Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd) | Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps) | Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk) | Suullinen kysymys huumeongelman ratkaisemisesta (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys suomalaisesta puolustusteollisuudesta (Mats Löfström r) | Suullinen kysymys luovien alojen tulevaisuudesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys EU-tuesta itärajan puolustuksen vahvistamiseen (Sofia Vikman kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Turun telakalla ukrainalainen hitsaaja luotti siihen, että suomalaiset työmarkkinat ovat kaikille reilut, mutta työpäivät venyivät heti 14 tuntiin, vaikka sopimuksessa puhuttiin kahdeksasta. Palkkakaan ei ollut sitä, mitä luvattiin. Ihminen, joka teki rehellistä työtä, sai tililleen vähemmän kuin mitä oli sovittu, ja tässä työntekijää on kyllä vedätetty härskisti.

Tällaisen törkeän toiminnan kitkemiseksi on olemassa työkalu, joka ei edes lisäisi valtion menoja. Sen avulla taataan, että työntekijät saavat ansaitsemansa palkan, ja samalla pystytään puuttumaan epärehellisten yritysten toimintaan. Nyt kun olemme kuulleet uutisia työntekijöiden hyväksikäytöstä, niin kysyn, oikeusministeri Meri: oletteko valmis tekemään esityksen ammattiliittojen kanneoikeudesta, jolla nämä tapaukset voitaisiin vihdoin heittää historiaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitän siitä, että tämä asia tulee puheeksi myös kyselytunnilla ja kaiken kansan kuullen. Todettakoon, että hallituksen linja on se, että keitään ihmisiä ei tule käyttää hyväksi työsuhteissa eikä muutenkaan. Se on todella tuomittavaa. Tästä syystä meillä on hyvin paljon toimenpiteitä sen eteen, että muun muassa huonosti kohtelu työolosuhteissa tai alipalkkaus tulee kriminalisoida entistä täsmällisemmin, ja me kiristämme myös rangaistuksia. Tämä esitys on tulossa eduskuntaan.

Henkilökohtaisesti katson, että minusta ryhmäkanneasia olisi tutkittava asia. Tätä kannatan, ja tästä olen aikaisemminkin puhunut. Se olisi mielestäni erittäin hyvä asia tutkia, ja minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan. Mutta meidän pitää puuttua siis myös näihin juurisyihin, [Puhemies koputtaa] mitä me tällä hetkellä teemme, elikkä työperäisen maahanmuuton ja sen edellytysten pitää olla reilusti kunnossa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kanneoikeudella tarkoitetaan sitä, että ammattiliitto voi nostaa oikeudessa kanteen työntekijän puolesta, ja tämä on tärkeää tilanteissa, joissa työntekijä ei itse uskalla tai pysty viemään omaa asiaansa eteenpäin.

Eduskuntavaalien alla perussuomalaiset osoittivat tukevansa kanneoikeutta. Perusteluna oli ytimekkäästi: ”Ammattiliittojen ja -osastojen kanneoikeus on ainoa tie, jolla estetään ulkolaisen halpatyövoiman käyttö yrityksissä.” [Eduskunnasta: Oho!] Tänään saimme vielä lukea Iltalehdestä, että ministeri Meri tosiaan kannattaa kanneoikeutta. Arvoisa ministeri Meri, teidän puolueenne kannattaa tätä, te olette itse kannattanut tätä, ja te olette nyt hallituksessa. Teillä on valta edistää tätä kanneoikeutta. Kysyn vielä uudestaan, arvoisa ministeri: milloin tuotte eduskunnalle esityksen ammattiliittojen kanneoikeudesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, arvoisa puhemies, että tämä hallitus tekee valtavasti töitä sen eteen, että ketään ihmisiä ei orjuuteta, ei pidetä orjuuden kaltaisissa työoloissa tai makseta törkeää alipalkkaa ja puututaan myös tähän kynnysrahaongelmaan.

Mitä tulee sitten siihen, että se olisi ainoa keino, että on kanneoikeus, niin se on varmasti yksi keino koko työkalupakissa, ja kuten sanoin, minulle sopii tämä. Eräs asia minua on häirinnyt tämmöisessä viime päivien keskustelussa, kun esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä on tullut arvostelua tätä meidän lakiesitystä kohtaan, jolla parannamme rikosoikeudellista turvaa, että minkä takia näitä asioita ei ole esimerkiksi sinä aikana, kun vasemmistoliitto on ajanut näitä ryhmäkanneasioita ja muuta, tuotu lainsäädäntöön aikaisemmin. Minä ihmettelen tätä kyllä suuresti tässä kritiikissä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ammattiyhdistysliike ajoi veronumeroa rakennusalalla juuri esimerkiksi näistä syistä.

Mutta tähän itse kysymykseen: Työperäinen hyväksikäyttö on erityisen tavanomaista, niin kuin tiedämme, tuolla pitkissä alihankintaketjuissa, joissa myös harmaa talous aika paljon rehottaa. Tästä syystä olisi tilaajan vastuuta siitä alihankintaketjusta vahvistettava ja lisättävä, jotta palkat tulevat oikein hoidettua, jotta verot ja sosiaaliturvamaksut tulevat maksettua. Ja sitten viimeisimpänä keinona tämä kanneoikeus ay-liikkeelle voisi olla hyvä keino myöskin viedä tätä eteenpäin. Arvoisa valtiovarainministeri, näettekö te, että tämä tilaajan vastuun lisääminen ja tämä ay-liikkeen kanneoikeus näissä kysymyksissä toisivat harmaan talouden torjuntaan sellaisia välineitä, joita kannattaa edistää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Uutiset, joita olemme kuulleet erityisesti maahanmuuttajaväestöön kohdistuen tietyiltä työmarkkinoilta ja eri sektoreilta ovat erittäin surullisia. Valitettavasti ne eivät ole lainkaan yllätyksellisiä. Me tiedämme, että erityisesti matalapalkkasektoreille saapuva maahanmuutto kohtaa monissa tapauksissa ongelmia, joista tekin olette täällä kyselytunnilla keskustelleet.

Tämä hallitus on tehnyt useita toimia näiden asioiden korjaamiseksi. Yksi muun muassa on tulorajojen nostaminen maahan saapuville työntekijöille. Meillä on myös harmaaseen talouteen kohdistuva toimintaohjelma. Me teemme useita eri toimia. Oikeusministeri edellä kuvasi esimerkiksi alipalkkaukseen tulevia muutoksia, rangaistusten kiristämistä ja niin edelleen. Lisäksi omassa ministeriössäni huolehditaan veronkierron estämisestä ja monesta muusta seikasta, jotka aiheuttavat ongelmia erityisesti näillä aloilla.

Arvoisa puhemies! Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö tosiaan puhututtaa taas — tällä kertaa esimerkiksi ukrainalaisten.

Vasemmistoliitto on ajanut jo pitkään muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia, kanneoikeutta ammattiliitoille sekä tilaajavastuun ja veronumeron käytön laajentamista. Ammattiliittojen kanneoikeus toisi turvaa heikossa asemassa oleville työntekijöille, [Välihuuto oikealta] sillä nykyään työpaikan menettämisen pelko nostaa usein kynnystä puuttua kaltoinkohteluun. Suomessa porvaripuolueet ovat tähän asti vastustaneet ammattiliittojen kanneoikeutta. On pakko kysyä, kenen etua ajetaan, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] kun riistotaloutta ei suostuta kitkemään kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla — ei ainakaan suomalaisten työntekijöiden eikä rehellisten yrittäjien. Vasemmistoliiton mielestä kaikki keinot on otettava käyttöön nyt. Kysynkin oikeusministeriltä: oletteko hallituksessa valmiita käynnistämään valmistelun kanneoikeuden antamiseksi ammattiliitoille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Vastaan edustajalle sen, mitä tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani yritin tuoda esille, että nyt pitää tehdä kaikkensa, ja niin pitääkin tehdä, koska tämä on viheliäinen ongelma, jonka juurisyihin ja myös niihin seurauksiin yritetään puuttua tämän hallituksen toimesta. Sen takia ihmettelenkin, että kun tätä on vuosikausia vasemmisto ajanut, niin minkä takia te ette näitä viime hallituksessa tehneet. Haluan vain kysyä sitä teiltä. [Välihuutoja vasemmalta] — Jos saanen vastata.

Sanoin, että olen henkilökohtaisesti valmis selvittämään tätä asiaa, mutta kun minä en ole ainoa ihminen tässä hallituksessa, [Välihuutoja vasemmalta] niin toki me käymme keskustelua siitä, mitä muut tästä ajattelevat. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] — Juu, täällä ei muuten koskaan saa oikein vastata, kun tulee semmoinen... älämölö taisi olla se nimi sille asialle. — Elikkä minä olen kertonut, että minä suhtaudun tähän myönteisesti, mutta katsotaan, onko meillä tähän aikaa. Tarvitsen tähän myös työ- ja elinkeinoministeriön panosta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viimeistään näiden tapausten, joista olemme saaneet lukea, nyt pitää herättää, että nyt tarvitaan todella kaikki keinot. Arvoisa ministeri, tässä esimerkiksi työ, jota on tehty yli hallituskausien — työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien parantaminen ja monet muut — varmasti osaltaan on tekijä siinä, että nyt nämä tapaukset tulevat esiin. Mutta nyt kyse on siitä, puututaanko tähän nyt toden teolla.

Todella on niin, että te perussuomalaiset ennen vaaleja vielä sanoitte, että kanneoikeus on se ainoa tie. Silloin te sanoitte, palkansaajille lupasitte, että tämä on ainoa tie puuttua. Ja hyvä niin, ministeri, että te suhtaudutte henkilökohtaisesti tähän asiaan positiivisesti. Mutta kysymys on siitä, että te olette se, jolla tässä valta on. Aiotteko ministerinä tehdä esityksen hallitukselle kanneoikeuden säätämisestä, jotta nämä häikäilemättömät tapaukset saadaan historiaan? Teillä on se valta. [Puhemies koputtaa] Aiotteko tehdä esityksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Voimme keskustella tästä hallituksessa. Siis näinhän se käytännössä menee. Tästä ei ole hallitusohjelmakirjausta. Ainoa, mitä voi tehdä, on keskustella asioista muidenkin kanssa. Ei tämä mikään diktatuuri tietääkseni ole.

Haluan kuitenkin korostaa sitä, että me ollaan tehty ihan valtavasti. — Puheenjohtaja Lindtman, jos te haluaisitte kuunnella, mielelläni vastaan teille. — Me ollaan panostettu esimerkiksi syyttäjiin, poliisitutkintaan, tuomioistuimeen valtavasti rahaa, että siellä on mahdollisuus puuttua näihin asioihin. Lisäksi me olemme esimerkiksi tuomassa tämän lainsäädännön, jolla rangaistuksia kiristetään ja joka on ollut toivottu uudistus, jota ei ole tehty. Viime kaudella sitä selvitettiin, mutta valitettavasti sitä ei pantu toimeen. Me kiristämme myös rangaistuksia. Me teemme valtavasti työtä tämän eteen.

Ja kuten tässä valtiovarainministeri toi esille, yksi oleellinen seikka on puuttua siihen juurisyyhyn, niin että meille ei tule ihmisiä riistettäväksi, että pidetään maahanmuuton tulorajat hyvällä tasolla ja kotoutetaan ihmisiä siten, että he saavat tiedon, [Puhemies koputtaa] mitkä ovat täällä työoikeudelliset ihmisen oikeudet. [Puhemies koputtaa] Tämä ei ole pelkästään sitä, että yksi kanneoikeus ratkaisee koko asian.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Me olemme täällä kuulemassa oikeusministeriä. Se on erittäin tärkeää, koska oikeusministerillä on aivan erityinen tehtävä valtioneuvostossa valvoa oikeusvaltion edistymistä ja ihmisten oikeuksien, ihmis- ja perusoikeuksien, toteutumista omalta osaltaan.

Arvoisa ministeri Meri, perussuomalaisten slogan on ollut, että perusasiat laitetaan kuntoon, ja eivätkös perusasioihin kuulu myös ihmisten perusoikeudet. Ajattelin nyt hieman, puhemies, kysyä perusoikeuksien toteutumisesta meidän oikeusministeriltämme.

Tilanne on tällä hetkellä se, että Suomessa on tullut 80 000 uutta työtöntä, meidän maassamme. Meillä on Euroopan toiseksi pahin työttömyys. Tämän hallituksen aikana on tullut sata työtöntä lisää. [Antti Kaikkonen: Joka päivä!] Kuulimme juuri tänään siitä, että Metsä Groupilla ovat koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut käynnissä.

Samaan aikaan hyvinvointialueilla, varsinkin ikääntyneellä väestöllä, on suuria vaikeuksia saada riittäviä palveluita, joita he tarvitsisivat, ja hyvinvointialueet ovat kriisissä. Oikeuskansleri on todennut, että hyvinvointialueilla ei ole riittävää budjettia, jotta perusoikeudet toteutuisivat. Kysynkin nyt, arvoisa puhemies: miten perustuslain 18 §:ssä todettu oikeus työhön ja se, että valtiovalta edistää työllisyyttä, [Puhemies koputtaa] toteutuvat oikeusministerin mielestä tämän hallituksen aikana, [Puhemies koputtaa] ja miten perustuslain 19 §:ssä mainittu oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, edustaja Kurvinen. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, edustaja Kurvinen, ja kiitos, arvoisa puhemies! Olen varmaan aikaisemminkin teille tuonut esille sen, että minä en tosiaan ole oikeuskansleri, mutta kiitos, että melkein olette nostanut minut tämän Suomen ylimmäksi valvojaksi.

Mielestäni hallitus tekee ihan hyvää politiikkaa kaikessa tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Me panostamme työllisyyteen. Me haluamme ihmisille töitä. [Anne Kalmari: Sata työtöntä päivässä!] Me panostamme siihen, että yritykset pystyvät palkkaamaan uusia työntekijöitä. Me tasapainotamme valtiontaloutta, jotta meillä tulevaisuudessa olisi sitä perustuslaissa taattua työtä, perustuslaissa taattuja sosiaalisia palveluita ja toimeentuloa. Tätä kaikkea me teemme, mutta minulla tietenkään ei ole valta arvioida koko hallituksen tehtäväkenttää. Sen jätän sitten kansalaisille ja ylimmille laillisuusvalvojille, kuten oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Koska oikeusministeri Meri käytti aikansa niin säästeliäästi, annan vielä vastauspuheenvuoron sosiaali- ja terveysministeri Juusolle. — Olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja kysyi perustuslain 19 §:stä ja riittävistä terveyspalveluista. Tällä hetkellä monet hyvinvointialueet ovat ongelmissa, toisilla menee hyvin, toisilla huonommin. Lisärahoitusmenettelyitä on käynnissä useita, ja kolme aluetta on arviointimenettelyssä.

Tilanne on siltä osin palveluiden osalta hankala, että tällä hetkellä hyvinvointialueilla, joilla on itsenäinen järjestämisvastuu, tietojeni mukaan hyvin paljon vähennetään kotiin tuotavia palveluja ikäihmisille ja myöskin ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Olen tästä erittäin huolestunut, ja me kyllä sitä sosiaali- ja terveysministeriössä valvomme, ohjaamme parhaamme mukaan ja olemme hyvin matalalla kynnyksellä myöskin yhteydessä valvoviin viranomaisiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On surullista, että maahanmuuttajataustaisten työperäinen hyväksikäyttö paljastuu kerta toisensa jälkeen yksittäisten tiedotusvälineiden ansiokkaan selvitystyön kautta. Niin oli näiden marjanpoimijatapausten kohdalla kuin nyt ukrainalaisten työntekijöiden osalta. Valvontaa, ohjeistusta ja apua näille uhreille pitää selkeästi lisätä. Mutta myös lainsäädännöllä pitää varmistaa, ettemme aseta tulijoita riskiin. Nyt, hallitus, olette tehneet juuri näin muuttamalla kansalaisuuslain ja pysyvän oleskeluluvan ehtoja niin, että työttömyysturvaan ei voi turvautua. Tällöin henkilö on työnantajansa armoilla. Samaa riskiä on lisännyt myös kolmen kuukauden uudelleentyöllistymisen sääntö ja alan vaihdon ja työpaikan vaihdon vaikeuttaminen. Haluaisinkin kysyä teiltä: minkälaista yhteisvaikutusten arviointia teette eri lainsäädäntötoimienne osalta, ja miten turvaatte tulijoiden ihmisoikeuksien ja työoikeuksien toteutumista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tekee tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Me olemme kyenneet nostamaan tulorajoja sinne työperäiselle puolelle, ja toisaalta humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään selvästi. En lainkaan itse näe esimerkiksi kansalaisuuslakiin tulleilla ja vielä tulossa olevilla muutoksilla tällaisia vaikutuksia, joita edustaja kuvaa. Esimerkiksi mitä tulee näihin luonnonmarjojen poimijoihin, me olemme tehneet sinnekin korjaustoimenpiteitä, jotta tällaisia tilanteita voitaisiin välttää. Tärkeitä seikkoja ovat esimerkiksi saatavuusharkinnasta huolehtiminen, toisaalta näiden tulorajojen nosto, jonka me olemme tehneet. Toisaalta 3—6 kuukauden sääntö, jonka me olemme myös täytäntöönpanoon vieneet, nimenomaan suojaa sitä, että tässä maassa maahanmuuttaja, ulkomaalainen, tulee toimeen työllään, työskentelee, ja mikäli näin ei ole, niin hän poistuu maasta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä kaikkein olennaisinta on se, että suomalaisilla työpaikoilla noudatetaan työehtoja ja että ketään ei riistetä. Luulen, että kyllä aika monen suomalaisen oikeudentuntoon on osunut se, että ukrainalaisetkin ovat joutuneet tämän työperäisen riiston uhreiksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Virolaisten!] Kyllä tälle asialle on jotain tehtävä, ja ammattiliitoilla on erittäin iso rooli näiden väärinkäytösten selvittämisessä ja eteenpäin viemisessä, mutta valitettavasti tämä hallitus on heikentänyt ammattiliittojen toimintaedellytyksiä, heikentänyt työntekijöitten järjestäytymismahdollisuuksia.

SDP on esittänyt johdonmukaisesti muun muassa kanneoikeuden säätämistä juuri sen vuoksi, että ammattiliitoilla olisi mahdollisuus puolustaa suomalaisia työntekijöitä ja Suomessa työskenteleviä. Näin oli ennen vaaleja myös perussuomalaisten politiikka. Se oli se ainoa tie, jolla teidän mielestänne voitaisiin ehkäistä ulkolaisen työvoiman hyväksikäyttöä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja, ministeri Meri, te olette viimeksi tänään julkisuudessa kertonut, että se on myös teidän mielipiteenne. Nyt, kun te olette ministeri, istutte valtioneuvostossa, aiotteko te käynnistää sen selvityksen, mistä te olette tänään puhunut, [Puhemies koputtaa] jotta tämä kanneoikeus voitaisiin ammattiliitoille säätää? [Puhemies koputtaa] Milloin käynnistätte tämän selvityksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Sanoin aikaisemmin, että me voimme keskustella tästä asiasta. Tästä ei ole hallitusohjelmassa. [Tytti Tuppurainen: Milloin?] — No, en minä kellonaikaa tässä osaa sanoa, milloin minä ehdin tästä keskustella. [Naurua — Hälinää — Puhemies koputtaa] Se varmaan ei ole tässä asiassa oleellista.

Haluan korostaa sitä, että me ollaan tehty todella paljon. Kuten kerroin aikaisemmin, me kiristetään rangaistuksia, me selkeytetään sitä pykälää, mitä ei ole kyllä aikaisemmin tehty ja joka on ollut menneinä vuosina aivan yhtä huono kuin se on tällä hetkellä. Me parannetaan sitä. Me olemme korottaneet rikosuhrimaksuja, jotta rikosuhripalvelut saavat enemmän rahaa, ja se on merkittävä lisäys, mitä tulee rikosuhripalveluihin.

Siellä on panostettu myös aikaisempina vuosina ihmiskaupan vastaiseen työhön. Kyllä me tehdään. Ihmiskaupan vastainen ohjelma on tulossa tänä syksynä. Se on meillä valmistelussa. En haluaisi, että täällä tulee semmoinen kuva, että täällä ei tehdä mitään, jos ei tästä ryhmäkanneasiasta tällä minuutilla luvata, mihin kellonaikaan siitä keskustellaan. Ei tämmöistä kuvaa saa antaa. Me tehdään tosi paljon töitä.

Nyt pitää huomata se, että me muutetaan myös meidän vääristyneitä maahanmuuttopykäliä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin kaikki tiedämme, nämä väärinkäytökset ovat tapahtuneet alihankkijoilla, ja niitä alihankkijoita on satoja kappaleita esimerkiksi Turun telakalla. Ne ovat pieniä yrityksiä, joissa on 5—10:kin henkilöä. Olisin kysynyt sitä, miten tämmöistä valvontaa pystytään tehostamaan näissä yrityksissä, koska ei siellä ole kaikissa ammattiyhdistysliikkeitä, jotka pystyvät ilmoittamaan nämä väärinkäytökset, ja niitä yrityksiä on paljon. Mitä hallitus meinaa tehdä sille, että tehostettaisiin tätä valvontaa näissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä varmaan kuuluu enemmän työministerin osaamisalueelle, miten kaikissa työpaikoissa työsuojeluviranomaiset ja muut voivat toimia. Mutta jokaisen työnantajan tietysti tulee huolehtia siitä, että työturvallisuus on kunnossa, ja varmasti on hyvin paljon kysymys siitä, miten eri viranomaiset pystyvät työpaikoilla käymään ja kuinka se tieto kulkee.

Oleellistahan on tietysti se, mikä aina on olemassa, että ihmiset jäävät kiinni tekemisistään, elikkä kiinnijäämisriskin pitää olla todella korkea, jotta jää kiinni. Tuossa olette aivan asian ytimessä siinä mielessä, että jos ei kukaan saa tietää näistä asioista, niin eivät siinä auta kanneoikeudet eikä rikosoikeus, ellei se tule tietoon. Sitä varten pidän erittäin tärkeänä, että meillä esimerkiksi rikosuhripäivystykseen satsataan varoja, jotta ihmiset uskaltaisivat matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä ja kysyä näistä neuvoa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että Suomessa työtä tehdään suomalaisin työehdoin. Mikään muu ei ole hyväksyttävää eikä lainmukaista, ja se on varmaan tämän salin yhteinen tahto.

Mitä tulee siihen, mitä tämä hallitus on tehnyt, se on tehnyt paljon enemmän kuin edelliset hallitukset tämän asian eteen. [Vasemmalta: Ohhoh!] Esimerkiksi marjanpoimijoiden osalta tämä asia on ratkaistu. Kuten valtiovarainministeri sanoi täällä, tulorajaa on nostettu, mikä myöskin osittain vaikuttaa tähän asiaan. Sen lisäksi on erillinen työperäisen hyväksikäytön vastainen torjuntaohjelma, jota on TEM koordinoinut, ja se on käytössä koko tämän hallituskauden ajan. [Antti Kaikkonen: Entä kanneoikeus?] On siis tehty todella paljon. Rakennusalalla Suomen ja Viron viranomaiset ovat yhdessä tehneet näitä tarkastuksia, kuten pitääkin.

Lisäksi hallitusohjelmaneuvotteluissa tästä asiasta puhuttiin, ja siellä tehtiin päätös siitä, että törkeän kiskonnan rangaistavuus otetaan käyttöön. Se vastaa juuri niihin ongelmiin, mihin tämä kanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointikin vastaisivat. [Puhemies koputtaa] Koska tämä törkeän kiskonnan vastainen lainsäädäntö tulee tänne eduskuntaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos edustajalle. — Se on ollut meillä valmistelussa, ja se on ollut lausuntopalautteessa, ja siitä oli yksimielinen työryhmä. Siellä oli oikeusministeriöstä ja eri ministeriöistä ja syyttäjäpuolelta henkilöitä, jotka valmistelivat tämän lainsäädännön ja yksimielisesti tämän työryhmämietinnön saivat valmiiksi, ja se on ollut lausuntokierroksella. Me analysoidaan sitä. Itse olen toivonut, että vielä tarkennetaan esimerkiksi eroa ihmiskaupan teonkuvaukseen, jotta varmasti lain soveltajat löytävät ne oikeat pykälät. Ihmiskauppahan on todella törkeä muoto, jossa toinen ihminen otetaan lähestulkoon kokonaan määräysvallan alle.

Tällä hetkellä se arvioitu aika on viikolla 11, mutta olen tietysti esittänyt toivomuksen oikeusministeriön lainvalmisteluun, että voisiko sitä kiirehtiä. Tietysti siinä on omat haasteensa myöskin: on käännökset, ja en tiedä, oliko tässä vielä arviointineuvostoonkin meno. Uskoakseni tässä ei ollut sitä, mutta aika moni meidän oikeusministeriön esitys menee nykyisinkin arviointineuvostoon, kun rikosoikeutta ei ole siellä paljon aiemmin arvioitu. Tämä on myös tuonut hieman viivästyksiä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Meri, te totesitte Iltalehdessä tänään, että te olette valmis säätämään lain, ja nyt te sanotte, että te olette valmis keskustelemaan asiasta. Tässä on hiukan hankala nyt pysyä kärryillä, kumpaa te olette valmis tekemään.

Nämä Turun telakan tapahtumat ovat kauhea muistutus siitä, mitä Suomessa ja suomalaisilla työmarkkinoilla tapahtuu, ja siksi onkin kovin erikoista, että tämä keskustelu käy nyt näin, että meidän täytyisi tässä hetkessä ehdottomasti pitää kiinni saatavuusharkinnasta. Me olemme SDP:ssä olleet kyllä tätä mieltä, mutta taannoin te, ministeri Adlercreutz, totesitte A-studiossa, että tämä hallitus on keventänyt saatavuusharkintaa. Ja kun juuri äsken valtiovarainministeri Purra totesi, että tätä on tiukennettu, niin tämä kyselytunti on nyt kyllä sekavien signaalien kyselytunti. Voisitteko vastata, kumpaa tässä nyt on tehty?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Se, mikä tässä kyselytunnilla on minun mielestäni erikoista, on se, että te puhutte työperäisestä maahanmuutosta, josta te ette yleensä suostu puhumaan lainkaan. [Välihuutoja vasemmalta] Useita vuosia esimerkiksi tietyt ammattiliitot, järjestöt, ovat nostaneet esille siihen liittyviä ongelmia, mutta sosiaalidemokraatit eivät ole suostuneet edes kuulemaan tilanteesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Vastaavia ongelmia löytyy ei suinkaan vain telakoilta ja pitkistä alihankintaketjuista vaan vaikkapa hoitoalalta, taksialalta, rakennusalalta ja niin edelleen, ja nämä hyvin likeisesti liittyvät siihen, että Suomeen tullaan paljon matalapalkkasektoreille. [Vasemmalta: Vastaus!]

Vielä suurempi ongelma on edellisen hallituksen luoma opiskeluperäiseen maahanmuuttoon tullut muutos, joka tällä hetkellä muun muassa kasvattaa meidän leipäjonojamme. [Välihuutoja] Näistäkin huomautettiin teille, mutta te ette ottaneet kuuleviin korviinne. [Joona Räsänen: Toinen minuutti, niin kerkeää vastata kysymykseen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Vihreiden näkemys on se, että Suomeen pitää voida tulla tekemään töitä ja yrittämään myös muualta maailmalta, ja kun täällä ollaan, niin samat säännöt ja samat työehdot koskevat ja niiden pitää koskea kaikkia työntekijöitä.

Nyt tänään sieltä hallituksen ministeriaitiosta on useammalla suulla sanottu, että hallituksen ratkaisu työvoiman hyväksikäyttöön on ulkomaalaispolitiikan kiristäminen. Turun telakalla hyväksikäytettiin ukrainalaisia työntekijöitä. Onko teidän, hallitus, näkemyksenne se, että näiden ukrainalaisten ei olisi pitänyt saada tulla tänne maahan, ja sekö teidän ratkaisunne olisi tähän työntekijöiden hyväksikäyttöön ollut? Kun työnantaja hyväksikäyttää työntekijöitä, niin se on aina työnantajan virhe ja työnantajarikos, eikä siitä pidä syyllistää työntekijöitä, edes ukrainalaisia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus suhtautuu tismalleen samalla tavalla tällaisiin rikoksiin ja työvoiman hyväksikäyttöön, olipa kyseessä ukrainalainen tai mistä tahansa tullut henkilö. Sen sijaan kysymyksessään muun muassa edustaja Tuppurainen nimenomaan viittasi ukrainalaisiin, mutta me näemme tämän ongelman kyllä aivan yhtä suurena aivan riippumatta tulijan etnisyydestä tai lähtömaasta.

Arvoisa puhemies! Ministeri Meri jo hyvin kertoi siitä, mitä kaikkea hallitus on tehnyt työperäisen maahanmuuton ongelmien ehkäisemiseksi jo ennen kuin vasemmisto ilmeisesti on herännytkään asiaan.

Myös opiskelijaperäiseen maahanmuuttoon liittyy, arvoisa puhemies, järkyttäviä epäkohtia. Uutisten mukaan Suomeen on värvätty kyseenalaisin keinoin opiskelijoita esimerkiksi Venäjältä ja Kiinasta. Oppilaitosten valtionosuudesta 70 prosenttia perustuu opiskelijamäärään, ja tämä on kannustanut opiskelijoiden haalintaan laadun ja kelpoisuusehtojen kustannuksella. Tarkastuksessa paljastui yli 500 puutetta opiskelijoiden sopimuksissa. Opiskelupaikkoja myönnettiin jopa hylätyn suomen kielen kokeen jälkeen vastoin sääntöjä. Rahoja on nyt perittävä takaisin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat vuosia varoittaneet maahanmuuton ongelmista, ja nyt hallituksessa olemme kääntäneet suuntaa parempaan. Maahanmuuttoteollisuus ei ole Suomen etu, se ei ole maahantulijan etu, eikä se ole myöskään suomalaisen veronmaksajan etu. Arvoisa opetusministeri, mitä toimia hallitus tekee, [Puhemies koputtaa] jotta tämä vastuuton liiketoiminta loppuu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sinänsä on tietenkin hyvä, että Suomeen halutaan tulla opiskelemaan, että Suomeen halutaan tulla töihin. [Antti Kurvinen: Onko koko hallitus samaa mieltä?] Meillä on ilmeisiä demografisia haasteita, joihin myöskin pitää tarttua. Toisaalta sen pitää olla kestävällä pohjalla ja sen pitää olla vastuullisella pohjalla. Demografinen kehitys on johtanut siihen, että monilla pienillä paikkakunnilla asukaspohja on heikko, lukioihin on vähän tulijoita, ja silloin tietenkin ulkomailta on saatu houkuteltua nuoria lukioihin, osin ongelmitta, mutta on myöskin syntynyt lieveilmiöitä tilanteessa, jossa nuoria tulee ilman huoltajaa. Tähän nyt tällä hetkellä myöskin pyritään tarttumaan.

Sitten meillä on korkeakoulupuoli, jossa itse asiassa ulkomaalaiset opiskelijat pärjäävät äärimmäisen hyvin. Silloinhan tietenkin Suomen intressissä on yrittää pitää heidät Suomessa, saada heidät jäämään, ja siksi on hyvä, että pysyvän oleskeluluvan vastaisuudessa saa, kun suorittaa maisterin tutkinnon tai yliopistotason kandidaatin tutkinnon.

Kaikessa tässä pitää tietenkin varmistaa, että markkinointi on oikeata, että toiminta on vastuullista, [Puhemies koputtaa] että kaikki tietävät, mihin tulevat ja minkälaisin ehdoin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on Suomessa ilmiö. Kyse ei ole yksittäisistä aloista eikä edes yksittäisistä tapauksista, vaan kyse on ilmiöstä, joka tapahtuu meidän arkisissa ympäristöissä, kun kouluja ja päiväkoteja siivotaan, rakennustyömailla tehdään töitä tai ravintoloissa kokataan.

Nämä ihmiset, joita hyväksikäytetään, ovat suomalaisessa yhteiskunnassa lähtökohtaisesti hyvin heikossa asemassa. Esimerkiksi se, että on tietämätön suomalaisen työelämän käytännöistä tai työehdoista, altistaa ihmisiä työperäiselle hyväksikäytölle. Nämä hallituksen lukuisat maahanmuuttopoliittiset kiristykset ajavat pahimmillaan ihmisiä paperittomiksi, ja tällöin se ilmiö vahvistuu.

Kysyn hallitukselta: Kun teidän toimenne ovat lisäksi heikentäneet suomalaista neuvottelukulttuuria ja työntekijöitä puolustavien ammattiliittojen asemaa, niin eikö nyt olisi työntekijöiden ja liittojen vuoro? Eli millaisilla toimilla aiotte varmistaa, että työmarkkinat vakautuvat, ja varmistaa sen, että heikommassakin asemassa olevien työntekijöiden ääni kuuluu jatkossa paremmin esimerkiksi liittojen kautta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työsuojelusta vastaavana haluan vielä toistaa sen, mikä tässä toivottavasti on tullut selväksi, eli hallitus tuomitsee erittäin jyrkästi työperäisen hyväksikäytön, alipalkkauksen työelämässä, ja suhtautuu tähän ilmiöön erittäin vakavasti. Me haluamme tehdä toimia sen torjumiseksi, ja hallituksella on erittäin paljon niitä ollutkin. Entinen työministeri Satonen kuvasi hyvin jo tehtyjä toimia: hallitus kiristää rangaistuksia, torjuu harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

Sen lisäksi meillä on Suomessa toimiva työsuojelu, ja se on äärimmäisen tärkeää. Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta kuuluu työsuojeluvelvotteisiin. Työnantajalla on vastuu työsuojelusta, ja sitä valvovat työsuojeluviranomaiset. Tätä järjestelmää haluan korostaa siksi, että apua on myöskin saatavilla työpaikoilla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun valtiovarainministeri Purra tässä sanoi, että maahanmuuttoa on erityisesti kiristetty, niin kuinka se voi olla niin, että tässä työ- ja elinkeinoministeriön keväällä julkistetussa lyhyen aikavälin raportissa on ulkomailla syntyneitten rakennus- ja korjaustyöntekijöiden ja prosessi- ja kuljetustyöntekijöitten lukumäärä kasvanut 2023—2024 mutta suomalaisten työntekijöitten lukumäärä on erittäin paljon laskenut? Te puhutte paljon, mutta nämä tilastot kertovat sitä kieltä, mitä täällä aidosti ja oikeasti tapahtuu.

Alipalkkaus on sitä, että työntekijälle ei makseta palkkaa, jonka laki tai työehtosopimus määrää. Se on varastamista. Se on sitä, että työnantaja siirtää työntekijälle kuuluvan osuuden palkastaan omalle tililleen, ja rikollisen toiminnan pitää olla rangaistavaa. Nyt tämä ei Suomessa ole rangaistavaa. Kuinka, millä keinoilla, aiotte estää nämä tapahtumat jatkossa tässä maassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minulle ei nyt aivan käynyt selväksi se, mistä edustaja Rantanen aloitti — siis vastustitteko te nyt tätä työperäistä maahanmuuttoa? [Eduskunnasta: Teiltä kysyttiin kysymys!] Ymmärtääkseni sosiaalidemokraatit on ollut sen vankin kannattaja siitä huolimatta, että se aiheuttaa suomalaisille työmarkkinoille ongelmia, suomalaiselle palkansaajalle, suomalaiselle duunariväestölle.

Tässä kyselytunnilla on useamman ministerin suulla jo kerrottu, mitä konkreettisia toimia tämä hallitus tekee paitsi siellä maahanmuuttopolitiikan puolella myös nimenomaan tämän suuren ongelman korjaamiseksi — niin kriminalisoinnin puolella ja rangaistusten kiristämisessä, työsuojelussa ja niin edelleen. [Eduskunnasta: Saatavuusharkinnan keventämisessä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Turun telakan töissä on vuosikaudet käytetty härskisti hyväksi ulkomaista halpatyötä, poljettu suomalaisia työehtoja, verot on maksettu muualle, jos on maksettu. Kun te, arvoisa hallitus, lisäsitte paikallista sopimista, te helpotitte tätä ihmisten työperäistä hyväksikäyttöä telakoilla, rakennuksilla ja palveluissa. Riittämätön valvonta paljastaa vain jäävuoren huipun.

Turun telakan miljardien risteilijäkauppoja tuetaan veronmaksajien varoilla ja isoilla summilla. Valtionyhtiö Finnveran vastuut risteilijätoimialalla nostettiin keväällä 12 miljardiin euroon. Finnveran rahoittamilla hankkeilla tulisi lain mukaan olla niin sanottu suomalainen intressi, kuten se, että suomalainen yritys työllistää Suomessa ja verot maksetaan Suomeen. Luulisi siihen kuuluvan myös alkeellinen yrityksen yhteiskuntavastuu, lakien ja työehtojen noudattaminen. Ministeri Puisto, miten tämä suomalainen intressi toteutuu Turun telakan miljardirahoituksissa, kun ulkomainen halpatyö siellä rehottaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja sosiaalidemokraateista juuri luonnehti, ulkomaalaisen työvoiman määrä on kasvanut huomattavasti. Se on kasvanut telakoilla, se on kasvanut ravintoloissa ja muualla. Tätä on tapahtunut pitempään.

Mitä tulee Turun telakkaan, niin siellähän käy useita tuhansia ihmisiä joka päivä töissä, muistaakseni 6 000. On useita satoja erilaisia yrityksiä tässä verkostossa alihankinnassa. Ei ole ihan helppo tehtävä hallita sitä ja valvoa sitä, mutta tässä pitää lähteä sopimusmääräyksin siihen, että sitä valvontaa tehdään ja tässäkin tapauksessa.

Finnvera on tarpeen näissä takauksissa. Ne vastuut ovat lisääntyneet huomattavasti. Ne ovat myös keskittyneet. Tämä on valitettavasti ehkä se tilanne myös eurooppalaisittain. Siellä on tiettyjä maita, mitkä tekevät samaa, ja meidän pitää olla huolissamme tästä määrien noususta ja myös keskittymisestä, mutta toisaalta nyt saatiin esimerkiksi kymmenen vuoden aiesopimus, saadaan uusia risteilytilauksia, eli sillä on toinen puoli. [Puhemies koputtaa] Olen sinänsä samaa mieltä näistä kaikista epäkohtien kitkemisistä, alkaen maahanmuuttopolitiikasta työsopimusten valvomiseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten aiemmin työministerinä toiminut edustaja Satonen totesi, tämän hallituskauden aikana on lisätty merkittävästi työmarkkinoitten joustoa, mutta se on tehty työntekijöiden oikeuksien ja turvan kustannuksella. Kestävän tasapainon saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työmarkkinoilla parannettaisiin myös Suomessa työtä tekevien työntekijöiden turvaa.

Kun tänään olemme keskustelleet ammattiliittojen kanneoikeudesta, niin on kyllä erikoista veivausta se, että ennen vaaleja perussuomalaiset olivat ammattiliittojen kanneoikeuden puolella, ja kun tämä istuntokausi alkoi, tein asiasta lakialoitteen — yksikään perussuomalainen ei tätä aloitetta allekirjoittanut. Ja tänään oikeusministeri Meri sanoi, että on valmis säätämään tästä asiasta lain.

Kysynkin oikeusministeriltä: Kun te käytte keskustelun hallituksessa nyt tästä asiasta, niin kuin totesitte, käytte keskustelun, mitä teette tämän keskustelun jälkeen? Lähdettekö viemään asiaa eteenpäin? Säädättekö lain, minkä olette ennen vaaleja luvanneet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nyt muistutan, että me voidaan pitää erikseen sitten tämmöinen perussuomalaisia koskeva vaalikampanjakeskustelu, ja sitä, mitä erilaisia asioita meillä on ollut vuosien saatossa ohjelmissa, mielelläni käyn läpi toisessa yhteydessä. Mutta täällä toimin oikeusministerin tehtävässä ja olen kertonut eilen mediassa, että henkilökohtaisesti itse kannatan tätä.

Täällä oli jossakin puheenvuorossa, että minä olen aloittanut jo tämän lain valmistelun. Niinhän en ole sanonut missään vaiheessa, vaan olen sanonut, että itse kannatan tätä, että minusta tämä olisi hyvä idea tutkia. Sanoin eilen, että minusta sitä voisi tutkia, olisiko siinä hyvä olla työsuojeluvaltuutettu, ammattiliitto, ehkä joku muu. Tämmöistä omaa ajattelua olen tuonut esille. Varmasti minä voin keskustella tästä eri henkilöiden kanssa täällä, siellä, ministeriössä, onko siellä aikaa. Ei minulla ole kertoa, että jos minä joskus keskustelen, lähdenkö minä siitä vasemmalle vai oikealle ja millä minuutilla. Se ei nyt varmaan tässä ole oleellista vaan se, että on hyvä, että tästä keskustellaan. Ja jos tämä hallitus ei ehdi sitä säätää, niin te voitte sitten ensi kaudella sen tehdä, kun jätitte viime kaudella tekemättä. [Antti Lindtman: Kiitos!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kyselytunti on kyllä todellakin sekavien signaalien kyselytunti. Saatavuusharkinnasta toinen ministeri sanoo, että heikennetään, ja toinen, että vahvistetaan. Mitä sitten päästään teidän puheisiinne, ministeri Meri, niin te kyllä puhutte ja keskustelette, mutta ette selvästikään halua viedä eteenpäin tätä erittäin tärkeätä kanneoikeusasiaa.

SDP on aina ollut sitä mieltä, ettei kilpailua pidä käydä palkkoja madaltamalla tai liian pitkiä työpäiviä teettämällä tai muutenkaan työntekijöiden asemaa polkemalla. Niin kauan kuin hallitus nyt vain istuu käsiensä päällä, niin työelämä ei mene Suomessa reilumpaan suuntaan, ja silloin myös rehelliset yrittäjät kärsivät. Kysynkin vielä: miksi hallitus ei puutu työmarkkinarikollisuuteen kovalla kädellä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minua ei totta kai yllätä, että juuri te nostatte ay-liikkeen asiaa esille, [Välihuutoja vasemmalta] mutta kuten tässä on useissa vastauksissa tuotu esille, tämä hallitus tekee erittäin merkittävästi näiden ongelmien korjaamiseksi ja työmarkkinoiden uudistamiseksi rikos- ja rangaistuspuolella, maahanmuuttopolitiikan puolella, työsuojelussa, harmaan talouden torjunnassa, veronkierron torjunnassa, valvontaresursseissa ja niin edelleen.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys on tämän aikamme suuri ongelma, ja kotimaakuntani Pohjois-Karjala on tältä kohdalta erittäin, erittäin huonossa asemassa. Tällä hetkellä työttömyysprosentti on 13,8 ja kasvaa koko ajan. Hyvin murheellista. Odotimme Pohjois-Karjalassa ja koko itäisessä Suomessa valtion ensi vuoden talousarviota, että sieltä meille tulisi joitakin hyviä esityksiä, mutta ei tullut. Pohjois-Karjalaan esimerkiksi tiehankkeet plus miinus nolla, siis ei mitään. Kaikki tällaiset isot hankkeet, jotka olisivat meille hyödyksi, niin todella niitä ei ollut. Olimme todella järkyttyneitä siitä.

Toinen asia on sitten se, että nyt tuli lisää kylmää vettä niskaamme, kun tuli ilmoitus, että aluekehitysrahoista nyt loppukauden aikana, kahden vuoden aikana, ollaan poistamassa se 300 miljoonaa, ja esimerkiksi kotimaakuntamme osalta, Pohjois-Karjalan osalta, se tarkoittaa 22 miljoonaa seuraavan kahden vuoden aikana. [Keskustan ryhmästä: Oho!] Nämä rahat ovat juuri niitä rahoja, joilla työttömyyttä parhaiten torjutaan. Pienten ja keskisuurten yritysten kauttahan se työttömyys paranee.

Kysynkin teiltä, arvoisa elinkeinoministeri: onko todella näin, ja aiotteko te torjua tämän esityksen? Eihän itäistä Suomea voi tällä keinoin potkia päähän koko ajan. [Puhemies koputtaa] Kyllä me tarvitsemme ehdottomasti positiivista viestiä ja heti. [Antti Kurvinen: Kuunnelkaa, persut!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Elinkeinoministeri Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sinänsä tätä päätöstä ei ole vielä tehty, mutta sitä on kyllä valmisteltu varsin pitkälle. Kysymys on tosiaan Euroopan unionin sallimasta tällaisesta välitarkastelusta, mitä tulee aluekehitysrahoihin ja Euroopan sosiaalirahastoihin ja niiden käyttöön. Sitä rahaa ei olla poistamassa, 300:aa miljoonaa ei olla poistamassa. Tässä on kyse uudelleenkohdentamisesta, [Anne Kalmari: Otetaan vaan Itä-Suomesta pois!] ja nimenomaan siten, että pyritään saamaan vaikuttavuutta ja suuntaamaan panoksia kaksikäyttöpuolelle ja puolustuspuolelle ja erilaisiin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin, mitkä ovat varsin tärkeitä, ja näitä rahoja kohdentuu Itä-Suomeen, niitä kohdentuu Pohjois-Suomeen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja Kaakkois-Suomeen!] Kyse on uudelleenkohdentamisesta näillä perustein, mitkä minun mielestäni ovat ihan ymmärrettäviä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomea todella riivaa suurtyöttömyys, ja se tuntuu tavallisten ihmisten arjessa, perheiden arjessa, eri puolilla Suomea. On laskuja, joita ei saa maksetuksi, lasten harrastuksia maksetuksi, ruokaa, lääkkeitä maksetuksi. Tilanne on todella tukala.

Orpon hallituksen saldo on tässä suhteessa varsin murheellinen. Piti tulla 100 000 uutta työpaikkaa, tuli yli 80 000 uutta työtöntä. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on siis raskaasti epäonnistunut.

Arvoisa puhemies! Tilanne on kestämätön, ja suuntaa on käännettävä. Keskusta näkee, että suunnan kääntäminen lähtee ennen kaikkea pienistä ja keskisuurista yrityksistä eri puolilla Suomea, ja se edellyttää, että elinvoimaa tuetaan voimakkaasti koko Suomessa.

Valitettavasti tällä kaudella on nähty myös ennätyksellistä palveluiden keskittämistä esimerkiksi terveyspalveluihin liittyen ja muihinkin palveluihin liittyen. [Jani Mäkelä: Miksette hoitaneet?]

Kysyn elinkeinoministeri Puistolta: milloin hallitus alkaa todella vahvistamaan elinvoimaa koko Suomessa, mikä auttaisi myös pk-yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kasvun aikaansaaminen on todella tärkeätä. Se on aivan elinehto. Jos ajatellaan pikkuisenkin pidemmälle, niin se on myös välttämätöntä, että me pystytään hoitamaan hyvinvointipalvelut.

Koko Suomen asia on tärkeä, mutta on totta, että tässä on alueellista eriytymistä. On paikkakuntia, mitkä ovat lähteneet kasvuun paremmin. On paikkakuntia, missä tilanne on hankalampi myös työllisyyden osalta. Monella paikkakunnalla esimerkiksi Ylä-Savossa on itse asiassa aika positiivistakin uutista. Jos minä nyt yhden positiivisen uutisen otan, niin esimerkiksi investoinnit, mitkä johtavat sitten työllisyyteen, näyttävät kuitenkin aika hyviltä. Tänä vuonna on toteutumassa noin kymmenen miljardin investoinnit, mikä on kaksi miljardia enemmän kuin mitä ajattelin. Jos ajattelen vielä meidän erilaisia verohyvitysohjelmia, niin Business Finlandiin tuli näitä hakuja 22 miljardin arvosta, mikä on varsin huomattavasti. Eli siinä on yksi konkreettinen toimenpide, minkä hallitus on tehnyt ja mikä näyttää onnistuneen hyvin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.

Kunnioitettu herra puhemies! Täällä salissa puhutaan kauniisti alueiden kehittämisestä, mutta teot puhuvat aivan toista. [Antti Kurvinen: Just näin, just näin!] Tosiasia on, että hallitus on omilla keskittävillä päätöksillään heikentänyt arjen palveluita haja-asutusalueilla ja pienemmissä kunnissa. Sosiaalisessa mediassa keskustellaan kuntaliitoksista ikään kuin väestön väheneminen olisi väistämätön luonnonlaki.

Puhemies! Olen yrittänyt pohtia, kuinka me kaikki valtakunnan päättäjät oivaltaisimme näkemään alueet osana kokonaisuutta. Tosiasiassa maaseutu ja kaupunki ovat toisistaan riippuvaisia. Alueet tuottavat merkittävän osan energiasta, puusta ja muista luonnonvaroista, mutta taloudellinen hyöty ei palaudu niille oikeudenmukaisesti. Kysyn elinkeinoministeriltä: jos hallituksen mukaan aluepolitiikka toimii ja investointeja tehdään merkittävästi, niin kuinka selitätte sen, että varsinkin Itä-Suomen kehitys näyttäytyy edelleen huolestuttavana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Alueelliset erot ovat varsin merkittäviä. Kävin hiljattain, kesäkuun lopussa, Puolassa, itse asiassa lähellä Valko-Venäjän rajaa, ja meillä oli [Antti Kurvinen: Käykää Itä-Suomessa joskus! — Naurua — Puhemies koputtaa] — kyllä minä siellä käyn — siellä Puolassa paikalla Euroopan rajavaltioiden aluekehityksestä vastaavat ministerit ja myös komissaari Raffaele Fitto, ja keskustelimme juuri alueiden elinvoimasta oikeastaan koko Ukrainan ja Venäjän itärajalla. Kyllä se signaali aika selvä on siellä, että monet kärsivät tästä samasta ongelmasta.

Samassa yhteydessä otin esiin sen, millä me saataisiin EU:n puolelta Suomeen tällainen instrumentti, mikä palvelisi just näitä raja-alueita, rajaturvallisuutta, mutta myös sitä elinvoimaa. Siinä on tullut positiivinen uutinen, että valmistellaan jopa 1,6 miljardin euron instrumenttia, mikä vastaa itse asiassa juuri sen kaltaisiin olosuhteisiin, mitä Suomessa on.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nämä ongelmat koskettavat koko Suomea. Jos katsoo Etelä-Pohjanmaan maakuntaa, niin luvut ovat oikeastaan samat, kun katsotaan Pohjois-Karjalaa.

Mutta mitä teki hallitus heti ensi töikseen, kun tämä vaalikausi alkoi? Esimerkiksi Kuusiokuntien ja Järviseudun alueella rakennetukikartta uusiksi, tuet pois yrityksiltä, ja heikensitte siellä mahdollisuuksia — alueella, missä on paljon tullut työttömiä sen takia, että siellä on suuri rakennemuutos ollut menossa. Sama alue kohtaa nyt ongelman esimerkiksi rahoituslaitosten kanssa. Pankit eivät anna lainaa, yritykset eivät pääse tekemään sukupolvenvaihdoksia, ja mitä tekee hallitus? Seisoo käsiensä päällä tässä asiassa.

Kysyn teiltä, arvoisa elinkeinoministeri: Mitä te aiotte tehdä näille ongelmille? Näitä kumpuaa nyt eri puolilta Suomea: Itä-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta, kaikkialta. Me haluamme luoda työpaikkoja sinne, yrityksille mahdollisuuksia, pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta nyt näin ei tapahdu. Mitä te teette? [Markus Lohi: Tekoja puheiden sijaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja tietysti unohti sanoa, että meillä on Suomessa rajallinen alue, missä me voidaan ottaa tämä aluekehitysmääritelmä käyttöön, ja sitä siirrettiin itse asiassa juuri tältä seudulta, mitä te sanoitte, tuonne Kymenlaakson seudulle Kaakkois-Suomeen, [Juho Eerola: Hyvä päätös!] mikä on minun mielestäni perusteltu ratkaisu ajatellen ihan erilaisia faktoja, kuten esimerkiksi työllisyyttä ja niin edespäin. Se päätös perustui ihan faktoille.

Itse pari viikkoa sitten esittelin Finnvera-lain. Se on nyt eduskunnassa käsittelyssä, ja se on minun mielestäni varsin hyvä laki esimerkiksi juuri helpottamaan sukupolvenvaihdoksia maaseudulla tai maaseudun olosuhteita. Siitä tehtiin toimialaneutraali eli siitä poistettiin esimerkiksi tiettyjä rajoituksia, niin että siinä on yksi hyvä keino.

Rahoitus: Siinä on monta asiaa, mitä pitää tarkastella, siis ihan pankkirahoitus ja se, miten sitä saataisiin kehitettyä. Tästä olen puhunut monet kerrat kyselytunnilla. Nyt en ehdi sitä käymään minuutissa läpi.

Arvoisa puhemies! Etenkin suurissa kaupungeissa alfa-pvp:n aiheuttamat haitat ovat lisääntyneet nopeasti. Taustalla on traagisia ihmiskohtaloita, ja vaikutukset kuormittavat paitsi läheisiä myös naapureita ja palveluita. Erityisesti huolta herättää tämän leviäminen nuorten keskuuteen sekä alfa-pvp:n käytöstä johtuva aggressiivinen ja arvaamaton käytös.

Tämän akuutin tilanteen korjaamiseksi tarvitaan täsmätoimia välittömästi. Käyttäjien on saatava hoitoa, ja alfa-pvp:n saatavuutta on rajattava, mutta tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Uusia muuntohuumeita tulee markkinoille jatkuvasti, ja siksi samaan aikaan on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea.

Suomi kulkee kuitenkin hallituksen johdolla päinvastaiseen suuntaan. Ennaltaehkäisevästä ja kuntouttavasta työstä sote-palveluissa joudutaan leikkaamaan hallituksen leikkausten takia. Sote-järjestöjen rahoituksesta hallitus leikkaa lähes kolmanneksen, siis juuri niiltä järjestöiltä, jotka jalkautuvat päihderiippuvaisten pariin kaduille. Helsingin poliisi on ajanut alas omaa ennaltaehkäisevää toimintaansa, minkä seurauksena yhteistyö viranomaisten kesken on vaikeutunut. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: mitä hallitus tekee turvatakseen päihderiippuvaisten ihmisten riittävät ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut, jotta huumeongelmat saadaan kuriin ajoissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus suhtautuu erittäin vakavasti tähän vakavoituneeseen huumetilanteeseen ja alfa-pvp:n leviämiseen Suomessa. Meillä on sisäministeri Mari Rantasen kanssa ollut koolla kaikki keskeiset viranomaiset, ja rakennamme parhaillaan uusiakin toimia, mutta ennen kaikkea pyrimme siihen, että tehostamme meidän viranomaisten toimintaa tämän alfa-pvp:n leviämisen pysäyttämiseksi Suomessa.

Sen lisäksi hallituksella on jo hallitusohjelmasta lähtöisin vahvaa huumepolitiikkaa. Me teemme muun muassa nuorten huumekuolemien estämisohjelmaa, johon on varattu merkittävä, yli kymmenen miljoonan euron rahoitus, josta osa kanavoituu myöskin järjestöjen tekemälle erittäin arvokkaalle työlle. Tähän tarvitaan koko yhteiskunta mukaan.

Poliisi tekee tällä hetkellä tehostavia toimia huumeiden käytön leviämisen torjumiseksi, ja myöskin tarvitaan Tulli tähän työhön, koska tämä ilmiö on rajat ylittävä. Sen lisäksi sitten tietysti palvelut ovat ensisijaisessa roolissa, ja meidän pitää pystyä tehostamaan. Tämä on hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevaa toimintaa. Meidän pitää pystyä esimerkiksi tähän maahan luomaan vahvemmat, erityisesti nuorille suunnatut päihdepalvelut. Se on ollut selkeä puute, se nousi esiin tässä pyöreässä pöydässä, [Puhemies koputtaa] ja sitä työstetään myös osana tätä ehkäisyohjelmaa, jonka mainitsin. — Kiitos.

Tack, ärade talman! Viime aikojen droonihavainnot ympäri Eurooppaa ja naapurimaissamme on syystäkin otettava vakavasti. Siksi Suomi vahvistaa puolustusyhteistyötään Natossa ja osallistuu nyt Tanskan ilmatilan turvaamiseen. Tämä on tärkeä asia.

Vår försvarsmakt och Gränsbevakningsväsendet hjälper att trygga luftrummet i Danmark. Vi hjälper vår nordiska granne och allierade.

Tanskaan lähetettävällä sotilasosastolla on erityisosaamista muun muassa droonien tunnistamisessa. Tätä erityisosaamista löytyy myös suomalaisilta yrityksiltä, ja kysyntää löytyy. Viime aikoina suomalaisyhtiö Kelluu, joka valmistaa tiedonkeruuseen erikoistuneita vetyteknologialla toimivia ilmalaivoja, joissa on esimerkiksi sensoreita ja tutkimuslaitteita, on saanut paljon näkyvyyttä. Heidän ilmalaivatehtaansa sijaitsee Joensuussa, ja tuotteita käytetään sekä puolustus- että siviilipuolella. Kysyn ministeri Häkkäseltä: miten voisimme vahvistaa suomalaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus panostaa merkittävästi kotimaiseen puolustusteollisuuteen, ja näemme siinä jo merkkejä ympäri Suomea, miten se lisää Suomessa työllisyyttä ja talouskasvua. Sitä kautta, kun puolustusteollisuus vahvistuu, se vahvistaa myös meidän maanpuolustuskykyä, eli kriisitilanteessa meillä on suomalaista sinivalkoista osaamista ja teollista kapasiteettia täällä sitten tarvittaessa Suomen puolustukseen.

Muutamia esimerkkejä: Me kohdistetaan tällä hetkellä miljardiluokan hankintoja kotimaahan. Se säteilee ympäri Suomea, voi sanoa, että melkein kaikkiin maakuntiin kaikkien edustajienkin lähialueilla. Osa näistä on turvaluokitettuja ja niitä ei voida julkaista, mutta iso osa on myös julkista tietoa. Sieltä tulee työllisyyttä ympäri Suomea.

Ukrainan tuen paketti: Orpon hallitus teki tietoisen poliittisen linjauksen, että jatkossa Ukrainan tuen määrärahat kohdistetaan kotimaan yrityksiltä tehtäviin hankintoihin. Näistä on ensimmäinen paketti jo tehty, ja tämä tuottaa useita kymmeniä suomalaisia yritystuotteita Ukrainaan, ja työllisyyttä myös ympäri Suomea tulee tästä näin. Me ollaan nyt jo alkusyksyn aikana tavattu useampi sata yritystä, [Puhemies koputtaa] jotka ovat halukkaita jatkossakin osallistumaan tähän. Kelluu Oy on päässyt Naton teknologiarenkaisiin meidän vienninedistämisen ansiosta.

Arvoisa puhemies! Suomessa työttömyys on valitettavasti kasvanut nopeasti, ja viikoittain saamme kuulla uusista irtisanomisista. Tämä horjuttaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja toimii sitä kautta jarruna myös talouden kasvulle.

Vaikeina aikoina, jos koskaan, tarvitaan luovia aloja ja kulttuuria. Korona-aika oli jo kova isku tälle sektorille, ja haasteita on nytkin. Luovat alat kulttuuri- ja elokuva-ala työllistävät Suomessa suuren joukon koulutettuja ammatti-ihmisiä. Tällä sektorilla julkinen tuki on tuotantojen perusta, joka mahdollistaa myös kansainvälisen ja muun yksityisen rahoituksen saamisen, ja tästä iso osa palautuu valtion kassaan.

Arvoisa tiede- ja kulttuuriministeri, tiedän, että rakastatte suomalaista kulttuuria ja teette paljon tämän sektorin eteen. Kysyisinkin, arvon ministeri: kuinka arvioisitte luovien alojen kulttuuri- ja elokuva-alan mahdollisuuksia, työllisyysnäkymiä ja toiminta- ja kasvuedellytyksiä tänä aikana? [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Jospa annamme ministerin vastata tähän kysymykseen. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme kaikki varmasti hyvin tietoisia, minkälaisissa vuosissa luovat alat ovat olleet koronan jälkeen, ja se koskettaa niin elokuva-alaa kuin laajemminkin koko alaa.

Hallitus on toiminut tämän alkukevään aikana niin, että me olemme valmistelleet luovien alojen neuvottelukunnassa, joka alkuvuonna perustettiin, luovien alojen kasvustrategian. Siinä nimenomaan katsotaan osaamiseen, osaamisen ennakointiin, rahoituspolkuihin, yritysneuvontaan näihin rahoituspolkuihin, maakuvatyöhön, vientiin ja tämäntyyppisiin asioihin.

Sitten tähän elokuva-alan puoleen. Tiedän ja olen sanonut tässä salissa, ja sanon sen nytkin, että jatkan työtäni kulttuurin ja taiteen puolesta puhumisessa ja siinä, että saisimme hallituksessa yhteisen ratkaisun tämän elokuva-alan säästön osalta. Mutta teimme myös budjettiriihessä elokuva-alan rahoitusta vahvistavia päätöksiä. Av-alan tuotantokannustin vakinaistetaan, se on kymmenen miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien, [Puhemies koputtaa] ja sitten teimme myös suoratoistopalveluille tämän niin sanotun AVMS-direktiivin mukaisen maksuvelvoitteen. [Puhemies koputtaa] Itse asiassa käynnistin tällä viikolla sen valmistelun.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. Nyt aika on käytetty.

Arvoisa puhemies! Suomen hallitus panostaa vahvasti Suomen puolustuskykyyn. Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Euroopan on vahvistettava puolustustaan Venäjän uhkaa vastaan. Erityisesti Euroopan itäisellä rajalla puolustamme koko unionin arvoja ja eurooppalaista elämäntapaa, ja tarvittaessa teemme sen myös sotilaallisesti.

Euroopan johtajat ovat parhaillaan koolla Kööpenhaminassa. On syytä painottaa, että Euroopan itärajan puolustuskyvyn vahvistaminen on unionin ja liittokunnan yhteinen etu. Resurssit tarvitaan sinne, missä puolustus tapahtuu. Kysyn valtiovarainministeri Purralta: eikö tässä nyt olisi Euroopan maiden vuoro osoittaa solidaarisuutta Suomelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kanta on koko ajan ollut nimenomaan tämä. Totta kai eri puolilla Euroopan unionia on erilaisia ongelmia ja monella muullakin suunnalla koetaan ongelmia nimenomaan rajan kanssa, mutta kyllä tämä Suomen ja muiden Venäjän rajanaapureiden tilanne on tietenkin aivan poikkeuksellinen. Juuri tätä silmällä pitäen kaikki meidän tavoitteemme ja linjamme Euroopan unionin suuntaan on rakennettu nimenomaan tätä tukemaan.

Nyt on todellakin aika Euroopan unionissa, jossa selvästi tullaan nostamaan puolustukseen käytettävää rahoitusta, huomioida erityisesti Suomen itäosat ja muut rajanaapurit.