Suullinen kysymys hallituksen kasvu- ja työllisyystoimista (Joona Räsänen sd) | Suullinen kysymys hallituksen kasvutoimista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys hoitajien työtilanteesta (Hanna Räsänen kesk) | Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Jenni Pitko vihr) | Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Timo Furuholm vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Irtisanomisten aalto on jyräämässä koko Suomen yli, näin kertoo Helsingin Sanomat. Päivittäin kuulemme uutisista, että satoja ihmisiä uhkaavat irtisanomiset niin teollisuudessa, palvelualoilla, rakennusalalla kuin tietotekniikan alallakin. Uhkana jopa on, että synkemmät ajat ovat vielä edessä. Hallituksen tavoite, 100 000 uutta työllistä tällä kaudella, ei näytä toteutuvan. Tällä hetkellä työllisiä on 50 000 vähemmän kuin silloin, kun te aloititte. Euroopassa ei ole toista maata, jossa työllisyyskehitys olisi tällä kaudella ollut näin heikkoa, siis työllisyyskehityksemme on Euroopan huonointa. Tulostaulu ei valehtele. Arvoisa pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Purra: mitä johtopäätöksiä hallitus nyt tekee, kun hallituksen politiikka ei ainakaan työllisyyden osalta näytä toimivan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Talouden synkkä kuva on todella ollut synkempi ja taantuma pidempi kuin ennakoitiin. Tällä hetkellä meillä on valopilkkuja niin kotimaassa kuin euroalueellakin, mutta monin osin tilanne on edelleen erittäin vaikea. Esimerkiksi Suomen oleellinen kauppakumppani Saksa on tällä hetkellä melkoisissa ongelmissa. Tiedämme, että meidän vientimarkkinamme ei ole vieläkään toipumassa, ja aivan kuten edustaja kuvasi, myös täällä kotimaan kentällä edelleen kuulemme hyvin ikäviä uutisia monista yrityksistä irtisanomisten suhteen ja lomautusten suhteen.

Kuitenkin, kun katsotaan esimerkiksi näitä ennusteita ja viimeisimpiäkin tällä viikolla tulleita ennusteita, näyttää siltä, että aallonpohja on saavutettu ja me olemme menossa eteenpäin. Se, miten työllisyys reagoi näihin suhdanteen muutoksiin, tapahtuu viiveellä. Sen huomasimme, että työllisyys pysyi Suomessa varsin korkealla tasolla vielä sen jälkeen, kun taloudessa alkoi näyttää jo hyvin huonolta. Hallitus tekee näitä rakenteellisia toimiaan [Puhemies koputtaa] samaan aikaan kuin laajaa sopeuttamista pidemmälle aikavälille, keskipitkällä aikavälille. [Puhemies koputtaa] Siitä huolimatta meidän pitää selviytyä myös tästä talouden syklistä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset odottavat, että työpaikkoja saadaan luotua tässä ja nyt. Julkista taloutta emme nimittäin saa tasapainoon ennen kuin meidän taloutemme ja työllisyytemme myös kasvaa.

Hallituksen keskeisin kasvutoimenpide ensi vuoden osalta on tämä vihreiden investointien verokannustin, jolla toivotaan, että investoinnit lähtisivät liikkeelle. No nyt kuitenkin lausuntokierroksella on käynyt ilmi, että asiantuntijatahot ja elinkeinoelämä epäilevät, että tällä kannustimella te ette saa investointeja liikkeelle. Se kohdistuu liian suuriin yrityksiin ja ainoastaan vain jo olemassa oleviin hankkeisiin. Senpä takia SDP on ehdottanut, että olisi järkevää tehdä niin, että tätä investointien alarajaa laskettaisiin, jotta saataisiin myös keskisuuret yritykset mukaan, ja aikaikkuna tehtäisiin kahdeksi vuodeksi, jotta se koskisi myös uusia investointeja. Kuokkaa maahan, ihmisille töitä. Miten, valtiovarainministeri, kommentoitte: [Puhemies koputtaa] voisitteko te tällaiset muutokset tähän teidän malliinne tehdä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä suurten teollisten investointien verohyvitys on yksi meidän tekemämme kasvumekanismi. Me toivomme, että se nimenomaan mahdollistaa sen, että Suomeen saadaan sellaisia investointeja, jotka tänne muuten eivät olisi tulossa. Tämä todellakin on aika merkittävä — siinä on tämä 50 miljoonan raja — mutta samaan aikaan hallituksella on monia muita toimia, joita valmistellaan ja on valmisteltu esimerkiksi työ‑ ja elinkeinoministeriössä. Meillä on myös pienempiin yrityksiin kohdistuvia toimia. Meillä on kasvuyritysten pääomamarkkinan vahvistamiseen tehtäviä toimia. Meillä on suoria niin sanottuja valtiontukia ja hyvin eri tavalla eri sektoreille, erikokoisiin yrityksiin kohdistettavia toimia. Sen lisäksi nämä rakenteelliset uudistukset, joita me teemme esimerkiksi työmarkkinoille, tähtäävät kaikki siihen, että Suomessa yrittäminen olisi mahdollisimman helppoa, olisi mahdollista investoida, palkata uusia työntekijöitä ja niin edelleen. Nämä kaikki ovat kasvutoimia, ja niitä hallitusohjelmasta löytyy sen verran, että koko ohjelmaa voi kuvata kasvuohjelmaksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on erittäin korkealla tasolla, ja avointen työpaikkojen määrä on romahtanut täydellisesti. Konkursseja on tullut ennätysmäärä, ja hallitus hoitaa työttömyyttä vain sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa leikkaamalla. Samalla entistä useampi putoaa dramaattisesti taloudellisessa tilanteessaan. Kotimainen kulutus on pientä alvikorotusten ja näitten sosiaaliturvan leikkausten myötä. Arvoisa ministeri Satonen, lupasitte viime vuonna tämän vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä, että tänä vuonna tänne Suomeen syntyy 60 000—65 000 uutta työpaikkaa. Nyt kysyn: missä ne 60 000—65 000 työpaikkaa tälle vuodelle ovat, vai onko vastaus taas, että ensi vuonna?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Opposition puheeseen voi yhtyä siltä osin, että tämä taloustilanne on hyvin vakava. Ja valtiovarainministeri täällä jo kertoi, että se on vakava muun muassa sen takia, että meidän vientimarkkinoiden tilanne on hankala — kun Suomi elää viennistä, niin se heijastuu tietysti tänne — ja toisaalta sen takia, että tämä julkisen talouden tilanne oli jo tämän hallituksen aloittaessa niin vakava, että me joudutaan tekemään niitä säästötoimia, jotka tietysti vaikuttavat kotimaiseen kysyntään. Sen vuoksi on selvää... Ja aivan kuten valtiovarainministeri myös sanoi, tämä taantuma on ollut odotettua pidempi. Näistä syistä johtuen meidän työllisyyskehitys ei ole ollut sitä, mitä on odotettu. Mutta se ei nyt poista sitä tosiseikkaa, että nämä uudistukset tulevat kyllä realisoitumaan myöhemmin, kun tämä suhdanne kääntyy, aivan varmasti. Eli ehkä sitten vaalikauden lopulla on oikea aika arvioida, mitä nämä hallituksen työmarkkinauudistukset ovat saaneet aikaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! 300 000 työtöntä — hallituksen tavoite oli 100 000 uutta työpaikkaa — ennätysmäärä konkursseja, eli kyllä vähän käänteisesti nyt on toiminut tämä hallituksen kasvupolitiikka: työttömyys on kasvanut ja konkurssit ovat kasvaneet.

Suomen Pankin tilaston mukaan yritysten investointilainoja on tällä hetkellä ennätysvähän. Syksyn barometrin mukaan 45 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että he eivät joko saaneet tai hakeneet rahoitusta, koska sitä ei ollut saatavissa. Vuonna 21 se oli 25 prosenttia. Oletteko tehneet jotain sen eteen, että me pystyisimme nimenomaan pk-yritysten rahoitusta parantamaan, koska heidän rahoitustilanne on tällä hetkellä se ehdottomasti vaikein?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kun katsotaan kaikkia ennusteita, niin kaikki ennusteet lupaavat, että tämän pitkän, synkän tunnelin päässä, jonka läpi olemme kulkeneet, on valoa näkyvissä, kaikki ennusteet povaavat kasvua. Ja nyt olemme sellaisessa tilanteessa, jossa totta kai panostamme kaikkeen, teemme kaikki ne teot, mitä tarvitaan kasvun edistämiseksi.

Edustaja Lintilä on täysin oikeassa siinä, että on yrityksiä, joilla on ollut vaikeuksia saada rahoitusta. Muun muassa Finnvera-lainsäädäntöä olemme uudistamassa osittain juuri sillä perustein, että haluamme varmistaa sen, että yritysrahoitusta on saatavilla. Uudistamme myöskin sitä, millä tavoin Business Finland, Finnvera, Teollisuussijoitus toimivat kokonaisuutena siten, että meillä on yhteen säveleen soittava orkesteri, jossa ei ole sen enempää päällekkäisyyksiä kuin katvealueitakaan. Tarkastelemme tällä hetkellä myöskin pankkilainsäädäntöä sillä tavoin, että yritysten on entistä helpompaa tulevaisuudessa varmistaa se, että he saavat tarvittavat pankkipalvelut. Ja ennen kaikkea työmarkkinauudistuksemme ovat niille pienille ja keskisuurille yrityksille kullanarvoisia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että hallituksella on toimenpiteitä, mutta kyllä tämä kaikki oli nähtävissä jo silloin, kun te aloititte, kesällä 23. Ja otetaan nyt vaikka tämä työkalu investoinneille, tämä verohyvitysmalli: kyllä se aika epäselvältä vaikuttaa. Jos ette minua usko, niin kysykää kansainvälisiltä sijoittajilta. Tälläkö te nostatte Suomen? Tälläkö te houkuttelette, arvoisa valtiovarainministeri, ne kymmenet miljardit Suomeen? Valitettavasti siltä ei näytä.

Mutta puhutaan vähän Euroopasta. Totesitte, että Saksa ei vedä. Ei vedä. Ei vedä koko EU. Te olette valtiovarainministeri. Te istutte muun muassa Ecofinissä. Mitä toimenpiteitä te tekisitte eurooppalaisella tasolla? Koska nämä yhteiset investointirahastot eivät ole teille kelvanneet, mikä se työkalu sitten on, millä te nostatte Eurooppaa tästä suosta, jotta suomalaisille tuotteille ja palveluille olisi EU-tasolla kysyntää, [Puhemies koputtaa] koska se on 60 prosenttia meidän viennistä? [Jani Mäkelä: Eikö teidän elvytyspaketti toimi?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Skinnari, arvostan teidän ammattitaitoanne ja kokemustanne näissä monissa asioissa. Sen sijaan tilanteessa, jossa Suomessa ei ole ollut käytännössä reaalista kasvua 16 vuoteen, ajatus siitä, että me teemme vääriä toimia juuri tällä hetkellä, on ehkä hieman yliampuva. Mielestäni se, että Suomeen saadaan kestävää kasvua ja sitä kautta hyvinvointia, koskee kaikkia puolueita tässä salissa. Mitä ilmeisimmin tässä maassa on tehty vääriä toimia. Edelliset hallitukset ovat keskittyneet vääränlaisiin asioihin, koska kasvua ei ole syntynyt. Ja juuri siitäkin syystä me tällä hetkellä teemme sellaisia toimia, joita tässä maassa olisi jo useampi vuosikymmen sitten pitänyt tehdä.

No, mennään sitten sinne Brysselin suunnalle. Mitä Suomen hallitus esimerkiksi kilpailukykyä vahvistaakseen Euroopassa ajaa? Yksi hyvin tärkeä asia on keskittyä siihen, minkälaista rahoitusta on saatavilla yrityksille, mitenkä erityisesti startupeista jo eteenpäin päässeet yritykset saavat rahoitusta, ja tässä puhutaan esimerkiksi pääomamarkkinoista, [Puhemies koputtaa] pääomamarkkinaunionin kehittämisestä ja sen loppuun saattamisesta. Tässä hallituksella on täysin selkeä kärki, [Puhemies koputtaa] jota erityisesti asian kohdalla toimivat ministerit Euroopassa edistävät.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Kurjien työllisyyslukujen keskelläkin osaajapula vaivaa yhä monia yrityksiä, ja väestön ikääntyessä osaajapula uhkaa vain pahentua entisestään. Hallitus tekee joitakin pieniä parannuksia, kuten pyrkii jatkamaan työlupien saamisen nopeuttamista — kiitos siitä — mutta hallituksen iso linja on valitettavasti osaajapulaa aktiivisesti pahentava. Olisiko nyt näitten huolestuttavien talouslukujen valossa vihdoin paikallaan arvioida uudelleen suhtautumista työhön johtavaan maahanmuuttoon ja erityisesti perua tänne eduskuntaan pian tuloillaan oleva osaajien kolmen tai kuuden kuukauden ulosheittolaki?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Puhutaan nyt sitten tästä työperäisestä maahanmuutosta. Tilanne on se, että Suomessa on noin karkeasti 50 000 ihmistä, joita koskee tämä 3—6 kuukauden sääntö, joka tänne tulee ensi viikolla. Siitä määrästä vuosittain 2,5 prosenttia oli jäänyt työttömäksi, ja niistä, jotka ovat jääneet työttömiksi, nykysäännöilläkin puolet on työllistynyt kolmen kuukauden aikana. Ja kun tämä uusi laki vielä mahdollistaa sen, toisin kuin nyt, että sitä työtä voi hakea oman toimialan ulkopuolelta, myös niiltä toimialoilta, joilla on koko maassa työvoimapula, ja laajentaa merkittävästi tätä työvoimamahdollisuutta, niin ei kyllä kovin montaa ihmistä ole, jotka tämän takia eivät työpaikkaa Suomesta löydä. Eikä ole mitään merkkejä siitä, että Suomi ei kiinnostaisi työmarkkinoilla esimerkiksi aasialaisia. Meillä on Filippiineiltä, Vietnamista ja Intiasta tänne hyvä yhteistyö ja jatkuvasti tulijoita, kun vain on työtä tarjolla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Miksi Risto Murron johtama kasvutyöryhmä perustetaan vasta nytten? Olisin ajatellut tämän työryhmän perustamisen olleen hallituksen ensimmäisiä toimenpiteitä työlistalla. Kaikki toimenpiteet, joita kasvutyöryhmä ikinä esittääkään, voivat tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2026 aikana. Olette hukkaamassa puolet hallituskaudesta, kun toimenpiteitä saadaan kenties vasta 2026. Samaan aikaan työllisyyskehitys on ollut Euroopan huonointa, konkurssien määrä on ennätystasolla. Päivittäin kuullaan uutisia uusista muutosneuvotteluista. Ihmiset kysyvät, mitä hallitus tekee. Mitä se tekee? Hallitus perustaa uuden työryhmän. Miksi hallitus nukkui ensimmäiset puolitoista vuotta ja katseli vierestä, kun talous ajautui taantumaan? Miksi kasvutoimien hakeminen jätettiin automaattisesti liian myöhään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Eskelinen, ne toimet, joita te täällä vastustatte aika usein, monet niistä, esimerkiksi työmarkkinoille kohdistuen, oli kyse sitten paikallisesta sopimisesta tai jostakin muusta, ovat rakenteellisia toimia, joilla tavoitellaan kasvua. Te vastustatte hyvin useita kasvutoimia, joita me tänne saliin tuomme. Hallitusohjelmassa niitä löytyy usealta eri sektorilta, hyvin erityyppisiä, esimerkiksi luvitukseen liittyen — tämä on ihan selkeä pullonkaula — energiapuolella, monella eri politiikan sektorilla, ja ministeriöissä näitä paraikaa viedään eteenpäin, ja osa on täytäntöön pantukin.

Sen lisäksi viime keväänä kehysriihessä, kun jouduimme tekemään lisää säästötoimia, olemme sopineet uusista kasvutoimista, joista — esimerkiksi investointihyvityksestä — täälläkin on tänään puhuttu. Muita ovat muun muassa Teollisuussijoituksen pääomittaminen ja kantaverkkoon satsaaminen niin, että se ei ole pullonkaula investointien edessä. Ja sen lisäksi meillä on nyt tosiaan vielä koossa korkean profiilin kasvuryhmä, joka pohtii vielä lisää sellaisia helppoja matalan kynnyksen keinoja, joita voidaan viedä pikaisesti [Puhemies koputtaa] tässä julkisen talouden tilanteessa läpi eli jotka vahvistavat julkista taloutta. [Puhemies koputtaa] Sen sijaan meillä ei ole mitään rahatukkoja, joita me voisimme viedä sen paremmin alueille [Puhemies: Kiitoksia, minuutti on kulunut!] kuin esimerkiksi julkiselle sektorille keinotekoisesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yritysten potkuaallon lisäksi hoivakodeissa, ammatillisessa koulutuksessa, pelastuslaitoksilla ja järjestöissä irtisanotaan parhaillaan valtava määrä työntekijöitä. Eli hallitus omilla päätöksillään ja toimillaan syventää suurtyöttömyyttä ja taantumaa. Olette omalla politiikallanne ajaneet työmarkkinat kaaokseen, ja rankaisette omalla politiikallanne työttömiä lisäleikkauksilla. Leikkaatte työttömyysturvaa, poistatte suojaosan työttömyysturvasta ja asumisesta.

Arvoisa ministeri Purra, mitä te arvelette, että nämä sadat ja sadat irtisanotut ihmiset ajattelevat teidän politiikastanne, kun te lupasitte ennen vaaleja, ettei sosiaaliturvasta leikata? Miltä takinkääntö maistuu? Uskotteko te todella, että sosiaaliturvan leikkaaminen tuo tähän maahan uusia työpaikkoja?

Purralle oli kysymys.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri…

Kysymys esitettiin valtiovarainministeri Purralle. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalon kannattaa käydä ensin katsomassa, mitä on luvattu ennen vaaleja. [Aino-Kaisa Pekonen: Pienituloisilta ei leikata!] Ja te hyvin tiedätte, että me emme täällä hallituspuolueiden asioista puhu puolueen puheenjohtajina, kuten hyvin tiedätte.

Sen sijaan kun nostitte esiin esimerkiksi tähän työttömyysturvaan kohdistuvat toimenpiteet, niin esimerkiksi sieltä perussuomalaisten omasta ohjelmasta löytyy se, minkä tämä hallitus nyt tekee.

Yleisesti ottaen se, että hallituksella on näitä toimia paitsi julkisen talouden kohentamiseksi — ja joudumme tekemään myös vaikeita leikkauksia, [Aino-Kaisa Pekonen: Ette te joudu, te valitsette tehdä!] ja samaan aikaan pyrimme löytämään kestävää kasvua ja hyvinvointia — liittyy juuri siihen, että meillä tulevaisuudessa tässä maassa olisi sellainen julkinen talous, joka hyvinvointijärjestelmän kykenee kestävästi rahoittamaan. Se, että toimenpiteitä kohdistetaan esimerkiksi valtion virastoihin, joilla on myös toimintamenosäästöohjelmia, tuottavuusohjelmia, on yleensä se, mitä on pidetty täsmällisenä toimena myös siinä mielessä, että yksityinen sektori on nimenomaan se, missä kasvu syntyy ja missä myös puhutaan työvoimapulasta, [Puhemies koputtaa] mihin tietenkin osaavat työntekijät voivat hyvin siirtyä. [Aino-Kaisa Pekonen: Tämäkö oli viestinne irtisanotuille ihmisille?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten sosiaalidemokraatit vaativat — mutta myös esimerkiksi silloinen presidentti Sauli Niinistö vaati — että kannattaisi hallituksen yhdessä opposition kanssa lähteä tämmöisiä pitkän aikavälin kasvu‑ ja työllisyystoimia rakentamaan yli vaalikauden, jopa yli kahden vaalikauden. Tähän ei ole tartuttu, ja niin kuin tässä viitattiin, nyt tämä Risto Murron työryhmä tulee kovin myöhään ja sen ehdotukset tulevat sitten ehkä vasta hallituksen viimeisen puolentoista vuoden aikana käsiteltäviksi.

Kyllä tässä oudoksuttaa se, että kun on nähty tämä iso ongelma, että on investointilamaa, on kasvun jälkeen jäämistä muista Euroopan maista, niin näihin yhteisiin toimiin, jotka olisivat todella vaikuttavia kasvun ja työllisyyden pysyväksi kohentamiseksi, ei ryhdytty aikaisemmin. Miksei tartuta siihen käteen, jota myös täältä opposition puolelta on ojennettu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten tästäkin aitiosta on tuotu esille pääministerin suulla, kasvutyöryhmä pohtii erilaisia kasvutoimia, ja sillä, mistä suunnasta ne poliittiselta kentältä tai muualta syntyvät, ei ole mitään väliä. Huomioimme aivan samalla tavalla toimia, joita esitetään sosiaalidemokraateista kuin muualtakin tästä salista tai yhteiskunnan eri sektoreilta.

Toki, kuten moneen kertaan on todettu, meidän julkinen talous laittaa tiettyjä reunaehtoja kasvutoimille. Meidän ei ole mahdollista tehdä esimerkiksi valtavia valtion tukipaketteja. Tässä tilanteessa, kun velkamme edelleen kasvaa ja me teemme todella työtä, että kykenemme pääsemään näihin tavoitteisiin, meillä ei ole ylimääräistä rahaa hirvittävän paljon käytettäväksi tähän. Mutta juuri siitä syystä kaikki kasvutoimet ja teidän ehdotuksenne ovat aivan yhtä lailla tervetulleita ja niitä käsitellään.

Mitä tulee sitten julkisen talouden sopeuttamiseen ylivaalikautisesti, niin nämä Euroopan unionin uudet finanssipoliittiset säännöt juuri ohjaavat tähän suuntaan, ja voin taata, että ne myös seuraavalle hallitukselle aiheuttavat tarvetta tehdä säästöjä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Petteri Orpon hallitus tekee hyviä laajamittaisia taloutta ja talouden kasvua vahvistavia toimenpiteitä lähtien työmarkkinoiden uudistamisesta, lähtien työlupakäytäntöjen ja ‑prosessien vauhdittamisesta, lähtien investointien vauhdittamisesta montaa kautta. Tässä kun kuuntelin SDP:n edustajien puheenvuoroja, niin taitaa olla niin, että on löytynyt ensimmäinen kasvua vahvistava toimenpide, jota SDP ei lähtökohtaisesti vastusta, joten tämä on hieno näkymä, että myös näitä toimenpiteitä täältä löytyy.

Herra puhemies! Verokannustin, jota hallitus on viemässä eteenpäin, tulee vahvistamaan nimenomaan suurten teollisten investointien houkuttelemista Suomeen. Tämä on hieno asia, ja uskon, että vaikutukset tulevat olemaan vahvoja. Mutta kysyisin nyt elinkei-noministeriltä: minkäkaltaisia keskusteluita te olette käyneet näiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, ja minkäkaltaista kiinnostusta tämä hallituksen verokannustin on herättänyt kansainvälisesti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Marttinen on täysin oikeassa: tämä investointikannusteverojärjestelmä on herättänyt paljon kiinnostusta. Yritykset todella paljon kyselevät siitä, ja toivomme, että saamme sen myöskin konkreettisessa muodossa mahdollisimman nopeasti ulos.

Tässähän meitä rajaa käytännössä se EU-sääntely, paljonko näille määräaikaisille valtiontukipuitteille on ylipäätään määräaikaa ja mihin kaikkeen niitä voidaan soveltaa. Me olemme pyrkineet jättämään tämän niin avoimeksi kuin mahdollista, jotta se on mahdollisimman monenlaisten investointien ja mahdollisimman monenlaisten yritysten käytettävissä, ja yritykset ovat siihen hyvin tyytyväisiä.

Sen lisäksi meillä on lukuisia eri toimenpiteitä, jotka edesauttavat myös pienempiä investointeja. Meillä on tämä tukimuotoinen 400 miljoonan euron investointitukimahdollisuus, teollisuuspoliittinen varaus, jota voidaan käyttää myös pienempiin investointeihin. Lisäksi helpotamme yritysrahoitusta, vahvistamme ja pääomitamme Teollisuussijoitusta, joka myöskin pääsee sitten kotimaiseksi ankkuriomistajaksi ja enemmän kuin aiemmin suoriin sijoituksiin kiinni, uudistamme työmarkkinoita, helpotamme yritysten asemaa sitä kautta ja helpotamme myöskin luvitusta ja lupaprosesseja, [Puhemies koputtaa] mikä on äärimmäisen tärkeää kaikille investoinneille. [Ben Zyskowicz: Se on todella tärkeää! — Timo Harakan välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt olisi todellakin kiire luoda uusia työpaikkoja — mutta mitä tekee hallitus? Hallitus iski isolla arvonlisäveromoukarilla kuluttajiin ja yrittäjiin, ja tämä ei vielä riitä, vaan nyt tämä arvonlisäveromoukari on iskemässä sitten luoviin aloihin. Aika rajut tai hyvin rajut leikkaukset ja veronkorotukset odottavat kulttuurialaa, teatteri- ja musiikkialaa, kirjallisuutta, matkailua, tapahtuma-alaa, kaikkea tätä. Tämä on täysin nurinkurista, kun nimenomaan luovilla aloilla olisi mahdollisuus luoda sitä uutta kasvua ja työllisyyttä. Tämä tulee hyvin huonoon aikaan. Kun tämä ala on juuri toipumassa koronakuopasta, niin sitten tulee Purran moukari ja iskee sitten tälle alalle. Ja työpaikkoja menee. Niitä työpaikkoja ei tule, niitä menee. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri Purra: voisitteko nyt arvioida näitä teidän arvonlisäverokiristyksiänne työllisyyden näkökulmasta uudelleen ja peruuttaa nämä esitykset?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mikäli olisi mahdollista, niin en tekisi yhtä ainutta veronkiristystä, ja uskon, että tässä hallituksessa me olemme kaikki samaa mieltä. Me emme myöskään tekisi läheskään näitä kaikkia säästötoimenpiteitä, mikäli meidän julkinen talous ei olisi siinä jamassa kuin se on, ja meidän tilanteemme olisi tietenkin helpompi, mikäli edellinenkin hallitus olisi kyennyt priorisoimaan tai kyennyt tekemään jonkinlaisia toimia niillä sektoreilla, jotka eivät olleet aivan välttämättömiä. Oli uusia tarpeita, jotka syntyivät koronaepidemiasta, Venäjän hyökkäyksestä, energiakriisistä ja niin edelleen, mutta edellisellä hallituksellakin olisi ollut mahdollisuus tarkastella muita sektoreita, mitä siellä oltaisiin voitu tehdä, mutta koska näin ei toimittu, se kaikki on tämän hallituksen sylissä.

Arvonlisäveron korotukset ovat ikäviä. Ne kohdistuvat tosiaan yleiseen kantaan, joka on ollut voimassa jo jonkin aikaa, ja toisaalta sitten näitä alempia kantoja nostetaan 14 prosenttiin pois lukien sanoma- ja aikakauslehdet. Näiden vaikutus hintoihin hieman vaihtelee. Tällä hetkellä tiedämme, että meidän inflaatio on euroalueen alhaisinta, [Puhemies koputtaa] mutta kuten sanoin, niin veronkorotukset eivät itsessään ole se, mitä hallitus tavoittelee, [Puhemies koputtaa] mutta työn ja yrittämisen suorien verojen kiristämisen vaikutus kasvuun olisi huomattavasti huolestuttavampaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Nyt minuutti on käytetty. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kauppalehdessä juttu 20. syyskuuta 2024: ”Nokian Renkaiden tehtaan investointi Romaniaan.” Tässä toimitusjohtaja Jukka Moisio sanoo näin: ”Hankimme tontin vuoden 2023 alkupuolella, aloitimme rakennustyöt toukokuussa 2023, kaikki luvat saatiin valmiiksi kesäkuuhun 2023 mennessä, ja tehdas on valmis syyskuussa 2024.” Tässä puhutaan siis luvituksen nopeudesta, siitä, kuinka hienosti prosessit toimivat. Ja jos Suomessa luvitukset ja kaiken maailman lupaprosessit kestävät jopa vuosikymmeniä, niin ollaan tilanteessa, että yritykset [Välihuutoja vasemmalta] — saanko puhua? — eivät halua investoida, koska siinä menee liian kauan aikaa. Hallitushan on tähän ohjelmassaan tarttunut, ja kysyisin ympäristöministeriltä: Voisitteko kertoa siitä, minkälaisia uudistuksia tänne lupaprosessien puolelle tulee? Pyritäänkö nyt helpottamaan sitä, että myös Suomeen saataisiin suoria tehdasinvestointeja helpommin eikä näissä menisi vuosikymmeniä tai useita vuosia, kuten tällä hetkellä valitettavasti monessa tapauksessa on mennyt? — Kiitos. [Antti Kurvinen: Tämä on hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Äärimmäisen tärkeä kysymys, ja täytyy sanoa, että kun minä käyn puhumassa elinkeinoelämän seminaareissa ja tapaan investoreita, niin yleensä, kun kysyy tärkeintä yksittäistä asiaa investointien edistämisessä, se on kyllä tämä edustajan kysymys eli luvituksen sujuvuus, sen oikeusvarmuus ja sen nopeus. Ympäristönormeistahan me haluamme pitää kiinni, mutta jos luvituksessa kestää valitusputkineen seitsemän kahdeksan vuotta, niin tilanne on sellainen, että jos toisessa maassa menee kolme neljä vuotta, niin valitettavasti aika on paitsi häviämistä kilpailulle myöskin rahaa silloin, kun pääomaa olisi tulossa. Ja tässä suhteessa uskoisin — oli Romaniasta mitä mieltä tahansa — että ei kannata naureskella tälle asian vakavuudelle.

No, tämä hallitus tekee historiallisen merkittävää luvituksen sujuvoittamisen uudistusta, ja eduskunnalle annetaan nyt lähikuukausina esitykset sekä yhtenäisestä lupa- ja valvontaorganisaatiosta, jonka johdolla on tulosvastuu tehdä takuuaikasidonnaisesti puhtaan siirtymän luvat, että sitten myös niin sanotusta yhden luukun palvelumallista, jossa ympäristö-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaiset luvat paketoidaan yhdeksi kokonaisuudeksi, josta on yksi valituskierros eikä erillisiä. [Puhemies koputtaa] Ei tämä taikasauva ole, mutta kyllä meillä on mahdollisuus parantaa Suomen houkuttelevuutta merkittävästi [Puhemies: Kiitoksia, nyt on minuutti käytetty!] ilman veronmaksajien lisärahaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt kuultiin näitä keinoja siihen, kuinka Suomessa on tehty investointeja tulevaisuuteen: on pidennetty omavastuuaikaa työttömille, poistettu lapsikorotukset, poistettu soviteltu päivärahan suojaosa, [Juho Eerola: Nopeutettu luvittamista!] heikennetty ansioturvalle pääsyä ja leikattu vielä ansiopäivärahaa. [Eduskunnasta: Semmoisia kasvutoimia!] — Semmoisia kasvutoimia. — Ja samaan aikaan Ovako, Kemira, Bayer, Indoor, Metsä Group, UPM, Valtra: kaikki yrityksiä, jotka joutuvat vähentämään henkilöstöään tällä hetkellä. Ja listaa voisi vielä jatkaa.

Monilla paikkakunnilla nämä yhtiöt ovat olleet merkittäviä työllistäjiä eivätkä ne pysty enää tarjoamaan leipää entiseen tapaan. Työn perässä on lähdettävä entistä kauemmaksi, ja samaan aikaan hallitus leikkaa vielä työmatkavähennyksestä, koska tämäkin on varmasti tulevaisuusinvestointi, ja lisää näiden ihmisten ahdinkoa ja tekee uuden työn saamisesta entistä vaikeampaa. [Jani Mäkelä: Lisää maahanmuuttoa, vai mitä?] Miksi ihmeessä, arvoisa valtiovarainministeri Purra, te ette edes tätä yhtä, [Puhemies koputtaa] kilometrikorvausta, voisi perua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja sekoittaa nyt tämän hallituksen edelliseen: meillä ei ole näitä tulevaisuusinvestointeja kuten teillä. Te nimititte tulevaisuusinvestoinneiksi teidän menojanne, joille valtiovarainministeriö ei kyennyt laskemaan sen paremmin työllisyysvaikutuksia kuin julkisen talouden vahvistamisvaikutuksiakaan. Sen sijaan nämä meidän toimemme, joita te arvostelette, ovat virallisesti valtiovarainministeriön laskemia.

Kun tämä suhdanne on nyt näin vaikea ja se näkyy siellä kunnissa ja yrityksissä ja irtisanomisina ja lomautuksina ja se näkyy kotitalouksissa, niin me joudumme tämän suhdanteen kanssa tulemaan toimeen, ja nämä toimet, joita me teemme, kohdistuvat keskipitkälle aikavälille ja sinne tulevaisuuteen.

Tämä suhdanne tulee paranemaan, kasvu käynnistyy. Ensi vuodelle VM:n arvio on se 1,7, ja jotkut instituutit ovat luvanneet jopa kahta prosenttia. Tällaiset lukemathan ovat Suomen oloissa suorastaan erinomaisia. Toisaalta me emme myöskään lähesty tätä kasvua ihan samalla tavalla kuin sosiaalidemokraatit eli tällaisena tiettynä hokemana, vaan me ihan aidosti teemme sellaisia toimia, [Puhemies koputtaa] jotka esimerkiksi näitä yritysten toimintaedellytyksiä parantavat.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kasvun edellytykset ja ne asiat, mitä te olette tehneet kasvun kannalta — en ota kantaa niihin yksittäisiin, katson vain niitä lukuja, mitä on tulossa koko ajan: Yritykset menevät konkurssiin. Olen 40 vuotta ollut yrittäjänä ja puhunut yrittäjien kanssa, ja heillä kauppa ei tänä päivänä vain käy. Se on fakta. Autokauppa ei käy, ravintoloissa keskiostos on paljon pienempi. Eli talous menee kauheata vauhtia alamäkeä koko ajan. Se on täydellinen fakta.

Valtiovarainministeriö ilmoittaa 1,7 prosentin noususta ensi vuodeksi, he ilmoittivat tällekin vuodelle 1,5 prosenttia, ja se taitaa olla miinus 0,2 — siihen ei kannata tuudittautua. Suomen Pankki on ilmoittanut prosentista, ja he ovat aina lähimpänä totuutta. Mutta nämä teidän kasvuasiat: ne eivät vain toimi. Sehän on todistettu jo. Ei voi olla niin, että koko ajan yrityksiä menee konkurssiin ja työttömyys lisääntyy. [Puhemies: Ja kysymys!] — Kysymys kuuluu: mitkä ovat ne valonpilkahdukset, [Puhemies koputtaa] joita minä olen kuullut täällä kuukausikaupalla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Me juuri emme tuudittaudu. Me emme tuudittaudu siihen, että nämä Suomen rakenteelliset ongelmat ratkeavat itsestään tai että kun talous lähtee taas kasvuun, pieneen kasvuun, niin ne itsestään siinä korjaantuisivat. Me emme myöskään vetoa siihen, että silloin kun työllisyys on ollut positiivisen suhdanteen takia korkealla, niin se olisi jotenkin itsestään ratkaistu.

Me tartumme nimenomaan Suomen rakenteellisiin ongelmiin, julkisen talouden haasteisiin, siihen, että meillä ei ole ollut reaalista kasvua 16 vuoteen. Me tartumme niihin ja teemme toimia, jotka tässä salissa saavat sitten vaihtelevaa kannatusta ja usein vastustusta.

Minä itse luotan valtiovarainministeriön virkamiehiin. Mutta kyllä, kysehän on ennusteesta. Ja kuten jo ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin, taantumasta tuli syvempi ja pidempikestoinen kuin osasimme kuvitella.

Jos nyt yhden tämän päivän valopilkun taas nostaisin esille, niin se on tietenkin se, että EKP laski kolmatta kertaa tälle vuodelle korkoja. Suomelle tämä yhteinen rahapolitiikka [Puhemies koputtaa] on liian kireää, mutta se, kun korot laskevat, inflaatio on merkittävästi hidastunut [Puhemies koputtaa] ja Suomessa palkat kasvavat, totta kai on hyvä asia kotitalouksille ja yrityksille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan, että siellä tunnelissa se valo näkyy, niin kaikki varmaan toivomme, että se ei ole ainakaan vastaan tuleva juna.

Arvoisa puhemies! Sen takia tätä työllisyystilannetta tässä joutuu kysymään, koska hallituksella on ollut kohtuullisen isot lupaukset. Te olette luvanneet 100 000 uutta työllistä tämän kauden aikana. Valtiovarainministeri Purra, teidän oma ministeriönne ei usko omassa ennusteessaan, että te saavuttaisitte tämän tavoitteen, ja sen takia täällä kyllä on pakko herätä kysymään, sillä kun tulostaulu ei valehtele, niin tehdyssä politiikassa on yleensä silloin joku virhe. Mutta vielä kysyn nyt kerran: kun tätä kasvua varmasti kaikki me täällä haluamme, niin voisitteko te nyt muuttaa tämän investointikannusteen parametrejä siten, että saisimme myös keskisuuret yritykset mukaan hyödyntämään sitä ja se olisi pidemmän aikaa voimassa, jotta oikeasti saisimme kuokan maahan ja suomalaisille töitä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin mitä tulee tämän investointitukikannusteen määräaikoihin, ne tulevat niistä Euroopan unionin yhteisistä määräaikaisista valtiontukipoikkeuksista, ja emme me niistä voi muuksi muuttua. Toinen puoli on sitten se, että kun se on kertaalleen notifioitu Euroopan unioniin, niin se, että me yhtäkkiä muuttaisimme sitä, sitten taas vaarantaisi tämän ensimmäisen notifikaation.

Mutta sitten tullaan tähän kysymykseen, että meillä on lukuisia erilaisia välineitä, joilla me kannustamme investointeja. Tämä verovähennys kohdistuu niihin kaikista suurimpiin, sitten meillä vähän pienempiin investointeihin liittyy tämä tukimuotoinen teollisuuspoliittinen varaus, ja sitten meillä on lukuisia eri toimenpiteitä, jotka vaikuttavat nimenomaisesti sinne pienempiin yrityksiin. Niihin liittyvät vaikkapa Teollisuussijoituksen pääomittaminen, sen teollisuuspoliittisen roolin vahvistaminen, Finnvera-lainsäädännön uudistaminen, se, millä tavoin me viritämme tätä Business Finlandin, Teollisuussijoituksen ja Finnveran muodostamaa kokonaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan erikokoisia yrityksiä ja heidän mahdollisuuksiaan investointeihin.

Arvoisa puhemies! Perheemme aikuiset lapset ovat kaikki töissä sote-alalla tai opiskelemassa sote-alalle. Meillä on perheessä jo lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ensihoitaja ja röntgenhoitaja. Saan siis seurata varsin läheltä äitinä, mitä hoitotyö on. Olen päättäjänä ja äitinä todella huolissani asiasta. Töitä tehdään alalla aivan jaksamisen äärirajoilla. Nyt te, kokoomus ja perussuomalaiset, laitatte nämä ihmiset lailla pysyvään palkkakuoppaan. Samaan aikaan te leikkaatte sote-palveluista, ja tämä tarkoittaa sitä, että usealla hyvinvointialueella on menossa yt:t tai tulossa yt:t, eli se tarkoittaa, että monelta loppuvat työt. Viesti teiltä hoito‑ ja hoivatyötä tekeville on, että ette ansaitse kunnollista palkkaa eikä teidän työllänne ole väliä. Kaikki vielä samaan aikaan, kun meillä on valtava pula sairaanhoitajista ja yleensäkin hoitoalan työntekijöistä. Tätä on aivan mahdoton ymmärtää. En ymmärrä sitä, eikä keskusta ymmärrä sitä. Kysyn varapääministeri Purralta: [Puhemies koputtaa] miksi näin? Perustelkaa Suomen kansalle tämä teidän jääkylmä politiikkanne.

Ei hän ole Purra.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, työministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tästä teemasta on tällä viikolla jo jonkun aikaa täällä salissa keskusteltu. Täytyy sanoa, että ensinnäkin ihmettelen sitä, että nämä puheet tästä jatkuvasta palkkakuopasta edelleen jatkuvat, vaikka tämä on vaikka kuinka moneen kertaan jo puhuttu, että tässä palkkamallissa on kyse vain ja ainoastaan siitä, että me turvataan suomalaisen viennin kilpailukyky. Ja kun juuri edellinen keskustelu oli siitä, kuinka huonossa taloustilanteessa me nyt ollaan, niin kun 40 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee viennistä, niin eikö tässä nyt nimenomaan siitä ole kyse, että sen viennin pitäisi vetää, tai muuten meillä ei ole rahoitusta näihin julkisen sektorin palveluihin eikä palkanmaksukykyä julkisella sektorilla?

Ja mitä hoitajien palkkaan tulee, niin kuten se Ruotsin esimerkki on jo moneen kertaan osoittanut, julkisen sektorin sisällä pitää ja voidaan niitä palkkoja kohdentaa työvoimapula-aloille, ja silloin varmasti hoitoala tulee huomioitua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueilla on kasvava pula hoitajista ja lääkäreistä. Alueilla on käynnissä negatiivinen kierre, jota ruokkivat alueille kohdistuvat pakkosäästöt ja myös sitten tästä resurssipulasta johtuva epävarmuus. Henkilöstö on ehtinyt jo käymään useilla alueilla, ainakin Pohjois-Pohjanmaan alueella, useita yt-neuvotteluita läpi, ja pienissä sairaaloissa, kuten esimerkiksi Oulaskankaan sairaalassa, hoitajat äänestävät jaloillaan ja siirtyvät ihan muihin hommiin.

Ministeri Juuso, uskon, että tekin haluatte, että jatkossa on julkisella sektorilla hoitajia ja lääkäreitä. Siksi kysynkin teiltä: Mitä te olette ministeriössä tehneet sen hyväksi, että meillä olisi henkilöstöä myös hoitoalalla? Ja miten saataisiin hyvinvointialueille työrauha niin, että työntekijät voisivat sitoutua työhönsä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti meidän kaikkia hoitajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä, kuten varmaan koko Suomen kansa. Kysymys ei ole siitä, etteikö heitä arvostettaisi.

Hoitajapulaa on paikattu viime kaudella lisäämällä opiskelupaikkoja, myöskin tällä kaudella vuosina 24—25 lisäämme tuhat koulutuspaikkaa sairaanhoitajille ja vielä enemmän lähihoitajille, eli koulutuspaikkoja kyllä lisätään. Samaan aikaan hyvinvointialueilla tehdään uudelleenjärjestelyjä henkilöstön suhteen, ja useat näistä yt:istä ovatkin nimenomaan sitä, että siirretään, mietitään, missä kukakin tekee töitä, ja näin poispäin. Elikkä lähdetään hieman muuttamaan mahdollisesti myöskin sitä paikkaa, missä työtä tehdään — onko kotihoito vai mahdollisesti palveluasuminen, ja näin poispäin. Samalla kun näitä yt:itä pidetään, niin meillä oikeasti on myöskin pulaa henkilökunnasta. Tämä on aika tämmöinen liukuva käsite, että koska on pulaa ja miksi meillä on yt:t. Itse tulkitsen tämän näin, että tämä nimenomaan johtuu [Puhemies koputtaa] niistä työtehtävien uudelleenjärjestelyistä, mitä hyvinvointialueilla tällä hetkellä kovasti tehdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Viimeisenä näiden sote-palveluiden leikkauslistalla tänne eduskuntaan tulivat säästöt sairaalatoimintaan eli leikkaustoimintaan Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa ja Salossa. Lisäksi yöpäivystystä ei saisi enää järjestää Iisalmessa, Jämsässä, Raahessa ja Varkaudessa.

Olen nyt perehtynyt näihin laskelmiin, jotka näiden palveluiden alasajosta on tehty. Esimerkiksi Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten osalta on käytetty varsin matemaattista kaavaa, jossa on päädytty yhteensä noin 1,9 miljoonan euron vuosittaiseen säästöpotentiaaliin. Samaan aikaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen johto on virkavastuulla tehnyt laskelmat, joissa on päädytty 700 000—900 000 euron säästöihin.

Mutta se, mikä on huomionarvoista: Tässä hallituksen esityksessä on lisäksi arvioitu, että yöpäivystysten sulkeminen Iisalmessa ja Varkaudessa lisää ensihoidon kustannuksia 1,15 miljoonaa euroa vuodessa. [Eduskunnasta: Oijoi!] Tämän öisen avuntarvitsijan matka-aika päivystykseen jopa kolminkertaistuu silloin, [Puhemies koputtaa] kun hätä on suurin, ja saatavat säästöt ovat joka tapauksessa mitättömät. [Puhemies: Ja kysymys!] Kysyn ministeriltä, onko tässä mitään järkeä. [Antti Kurvinen: Ei ole! — Antti Kaikkonen: Tähän pitää StV:n paneutua!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puheenjohtaja! Sairaalaverkon tehostamistoimenpiteet liittyvät ennen kaikkea siihen, että meillä on pula hoitohenkilöstöstä — viittaan äskeiseen keskusteluun — mikä tarkoittaa sitä, että käytettävissä oleva lääkäri- ja hoitajatyövoima pitää kaikin tavoin yrittää kohdistaa meidän keskussairaaloihin ja yliopistosairaaloihin.

Toiseksi yöllisten käyntien lukumäärät monissa paikoissa — mitkä nyt ovat poikkeusluvalla voimassa olleet jo pitkään, myöskin Iisalmi ja Varkaus — ovat niin pieniä yöaikaan, että on katsottu, että oletusarvo on, että osa heistä, jotka yöaikaan päivystykseen tulevat, voi odottaa aamuun ja osa heistä on sellaisia, jotka eivät voi odottaa, ja he tulevat hoidon tarpeen arvioinnin kautta kuitenkin useimmiten lähetetyiksi keskussairaalaan tai yliopistosairaalaan. Kun nämä leikkaukset, vähennykset, koskevat vain yöllisiä käyntejä, niin itse asiassa [Puhemies koputtaa] koko sairaalaverkkouudistus on hyvin maltillinen esitys.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, mistä olen huolissani, on se, että nämä useat leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisryhmiin, kun puhutaan sosiaaliturvan leikkauksista, hyvinvointialueiden leikkauksista, ja nyt uusimmat leikkaukset, mitkä ovat tulossa, ovat nämä sote-järjestöjen leikkaukset. Sote-järjestöt tekevät erittäin tärkeätä työtä sen eteen, että monet sellaiset ihmiset, jotka eivät pääse heti palveluitten piiriin, saisivat sitä ennaltaehkäisevää palvelua. Järjestöjen toiminnan kautta saadaan apua esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsiville, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille sekä perheväkivallan uhreille. Järjestöjen työ tukee heitä varhaisessa vaiheessa ehkäisten ongelmien syvenemistä ja parantaen ihmisten elämänlaatua. Nyt on tiedossa, että ensi vuonna sote-järjestöiltä leikataan noin 80 miljoonaa euroa ja hallituskauden loppuun mennessä yhteensä kolmannes eli 130 miljoonaa euroa. Ja nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jotka ovat jo heikossa asemassa olevia. Kysyisinkin: miten perustelette näille ihmisryh-mille nämä leikkaukset?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Leikkaukset perustuvat siihen, että meidän on tarpeen tasapainottaa Suomen julkista taloutta. Tämä on fakta, ja tämä on täällä teille kerrottu useampaan kertaan. Meidän on saatava valtiontalous hallintaan ja saatava myöskin velankäyttö hallintaan.

Tämän johdosta on tehty useita eri säästötoimenpiteitä, ja osa näistä koskee näitä niin sanottuja STEA-avustuksia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille. Nyt on huomattava, että ensi vuonna avustuksia leikataan 80 miljoonaa ja mielenterveysjärjestöjen jatkuvaan avustukseen kohdistuu kuitenkin vain neljän prosentin säästöt, vaikka säästöt yleensä ovat 20 prosentin luokkaa niille järjestöille, jotka saavat eniten apuja eli jotka saavat yli 200 000 euroa vuodessa. Täytyy myöskin muistaa, että avustuksia saavista yhdistyksistä 75:tä prosenttia nämä ensi vuoden säästöt eivät kosketa lainkaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Yksi kokonaisuus, mikä rasittaa taloudellisesti hyvinvointialueita tällä hetkellä, on vuokrahenkilöstön käyttö, ja vuokrahenkilöstön käyttö sote-sektorilla kasvoi ennen kaikkea vuonna 2023, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Jos katsoo tuloksia tältä vuodelta, ne ovat edelleen hälyttäviä, ja muutamilla hyvinvointialueilla itse asiassa vuokrahenkilöstön käyttö on kasvanut, vaikka on pyritty eri keinoin suitsimaan tätä.

Muutama viikko sitten sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi ajatuksen siitä, että nyt lähdetään selvittämään niin sanottua Ruotsin mallia siihen, millä tavalla voitaisiin lähteä kitkemään vuokrahenkilöstön käyttöä. Siellä on otettu käyttöön niin sanottu sopimus, johon eri alueet Ruotsissa voivat liittyä, ja on myöskin laadittu yhteinen hintakatto, jossa on kolme eri kategoriaa riippuen siitä, missä Ruotsissa on — millä tavalla pystytään nimenomaan hillitsemään sitä, ettei joutuisi maksamaan useita tuhansia euroja eri firmoille.

Arvoisa ministeri Juuso: miten tämä valmistelu etenee sosiaali- ja terveysministeriössä, ja missä kohtaa hyvinvointialueille voisi tulla hyvää tietoa, [Puhemies koputtaa] että tällaiseen sopimukseen voisi lähteä liittymään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vuokratyön kustannukset tosiaan ovat laskusuunnassa. Ne ovat olleet viime vuonna noin 600 miljoonaa euroa, tänä vuonna tähän mennessä noin 300 miljoonaa euroa, eli huomattavaa laskua on tapahtunut. Mutta totta on, että eri alueilla on hyvin erilainen tilanne, eli toiset käyttävät todella paljon vuokratyövoimaa ja toiset vähemmän.

Tässä sopimusmallissa, mistä edustaja kysyi, on mallia otettu Ruotsin kansallisesta sopimuksesta, ja siinä tosiaan on Ruotsi jaettu kolmeen eri alueeseen ja jokaiselle alueelle on määritelty kattohinta sairaanhoitajille ja lääkäreille riippuen siitä, millä pätevyydellä heidät on varustettu. Tämä malli on tällä hetkellä selvityksessä.

Tästä on hyvinvointialueita jo tiedotettu, ja tiedän, että monet hyvinvointialueet jo odottavat, koska se tulee ja millainen se on ja voivatko he siihen liittyä. Tämän tarkoituksena on tietenkin tukea hyvinvointialueita siinä, että ensinnäkin he voivat itse päättää siitä, liittyvätkö tähän sopimukseen — siihen malliin, minkä me olemme tuottamassa ministeriössä. Myöskin nähdään sitten käytännössä, [Puhemies koputtaa] miten se toimii. Samalla seuraamme tietysti tarkasti myöskin, miten tämä Ruotsissa etenee, koska tämä on [Puhemies koputtaa] aika uusi uudistus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun ongelmana on pula työntekijöistä, niin se ei ratkea ammattilaisia vähentämällä. Uskokaa pois: hoitojonot tai hoivajonot eivät lyhene lääkäreiden ja hoitajien määrää vähentämällä. Tämä on kuitenkin se tie, jota te nyt tarjoilette ratkaisuksi eri puolille Suomea. Alueilla irtisanotaan nyt paitsi omia työntekijöitä myös yksityisten kumppanien sote-ammattilaisia. Moni hoitaja uhkaa saada lähiaikoina irtisanomislapun käteensä, ja moni hoiva-alan yrittäjä ajautuu ahdinkoon. Tämän vaikean tilanteen taustalla ja syynä on siis hallituksen politiikka eli rajut sote-leikkaukset ja sen päälle vielä kotitalousvähennyksen leikkaaminen, joka pahentaa entisestään hoiva-alan yrittäjien tilannetta. [Ben Zyskowicz: Syynä on teidän sote-uudistus!] Kysynkin nyt yrittäjyydestä ja elinkeinoista vastaavalta ministeri Rydmanilta: oletteko te tietoinen näistä hallituksen sote-alan yrittäjille aiheuttamista ongelmista, ja jos kyllä, niin miten te aiotte puuttua käynnissä olevaan kehitykseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Luonnollisestikin edustajat voivat esittää kysymyksiä sille ministerille, jolle hyväksi katsovat, mutta tietysti varmasti parasta olisi, että kysymys osoitettaisiin sille ministerille, joka on lähinnä tätä. [Antti Kurvinen: Eikö sote-yritykset kiinnosta?] Mutta ilman muuta, totta kai olemme sitä mieltä, että on hyvä, että meillä on monenlaisia palvelutuottajia, ja on ilman muuta tärkeää, että meillä on myöskin yksityistä yrittäjyyttä, ja pyrimme tietystikin luonnollisesti varmistamaan sen, että yrityksillä on riittävät edellytykset toimia. Mitä tulee esimerkiksi siihen, millä tavoin hallitus käsittelee omaa hankintalainsäädäntöään ja kaikkea tähän liittyvää, niin me pyrimme nimenomaisesti varmistamaan sen, että meillä on myöskin eri alojen yksityiset toimijat hyödynnettävissä niissä tilanteissa, joissa näistä yrityksistä on apua terveydenhuoltojärjestelmämme ja ylipäätäänkin kuntien ja julkisen sektorin toiminnan avuksi.

Arvoisa puhemies! Kolme‑ ja puolituhatta ihmistä on Suomessa vailla omaa asuntoa. Heistä noin tuhat on vailla asuntoa pitkäaikaisesti. Suomi on tehnyt pitkään hyvää työtä asunnottomuuden vähentämiseksi, mutta nyt suunta uhkaa olla kääntymässä. Tänään Takuusäätiön toimitusjohtaja kertoi, että asunnottomuus voi kasvaa. Häädöt ovat kasvaneet jo tänä vuonna 24 prosenttia, ja Tampereelta kuuluu, että asumisneuvontaan asunnottomuuden vuoksi hakeutuneiden määrä on yli nelinkertaistunut alkuvuoteen verrattuna. Näin käy, kun asumisen tuista ja sosiaaliturvasta, kohtuuhintaisesta asumisesta, asumisneuvonnasta ja jopa näitä ihmisiä auttavilta järjestöiltä leikataan. Tämä ei voi mennä näin. Onko Suomi edelleen hyvinvointivaltio, vai olemmeko me maa, jossa lapsiperhekin voi jäädä asunnottomaksi? Tuleva yö on Asunnottomien yö. Siksi kysyn sosiaali‑ ja terveysministeriltä: millaisiin toimiin olette valmiita ryhtymään, [Puhemies koputtaa] ja millaisen korjausliikkeen politiikkaanne teette, jotta tämä huono-osaisuuden kierre saadaan katkeamaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asuntoasioista vastaavana ministerinä haluan ensinnäkin kiittää edustaja Pitkoa, äärimmäisen tärkeä asia. Asunnottomuus — pitkäaikainen asunnottomuus semminkin — on, kuten jokainen ymmärtää, erittäin vakava ja vaikea tilanne ihmiselle. Ja on näin, kuten edustajakin sanoi, että meillä Suomessa onneksi viimeisen 20—30 vuoden aikana on pystytty tätä perinteisesti sodanjälkeisessä Suomessa varsin laajaa ongelmaa ratkomaan merkittävästi pienempään asunnottomuuden määrään. Viime vuoden tuoreimmat tilastot ovat myönteisiä myöskin häätöjen määrän osalta, joka myöskin on tärkeä seurattava indikaattori — ei sinänsä voida sanoa suoraan, miten se vaikuttaa asunnottomuuden määriin. Ja sinänsä, kun sosiaaliturvan osalta kysyitte, viranomaisten arvio on se, että kyllä tämä häätöjen määrän lisääntyminen liittyy pääasiassa asumiskustannuksiin, työttömyystilanteeseen suhdanneluontoisena. Sosiaaliturvan muutokset ovat tulleet voimaankin vasta niin hiljattain, että häätöjen määrään niillä ei ole vaikutusta.

Asunnottomuustyössä hallitus on tässäkin vaikeassa tilanteessa varannut kymmenen miljoonaa euroa erillistä pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaa varten. Ja koska Helsingissä viimeisen viiden vuoden aikana [Puhemies koputtaa] on erityisen paljon pystytty vähentämään hyvillä keinoilla, olen pyytänyt Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonovia johtamaan työryhmää, [Puhemies koputtaa] jonka pohjalta tulemme jo tänä vuonna avaamaan myös kunnille ja hyvinvointialueille [Puhemies koputtaa] uuden haun täsmätoimista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kuten sanottiin, niin tänään vietetään Asunnottomien yötä. Sitä vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä, joka muistuttaa meitä hyvin myös näistä asunnottomuuteen johtavista syistä. Oma vakaumukseni sanoo, että yksikin koditon tässä maassa on liikaa.

Arvoisa ministeri Purra, hallitusohjelmassa on kirjaus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi, mutta samalla hallitus tekee teidän saksillanne miljardiluokan leikkaukset sekä sosiaaliturvaan että sote-palveluihin ja ‑järjestöihin. Myös asumisneuvonnan rahoituspuoli puolitetaan. Selvää on, että toimeentulo- ja terveyshaasteet lisääntyvät ja sitä kautta myös ne häädöt.

Kysynkin teiltä, arvon varapääministeri Purra, en ministeri Mykkäseltä tällä kertaa, miten näette näiden miljardileikkausten vaikutuksen yhteiskuntamme eriarvoisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen ja sitä kautta myös asunnottomuuden kasvuun.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriltä voi näitäkin asioita kysyä, mutta minä vastaan niihin sitä kautta, miten ne liittyvät nimenomaan tähän julkisen talouden sopeuttamiseen.

Sitä, mitkä ovat hallituksen toimien yhteisvaikutukset, on arvioitu sosiaali- ja terveysministeriössä, ja siihen voi vastata ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Ja mitä tulee sitten asuntoihin, niin siihen vastaa ministeri Mykkänen.

Mutta minä toistan totta kai sen, minkä olen monesti aiemminkin sanonut: Me joudumme tekemään myös hankalia säästöjä. Me teemme niitä siksi, että tämä julkinen talous löytäisi tien kohti tasapainoa, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus rahoittaa hyvinvointijärjestelmää, jossa huolehditaan muun muassa niistä asunnottomista ja heikompiosaisista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Annan vielä vastauspuheenvuoron ministeri Mykkäselle. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koska tämä aihe sinänsä on tärkeä, ja yhdyn tähän edustajankin huomioon, että tietysti jokainen asunnoton on liikaa Suomessa, niin sen takia itse asiassa hallitusohjelman tavoitteena on se, että me pitkäaikainen asunnottomuus Suomesta voitaisiin jopa muutamassa vuodessa, siis tämän hallituskauden aikana, kokonaan lopettaa. Haaste on vaikea varsinkin suhdannetilanne huomioiden, mutta sen eteen tehdään töitä.

Ja sellainen seikka, minkä haluan tässä myös tosiasiapohjaisesti tuoda esiin, on se, että kun olen keskustellut myös asunnottomuustyötä, hyvää sellaista, tekevien järjestöjen kanssa tilanteesta, mitkä ovat olleet ne lähtökohdat, joilla 20 vuoden aikana kuitenkin tämä määrällinen merkittävä parannusaskel suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tältä osin on saatu, niin kyllä usein kerrotaan, että myös markkinapuoli, se, että meillä on pieniä vuokra-asuntoja tarjolla huomattavasti enemmän kuin mitä meillä Suomessa tyypillisesti oli 1900-luvun loppupuoliskolla, on ollut yksi keskeinen tekijä matalammalla kynnyksellä päästä pidempään oman vuokra-asunnon kyljessä kiinni olemiseen. Ja tässä suhteessa ne reformit, joita teemme myöskin siihen, että asuntomarkkinat toimivat joustavasti — teimme MAL-sopimusten yhteydessä jälleen sopimuksia siitä, että asuntotuotantoa kasvuseuduilla pidennetään — ovat myös tärkeitä. Lisäksi ohjaamme nyt asetusmuutoksilla [Puhemies koputtaa] ARA-tuetun tuotannon enemmän heille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja jotka ovat nimenomaan asunnottomuusvaarassa.