Suullinen kysymys eläkkeensaajien asumistuesta (Pia Viitanen sd) | Suullinen kysymys kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamisesta (Satu Hassi vihr) | Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Paavo Arhinmäki vas) | Suullinen kysymys asedirektiivin muutosehdotuksesta (Reijo Hongisto ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen viimeaikaiset päätökset ovat valitettavasti kohdelleet kovin kovakouraisesti eläkkeensaajia. Matkakustannuksista ollaan leikkaamassa, lääkekustannuksista. Asiakasmaksuja ollaan nostamassa, ja eläkkeensaajien asumistukea aiottiin leikata. Tämä on hyvin epäoikeudenmukaista, ja ei ollut ihme, että eläkkeensaajat olivat tästä mielenosoituksissa ja täällä eduskunnassa oppositio teki välikysymyksen.

Oli helpottavaa kuulla, että hallitus ilmoitti sen jälkeen, että eläkkeensaajien asumistukea ei leikata. Mutta hämmennys oli aika suuri, kun toissa päivänä täällä istunnossa heti kohta sen jälkeen, kun ministeri Stubb oli kertonut, että eläkkeensaajien asumistukea ei leikata, tulikin tänne saliin tieto, että samana päivänä hallitus on tehnyt uuden leikkauksen eläkkeensaajien asumistukeen. Tällä kertaa kyse on enimmäisasumismenojen kautta tehtävästä leikkauksesta.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Mäntylä, miten tässä näin pääsi käymään?

Arvoisa puhemies! Tehdään tässä nyt ihan aluksi selväksi, että tämä eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä säilyy entisellään, elikkä näitä järjestelmiä ei olla yhdistämässä.

Hallitus on tehnyt linjauksen tässä jatkovalmistelussa, että kaikkien asumistuen saajien tasavertaisen kohtelun vuoksi enimmäisasumismenot ja kulunormit tullaan pitämään vuoden 2015 tasossa. Kysymyksessä ei ole siis lähtökohtaisesti leikkaus, siinä ei tule tapahtumaan laskua, eikä siinä tule tapahtumaan nousua, vaan taso tulee säilymään vuoden 2015 tasossa. Jos kysymys olisi ollut leikkauksesta, me olisimme hallituksessa voineet tämän yhdistää kansaneläkeindeksiin, jolloin olisi tapahtunut se, että tämä nimenomaan olisi tullut putoamaan, ja silloin kyseessä olisi ollut leikkaus. Mutta tätä hallitus ei tehnyt.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt on vähän hämmentävää, että tässä on nyt kysymys ilmeisesti leikkauksesta, jota hallituksen mielestä ei saa nimittää leikkaukseksi. (Eduskunnasta: Kannattaa kuunnella ministeriä!) Siitä ehkä kertoo tämäkin, että ensimmäisessä tiedotteessanne kerroitte, että hallitus ehdottaa säästöjä eläkkeensaajan asumistukeen, ja heti kohta otsikko muutettiin, että asumistukien enimmäisasumismenojen jäädyttämistä esitettiin. Tässä on, ministeri, kuitenkin kyseessä asia, jolla valtio säästää noin 5 miljoonaa euroa ensin, myöhemmin lisää, ja se 5 miljoonaa euroa on pois eläkkeensaajien kukkarosta. Nimitetään sitä nyt millä nimellä hyvänsä, niin kysymyksessä on joka tapauksessa eläkkeensaajiin kohdistuva leikkaus, jota hallituksen ja ministerin mielestä ei saa nimittää sillä nimellä.

Eläkkeensaajat ovat, puhemies, olleet kovin huolissaan. He oikeutetusti ihmettelevät, mitä tässä on kaiken kaikkiaan tapahtunut. Jotenkin tulee mieleen, että onko nyt niin, että hallitus haluaa piilottaa nämä leikkaukset eikä kertoa niistä avoimesti. Niinpä minä kysyn teiltä, ministeri Mäntylä: silloin kun kerroitte, että eläkkeensaajien asumistukea ei leikata, niin tiesittekö, että tämä uusi leikkaus, jota ei saa kutsua leikkaukseksi, oli kuitenkin suunnitteilla?

Arvoisa puhemies! Kuten täällä eilen illalla teille kerroin, ja myöskin niille edustajille, jotka ovat paikalla, tätä hallituksen esitystä on työstetty kesästä saakka, koko syksy. Tästä on tehty ministeriössä erittäin paljon erilaisia vaikutusarviointeja, pohdittu niitä keinoja, kuinka me voimme nimenomaan pienituloisia eläkkeensaajia turvata ja heidän asemaansa suojata. Sen jälkeen, kun hallitus teki linjauksen tästä, että tämä yhdistäminen perutaan, käsittelimme sen ohessa myöskin tätä yleistä asumistukea. Sen kohdalla katsoimme, että tasapuolisuuden nimissä me tuemme ja kohtelemme yleisen asumistuen saajia sekä eläkkeensaajien asumistukea saavia tasapuolisesti. Tässä kohden tämä asia on tullut esiin.

Eilen kysyitte muun muassa näistä vaikutusarvioinneista, ja nyt on ilo kertoa teille hiukan niistä tässä, varmasti niihin myöhemmin tässä keskustelussa palataan. Mutta muun muassa laskennallinen vaikutus tuen tasoon on näillä enimmäisasumismenojen ylittäjillä keskimäärin 15 euroa ja uusilla noin 7,5 euroa, eli me puhumme (Puhemies koputtaa — Pia Viitanen: Se on leikkaus!) tällaisesta 7,5—15 eurosta.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Stubb täydentää.

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin palauttaa tämän keskustelun siihen isoon kuvaan. Keskustelimme viimeiset kaksi vuorokautta monta, monta tuntia Suomen talouden tilanteesta. Te mainitsitte luvun 5, mainitsen toisen luvun, 5, ja se on se, että ensi vuonna me otamme yli 5 miljardia euroa lisää velkaa.

Tämä hallitus on avoimesti alusta saakka kertonut, millä tavalla me toimimme ja pyrimme sopeuttamaan valtiontalouden. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että me joudumme sopeuttamaan seuraavan neljän vuoden aikana noin 4 miljardin euron edestä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että me joudumme valitettavasti sopeuttamaan ihan kaikkialta. Minkä takia? Koska Suomen talous on saatava tasapainoon, koska velaksi eläminen pitää saada loppumaan, ja koska me pyrimme parantamaan sekä työllisyystilannetta että kasvua. Tässä valossa se keskustelu, joka käydään eläkeläisten asumistuesta, on ymmärrettävä, mutta meidän pitää katsoa sitä kokonaiskuvaa.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Mäntylä, hyvä, että juuri äsken puheenvuorossanne tunnustitte, että te teette säästöpäätöksen, joka vaikuttaa monen eläkeläisen toimeentuloon. Minulla on tässä kaksi sosiaali- ja terveysministeriön tiedotetta. Ensimmäinen on tiistailta, ja siinä sosiaali- ja terveysministeriö sanoo, otsikko: "Hallitus ehdottaa säästöjä yleiseen asumistukeen ja eläkkeensaajien asumistukeen". Tässä toisessa tiedotteessa, jonka sisältö on aivan sama kuin edellisen, on otsikko muutettu ja tiedotetta on täydennetty siltä osin, että tiedotteen otsikko on muutettu. Mutta lopputulos on tietysti kuitenkin se, että te teette säästöpäätöksen, joka ensi vuonna leikkaa eläkeläisten asumistukea noin 5 miljoonalla ja tulevina vuosina noin 9 miljoonalla, melkein 10 miljoonalla eurolla. Oletteko te arvioineet, kuinka montaa eläkeläistä tämä koskettaa ja mikä näitten eläkeläisten yhteenlaskettujen leikkausten vaikutus on?

Arvoisa puhemies! Haluan kyllä tässä keskustelussa nyt nostaa esiin myöskin erään sellaisen seikan, joka tässä tuntuu unohtuvan. Se on se, että hallitus tavoittelee päätöksillään myöskin sitä, että meillä on ihmisillä oikeus ja mahdollisuus asua tulevaisuudessa kohtuuhintaisissa asunnoissa. On tiedossa hyvin, että joka ikinen asumistukeen tehtävä korotus enemmän tai vähemmän lähtee heijastumaan silloin myös vuokratasoihin. Tässä on jälleen tämmöinen aivan tuore uutinen, jossa nimenomaan kerrotaan — tämä on Ylen uutinen — että esimerkiksi ay-liike on saanut viiden vuoden aikana lähes 50 miljoonaa euroa VVO:n vuokraosinkoja. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ammattiliitot — muun muassa edustaja Rinne on istunut Pron hallituksessa — ovat kuitanneet vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien nousua maksatetaan suuressa määrin pienituloisille maksetuilla asumistuilla. Eli kenelle (Hälinää — Puhemies koputtaa) nämä silloin lähtökohtaisesti tulevat?

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Mäntylä, aika on jo täynnä. — Pyydän salia nyt rauhoittumaan.

Arvoisa puhemies! Jos mentäisiin alkuperäiseen kysymykseen. (Välihuutoja) Kyllä hämmennystä on herättänyt se, että ensin sanottiin, että eläkkeensaajien asumistukeen ei kosketa, ja nyt olemme saaneet esityksen, jossa enimmäismenoja ei nostettaisi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että eläkkeensaajan käteen jäävä tulo pienenee — se, jolla hän ostaa ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita itselleen. Tämä erä on 5 miljoonaa euroa, josta syntyy nyt valtiolle säästöä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, Helsingissä vuokrat ovat korkeita ja ne nousevat ja eläkkeensaajat asuvat jo ahtaasti ja kalliisti. Näitä ihmisiä tämä koskettaa ja huolestuttaa. Voisiko ministeri nyt kertoa sen, olisiko mahdollista löytää 5 miljoonan euron potti jostain muualta ja tehdä nämä säästöt jostain sellaisesta kohteesta, joka ei kohdistu kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin? Esimerkkinä nyt voi ottaa sitten vaikka autoveron. Tämä summahan on yksi euro per Suomen kansalainen. Pyytäisin, että tätä harkittaisiin vielä.

Arvoisa rouva puhemies! Puolen vuoden jakso on takana. Tänään ollaan tilanteessa, jossa me emme ole matkalla kohti yhtä ainoaa asumistukijärjestelmää. Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä säilyy. Yleinen asumistukijärjestelmä säilyy. Hallitus on kertonut aivan avoimesti sen, että asumistukimenot jäädytetään vuoden 2015 tasolle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että teidän peräämänne ihmisryhmän, kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten, tilanteeseen tällä ratkaisulla ei ole mitään vaikutusta.

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin muistuttaa siitä, että meillä on tehtynä monia sellaisia toimenpiteitä ja päätöksiä, joilla me haluamme nimenomaan näitä pienituloisia henkilöitä auttaa, ovat he eläkkeensaajia tai sitten syystä tai toisesta muuten pienituloisia. Muistuttaisin myöskin esimerkiksi tästä, että me nimenomaan olemme tätä lääkesäästöpäätöstä pienentäneet puoleen. Elikkä ettekö te näe, että esimerkiksi nimenomaan tässä on yksi semmoinen toimenpide, jolla me pyrimme auttamaan pienituloisia ihmisiä?

Toinen asia tässä on, että jos me aidosti haluamme auttaa pienituloisia ihmisiä myöskin asumisasioissa, niin se ainoa ratkaisu ei voi olla se, että se asumistuki, joka ei käytännössä edes auta näitä pienituloisia vaan valuu aivan johonkin muuhun, olisi oikea tie tai ratkaisu. Te tiedätte sen aivan hyvin itsekin.

Arvoisa puhemies! Jos ei vielä ole tullut selväksi oppositiolle, niin toivon, että ainakin Suomen kansalle ja suomalaiselle vanhusväestölle tulee nyt selväksi se tärkeä tosiasia, se päätös, jonka hallitus tosiaankin on tehnyt, että nähtiin, että se alkuperäinen ajatus, että eläkeläisten asumistuki yhdistettäisiin, sulautettaisiin yleiseen asumistukeen, ei ollut järkevä päätös. Sitä oli haastavaa tehdä niin, että se olisi ollut oikeudenmukainen. Nyt tuo päätös on peruttu ja eläkeläisten asumistuki säilyy. Se on erittäin tärkeää.

Toimeentulon ohella on hyvin tärkeää vanhusväestölle, että palvelut pelaavat. Meillä on paljon raskasta omaistyötä tekeviä ihmisiä. Kysyisinkin nyt hallitukselta, kun on tehty tärkeä arvovalinta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, että satsataan 75 miljoonaa euroa vuosittain omaishoidon kehittämiseen: missä vaiheessa tämä työ menee, ja milloin saadaan tuo tärkeä lainsäädäntöesitys tänne eduskuntaan?

Arvoisa rouva puhemies! Budjetin valmistelun aikatauluun liittyen me jaksotamme lain valmistelun niin, että keväällä 2016 täysistuntoon tuodaan esitys, jossa omaishoitajien tilannetta, heidän jaksamistaan parannetaan. Meillä on viime vaalikaudelta perintönä omaishoidon kehittämisohjelma. Siellä on niitä esityksiä, joita viime vaalikaudella on haluttu edistää. Tullaan viemään eteenpäin niitä harvoja asioita, joista hallitus on sopinut, joihin tulee selkeästi uutta lisärahaa, vuositasolla 75 miljoonaa erityisesti omaishoitajien jaksamiseen, heidän vapaapäiviensä mahdollistamiseen, heidän tukipalvelujensa lisäämiseen ja parantamiseen. Keväällä 2016 tämä laki on eduskunnassa, jotta se saadaan ensi vuoden syksyllä, viimeistään elokuun alussa, voimaan.

Arvoisa puhemies! Asumistukeen käytetään vuosittain yli miljardi euroa. Nyt esillä olevat kustannusten kasvut ovat hyvin pieniä kuitenkin tähän verrattuna. Mitä hallitus näkee, mitä muita keinoja on olemassa, kun kaiken aikaa asumistuen ja vuokrien välinen ero kasvaa, vuokrakustannusten nousun hillitsemiseksi? Yleiset asumiskustannukset kuitenkin koko maassa kasvavat kaiken aikaa. Onko tämä ainoastaan vuokranantajien ahneutta?

Arvoisa puhemies! Asumiskustannusten kohtuullisena pitäminen on tärkeä tavoite, jotta tavallisilla työssä käyvillä ihmisillä tai eläkeläisillä tai kellä hyvänsä olisi mahdollisuus asua eri puolilla maata. Yksi keino hillitä näitä kasvavia kustannuksia on tietenkin se, että mietitään rakentamismääräyksiä, mitä kaikkea byrokraattista pikkutarkkaa säätelyä meillä on kerättynä, joka nimenomaan lisää rakentamisen kustannuksia mutta ei sinällään tuota sille omassa kodissaan tai vuokralla asuvalle ihmiselle juurikaan sitä elämisen laatua. Eli näitä rakentamismääräyksiä muun muassa tarkastellaan kriittisesti. Sen lisäksi on nippu toimenpiteitä, joilla nimenomaan kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa siellä, missä tällaiselle on tarvetta, pyritään voimallisesti lisäämään. Se on hallituksen yksi kärkihankkeista.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen päätös jättää korottamatta eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenoja tarkoittaisi lupauksista huolimatta käytännössä heikennystä eläkkeensaajan asumistukeen. Kuitenkin nyt on nostettava esiin eläkeläisiin kohdistuva jättiluokan leikkaus. Nimittäin hallitus aikoo nostaa asiakasmaksuja peräti 150 miljoonalla ensi vuoden alusta. Tämä tarkoittaa käytännössä terveyskeskusmaksuissa, poliklinikkamaksuissa tai esimerkiksi päivystyskäyntimaksuissa jopa 30 prosentin nousua. Valitettavasti nämä korotukset osuvat jälleen kaikkein heikompiosaisiin kansalaisiimme ja paljon palveluita tarvitseviin ihmisiin. Huomioisin, että nyt jo Suomessa terveyserot ovat suuret, ja tämä päätös valitettavasti lisää niitä. Siksi kysynkin asianomaiselta ministeriltä: aiotteko todella hyväksyä asiakasmaksujen 30 prosentin korotuksen?

Arvoisa rouva puhemies! Sairastaminen on yksi eriarvoisuutta ja köyhyyttä lisäävä asia. (Vasemmistoliiton ryhmästä: Näin on, tästä ollaan yhtä mieltä!) Hallitus on tehnyt päätöksensä asiakasmaksujen nostamisesta terveydenhuollossa kuitenkin niin, että tuo ratkaisu huo-mioi kaikkein eniten sairastavat: maksukattoihin ei ole koskettu. Tällä on se merkitys, että yläraja pysyy ennallaan, tähän ei siis ole tulossa mitään muutosta, ei parantavaan mutta ei myöskään heikentävään suuntaan. Arvoisa edustaja, toivoisin, että tämäkin näkökulma huomioidaan, kun maalaillaan vain mustalla värillä.

Arvoisa puhemies! Minä olisin asuntoasioista vastaavalta ministeriltä kysynyt yleensä tästä asuntopolitiikasta. Tämä hallituksen päätös, niin kuin on sanottu, ei ole leikkaus: tasot säilyvät tämän vuoden tasolla. Mutta kun asumistukea yleensä korotetaan, se valuu jostain syystä vuokrahintoihin, ja saman verran vuokria korotetaan.

Valtion tukemissa Ara-vuokra-asunnoissa asuu noin puolet vuokralaisista. Ja jos nyt katsoo yhden tämmöisen toimijan, VVO:n, osingonjakoa — sen omistaa kyllä kyseinen ammattiyhdistysliike: 4 miljoonaa vuonna 2008. Siitä se on noussut portaittain, ja 2014 sieltä on jaettu liki 25 miljoonaa. Ja kysyisin ministeriltä: miten asuntopolitiikassa huomioidaan tämä jatkossa?

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan on tartuttu jo tuossa hallitusneuvotteluissa, ja hallitus on viipymättä valmistellut esityksen, millä rajoitetaan nimenomaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon vuokrien nousua sillä tavoin, että sen vuokra-asuntorakentajan, omistajan omalle pääomalle saatavaa ja perittävää tuottoa lasketaan 8 prosentista 4 prosenttiin. Näin ollen valtion tuetussa asuntotuotannossa ei pystytä korottamaan kohtuuttomasti vuokria.

Tämän lisäksi tietenkin tuodaan niitä uusia toimenpiteitä, joilla avataan tätä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa uusille toimijoille — siirrytään kohdekohtaiseen tarkasteluun toimijakohtaisen tarkastelun sijaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä on käynyt selväksi, että hallitus kohtelee eläkkeensaajia kovin kylmällä tavalla: leikkauksia tehdään. Ministeri Stubb, te olitte huolissanne valtionvelasta. SDP:n vaihtoehdossa otetaan vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa, mutta silti me emme leikkaisi pienituloisimmilta eläkkeensaajilta, työttömiltä tai lapsiperheiltä.

Ministeri Stubb, tässä teidän esityksessänne on toinenkin iso asia, joka koskee eläkkeensaajia: epäreilu verokohtelu. Te olette eriarvoistamassa palkansaajan ja eläkkeensaajan verokohtelun, ja se on todella väärin ja vastoin niitä lupauksia, mitä te kokoomuksen puheenjohtajana annoitte ennen vaaleja eläkkeensaajille. Teidän perusfilosofianne oli, että verotus on tasapuolinen, ja nyt te olette esittämässä, että tämä veroero kiskotaan irti ja eläkkeensaajia tullaan verottamaan kireämmin kuin palkansaajia tulevaisuudessa. Ministeri Stubb: Onko tämä teidän mielestänne oikein? Onko tämä reilua? Ennen vaaleja teidän mielestänne näin ei pitänyt käydä, ja nyt on käymässä. Mitä sanotte tästä?

Arvoisa puhemies! Nyt en oikein ymmärrä, mitä tekemistä tällä on alkuperäisen kysymyksen kanssa, (Välihuutoja) mutta mielelläni vastaan.

Eli te väititte äsken viitaten SDP:n varjobudjettiin, että te ette lisää velkataakkaa. Tuo on suoranaisesti pötypuhetta. Te lisäätte velkataakkaa, te kiristätte verotusta 750 miljoonalla eurolla, teillä ei ole siinä esityksessä yhtään rakenteellista uudistusta, ja sen päälle te yritätte laastarilla paikata pysyviä menoja. Älkää silloin väittäkö täällä, että te ette lisäisi velkataakkaa. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ensi viikolla alkavat Pariisin ilmasto... (Hälinää) — Saanko minä puheenvuoron? — Arvoisa puhemies! Ensi viikolla alkavat Pariisin ilmastoneuvottelut ovat keskeisen tärkeät koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Pariisissa kynnyskysymykseksi saattaa muodostua se apu, jota teollisuusmaat antavat kehitysmaiden ilmastotoimille. Kehitysmaille vuosia sitten luvatusta 100 miljardin dollarin vuosisummasta puuttuu vielä ainakin yli kolmasosa. On mahdollista, että Pariisin sopimusta ei synny, elleivät teollisuusmaat korota lupaustaan. Samaan aikaan Suomen hallitus on rajusti leikkaamassa kehitysyhteistyötä ja aiemmin kehitysmaiden ilmastotoimien auttamiseen käytetyt päästökaupan huutokauppatulot on luvattu kotimaiselle teollisuudelle. Jos Pariisissa kynnyskysymykseksi muodostuu se, että teollisuusmaat nostavat ilmastorahoitustaan, onko hallitus siinäkin tapauksessa valmis valitsemaan leikkauslinjan ja vaarantamaan sen, että ihmiskunnan tulevaisuudelle annetaan mahdollisuus? Vai miten hallitus aikoo toimia?

Arvoisa rouva puhemies! Pariisin ilmastoneuvotteluissa kaikkein tärkein asia on se, että miltei kaikki maailman maat ovat viimein valmiita ryhtymään toimiin ilmaston lämpenemistä aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi. Tämä on se ykkösjuttu, ja onneksi meillä on jo yli 170 maan ehdotukset tästä olemassa. Nuo ehdotukset eivät tule vielä riittämään. Sen takia Suomen ja EU:n tärkeimpiä tavoitteita neuvotteluissa on se, että sovitaan myös pitemmän aikavälin päästövähennyksistä sekä siitä, millä määräajoin aina tarkastellaan näitä luvattuja toimia.

Rahoitus on totta kai tärkeä kysymys, ja Suomi pitää kiinni aiemmin antamistaan sitoumuksista. Kuitenkin on hyvä muistaa, että minkään maailman veronmaksajien rahat eivät riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Kyse on siitä, alkavatko yksityiset yritykset ja sijoittajat investoida Pariisin jälkeen entistä vahvemmin puhtaaseen teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri ei nyt varsinaisesti vastannut esittämääni kysymykseen, (Eero Heinäluoma: Ei edelleenkään!) mutta se asia, minkä ministeri totesi, on sinänsä hyvä, että yli 170 maata on esittänyt oman ilmastositoumuksensa, ja aivan kuten ministeri sanoi, ne eivät yhteensäkään silti vielä riitä siihen, että ilmastonmuutos pidettäisiin alle 2 asteen.

On hyvä asia, että hallitus tavoittelee sitä, että ilmastositoumusten riittävyyttä Pariisin jälkeen säännöllisesti tarkastetaan, mutta on jo nyt selvää, että ne eivät riitä. Eli tulee toivottavasti piankin se hetki, jolloin myös EU:n ja Suomen on tarkasteltava oman ilmastositoumuksensa riittävyyttä. Onko Suomen hallitus valmis siihen, että myös meidän ilmastositoumustamme, yhdessä EU:n kanssa annettua, tarkastellaan piankin? EU:han on jo tähän mennessä vähentänyt päästöjään yli 20 prosenttia, ja 40 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä ei ole erityisen kunnianhimoinen eikä, kuten tiedämme, myöskään linjassa (Puhemies koputtaa) sen 2 asteen tavoitteen kanssa.

Arvoisa puhemies! Onneksi Suomen hallitus on kunnianhimoinen, ja olemme keväällä päättäneet hallitusneuvotteluissa, että tiivistämme tätä Suomen omaa sopeutumistahtia. Nostamme uusiutuvan energian osuuden jo tämän vaalikauden aikana vuoden 2020 tavoitellulle tasolle. Samaten päästöjen vähentäminen kaiken kaikkiaan: olemme luvanneet saavuttaa nuo 2020-sitoumukset jo tämän vaalikauden aikana.

Pariisin jälkeen Euroopan unioni alkaa rakentaa omaa vuotta 2030 koskevaa tavoitettaan yksityiskohtaisemmin. Meillä on neuvotteluihin annettu lupaus vähintään 40 prosentin päästöjen vähentämisestä, minkä EU on yhteisesti tehnyt, ja, edustaja Hassi, te entisenä ympäristöministerinä toki tiedätte, että neuvotteluihin lähdetään aina yhteisellä tavoitteella eikä sitä kiritetä erilaisilla etukäteen annetuilla lupauksilla.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on lapsiamme kohtaan velvollisuus turvata hyvät elinolosuhteet tulevaisuudessa, joten toivotan ympäristöministerille voimia ja menestystä saada kattava kansainvälinen ilmastosopimus.

Nythän markkinat ovat jo heränneet siihen, että jos ja kun ilmastosopimus saadaan, silloin sijoitukset hiili-intensiivisille aloille ovat iso riski. Ja nyt monet yritykset ovat jo pyrkineet eroon hiilikuplasta, ovat lähteneet myymään pois sellaisia omistuksiaan, jotka on sijoitettu hiili-intensiivisille aloille. Kysyisin hallitukselta, vastaavalta ministeriltä: Miten on Suomen valtion sijoitusten laita? Työeläkeyhtiöt, sijoitukset Solidiumin kautta, minkälainen hiilikuplariski siellä on, ja ollaanko ryhdytty toimenpiteisiin, kohdistamaan sijoitukset kestävämmin?

Arvoisa puhemies! Varsinaista hiilikuplariskianalyysia ei ole tehty, mutta myöskin Solidiumin salkussa on suomalaisia yrityksiä, jotka tekevät esimerkiksi uusiutuvan energian alueen tuotteita ja niin edespäin. Kyllä meidän painopisteemme on siellä koko ajan, ja uusiudumme siihen suuntaan. Meidän pitää tehdä niitä käytännön tekoja myöskin täällä pääkaupunkiseudulla. Kyllä tämä täällä oleva hiilikasa on semmoinen käyntikortti, jota me emme Suomena, hiilivapaana yhteiskuntana ja uusiutuvan energian yhteiskuntana, halua esitellä. Vetoankin täälläkin oleviin Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun kaupunkien päättäjiin siinä, että täällä päästäisiin kohti uusiutuvaa energiaa. Suomalaiset yritykset tekevät osuutensa, ja Suomen hallituksen tavoitteet tässä ovat merkittävästi Euroopan tavoitteita kovemmat.

Arvoisa puheenjohtaja! Pääministerille tiedoksi, että me päätämme Helsingissä meidän Helsingin Energian kehityssuunnitelmasta ensi viikolla, ja se tulee olemaan hyvin kunnianhimoinen.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on oikeasti meidän aikamme suurimpia haasteita, ja Pariisissa on pakko onnistua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin laajoja. Yksi niistä on ilmastopakolaisuus. Ilmasto aiheuttaa kuivuutta, tulvia ja luonnonkatastrofeja ja siten vaikuttaa ihmisten elinolosuhteisiin omalla kotiseudulla. Nyt käsillä olevassa pakolaistulvassa on myös ilmastolla vaikutuksensa. Syyriassa koettiin historiallinen monen vuoden kuivuus 2000-luvun alussa, ja tällä, totta kai, on vaikutus ihmisten toimeentuloon. Jos esimerkiksi maanviljelijä ei enää elätä itseänsä, on pakko lähteä liikkeelle etsimään elantoa toisaalta. Siksi kysyisin teiltä, ministeri Orpo: Mikä rooli mielestänne ilmastonmuutoksella on liikkeellä olevien pakolaisten määrässä? Me tiedämme, että Suomeen pyrkivät pakolaiset asettavat jo nyt meidän vastaanottojärjestelmämme koville. Eikö olisi järkevää vaikuttaa pakolaisuuden syihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kehitysapuun? Paitsi inhimillistä myös taloudellisesti järkevää. Eli miten näette ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan roolin pakolaisten osalta? (Eva Biaudet: Ulkoministerille!)

Arvoisa puhemies! Ehkä voisi lähteä liikkeelle siitä, että Pariisissa on erittäin tärkeä onnistua, saavuttaa globaali yhteisymmärrys siitä, miten ilmastonmuutosta hillitään. Jos katsotaan maahanmuuton, muuttoliikkeen, pakolaisuuden perimmäisiä juurisyitä, niin kyllä sieltä löytyy aivan varmasti ilmastonmuutos yhtenä merkittävänä tekijänä. Erityisesti Afrikan alueella, ja mikseivät vaikutukset näkyisi Syyriassakin, elinolosuhteet, mahdollisuudet elättää itsensä, tulla toimeen omassa maassaan, omalla kotiseudullaan, ovat pienempiä, ja se on yksi niistä syistä, jotka ajavat ihmisiä liikkeelle. Kun siihen samaan aikaan, samoille seuduille, lisätään se, että väestönkasvu on erittäin voimakasta ja yleinen toimeentulotaso on hyvin pientä, niin siitä kaikesta johtuu se, jonka edessä me nyt olemme.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hassi otti esille ilmastokysymyksen ja samassa puheenvuorossa esitti huolensa kehitysyhteistyörahojen leikkauksista. Toisaalta hallitus on lisäämässä Finnfundin pääomittamista, ja ymmärtääkseni Finnfund panostaa kehitysmaissa toimiviin yrityksiin. Nyt haluaisin kuulla asiasta vastaavalta ministeriltä: onko niin, että näissä yrityksissä tehdään työtä, joka on ilmaston kannalta positiivista, esimerkiksi aurinkovoimaa, tuulivoimaa, jotka työllistävät paikallista väestöä ja vaikuttavat ilmaston kannalta positiivisesti?

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Toivakka ei ole paikalla, mutta ministeri Soini vastaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin hyvä ja tärkeä kysymys, myös periaatetasolla sillä tavalla, että useat teollistuneet maat, myös Euroopan unionin maat, ovat monella tavalla tulliliittoja ja tullikartelleja. Eli kun ajatellaan sitä tilannetta, että esimerkiksi kehitysmaat, jotka tuottavat oliiveja tai erinäköisiä muita tuotteita, eivät saa näitä oikeudenmukaisesti maailmanmarkkinoille, niin siinä syntyy tilanne, joka vaikuttaa sitten työntötekijänä pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen. Jos me emme käy reilua kauppaa, niin me otamme vastaan näitä ihmisiä, joilta menevät elämisen edellytykset siinä, että kauppa ei ole reilua ja he eivät pärjää. Sen takia tämä edustaja Kiurun kysymys laajassa mielessä oli hyvin tärkeä ja olennainen. Kauppapolitiikka on osa kestävää kehityspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos ja sen torjunta on aikamme suurin kysymys ihmiskunnalle. Ilmastovelka on se suurin kestävyysvaje, joka suomalaisilla ja kaikilla maailman ihmisillä on, ja se meidän on meidän lapsillemme hoidettava kuntoon, että ilmaston lämpeneminen ei uhkaa taloudellista hyvinvointia ja ihmisten tulevaisuutta. Tästä syystä olisi tärkeää, että hallitus tekisi todella konkreettisia toimia eikä vain puhuisi. Esimerkiksi kotimaiset työeläkerahastot eivät ole vielä käynnistäneet rahojen siirtämistä kestäviin sijoituksiin, kuten esimerkiksi Norjassa on tehty, Ruotsissa on tehty. Olisi tärkeää, että hallitus kävisi tätä dialogia näitten suomalaisten laitosten kanssa.

Lisäksi haluaisin palata alkuperäiseen kysymykseen ja esittää ministeri Tiilikaiselle vielä kysymyksen: Oletteko tietoinen siitä, että Suomi on lupautunut yhdessä muiden teollisuusmaiden kanssa siihen, että me nostamme kehitysmaille annettavan ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä, ja kaikilta mailta odotetaan, että rahoitus vähintään kasvaa? Onko Suomen hallitus valmis nostamaan tämän vuoden ilmastorahoituksen 88 miljoonan euron osuutta ensi vuoteen merkittävästi niin, että kehitysmaat sitoutuvat (Puhemies koputtaa) ilmastoneuvotteluissa ilmastosopuun, kun he odottavat, että velvoitteet meiltä heille suoritetaan?

Arvoisa puhemies! Olen tietoinen tästä edustaja Niinistön esille ottamasta kysymyksestä. Eli aiemmissa ilmastoneuvotteluissa kehittyneet maat ovat antaneet sitoumuksen mobilisoida 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin summan vuositasolla vuoteen 2020 mennessä ilmastotoimiin, sopeutumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään köyhimmissä maissa. Suomi on osana tätä antanut omat lupauksensa erilaisille ilmastorahastoille, ja näistä lupauksista pidämme kiinni. Pidämme kiinni siitä, mihin olemme sitoutuneet. Mutta edelleen toistan sen, että minkään maitten veronmaksajien rahat eivät tule yksin riittämään, ja sen takia on kaikkein tärkein kysymys, miten Pariisin neuvotteluista saadaan sen kaltainen viesti, että tuo yksityisen rahan suuntautuminen puhtaaseen teknologiaan, uusiutuvaan energiaan niin meillä kuin kehittyvissä maissa vahvistuu.

Puhemies Maria Lohela

Vielä edustaja Halmeenpää.

Arvoisa rouva puhemies! Päästökauppatuloja on Suomessa ohjattu ilmastotyöhön niin, että niitä on ohjattu kehitysmaiden ilmastotyöhön. Mutta näin ei ole jatkossa, mikäli hallitus saa radikaalin esityksensä läpi ja haluaa ohjata päästökauppatulot jatkossa lähinnä energiaintensiivisen teollisuuden tukemiseen. Vaikka suomalainen teollisuus ja yhteiskunta parhaansa mukaan ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävät, niin kyllä ne ovat aiheuttamassa myöskin osan niistä päästöistä.

Kuitenkin siis yhteinen ja yleinen näkemys Suomessa on, että päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään lähinnä muualla kuin meillä. Siellä, missä potentiaalia ilmastopäästöjen vähentämiseen on eniten. Kysyn ministeri Tiilikaiselta: eikö siis ole nurinkurista, että nyt ette halua antaa päästökauppatulojakaan näihin maihin, joissa potentiaali päästöjen vähentämiseen on suurin, ettekä halua antaa sitä kehitysyhteistyörahojenkaan kautta?

Arvoisa puhemies! En tiedä, kuinka monetta kertaa toistaisin sen, että Suomen hallitus on omilla toimillaan sitoutunut tekemään kotimaassa enemmän kuin mihin yksikään aiempi hallitus väreihin katsomatta on ollut valmis. Olemme olleet valmiita tiukentamaan meidän yhdessä antamiamme sitoumuksia, tiukentamaan aikataulua päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi kotimaisilla toimilla.

Sen lisäksi ajamme Euroopan unionissa varsin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mikä toisaalta turvaa suomalaisille olemassa oleville teollisille työpaikoille jatkuvuutta ja toisaalta luo mahdollisuuksia uusille vientialoille, uusille puhtaille teknologioille ja niihin panostaville yrityksille. Tätä vauhditamme myös hallituksen kärkihankkeilla.

Mitä tulee siihen, että EU antaa mahdollisuuden myös kompensoida päästökaupan epäsuoria vaikutuksia teollisuudelle, hallitus käyttää, kuten moni muu EU-maa, tätä mahdollisuutta hyväksi ja on osan tuosta rahoituksesta valmis ohjaamaan teollisuudelle. Missään ei ole kuitenkaan kirjattu...

...ettei olisi mahdollista käyttää tätä rahaa... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Puhemies Maria Lohela

Nyt on jo aika täynnä.

Arvoisa rouva puhemies! Muun muassa poliisi, syyttäjälaitos ja verottaja vastustavat hallituksen kaavailemaa hallintarekisteriä. Hallintarekisteri antaisi mahdollisuuden piilottaa osakeomistuksia ulkomaille, mikä antaisi rikollisille entistä enemmän työkaluja syödä meidän verorahojamme. Myös valtiovarainministeriön vero-osasto on jättänyt erittäin kriittisen lausunnon hallintarekisteristä, mutta tämän lausunnon valtiovarainministeriö on yrittänyt salata. (Eduskunnasta: Ohhoh!)

Arvoisa rouva puhemies! Kysynkin valtiovarainministeri Stubbilta: miksi haluatte suojella omaisuuden piilottelemista ja veroparatiisikikkailua, ja miksi haluatte piilotella oman ministeriönnekin kriittisiä lausuntoja? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)

Arvoisa rouva puhemies! Itse asiassa en halua kumpaakaan. Ensimmäisen kohdalla eli valtiovarainministeriön sisäisen valmistelun kohdalla, niin kuin entisenä ministerinä edustaja Arhinmäki hyvin tietää, ministeriössä on aina erilaisia näkemyksiä, sitten yritetään löytää yhtenäinen kanta ja tulla sen kanssa ulos — aivan normaalia lainvalmistelutoimintaa. Tämä kuuluu itse asiassa julkisuuslainsäädännön piiriin, ja sen takia pyydettäessä se on ilman muuta selvää, että me nämä lausunnot ulos annamme. Mutta yleensä silloin, kun pyydetään yleistä lausuntoa, ministeriö ei sitä tee.

Toinen kysymys hallintarekisterin puolella: Tässä on totta kai aika paljon väärinkäsityksiä, ja yksi niistä on se, että tätä kautta pystyttäisiin paremmin kätkemään. Kylmä tosiasia on se, että tänä päivänä, jos suomalainen haluaa kätkeä osakeomistustaan ulkomailla, sen pystyy erittäin helposti tekemään. Se, mihinkä me olemme pyrkineet tämän hallintarekisterijärjestelmän kanssa, on löytää sellainen ratkaisu, joka olisi huomattavasti avoimempi ja parempi kuin nykyinen ratkaisu, joka on välitila, joka ei kerta kaikkiaan toimi.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Vuodon kautta saatiin tieto, että myös vero-osasto on ollut tässä hyvin kriittinen. Te sanotte, että tämä lisää avoimuutta. Ovatko siis poliisi, syyttäjä, verottaja, kaikki nämä väärässä? Te siis luotatte enemmän itseenne kuin virkavastuulla toimiviin viranomaisiin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ei ole vain viranomaisten ja asiantuntijoiden kritiikki kovaa, myös poliittinen kritiikki on kovaa. Ulkoministeri Soini on sanonut, että huonot uudistukset kannattaa jättää tekemättä, viitaten nimenomaan hallintarekisteriin. No, me kaikki tietenkin tiedämme, että Soinin sanojen ja tekojen välillä on valtava ristiriita, (Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!) mutta myös keskustan arvostettu kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on esittänyt, että hallitus luopuisi hallintarekisterin laajentamisesta. (Ben Zyskowicz: No sitten!)

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Stubb, vedättekö te poliittiset johtopäätökset sekä tästä poliittisesta kritiikistä että viranomaiskritiikistä?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on lainsäädäntövalmistelu edelleen kesken. Käytännössä tämä jakautuu kahteen. Yksi on arvopaperikeskusasetus, joka on pantava toimeen, ja sen yhtenä osana on hallintarekisterijärjestelmä. Viranomaiset, joihinka te äsken viittasitte, kritisoivat sitä järjestelmää, joka meillä on nykypäivänä. Jos me katsomme näitä lausuntoja, niin noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä. Minkä takia? Sen takia, että ne ymmärtävät, että kyseessä ovat pääomat. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää saada Suomeen lisää investointeja, pääomaa. Jos meillä ei ole hallintarekisterijärjestelmää ja raha liikkuu vapaasti Euroopan unionin alueella, se tarkoittaa sitä, että raha virtaa ulospäin.

Annan tästä esimerkin. Jos suomalainen pieni ja keskisuuri pankkiiriliike perustetaan, ei ole enää mitään järkeä panostaa suomalaisiin investointeihin, suomalaisiin osakkeisiin ja suomalaisiin arvopapereihin. Minkä takia? Sen takia, että kustannukset ovat kerta kaikkiaan liian korkeat. Sen takia, että se ei ole suomalainen yritys vaan belgialainen monopoli, joka ei tuota minkäännäköistä kilpailua vaan toimii täällä monopolina. (Puhemies koputtaa) Ymmärrän, että te olette tukeutunut tiettyihin lehtitietoihin, mutta voimme myös käydä yksityiskohdat läpi.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän asian käsittely hallituksessa on kesken, ja siinä on relevanttia katsoa asioita monelta eri kantilta. Olen erittäin iloinen siitä, että edustaja Arhinmäestä on tullut poliisin ystävä. (Naurua) Se on aivan erinomainen uutinen. Se on aivan erinomainen uutinen, että edustaja Arhinmäki tukeutuu poliisin, on verottajan ystävä ja myös valtakunnansyyttäjän ystävä. Tämän teidän näkemyksenne myöskin poliisin ystävänä tietenkin otan ilolla vastaan.

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi eilen esitetyssä vasemmiston vaihtoehtobudjetissa esitetään nimenomaan lisää määrärahoja poliiseille, verottajalle, syyttäjälle harmaan talouden vastaiseen toimintaan. Niin olemme esittäneet aikaisemminkin. Harmaa talous on yhteiskunnassa syöpä, joka syö rehellisten yrittäjien mahdollisuutta toimia, se syö hyvinvointivaltiota.

Arvoisa rouva puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Hallintarekistereitä käytetään nykyäänkin, mutta se on laitonta. Hallituksen esitys tekisi lailliseksi omaisuuden piilottamisen. Täytyy sanoa, että kyllä te, valtiovarainministeri Stubb, olette Finanssialan Keskusliiton lasien läpi lukenut näitä lausuntoja, jos todella olette sitä mieltä, että kaikki nämä viranomaiset kannattavat sitä, että jatkossa saisi entistä helpommin ja laillisesti piilottaa omaisuutta.

Mitä tulee belgialaiseen monopoliyhtiöön, ei mikään anna siihen automaattista monopolia. Voimme perustaa tänne myös suomalaisia vastaavia yrityksiä. (Puhemies koputtaa) Tämä synnytettiin itse asiassa sillä, että suomalaiset pankit myivät toimintansa tälle monopoliyhtiölle.

Arvoisa rouva puhemies! Sehän on ilman muuta selvää, että se on Suomessa laitonta. Mutta se, mitä me pyrimme nyt tekemään, on sellaisen järjestelmän rakentaminen, joka olisi nykytilaa avoimempi. Sen takia, kun tämä on ollut kahdella lausuntokierroksella, olemme pyrkineet tekemään sellaisia muutoksia, jotka edesauttavat sitä avoimuutta. On noin 1,3 miljoonaa suoraa tiliä, joidenka kautta suomalaiset tänä päivänä sijoittavat. Niiden sisällä on noin 100 tiliä, joissa on päivittäistä liikennettä.

On olemassa kuusi maata, joilla ei ole hallintarekisterijärjestelmää Euroopan unionin sisällä. Ne ovat Bulgaria, Romania, Kypros, Kreikka, Suomi ja Slovenia. Nyt me pyrimme pääsemään siihen valtavirtaan, kuten esimerkiksi Ruotsi, jossa tämä järjestelmä olisi. Ruotsissa on paljon sellaisia malleja, joissa avoimuutta lisätään, esimerkiksi se, että julkisuuden henkilö tai vastuussa oleva henkilö joutuu ilmoittamaan siitä, että hän on hallintarekisterissä. Olemme myös tehneet PRH:n kanssa sellaisen järjestelmän, että voidaan seurata näiden tilien toimintaa. Kyllä tällä on pyrkimyksenä lisätä avoimuutta.

Arvoisa rouva puhemies! On todellakin syytä arvioida tätä hallintarekisteriä vielä uudelleen. (Vasemmistoliiton ryhmästä: No niin!) Moni miettii, että jos hallintarekisteriä ei tehdä veronkierron estämiseksi, niin onko siihen joku este, että veroviranomaisille tulisi automaattinen mahdollisuus vertailutietojen tarkastuksiin näihin pankkeihin. Silloinhan tieto olisi todellakin avointa ja tavallaan niihin virheellisyyksiin päästäisiin kiinni välittömästi eikä sen jälkeen, kun tavallaan siitä ei ole enää mitään hyötyä.

Arvoisa rouva puhemies! Me otamme vastaan kaikki ehdotukset, jotka lisäävät avoimuutta. Mutta tässä on syytä katsoa sitä isoa kuvaa ja perustaa, minkä takia pyrimme tämän tekemään. Jokainen meistä haluaa lisää investointeja Suomeen. Jokainen meistä haluaa lisää pääomaa Suomeen. Mutta jos Suomessa ei ole sellainen järjestelmä, joka lisää pääoman vapaata liikkumista, me muodostumme pääoman takapajulaksi. Jos me emme vie hallintarekisteriä eteenpäin, voin taata sen, että Suomesta hupenee kasvu, Suomesta hupenee pääoma ja Suomesta hupenevat valitettavasti työpaikat. (Paavo Arhinmäki: Jaaha, vai niin!)

Arvoisa puhemies! Muistutan, että ennusteiden mukaan ensi keväänä ovat tulossa tämän vuosituhannen suurimmat osingonjakojuhlat. Elikkä kyllä sitä pääomaakin tuntuu olevan.

Valtiovarainministeri Stubb, totesitte, että 90 prosenttia lausunnonantajista on itse asiassa ymmärtänyt, mistä on kysymys, ja pitää tätä hyvänä. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että teidän oma vero-osastonne ei ole asiantunteva eikä ymmärrä tätä kysymystä. Minä valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenenä, kun ministeri Soini totesi näistä ystävyyksistä, olen sitä mieltä, että vero-osaston kanssa pitää olla ystävä, ja minä luotan vero-osaston asiantuntemukseen. Tämä on aikamoinen epäluottamuskysymys teidän oman ministeriönne yhtä keskeistä pääosastoa kohtaan, jos toteatte, että 90 prosenttia on ymmärtänyt tämän esityksen ja 10 prosenttia, joka on suhtautunut kriittisesti, ei ole ymmärtänyt.

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä ymmärsin tulkintanne väärin, koska tuo ei ollut laisinkaan viestini. Viesti on se, että kun saamme lausuntoja eri viranomaisilta, niin me pyrimme totta kai hakemaan hyviä puolia ja huonoja puolia, kun viemme jotain lainsäädäntöä eteenpäin.

Edelleen haluaisin korostaa sitä, että me pyrimme tekemään kaksi asiaa: ensinnäkin on hallintarekisteri, jonka kautta saamme taattua sen, että Suomeen virtaa lisää pääomaa, ja toiseksi, viimeksi tänään olemme panneet eteenpäin kansainvälisen verojenvaihtotietoasetuksen, jolla pyritään siihen, että vuoteen 2017 mennessä, kun pääoma liikkuu vapaasti, pystymme myös vaihtamaan verotietoja. Valitettavasti tämän hallintarekisterin ympärillä liikkuu nyt niin paljon väärinkäsityksiä, että jossain vaiheessa tekee mieli vain nostaa kädet pystyyn (Vasemmistoliiton ryhmästä: Tee se!) ja todeta, että tälle ei kerta kaikkiaan voi mitään, koska se tahallisten väärinymmärrysten määrä on kerta kaikkiaan käsittämätön. (Paavo Arhinmäki: Vero-osasto tahallaan ymmärtää väärin!)

Arvoisa rouva puhemies! Euroopan unioni on esittämässä direktiiviä, jolla kiellettäisiin muilta kuin viranomaisilta sotilasasetta muistuttavien automaatti- ja kerta-automaattiaseiden hallussapito. Reserviläiset ovat maanpuolustuksemme selkäranka ja kulmakivi. Vapaaehtoiset reserviläiset harjoittelevat vuosittain johdetuissa harjoituksissa noin 19 000 vuorokautta omilla aseillaan ja omilla patruunoillaan, puhumattakaan niistä harjoituksista, joita he tekevät vapaa-ajallaan tämän johdetun koulutustoiminnan ulkopuolella. Jos EU-direktiivi toteutuu, kerätään reserviläistemme sotilasasetta muistuttavat kerta-automaattiaseet pois, ja näin ollen heidän harjoittelunsa on lähes mahdotonta. Tällä on vaikutusta myös maanpuolustuskykyyn.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn arvoisalta puolustusministeriltä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen suomalaisten reserviläisten aktiivisen ampumaharrastusmahdollisuuden myös tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus pitää ongelmallisena tätä asedirektiivin muutosehdotusta nimenomaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta. Tässä on vaarassa mennä lapsi pesuveden mukana.

Komissiossa ei ymmärretä Suomen maanpuolustuksen mallia. Se perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja sitä kautta reserviin, josta muodostetaan sodanajan joukot, kun taas pitkälti muilla EU-mailla on ammattiarmeijat, joten on erityisen tärkeää, että meillä reservillä on mahdollisuus omaehtoisesti harjoitella, suorittaa ampumaharjoittelua. Hallitus pyrkii vaikuttamaan asedirektiiviin. Komission toimivaltaan ei kuulu Suomen puolustusratkaisuun puuttuminen.

Arvoisa puhemies! Tämä asedirektiivi oli esillä sisä- ja oikeusministereiden neuvostossa viime viikolla osana EU:n terrorisminvastaista pakettia. Tässä yhteydessä asedirektiiviä sinänsä tuetaan, mutta tähän yhteen kyseiseen kohtaan, josta ministeri Niinistö ansiokkaasti puhui, jätin Suomen nimissä varauksen, eli me haluamme tästä maanpuolustuksellisesta näkökulmasta, joka on meille tärkeä, vielä jatkovalmistelussa löytää Suomelle poikkeuksen, jolla tämä tärkeä reserviläistoiminta ja reserviläisaseena käytetty kivääri voidaan jatkossakin pitää meidän valikoimassamme.

Koko tähän asedirektiivin säätämiseen Euroopassa liittyy vahvasti se ilmapiiri, joka Euroopassa Pariisin iskujen jälkeen vallitsee. Meillä Suomessa tämä on poikkeus, ja meidän täytyy se saada Euroopassa ymmärrettyä, että se on nimenomaan maanpuolustuksellinen asia. Muuten Euroopan maat ovat hyvin voimakkaassa rintamassa vaatimassa tätä asedirektiiviä eteenpäin. Meidän pitää tehdä hyvää yhteistyötä ministeri Niinistön kanssa, jotta pystymme tässä tätä Suomen kansalliseen turvallisuuteen liittyvää asiaa hoitamaan.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä samainen direktiivi huolettaa myös metsästäjäpiireissä, koska on ilmeistä, että jos EU nyt saa tahtonsa läpi, niin myös monen metsästäjän arki saattaa muuttua tämän myötä. Onko tämä asia, joka on hallituksessa tiedossa, ja millä tavalla pyritte tähän vaikuttamaan?

Yleisellä tasolla on todettava, että tällä hetkellä olisi tarpeita nähdä se metsä puilta ja miettiä, missä yhteyksissä on järkevää, että EU puuttuu tähän lainsäädäntöön, ja missä yhteydessä on sitten järkevämpää, että hoidetaan kansallisesti. On aivan selvää, että tässä EU on nyt menossa semmoiselle alueelle, jossa EU:n kompetenssi ei riitä ymmärtämään eri maiden käytäntöjä. On myös selvää, että tässä ehkä etsitään enemmänkin symbolitekoja kuin varsinaisia järkeviä tekoja, joilla voidaan estää tämmöisiä hirmutekoja, mitä nähtiin Pariisissa. Tosiaan toivoisin, että tässä hallitus pitää hyvää, järkevää linjaa ja pyrkii puuttumaan niihin ongelmiin, joita meillä oikeasti on ja jotka ovat hyvin traagisia.

Arvoisa puhemies! Sen direktiivin valmistelun yhteydessä on jo pystytty vaikuttamaan siihen, että niin sanotut tavanomaisemmat metsästyskiväärit tai ampumaurheilussa käytettävät kiväärit ja aseet eivät ole niin sanotusti maalitauluna tässä. Ja kuten todettua, hallitus tulee tekemään tässä kaikkensa, että tämä maanpuolustuksellinen kysymys tulee hoitoon. Edelleen haluan — jotta kuvaan sitä tunnelmaa — vain todeta sen, että useissa puheenvuoroissa neuvostossa tuotiin esille, että Pariisin iskussa käytetyistä aseista suuri osa oli deaktivoituja aseita, jotka oli otettu uudelleen käyttöön. Tämä taustaksi siksi, jotta ymmärretään, miksi keskisen Euroopan maat, ja itse asiassa laajalla rintamalla maat, ajavat tätä asedirektiiviä tällä hetkellä erittäin voimakkaasti eteenpäin. Se luo meille omat haasteemme tähän meidän vaikuttamiseen.

Arvoisa puhemies! Kuten todettu, vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön osallistumisella on erittäin tärkeä tehtävä Suomen puolustusvalmiuden ylläpitämisen kannalta. Reserviläistaitojen ylläpitämistä tehdään myös monella muulla yhteiskunnan alueella kuin Puolustusvoimien piirissä tapahtuvissa harjoituksissa. Esimerkiksi metsästyksellä on tärkeä reserviläistaitoja tukeva rooli. Kysynkin nyt puolustusministeriltä: miten hallitus aikoo turvata, että puolustusvalmiutemme ylläpitäminen otetaan huomioon eri lainsäädäntöjen valmistelutyössä silloin, kun laki koskee välillisesti vapaaehtoisen maanpuolustustyön edellytyksiä?

Arvoisa rouva puhemies! Tällä asedirektiivin uudistamisella näissä Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa tavoitellaan tietenkin hyviä asioita, laittoman asekaupan, rikollisuuden ja terrorismin estämistä. Mutta samalla se tosiaan, niin kuin edustaja Koski totesi, haittaisi vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Ja valppaanahan tässä pitää olla — meillä on hyvä yhteistyö sisäministeri Orpon kanssa tässä asiassa. Ja samalla tavalla pitää suhtautua muihinkin EU:n kautta tuleviin asioihin, terveellä kriittisyydellä ja talonpoikaisjärjellä.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän keskustelun reserviläistoiminnasta ja metsästyksestä, mutta ymmärtääkseni tässä asedirektiivissä on kaksi isoa kysymystä.

Toinen on se deaktivointi ja toinen nettikauppa, joissa Euroopan tasolla eri maat yhä edelleen toimivat eri tavoin. Tämä on varmaankin se huoli: että eri tavoin toimintakyvyttömäksi tehdyt aseet on toisissa maissa helpompi ottaa sitten uudelleen käyttöön kuin toisissa maissa toimintakyvyttömäksi tehdyt aseet. Minkälainen keskustelu siellä on käyty näistä yhtenäisistä käytännöistä, niin että niitä ei todellakaan olisi mahdollisuutta ottaa käyttöön, vaikka ne nettikaupasta lähetettäisiin palasina ja koottaisiin uudelleen?

Toinen on myöskin tietysti tullien resurssit valvoa tätä nettikauppaa ja niitten rekisteröitymistä sitten nettikaupan kautta ostetuista aseista.

Arvoisa puhemies! Direktiivin keskeisiä tavoitteita ovat juuri nämä edustaja Paateron mainitsemat asiat: se, millä pystymme estämään laittomien aseiden päätymisen ylipäänsä markkinoille ja saamme markkinat kuriin, saamme samanlaisen sääntelyn eri Euroopan maihin. Nämä ovat niitä hyviä tavoitteita, joita Suomen on helppo kannattaa ja suurin osa asedirektiivistä onkin kannatettavaa. Mutta sitten meillä on tämä kansallinen kysymys, jota meidän pitää vaalia tässä samassa yhteydessä.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkaisin siitä, mihin edustaja Paaterokin jäi eli näihin kysymyksiin, jotka direktiivissä ovat hyödyllisiä mahdollisesti koko Euroopan unionille eli nettikaupan porsaanreikien tukkiminen ja yhteiset deaktivointikäytännöt sekä tulevaisuudessa 3D-tulostettuihin aseisiin liittyvät kysymykset.

Kuitenkin tilanne näyttää siltä, että nyt terrorismin torjunnan näkökulmasta EU-maiden enemmistö vaikuttaa olevan vielä tätäkin tiukemman asedirektiivin kannalla. Kysyisinkin nyt hallitukselta, miten arvioitte tällä hetkellä Suomen aseman eli onko Suomi tavoitteineen tässä kysymyksessä yksin ja onko esimerkiksi nettikaupan kokonaiskielto menossa läpi, mikä olisi pitkien etäisyyksien Suomessa varmasti ongelma esimerkiksi metsästysharrastajille.

Arvoisa puhemies! Mielestäni EU-rintama sen luonnoksen puolesta, jonka komissio toimitti, oli hyvin yhtenäinen. Suomen osalta kyse on nimenomaan vielä kerran tästä maanpuolustukseen liittyvästä poikkeuksesta ja sen neuvotteluista. Siinä me olemme yksin, koska meillä on hyvin poikkeuksellinen järjestelmä. Me olemme poikkeuksellinen maa siinä mielessä, ja se asia pitää hoitaa meidän.

Mutta suurimmalta osaltaan me olemme — joitakin yksityiskohtia täytyy tarkastella vielä — hyvin samassa rintamassa muuten Euroopan maiden kanssa tässä asedirektiivissä, joka siis kiristää aselainsäädäntöä Euroopassa. Täytyy koko ajan muistaa se, että Suomessa on hyvin valvottu järjestelmä, hyvin toimiva järjestelmä, jossa viranomaiset poliisin johdolla huolehtivat siitä, että aseet on hyvin rekisteröity. Niitä saavat ne ihmiset, joilla on siihen oikeus ja edellytykset, ja sitä kautta Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla.