Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden  korotetuista  poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Lyhyt esittely sinällänsä kyllä merkittävästä asiasta.

Yksi keskeisiä huolenaiheita Suomen taloudessa on jo pitkään ollut investointien puute. Finanssikriisin jälkeisenä aikana heikko kysyntä näyttää vähentäneen yritystemme investointeja uuteen teknologiaan. Tämä on voinut osaltaan pitkittää Suomen talouden pääsyä kasvun tielle. Investoinnit ovat välttämättömyys, jotta yrityksemme pärjäisivät kilpailussa ja kykenisivät ylläpitämän kasvua. Kapasiteetti on monessa yrityksessä jo korkeassa käytössä, ja teknologian kehityksen eturintama liikkuu nyt nopeasti.

Hallituksen roolina investointien edistämisessä on varmistaa se, että yritysten investointiympäristö on suopea. Pidän tätä tärkeänä tehtävänä, minkä vuoksi pyysin valtiosihteeri, kansliapäällikkö Martti Hetemäkeä valmistelemaan alkusyksystä esityksen pikaisista toimista investointien liikkeelle laittamiseksi. Selvityksen seurauksena hallitus päätti budjettiriihessä valmistella pikaisella aikataululla hallituksen esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi. Tämä esitys on nyt käsiteltävänä täällä eduskunnassa.

Hallitus esittää, että säädetään laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 20—23. Lain mukaan uusien elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä olevien koneiden ja laitteiden hankinnan menoista saisi tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Kaksinkertaiset poistot koskisivat uusia vuosina 20—23 hankittuja ja käyttöönotettuja koneita ja laitteita. On huomattava, että nyt esitetty laki on toimialaneutraali. Se koskee siten tasapuolisesti kaikkia toimialoja ja kaikkea toimintaa. Toimenpidettä ei siten pidä verrata aikaisemmin voimassa olleisiin määräaikaisiin lakeihin, jotka ovat koskeneet vain tehtaissa ja työpajoissa käytettäviä koneita ja laitteita. Merkittävä lisäys on muun muassa palvelusektorin mukaan tuleminen näiden kaksinkertaisten poistojen piiriin.

Arvoisa puhemies! Tämän merkitys on suomalaisille yrityksille erittäin kannustava. Ymmärrän hyvin yrityksiä, joissa taloudellinen tilanne ei mahdollista investointeja, mutta niissä tilanteissa, joissa yritys pohtii, onko heillä kykyä investoida niin, että yrityksen talous kestää sen, tämä poisto antaa erittäin hyvät edellytykset investointien lisäämiselle. Toivon, että yritykset tulevat runsaasti käyttämään tätä. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja keskusteluun.

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että hallitus on osana kasvua ja työllisyyttä tukevia toimiaan antanut ripeästi esityksen koneiden, kaluston ja muun vastaavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosiksi 2020—2023. Näinä vuosina hankituista ja käyttöön otetuista uusista koneista ja laitteista saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto olisi näin ollen 25 prosentin sijasta 50 prosenttia. Korotettu poistomahdollisuus varmistaa jo pitkälle suunnitellut investoinnit ja on omiaan luomaan lisää investointeja. Esitys on varsin merkittävä.

Ehdotettu veronhuojennus ei aiempien vastaavien lakien tapaan kohdistuisi vain tuotannollisessa toiminnassa käytettävään käyttöomaisuuteen, vaan se koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. On tärkeää huomata, että korotetut poistot saisi tehdä enintään neljänä verovuonna peräkkäin, kun aiemmat vastaavat lait ovat olleet hyvin lyhytaikaisia ja oikeuttaneet vain kahden vuoden korotettuihin poistoihin. Verovelvollinen voisi vähentää neljässä vuodessa 93,75 prosenttia uuden elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa käytettävän koneen hankintamenosta. Tulorahoitus nousee täten arvoonsa.

Maataloudessa vähennysmahdollisuutta terästäisi osaltaan mahdollisuus käyttää myös investointivarauksena toimivaa tasausvarausta. On tärkeää, että myös maatalous otettiin ensimmäistä kertaa mukaan kaksinkertaisen poisto-oikeuden sallivaan verolainsäädäntöön. Maataloutta kohdellaan nyt yhdenvertaisesti elinkeinotuloverolain mukaisen toiminnan kanssa.

Arvoisa puhemies! Korotetuilla poistoilla ei ole lopullista pienentävää vaikutusta verokertymien määrään, sillä kyse on vain verotuksen lykkääntymisestä. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset korvataan kunnille täysimääräisesti.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys väliaikaisista korotetuista poistoista on tehty juuri tähän aikaan ajatellen sitä, että tämän avulla voitaisiin kannustaa yrityksiä investoimaan. Varmasti tämä on osaltaan myös toimenpide, jonka avulla voidaan saada lisää työllisyyttä ja kasvua ja puhuria talouden rattaisiin. Kun täällä käytiin äsken varsin kiivas keskustelu esimerkiksi kokoomusopposition kanssa siitä, että ei ole yhtään mitään työllisyystoimia hallituksella, niin tietenkin olisin toivonut, että tämä kuitenkin kelpaa myös oppositiolle, että nyt yritämme muun muassa tällä tavoin tukea yrittäjyyttä. Eli tässä suhteessa en oikein aina ymmärrä sitä kritiikkiä, kun sanotaan, että hallitus ei mitään koskaan tee, kun tässä on kuitenkin muutamaan kuukauteen, viiteen kuukauteen, aika moniakin asioita tehty tai on tekeillä.

Tämä itse idea siitä, että teemme tällaisen, tuli Hetemäeltä budjettiriihen yhteydessä. Silloin tuli kaksi erilaista uutta ajatusta näistä veropuolen asioista. Tämä oli toinen, ja toinen on sitten tämä tutkimuskannustin, josta varmaan tulee jatkossa esitys. Eli tämmöisestä Hetemäen investointipaketista, tai miksikä sitä nyt sitten kutsuttiinkaan siellä hallituksen parissa, on nyt siis tässä vaiheessa kaiken kaikkiaan kysymys.

Se, että tämä kohdistuu nimenomaan uusiin investointeihin, voi olla merkitykseltään hyvinkin tärkeää. Olen ymmärtänyt, että hallitus on myös perustellut tätä kohdistumista uusiin investointeihin lähinnä sillä, että sillä voisi olla vaikka myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun sitä kautta voisi vaikka joku kone‑ tai laitekanta uusiutua, ja se on tietenkin sitä kautta ihan hyvä perustelu. Ymmärsin, että kun tämä budjettiriihessä on kehitetty, luonnollisesti myös valmistelu on ollut kohtuullisen nopeaa, ja varmasti sen vuoksi on tarkkaan käytävä tämä tuolla jaostossakin läpi ja sitten seurattava sen vaikutuksia. Ajattelen niin, että kun tämä on määräaikainen, niin tästä saadut kokemukset voivat sitten osaltaan olla pohjana sille, mitä myöhemmin kenties teemme, kun kaiken kaikkiaan tämän alueen lainsäädäntöön puututaan.

Verotulomenetyksiä tulee, niin kuin kuulimme. Olen ymmärtänyt, että vuositasolla voi olla semmoista 200—250:tä miljoonaa, yhteensä 800—900 miljoonaa vuoteen 2023 mennessä, jonka jälkeen sitten vuodesta 2024 eteenpäin nämä rahat ikään kuin palautuvat. Tietenkin täytyy sanoa, että me hallituspuolueethan nyt sitten menetämme verotuloja tällä meidän kaudellamme ja seuraavaa autamme, mutta oli siellä hallituksessa sitten kuka tahansa, jos tätä kautta verotuloja alkaa palautua, niin muistamme, että mehän sen teimme.

Mutta tosiaan, puhemies, [Puhemies koputtaa] näillä sanoilla jaosto ottaa tämän esityksen myös käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023, ja lain mukaan uusien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:ssä sekä maatilatalouden tuloverolain 8 §:ssä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna, jolloin tämä enimmäismäärän korotus koskisi tosiaankin uusia, tällä hallituskaudella hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä.

Tosiaankin tässä on aika merkittävät vaikutukset ainakin verotuottojen osalta. Tässä todetaan, että verotuottomenetykset olisivat vuosina 2020—2023 noin arviolta 893 miljoonaa euroa, ja ne tosiaan kohdistuvat nyt sitten tälle hallituskaudelle.

On tosi tärkeätä, kuten tässä on kuultu, että vaikuttavuutta tarkkaillaan ja tutkitaan myös hyvin tarkasti etukäteen. Tämä on aika iso muutos, ja on tällä hetkellä epäselvää, mitkä sen tarkemmat vaikutukset ovat.

Tässä kuultiin, että kannustettaisiin uuteen teknologiaan, mutta tosiaankin kohdentuminen jää epäselväksi, tuleeko tämä kohdistumaan uuteen teknologiaan vaiko johonkin muuhun. On selvää, että tietysti palvelualoihin vähemmän. Vaikka ministeri mainitsi myös palvelualat, niin todennäköisesti sinne tämä kohdistuu huomattavasti vähemmän, koska palvelualoilla tietysti se kustannusrakenne on sellainen, että henkilöstömenot muodostavat siitä ihan valtaosan.

Tämäntyyppisiä poistoja on kritisoitu siitä, että ne eivät välttämättä lisäisi tehokkaita investointeja, koska, niin kuin tässä esityksessäkin todetaan, korotetut poistot alentavat investoinnin tuottovaatimusta ja kannustavat näin lisäämään investointeja koneisiin, kalustoon ja laitteisiin, mutta siinähän ei välttämättä saavuteta sellaisia investointeja, jotka olisivat niitä kaikkein tehokkaimpia.

Sitten kun katsotaan alueiden elinkeinorakennetta, on myös hyvin todennäköistä, että tämä verohelpotus tai ‑tuki kohdistuu enemmän muualle kuin pääkaupunkiseudulle ja muualle kuin kaupunkeihin, koska, niin kuin me tiedämme, kaupunkien elinkeinorakenteesta hyvin vähän muodostuu maataloudesta tai teollisuudesta, johon tämä kuitenkin vaikuttaisi ensisijaisesti kohdistuvan. On siis hyvin epäselvää myös, mitkä tämän työllisyysvaikutukset ovat, ja ennen kaikkea ehkä se, onko tämä tällä vajaalla 900 miljoonalla eurolla se kaikkein tehokkain työllisyystoimi. Kun ajatellaan kuitenkin, että tämä ei kohdistu palvelualoille, jotka meillä työllistävät selkeästi suurimman osuuden ihmisistä, niin siinä mielessä välttämättä tämä ei ole tehokkain työllisyystoimi. Mutta tästä on varmasti hyvä saada lisätietoja sitten jatkossa. Samalla tietysti tiedetään, että palvelualat, mukaan lukien liiketoimintapalvelut, muodostavat ihan valtaosan meidän bkt:stä.

Siinä mielessä nämä vaikutukset, niin kuin on todettu, on tosi tärkeätä arvioida, jotta me tiedämme, onko tämä parhaiten käytetty raha, koska niin paljon kaikkia verohelpotuksia kuin olisikin mukava tehdä, niin toki meidän pitää miettiä, että niillä on myös sitten verotuottoihin vaikutusta, ja sitten pitäisi tietää, että ollaan tehty kaikkein viisaimmat valinnat.

Valitettavasti ne lausunnot, jotka mainittiin tässä esityksessä, eivät ole olleet nyt saatavilla täällä eduskunnan päässä, mutta tähän päästään tutustumaan nyt yksityiskohtaisemmin ja kuullaan näkemyksiä ja tutkittua tietoa tästäkin ehdotuksesta — joka on tullut aika nopealla aikataululla, niin kuin edustaja Viitanen tuossa aikaisemmin totesi.

Arvoisa puhemies! Yrittäjät ja elinkeinoelämä kaipaavat erityisesti vakaata toimintaympäristöä. Mutta silloin kun on tilanne, että maailmantaloudesta ei tule erityistä vetoapua — niin kuin nyt tällä hetkellä valitettavasti on — on hyvä, että Suomi miettii itse, millä tavalla se pystyisi kannustamaan elinkeinoelämää investoimaan ja kasvamaan. Nyt meillä on käsillä tässä esitys, joka on juuri sen tyyppinen.

Halutaan myös, että ne investoinnit, jotka olisi muutenkin yrityksissä mietitty järkeviksi, olisivat ajallisesti sitä, ja tämä esitys nyt sitten kannustaisi näin tekemään juuri nytten — tämä on määräaikainen laki.

Ja ehkä tuossa edustaja Holopaisen aikaisempi puheenvuoro meni siinä mielessä vikaan, että se käsitteli tätä niin kuin tämä olisi jotenkin menetettyä rahaa veronsaajan kannalta. Mutta kysymyshän on jaksotuksesta, puhtaasti jaksotuksesta, [Mari Holopainen: Niinhän sanoin! — Mari Holopainen pyytää vastauspuheenvuoroa] Se tarkoittaa sitä, että meille tulee veromenetyksiä korkeimpien poistojen kautta tulevan neljän vuoden aikana, mutta seuraavien vuosien aikana sitten ne menetykset kyllä tulevat kokonaan takaisin, koska poistopohja pienenee siltä osin yrityksillä.

Ja vieläpä tässä on itse asiassa semmoinen taka-ajatus omassakin ajattelumaailmassani, että silloin, kun uusiin koneisiin ja laitteisiin, uuteen teknologiaan, investoidaan, se parantaa myös yritysten tuottavuutta, se parantaa myös kilpailukykyä, ja se on omiaan lisäämään tulosta ja sitä kautta generoimaan myös suurempia voittoja, jotka tuovat itse asiassa sitten vielä suurempia verotuloja valtiolle. Ja siinä mielessä tämä on — vaikkakin yksittäinen toimi — minusta järkevä toimi, ja kiitokset siitä myös ministeri Lintilälle. Minusta tämä on järkevää. Tämä on sekä veronmaksajan että veronsaajan kannalta pitkällä tähtäimellä jaksotuskysymys mutta kuitenkin omiaan juuri nyt, kun tarvitaan investointia uusiin laitteisiin.

Se, mitä on kritisoitu, on se, että tämä koskee vain uusia laitteita ja koneita eikä käytettyjä. Se kritiikki osuu siihen, että noin 10 prosenttia yritysten konehankinnoista on käytettyjä koneita. Voisi olla fiksua, että hankitaan niitä myös kiertotalouden näkökulmasta, jotta ne jatkaisivat sitten elinkaartaan jossakin toisessa yrityksessä ehkä jollakin tavalla vielä paranneltuina. Mutta ymmärrän senkin, että tässä ehkä ajattelumaailma lähtee siitä, että nimenomaan uudet koneet ja laitteet, jotka perustuvat uusimpaan teknologiaan, ovat kaikista energiaa säästävimpiä, ja siinä mielessä halutaan kannustaa erityisesti niihin investointeihin, jotka tukevat nimenomaan uusien laitteiden hankkimista.

Kaiken kaikkiaan minusta tämä esitys on erittäin hyvä ja yksi osa sitä isoa kokonaisuutta, jolla halutaan luoda tämän hallituksen toimesta yrittäjämyönteinen ilmapiiri Suomeen ja kannustaa investoimaan, tekemään tulosta ja työllistämään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisat edustajat, nyt ei mennä debattiin. Tässä on vain puoli tuntia tätä asiakokonaisuutta varten, niin pysytään puhujalistassa.

Arvoisa herra puhemies! Kiitokset hallitukselle hyvästä esityksestä, jolla uusien koneiden ja laitteiden poistomahdollisuus tuplataan neljäksi vuodeksi 2020—23. Koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto nousee 25 prosentista 50 prosenttiin. Kiitokset ministeri Lintilän johdolla tehdylle valmistelulle. Tämä toteuttaa keskustan ja hallituksen tavoitteita entistä yritysystävällisemmästä ja kilpailukykyisemmästä Suomesta.

Kyseessä on uudenlainen verokannustin, joka koskee kaikkea yritystoimintaa, niin elinkeinotoimintaa kuin maatalouttakin. Aiemmin käytössä olleet tuplapoistot ovat rajoittuneet ainoastaan tehtaiden työpaikkojen koneisiin ja laitteisiin eivätkä ole koskeneet esimerkiksi palvelualaa. Nyt tällaisia toimialaan tai ‑paikkaan liittyviä rajoituksia ei ole. Uskon hyvin, että myös palvelualoilla on uusinvestointeja, jotka tarvitsevat ja joihin voidaan hyödyntää tätä kannustinta.

Tässä tuplapoistossa on kyseessä merkittävä kädenojennus yrityksille. Uudistus lykkää veronmaksua lähemmäksi sitä hetkeä, jolloin investointi alkaa tuottamaan. Korotetut poistot alentavat investointien tuottovaatimusta ja kannustavat näin lisäämään investointeja koneisiin, kalustoon sekä laitteisiin. Erinomainen asia, tätä on aikaisemminkin kokeiltu todellakin teollisuuden puitteissa mutta nyt annetaan mahdollisuus uusille, myös palvelualojen ja myös maatalouden investoinneille.

Lisäksi yritysmyönteinen Rinteen—Kulmunin punamultahallitus edistää eri tavoin työllistävien pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Muun muassa Finnveran takausjärjestelmää tullaan kehittämään, Business Finlandin resursseja vahvistetaan, kokeillaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea ja edistetään yritysten neuvontapalveluja työsuhdeasioissa, kuten edellisessä pykälässä keskusteltiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja polttoaineveroa!] Hallitus selvittää myös parhaillaan uutta tutkimus‑ ja yhteistyökannustinta eli tki-kannustinta. Siinä on hallituksella vahva tavoite saada neljään prosenttiin muun muassa tki-kustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion roolihan siinä on ainoastaan yksi kolmasosa. Eli me tarvitsemme näillä hallituksen teoilla luottamuksen vahvistumista meidän yritystoimintaamme, ja varsinkin kun mietitään tki-menoja, niin kaksi kolmasosaa noin 13—14 miljardista olisi yritysten itse siihen laittamaa.

Tämä päätös tulee vahvistamaan ja tämä esitys tulee vahvistamaan, kuten edellä on kuultu, yritysympäristöjä, tekemistä siinä mielessä ja pitkäjänteisyyttä. Ainakin tälle neljälle vuodelle vahvistetaan uusien investointien mahdollisuuksia. En olen niin skeptinen kuin edustaja Holopainen, joka tuossa pohti työllisyys‑ ja muita vaikutuksia, myös aluevaikutuksia. Näen, että nämä kohdistuvat juuri niille työntekopaikoille, mitkä tuovat uutta työtä ja uusia tekijöitä. Toivon, että tämä on yksi kannustin myös siihen, että me saamme lisää investointeja myös maan ulkopuolelta Suomeen.

Arvoisa herra puhemies! Suomi elää työstä ja yrittäjyydestä. Työllisyyden ja talouden kasvu, jota äskeisessäkin keskustelussa pitkästi pohdittiin, lähtee liikkeelle nimenomaan ahkerista yrittäjistä, jotka ansaitsevat kannustavan toimintaympäristön. Siksi olen tavattoman iloinen, että nykyinen hallitus jatkaa Juha Sipilän hallituksen määrätietoista työtä yrittäjyyden ja yrittäjien hyväksi. Niinhän se on, että sitä rohkeammin yrittäjä uskaltaa ottaa riskejä, investoida ja työllistää, mitä yrittäjämyönteisemmän signaalin kulloinenkin hallitus antaa.

Nyt lähetekeskustelussa oleva esitys uusien kone- ja laiteinvestointien poistomahdollisuuksien tuplaamisesta on erittäin tärkeä toimi yrittäjyyden hyväksi. Enimmäispoiston nosto 25 prosentista 50 prosenttiin on merkittävä mahdollisuus monelle yrittäjälle rohkaisten pohdinnassa olevan investoinnin tekemiseen, aivan kuten ministeri Lintilä esittelypuheenvuorossaan totesi, siinä vaiheessa, kun yrittäjä pohtii investoinnin tekemistä ja sen ajoitusta, tämä on nimenomaan oikeanlainen toimi rohkaista siihen, että sen aika on juuri nyt. Ministeri Lintilän johdolla valmisteltu esitys toteuttaa siis keskustan ja hallituksen tavoitetta entistä yritysystävällisemmästä ja kilpailukykyisemmästä Suomesta.

Tämän tuplapoistoesityksen lisäksi on totta kai tärkeää, että hallitus etsii aktiivisesti muitakin yrittäjyyttä tukevia toimia ja vie niitä eteenpäin. Rohkaisen siis hallitusta ja eduskuntaa työskentelemään voimalla sen puolesta, että yhä useampi yrittäjä rohkaistuisi investoimaan ja että yrittäjän luottamus tulevaan vahvistuisi. Kannusteiden on oltava kohdillaan — näin siksi, että vain investoimalla ja uutta luomalla Suomi voi kasvaa ja turvata hyvinvointipalvelut myös tulevina vuosina kaikille suomalaisille.