Suullinen kysymys oleskeluluvista (Jenna Simula ps) | Suullinen kysymys sote-uudistuksen aikataulusta (Petteri Orpo kok) | Suullinen kysymys terveydenhuoltoalan henkilöstöpulasta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kysymys koronatuista (Jussi Saramo vas) | Suullinen kysymys ruuantuotannon kannattavuudesta (Anders Norrback r) | Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys hätäkeskusten työvoimapulasta (Riitta Mäkinen sd) | Suullinen kysymys joulupukin työmahdollisuuksien turvaamisesta (Riikka Purra ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomessa oleskelee arviolta 3 000 alun perin turvapaikanhakijana maahan tullutta ihmistä laittomasti. Perussuomalaisten linja on, että heidät pitäisi karkottaa. Mutta mitä tekee hallitus? Te kaavailette heille oleskelulupia sisäministeriössä, ihmisille, jotka ovat saaneet jo useita kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, ihmisille, joilla ei ole mitään perustetta olla maassamme. Tällä tavoin te romutatte koko turvapaikkajärjestelmän ja viimeisetkin rajoitteet hallita Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa. Jos oleskeluluvan saa lopulta ilman perusteita, te toivotatte tällä tavoin koko maailman elintasosiirtolaiset tervetulleiksi. Arvoisa ministeri Mikkonen, miten te olette voinut antaa edes valmistella jotain näin edesvastuutonta? [Sanna Antikainen: Missä ministeri Mikkonen?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja pääministerin sijainen, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä teema on aihepiiri, jota sisäministeriössä on virkatyönä valmisteltu. Käsittelemänne näkemyksen mukaista esitystä siitä, että hallitus olisi tekemässä ratkaisuja, jotka ikään kuin vahvistaisivat laittomasti maassa oleskelevien aseman osana yhteiskuntaamme pysyvämmin, hallitus ei ole hyväksynyt, eikä sellaista ole hallitukselle edes esitelty. [Sanna Antikainen: Missä ministeri Mikkonen? Hänen piti olla!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ylös ja pyytämään puheenvuoroa painamalla V-painiketta. — Ja edustaja Simula, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tietojeni mukaan sisäministeri on tuota pikaa saapumassa kyselytunnille, mutta koska kysymys oli ohjattu koko hallitukselle ja pääministerin Eurooppa-kokouksen vuoksi häntä sijaistan, totean hallituksen kantana, että tällaista esitystä hallitus ei ole antamassa. Myöskään sisäministeri ei ole sellaista hallitukselle edes esitellyt.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Tästä aiheesta tosiaan puhuttiin täällä eilenkin, kun yritimme tuloksetta saada sisäministeriltä vastauksia, mutta yritetään nyt uudelleen. Nämä noin 3 000 maassa olevaa ovat olleet täällä vuosia. Turvapaikkaa on haettu todennäköisesti useita kertoja erilaisilla perusteilla, keksityillä syillä, ja tulos on ollut aina sama: Ei turvapaikkaa. Henkilö ei ole oikeutettu kansainväliseen suojeluun, hän ei ole vainottu, hänen pitää poistua maasta.

Kun me puhumme laittomasti maassa olevista ja heidän aiheuttamistaan kustannuksista, hallituksesta usein kuulee, että heitä on hyvin vähän ja he käyttävät vain vähän palveluita. Jotakin ristiriitaista tässä on. Kysynkin nyt teiltä, valtiovarainministeri Saarikko, millä nämä 3 000 maassa olevaa ovat viime vuodet eläneet, missä he asuvat, millaisia tukia ja palveluita he saavat ja paljonko se maksaa suomalaiselle veronmaksajalle.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kuvailemanne ongelma on tosiasia osana suomalaista yhteiskuntaa, ja hallituksen linja, ja ehkä uskoisin, että laajemminkin suomalaisten näkemys, on se, että me emme toivo tänne syntyvän varjoyhteiskuntaa. Mutta eri asia on sitten se, voitaisiinko ongelma todellakin ratkoa tavalla, joka ehkä olisi käytännössä murentamassa koko nykyisen turvapaikanhakijajärjestelmän, ikään kuin että vaikka saisikin perusteellisen käsittelyn jälkeen kielteisen päätöksen, saisi jonkun toisen tien jäädä Suomeen. En pidä sitä kestävänä, en pidä sitä hyvänä. Tällaista esitystä hallitukselle ei ole tehty, mutta sisäministeriön virkavalmistelu on lähtenyt arvioimaan tämän varjoyhteiskunnan estämistä, esittää siihen erilaisia ratkaisuja. Tämä, johon nyt kysymyksenne kohdistatte, ei ole hallitusohjelman mukainen, ja sellaisesta ja sen edistämisestä hallituksessa ei ole keskusteltu, enkä myöskään henkilökohtaisesti sitä tue.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Peltokangas.

Arvoisa puhemies! Nyt näytti sisäministerikin saapuvan, joten kysytään nyt sitten sisäministeriltä. [Tuomas Kettunen: Hyvin huomattu!] Mediassa on uutisoitu, että te olette valmistelemassa pykälää, jolla nämä 3 000 Suomessa olevaa kielteisen turvapaikan saanutta ja jopa ne karkotuspäätöksen saaneet lainsäädännöllisesti saisivat oleskeluluvan. Oletteko te valmistelemassa tällaista vai ettekö te ole?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Kiitos, puhemies, ja pahoittelut, että myöhästyin kyselytunnilta. Olimme ministeri Kiurun kanssa pitämässä tiedotustilaisuutta liittyen koronarajoituksiin, joita tänään tehtiin valtioneuvoston istunnossa.

Minä en tiedä, mistä oli lähtenyt leviämään tämmöinen käsitys, että sisäministeriössä ollaan valmistelemassa jotakin pykälää. Emme me ole, vaan aivan kuten kuulin tässä ministeri Saarikon kertovan, on olemassa selvitys, joka on tämän ohjelman — laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman — mukainen, jossa on noin 50 keinoa, millä haluamme vaikuttaa siihen, että estämme laitonta maahantuloa ja laitonta maassa oleskelua. Siellä on yksi kohta, missä todetaan, että tehdään selvitys, miten voimme estää tällaisen varjoyhteiskunnan syntymisen. [Sari Sarkomaa: Eikö pykäliä ole?] Ja tällaista selvitystä viranhaltijat tekevät, ja sitten kun selvitys on tehty, niin sitten me tiedämme, [Puhemies koputtaa] mitä selvityksessä on, ja sitten sitä asiaa käsitellään. [Mauri Peltokangas: Olipa selkeä vastaus!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet tässä syksyn aikana huomattavan määrän asiantuntijoita sisäisen turvallisuuden selonteon käsittelyn ohella. Siellä on noussut muun muassa katujengi-ilmiö, järjestäytyneen rikollisuuden kova kasvu maassamme, ja nyt viimeisenä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön hätä, josta eilen A-studiossakin keskusteltiin. Mutta näyttää siltä, että jostain syystä sisäministeriö on viime aikoina keskittynyt lähinnä maahanmuuttoasioihin. Te olette esittäneet perheenyhdistämisen lievennystä, te olette puuhastelleet D-viisumilupien kanssa, ja nyt viimeisimpänä laittomasti maassa olevien lailliseksi tekemisellä. Kysyisin teiltä: tehdäänkö teillä siellä sisäministeriössä enää mitään muuta kuin maahanmuuttajien haalimiseen liittyvää politiikkaa? Jääkö kaikki tämä muu hoitamatta? [Eduskunnasta: Tehdäänkö teillä?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että täällä on ihan toiset tahot, jotka eivät kykene keskittymään mihinkään muuhun kuin maahanmuuttokysymyksiin. [Välihuutoja] Sisäministeriössä me olemme tehneet laajasti niitä tehtäviä, joita kuuluu meidän hallinnonalalle. Esimerkiksi tämä sisäisen turvallisuuden selonteko, joka on nyt ollut täällä eduskunnassa käsittelyssä ja on ymmärtääkseni saanut varsin laajan yhteisen tuen esimerkiksi sen suhteen, että varmistamme turvallisuusviranomaisten resurssit myös tulevaisuudessa pitkäjänteisesti. [Aki Lindénin välihuuto] Maahantuloon liittyen esimerkiksi juuri tämä D-viisumi on annettu, jolla varmistamme sen, että työperäistä maahanmuuttoa voimme edistää ja nopeuttaa erityisasiantuntijoiden ja opiskelijoiden tänne saapumista. Toisaalta maahanmuuttoon liittyen käymme myös esimerkiksi EU-tasolla keskusteluja siitä, miten voimme yhdessä EU:ssa varmistaa näitä palautussopimuksia niin, että pystymme myös palauttamaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät [Puhemies koputtaa] ole täällä turvapaikkaa saaneet.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Juvonen.

Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi, millä laittomasti maassa oleskelevat ovat täällä eläneet. Minäpä kerron teille. Sosiaalihuoltolaissa on pykälä, joka antaa laittomasti maassa oleskeleville asumisen, ruoan ja lääkkeet. Samaan aikaan meillä on suomalaisia asunnottomia, meillä on suomalaisia leipäjonossa olevia ja meillä on ihmisiä, vanhuksia, jotka miettivät, voivatko he ostaa lääkkeet vai ruoan. Mitä vastaatte heille?

Kysyn teiltä: Oletteko muuttamassa sosiaalihuoltolakia aavistuksen verran oikeudenmukaisemmaksi? Ja miksi ylipäänsä olette tehneet tällaisen lain, joka on selkeä vetovoimatekijä laittomasti maassa oleskeleville — tulkaa Suomeen, me annamme teille kaiken? Eikö tämä ole teidän mielestänne väärin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Aika suoraviivainen oli edustajan johtopäätös tilanteesta ottaen huomioon, mistä pykälistä sosiaalihuoltolaissa puhutaan. Yleisellä tasolla sanoisin, että aina meidän pitää katsoa näitä vetovoimatekijöitä, ja olen myöskin valmis meidän lainsäädännön osalta näitä kysymyksiä katsomaan.

Samaan aikaan minusta se iso kuva on siinä, minkälaista lainsäädäntöä on tehty viime hallituskausien aikana. Olen ollut huolissani esimerkiksi niistä mahdollisista vetovoimatekijöistä, joita tehtiin viime hallituskaudella, jolloin myös perussuomalaiset vielä esittelevän ministerin johdolla halusivat vetovoimatekijöitä lisätä sosiaaliturvan puolella. Tästä lainsäädännöstä, josta te nyt puhutte, ei ole pykäliä avattu tällä hallituskaudella.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kopra.

Arvoisa rouva puhemies! Palatakseni tuohon alkuperäiseen kysymykseen: jos nyt ymmärsin sisäministerin vastauksen oikein, niin te ette ole valmistelemassa esitystä, joka laillistaisi laittomasti maassa olevien henkilöiden tänne jäämisen. Ja edelleen jos oikein ymmärsin, niin jos sellainen esitys tulisi, ainakaan keskustapuolue ei sitä kannattaisi. No, hyvä näin, jos näin on, ja oikaiskaa, jos olen tässä oletuksessani väärässä.

Mutta edelleen meillä Suomessa kuitenkin on runsaasti näitä laittomasti maassa olevia henkilöitä, jotka ovat venkoilleet turvapaikkaprosessissa ja eri kommervenkein jääneet tänne ja ovat siis täällä laittomasti. Kysymykseni on: Mitä te, hallitus, olette tehneet näiden henkilöiden poistamiseksi Suomesta? Onko neuvoteltu Irakin kanssa, jotta heitä voidaan palauttaa? Mitä on ulkoministeri Haavisto saanut asian eteen aikaiseksi? Mitä sisäministeriö tekee? On kuitenkin erittäin tärkeää tämän turvapaikkaprosessin uskottavuuden kannalta, että laittomasti ei tänne maahan jäädä ja laittomasti täällä maassa olevat poistetaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kopralle hyvästä kysymyksestä. Voin kertoa, että ulkoministeri on kaikissa yhteydenotoissa ja keskusteluissa muun muassa Irakin kanssa pitänyt yllä tätä laittomien siirtolaisten tai laittomien turvapaikanhakijoiden paluuta sinne. Irakhan on ilmoittanut, että se ottaa rikoksiin syyllistyneet henkilöt ja vapaaehtoisesti palaavat henkilöt vastaan, ja tässä on päästy alkuun. Mutta totta kai pyrimme siihen, että kaikki otettaisiin sinne vastaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Talvitie.

Arvoisa puhemies! Pitkäjänteinen sisäisen turvallisuuden resurssien turvaaminen on tosiaankin koko salin asia, ja kiitos hallitukselle siitä, että osittain myöskin kokoomuksen vaateesta lisäsitte poliiseille 30 miljoonan resurssin jo tälle vuodelle. Mutta lehdistön mukaan hallitus tosiaan kaavailee laittomasti maassa oleville noin 3 000 ihmiselle tätä muukalaispassia.

EU-tasolla on jo vuosia ollut laaja siirtolaisliikehdintä. Libyan rannikolta EU:hun päin siirtolaisvirrat ja ihmissalakuljetusbisnes ovat laajoja. Joidenkin arvioiden mukaan rahavirrat ovat siinä jopa suurempia kuin koko EU:n huumekaupassa. Kysynkin nyt hallitukselta, millaisen vetovoimatekijän tämä pelkkä selvitys, saati mahdollinen lainsäädäntö, muodostaa Suomelle liittyen tähän EU:n siirtolaisvirtaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Kiitos, puhemies! Todellakin olen itsekin ihmetellyt tätä keskustelua, kun tuntuu, että lehtien palstoilla ja täällä salissakin tulee sellaisia väitteitä ja kerrotaan selvityksen tuloksista, vaikka ei tuo selvitys ole ollut vielä valmis enkä ole itse sitä edes nähnyt. [Sebastian Tynkkynen: Mutta puolustellut!] Tuntuu, että täällä joillain muilla on jotakin aivan käsittämätöntä tietoa, mistä en itse edes ole tietoinen.

Mutta niin kuin kerroin, niin haluamme selvittää sitä, miten me varmistamme, että me ehkäisemme niin sanotun varjoyhteiskunnan syntymisen tähän maahan, että meillä on ihmisiä, jotka eivät ole minkään järjestelmän piirissä. He ovat hyvin haavoittuvia itse, esimerkiksi ihmiskaupan suhteen, tai he myös tekevät rikoksia, ja tämä on myös sisäisen turvallisuuden kysymys. Kun tämä selvitys tulee, niin sitten katsotaan, millaisia siellä esitetään, esimerkiksi mitä muissa maissa on tehty asian hyväksi, mutta samanaikaisesti me teemme, niin kuin kerroin tästä äskeisestä ohjelmasta, kaikkia niitä eri keinoja eri vaiheessa, [Puhemies koputtaa] miten me varmistamme, että tähän maahan ei tulla laittomasti [Puhemies: Aika!] eikä täällä olla laittomasti.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Räsänen.

Arvoisa puhemies! Jos kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saisivat oleskeluluvan, silloin viranomaisten turvapaikkatutkinta olisi turhaa ja samalla se antaisi viestin, joka houkuttelisi tänne perusteettomia turvapaikanhakijoita.

Mutta sen sijaan humanitäärisen maahanmuuton osalta nimenomaan kiintiöpakolaisjärjestelmän kehittäminen on kannatettavaa, koska siinä apu voidaan kohdentaa hallitusti juuri niille, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Kiintiöpakolaisia valittaessa on mahdollista kiinnittää huomiota myös siihen, millä tavalla nämä valittavat ihmisryhmät sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan oman kulttuurisen taustansa puolesta. Kysynkin: millä tavoin kiintiöpakolaisia valittaessa — nyt kun vielä tätä määrää lisätään — huomioitte tämän sopeutuvuusperusteen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että kiintiöpakolaisjärjestelmä on hyvä, toimiva järjestelmä siihen, että me pystymme tarjoamaan apua niille kaikkein hädänalaisimmille, ja sen takia olen iloinen siitä, että tämä hallitus päätti nyt nostaa pakolaiskiintiötä 1 500:aan. Se on korkein, mitä koskaan aiemmin on ollut, ja totta kai tuo Afganistanin tämän hetkinen karmea tilanne on yksi peruste kiintiön nostamiselle.

Suomi on perinteisesti ottanut nimenomaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia pakolaisleiriltä: perheitä, myös vammaisia henkilöitä, ja niitä, jotka kaikkein eniten tarvitsevat suojaa. Tässähän me tietysti käytämme YK:n pakolaisjärjestön ja muiden asiantuntemusta, kun teemme valintoja. Uskon, että nytkin me haluamme varmistaa sen, että pystymme turvaamaan mahdollisimman monelle apua tarvitsevalle [Puhemies koputtaa] sen pakolaiskiintiöpaikan täältä meiltä Suomesta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Heinäluoma.

Arvoisa puhemies! Suomi on aina kantanut vastuunsa erilaisista kansainvälisistä kriiseistä ja niistä ihmisistä, jotka ovat hädän alla tällaisissa sotilaallisissa tai muissa kriisitilanteissa. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että myös hallitus on halunnut kantaa oman vastuunsa nostamalla kiintiöpakolaisten määrää esimerkiksi Afganistanin inhimillisen hädän keskellä.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, aivan kuten täällä hallitus on tänään todennut, me emme ole päättäneet minkäänlaisesta kertaluokkaa koskevasta 3 000 kielteisen päätöksen saaneen ihmisen laillistamisesta. On aivan selvää, että jokainen maa tässä globaalissa maailmassa sääntelee jollain tavalla maahanmuuttoa. On työperäinen maahanmuutto, on humanitaarinen maahanmuutto, ja työperäiseen maahanmuuttoon kuuluu olennaisesti myös saatavuusharkinta. Eikö niin hallitus, että aiotte pitää kiinni tästä tärkeästä työperäisen [Puhemies koputtaa] maahanmuuton saatavuusharkinnasta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Heinäluoman kysymykseen voi vastata yksiselitteisesti, että saatavuusharkinnasta tämä hallitus pitää kiinni. Se on hallitusohjelmassa ja näin menettelemme. Työperäistä ja opiskelijaperäistä maahanmuuttoa me joudumme kyllä lisäämään, ja se tarve lähtee yksinkertaisesti siitä, että me ikäännymme vauhdikkaimpien maitten joukossa maailmassa ja meillä työvoimasta on valtava pula. Siitä syystä hallitus on katsonut myös, että työperäistä maahanmuuttoa pitää tukea, sen pitää tapahtua hallitusti ja samaan aikaan pitää huolehtia siitä, että ulkomaista työvoimaa ei myöskään käytetä hyväksi. Ja siihen olemme säätäneet lainsäädäntöä: lokakuussa astui voimaan laki, jolla turvataan uhrin asemaa ja myös rangaistaan sitä työnantajaa, joka rikkoo lakeja. [Jussi Halla-aho: Ihan perätöntä puhetta!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tynkkynen,

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus lupasi hallitusohjelmassaan laittaa laittomasti maassa olevat teknisen valvonnan alaisiksi. Siten heidän olinpaikkansa tiedettäisiin ja heidät saataisiin poistettua maasta. Vihreiden papereissa valtiolla tai mielikuvituksella ei näytä kuitenkaan olevan rajoja, sillä nyt ongelma halutaan ratkaista tekemällä laittomista siirtolaisista laillisia. Valvonnan keinona esitetyt jalkapannat ovat olleet vihreälle sisäministerille kuin punainen vaate. Sen sijaan siirtolaisvyörylle on ministeriön selvityksessä punottu täyttä häkää punaista mattoa. Jalkapantojen seuraksi romukoppaan ollaan heittämässä koko turvapaikkajärjestelmän periaatteet. Oleskeluluvan ehdoksi on väläytelty vuoden 2015 kriisin aikana tulleen siirtolaisen rikoksettomuutta. Ulkomaalaisrikkomukseen syyllistyy oleskellessaan tahallisesti maassa ilman vaadittavia papereita. Mikä tässä on vaikeaa? Ministeri Mikkonen, onko kuuden vuoden luvaton maassaolo mielestänne tahatonta, ja viedäänkö tekninen valvonta maaliin eli laitetaanko nämä ihmiset tekniseen valvontaan, kunnes heidät poistetaan [Puhemies koputtaa] maasta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Kiitos, puheenjohtaja! Täällä kyselytunnilla yleensä saa kritiikkiä siitä, että ei vastaa kysymykseen, ja sen takia edustajilla on tapana kysyä samaa kysymystä uudelleen ja uudelleen. No, tällä kertaa kyllä kysymykseen on hyvin selkeästi vastattu: ei ole mitään valmistelua käynnissä siitä, [Ben Zyskowicz: Ihan totta, kaikkea se media vaan keksii! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tuleeko jalkapannat?] että oltaisiin kerralla laillistamassa joukkoa laittomia maahanmuuttajia. Mutta silti tätä kysymystä nyt täällä kysytään ja kysytään. Elikkä niin kuin kerroin, tehdään selvitys, [Ben Zyskowicz: Selvitys ei ole osa valmistelua!] joka on yksi osa tätä laajaa ohjelmaa, millä haluamme ehkäistä laitonta maassa oleskelua ja laitonta maahantuloa.

Mitä tulee tähän tekniseen valvontaan, niin ymmärtääkseni sitä on selvitetty. Siinä oli ajatuksena, että se olisi korvannut säilöönoton ja olisi kustannustehokkaampaa suhteessa siihen tai siihen, että vastaanottokeskuksessa on tämmöinen ilmoitusvelvollisuus muutaman kerran päivässä. Ymmärtääkseni tämän selvityksen mukaan [Puhemies koputtaa] nämä ehdot eivät täyttyneet.

Arvoisa rouva puhemies! Olen saanut lukemattomia yhteydenottoja ympäri Suomen siitä, että sote-uudistuksen aikataulu on kovin kireä, koronasta johtuen jopa mahdoton. Vuodessa pitäisi toteuttaa Suomen historian suurin hallinnonuudistus. Lähes 200 000 työntekijää siirtyy uudistuksessa uuden työnantajan palvelukseen, ja nyt ihmiset ovat yksinkertaisesti huolissaan siitä, että tämä maakuntamalli voi pahimmillaan johtaa siihen, että meidän tärkeät sote-palvelut ovat kaaoksessa tammikuussa 2023. Kiire uhkaa siis meidän tärkeää uudistusta, sen onnistumista, ja ennen kaikkea sitä ihmisten palvelun saatavuutta.

Arvoisa hallitus! Lopulta tässä ei ole kyse siitä, saadaanko hyvinvointialueiden hallinto pelaamaan, vaan nyt on kyse siitä, saadaanko ihmisten elintärkeät palvelut pelaamaan, [Puhemies koputtaa] pystytäänkö ihmisten henkiä pelastamaan. Siksi kysyn peruspalveluministeri Krista Kiurulta, voitteko luvata, että 1.1.2023 pääsee lääkärille, kun sitä apua tarvitsee, ja että ambulanssi tulee paikalle, kun apua tarvitsee.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on käsitelty kahdella vaalikaudella sitä, mikä on realistinen toimeenpanoaikataulu, ja tällä hallituskaudella esitimme eduskunnalle, että tuota toimeenpanoaikataulua realisoitaisiin järkevämmäksi, ja eduskunta yhtyi tähän näkökulmaan siitä, että aikataulun pitää olla realistinen. Asia oli eri valiokunnissa ja erityisesti perustuslakivaliokunnassa arvioitavana, ja silloin päädyttiin siihen, että tällä toimeenpanolla, josta on päätetty, mennään.

Yhdyn samaan huoleen siitä, että lokakuun tiedot sote-uudistuksen toimeenpanosta kertoivatkin juuri tästä Petteri Orpon huolesta, mutta haluan teitä ilahduttaa sillä, että marraskuussa tuota takamatkaa, joka joillakin alueilla on ollut, on saatu jo merkittävällä tavalla kiinni, joten huoli tässä suhteessa on väljentymässä, mutta tarkkana pitää olla.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Kovasti mielelläni uskon ministeri Kiurun lupausta siitä, että asiat ovat nyt paremmalla mallilla, mutta valitettavasti tämä viestinne kyllä poikkeaa vielä kovasti siitä, mikä kentältä tulee. Huoli uudistuksen aikataulusta on siis ihan todellinen ja kova siellä ammattilaisten piirissä, jotka näitä valmisteluja tekevät, ja tietysti ihmisillä. On paljon kysymyksiä, joihin ei ole vielä kunnon vastauksia: Kuka toimii jatkossa esimiehenä? Toimiiko palkanmaksu vuoden alusta? Saadaanko potilastietojärjestelmät keskustelemaan keskenään? Miten taklataan pahenevaa pulaa hoitajista ja pelastajista? Näitä ratkaistavia asioita on lukemattomia.

Minä olen varma, että nämä valmistelijat tekevät parhaansa löytääkseen ratkaisuja, mutta minä kysyisin vielä: Miten hallitus on varautunut siihen, että jos me olemme vuoden päästä tilanteessa, jossa yksinkertaisesti ei ole valmista, niin oletteko varautuneet? Onko teillä B-suunnitelmaa, koska meidän pitää kaikissa [Puhemies koputtaa] tilanteissa huolehtia, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, niin kyllä tämä toimeenpano alkoi tässä maassa kesän jälkeen hyvin eritahtisesti. On aivan totta, että myös me tunnistimme sen vaikeuden, että osalla hyvinvointialueita alkukankeutta oli tavattomankin paljon, ja silloin lähdettiin aika hitaasti liikkeelle. Me lähdemme kuitenkin siitä, että tässä toimeenpanossa on tuettava alueita, ja siellä, missä vauhti on hitaampaa, on puututtava asioihin. Meillä on esimerkiksi huomenna virkakunnan ja Länsi-Uudenmaan välillä neuvottelu, jossa nimenomaan tuetaan Länsi-Uusimaan hyvinvointialueen onnistumista näissä kysymyksissä, joita jo lueteltiin.

On paljon asioita, jotka liittyvät tähän rakenteelliseen uudistukseen, mutta sitten on myös paljon sellaisia asioita, jotka ovat joka tapauksessa mietittävänä. Yksi on se, mistä osaajia jatkossa saadaan, ja siten ei ole sanomatta selvää, että ne ongelmat ovat ratkaistavissa vain rakenneuudistuksen näkökulmasta. Siitä [Puhemies koputtaa] olen samaa mieltä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Täällä eilen epäiltiin salissa, että kokoomus ei olisi innostunut sote-uudistuksesta, mutta mehän vasta innostuneita ollaankin, koska halutaan, että tästä tulee hyvä.

Haluaisin teiltä nimenomaan kysyä, arvoisa ministeri, kun siellä on erityisesti kolme sellaista kriittistä pistettä eli aikataulu, no siitä tässä jo olikin, mutta sitten myöskin rahoitus: Milloin tulee rahoitus esimerkiksi palkkojen harmonisointiin, omaishoitajien palkkioiden harmonisointiin ja vammaisten henkilökohtaisen avun järjestelmän harmonisointiin, koska ne tarvitsevat paljon enemmän rahaa kuin mitä tällä hetkellä on siihen varattu?

Toinen on sitten nämä potilastietojärjestelmät: Tällä hetkellähän on jo kova homma se, että saadaan sen yhden alueen sisällä pelittämään nämä järjestelmät, saati näiden alueiden välillä, ja tietojeni mukaan valtakunnan tasolla ei ole yhtään sellaista koordinaatioryhmää, joka katsoisi potilastietojärjestelmiä yhteen. Mitä vastaatte näihin kysymyksiin? Koska näihin tulee korjaussarja? [Aki Lindénin välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, kuten edustaja Risikko tässä totesi, että meidän isoin haasteemme on ict-kokonaisuus. Se ei johdu vain tästä uudistuksesta vaan myös siitä, miten me julkisella puolella olemme vuosikymmenten varrella suhtautuneet ict:hen ja sen merkitykseen sosiaali‑ ja terveydenhuollon kokonaisuuden kannalta. Kyllä siellä toimeenpanon riski on nimenomaan siinä, että suuri tehtävämäärä, järjestelmien kirjo, muutosrahoituspäätösten aikataulu sekä ict-toimittajien resurssien riittävyys tulevat sanelemaan sitä, millä tavalla toimitaan. Meillä on yksi näistä työryhmistä ja seurattavista asioista nimenomaan ict näistä riskeistä johtuen.

Toimeenpanossa ei ole kuitenkaan tunnistettu koko maassa vielä mitään sellaista, joka estäisi tämän uudistuksen toteutumisen aikataulussa, mutta haasteita on, ja alueelliset erot ovat suuret, koska osa on jo vapaaehtoisesti tehnyt tämän rakenteellisen uudistuksen [Puhemies koputtaa] ja osa vasta toimeenpanee. [Anne Kalmari: Miksi kokoomus vetäisi ict-rahat pois?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Vähän ihmettelen nyt ministerin puheita täällä siitä, että olisi tilanne parantunut. 26.11. THL:n sivuilta löytyy taulukko, missä nähdään, miten alueet ovat valmistautuneet. Jos katson täältä esimerkiksi Länsi-Uusimaata, niin onko tämä 2 tai 3 prosenttia, mikä on niin kuin valmiina, kun 100 prosenttia pitäisi olla vuoden 23 alusta. Varsinais-Suomi on vielä huonommassa tilanteessa. [Aki Lindénin välihuuto] Niin että kyllä tämä on huolestuttava tilanne, ja samaan aikaan meillä on henkilöstö tosi kovilla, sekä johtotaso että käytännön työntekijät — heitä joudutaan käyttämään tässä valmistelussa koko ajan. Heidän pitäisi olla rokottamassa siellä, tekemässä nyt koronatoimia ja purkamassa hoitojonoja.

Kysyisin vielä yliopistosairaaloiden rahoituksesta ja asemasta. Onko meillä jatkossa enää yliopistosairaaloita ollenkaan, kun tämä sote-uudistus toteutuu — koska niille ei ole rahoitusta eikä asemaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Hyvät edustajat, pyydän todellakin, että kuunnellaan aina sitä, jolla on puheenvuoro, mitä hänellä on sanottavaa. — Ja seuraavaksi ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt vaan niin on, että sosiaali- ja terveydenhuollossa organisaatio- ja johtamisrakenteita ei valmistella jäljittäjien eikä myöskään testaajien eikä rokottajien toimesta. Täytyy joku realismi olla siinä, mitä täällä puhutaan. [Välihuutoja]

Toinen asia, mihin haluaisin kiinnittää edustaja Laihon puheessa huomiota: Te väititte myös eilen, että me emme millään tavalla ottaisi yliopistosairaaloiden asemaa huomioon. Tiesittekö te, edustaja, että nimenomaan on päätetty, että tämä iso kokonaisuudistus tehdään niin, että eduskunta saa nämä päätökset täällä tehtyä, ja sen jälkeen keskitytään näihin kaikkiin palasiin? Olen monta kertaa sanonut kokoomukselle, myös kyselytunnilla, että yliopistosairaaloiden asemaa koskeva lainsäädäntö on meillä jo valmistelussa. Ja näin nimenomaan päätettiin myös toimia viime hallituskaudella, jolloin te taisitte olla merkittävässä roolissa. [Ben Zyskowicz: Samoin te, jarruttajan roolissa!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Zyskowicz, teillä on puheenvuoro.

Arvoisa rouva puhemies! On asioita, jotka etenevät, vaikka kukaan ei tunnu niitä kannattavan, esimerkkinä edellinen asia eli laittomasti maassa olevien tuhansien ihmisten muuttaminen laillisesti maassa oleviksi. Sitten on asioita, jotka eivät tunnu etenevän, vaikka kaikki niitä kannattavat. Tällainen on tämä niin sanottu terapiatakuu. Viime aikoina olemme lukeneet mediasta hälyttäviä uutisia ja tietoja niistä ongelmista, mitä meillä tässä maassa on lasten ja nuorten mielenter-veyspalveluissa. Mielenterveysjärjestöjen mukaan, ministeri Kiuru, nyt lausunnolla oleva hoitotakuuesitys ei toteuta terapiatakuun tavoitteita. Te olette useamman kerran tässä salissa sanonut aivan muuta. Miten tässä näin kävi? Toteutuuko terapiatakuu tässä hoitotakuuesityksessä siten kuin olette usein väittänyt?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Se, mikä yhdistää kansalaisjärjestöjä ja tätä hallitusta, on se, että mahdollisimman matalalla kynnyksellä päästään seitsemässä päivässä myöskin mielenterveysongelmissa hoitoon. Edustaja Zyskowicz, minä juuri tapasin mielenterveysjärjestöjä ja sain hyvin toisenlaisen käsityksen kuin se väittämä, jonka te paperista luitte — en tiedä, missä se on esitetty. Mutta tärkeää on se, että järjestöt nimenomaan myös terapiatakuussa lähtevät siitä, että seitsemässä päivässä pitäisi päästä lyhytinterventioon, ja se on tämän hallituksen esityksen aivan keskeisin pointti. [Kokoomuksen ryhmästä: Kun ette te pääse edes kolmeen kuukauteen!] Se myös, että nämä mielenterveysjärjestöt tekivät terapiatakuusta esityksen, että kolmen päivän palvelutarpeen arvioinnin perusteella astuisi aika tikittämään. Tässä esityksessä lähdetään siitä, että ensimmäisenä päivänä yhteydenotosta lähtee heti aika rullaamaan, joten meidän pitäisi varmasti käydä, edustaja Zyskowicz, vähän pohjamutia myöden oleva keskustelu siitä, [Puhemies koputtaa] että mistä te äsken kysyitte.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kosonen.

Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on hyvinvointi- ja perhekeskusten perustaminen, joissa moniammatillinen apu on heti saatavilla ja potilas pääsee vaivattomasti tarvitsemansa hoidon piiriin. Jokainen meistä kohtaa elämässään kriisejä, ja jokaisen mieli myös joskus järkkyy. Mielen kriisi voi liittyä omaan sairastumiseen, läheisen sairastumiseen tai kuolemaan tai vaikkapa keskenmenoon tai vaikeaan synnytykseen. Kysynkin perhe- ja peruspalveluministeri Kiurulta: millä tavalla varmistetaan, että kriisin kohdannut ihminen saisi tarvitessaan myös henkistä tukea ja mahdollisesti terapiaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! No ei ainakaan sillä, että jäädään odottamaan ja odotetaan, että nämä ongelmat pahenevat ja lopulta sitten erikoissairaanhoito ottaa kopin. Minusta on tärkeää, että hyvin matalalla kynnyksellä näihin mieltä painaviin haasteisiin ja ongelmiin pystytään vastaamaan myöskin osana tulevaisuuden sote-keskusten työskentelyä. Juuri siksi me laitoimme 141 miljoonaa euroa tänä vuonna jakoon siihen, että sekä hoitotakuuta että mielenterveysongelmia voitaisiin tässä maassa hoitaa ja edistää niin, että ihmiset ensinnäkin aidosti pääsisivät hoitoon ja tulisivat myös hoidetuiksi. Tämä 141 miljoonaa euroa tulevaisuuden sote-keskusten kehittämiseen jaetaan vielä ennen joulua. Tässä lähtökohtana on nimenomaan tämä matala kynnys, jolloin pääsisi heti, seitsemässä päivässä, näitä mieltä vaivaavia ongelmia miettimään yhdessä ammattilaisen kanssa. On todella tärkeätä, että me onnistuisimme tässä, koska myös aikuisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet tässä ajassa, [Puhemies koputtaa] ei vain lasten.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Juuso.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, kysyn teiltä vielä uudelleen: Te lupasitte kesäkuussa, kun sote-lakeja nuijittiin, että syksyllä tuotte lakiesityksen, jolla turvataan Länsi-Pohjan keskussairaalan ja Savonlinnan keskussairaalan toiminnan jatkuminen. Sitä lakiesitystä ei ole tullut, ja sitä odotetaan nyt sekä Meri-Lapissa että Savonlinnan seutuvilla. Lupaatteko, että se tulee meille ensi kevään aikana? Lupaatteko, että alueet velvoitetaan ylläpitämään näitä sairaaloita ja myöskin turvataan rahoitus näille sairaaloille?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Eilen kymmenet kansanedustajat kokoontuivat tähän saliin keskustelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon pääluokan tulevan vuoden menoista ja niin sanotusti iloista ja suruista, siitä, miten me vastaamme palvelutarpeeseen. Edustaja Juuso, kysyitte tätä eilen, ja kun minulla oli kolme minuuttia vastausaikaa, niin juuri tähän kysymykseen eilen vielä vastasin. Totesin, että me olemme jo tätä lainsäädäntöä valmistelleet ja eduskunnan lausuman mukainen vastaus tulee aikanaan siihen, että saisimme keväällä tätä asiaa käsitellä tässä salissa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Reijonen.

Arvoisa rouva puhemies! Pian on aluevaalit, ja silloin valitaan päättäjät todella tärkeisiin tehtäviin. Ne vaalit ovat erittäin tärkeät. Nämä päättäjät päättävät, milloin ambulanssi tulee, milloin paloauto tulee, miten vanhustenhoito järjestetään, miten omaishoito hoidetaan ja monta muuta asiaa. Ihmiset ovat huolissaan lähipalveluista, ja on selvä asia, että kun tämä sote-uudistus tehtiin niin nopeasti, runnottiin läpi hirveällä kiireellä, niin sinne jäi paljon ongelmakohtia. [Vasemmalta: 15 vuotta!] Todella paljon jää ongelmakohtia, ja heti nämä uudet päättäjät pääsevät näitä ratkomaan.

Perussuomalaiset ovat olleet erittäin huolissaan lähipalveluista. Perussuomalaiset esittivät muun muassa, että tehtäisiin tämmöinen lähipalvelutakuu. Totta kai terveysasemat ja muut ovat tärkeitä, joten ehdotimme tämmöistä lähipalvelutakuuta, mutta kuinka ollakaan hallitus oli sitä mieltä, että äänesti sitä lähipalvelutakuuta vastaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Oletteko aivan varmoja, että ettekö te oikeasti halua lähipalveluita, mitä perussuomalaiset esittivät? Te äänestitte sitä vastaan. Mitä mieltä olette tästä? Eikö tämä ole aika karmeaa? [Perussuomalaisten ryhmästä: On karmeaa!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Reijonen istui sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelemässä tämän lainsäädännön esitystä, jossa kävi hyvin selväksi, että hallitus nimenomaan esittää osana tätä lain kokonaisuutta, että lähipalvelut tullaan turvaamaan. Yllättävää on se, että nyt sanotte, että lähipalvelut on tästä unohdettu. Tämä on nimittäin todella iso poliittinen sitoutuminen siihen, että lähipalveluista pidetään kiinni.

Haluan teille sanoa, että me emme tule hyväksymään sitä, että tästä verkostosta säästetään ja otetaan lähipalvelut pois vain sen takia, että meillä on rahapotit eri paikoissa. On helppo katsoa, kun ei tarvitse miettiä yhteiskunnan kuljetuskustannuksia, että voisi tulla jopa helpommaksi säästää ja keskittää verkkoa, mutta ei ole yhteiskunnan kokonaistalouden kannalta järkevää, että näin toimittaisiin, koska Kela joka tapauksessa menoina sitten pääluokaltaan isonee sen takia, että kuljetuskustannuksiin joudutaan satsaamaan enemmän. [Puhemies koputtaa] Siksi me esitimme näitä kirjavia pykäliä, jotka takaavat lähipalvelua.

Puhemies Anu Vehviläinen

Aika! — Tähän kysymykseen vielä kysymyksen ensimmäinen esittäjä, edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vielä sen verran vain totean, että meidän mielenterveyspuoli on todennut, että terapiatakuu puuttuu, se kansa- laisaloitteen mukainen, hallituksen esityksestä.

Mutta tähän alkuperäiseen aiheeseen haluan sanoa sen, että me haluamme tämän uudistuksen maaliin ja että meillä on suuri huoli aikataulusta ja toimeenpanosta. On nyt hyvä, että ministeri on tähän kiinnittänyt huomiotaan, mutta siellä kentällä, eri puolilla, on aidosti kova hätä, että miten tässä onnistutaan, mutta sen lisäksi meillä on aito huoli siitä, miten henkilöstö jaksaa. He taistelevat koronan keskellä: tulevanakin jouluna hoidetaan potilaita, tehdään paljon töitä.

Korona on kestänyt kaksi vuotta ja korona jatkuu, ja tämä toimeenpano tässä jättiuudistuksessa pitää tehdä samaan aikaan ensi vuoden aikana. Minä toivoisin, että ministeri todella ottaa vakavasti tämän huolen, joka tulee henkilöstöltä. Se tulee suomalaisilta ihmisiltä, ja se tulee niiltä ammattilaisilta, jotka valmistelevat uudistusta. Tämä on vakava paikka, ja toivon, että nyt vielä kerran lupaatte sen, että tätä seurataan, [Puhemies koputtaa] ja tarvittaessa teette johtopäätöksiä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Itse otan todella vakavasti sen, että sote-uudistuksessa onnistutaan, [Vilhelm Junnilan välihuuto] ja olen valmis käärimään hihani myös tässä asiassa. [Ben Zyskowicz: Ihan niin kuin viime kaudella!] Me tulemme vaikka henkilökohtaisesti apuun, jos siitä on kysymys, ja uskon, että myös Orpo saattaa olla innostunut erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa kokoomuksella on vetovastuuta, myös lykkäämään tätä uudistusta kiireellä eteenpäin, jotta joka puolella Suomea sitoudutaan vahvasti siihen, että hyvinvointialueiden perustamisessa onnistutaan. Jokaisella meillä on siis oma työsarkamme tässä kylvettävänä, koska tämä toimeenpano on nimenomaan alueellisessa päässä. Niin kuin totesin, joillakin alueilla on jo tällä hetkellä tunnistettavia haasteita, joillakin alueilla taas ei ole, ja sen takia me joudumme tukemaan nimenomaan niitä alueita, joissa näitä tunnistettavia haasteita on.

Tämä henkilöstön jaksaminen on äärettömän tärkeä asia, ja siihen olisi pitänyt herätä aikaisemmin kuin tällä hallituskaudella — olen siitä samaa mieltä. Me seuraamme nyt Työterveyslaitoksen kanssa joka kuukausi seurannalla [Puhemies koputtaa] tätä kysymystä, että miten alueilla pärjätään.

Arvoisa rouva puhemies! Koronatilanne on uhkaavasti pahentunut, ja siihen liittyen haluaisinkin ensin antaa kiitosta viimeaikaisista konkreettisista suunnitelmista niin pikatestin käytön laajentamisen, nolla-alvin saamisen kuin terveydenhuollon lisähenkilökunnan saamisenkin suhteen. Tässä yksi iso potentiaali on kokeneissa, osaavissa eläkeläisissä, joista monet haluaisivat tarttua ainakin osa-aikatyöhön, jos se vain olisi kannattavaa.

Olen esittänyt eläkeläisille niin sanottua kahden verokirjan mallia, jossa eläketulojen verotuksesta erillisenä verotettaisiin tehtävää työtä. Jos eläkkeellä oleva hoitaja voisi eläkkeensä lisäksi ansaita 10 000 euroa vuodessa perusveroprosentilla, työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Kysyisinkin: voisiko sote-alalla tällaista mallia nopeasti tutkia ja kokeilla ja näin osaltaan saada lievitystä henkilöstöpulaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus ottaa esiin tärkeän aiheen, ja itsekin haluan antaa tunnustuksen ja kiitoksen sekä henkilöstöjärjestöille että ennen kaikkea niille eläkkeellä oleville terveydenhuollon ammattilaisille, jotka ovat nyt tätä alkuviikolla tehtyä ministeri Kiurun julkista ehdotusta pohtineet ja ajatelleet, että voisivat antaa panoksensa tähän hyvin vaativaan tilanteeseen ja rokottamisen tarpeeseen, niin että mahdollisimman moni suomalainen saisi kolmosrokotteen mahdollisimman pian.

Hallitus suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin, jotka liittyvät eläkeikäisen väestön kannusteisiin vastaanottaa työtä, tehdä projektin, tehdä muutaman työvuoron tai vaikkapa tämänkaltaisen poikkeuksellisen urakan. Meillä on tehty päätös siitä, että yli 60-vuotiaiden suomalaisten työtulovähennystä parannetaan, eli sitä kautta heidän verotuksensa kevenee, ja mitä iäkkäämpi on, sitä enemmän siihen kohdistuu kevennystä. Tuo valmistelu etenee valitettavasti siten, että saamme sen voimaan vasta vuonna 23 siitä syystä, [Puhemies koputtaa] että teimme poikkeuksellisen ratkaisun, ikäsidonnaisen veroratkaisun, jota pitää perustuslaillisesti huolellisesti tutkia. Eläkeläisten kannuste työhön on tärkeä.

Arvoisa puhemies! Tuorein kouluterveyskysely osoittaa huolestuttavia lukuja lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Jo vuonna 2019 luvut olivat hälyttäviä, mutta koronan myötä muun muassa uupumus ja yksinäisyys ovat nousseet. Erityisesti tyttöjen tilanne on heikentynyt. Esimerkiksi joka kolmas yläkouluikäinen tyttö on kokenut ahdistuneisuutta. Marraskuussa julkaistu rehtoribarometri kertoo, että noin kaksi kolmesta rehtorista on uupunut tai uupumisriskissä. OAJ:n selvityksen mukaan yli puolet opettajista on harkinnut alanvaihtoa työn kuormittavuuden vuoksi. Hyvinvoinnin heiketessä myös oppimistulokset ovat laskussa. Matematiikan osaaminen on tippunut radikaalisti, ja kuilu heikommin ja parhaiten menestyvien välillä kasvaa koko ajan. Kysynkin opetusministeri Anderssonilta: mitä hallitus aikoo tehdä perusopetuksen tilanteen vahvistamiseksi, jotta oppilaat ja koulujen henkilökunta voisivat jälleen paremmin ja oppimistulokset eivät [Puhemies koputtaa] enää laskisi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja toteaa, nämä luvut ovat erittäin hälyttäviä, ja niihin myöskin suhtaudutaan erittäin vakavasti. Tässä näkyy kaksi samanaikaista ilmiötä: Yhtäältä näkyy tämä koronapandemia, joka on vaikuttanut koulupuolella erittäin merkittävästi ja vaikuttaa oppilaiden ja opettajien arkeen edelleen. Sen lisäksi tässä näkyy myöskin tämä pidempään jatkunut eriarvoistumiskehitys Suomessa, joka omalta osaltaan näkyy siinä, miten oppimistulokset ovat eriytyneet.

Hallitus on antanut koulutuksen järjestäjille yhteensä yli 200 miljoonaa koronarahoitusta, jolla on ollut mahdollista palkata lisää henkilöstöä oppilas‑ ja opiskelijahuoltoon ja lisää erityisopettajia sekä pienentää opetusryhmiä. Ainakin itse näen, että tälle rahoitukselle on tarvetta myöskin lukuvuonna 22—23.

Sen lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että myöskin jatketaan toimenpiteitä koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi perusopetuksessa. Eduskunta on juuri hyväksynyt oppilas‑ ja opiskelijahuoltoa vahvistavan lain, ja sen lisäksi toivon, että keväällä pystyn tuomaan [Puhemies koputtaa] tänne lakiesityksen tasa-arvorahoituksen vakinaistamisesta.

Arvoisa puhemies! Kun yhteiskuntaa oli pakko sulkea, teki hallitus monia todella tärkeitä toimia ihmisten työpaikkojen ja toimeentulon turvaamiseksi, ja niiden ansiosta Suomi on selvinnyt inhimillisesti ja taloudellisestikin muita maita paremmin. Omavastuita poistettiin, etuusbyrokratiaa kevennettiin, toimeentulotukeen saatiin korotus, ansiopäivärahaa ei kulunut, työssäoloehto puolitettiin, suojaosaa korotettiin ja yrittäjät pääsivät työttömyysturvan piiriin. Yritysten kustannustuella on estetty monta konkurssia ja siten säästetty työpaikkoja, ja kulttuurialaakin lopulta tuettiin.

Arvoisa puhemies! Kysyn pääministerin sijaiselta, että jos käy niin huonosti, että joudutaan vetämään hätäjarrusta ja sulkemaan yhteiskuntaa, niin onko varauduttu tukemaan sen seurauksena pulaan joutuvia? Olen huolissani erityisesti palvelualojen, kulttuurin työntekijöistä, joiden toimeentulo loppuu sitten kuin seinään, aivan kuten esimerkiksi Norjassa nyt on käynyt. [Puhemies koputtaa] Meillä on hyviä valmiita työkaluja. Voidaanko ne ottaa nopeasti käyttöön?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko

Arvoisa puhemies! Hallituksen, ja uskon, että kaikkien suomalaisten yhteinen laaja toive, jonka eteen voi jokainen myös toimia, on se, että tämä maa kyetään pitämään avoimena. Sen paras tae on rokotukset, koronapassi, kotitestit, kaikki ne, jotka korostavat myös meidän jokaisen omaa yhteistä vastuuta tästä vaikeasta tilanteesta.

Koronan vuoksi Suomi on tähän mennessä ottanut noin 15 miljardia velkaa. Se on ollut välttämätöntä, ja juuri niin kuin edustaja hyvin kuvaa, sillä on rakennettu siltaa vaikean ajan yli ihmisille, yrityksille, eri toimialoille. Hallitus on myös sopinut tähän asti ja tästä eteenpäin, että suorat terveysturvallisuuteen liittyvät menot ovat niin kutsuttuja kehyksen ulkopuolisia. Ne tullaan kaikissa olosuhteissa hoitamaan. Rokottaminen, täällä jo esiin noussut esimerkiksi kolmas rokotekierros, tai kenenkään tehohoito ei tule jäämään tästä kiinni. En kuitenkaan lähde spekuloimaan jatkotoimia tilanteessa, jossa olisimme Suomen sulkutilassa. [Puhemies koputtaa] Tehkäämme kaikkemme, että sellainen ei tule eteen.

Arvoisa puhemies! Joulu on nurkan takana, ja moni suunnittelee parhaillaan joulupöydän tarjoiluja. Ruuantuottajilla, maanviljelijöillä ja eläintuottajilla on kuitenkin haastavat ajat. Monen tuottajan työ ei enää ole kannattavaa.

Ärade talman! Julen närmar sig och många planerar som bäst vad de ska ha på sitt julbord. Samtidigt lever jordbrukarna i en svår lönsamhetskris, och på grund av det riskerar livsmedelsproduktionen i vårt land att minska kraftigt. Den inhemska matproduktionen är viktig både med tanke på en levande landsbygd och på vår försörjningsberedskap.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Leppä! Mitä voimme tehdä kotimaisen maatalouden ja ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi? Ja mikä on teidän viestinne niin elintarvikeketjun toimijoille kuin kuluttajillekin näin joulun alla?

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin ajankohtainen. Suomalainen ruuantuottaja on ennennäkemättömässä kannattavuuskriisissä johtuen jo pohjalla olevasta huonosta kannattavuudesta, huonosta satovuodesta ja erittäin nopeasti ja rajusti nousseista kustannuksista. Nämä kustannusten nousut eivät ole näkyneet tuottajahinnassa, ja tässä on se suurin ongelma, joka meillä tällä hetkellä on. Eli elintarvikemarkkinat eivät toimi niin kuin markkinataloudessa toimia pitää.

Hallitus on tähän päättänyt CAP-uudistuksesta, elikkä vuoteen 27 asti meillä on selkeä näkymä tukijärjestelmässä niin taloudellisesti kuin myöskin sisällöllisesti. Se luo vakautta.

Toinen asia on se, että jokainen meistä suomalaisista kuluttajista ostaisi jouluna, joka on myös ruokakulttuurin juhla, kotimaista pöytään. Se on kädenojennus suomalaisille tuottajille, koko elintarvikeketjussa toimiville ihmisille, kaikille. Samoin pidetään huoli siitä, että julkisissa ruokahankinnoissa ne hankinnat osuvat kotimaisiin tuotteisiin.

Ja kolmas asia: viestini on, [Puhemies koputtaa] että elintarvikeketjun pitää parantaa toimintatapojaan. Kohonneet kustannukset on voitava viedä eteenpäin, ja sen on näyttävä tuotteen hinnassa. [Puhemies: Aika!] Se on se, mitä meidän pitää tehdä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Saarikko, kuukausi sitten kerroitte, että ette halua kokea samanlaista vääntöä kehysriihessä kuin viime vuonna. Kysyisin teiltä nytten, kun olette keskustellut muiden puolueiden kanssa siitä, pitäytyvätkö he niissä sopimuksissa, mitkä on sovittu: Minkälaisia tuloksia olette saanut näistä neuvotteluista? Kysyin tätä samaa asiaa budjetin yhteydessä, mutta en saanut mitään vastausta. Voisitteko kertoa, miten neuvottelut ovat menneet? Mitä muut puolueet ovat vastanneet?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kehysriihi eli hallituksen suunnitelmat menoista ja tuloista tulevalle vuodelle valmistellaan huhtikuussa. Halusin kuitenkin tehdä hallitukselle sisäisesti selväksi sen, miten vaativat neuvottelut ovat edessä. Miksi näin? Siksi, että itsellemme asettamaan menokattoon, viime keväänä tehtyihin ratkaisuihin, kohdistuu erittäin paljon paineita, mukaan lukien vaikka eduskunnan yhdessä sopima ratkaisu tutkimukseen ja kehitykseen panostamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Ei, me emme ole saavuttaneet näissä keskusteluissa yhteisymmärrystä, mutta olen kertonut, että valtiovarainministerinä tulen valmistelemaan esityksen, joka on aiemmin sovitun kehyksen mukainen — tietenkin, sovitusta on hyvä pitää kiinni.

Arvoisa rouva puhemies! Hätäkeskuksen toiminta on kriisiytynyt pitkäaikaisen henkilöstöpulan takia. Hätäpuheluiden määrä on kasvanut valtavasti samalla, kun päivystäjien määrä on vähentynyt. Työtä tehdään nyt 12 tunnin vuoroissa. Tilanne vakavuudessaan muodostaa jo suoranaisen uhan suomalaisten turvallisuudelle. Henkilöstön uupuminen ja työn kuormitus on johtanut pitkiin sairauslomiin ja irtisanoutumisiin. Laitos itse tunnistaa ja tunnustaa ongelman olemassaolon. Päivystäjät ovat kuormittuneita ja kovan henkisen paineen alaisina. Työkäytännöt ja ohjeistukset koetaan toimimattomiksi, ja kriisiytyminen on johtanut myös virhearviointeihin hätäpuhelujen käsittelemi-sessä. Kysynkin sisäministeri Mikkoselta: onko ministeriö tietoinen tilanteen vakavuudesta ja mitä ongelman ratkaisemiseksi on tehty?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Kiitos edustaja Mäkiselle erinomaisen tärkeästä kysymyksestä. Hätäkeskukset tekevät äärimmäisen tärkeää työtä, ja siksi meidän on huolehdittava niiden toimintakyvystä, ja siitä voidaan huolehtia vain silloin, kun huolehdimme työntekijöiden työkyvystä. Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti asiaan huomiota 2019, ja eduskunnan tarkastusvaliokunta on myös nostanut tämän esiin vuonna 2020. Sen takia sisäministeriössä onkin ryhdytty toimiin. Olemme esimerkiksi lisänneet koulutusmääriä, järjestäneet ylimääräisiä kursseja, jotta saamme riittävästi henkilökuntaa. Myös tietojärjestelmän kehittämiseen on panostettu, jotta voimme varmistaa, että se toimii moitteettomasti ja ei aiheuta ongelmia. Ensi vuonna Hätäkeskuksen budjetti on 6 miljoonaa suurempi kuin tänä vuonna, ja tällä haluamme varmistaa sekä riittävät koulutusmäärät että esimerkiksi näiden järjestelmien toimivuuden. Hätäkeskuslaiset tekevät äärimmäisen tärkeää työtä [Puhemies koputtaa] turvataksemme meidän kaikkien hengen.

Arvoisa rouva puhemies, kiitoksia tästä kysymyksestä! Me perussuomalaiset olemme huolissamme siitä, että valitettavasti tänä vuonna joulupukki ei ehkä kykene jakamaan lahjoja kaikille lapsille — nimittäin reki pitää tankata. Polttoaineen hinnat ovat niin korkealla, ja samaan aikaan ainakaan pohjoisessa ei ole vielä sähkölatauspistokkeita sähkörekiin. [Eduskunnasta: Porot syö jäkälää!]

Me olemme hyvin huolissamme tästä asiasta. Korvatunturin kassa alkaa olla pian tyhjä. Joulupukki ei tykkää esimerkiksi jakeluvelvoitteen kiristymisestä tai muista matkaamisen hintaa nostavista toimista. Olen kuullut, että jos hallitus on tuhma ja tekee tällaisia toimia kuitenkin, niin pukki tuo sille vain risuja — ja puuhaketta Venäjältä. [Naurua]

Arvoisa hallitus, ettehän te halua tätä, ja ette kai te halua joutua joulupukin epäsuosioon? Kysyn teiltä: miten aiotte turvata joulupukin työmahdollisuudet ja suomalaisten lasten lahjat?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että on syytä pohtia näinä aikoina, miten kilttinä on tullut oltua, ja tämä kysymys meistä jokaisen on hyvä esittää itselleen.

Mutta jouluna tarvitaan myös ripaus taikaa, ja, edustaja Purra, kyllä oppositiollakin on hyvä riittää sen verran mielikuvitusta, että kyllä joulupukki poroilla lentää. Ei se joulupukin tulo polttoaineesta jää kiinni, vaikka jaammekin yhteisen huolen bensan korkeasta hinnasta. Joulupukki on tässäkin löytänyt ilmastollisesti kestävän ratkaisun. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Oli kulkupeli mikä hyvänsä, tulkoon joulumieli edustaja Purralle, perussuomalaisten, kokoomuksen ja kaikkien oppositioeduskuntapuolueiden eduskuntaryhmille, kuten myös hallituksen eduskuntaryhmille. Tuokoon joulupukki säkeissään, vaikka valitettavasti ei ehkä rahasäkkejä, roppakaupalla joulurauhaa ja hyvää mieltä, ja löytyköön joulupuurosta koko Suomen kansalle onnenmanteli.

Hallituksen puolesta kiitos yhteistyöstä ja hyvää joulunaikaa kaikille! [Suosionosoituksia]