Arvoisa rouva puhemies! Haluan aluksi kiittää tämän arvokkaan kansalaisaloitteen alullepanijoita ja allekirjoittajia.
Maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset herättivät paljon keskustelua ja aiheellista suuttumusta talvella ja keväällä, kun Oulun tapahtumat tulivat julkisuuteen. Tässä yhteydessä on syytä erikseen mainita, että ne eivät olisi koskaan tulleet julkisuuteen ilman yksittäisten kansalaisten aktiivisuutta. Poliisi tiedotti asiasta vasta, kun se oli jo kaikkien tiedossa, ja valtamedia uutisoi siitä, kun sillä ei omien kasvojensa säilyttämiseksi ollut enää vaihtoehtoja.
Oulun tapahtumissa ei kuitenkaan ollut mitään uutta. Maahanmuuttajat, varsinkin muslimimiehet, ovat olleet räikeästi yliedustettuna seksuaalirikostilastoissa jo vuosikymmeniä. Suomessa räikeimmin yliedustettuja kansallisuuksia ovat irakilaiset, afgaanit ja somalit, jotka ovat myös tärkeimpiä ei-työperäisiä maahanmuuttajaryhmiämme. Tämä räikeä yliedustus ei katoa, vaikka otettaisiin huomioon ikä, sosioekonominen asema ja muut taustatekijät. Ja mikä oleellisinta, tilannekuva on pitkälti samanlainen kaikissa länsimaissa.
Normaalijärkinen ihminen tietysti ymmärtää, että tällainen käytös liittyy kiinteästi siihen, miten naisia muutenkin näissä kulttuureissa arvotetaan ja kohdellaan. Tekijät eivät useinkaan ymmärrä tehneensä mitään väärin. Heidän omat lähiyhteisönsä eivät liioin juuri tuomitse tekoja. Pikemminkin uhri, usein jopa pikkutyttö, koetaan viettelijänä ja pahantekijänä.
Suomalaisilla rangaistuksilla ei ole näihin ihmisiin minkäänlaista pelotevaikutusta. Rangaistus on usein ehdollinen vankeus — eli ei rangaistusta lainkaan — tai lyhyt ehdoton vankeus hotellimaisissa olosuhteissa. Vahingonkorvauksilla ei ole mitään merkitystä, koska nämä ihmiset ovat suurelta osin työttömiä tai työvoiman ulkopuolella, jolloin korvaukset jäävät valtion, eli suomalaisten, maksettaviksi.
Kuten lakialoitteessa todetaan, nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa oleskeluluvan lakkauttamisen ja maasta poistamisen vakavien rikosten seurauksena. Pääsääntöisesti muslimimaista tulleita seksuaalirikollisia ei kuitenkaan karkoteta. Tämä johtuu tietenkin niin sanotusta kokonaisharkinnasta, jossa punnitaan muun muassa rikollisen siteitä Suomeen ja lähtömaan olosuhteita.
Haluan tässä kohdassa viitata erääseen aikanaan paljon puhetta herättäneeseen yksittäistapaukseen. Mieshenkilö, Hussein, saapui Suomeen pakolaisena Somaliasta 90-luvun alussa. Vuonna 93 hän raiskasi puukolla uhaten 13-vuotiaan tytön Tampereella ja sai teostaan vajaan kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. Vuonna 95 — kaksi kuukautta vapautumisensa jälkeen — Hussein tappoi silpomalla 15-vuotiaan tytön ja sai elinkautisen vankeusrangaistuksen. Vuonna 2005 hän muutaman tunnin loman aikana käytti seksuaalisesti hyväkseen 4-vuotiasta lasta. Helsingin hovioikeus päätti vapauttaa Husseinin syksyllä 2016. Oli kuitenkin jo asian saaman valtavan julkisuuden vuoksi selvää, että häntä ei voinut laskea vapaalle jalalle. Niinpä hänet otettiin heti vapautumispäivänä säilöön, ja keväällä 2017 Helsingin poliisilaitos tiedotti, että Hussein on poistettu maasta.
Tapaus osoittaa, että kun on todellista halua, rikollisten karkottaminen kyllä onnistuu kaikista perhesiteistä, lähtömaan turvattomuudesta ja vastaanhangoittelusta huolimatta. Useimmissa tapauksissa tällaista halua ei vain ole tai sitä ei ole riittävästi. Siksi lakia on syytä muuttaa siten, että viranomaisen ja tuomioistuimen tapauskohtaista harkintavaltaa kavennetaan ja oleskeluluvan lakkauttamisesta tulee tietyissä tai tietyn vakavuusasteen rikoksissa automaattinen seuraus. Kansalaisaloite vastaa pitkälti lakialoitetta, jonka itse jätin eduskunnalle yhdessä 13 muun perussuomalaisen kanssa lokakuussa 2012.
Jotkut ovat sitä mieltä, että rikollisen karkottaminen on kaksinkertainen rangaistus. Miksi ulkomaalaisten tekemään rikollisuuteen pitäisi suhtautua eri tavalla kuin kotimaiseen? No, tähän on useita syitä, joista osa on käytännöllisiä ja osa periaatteellisia. Ensinnäkin, kuten aiemmin sanoin, ne ulkomaalaiset, jotka todennäköisimmin syyllistyvät seksuaalirikoksiin, oleilevat Suomessa yleensä suojelun tarpeen vuoksi, eivät esimerkiksi työperusteisesti. Emme ehkä voi edellyttää, että tällaiset ihmiset hyödyttäisivät yhteiskuntaamme tai edes, että he vastaisivat itse toimeentulostaan, mutta voimme kyllä edellyttää, että he eivät pahoinpitele, ahdistele, raiskaa tai tapa suomalaisia. Tämä ei ole liikaa vaadittu.
Arvoisa puhemies! Kansalaisten enemmistö on sitä mieltä, että Suomeen ei voi tulla täysihoitoon tehtailemaan rikoksia. Myös suurin osa poliitikoista on puheiden tasolla tätä mieltä. Puheet eivät kuitenkaan riitä, koska tällä hetkellä tilanne on juuri se, että Suomeen voi tulla täysihoitoon tehtailemaan rikoksia. Siitä on tehtävä lainsäädännöllä loppu. Ei ole mitään syytä, miksi väkivaltarikollisten pitäisi voida jäädä maahan.
En usko, että kansalaiset haluavat kuulla kapulakielisiä selittelyjä siitä, miksi tämä asia on lakiteknisesti hankala. Hallituksen ja eduskunnan velvollisuus on löytää lakitekniset keinot siihen, että maalaisjärki ja oikeudenmukaisuus toteutuvat. Nyt kun meillä on entistä paremmin palkattuja ministereitä ja heillä aiempaa enemmän erityisavustajia, tämäkin lakihanke on varmasti mahdollinen toteuttaa. Keinoja on paljon: tiukemmat oleskelulupakäytännöt, ankarammat rikosseuraamukset, tiukempi kansalaisuuslainsäädäntö, kunnianhimoisempi palautuspolitiikka, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden systemaattinen säilöönotto ja niin edelleen. — Kiitoksia.
Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen
Täällä on etukäteen varattu toinen puheenvuoro. Sen jälkeen voidaan käydä debatti, jos sitä halutaan. — Edustaja Tynkkynen.