Hallituksen esitys  eduskunnalle  vaihtelevaa  työaikaa  noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi

Arvoisa puhemies! Esitys uudesta vaihtelevan työajan ehdosta on parannus nollasopimuslaisten asemaan, joskin vaatimaton sellainen. Vaikean ja monivaiheisen neuvotteluprosessin seurauksena siinä on kuitenkin päädytty ratkaisuun, joka tuottaa työlainsäädäntöön tarpeetonta monimutkaisuutta ja antaa mahdollisuuden asettaa työntekijöitä perusteettomasti keskenään eriarvoiseen asemaan.

Vaihtelevan työajan sopimusehto ei tosiasiallisesti eroa perinteisestä osa-aikaisesta työsopimuksesta juuri muilta osin kuin että suostumusta lisätyöhön ei voi antaa määräämättömäksi ajaksi. Mikäli rajoituksettoman lisätyösuostumuksen kielto ja nollatuntiluokka ulotettaisiin osa-aikaisiin työsopimuksiin, olisivat sopimusmuodot sisällöllisesti identtisiä. Tästä syystä esitetylle kahden erillisen sopimusmuodon mallille ei ole perusteita. Ratkaisu on ongelmallinen, sillä se synnyttää suomalaisille työmarkkinoille kaksi erioikeuksista osa-aikatyöntekijöiden ryhmää. Jatkossa jopa samalla työpaikalla saman lisätyön tarjoamisvelvoitteen piirissä voi olla sekä rajattoman lisätyösuostumuksen antaneita että määräaikaisen lisätyösuostumuksen piirissä olevia. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Kaksi erillistä osa-aikatyön sopimusmuotoa lisää muutenkin sotkuisen työlainsäädännön monimutkaisuutta entisestään. Se aiheuttaa yrityksille hallinnollista taakkaa ja heikentää yksittäisen työntekijän mahdollisuutta pitää huolta oikeuksistaan. Tästä syystä teen vastalauseen 2 mukaisen lausumaesityksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lainsäädännön muutoksen, jolla osa-aikatyötä koskevalla sopimuksella työtä tekevien ehdot saatetaan vastaamaan vaihtelevaa työaikaa tekevien oikeuksia ja ehtoja.”

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän edustajia käymään keskustelut käytävällä. Kuunnellaan puheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Kävimme jo viime viikolla melko perusteellista keskustelua tämän aiheen ympärillä, joten en nyt enää aloita tätä keskustelua alusta. Hallituksen ja opposition ajattelun erot tulivat selkeästi siinä keskustelussa esille. Haluan ainoastaan todeta, että tämä lakiesitys kyllä parantaa nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa, mutta ei riittävästi. Jatkossakin nollatuntisopimuksella työskentelevien on vaikeampi vaatia oikeuksiaan ja he jäävät edelleen monessa suhteessa työnantajan armoille. Hyvät työnantajat saavat eväitä asioiden parantamiseen, mutta lainsäädännön tulisi antaa riittävä turva kaikille työntekijöille.

Vastalauseessamme esitimme pykälämuutoksia, jotka olisivat parantaneet nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa enemmän kuin hallituksen esitys, mutta hävisimme äänestyksen. Tässä voi vain todeta, että paljon jää korjattavaa seuraavalle hallitukselle tässä asiassa, mutta kannatan lämpimästi edustaja Kontulan esittämää lausumaehdotusta.

Arvoisa rouva puhemies! On kuultu nyt kaksi opposition puheenvuoroa, joissa on se sisältö, että nollatuntisopimuksella työskentelevien ihmisten tilannetta kyllä parannetaan, mutta ei riittävästi. Jos me ajattelemme sitä kansalaisaloitetta, joka tästä asiasta tehtiin, niin siinähän esitettiin nollatuntisopimusten kieltämistä kokonaan. Tässä on mielestäni juuri se tilanne, mikä on myös näiden hallituksen kehysriihessä tekemien ratkaisujen — jotka ovat jo johtaneet välikysymykseen — kohdalla, että kun pyritään mahdollisimman hyvään turvallisuuteen kaikille työssä oleville, niin tehdään ratkaisuja, jotka itse asiassa merkitsevät työpaikkojen vähentymistä. Niinpä esimerkiksi muutama päivä sitten A-studiossa kysyttiin, onko parempi määräaikainen työsuhde vai pysyvä. Totta kai pysyvä on parempi, mutta määräaikainenkin on parempi kuin työttömyys.

Arvoisa puhemies! Tämä aihe kyllä ansaitsee tulla huolella puhutuksi ja myös johtaa konkreettisiin johtopäätöksiin. Nimittäin tällä epävarmuudella on erityisesti nuorten ihmisten osalta aito vaikutus niihin ratkaisuihin, mitä he tekevät omassa elämässään. Äskettäin valmistuivat tilastotiedot siitä, mikä on ollut syntyvyys viime vuonna, ja se on kyllä todella karua luettavaa. Meillä on siis syntyvyys tippunut 50 000:een. Täytyy mennä siis nälkävuosiin saakka, että löydetään yhtä vähän uskoa tulevaisuuteen. Kun nyt eri reiteistä tätä nuorten elämää tehdään epävarmaksi — määräaikaiset työsopimukset, nollatuntisopimukset, monet muut — niin niiden loppuseuraamus on, että ei uskalleta tehdä niitä ratkaisuja, jotka tarkoittavat perheen perustamista ja lasten hankkimista. Tämän pitäisi myös olla meidän huolemme.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Avataan tästä debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat vastauspuheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä salissa on jo varhemmin tullut esille, kyse on kansalaisaloitteen, jolla kiellettäisiin nollatuntisopimus, johdosta tehdyistä kehittämistoimenpiteistä. Minusta työ- ja elinkeinoministeri on tehnyt erinomaisen kompromissiehdotuksen kahden hyvin kaukana toisistaan olevan mielipiteen välillä, ja tällä sopimuksella nyt parannetaan olennaisesti entisen nollatuntisopimuksen piirissä olevien kansalaisten asemaa, työntekijöiden asemaa. Työnantajan näkemyksestä, paljonko hän tarvitsee työvoimaa, lähdetään tekemään vaihtelevan työajan sopimusta. Sairausloma-ajan, äitiysloma-ajan palkka, karenssiajat on sovittu tässä kohtuullisesti ja nimenomaan sille tasolle, joka on osa-aikatyötä koskeva. Itse pidän tätä sopimuspohjaa jopa parempana kuin osa-aikatuntisopimuspohjaa.

Arvoisa rouva puhemies! Valiokuntakäsittelyssä kävi selkeästi ilmi, että tämä asia ei ole helpoimmasta päästä, ja valitettavasti, vaikka kompromissiin pyrittiin, sitten kuitenkaan oppositio ja hallituspuolueet eivät päässeet yhteiseen sopimukseen. Kaikesta huolimatta tämä on selkeä askel parempaan suuntaan, ja erityisen hyvää siinä on se, että nyt on tämä velvoite työnantajalla ja työntekijällä neuvotella keskenään eli molemmin puolin pöytää syntyy keskustelua siitä, miten tätä työaikaa voidaan yhdessä suunnitella. Työntekijällä on vielä mahdollisuus ottaa avustaja mukaan tähän prosessiin. Parannettavaa tähän jäi, mutta surullista olisi, jos tämä ei menisi eteenpäin edes hieman.

Arvoisa rouva puhemies! En halua nyt millään tavoin arvostella, mutta nyt ei ole kysymys sopimuksesta vaan lainsäädännöstä, edustaja Talja. Pitää ymmärtää se, että työmarkkinajärjestöt tekevät sitten sopimuksia ja tässä talossa säädetään lakeja. Jos valiokunnassa ei ole yhteisymmärrystä, jäädään erimieliseksi, niin ei oppositiosta ole arvosteltu sitä, etteikö tämä olisi ollut askel oikeaan suuntaan, mutta se, mitä me olisimme varmasti oppositiossa enemmän halunneet, on, että työntekijöiden työsuhdeturvalle olisi pitänyt antaa suurempi arvo sen nollasopimuskansalais-aloitteen pohjalta, joka tässä nyt ei toteudu. Minun mielestäni tässä on tuotu hyvin esille se, että on kahdenlaisia asioita, ja edustaja Kontula on kuvannut sen erittäin hyvin, mitä pitäisi paremmin tehdä, ja hänen vastalauseessaan [Puhemies koputtaa] se on perusteltu.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma antoi sellaisen kuvan, että olisi syntymässä tilanne, jossa epävarmuutta luodaan lisää ja työelämä vaikeutuu työntekijälle, mutta ainakin tässä lakiesityksessä nimenomaan tehdään niin, että työntekijällä on useasti, vähän niin kuin oikeastaan koko ajan, näköpiirissä se tilanne eteenpäin ainakin viikoksi, jos ei kahdeksi, siitä, minkälaista ja missä työtä tehdään. Ja jos työnantaja määrittelee työn eri tavalla kuin mitä tarve on, niin pitää pystyä neuvottelemaan siitä, että jatkossa se työaikasopimus on samalla se työnantajan tarve. Elikkä tässä on tarkoitus nimenomaan kehittää työelämää sellaiseksi, että nimenomaan työntekijän on helpompi suunnitella omaa elämää ja sitten myös sovittaa yhteen useampia työnantajia — esimerkiksi tehdessään useammalle työnantajalle työtä, jos ei yhdellä työnantajalla ole tarpeeksi työtä.

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt vaikuttaa ennemminkin siltä, että työnantaja pystyy tässä suunnittelemaan sitä, käyttääkö työntekijää työssä vai eikö käytä. Työntekijälle tämä on erittäin epävarma sopimus, siitä ei valitettavasti pääse yhtään mihinkään. Jos nollatuntisopimus sisältää täyden nollan, se ei anna yhtään mitään työntekijälle, ei pienimmässäkään määrin eikä pienintäkään turvaa, ja tämä on hyvä muistaa. Nolla antaa uutta turvaa vain silloin, jos on sovittu tunteja aikaisemmin ja työntekijä sattuu sairastumaan. Silloin työnantajan täytyy maksaa palkkaa, vaikka työntekijä on sairaana, säädösten mukaan. Mutta missään nimessä missään ei sanota, että työnantajan täytyisi antaa näitä tunteja enemmän kuin nolla työntekijälle.

Kyllä minusta nyt näyttää siltä, että tämä lakiesitys itse asiassa tasoittaa tietä sekä yleissitovien että normaalisitovien työehtosopimusten alasajolle [Puhemies koputtaa] tässä maassa. [Ben Zyskowicz: No ehdottakaa hylkäämistä!]

Arvoisa puhemies! Tässä on syntynyt hyvä kompromissiesitys, ja tätä on helppo tukea. Kun ajatellaan nuorten kannalta asiaa, niin kuin edustaja Heinäluoma viittasi, niin totta kai maailma on epävarmempi. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa sanotaan, että maailma muuttuu seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin se on muuttunut edellisen 200 vuoden aikana. Mutta se, millä tavalla me luomme varmuutta ja tulevaisuudenuskoa nuorille, on juuri se, että me uudistamme yhteiskuntaa siten, että on mahdollisuus päästä töihin myöskin tässä muuttuvassa työmaailmassa, ja siten, että turvataan sitä sosiaaliturvaa eikä velkaannuteta tolkuttomasti valtionta-loutta eikä tehdä tolkuttomia esityksiä edes vappupäivänäkään.

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin jo syntyvyydestäkin tässä yhteydessä. Syntyvyys on tärkeä asia, mutta ei meidän kyllä kannata lähteä tällaiseen laulantaan, jota me olemme viime viikkoina nähneet, jossa suuri osa hallitusta vastustavista amatööridemografeista liittää nyt hallituksen toimet työllisyyden nostamiseksi näihin viimeaikaisiin syntyvyyslukuihin. Sellaiselle ei ole mitään perustaa. Me tiedämme jotain syntyvyydestä kautta Euroopan ja Suomenkin, ja sillä on kuitenkin jonkinlainen yhteys työllisyyteen ja työttömyyteen. Eli tämä, mitä hallitus onnistuneesti tekee eli nostaa työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä, ehkä voi toimia tässä oikeaan suuntaan, mutta eihän meillä siitäkään vielä ole näyttöä.

Ja edustaja Tolppaselle pitää sanoa se, että kyllä nollasopimuskin antaa juuri sitä, mitä sen pitää antaa, sellaiselle ihmiselle, joka haluaa sellaisen sopimuksen. Meillä on suuri määrä erilaisia tilanteita ja ihmisiä työmarkkinoilla, [Puhemies: Aika!] ja meidän täytyy kunnioittaa heidän sopimusvapauttaan.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että tässä salissa on kaksi erilaista keskustelua. Tämä käsiteltävä lakiesitys on itsessään askel parempaan suuntaan. Mutta kun edustaja Heinäluoma lavensi keskustelua muun muassa syntyvyyteen, niin täytyy todeta, että kun keskustellaan syntyvyydestä, niin ainoa tapa, miten voidaan asiasta keskustella, on ensinnäkin kunnioittaa naisten itsemääräämisoikeutta, toinen asia on tasa-arvon lisääminen työmarkkinoilla ja kolmas asia on arjen turvallisuuden lisääminen nuorten osalta. Kun katsotaan kokonaisuudessaan hallituksen askelia työmarkkinoilla nuorten kannalta, niin siinä se iso ongelma on, että nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt, arjen epävakaus on lisääntynyt, ja se edellyttäisi hallitukselta enemmän toimia nimenomaan sen varmuuden ja tulevaisuudenuskon lisäämiseksi eikä askelia väärään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Harmi, että edustaja Vartiainen lähti salista, kuten kävi myös viime viikolla, kun hän tuntuu kyseenalaistavan sen, onko työelämän epävarmuudella tai sillä lainsäädännöllä yhteyttä syntyvyyteen, ja on käyttänyt moneen otteeseen termiä ”amatööri”.

Arvoisa puhemies! Suomen Kulttuurirahaston rahoittama kaksivuotinen tieteen työpaja pureutui perheen perustamisen haasteisiin. Tähän työpajaan osallistui johtavia perhetutkijoita Suomesta, Australiasta, Japanista, Portugalista ja Britanniasta. Tämä tieteen työpaja, joka todella pureutui tähän kansallisessa tutkimuksessa, totesi, että lastenhankintapäätöksiin vaikuttavat keskeisesti myös sukupuolten tasa-arvokysymykset, työ‑ ja perhepolitiikka ja yhteiskunnallinen ilmapiiri. Toivottavasti edustaja Vartiainen ei pidä näitä tutkijoita amatööreinä, [Puhemies koputtaa] ja haluaisin kuulla hallituspuolueilta arvioita, miten esimerkiksi [Puhemies: Aika!] tämän hallituksen päätökset ovat vaikuttaneet sukupuolten tasa-arvoon työelämässä.

Arvoisa rouva puhemies! Ehkäpä täällä ovat jo unohtuneet monet niistä hyvistä asioista, jotka hallitus teki ensi töikseen: vaikkapa se, että vanhemmuuden kuluja pyrittiin tasaamaan 2 500 euron kertakorvauksella, ylipäänsä se periaate, että meillä on ensimmäistä kertaa Suomen historiassa perheministeri hallituksessa, se, että perhepalveluihin tuli 40 miljoonaa euroa uutta lisärahaa erittäin vaikeassa taloustilanteessa, perhekeskuksista on erinomaisia tuloksia syntynyt näiden vuosien aikana — perheet ovat kaiken politiikanteon ytimessä, aivan varmasti.

Mutta sitten tähän ajankohtaiseen lakiesitykseen, jota käsittelemme: On mukava huomata, että myös opposition vastalauseissa todetaan se, että tämä uudistus on oikeansuuntainen. Nyt tulee jonkinlaisia pelisääntöjä nollatuntisopimuksiin. Toki voi aina sanoa, että ne ovat riittämättömiä, mutta ne ovat ehdottomasti oikeansuuntaisia myös opposition mielestä, jos olen oikein ymmärtänyt. [Johanna Ojala-Niemelä: Mutta riittämättömiä!] Ja on erittäin tärkeää, että myös meidän sosiaaliturvaamme tullaan jatkossa yhdistämään pätkittäisen työelämän kanssa, koska se on se suunta, mihin työn luonne ja murros tulevat menemään.

Arvoisa puhemies! Koska edellisen puheeni jälkeen usea edustaja on vedonnut, että tämä työntekijän tilanne tulee nimenomaan epävarmemmaksi tässä lakiesityksessä [Antti Lindtman: Hallituksen koko politiikka!] tai kokonaisuudessa, niin minun mielestäni täällä pitäisi puhua just siitä asiasta, mikä on tämä otsikko, eli tästä asiasta. Tässä asiassa nimenomaan hallitus parantaa työelämää, ja eikö se ole hyvä saada sitä parannusta aikaiseksi? Jos työntekijä näkee, että odotettavissa oleva työaika ei vastaa työnantajan tarvetta siitä työstä, mitä hän tekee, niin hän voi sitten pyytää siinä neuvottelua siitä asiasta, ja hän voi siihen pyytää myös apua, [Jari Myllykoski: Voisiko sitä kutsua luottamusmieheksi?] elikkä voi tulla myös ulkopuolinen neuvonantaja siihen neuvotteluun mukaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tuttavapiirissäni oli nuori, joka oli viime kesänä onnellinen saadessaan työpaikan, mutta elokuussa olivatkin suupielet kääntyneet alas, koska selvisi, että tämä on tämmöinen nollatuntisopimus, eli hänelle ei tarjottu kuin yhden kerran koko kesänä työtunteja: yhdeksältä aamulla soitettiin, ja ennen yhtätoista tämä ainoakin kerta oli peruttu.

Kyllä nuoria roikotetaan aivan aiheettomasti näillä nollatuntisopimuksilla. Meillä on nollatuntisopimuksella 30 000 nuorta, jotka tekevät kuitenkin täyttä työaikaa. Eikö heille tulisi tarjota vakituista työtä tässä tilanteessa? Tämä koskee 83 000:ta työntekijää — enemmistö on naisia, enemmistö on nuoria, on myyjiä, on terveydenhuoltoalan työntekijöitä — ja tämä on totta, tämä aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta näissä ihmisissä. Jos sairastuu tai tulee raskaaksi, niin työtunteja ei järjestetä. Tässä ahdingossa nämä nuoret meillä ovat, myös kun puhutaan siitä syntyvyydestä.

Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta tämä on täysin riittämätön. Nollatuntisopimustyöntekijöiden osalta lainsäädännössä on edelleen puutteita ja aukkoja.

Arvoisa puhemies! Tämä nollatuntisopimuksia koskeva hallituksen esitys ja siitä tullut työelämävaliokunnan mietintö ovat mielestäni erittäin hyvät. Lakiesitys luo niitä sääntöjä siihen kipeään tilanteeseen, johon tähän asti ei ole kunnolla sääntöjä ollut juuri minkäänlaisia. Totta kai työlainsäädännön yleiset ehdot ovat koskeneet niitäkin sopimuksia, mutta nyt tässä lakiesityksessä, joka vihdoin ja viimein on saanut mietinnön muodon, on ihan selkeitä sääntöjä.

Ja kannattaisi meidän edustajien muistaa sekin tosiasia, että ei kukaan työnantaja kiusallaan mitään sopimuksia rupea tekemään, en jaksa sitä uskoa, vaan kyllä siinä syntyy selkeästi tarve saada työvoimaa. Esimerkiksi kausitöissähän tyypillisesti kesäaikana tarvitaan semmoista työvoimaa, joka ei ole ollut esimerkiksi talvikautena ennakoitavissa mitenkään, ja tällaiseen työvoimaan varmaan on sitten tarve. Kun ihminen pääsee töihin, työnantajan palvelukseen, vaikka määräaikaisella sopimuksella, niin sehän johtaa hyvässä tapauksessa siihen, että kaveri kunnostautuu töissä ja työnantaja toteaa, että tämä nuori mieshän on kelvollinen töihin ja vaikka pitempääkin sopimukseen, joka avaa sen mahdollisuu-den pysyviin työpaikkoihin.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä näillä nollatuntisopimuksilla työnantaja tarkoittaa hyvää, ei niitä todellakaan tehdä turhan takia, ja nykyaikainen työnantaja lähtee siitä, että työntekijä, joka on tyytyväinen, suoriutuu työstä motivoidusti ja tulos on yleensä parempi. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä vasemmalta]

Se, että suoraan näitä toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia tuskin syntyy lainkaan, johtuu siitä, että sen toisen osapuolen, yrittäjän, riskinkantokyky ei tahdo riittää siihen, että hän ottaisi sellaisen vastuun, esimerkiksi palvelualalla, jossa työvoiman kysyntä ja palvelun tarve vaihtelee vuoden tai vuorokauden tai viikon aikana voimakkaasti. On kuitenkin parempi, että ihminen pääsee työyhteisöön tavalla tai toisella kiinni.

Tekisi mieli sanoa, että varmaan syntyvyyden heikko taso on osittain työmarkkinoista kiinni, mutta mielestäni se johtuu siitä, että on yleissitova järjestelmä, jonka johdosta työhön pääsemisen kynnys on tehty ehkä 15 prosentille suomalaisia aika hankalaksi, [Puhemies koputtaa] ja siihen joukkoon sisältyy paljon nimenomaan nuoria ihmisiä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Suutari, esitin täällä lähetekeskustelussa kysymyksen ministerille — esitän sen nyt teille: Meillä oli semmoinen Eetu-niminen nuorimies, 25-vuotias, tämmöisessä pätkätyöpamfletissa. Hän oli neljällä työnantajalla nollatuntisopimuksilla. Joulukuussa palkka oli yhteensä näiltä neljältä työnantajalta 1 670 euroa — 1 672 taisi olla loppusumma — ja sitten tammikuussa 167 euroa. Kysymys kuuluu: Miten tämä laki muuttaa tätä tilannetta? Miten tämmöisessä tilanteessa perustetaan perhettä ja mietitään lasten synnyttämistä?

Sitten haluaisin myös todeta, kun totesitte, että pitää keskustella vain siitä asiasta, joka on nyt täällä keskustelussa, että tämän hallituksen koko politiikka on hyvinkin palkansaajavastaista ja hyvinkin nuorten ihmisten vastaista, jos miettii näitä esityksiä määräaikaisen työsuhteen perusteettomuudesta tai ikuisesta koeajasta työsuhdeturvan heikentämisen muodossa. [Markku Eestilä: Hyvänen aika!]

Arvoisa rouva puhemies! On kuitenkin hyvä muistaa tässä keskustelussa, että lähtökohtanahan oli kansalaisaloite nollatuntisopimusten täydellisestä kieltämisestä ja se ei saanut eduskunnan tukea, koska haluttiin, että työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lainsäädännön parantamista. Meillä on nyt käsillä se esitys, mikä on lainsäädännön parantamista ja minkä myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään käsitellyt.

On muistettava se, että jos ei olisi nollatuntisopimuksia, niin toinen vaihtoehto olisi, että olisi sitten vuokratyövoimaa. Elikkä täytyy miettiä, että kun työelämä ylipäätänsä pirstaloituu, niin työn kuva muuttuu, ja siinä mielessä tässä talossa täytyy tehdä kaikki sen eteen, että ne työolosuhteet olisivat yhä parempia. Kyllä jaan sen huolen, mikä täällä salissa on esitetty syntyvyyden suhteen: on kyllä aivan selvää, että vakityösuhteet ovat niitä työsuhteita, joissa ihmiset uskaltavat perustaa perhettä ja hankkia lapsia. Eli siinä mielessä tämä huoli on varmasti yhteinen, mutta kyllä tämä on kuitenkin askel parempaan suuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa meitä on muutama hieman varttuneempi edustaja, ja ainakin kun itse perhettä perustin ja muodostin, työttömyysturva oli huomattavasti heikompi kuin tänä päivänä. [Suna Kymäläinen: Oliko vakityö?] Mutta sen ohella kuitenkin uskallettiin perhe perustaa ja lapsia tehdä; ehkä nyt tässä on elämä muuttunut ja tilanne on vähän erilainen. [Suna Kymäläinen: Oliko työmarkkinat erilaiset?]

Minusta on aika kova väite, että palkansaajavastaista on ollut hallituksen politiikka. Jos 100 000 uutta työpaikkaa on luotu tämän vaalikauden aikana, niin ei se voi olla hirvittävästi palkansaajavastaista, kun uskon, että kaikki työntekijät haluavat kuitenkin sitä työtä. Lähtökohtaisesti näin varmasti on.

Työpaikat syntyvät yrityksiin, yrittäjä kantaa riskin, ja varmaan tämäkin nyt käsittelyssä oleva lakiehdotus on oikean suuntainen. Sopimuksethan tehdään kuitenkin sen työntekijän ja työnantajan välillä, ja minä uskon, että kaikki yrittäjät tänä päivänä haluavat myöskin työntekijän parasta.

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tarkoituksena nimenomaan oli parantaa kahta merkittävintä epäkohtaa.

Toinen oli se, että tarve on täydelle työlle mutta ei palkata kuin nollatuntisopimuksella. Tämän pitäisi poistua, ja toivottavasti niitä oikeudenkäyntejä syntyy, että työnantajat, jotka ovat sellaisia, että tällä tavalla pelaavat, joutuvat sitten edesvastuuseen siitä, koska työmarkkinat vaativat nimenomaan reilua peliä. Minun mielestäni se on reilu peli, että jos on täysaikainen tarve, niin palkataan täysaikaiseksi.

Sitten toinen tarve on sellainen, että jostakin muusta syystä kuin työn tarpeen vaatimuksesta vähennetään työntekoa, minkä edustaja Rinne täällä toi esille. Sen pitää myös tästä poistua. Ja nimenomaan tämän lakiesityksen kautta se poistuu, jos käydään sitten oikeudenkäyntejä, joissa työnantaja joutuu vastuuseen niistä, koska on jollakin muulla perusteella kuin työn oleellisen vähenemisen perusteella vähennetty työtä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän nollatuntisopimus nykyisellään on ilmainen reservi työnantajalle ilman työnantajavastuita.

Mutta jos puhutaan tästä Sipilän hallituksen työllisyys- ja työmarkkinapolitiikan linjasta, niin kyllähän sen tavoite on, että se palastelee sekä työttömien että työntekijöitten joukon. Aktiivimallin leikkausten kohteeksi joutuvat tietyn tyyppiset työttömät, nuoret ovat olleet jo nyt tähän mennessä monien heikennysten kohteena, ja kiky-sopimus kohtelee eritoten naisia ja naisvaltaisia aloja aika lailla kurjasti. Ja tällä mietinnöllä ei kyllä tule mitään oleellista muutosta parempaan.

Aiemmin, silloin kun pidettiin huolta — tai ainakin yritettiin pitää huolta — kunnon pelisäännöistä, työvoimapolitiikan tavoitekin oli se, että ensin työntekijä esimerkiksi harjoittelupaikan kautta käy näyttämässä itseään, sitten tuettu määräaikainen työpaikka, sitten määräaikainen työpaikka ilman tukea ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Eli pyrittiin pysyvään työsuhteeseen, kun nyt näyttää olevan tarkoitus, että pyritään pysyvään epävarmuuteen.

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tosiaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käsitelleet tätä asiaa pitkään ja monelta kantilta. On totta, että tämä on hiiren askel parempaan suuntaan. On tärkeää luoda hyvät pelisäännöt, koska me tiedämme, että varsinkin sote-alalla tämä tulee kasvamaan. Nyt kun tä-tä hallituksen uudistusta viedään, tämäntyyppiset työsuhteet tulevat varmasti sote-alalla enemmän lisääntymään.

Mutta ehkä tämän koko asian pihvi on se, että tämä vakiinnuttaa nollatuntisopimusten käytön osaksi meidän työmarkkinoitamme, ja minun mielestäni se on huolestuttavaa.

Sitten tästä ehdosta, että työvoiman tarve on kiinteä. Jos minä työskentelen vaihtelevan työajan sopimuksella ja minulla on paljon tunteja, mutta sopimuksessa on kuitenkin nolla, niin minä voin pyytää työnantajalta jotain neuvottelua, mutta ei se välttämättä johda mihinkään tuloksiin. Eli käytännössä meidän olisi pitänyt selkeämmät pelisäännöt luoda tälle. Minä en ymmärrä, minkä takia oikeuden kautta aina pitää hakea ratkaisua. Eikö meidän lainsäätäjien pitäisi tehdä selkeät pelisäännöt, ettei tarvitsisi lähteä oikeuteen riitauttamaan näitä?

Tämä vakiinnuttaa nollatuntisopimukset osaksi meidän työmarkkinoitamme, ja se on valitettavaa.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Käydään vielä muutama vastauspuheenvuoro ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Heikkinen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on historiallisen alhainen syntyvyys, ja sen pohjalta olen kyllä sitä mieltä, että on kyllä ihan aiheellista kaikissa väleissä tähän huomiota kiinnittää.

Edustaja Lindtman nosti kolmantena kohtana yhteiskunnallisen ilmapiirin merkityksen myös lasten hankkimisen aloittamisessa merkityksellisenä asiana. Hyvä on muistaa, että myös me luomme sitä ilmapiiriä, mitenkä me asioista täällä puhumme ja mitenkä media sen välittää.

Lapsi- ja perhestrategian valmistelu päätettiin aloittaa kehysriihessä. Tämä on valtavan tärkeä asia, että me saisimme vaalikausien yli jatkuvaa politiikkaa, joka tukee, eivätkä nämä ratkaisut poukkoile. Sillä on varmasti merkitystä, miten nuoret perheet kokevat turvaa tässä asiassa. On myös hyvä muistaa, että me yhdessä päätimme antaa, kun Suomi täytti 100 vuotta, Itlalle, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle, 50 miljoonaa euroa, ja tuo säätiö tekee työtä lapsien ja lapsiperheiden hyväksi. Se on [Puhemies koputtaa] iso ja merkittävä päätös.

Arvoisa puhemies! Kyllä tietysti uskon, että oppositio tänä päivänä väittää, että tämä hallitus on tehnyt palkansaajavastaista politiikkaa, mutta kun itse olin viime vaalikaudella oppositiossa, arvostelin silloista hallitusta kovasti siitä, että silloinen hallitus teki palkansaajavastaista politiikkaa. Ja itse asiassa se onnistuikin sitä tekemään sillä tavalla, että menetettiin 100 000 työpaikkaa, jotka tämä hallitus on kuitenkin saanut tehtyä takaisin, eli tehnyt palkansaajia lisää liki 100 000 tähän maahan. Kun sen lisäksi työn verotusta on vähennetty, niin ei tämän hallituksen toimia nyt voi oikein moittia palkansaajavastaisiksi.

Mutta kun otettiin esille tämä syntyvyys ja sen väheneminen, se on tietysti huolestuttava asia. Siihen vaikuttaa ylipäänsäkin nuorten usko tulevaisuuteen, ja siihen liittyy monta eri asiaa. Mutta minä en ymmärrä tätä logiikkaa, kun sanotaan, että jos nollatuntisopimuksen piirissä olevien asemaa parannetaan, se vaikuttaisi negatiivisesti syntyvyyteen. Tämä logiikka ei mene perille.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Vartiainen aiemmin totesi, että nollatuntisopimuksia tekevät vain he, ketkä haluavat nollatuntityösopimuksen ottaa vastaan, mutta samaan aikaan hallitus on esittämässä, että alle 30‑vuotiaiden tulisi näitä sopimuksia vastaanottaa.

Tässä laissa, tässä esityksessä, sanotaan, että nollatuntisopimukselle pitää aina olla perusteet. Mutta mitkä ne perusteet ovat? Otan esimerkin, kuinka on esimerkiksi jäätelökioskin myyjän osalta. Oma tyttäreni on aikanaan työskennellyt jäätelökioskilla, ja kun hänelle oli työpäivä merkitty ja aamulla satoi vettä, työnantaja soitti, että nyt sataa vettä, ei tarvitse tullakaan. Iltapäivällä paistoi aurinko, jolloin työnantaja soitti neljän aikaan, että viideltä pistetäänkin kioski taas pystyyn, tervetuloa töihin ja niin pois päin. Eli onko sää se tekijä? Ja kuinka oletetaan, että nämä nuoret ihmiset elävät tässä jatkuvassa odotuksessa, että onko menossa töihin aamulla vai iltapäivällä ja niin poispäin?

Me keskustelemme tässä kansalaisaloitteen pohjalta tehdystä hallituksen esityksestä, ja tuntuu kovin erikoiselta, että täällä jatkuvasti todetaan, että nyt on kysymyksessä kompromissi. [Puhemies koputtaa] Ketä vastaan kompromissi?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ojala-Niemelä kertoi tilanteesta, jossa me elämme tällä hetkellä. Meillä on nollatuntisopimus 0—40, ja tällä rajataan se työnantajan mahdollisuus tehdä tämänkaltaisia sopimuksia, mutta sen tulee perustua nimenomaan siihen työvoimatarpeeseen.

Edustaja Kymäläinen otti juuri esille tilanteen, jossa tällä lainsäädännöllä nyt määritellään työvuorolistan tekemisen velvoittavuus kolme viikkoa etukäteen. Tämänkaltaista tilannetta ei voi syntyä enää tässä uudessa tilanteessa, [Suna Kymäläinen: Niinkö?] siis lainsäädännön pohjalta. Itse asiassa tämähän on harvinaisen hieno tapa päättää kansalaisaloite, jossa asiantuntijat ovat pohtineet, miten tullaan järjestämään kolmikannassa, sen jälkeen siitä on tehty lainmuutokset ja ne lähes yksimielisesti nyt hyväksytään täällä. Itse asiassa edustaja Kontula otti esille sen, että ainoa ero osa-aikatyön ja vaihtelevaan työaikaan perustuvan sopimuksen välillä on nimenomaan lisätyön tarjoamisvelvoitteen hyväksymisessä.

Arvoisa puhemies! Kun hehkutetaan niitä 100 000:ta uutta työpaikkaa, niin pitää muistaa, että ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehtyjen työtuntien määrä ei kuitenkaan lisääntynyt. Jos työpaikat lisääntyvät mutta työtunnit eivät lisäänny, niin minun matematiikallani siellä ei voi olla taustalla muu kuin työn pirstoutuminen, josta me osittain puhumme silloin, kun me puhumme nollatuntisopimuksista.

Täällä on hallituksen puolelta sanottu, että opposition vaatimuksia nollasopparisääntelyn tiukentamiseksi ei voi tehdä, koska työpaikat. Minä haluaisin nyt kuulla, millä lailla tämä minun vastalauseeni sisältämä esitys lainsäädännön selkiyttämisestä ja ymmärrettävämmäksi tekemisestä heikentää yritysten mahdollisuutta työllistää, tai millä tavalla ne muut esitykset, joista viime viikolla äänestettiin — oikeus irtisanoutua, jos työantaja ei työtä tarjoa yhtään tuntia — heikentävät työllistämismahdollisuuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän pyrkimyksenä on tietysti se, että nuorilla, niin kuin kaikilla muillakin, on työtä, on sellaista työtä, että voi saada työkokemuksia ja sen kautta osoittaa ne kykynsä ja saada se vakituinen työpaikka. Kaikki nämä kokonaisuudet, mitä hallitus on tehnyt, tähtäävät siihen, että ihmisillä olisi enemmän työtä. Kyllä minä kummeksun vähän näitä puheenvuoroja, että tällä 100 000 uudella työpaikalla ei olisi mitään merkitystä, vaan tällä nyt pirstaloitaisiin ja se olisi jollakin tavalla huono asia. [Välihuutoja vasemmalta] Olisiko se sitten parempi vasemmiston mielestä, että nämä ihmiset olisivat työttöminä, kortistossa, syrjäytymässä, eivät saisi työkokemusta, eivät pääsisi työelämään kiinni, eivät pystyisi sitä omaa elämäänsä rakentamaan eteenpäin?

Kyllä joka tapauksessa tämä lainsäädäntö, mitä nyt nollatuntisopimuksiin liittyviin asioihin on tehty, parantaa asemaa. Ja kuten tässä keskustelussa on käynyt ilmi, niin sosiaaliturva ja nämä määräaikaiset työsopimukset yhdistyvät, ja se on totta kai askel [Puhemies koputtaa] parempaan suuntaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siitä ollaan samaa mieltä!]

Arvoisa rouva puhemies! Minä iloitsen siitä, että lähes 100 000 ihmistä on saanut polun työpaikalle. Ja jos hallitus haluaa siitä kaiken kunnian ottaa, niin ottakaa pois, mutta muistakaa se, että on väärin vannoa täällä sitä, että näille 100 000 uudelle työllistyneelle tulee tuhat euroa enemmän kuukaudessa. Sitä älkää kertoko. Edustaja Kontula kertoi tässä juuri, että yhtään työtuntia lisää ei ole tullut. Mistä voidaan silloin sanoa, että markkinoille, työttömille on tullut tuhat euroa kuukaudessa lisää, jos yhteen laskien ei ole tullut yhtään lisätuntia? Joku on silloin menettänyt niitä työtunteja saman verran, ja se tarkoittaa juuri edustaja Kontulan kuvaamaa tilannetta, että työelämä on pirstoutunut. Joltain tämä on siis pois. Minun mielestäni on epäjohdonmukaisuutta väittää, että melkein 100 000 ihmiselle on tullut [Puhemies koputtaa] tuhat euroa kuukaudessa lisää, kun se on ollut joltain pois.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy kyllä todeta, että eduskuntasalissa lakien kautta me emme lisää niitä tuhansia euroja, ne ovat sopimusyhteiskunnan asioita, niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossanne viittasitte. Nyt vähän puhutte ristiin siitä, että se onkin meidän vikamme täällä eduskunnassa, jos ei ole tuhatta euroa tullut tilille rahaa, kun on tämä uusi sopimus saatu, [Eduskunnasta: Tehän väitätte hallituksen ansioksi kaiken!] ja ymmärtääkseni laajasti myöskin vasemmalla tuettiin kiky-sopimusta, joka nyt on teillä vähän hakusessa, onko se hyvä vai ei. Tuntuu siltä, että jos ei ole tullut tuhatta euroa, niin on väärin sammutettu tämä työttömyystilanne, eli siitä tässä on minusta kysymys, puhutaan ihan eri asioista.

Arvoisa puhemies! Edelleen haluan korostaa, että tämä lakiesitys on parannus nykytilanteeseen, sitä ei oppositio missään nimessä halua kiistää. On totta myös se, että meillä on ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä nollatuntisopimuksilla, ja sekin on silloin ihan ok. Mutta ne, jotka haluaisivat lisätunteja, jäävät edelleenkin yksin vaatimaan näitä oikeuksiaan. Esimerkiksi, jos työntekijä on sitä mieltä, että työajan vakiinnuttaminen olisi perusteltua siellä hänen työpaikallaan ja työtä olisi enemmän, ja hän lähtee vaatimaan asiaa, niin kyllä siitä tulee hänelle pitkä ja vaativa prosessi ja moni työntekijä jättää asian kesken, jos hänen täytyy viedä tämä oikeuteen. On aivan liian kohtuutonta vaatia tämmöistä asiaa. Toisaalta on myös suuri riski siitä, että tunnit vähenevät tai loppuvat ihan kokonaan, jos työntekijä rupeaa kritisoimaan työnantajaa.

Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen sitä asennetta, että muka työnantaja olisi semmoinen ilkeä, joka haluaa ihmisiä kiusata joillakin kummallisilla sopimuksilla. Todellakin tiedän sen, että esimerkiksi kiinteistöhuoltoyhtiöillä ja monilla tällaisilla kausityötä teettävillä yhtiöillä on näin kesäaikana paljon sellaista työtä, jota ei todellakaan esimerkiksi talviaikana ole, ja palkataan tämmöistä työvoimaa, joka on hetken aikaa talossa. Itsekin olen aikanaan opiskelun lomassa tällaisia töitä tehnyt paljon ja hankkinut opiskelurahat sillä, enkä ole yhtään katkera siitä ajasta — mielenkiintoista, haastavaa aikaa — [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] ja se on mahdollistanut sitten myös sitä kautta pysyvän työsuhteen. Edustaja Lindtman, sitä kautta löysin sen oman leipäpuuni, joka sitten on kestänyt 25 vuotta, metsäammattilaisen työtä ennen tätä työtehtävää. Älkää nyt, hyvät ihmiset — aivan on varmaa, että siitä työstä, jota ihminen tekee ja luo sen suhteen siihen työnantajaansa ja näyttää ne kyntensä, että minä pystyn nämä hommat tekemään, se työnantaja sitä työntekijäänsä ei halua karkuuttaa, kun se näkee, että tämä kaverihan pystyy töihin. Muistakaa myös tämä, [Puhemies koputtaa] ei tässä ole pelkkää mustaa, tämä on ihan hyvä asia. [Olavi Ala-Nissilä: Yli neljänneksessä yrityksistä on työvoimapulaa!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskosella taitaa nyt mennä kausityö ja nollatuntisopimukset sekaisin, vaihteleva työaika sekaisin, mutta voimme tähän palata myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Tähän syntyvyyteen: En ollut kyllä uskoa korviani, kun edustaja Reijonen sanoi, että kyllähän sitä ennenkin lapsia tehtiin ja että liittyykö tämä työelämän epävarmuus nyt siihen. Tiedättekö te, hallituspuolueet, minkälaisessa määräaikaisuuksien, pätkätöiden todellisuudessa nykypäivän nuoret työmarkkinoilla elävät? 60 prosenttia uusista määräaikaisuuksista kohdistuu nimenomaan naisille [Oikealta: Kyllä kyllä!] ja erityisesti nuorille ja naisille, ja monet näistä pätkätöistä kasaantuvat juuri siihen vaiheeseen elämää, jolloin pitäisi ottaa niitä rohkeita askelia ja rakentaa elämänpolkua eteenpäin. Kuvaavaa on tämä hallituksen esitys näistä nollatuntisopimuksista. Te ette edes hyväksy sitä, että henkilöstöryhmät saisivat tiedon, millä perusteella firmassa nollatuntisopimuksia käytetään. Edes tietoa te ette suostu antamaan [Puhemies: Aika!] työntekijöille. Onko tämä oikein? No ei ole.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen käytti erittäin hyvän ja ansiokkaan, rakentavan puheenvuoron, kiitän häntä siitä. Edustaja Lindtman käytti puheenvuoron, pohdiskeli sitä, minkä takia lapsia tehdään. Menemättä nyt sen enempää siihen tekotapaan tai motivaatioon, minkä takia lapsia ylipäätänsä tehdään tai minkä takia lapsia siunaantuu, mutta kun edustaja Lindtman kysyi, ”tiedättekö te näitten nuorten elämästä”, niin itselläni on kaksi poikaa, vähän yli 20-vuotiaita molemmat, ja molemmat tekevät pätkätöitä. Vappuna tulivat kotiin, kertoivat isälle iloisena siitä, että ”isä, jälleen työsopimusta uusittiin, nyt on jalka ovenraossa”, ja minä sitten pojille sanoin, että ”tämä on vähän niin kuin urheilusuoritus, nyt on näytön paikka ja katsotaan, valitaanko miehet kisoihin”. Pojat iloitsivat siitä, että saavat opiskella ja saavat tehdä näitä töitä tässä ohessa. Asia on varmasti hyvinkin monitahoinen, ja tuntuu siltä, että tässä puhutaan toisemme ohi ja on tapahtunut lievää väärinkäsitystä, mutta ollaan hyvä polun suunnassa [Puhemies koputtaa] ja jatketaan edelleen asian eteenpäinviemistä.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä oli hetki sitten keskustelua siitä, mikä on tämän hallituksen asenne kokonaisuudessaan työelämään ja sen turvallisuuteen/turvattomuuteen, ja kun täällä kerrottiin hallituspuolueiden toimesta, että emmekö ollenkaan muista, mitä kaikkea tässä tällä hallituskaudella on tehty, niin minä voin kyllä mennä takuuseen, että kyllä muistetaan. Kyllä varmasti moni muistaa esimerkiksi nämä pakkolakiuhkailut, mitä hallitus teki: hyppäsi Elinkeinoelämän keskusliiton pukukoppiin, ja sieltä käsin sitten seurauksena syntyi lopulta tämä kiky, jonka seurauksena kävi niin, että kyllä varmasti aika moni julkisen sektorin pienipalkkainen nainen muistaa, että lomarahat on tämä hallitus käytännössä leikannut. Moni ihminen muistaa, että tämä hallitus toi oikeudentajua loukkaavan aktiivimallin, ja varmasti moni ihminen tänä päivänäkin kysyy, tuolla vapputoreilla todella moni nuori ihminen tuli kysymään, miksi on niin, että nyt sitten edelleen ollaan heikentämässä työsuhdeturvaa muun muassa näiden nuorten perusteettomien pätkätöiden osalta.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Edustaja Ala-Nissilä, ja sitten mennään puhujalistaan.

Arvoisa puhemies! Luin juuri Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisen tiedotteen siitä, että 22 prosenttia suomalaisista yrityksistä potee työvoimapulaa ja näkee, että se on heillä kasvun este. Tämä seikka, että töitä on tarjolla, kyllä parantaa työntekijän asemaa aina. Me tiedämme, että palkat alkavat joillain olla hiukan ylöskinpäin jo, ja se on työntekijän taloudessa tietysti hyvä asia kokonaisuudessaan, ja kokonaisuuden kannalta sitä pitää miettiä. Mutta kyllähän tämä suuri kuva kannattaa muistaa, että nyt on toivon näköala nuorilla, kun on töitä ja haetaan suoraan korkeakoulusta jo ennen valmistumista töihin monilla aloilla.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula sanoi kyllä asian niin kuin se on, että ikävä kyllä tehdyt työtunnit eivät ole lisääntyneet siinä samassa määrässä kuin työpaikkojen määrä on tilastojen mukaan lisääntynyt. Me olemme tehdyissä työtunneissa vuoden 2000 tasolla tällä hetkellä, ja tässä on koko meidän keskustelumme ydin, että työsuhteet ovat pirstaloituneet ja tätä nollatunti‑ ja osa-aikaisuushommaa on yhä suuremmassa määrin.

Minun huoleni on aito tästä syntyvyydestä, että nuori ikäluokka kohtaa tämän epävarmuuden koko voimallaan. Niillä, jotka ovat olleet jo työelämässä, on kuitenkin keskimäärin ottaen paremmat työehdot suhteessa yöpaikan turvallisuuteen. Jos me emme tätä huolta voi katsoa koko politiikassa, mitä Suomessa tehdään, mukaan lukien hallituksen politiikka, niin eihän meillä sitten ole mitään ratkaisujakaan. Kyllä täytyy puhua siitä, miksi syntyvyys on romahtanut viime vuonna tasolle, jota ennen [Puhemies koputtaa] ei ole nähty kuin nälkävuosien aikana.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Nyt mennään puhujalistaan.

Arvoisa rouva puhemies! Pakko ehkä vielä tähän äskeiseen debattiin kommentoida sen verran, että kyllä työpaikkoja on syntynyt lisää tällä vaalikaudella. Lisäys on nimittäin 77 090 työpaikkaa. [Suna Kymäläinen: Entäs työtunnit? Työtunnit eivät ole lisääntyneet!] Se on aika merkittävä määrä. Nämä ovat syntyneet pk-yrityksiin, ja tämä sali varmasti ymmärtää hyvin, miten talouden lainalaisuudet toimivat, eli on erittäin tärkeää, että meillä on yrityksiä, jotka pystyvät työllistämään ihmisiä, ja talous on lähtenyt kasvuun, 90 000 ihmistä on saanut työtä. Siinä näkyy varmasti se ilmiö, että meidän työelämämme on suuressa murroksessa. Työ on pätkittäistä, kausittaista, se on pirstaleista, ja siksi on hirvittävän tärkeää, että meidän sosiaaliturvamme pystytään yhteensovittamaan tähän uudenkaltaiseen työhön. Meillä on paljon sesonkiluontoista työtä, sitä ei riitä koko vuodeksi, mutta on tärkeää, että silloin kun sesonki on kuumimmillaan, sekin työ saadaan tehtyä.

Arvoisa puhemies! Minusta on kuitenkin hirvittävän tärkeää, että oppositiokin on tunnustanut ja myöntänyt vastalauseissaan, että tämä hallituksen esitys on ehdottomasti oikeansuuntainen. [Suna Kymäläinen: Me olemme koko ajan toistaneet sitä!] Voi totta kai aina kritisoida sitä, että se on riittämätön, varmasti kaikki esitykset ovat opposition mielestä riittämättömiä, mutta tulokset puhuvat kuitenkin sen puolesta, että talous on kääntynyt, joten jotakin on ehkä onnistuttu tekemään oikein. Voi toki sanoa, jos ei usko, että ne ainakaan hallituksen ansiota olisivat, mutta hallitus ei ole ainakaan ollut kasvun esteiden tiellä, kuten ilmeisesti edellinen hallitus oli.

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sitten: Minusta on erittäin tärkeää, että on esimerkiksi sairausloma-ajan palkka, irtisanomisajan palkka, ne asiat, joilla pystytään ennakoimaan, miten pätkittäiset ja kausittaiset työsuhteet menevät. Jos miettii vaikkapa sitä vuoden alun keskustelua, kun esiteltiin se kymmenen kohdan lista, niin siellähän oli monia asioita, jotka liittyivät epäsuorasti myös siihen: se, että pystyy opiskelemaan sosiaaliturvalla kuusi kuukautta, se, että pystyy toimimaan yrittäjänä neljä kuukautta ja saa samaan aikaan työttömyysturvaa. Erittäin merkittäviä asioita.

Tässäkin keskustelussa on noussut esille vaikkapa tämän sovitellun päivärahan maksaminen ja viivästykset siinä. On aivan selvää, ettei ihminen voi elää ilman rahaa yhtään kuukautta. Meillä on olemassa kaikki tietotekniikka, data siihen, että niiden pitäisi tulla nopeasti tilille, ja toivottavasti siihen päästään, ja siihenhän hallitus on kiinnittänyt huomiota jo aikaisemmin kaudellaan. On hirvittävän tärkeää, että kun ensi vuoden alussa tulee vaikkapa kansallinen tulorekisteri voimaan, niin reaaliaikaisesti jokainen pystyy seuraamaan omia tulojaan, myös työnantajat, työntekijät näkevät ne, Kela näkee, verottaja näkee, mistä kaikesta se työntekijän potti muodostuu, joten uskon kyllä, että silloin tällaiset viivästykset saadaan pois.

Toki paljon työtä on vielä tehtävänäkin. Se, että meillä on nuorisotyöttömyys edelleenkin noin 20 prosentissa, vaatii kyllä järeitä toimia, totta kai, mutta positiivista on se, että myös nuorisotyöttömyyden suunta on laskenut, kuten pitkäaikaistyöttömyyden ja kaikkinensa työttömyyden.

Arvoisa puhemies! Minua askarruttaa tässä kyseisessä esityksessä edelleenkin aktiivimalli. Nimittäin jos henkilö saa tämän nollatyösopimuksen ja aktiivimalli edellyttää, että töitä tehdään 18 tuntia kolmessa kuukaudessa, niin jos ei niitä töitä ole vaan on pyöreä nolla se kolme kuukautta, niin joutuuko tämä henkilö aktiivimallin kouriin ja leikataanko hänen työttömyysturvaansa? [Eero Heinäluoma: Kyllä joutuu!] Tähän minä haluaisin saada vastauksen. Tähän ei saanut viimeksi vastausta. Jos henkilö on siis ollut aktiivinen, hankkinut työpaikan, hankkinut ehkäpä ihan omaehtoisesti nollatuntisopimuksen ja saanut työnantajan siihen matkaan, niin häntä kuitenkin rangaistaan siitä.

Sitten toinen asia. Kyllä tämä nollatuntisopimus nyt antaa työnantajille mahdollisuuden pitää henkilöä nollatunneilla ihan pärstäkertoimen mukaankin. Jos ei näitä tunteja anneta henkilölle, niin hän ei saa sairausajan palkkaa, hän ei saa äitiysrahaa, ei saa äitiysajan palkkaa, ei saa irtisanomisajan palkkaa, ei saa mitään palkkaa.

Täällä sanottiin toiselta puolelta, että ei tarvita enää tämmöisiä vuokratyösopimuksia. Tiedättekö te, mitä vuokratyösopimukset ovat? Silloin, kun ne toimivat oikein, ne takaavat sille työntekijälle saman palkan kuin mitä siitä työstä tehdään muutoinkin siinä työpaikassa. Niin tehdään firmojen välillä myös, niissäkin on olemassa sopimuksia. Toivoisin toki, että kokoomuskin tulisi mukaan siihen, että myös vuokratyösopimusten ehdot saataisiin sellaisiksi, että työntekijät eivät ole eriarvoisessa asemassa työpaikalla riippuen siitä, ovatko suoraan työnantajaan kiinnittyneitä vai vuokrafirman kautta sinne tulleita työntekijöitä.

Sen lisäksi täällä on hehkutettu sitä, että nyt kun tehdään sopimuksia, siellä voi olla työntekijällä avustaja mukana. Oletteko koskaan kuulleet, että se on jopa suositeltavaa, että avustaja on mukana? Sitä avustajaa on aikaisemmin kutsuttu luottamusmieheksi tai luottamusnaiseksi, nykyisin luottamushenkilöksi ja jopa varaluottamushenkilöksi, ja se pitäisi esimerkiksi meidän työministerimme tietää, koska hän on Voikkaan tehtaan osaston varaluottamusmies ollut. Hän on varmasti ollut mukana sopimassa erilaisista asioista aikaisemmin työntekijöiden puolelta, ja hänen pitäisi tietää, että se on mahdollista nytkin.

Se, mikä vielä tuli tässä äskeisessä debatissa esille, mikä on pakko vain todeta surullisesti, on, että edustaja Lehti, ennen kuin käveli salista ulos, sanoi viimeisinä sanoinaan, että kyllä nämä tällaiset yleissitovuudet voidaan sitten unohtaa, kun on tämmöinen nollasopimus. Eli tämän tarkoitus on romuttaa yleissitovat ja normaalisitovat [Puhemies koputtaa] työehtosopimukset viime kädessä.

Arvoisa puhemies! Tämä salikeskustelu on vellonut vaikka missä — viime kauden päätöksiä ja niin edelleen — ja minulla on kyllä sellainen kuva, että edellinen hallitus teki ihan vakavasti työtä siinä missä tämä nykyinenkin hallitus, ja siinä oli tehtävänä ensiksi tietysti pysäyttää se jyrkkä alamäki, mikä silloin oli tapahtunut. Jälkikäteen voi tietysti numeroista päätellä, että olisi huonoja päätöksiä tehty, mutta minä itse muistan sen, että kun 2000-luvulla meidän yritys oli Saksan Hannoverissa joka vuosi semmoisilla messuilla kuin Cebit ja näki sen kehityksen, mitä suomalaiselle insinööriosaamiselle tapahtui siinä välissä, niin ensin oli alkuun ehkä muutama kymmenen pientä kiinalaista yritystä tarjoamassa esimerkiksi tietoliikennepuolen palveluja, ja sitten kun siellä kävin vuosina 2007—2008, niin puolet yrityksistä oli kiinalaisia, ja ne olivat todella isoja yrityksiä, elikkä niitten voima oli isompi kuin kaikilla muilla yhteensä. Kyllä siinä vaiheessa tuli mieleen, että eiköhän tässä pitäisi jotakin tehdä suomalaisen osaamisen ja myös työn hyväksi.

Elikkä juuri nimenomaan sen romahduksen jälkeen, mihin oli tultu, esimerkiksi tietoliikennepuolella ja metsäteollisuudessa, ei ollut tietenkään helppo nousta uudelleen, ja edellisen hallituksen piti tehdä sopeuttamispäätöksiä ja veronlisäyspäätöksiä, jotka kaikki vaikuttavat tietysti huonontavasti työllisyyteen. No, nyt sitten kun ne päätökset olivat loppuneet ja saatiin uusi hallitus, niin kyllä minun mielestäni tämä hallitus on nimenomaan tehnyt sellaisia päätöksiä, joissa edelleen pidetään huoli siitä, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä tai ainakin pyrkii siihen kilpailukykyyn ja sitten pyrkii lisäämään suomalaista työllisyyttä, koska se on ainut keino, millä me selviämme, elikkä täystyöllisyys. [Eero Heinäluo-ma: Mitäs ne päätökset on?]

Elikkä tämänkin hallituksen esityksen tarkoituksena on nimenomaan parantaa suomalaisen työelämän laatua ja kitkeä työelämän epäkohtia, jotka olivat hyvin tulleet esille kansalaisaloitteessa, joka koski tätä nollatuntisopimusta. Tämä vahvistaa kyllä työntekijän oikeuksia ja nimenomaan sitä turvallisuudentunnetta, mikä on tällaisessa työssä, mikä on vaihteleva. Ja kun tämä on vaihtelevan työajan sopimus, niin sopii odottaa, että siellä vaihtelevat ne työajat, mutta työntekijällä on etukäteen tiedossa ne asiat.

Tällä parannettiin myös esimerkiksi irtisanomisajan korvauksia ja sairausajan palkkaa, ja sitten tällä oleellisesti helpotetaan työntekijän vapaa-ajan tai muiden töiden yhteensovittamista. Muodostetaan tilanne, jossa työntekijällä on paremmat mahdollisuudet selvitä ajankäytöstä pelkäämättä, että menettää jonkun vaihtelevan työajan työpaikan, jos ei pysty kahdessa työpaikassa esimerkiksi yhtä aikaa olemaan töissä. Sen takia minä tietysti kannatan tätä esitystä. — Kiitos.