkaus. Vai ajatteletteko tosiaan, että siellä hyvinvointialueilla tällä hetkellä ihan niin kuin huvikseen tehdään niitä leikkauslistoja? Ne ovat aivan karmeata luettavaa. [Välihuutoja] Sosiaalityössä ei pystytä tekemään perhekäyntejä, vammaispalveluista leikataan, ja niin edelleen.

Viisautta on se, että jos havaitaan, että jokin toimi ei toimi ja että se ei ole järkevää, niin se perutaan. Täällä kuultiin nimenomaan, että esimerkiksi Lääkäriliitto suosittaa, että tästä Kela-korvausmallista luovuttaisiin ja se sama summa laitettaisiin sinne perusterveydenhoitoon. Vai onko niin, että teitä kiinnostaa enemmän antaa massiivinen lahja terveysbisnekseen, [Ben Zyskowicz: Joo, kyllä siitä varmaan on kyse! Pakko olla kyse!] kuin se, että ihmiset saisivat hoitoa ja palveluita, pääministeri Orpo? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. [Antti Lindtman: Liian kiusallinen kysymys!] — Kysymys oli osoitettu pääministeri Orpolle.

Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, olette kertonut, että uusi Kela-korvausmalli on rakennettu niin, että se voisi olla välivaiheena ennen omalääkäri- tai ammatinharjoittajamalliin siirtymistä. Kela-korvausten nosto helpottaa muun muassa gynekologin tai silmälääkärin vastaanotolle pääsyä. Tällä niin edistetään sairauksien ennaltaehkäisyä kuin ehkäistään sairauksien pahenemista. Nämä palveluthan on tällä hetkellä pääsääntöisesti rajattu julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle. Vuoden 2023 alussa Marinin hallituksen leikkausten myötä poistuneet fysioterapiakäynnit [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] tulevat myös taas Kela-korvauksen piiriin. Tämä tukee ikääntyviä työssäkäyviä, sillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat eniten työstä poissaoloja aiheuttava ja työkyvyttömyyseläkkeelle johtava sairausryhmä. [Juho Eerola: Se on kyllä totta!] Miten, arvoisa ministeri, arvioitte, että Kela-korvauksen nosto helpottaa kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden työtaakkaa ja parantaa hoitoonpääsyä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta puheenvuorosta, jossa kuuluu ammattilaisen ääni. — Siellä mainittiin esimerkiksi fysioterapia, joka on toimintakykyä ylläpitävää. Tavoitehan on se, että ihmiset voisivat mahdollisimman hyvin työelämässä ja ikääntyvät ihmiset voisivat pysyä mahdollisimman toimintakykyisinä ja elää täyttä elämää mahdollisimman pitkään. Fysioterapia on tärkeä palvelu, jota meidän julkinen sektori ei riittävästi tarjoa, ja tämä on yksi esimerkki sellaisista osa-alueista, joihin Kela-korvaukset voisivat toimia.

Edellinen hallitus poisti Kela-korvaukset fysioterapiasta, [Vasemmalta: Vähenivätkö käynnit?] kuten myös hedelmöityshoidoista, mitä ihmettelen suuresti, koska meillä on Suomessa historiallisen matala syntyvyys ja moni kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. [Juho Eerola: Kelatkaa sitä!] Tämä hallitus on palauttamassa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset auttamaan lapsettomuudesta kärsiviä ja korottaa niitä vielä merkittävästi, niin että ne olisivat useamman saatavilla, ja lisäksi pyrimme myöskin varmistamaan julkiselta puolelta hedelmöityshoitojen parempaa saatavuutta.

Sen lisäksi tässä mainittiin esimerkiksi gynekologikäynnit — naisten asiat ovat liian alihoidetut julkisella puolella, ja täältä voidaan saada siihen apua —, suun terveydenhuolto ja esimerkiksi silmälääkärikäynnit. Nämä ovat niitä asioita, [Puhemies koputtaa] joihin suomalaiset jo tänä päivänä käyttävät Kela-korvauksia, [Puhemies koputtaa] ja tämä on vuosikymmeniä käytössä ollut, toimiva käytäntö. [Vasemmalta: Kuinka moni pienituloinen eläkeläinen hyötyy?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi hyvin, että teitte alkuviikosta kovia päätöksiä. Siitä olen samaa mieltä. Sanoitte myös, että rahaa ei ole jaossa, mutta ihmettelimme tietenkin, että kyllä sitä oli. Ja kun katsoin, että te yhdessä päivässä survoitte päätökset menemään, eikä tarvittu edes toista päivää, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehokas hallitus! — Välihuutoja] mieleeni tuli, että ei kovin kovia päätöksiä tehty, koska ei tarvittu edes toista päivää näiden päätösten tekemiseen.

Täällä hoetaan, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon tulee lisää rahaa. Minusta on tärkeää, että täällä pidetään tosiasioista kiinni. Te annatte niin paljon rahaa, että kahden ja puolen prosentin kustannuskehitys pystytään kattamaan, mutta tällä hetkellä kulut ovat kuuden prosentin lisäluokkaa. Tämä on suuren luokan huijaus. [Ben Zyskowicz: Niin, teidän sote!]

Te puhutte hoitotakuusta ja siitä, että hoitotakuu toteutuisi. Te otatte nyt tällä hetkellä eri puolilta alueita lääkäreiden ja hoitajien palkkarahat pois. Esimerkki: Minun omasta maakunnastani Satakunnasta lähtee teidän leikkauksenne johdosta ensi vuonna 60 lääkärin palkkarahat. [Puhemies: Kysymys?] Samoin käy Pohjanmaalla ja eri puolilla keskisuuria piirejä. Se on paljon enemmän muissa piireissä. [Puhemies koputtaa] Miksi te, terveyden ja hyvinvoinnin erojen vähentämisen ministeri, kestätte tämän?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistutan edelleenkin oppositiota siitä, kuka tämän sote-mallin on luonut [Välihuutoja] ja kuka päättää siitä yleiskatteellisesta rahoituksesta. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Muistutan myöskin siitä, että hoitotakuu on parantunut pitkälti sen johdosta, että hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön erilaisia etä- ja digipalveluja, ja ne tuskin poistuvat, vaikka hoitotakuu maksimissaan pidentyy kolmeen kuukauteen. Muistutan edelleenkin siitä, että se kolme kuukautta on ehdoton maksimi. Se ei tarkoita sitä, että joka ikinen joutuisi sen kolme kuukautta siellä odottamaan, vaan se on se maksimi ja nopeampaa hoitoon pääsee. Kun pystytään erityisesti satsaamaan niihin, joilla on kiireellinen hoidon tarve, ja heidän hoitonsa jatkuvuuteen, niin uskon, että tämä kyllä on ihan hyvä asia. [Krista Kiuru: Eli hallitus leikkaa hoitotakuuta, ja se on edeltävän hallituksen vika?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijoitten arviot olivat tyrmääviä Kela-korvausjärjestelmästä, ja on sanottukin, että hyöty on olematon mutta verorahaa uppoaa kaksinkertaisesti. [Ben Zyskowicz: Siksihän sitä muutetaan! Ettekö te kuule?]

Hallitus nosti yksityislääkärikäyntien Kela-korvasta kahdeksasta eurosta 30 euroon tarkoituksena purkaa hoitojonoja. Nyt on käynyt ilmi, että yksityiskäynnit ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna vain 0,7 prosenttia. 0,7 prosenttia — pitää aika paljon muuttaa, että siitä tulee millään tasolla tuottoisa. Omavastuuosuus on yhä Kela-korvauksen jälkeenkin huomattava etenkin pienituloisille henkilöille, jotka käyttävät julkisia terveydenpalveluita eniten, eli korvauksesta on tullut lisäeuroja eniten hyvätuloisille ja hoitojonot pysyvät ennallaan. Tätä on kritisoinut Lääkäriliitto, jonka mukaan Kela-korvaukset vain lisäävät kustannuksia ja pahentavat lääkäripulaa.

Täällä on nostettu esille hedelmöityshoidot, ja itse kannatan hedelmöityshoitoja Kela-korvauksien piiriin, [Ben Zyskowicz: No miksi te poistitte ne?] mutta kannattaa sanoa tässä kuitenkin ääneen, että niiden osalta puhutaan ykkösmiljoonista, ja tässä puhutaan huomattavasti isommista rahoista, mitkä menevät perusterveydenhuollon puolelle, joten tässä vähän sanoisinko puhutaan ja perustellaan toisin.

Olisin kysynyt, arvoisa pääministeri: Miten meillä on tässä taloustilanteessa varaa rahojen hutilointiin? Miksi erityisesti hyvätuloisten terveydenhuolto on teidän prioriteettinne? [Ben Zyskowicz: Miksi leikkasitte hedelmöityshoidot, jos kannatatte?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin siitä, että voidaan etsiä myös yhteistä linjaa, ja kiitos, jos jaetaan laajasti, että hedelmöityshoidot ovat tärkeä panostuskohde. Haluaisin ehkä täsmennystä, että mitenkä gynekologit, silmälääkärit, hammaslääkärit — panostetaanko myöskin näihin Kela-korvauksiin? [Aino-Kaisa Pekonen: Vai pitäisikö niiden olla siellä peruster-veydenhuollossa kaikkien saatavilla?] Entä toimintakyvyn ylläpitäminen fysioterapian kautta? Tätä keskustelua olisi nyt hyvä käydä ja mahdollisuus myöskin käydä, kun tätä Kela-korvausmallia muokataan mahdollisimman vaikuttavaan suuntaan.

Siinä on myöskin mahdollisuuksia siihen, että Kela-korvauksia voitaisiin hyödyntää matkalla omalääkärimalliin, eli tavoitteena olisi, että meillä olisi myöskin saatavuuden lisäksi ja rinnalla hoidon jatkuvuutta ja sitä, että tulevaisuudessa voisi saada tehokkuutta meidän sote-järjestelmään sitä kautta, ettei tarvitsisi aina selittää sitä asiaa uudelleen ja uudelleen eri vastaanotolla. Eli tämähän on sen omalääkärimallin suuria vahvuuksia. Meillä on valmiutta käynnistää tähän liittyen esimerkiksi aika laajamittaisiakin kokeiluja tällä kaudella, jotta löytyisi paras toteutus. [Krista Kiuru: Eli rahaa on!] Hyvinvointialuelähtöisestihän näitä mietitään tällä hetkellä jo monilla alueilla, ja hyviä käytäntöjä luodaan, ja tähän on myöskin mahdollista saada kansainvälisiä esimerkkejä. [Puhemies koputtaa]

Kaiken tämän tavoitteena ja pohjalla on se, että me haluamme parantaa suomalaisten terveydenhuollon saatavuutta ja hoidon laatua [Puhemies koputtaa] ja saada myös hyvinvointialueet toimimaan, ja koko tämä meidän monikanavainen järjestelmä, [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty!] ottaen huomioon, että Kela-käyntejä oli se puolelletoista miljoonalle viime vuonna.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pyydän sekä edustajia että ministereitä kunnioittamaan minuutin aikarajaa. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yksityisen terveysbisneksen Kela-korvauksen korotukset olisi voitu suunnata hyvinvointialueiden järjestämään terveydenhuoltoon, joka olisi hyödyttänyt myös pienituloisia. Hallitus päätti jättää käyttämättä myös monia muita keinoja, joilla olisi voitu kasvattaa valtion tuloja ja siten välttää monia leikkauksia. Esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvoston ehdottama listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen olisi voitu toteuttaa.

Miksi te ette halua korjata verotuksen porsaanreikiä, jotka tukkimalla saataisiin satoja miljoonia valtiolle tuloja menojen katteeksi? Miksi te haluatte mieluummin leikata ammatillisesta koulutuksesta, suomalaiselta kulttuurilta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista kuin laittaa hyväosaisimpien verokikkailua kuriin?

Arvoisa hallitus, miksi nämä verotuksen porsaanreiät säilyvät, mutta eläkeläisten ja opiskelijoiden asumistukia leikataan? [Jenna Simula: Miksi jätitte porsaanreikiä? — Ben Zyskowicz: Korjasitteko te viime kaudella niitä?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kylläpä hallituksella olisikin hieman helpompi toimi, mikäli myös edelliset hallitukset olisivat osallistuneet julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainottamiseen. [Vasemmalta: Voitteko vastata kysymykseen! — Aina on jonkun muun vika!] Se, että me teemme yhdeksän miljardin päätöksiä, joita tällä hetkellä laitetaan täytäntöön, on varsin suuri, ja se olisi totta vieköön helpompaa, mikäli siihen olisi osallistuttu jo aiemmin. [Välihuutoja vasemmalta] Nämä madonluvut ja niiden kehittyminen on ollut selvästi nähtävissä jo edellisen hallituksen aikana. [Ben Zyskowicz: Mutta silloin rahaa oli! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole enää!] Samaan aikaan me emme lisää juuri lainkaan harkinnanvaraisia menoja. Me teemme niihin säästöjä. [Krista Kiuru: Paitsi Kela-korvaukset, 500 miljoonaa!]

Meidän veropolitiikka on varsin tasaista. Nythän kehysriihen päätösten perusteella me olemme ottaneet käyttöön myös verosopeutuskeinoja. Ne eivät monestikaan ole mieluisia, mutta tämä tilanne on tosiaan niin huolestuttava, että tarvitsemme myös veronkiristyksiä, joista suurimpana tietenkin arvonlisävero.

Mitä tulee sitten tähän edustajan esiin nostamaan, listaamattomiin yhtiöihin, niin muistutan, että sitä ei myöskään edellinen hallitus, jossa te itse olitte päättämässä, tehnyt. [Puhemies koputtaa] Me teemme erilaisia ratkaisuja, joilla tuetaan suomalaista omistajuutta, yrittämistä ja työntekoa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maamme taloustilanne on äärimmäisen vakava. Onneksi pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ja lähtenyt tuomaan todeksi lupaustaan kestävämmästä taloudesta. [Eduskunnasta: Velka kasvaa!] Budjettiriihi oli jälleen vahva osoitus hallituksen toimintakyvystä maamme talouden ja sen kautta hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. [Sanna Antikainen: Juuri näin!]

Edustaja Lindtman ja edustaja Kaikkonen, kun te olette nyt kuin veljekset siellä oppositiossa, talouden vaikeaa tilannetta ei korjata toiveilla paremmasta, ei myöskään teidän ”ei käy” -linjalla. Te olette vastustaneet käytännössä jo kaikkia tehtyjä säästöjä ja kaikkia rakenteellisia uudistuksia. [Välihuutoja] Rahamme eivät, arvon oppositioedustajat, riitä tähän, velkaantuminen uhkaa perustaa. Me tarvitsemme säästöjä ja me tarvitsemme vahvaa kasvupolitiikkaa, molempia yhdessä — konkreettisia ja rakenteellisia toimia kasvun vauhdittamiseksi. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, [Puhemies koputtaa] mitä kaikkia toimia hallitus tekee suomalaisen kestävän kasvun tukemiseksi ja vauhdittamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakaan tätä taloutta ei panna kuntoon sopeuttamalla, vaan me tarvitsemme ehdottomasti kasvua, ja tähän ei valitettavasti yksi minuutti riitä, kun alan näitä toimia luettelemaan. Pelkästään meidän hallitusohjelma on jo itsessään kasvun ohjelma. Siellä on lukuisia rakenteellisia uudistuksia — muuten, hyvää yrittäjän päivää ja paikallisen sopimisen edistämistä — ja toisaalta erilaisia luvitukseen liittyviä toimia, joilla pyritään siihen, että nämä asiat luonnistuisivat tässä maassa hieman helpommin kuin tähän saakka.

Samaan aikaan me olemme tehneet varsinaisia kasvutoimia erittäin paljon. Jos mietitään näitä tänä keväänä tulleita päätöksiä, esimerkiksi suurten teollisten investointien verohyvitysmalli — jolla me pyrimme saamaan tänne lisää investointeja, joista meillä on ollut pulaa —, me pääomitamme Teollisuussijoitusta, me huolehdimme kantaverkon toimivuudesta, me ajamme tässä tilanteessa läpi neljän miljardin investointiohjelman, jossa tehdään merkittäviä väylähankkeita Suomeen, merkittävä summa korjausvelan purkuun, joka tässä suhdannetilanteessakin on erinomaista. [Puhemies koputtaa] No sitten tki-panostukset: huomattavat lisäykset, jotka kohdistuvat sekä yritysten toimintaedellytyksiin, [Puhemies koputtaa] siellä tehtävään tutkimukseen ja kehitykseen, että myös yliopistoihin, ja niin edelleen. [Puhemies: Kiitoksia, nyt aika on käytetty!] Kuten sanoin, aika ei riitä, kun lähden näitä luettelemaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen,  edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun tiedän, että hallituspuolueille ja erityisesti kokoomukselle on hiukan hankalaa keskustella tästä yksityisen terveysbisneksen tukemisesta, niin palautan sen nyt tähän terveydenhuoltoon. [Sanna Antikainen: Pysyisitte edes faktoissa!] Kun teiltä kysyy, otatteko vastuun niistä päätöksistä, joita olette tekemässä, muun muassa näiden hoitojonojen pidentämisestä, niin aina teidän vastauksenne on, että sote-uudistus tai edellinen hallitus tai suhdanteet, [Sanna Antikainen: Koska se pitää paikkansa!] niin että hyvinvointialueiden johtajien piti jo tällä viikolla puuttua tähän. Heidän viestinsä oli se, että lopettakaa nyt tämä syyttely. Ministeri Purran keskeinen virkamies totesi A-studiossa, että ilman tätä uudistusta tämän tilanteen hantteeraaminen olisi paljon vaikeampaa.

Ja kun tullaan siihen kustannusten kasvuun, niin nythän te pahennatte sitä. Vuokratyövoima ja ostopalvelut ovat ne erät, jotka ovat kaikkein eniten niitä kasvattaneet. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja kun tämä teidän lisätukenne yksityiseen terveydenhuoltoon vain lisää tätä ongelmaa ja tätäkin kautta kasvattaa henkilöstöpulaa ja kustannuksia, niin, ministeri Juuso, kertokaa nyt: [Puhemies koputtaa] miksi te ette halua pitää kiinni julkisen terveydenhuollon hoitotakuusta, [Puhemies koputtaa] vaan haluatte laittaa rahat yksityisen terveysbisneksen tukemiseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Etä- ja digipalvelut on otettu käyttöön, ja ihmiset pääsevät hoitoon hyvin nopeasti tällä hetkellä. Henkilökohtaisesti en usko, että tämä kolmen kuukauden hoitotakuu merkittävästi tulee tilannetta pahentamaan, koska hyvinvointialueet voivat itse päättää, mihin ne kohdentavat sen rahoituksen, [Vasemmalta: Sitä rahaa ei ole!] ja millä tavalla ne potilaita ottavat vastaan.

Tämä on täysin liioiteltua kritiikkiä, mitä te teette tällä hetkellä. Hyvinvointialueet tekevät pääsääntöisesti hyvää työtä ja kehittävät palvelujaan koko ajan. [Antti Kurvinen: Hyvinvointialue tekee hyvää työtä mutta hallitus ei!] Minulla on täysi luottamus siihen, että hyvinvointialueet selviävät tästä tehtävästään, mutta heille tulee antaa hiukan aikaa. [Välihuutoja] Ensimmäiset kaksi vuotta varmasti ovat vaikeita, mutta kun saamme ensimmäiset jälkikäteistarkastuksen rahoituslisäykset ensi vuonna hyvinvointialueille ja heidän omat toimensa purevat, niin uskon, että hallituskauden loppua kohti olemme ihan hyvässä tilanteessa. [Aki Lindén: Tuohan oli ihan eri vastaus kuin hallituksen johdolla! — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Toivotan myös keskustan puolesta oikein hyvää yrittäjän päivää. Ihmisille saadaan töitä, talous kasvaa ja Suomi nousee, kun yrittäjät pärjäävät. Päättäjien tehtävänä on rakentaa tälle olosuhteet.

Valitettavasti Suomessa kasvavat tällä hetkellä vain työttömyys, konkurssit ja kustannukset. [Ben Zyskowicz: Alku oli parempi!] Keskustan tavoite on tuplata talouskasvu, ja tässä muutamia ehdotuksia sitä kohti: Toteuttaisimme investointien verokannustimen myös pienille ja keskisuurille yrityksille. [Mauri Peltokangas: Ei sitä tyhjässä paperissa mainittu!] Verottaisimme yrityksien sisälle kasvun tueksi jätettäviä voittoja kevyemmin kuin ulos jaettavia. Pitäisimme kotitalousvähennyksen ennallaan. Kannustaisimme veroporkkanalla alimman eläkeiän saavuttaneita jatkamaan töissä. Nopeuttaisimme luvitusta. Valmistelemme myös lisää ehdotuksia.

Kysyn pääministeri Orpolta: oletteko valmis harkitsemaan keskustan ratkaisuja ja ehdotuksia talouskasvun tukemiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä ja tärkeästä kysymyksestä. Talouskasvun aikaansaaminen, sen nopeuttaminen on hallituksenkin prioriteetti tällä hetkellä. Se on ehdottomasti näin. Meidän täytyy saada Suomeen investointeja, meidän täytyy saada yritykset uskomaan, että Suomessa pärjää ja Suomessa on työvoimaa ja edullista energiaa. Tämän takia me tehdään niitä uudistuksia, joita me tehdään.

Mutta on aivan selvää, että meidän täytyy keksiä ja kehittää vielä lisää. Siksi jokainen ehdotus — joka ainut ehdotus, minkä tavoitteena on tuoda lisää talouden kasvua, työllisyyttä, hyvinvointia ja ostovoimaa suomalaisille — otetaan vakavasti. [Suna Kymäläinen: Miksi leikkaatte ostovoimasta?] Tästäkin listasta jotkut olivat sellaisia, jotka ovat hallituksen valmistelussa, kuten esimerkiksi luvituksen nopeuttaminen. Me käydään kaikki ehdotukset läpi, ja me tullaan käynnistämään ihan lähiaikoina kasvutyön seuraava vaihe, jossa laajasti suomalaisilta tahoilta, myös oppositiolta, pyydetään avauksia ja ideoita, ja hyvin ennakkoluulottomastikin saa katsoa, mitä tehdään seuraavaksi. Nyt me laitetaan perustaa kuntoon. Sen päälle lähdetään rakentamaan vielä parempaa talouskasvua. Tehdään yhdessä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Oikein hyvä — tehdään yhdessä, ehdotuksia tarvitaan täältä ja asiantuntijoilta. On tärkeää, että saamme Suomen yhdessä nousun tielle.

Olen ymmärtänyt, että aiotte tulevassa kehysriihessä ensi vuonna linjata asioita. Mielestäni tämä tahti on turhan hidas. Ehdotan, että kiristetään tahtia, tehdään tämä valmistelu jo tänä syksynä ja tehdään politiikkalinjauksia, niin että saadaan niitä myöskin vaikuttamaan.

Sen lisäksi, että tehdään talouskasvua edistäviä päätöksiä, kannattaisi välttää semmoisia ratkaisuja, jotka hidastavat talouskasvua. Olette valitettavasti tehneet jo aika kovat korotukset arvonlisäverotukseen, ehdotatte ensi vuoden alkuun uusia korotuksia arvonlisäverotukseen, ja sitten on tämä verotuksen hyvin toimiva kotitalousvähennys, jolla on saatu kotiin palveluita, pieniä remontteja, hoito- ja hoivatyötä, siivouspalveluita ja samalla työtä monelle pienyrittäjälle — on erittäin onnetonta, että olette sitä leikkaamassa rajusti. Menetämme palveluita, menetämme työpaikkoja. Voitteko harkita edes tämän onnettoman veropäätöksen perumista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin se sopeuttamisen tarve, jotta pysytään siinä aikataulussa ja linjassa, että velkaantumisen kasvu taitetaan vaalikauden loppuun mennessä, niin kuin olemme luvanneet, ja että me pysymme poissa sieltä EU:n tarkkailuluokalta, vaatii ne lisäsopeutustoimet, joita me tehtiin, ja se piti sisällään valitettavasti myöskin muun muassa sen arvonlisäveron korotuksen. Me arvioimme, että kun on pakko saada lisää verotuottoja, niin tehdään se sellaiseen paikkaan, mikä vähiten haittaa talouden kasvua ja työllisyyttä, ja siksi valitsimme tämän sinänsä tehokkaan verotoimen.

Kun alussa puhuitte siitä, että tehdään enemmän ja nopeammin, niin kannattaa perehtyä nyt kaikkiin niihin, mitä meillä on tällä hetkellä pöydällä. Valtiovarainministeri niitä jo luetteli. Siis meillä on niin suuri määrä tällä hetkellä kasvutoimia joko päätettynä tai valmistelussa tai tulossa voimaan ensi vuoden alusta, esimerkiksi tämä suurten investointien verovähennysmalli tai tk-miljardi, jota käytetään, tai itse asiassa tänään hallituksen antama paikallisen sopimisen edistäminen. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti keskusta nyt tukee sitä. Sitä on aikanaan yhdessäkin edistetty.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Andersson, Otto.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Salissa on käyty hyvää keskustelua tärkeistä sote-palveluista. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos hyvinvointia halutaan jakaa lisää, niin sitä pitää myös luoda enemmän, ja siksi kasvun edistäminen on todella tärkeää.

Keskustalla oli hyviä esityksiä, mutta pitää myös muistaa, että jos tehdään kasvutoimia, niin ei niitten teho tule huomenna, jos ne päätetään tänään. Se kestää aina viiveellä muutaman vuoden, ja siksi hallituksen kasvutoimet, jotka on jo tehty, ovat erittäin tärkeitä. [Vasemmalta: Kannattaisi osaamiseen panostaa!] EK:n mukaan vihreän siirtymän potentiaali on melkein 270 miljardia euroa, ja siksi on erittäin tärkeätä, että hallitus panostaa historiallisen paljon tki:hin ja vihreän siirtymän verokannustin etenee.

Näin yrittäjän päivänä on pakko kiittää ministeri Satosta siitä, että vihdoin paikallisen sopimisen edistämisen lainsäädäntö etenee. Me olemme RKP:ssä sitä ajaneet jo yli 20 vuotta. Eikö ole niin, ministeri Satonen, että kun talouskasvun edistämisen keskeinen edellytys on myös se, että saamme tuottavuuden nousuun, niin tämä paikallisen sopimisen edistäminen on siinä aivan avainasemassa? [Ben Zyskowicz: Erinomainen kysymys, erinomainen vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä kysyjä totesi hyvin, että RKP on ajanut tätä paikallisen sopimisen edistämistä 20 vuotta. Luulen, että täällä on aika monta muutakin puoluetta, jotka ovat ajaneet sitä todella pitkään. Monet hallitukset ovat yrittäneet asiaa edistää mutta eivät ole saaneet sitä eteenpäin. Onneksi nyt on saatu.

Aivan kuten edustaja Andersson sanoi, työn tuottavuus on siinä keskeinen asia. Me ollaan jääty työn tuottavuudessa jälkeen muista Pohjoismaista ja meihin verrattavista maista, myöskin Hollannista ja Saksasta. Me tiedetään jo siitä kokemuksesta, kun meillä on ollut järjestäytyneessä kentässä paikallista sopimista pitkään, että paikallinen sopiminen oikein toteutettuna sekä hyödyttää työnantajia ja työntekijöitä että edistää työn tuottavuutta. Ja olen täysin varma siitä, että myöskin pienemmät yritykset, jotka nyt saavat samat oikeudet — eivät vain velvollisuudet, vaan ne samat oikeudet — paikalliseen sopimiseen, pystyvät myös tekemään siellä paikallisia sopimuksia, jotka hyödyttävät työnantajaa ja työntekijöitä ja edistävät työn tuottavuutta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, te varasitte budjettiriiheenne kaksi työpäivää aikaa mutta saitte työn valmiiksi päivässä. [Timo Heinonen: Säästettiin toinen! — Perussuomalaisten ryhmästä: Se on tehokkuutta!] Mielestäni sitä toista päivää ei olisi kannattanut säästää vaan olisi kannattanut käyttää se niiden kasvutoimien miettimiseen. Lisäksi olisi kannattanut käyttää se toinen päivä näiden Suomen isojen ongelmien ratkaisemiseen, kuten hyvinvointialueitten ongelmiin, joita vastaava ministeri täällä pakeni. Mutta ymmärrän toki, että hallituksen ministereillä on muutakin, tärkeämpää, tekemistä. Teillähän on tässä syksyllä tulossa muun muassa ministereille pakollinen rasismikurssi, [Krista Kiuru: Ja nyt tuli yksi vapaapäivä!] ja varmasti kuulemme sitten eduskunnassa myös sen kurssin saldoa.

Arvoisa puhemies! Nykyiset hallituspuolueet lupasivat vaaleissa pysäyttää Suomen velkaantumisen. Aiotte ottaa ensi vuonna 12 miljardia lisää velkaa, ja tällä vaalikaudella, nyt jo, Orpo—Purra-duo on ottamassa lisää velkaa 25 miljardia, kun kolmasosa vaalikautta on takana. Kasvutoimilla olisi todella kiire, ja keskusta haluaa tuplata talouskasvun. Puhemies, kysymykseni on: kun pitäisi ainakin minimoida ne talouskasvua haittaavat päätökset, [Puhemies koputtaa] niin onko pääministeri valmis harkitsemaan sitä, [Puhemies koputtaa] että alennettua kymmenen prosentin alvikantaa ei nostettaisi 14:ään? Te olette nyt nostamassa...

...yleisen alvin lisäksi myös sitten tätä alennettua kymppikantaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, nyt aika on käytetty. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. — Minuutti on kulunut, edustaja Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurviselle ja ehkä myöskin edustaja Kiurulle tästä hallituksen työskentelystä: Meidän hallituksella on sellainen erikoinen tapa, että me valmistaudumme näihin riihiimme viikkoja ja kuukausia. Me emme mene sinne päiväkausiksi, niin kuin jotkut hallitukset ovat tehneet, riitelemään asioista, [Naurua — Välihuutoja] vaan me teemme järjestelmällistä työtä, valmistellaan huolella, ja siksi riiheen kokoonnutaan tekemään päätöksiä. Hallitus on toimintakykyinen ja päätöksentekokykyinen. Me päätimme siellä lukemattomasta määrästä kasvutoimia. Ei niitä ruveta siellä enää lisää keksimään, vaan ne ovat huolellisen valmistelun tuloksia. Niitä on tänään täällä lueteltu, ja niitä tullaan luettelemaan paljon ja tekemään paljon.

Minusta on hienoa, että keskusta, ainakin puheenjohtaja Kaikkosen suulla, on todellakin sitoutunut ja valmis tekemään esityksiä ja etsimään kasvun lähteitä. Nimenomaan tällä positiivisella asenteella, että tehdään yhdessä näitä asioita, saadaan paremmin aikaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin, tänään vietämme valtakunnallista yrittäjän päivää.

Företagardagen är ju en dag som varje företagare har förtjänat.

Suomi tarvitsee talouskasvua ja työllisyyttä, ja talouskasvuahan syntyy, jos meillä on menestyviä yrityksiä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on myös pitkään esittänyt, että mikro- ja pienyrityksille tulee saada oikeudet paikalliseen sopimiseen. Siksi kiitän ministeri Satosta tästä lakiesityksestä, jonka hän on tänään esittänyt. Suomessahan on isoja ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat järjestäytyneet, kun taas mikro- ja pienyritysten ääni ei tällä hetkellä kuulu missään työnantajajärjestössä, eivätkä ne ole saaneet neuvotella paikallisesti, niin kuin järjestäytyneet yritykset ovat saaneet.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: eikö tämä uudistus tarkoita lisää joustoja lain ja työehtosopimusten sallimissa puitteissa, kun työnantajajärjestöihin kuulumattomat yritykset pääsevät viimein hyödyntämään työehtosopimukseen liittyvät joustot, [Puhemies koputtaa] kun niitä koskevat sopimisen kiellot poistetaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Juuri näin on, ja tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys, eli kaikki työnantajat pääsevät samalle viivalle. Aivan kuten edustaja Östman kuvasi, tässä on hyvä muistaa nyt se, että tämä sopiminen tapahtuu työehtosopimusten puitteissa. Eli työehtosopimuksessa, kullakin toimialalla kun niitä tehdään, sovitaan ne raamit, joista asioista voidaan paikallisesti sopia. Jatkossa sitten myös ne pienet yritykset, jotka eivät ole järjestäytyneitä, voivat niitä samoja sopimuksia tehdä kuin ne isommat tekevät, ja se sopimus voidaan tehdä joko luottamusmiehen kanssa, jos sellainen siellä yrityksessä on, tai luottamusvaltuutetun kanssa — joissakin tilanteissa heitä voi olla jopa kaksi, mutta se on poikkeustilanne. Uskon, että tämä vie paljon eteenpäin suomalaisia työmarkkinoita ja päästään siihen, että... Siellä yritystasolla usein tiedetään, mikä on tuottavin tapa asioita järjestää, ja nyt sitä viedään eteenpäin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskusta jakaa hallituksen näkemyksen julkisen talouden tasapainottamisen tärkeydestä. Siitä ei ole erimielisyyttä. Ongelma on siinä, että se tapa ja toimet, joita, hallitus, esitätte ja toteutatte, eivät vain näytä toimivan. [Juho Eerola: Väärin sammutettu!] Kasvutoimissa pitäisi olla huomattavasti enemmän kunnianhimoa, ja esittämienne toimien joukossa on myös kasvun kannalta jopa erittäin haitallisia toimia. Viimeisen vuoden kuluessa jo lähes 3 500 yritystä on ajautunut konkurssiin. Se on valtava määrä — itse asiassa enemmän kuin finanssikriisin aikaan. Entä tiedättekö, miten — siis tätä taustaa vasten — jo tekemienne ja esittämienne alvikorotusten vaikutuksia yrittäjiin on arvioitu? Itse asiassa yli puolelle yrittäjistä korotus kesken vuoden on aiheuttanut ongelmia, ja erityisesti korotus on vaikeuttanut naisvaltaisten yrittäjien arkea. Eihän tämä ole se viesti, jota me nyt haluamme näin yrittäjän päivänä suomalaisille lähettää.

Sitten vielä tosiaan tämä kotitalousvähennys: [Puhemies koputtaa] Luulin, että hallituksen tarkoituksena oli vahvistaa työllisyyttä ja taloutta, mutta valitettavasti tämä vie väärään suuntaan. [Puhemies koputtaa] Kysynkin vielä kerran: arvoisa valtiovarainministeri Purra, ettekö voisi perua tätä kotitalousvähennyksen heikentämistä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, nyt aika on reilusti käytetty. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä,

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee kasvutoimiin, niin luettelen niistä muutamia: [Antti Kaikkonen: Muistakaa vastata kysymykseen!] Hallitus on tekemässä suurten teollisten investointien verokannusteen, joka houkuttelee nimenomaisesti investointeja Suomeen. Lisäksi meillä on 400 miljoonan euron teollisuuspoliittinen varaus, jossa tukimuotoisella politiikalla houkuttelemme vähän pienimuotoisempia investointeja Suomeen. Me olemme vieneet jo ison joukon työmarkkinauudistuksia läpi, jotka parantavat meidän kilpailukykyämme ja pienten yritysten asemaa, työllistämisen kannusteita parantaen ja näin edelleen. Me tehdään pitkän tähtäimen kasvutoimenpiteitä muun muassa merkittävillä panostuksilla tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, mikä tukee meidän pitkän tähtäimen kasvuamme. [Suna Kymäläinen: Miten se kotitalousvähennys ja alvin korotus?] Me teemme ison infrapaketin, jolla tuetaan niin ikään kasvua. Meillä on kasvutoimenpiteitä vaikka mihin. Lisäksi me teemme uudenlaista teollisuuspolitiikkaa, jossa kotimaista omistajuutta vahvistetaan. Me nimenomaisesti panostamme kasvuun.

Mitä tulee tähän veronkorotukseen, niin kannattaa muistaa, että keskustan omassa julkistetussa vaihtoehdossa korotettiin yleistä arvonlisäverokantaa 24 prosenttiin. [Puhemies koputtaa] Hallituksen linja on 24,5. [Välihuutoja keskeltä ja vasemmalta] Siinä on vain 0,5 prosentin ero. [Puhemies koputtaa] Se tuskin on erityisen merkittävä ero. [Välihuutoja]