Suullinen kysymys Postin henkilöstöpolitiikasta (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys eläinsuojelusta (Emma Kari vihr) | Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys Suomenlahden tilasta (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kysymys turvapaikanhakijoista (Juho Eerola ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Posti on meillä hyvin hoidettu ja kansainvälisestikin tunnustettu. Hyvin hoidettu postipalvelu on erittäin tärkeä julkinen palvelu. Siellä on ihmisiä, jotka tekevät ammattitaitoisesti työnsä. Postin työntekijät ovat usein pienipalkkaisia, mutta erittäin sitoutuneita vaativaan työhönsä, he tekevät todella arvokasta työtä. Heidän ansiostaan me kaikki saamme pakettimme, kirjeemme ja korttimme aina ajoissa perille. Viime päivinä onkin tuntunut uskomattomalta, että olemme saaneet lukea lehdistä, että työnantaja ajaa jopa 30 prosentin palkanalennuksia näille ahkerille työntekijöille, sen lisäksi laillista työtaistelua varten värvää rikkurityövoimaa ja vielä kaiken lisäksi laittaa nämä ahkerat työntekijät kouluttamaan näitä rikkureita. Ei valtionyhtiö voi näyttää tällaista esimerkkiä henkilöstöpolitiikasta.

Arvoisa pääministeri, te vastaatte omistajaohjauksesta: oletteko te ollut tietoinen näistä toimista ja hyväksyttekö ne?

Puhemies Maria Lohela

Nyt on kysymyksen aika.

Arvoisa puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa, että postiala on merkittävässä murroksessa ja että siellä olevat työntekijät ovat joutuneet sopeutumaan alan murrokseen ja ovat siinä tehneet erinomaisen hyvää työtä. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä. Postin kirjemäärä laskee, ja toisaalta alalle tulee toimijoita, toisaalta siellä on myöskin sitten uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita. Postilla on hyvä yhteys jokaiseen kotiin, ja sitä kautta siellä on myöskin uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tällä hetkellä siellä on, niin kuin kysyjä hyvin tietää, tilanne, jossa sopimusneuvottelut ovat auki ja sopimukseen ei vielä ole päästy. Tässä tilanteessa omistajaohjauksen viesti on totta kai se, että kaikkia sopimuksia ja hyviä työnantajakäytäntöjä täytyy noudattaa ja pyrkiä mahdollisimman nopeasti hyvään sopimukseen.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin siis nyt ne toimenpiteet, joita siellä työnantaja ajaa, saattavat tarkoittaa sanomalehden jakajalle, jonka bruttotulot tällä hetkellä ovat kuukaudessa 1 000 euroa, jopa 300 euron palkanalennusta — siis niiden palkanalennusten lisäksi, joita te olette olleet näillä pakkolaeilla ajamassa.

Mutta kun nyt sanoitte, että myös Postin pitää noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, niin tiedättekö, että tämä rikkurityövoiman värvääminen on Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksen vastaista? Siinä valtionyhtiö rikkoo törkeästi yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Jos teidän viestinne on se, että Postin pitää noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, niin aiotteko te lopettaa nyt sen, mitä Posti on tekemässä? Yksikään teidän edeltäjistänne ei ole hyväksynyt tällaista toimintaa, ja te olette se taho, joka on halunnut vastuun omistajaohjauksesta, siis myös vastuun Postista itsellenne. Aiotteko tehdä tälle asialle jotain?

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä vastuuta tulee vähän pyytämättäkin erilaisista asioista. Omistajaohjauksen puolesta korostetaan koko ajan, että hyvää työnantajapolitiikkaa, vastuullista politiikkaa, sopimuksia täytyy noudattaa, mutta meidän täytyy myöskin ymmärtää se, että ala on todella suurissa vaikeuksissa ja haasteissa. Olen lähestynyt Postia juuri tässä kysymyksessä, että loukataanko tässä kansainvälisiä sopimuksia, ja olen sieltä työnantajalta saanut vastauksen, että ei loukata. Ja tiedän, että tästä on tulkintaerimielisyys. Mutta totta kai työnantajan täytyy noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja kaikkia sopimuksia.

Arvoisa puhemies! Tähän on tietysti helppo jatkaa kysymyksellä: mitä omistajaohjausministeri sitten tekee, että Posti noudattaa kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia velvoitteita? Toinen kysymys on Postin palveluvelvoitteesta. Millä tavalla turvataan postiasetuksen ja postilain kirjain siitä, että Postin palvelut ovat yhtäläisesti saatavilla kaikkialla maailmassa? Nyt on suunniteltu esimerkiksi Joensuun kokoisessa maakuntakeskuksessa niin, että yhtään varsinaista Postin toimipistettä ja varsinaista Postin toimipaikkaa ei sinne jäisi. Miten tämä voi olla mahdollista?

Arvoisa puhemies! Postin palveluvelvoite on edelleenkin voimassa, ja osin tämä syntynyt tilannehan johtuu siitä, että työnantajan täytyy kaikissa tilanteissa pystyä vastaamaan palveluvelvoitteeseen. Tämä postiliikenne on paljolti siirtynyt digitalisoinnin myötä sähköiseen verkostoon. Posti on myöskin aika hyvin vastannut siihen, erilaisiin sähköisiin palveluihin, ja sillä tavalla pystynyt myöskin vastaamaan alan kilpailuun ja hankalaan murrostilanteeseen digitalisoitumalla. Sehän tarkoittaa sitä, että jonkun verran myöskin palvelupisteitä on jouduttu karsimaan, että pystytään vastaamaan tähän kilpailutilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Kyllä tuntuu uskomattomalta, pääministeri Sipilä, teidän vastauksenne. Te olette siis hyväksymässä, olette hyväksyneet valtiotyönantajan edustajana rikkurityövoiman käytön. (Oikealta: No ei nyt sentään!) Sitä ei ole nähty edes yksityisen puolen yrityksissä. Te sanotte, että te olette kysynyt tämän asian perään. Mutta te olette siis hyväksynyt sen, että Posti aktiivisesti värvää rikkureita murtamaan mahdollista tulevaa, täysin laillista lakkoa. Tämä on kyllä kova ilmoitus teiltä.

Työreformi alkaa näyttää aika julmat kasvonsa työntekijöiden kannalta. Teillä on nämä pakkolakipaketit, sairausajan palkat, teillä on puuttuminen lomiin, teillä on puuttuminen työntekijöiden palkkaetuihin. Tämä on kova linja, mitä te edustatte. Valtiotyönantaja on samaan aikaan ottanut kuulusteluihin niitä henkilöitä, jotka ovat valtion työsuhteessa, virkasuhteessa ja ovat olleet mielenosoituksessa syyskuussa. Kysynkin uudistusministeri Vehviläiseltä: oletteko te hyväksynyt sen, että valtiotyönantaja uhkaa niitä valtion virkamiehiä, jotka olivat paikalla Senaatintorilla, varoituksella (Puhemies koputtaa) tai järeämmillä toimilla?

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tähän mielenilmaukseen osallistui erittäin vähän valtiotyönantajan työntekijöitä, hyvin vähäisesti. Minä en ole kuullut siitä, että olisi otettu kuulusteluun tällaisia henkilöitä.

Arvoisa rouva puhemies! Postilla on postilain mukaan määritelty tärkeä yleispalveluvelvoite jakaa postia Suomen koteihin ihan joka puolelle, mutta kilpailun avaaminen on aiheuttanut sen, että markkinoille on tullut paljon kermankuorijoita, jotka jakavat helppoja ja edullisia alueita ja keräävät voitot, ja näin Postin työ vaikeutuu entisestään. Mitä hallitus tekee, jotta Posti voi jatkossakin turvata tämän yleispalveluvelvoitteen? Toisaalta kysyisin myös hallitukselta: mitä hallitus tekee yleisesti turvatakseen valtionyhtiöissä työskentelevien ihmisten työhyvinvoinnin?

Arvoisa puhemies! Postilaissa säädetään Postin yleispalveluvelvoitteesta, ja Postin yleispalveluvelvoite koskee kirjepostia ja peruspalvelua. Postin haaste on siinä, että paketit muun muassa, lehtijakelut, mainontajakelut eivät kuulu yleispalveluvelvoitteeseen eivätkä ole postilain alaista toimintaa. Näin ollen tätä kilpailua tulee maailmalta muilta postitoimijoilta ympäriinsä, ja Postin täytyy siihen kilpailuun vastata, mutta tämä ei ole yleispalvelun piirissä olevaa asiaa.

Arvoisa puhemies! Tässä oli kaksi kysymystä, joista toinen koski henkilöstön hyvinvointia, ja tämä on selvä viesti omistajaohjaukselta, että henkilöstöstä pidetään huolta. Henkilöstö on ilman muuta myöskin valtionyhtiöissä se tärkein voimavara ja johtamisen tärkein tekijä.

Se, että täällä vedetään tällainen johtopäätös, että hyväksyn rikkurityövoiman käytön, kyllä nyt on aika rohkeata suoraviivaisuutta, jos kysyn yhtiöstä, onko rikottu tätä sopimusta vastaan, ja yhtiöstä tulee vastaus, että ei ole rikottu. Asian käsittely on meidän välillämme kesken, mutta tämä on viimeksi saamani vastaus työnantajalta, kun nimenomaan kysyin, rikkooko tämä tehty toimenpide ILO-sopimuksia. Vastaus työnantajalta on ollut, että ei.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilä, tämä ei tullut pyytämättä. Te halusitte ottaa omistajaohjausvastuun itsellenne, niin että on turha kiistää sitä, että tässä tulee enemmän kuin tarpeeksi. Minun täytyy sanoa, että tämä näyttäytyy melko rumalle, se hallitusohjelma ja Postin toimenpiteet ovat samankaltaisia. Pakkolait ja toimenpiteet, mitä Postissa, valtion kokonaan omistamassa yrityksessä, tehdään, ovat järkyttävää luettavaa. Täytyy sanoa, että sen palautteen mukaan, mitä tulee tuolta ihmisiltä, heidän ymmärryksensä ei riitä siihen, kuinka voidaan tehdä näin.

Toisin kuin tässä on esitetty, en halua syyllistää niitä ihmisiä rikkureiksi, jotka ovat alisteisessa asemassa, joita pakotetaan tulemaan sinne koulutukseen kouluttautumaan lakon alaiseen työtehtävään. Mutta kysynkin, pääministeri Sipilä, kuinka te voitte mahdollistaa tällaisen käytännön.

Arvoisa puhemies! Omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä, jota toki teen mielelläni oman toimeni ohella, ainoa viestini tällaisessa tilanteessa — en aio itse mennä sinne neuvotteluihin mukaan, mikä ei varmaankaan olisi soveliastakaan omistajalle — on se, että neuvotelkaa, neuvotelkaa, neuvotelkaa ja sopikaa asia.

Arvoisa rouva puhemies! Postilla on postipalvelulain mukaisesti julkisen palvelun velvoite, niin kuin täällä moni on tuonut esille, ja Postin sivuilla mainostetaan sitä, kuinka Posti kuljettaa pienet ja suuret lähetykset kaikkiin osoitteisiin. Kuitenkin Postin nykyinen tilanne on esimerkki kilpailun avaamisesta, ei toki tämän hallituksen aikana vaan aiemmin, jossa aikoinaan ei pidetty huolta siitä, että kermankuorijat tulisivat osallistumaan sitten tähän haja-asutusalueitten postipalveluitten turvaamiseen. Olisinkin kysynyt asianomaiselta ministeriltä, onko jotain vielä tehtävissä tämän asiantilan parantamiseksi. Nyt näyttää siltä, että kyllä todellakin tiettyihin palveluihin löytyy sitä tarjontaa ulkomailta ja verovaroja ei kerry näistä, voisi sanoa, hyvistä markkinoista Suomeen. Olisiko tälle tilanteelle vielä jotakin tässä tehtävissä?

Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että Postin peruspalvelu- tai yleispalveluvelvoite sisältää ainoastaan kirjeitä, ja kirjeiden lähettäminen on jäänyt valitettavan alhaiseksi. Kysymys onkin siitä, miten voimme mahdollistaa Postille parempaa, kannattavaa toimintaa, jotta se pystyisi sitoutumaan toimimaan laajasti ja koko Suomea palvelevasti. Tästä on hyvin paljon myöskin tässä tämänhetkisessä Postin tilanteessa kysymys. Meidän pohdintamme nyt sitten, kun postilakia joudutaan uudistamaan ja katsomaan läpi ensi kevään aikana, on pohtia sitä, millä tavalla me voimme mahdollistaa Postille kirjeiden toimittamisen siten, että se laskee heidän velvoitekustannuksiaan ja samalla mahdollistaa paremmin kilpailukykyisen palvelun ympäri Suomea. Vaikka postikonttoreita on lakkautettu, mikä on yhtiön omaa päätöstä, on samalla pystytetty erilaisia mekanismeja, kioskeja, R-kioskien kanssa on tehty sopimuksia, päivittäistavarakaupan, jotta postin palvelu kuitenkin paranisi.

Puhemies Maria Lohela

Vielä tähän aiheeseen edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, fakta on nyt kuitenkin se, että näistä teidän täällä kertomistanne toiveista huolimatta tämä toiminta koko ajan jatkuu siellä Postissa, ja se jatkuu juuri niin kauan kuin te annatte sen tapahtua. Muistutan vielä kerran: te olette Postista ja muista valtionyhtiöistä vastaava ministeri ja te itse halusitte tämän vallan itsellenne. Ja kun te sanotte, että neuvotelkaa, niin eihän nyt sillä, mitä Posti tekee tällä rikkurityövoiman värväyksellä, varauduta neuvotteluun, vaan sillähän varaudutaan työtaisteluun. Ilmeisesti perussuomalaiset hyväksyvät tämänkin, kaikkien pakkolakien ja yleissitovuuden murtamisten ja työttömyysturvan leikkauksen ohella.

Arvoisa pääministeri, kentältä on tullut huolia siitä, ettei tällä nyt varauduta vain siihen, että työntekijöiden kustannuksella, polkemalla palkkoja te valmistelette Postia myyntikuntoon. (Puhemies koputtaa) Onko Posti ensi keväänä teidän myyntilistallanne?

Arvoisa puhemies! Kysymys oli siis, että valmistellaanko Postia myyntikuntoon henkilöstön palkkoja polkemalla. Vastaus on, että ei.

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme viime viikolla joutuneet näkemään aika kylmäävää materiaalia suomalaisilta eläintiloilta ja teurastamoilta, mistä ilmenee aika törkeää välinpitämättömyyttä ja julmuutta eläinten kohtelussa. Te, ministeri Tiilikainen, olette kertonut olevanne järkyttynyt tästä kuvamateriaalista. Meille on kuitenkin oleellista kuulla, miten te aiotte puuttua eläinten huonoon kohteluun. On tärkeää, että ministeri puuttuu asiaan yhdessä vastuuviranomaisen kanssa ja käy läpi kaikki esille tulleet tapaukset. Vaikuttaa aika selvältä, että alan omavalvonta ei toimi. Kysyisinkin ministeri Tiilikaiselta: Miten hallitus aikoo parantaa eläintilojen ja teurastamoitten valvontaa, jotta vastaavia kuvia ja väärinkäytöksiä ei jouduta enää näkemään? Aiotaanko teurastamoilta edellyttää jatkuvaa kameravalvontaa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eläimet ansaitsevat hyvän kohtelun niin elämänsä aikana kuin myös teurastuksen aikana, ja tarpeettoman tuskan ja kivun tuottaminen on yksiselitteisesti laissa kielletty. On viranomaisten tehtävä selvittää nuo tapahtumat, mitä on nähty erilaisilla kuvatuilla materiaaleilla, ja jos lakia on rikottu, kyseessä on myös poliisiasia. Tähän olen asianomaisia viranomaisia velvoittanut, kuten myös laki asiaa edellyttää.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Koko Suomen eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa aika kiireellä, mutta te, ministeri Tiilikainen, olette päättänyt lakkauttaa tämän työn alkaessa eläinsuojeluasiamiehen viran. Tämä on herättänyt aika suurta huolta siitä, mihin tämä koko uudistus on menossa. Eläinten olojen pitäisi kuitenkin tämän lakiuudistuksen aikana parantua, koska meidän ihmisten tehtävä on pitää huolta niistä, jotka eivät pysty itse puolustamaan itseään. Eläinten hyvä kohtelu on kuitenkin myös suomalaisen ruuantuotannon etu. Sen takia minä kysyisinkin vielä ministeriltä: Aiotteko te perua teidän päätöksenne lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen virka? Onko eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa nyt tavoitteena eläinten olojen parantaminen,  ja aiotaanko siinä puuttua eläintenpidon isoimpiin epäkohtiin, kuten esimerkiksi porsimishäkkeihin, eläinten nupoutukseen ja kastrointiin ilman kivunlievitystä?

Arvoisa puhemies! Tuo eläinsuojelulain kokonaisuudistus, joka on tekeillä ja jota valmistelee työryhmä, jonka toimeksianto kestää tämän vuoden loppuun, valmistelee juuri sitä, miten eläinten hyvinvointia voidaan parantaa ja eläinsuojelun valvontaa tehostaa. Nämä ovat niitä toimeksiantoja, mitä kyseiselle työryhmälle on annettu. Ja kun työryhmä esityksensä luovuttaa, alkaa normaali lainvalmistelu ensi vuoden aikana, siten että meillä olisi käytettävissä uusi eläinsuojelulaki vuoden 2017 alusta alkaen.

Mitä tulee näihin yksityiskohtiin lain sisällöstä ja sen toimeenpanosta tarkemmin eläinkohtaisilla asetuksilla, se on sitä tulevaa työtä ja tärkeää sellaista, mutta sen sijaan en hyväksy väitettänne, että olisin lakkauttanut eläinsuojeluasiamiehen tehtävän, jonka te olitte ainoastaan kahden vuoden määräajaksi perustamassa: tuo määräaika kului loppuun, ja valtiontalouden säästöjen takia on erittäin monia tehtäviä (Puhemies koputtaa) tärkeissä asioissa jouduttu lakkauttamaan. Jos eduskunta haluaa eläinsuojeluasiamiehen virkaan (Puhemies: Aika!) lisätä rahan budjettikäsittelyn yhteydessä, otan (Puhemies koputtaa) mielihyvin sen vastaan.

Arvoisa puhemies! Suomalaisilla eläintiloilla eläimiä hoidetaan pääosin hyvin. Mutta nyt eläinsuojelulakia uudistetaan, vanha on 20 vuoden takaa. On tärkeää, että siitä tulee hyvä, parempi kuin edellinen, myös eläinten kannalta. Sen takia sitä tehdään.

Viimeaikaiset tapahtumat, mitä olemme nähneet televisiossa dokumentteina, välähdyksinä, ovat olleet karmeita ja vakavia rikkomuksia eläimiä kohtaan. Suomessa muun muassa koirien koulutuksessa käytetään sähköpantoja ja kuristuspantoja. Ruotsissa ei käytetä. On paljon eläimiä kohtaan tehtäviä hyvin vaikeita ja törkeitäkin asioita, mitkä täytyy nyt uudistaa ja tehdä eläinten kohdalla paremmiksi. Ollaanko tosiaan vakavasti eläimiä ajattelemassa, kun tätä uudistusta tehdään, ja ollaanko esimerkiksi nämä sähköpannat mahdollisesti poistamassa?

Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja eläinsuojeluvalvonnan varmistaminen ovat tuon lainsäädännön suuria tehtäviä. Yksityiskohtia on paljon. Niihin kuuluvat eläinten pitopaikka, hoito, kohtelu, eläinjalostus, eläinkilpailut, kaikki tämänkaltainen, ja on turha yrittää ministerin ottaa vielä yksityiskohtiin kantaa.

Tätä eläinsuojelulain uudistusta tehdään laajassa työryhmässä, ja esimerkiksi tällä viikolla tapasin eläinsuojelujärjestöjä, joitten näkemyksiä kuulin liittyen tähän eläinsuojelulain valmisteluun. Työryhmä tekee työnsä, sen jälkeen alkaa lainsäädäntö.

Arvoisa rouva puhemies! On todella valitettavaa, että tämän hallituksen hyvin kylmä linja näkyy myös eläinsuojelussa. (Naurua oikealta) Toisin kuin aiemmin, tässä hallitusohjelmassa ei mainita sanallakaan eläinsuojelua tai eläinten hyvinvointia. Miten se voi sopia tähän aikaan, kun samaan aikaan näemme lisääntyvästi kuvia julkisuudessa hyvin julmasta kohtelusta eläimiä kohtaan esimerkiksi juuri näissä teurastamoissa?

Arvoisa hallitus ja arvoisa ministeri, te olette hallitusohjelmakirjausten mukaan enemmänkin heikentämässä esimerkiksi eläinsuojelurikkomusten rangaistuksia, keventämässä valvontaa ja purkamassa eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä yhteisiä pelisääntöjä. Kuinka ihmeessä teidän linjanne voi olla yhteneväinen siihen tilanteeseen, mistä kansalaiset kantavat kovaa huolta ja kansalaisjärjestöt sanovat, että me olemme menossa eläinsuojelun takapajulaksi?

Te ette vastannut kysymykseen. Teillä on valta, ministeri. Aiotteko esittää eläinsuojeluasiamiehen viran säilyttämistä? Se olisi tässä ajassa erittäin tärkeä teko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, yhtään eläinsuojelua koskevaa lakipykälää tai asetusta ei ole heikennetty, ei ensimmäistäkään. Kaikki ovat edelleen voimassa. Eläinsuojelulakia uudistetaan, työryhmä tekee työtään. Kerroin juuri äsken, milloin tuo aikataulu tulee.

Tuon eläinsuojeluasiamiehen viran, joka on määräaikaisena kahdeksi vuodeksi perustettu ja jonka määräaika kuluu tämän vuoden loppuun mennessä umpeen, seurauksia ja vaikutuksia ja hyödyllisyyttä arvioidaan, ja tuon eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä arvioidaan, onko tämä virka tarpeen vakinaistaa. Kuten äsken sanoin, jos eduskunta haluaa myös tällä väliajalla varmistaa eläinsuojeluasiamiehen toiminnan, eduskunta käyttää budjettivaltaa ja voi palauttaa nuo rahat.

Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että eläinten kaltoinkohtelua ei voida hyväksyä ja siitä, niin kuin ministeri Tiilikainen täällä totesi, viranomaiset asianmukaiset tarkastukset tekevät ja siitä sitten rangaistukset ja sanktiot iskevät ja napsahtavat. Se on ihan päivänselvä asia. Ja niin kuin hän myöskin totesi, yhtään huononnusta, yhtään heikennystä ei olla tehty eikä pidä tehdäkään, se on ihan selvä. (Pia Viitanen: Miten teidän norminpurkutalkoot?)

Tässä on kuitenkin tilanne niin, että jos meillä oma kotieläintuotanto ajetaan tässä maassa ahtaalle, on selvää, että me emme voi millään tavalla kontrolloida, mitä me tuontiruualla täällä saamme aikaan ja minkälaisia kohteluita ne eläimet ovat muualla maailmassa saaneet kohdata. Siksi kysynkin ministeri Tiilikaiselta, mitä ovat ne toimet, joilla me edistämme ja varmistamme sen, että Suomessa eettinen, hyvä eläinten kohtelu, ruuantuotanto voi jatkua kannattavalla tavalla. Ainoa vaihtoehto on se. Muuten me emme tiedä näistä asioista yhtään mitään, hyvät opposition edustajat.

Arvoisa puhemies! Eläinten kaltoinkohtelua ei todellakaan suvaita, ja tuotantoeläimet, niin kuin lemmikkieläimetkin, ansaitsevat hyvän kohtelun. Sitä on pyritty Suomessa varmistamaan kehittämällä eläinsuojelulainsäädäntöä ja kehittämällä muun muassa maatalouden tukijärjestelmää. Viljelijät ovat tarttuneet esimerkiksi eläinten hyvinvointitukeen tai ‑korvaukseen, hakeneet sitä aktiivisesti vapaaehtoisena keinona entisestään mennä lainsäädännön yli tässä eläinsuojelussa.

Suomen eläinsuojelulaki varmistaa myös sen, että meillä kasvatettavat porsaat saavat pitää saparonsa, toisin kuin monissa muissa maissa. Meillä kasvatettava siipikarja saa pitää nokkansa, toisin kuin monissa muissa maissa. Ja meidän täytyy julkisia hankintoja teh-täessä harkita sitä, voiko kilpailutuksessa asettaa vastaavanlaiset hyvän eläinsuojelun tai (Puhemies koputtaa) ympäristönsuojelun vaatimukset hankintojen kriteeriksi.

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka ja myös suomalaisten eläinten hyvä kohtelu ovat meille asioita, joista on pidettävä huolta. Suomalaisen ruuan maine kuluttajien silmissä on elintärkeä koko suomalaiselle maataloudelle, elikkä jos maatalouden hyvinvoinnista halutaan pitää huolta, niin silloin halutaan myös panostaa eläinten kohteluun ja ruuan hyvään laatuun ja ympäristönsuojeluun.

Nyt alkaa tulla semmoinen haaste eteen, että kun hallitus on kirjannut hallitusohjelmassa, että maataloudelle ei aiheuteta yhtään ylimääräisiä kustannuksia, niin herää kysymys, näettekö te eläinten hyvän kohtelun ja ympäristönsuojelun kustannuksina vai pikemminkin mahdollisuuksina nostaa suomalaisen ruuan mainetta ja arvostusta ja sitä, että suomalaiset kuluttajat haluavat ostaa kotimaista ruokaa. Jos ajatellaan kovin vanhanaikaisesti, että eläinten kohtelun parantaminen esimerkiksi lainsäädännössä olisi vain kustannus, niin hallitusohjelman mukaan te ette sitä tee. Mutta jos ajatellaankin modernisti, että kuluttajat odottavat suomalaisilta eettistä tuotantoa ja monet tuottajat sitä haluavat itse tehdä ja haluavat siihen myös (Puhemies koputtaa) valtion tukea, niin miten te näette: oletteko moderni eläinsuojelun ystävä, ruuantuotannon ystävä, vai näettekö te eläinten hyvän kohtelun kustannuksena?

Arvoisa puhemies! Olen, sekä koko hallitus on, moderni eläinsuojelun ystävä, moderni suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon kehittäjä.

Kun esimerkiksi päätimme pääomittaa Maatilatalouden kehittämisrahastoa, voi mikä huuto siitä nousi opposition puolella. Mihin noita rahoja käytetään? Korotetaan eläinten hyvinvointiin tähtäävien investointien tukea hieman, korotetaan uusiutuvan energian tukia hieman, jotta entistä useampi maatila voi lähteä parantamaan eläinsuojelun tasoa ja silti säilyttää sen arvokkaan tehtävänsä: tuottaa ruokaa Suomelle ja maailmalle.

Ensin meidän on varmistettava, että suomalaiset kuluttajat tietävät suomalaisen kotieläintuotannon ja maatalouden tason ja ovat valmiita siitä maksamaan enemmän kuin mitä maksavat ne tuotteet, joita ei näin korkeilla standardeilla tuoteta, ja jos tämä vielä tuo meille vientimahdollisuuksia, esimerkiksi vielä korkeamman luomutuotannon (Puhemies: Aika!) tasolla, niin hyvä vain.

Arvoisa puhemies! Eilen kuultiin oikein ilahduttavia uutisia siitä, kuinka hallitus on ottanut huomioon vasemmistoliiton, kansalaisyhteiskunnan ja muun opposition esittämää kritiikkiä ja päättänyt vetää pois esityksensä veronkiertäjien armahduslaista eli esityksen tehokkaasta katumisesta. Samalla hallitus on perumassa osan harmaan talouden torjuntaan kohdistuvista leikkauksista.

Mutta, arvoisa pääministeri, miksi lopettaa siihen? Miksi hallitus aikoo kuitenkin jatkaa veronkiertoa ja rahanpesua helpottavan hallintarekisterin valmistelua siitä huolimatta, että lainvalvojat yksimielisesti ovat tyrmänneet tämän hankkeen?

Arvoisa puhemies! Tämä hallintarekisteriasia on ollut lausuntokierroksella, ja näiltä asianomaisilta tahoilta on saatu ja odotamme lausuntoja. Kun nämä lausunnot ovat meidän tiedossamme, sen jälkeen hallitus ja valtiovarainministeri harkitsevat asian jatkoa: muutetaanko jotain, viedäänkö se sellaisenaan eteenpäin vai mikä on — ihan normaalin lainsäädäntöjärjestyksen vaiheen jälkeinen seuraava vaihe. Lausunnot tutkitaan totta kai nyt erittäin huolella.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Mielestäni päätös jatkaa tämän hankkeen valmistelua osoittaa kuitenkin, että hallitus ei ole johdonmukainen toimissaan harmaata taloutta ja veronkiertoa vastaan, ja juuri johdonmukaisuus on tämän toiminnan näkökulmasta kaikista keskeisintä. Harmaan talouden torjunnan suhteen on siis erittäin tärkeää, että toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.

Vuodesta 96 valtioneuvoston päätöksellä annetut harmaan talouden torjuntaohjelmat ovat olleet aivan keskeisessä roolissa tässä työssä. Haluankin nyt kysyä, aikooko hallitus näiden määrärahojen palauttamisen lisäksi siis myös jatkaa näitä harmaan talouden torjuntaohjelmia entiseen tapaan.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Andersson kiinnittää huomiota erittäin tärkeään kysymykseen, itse asiassa meillä oli tarkastusvaliokunnassa hyvä keskustelu tästä eilen. Nythän me olemme tilanteessa, jossa harmaan talouden ohjelmia on toistaiseksi ollut muistaakseni kuusi ja vuodesta 1996 saakka. Me tulemme käsittelemään tätä kokonaisuutta 17.11. talouspoliittisessa valiokunnassa ja miettimään, millä tavalla me voimme viedä tätä kokonaisuutta eteenpäin. Minkä takia se on tärkeä: sen takia, että harmaan talouden toiminta on usein rikollista, ja sen takia, että me menetämme sillä potentiaalisesti 4—6 miljardia euroa verotuloja. Me tulemme katsomaan tätä kokonaisuutena ja miettimään, kannattaako pitää määräaikaisia ohjelmia vai tehdä joku pidempiaikainen toimintasuunnitelma. Tämäkin oli muuten yksi syy sille, minkä takia me palautimme ne rahat talousrikolliseen toimintaan keskittyvään etenemiseen. Tämä on vaikea kokonaisuus, mutta me mietimme tätä seitsemättä ohjelmaa.

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on erittäin hieno asia, että hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät päättivät yhdessä siitä, että ne määrärahat, joita tarvitaan lisää poliisille talousrikollisuuden torjuntaan, löydetään, ja myös siitä, että tämä niin sanotun tehokkaan katumisen laki vedetään täältä pois. Siinähän oli kyseessä punninta siitä, että okei, saadaan ehkä jonkun verran lisää verotuottoja, mutta samalla joudutaan luopumaan keskeisistä rikosoikeudellisista periaatteista. Ja oli mielestäni hyvä asia, että tähän ratkaisuun päädyttiin ja tämä laki vedetään pois.

Kun puhutaan harmaasta taloudesta, puhutaan helposti verosuunnittelusta. Ja yksi laillisen verosuunnittelun porsaanreikä tänä päivänä on se, että Portugaliin voi mennä ja olla maksamatta senttiäkään veroa eläkkeestään Suomeen tai Portugaliin. Mitä kuuluu neuvottelulle tämän porsaanreiän tukkimiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli kysymys, jota myös edellinen hallitus hyvin valtiovarainministerien johdolla käsitteli, ja olemme viemässä sitä nyt eteenpäin. Portugalissa on tällä hetkellä tilanne se, että siellä on juuri ollut vaalit ja ollaan muodostamassa uutta hallitusta. Tilanne on itse asiassa Portugalissa tällä hetkellä aika sekava, mutta viranomaistasolla nämä neuvottelut etenevät. Me olemme sanoneet aivan suoraan, että jos tähän vanhaan verosopimukseen ei löydy sellaista ratkaisua, jolla tämä porsaanreikä tukitaan, niin silloin me lakkautamme sen sopimuksen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että systeemiä ei voi enää jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Myös minun mielestäni on erittäin hyvä uutinen, että hallitus on löytänyt keskuudestaan viisautta siihen, että on nyt vetäytynyt näistä esityksistään liittyen tähän tehokkaan katumisen lakiin, eli niin sanottuun armahduslakiin veronkiertäjille, ja toisaalta on myös nyt perumassa niitä säästöesityksiä, mitä se teki harmaan talouden torjunnan määrärahoihin. Esimerkiksi meiltä lakivaliokunnasta lähti yksimielisenä, hallitus- ja oppositiopuolueiden rajat ylittävästi, lausunto talousarvioesitykseen siitä, että nämä määrärahat harmaan talouden torjuntaan pitää kokonaisuudessaan saada, koska se on erittäin tärkeä asia.

Mutta haluaisin edelleen palata tähän kysymykseen tästä hallintarekisterilaista. Mitä hallitus aikoo tehdä sille? Aikooko se todella sallia omistusten piilottamisen ulkomaille hallintarekisterien taakse, vai aikooko se myös korjata tämän epäkohdan, mikä sen esityksessä selkeästi on sisällä? Aikooko hallitus vetää myös tämän esityksensä pois?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin lämpimät kiitokset edustaja Marinille noista vuotavista kiitoksista ja onnitteluista hallituksen erinomaisesta toiminnasta näissä kysymyksissä.

Myös hallintarekisterin kohdalla me jatkamme asiantuntijapohjalta, rauhassa, maltilla, ei poukkoilemalla, asioita analysoiden tätä lähes tuhannen sivun lakisäädäntöpakettia, josta olemme juuri saaneet 36 asiantuntijatahon näkemykset. Nyt ehkä yksi väärinymmärrys, edustaja Marin, pitää korjata. Siis tässähän on tarkoitus luoda Suomeen sellainen järjestelmä, jossa esimerkiksi viranomaisilta ei voida piilottaa hallintarekisteritietoja. Me pyrimme yhdistämään tässä kaksi asiaa: yksi on hallintarekisterit, joka on eurooppalainen yleinen käytäntö, tähän liittyy arvopaperikeskusasetus, ja toinen on verotietojen vaihto. Kun nämä kaksi saadaan toimimaan yhteen, niin tietoa on huomattavasti enemmän.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on 90-luvulta asti ollut johdonmukaisin harmaan talouden torjunnan puolestapuhuja, ja olen erittäin iloinen, että hallitus on todella tullut koko opposition ja vasemmistoliiton linjoille tässä asiassa. — Toivottavasti voisi tulla jopa työllisyys- ja talouspolitiikan peruslinjassakin vähitellen järkevämmälle linjalle.

Harmaan talouden torjunta on tulossa yhä kansainvälisemmäksi, ja verotietojen vaihto on etenemässä. Ei riitä, että luodaan puitteet esimerkiksi verotietojen vaihdolle. Se edellyttää myöskin esinnäkin tahtoa, halua ja resursseja esimerkiksi hankkia niitä tietoja muista maista ja sillä tavalla saada piilotettua verotusta näkyviin. Esimerkiksi Ruotsissa on ihan eri resurssit tässä toiminnassa, ja siitä kertoo myös se, että Ruotsi pystyy paljon enemmän kotiuttamaan piilotettua rahaa maailmalta kuin Suomi. Aiotteko turvata, kun suhtaudutte nyt selvästi myönteisemmin kuin aikaisemmin tähän harmaan talouden torjuntaan, (Puhemies koputtaa) myöskin resurssit siihen, että käytännössä pystytään hyödyntämään näitä kaikkia mahdollisuuksia?

Arvoisa rouva puhemies! Jälleen kerran kiitokset noista vuolaista kehuista, jotka hallitus saa vedettyään muun muassa tehokkaan katumisen pois. Nyt pitää vain huomioida se, että tietysti Ruotsissa on olemassa tämä tehokas katuminen ‑järjestelmä, mutta heillä on ehkä vähän erilainen systeemi.

Ehkä tässä on paras kerrata ne hankkeet, joita me tällä hetkellä harmaan talouden suunnassa teemme, koska pidän tätä erittäin tärkeänä kokonaisuutena. Numero 1 on pohdinnat kansallisen tulorekisterin rakentamisesta. Sitä me teemme jatkuvasti. Numero 2 on viranomaistietojen vaihdon kehittäminen, jota me teemme jatkuvasti. Numero 3 on rahanpesulainsäädännön uudistaminen. Ja numero 4, ehkä se kaikista tärkein, on OECD:n piirissä — anteeksi nämä sanahirviöt — BEPS-järjestelmä, jossa on verotietojen vaihto, 15 erilaista toimenpidettä, koska silloin kun pääomat maailmalla liikkuvat vapaasti, on hyvä myös saada verotietojen vaihtoa.

Ja teidän suora kysymyksenne oli, panemmeko lisää rahaa tämäntyyppisen toiminnan kitkemiseen. Vastaus on, että kyllä.

Arvoisa rouva puhemies! On todellakin hieno asia, että hallitus on perumassa näitä harmaan talouden torjuntaan kohdistuvia leikkauksia. Samalla on tärkeää huomata se, että harmaan talouden torjunnassa koko viranomaisketju on huolehdittava lähtien sieltä Verohallinnosta, Tullista, poliisista ja oikeuslaitoksesta. Tiedustelen nyt vielä tarkemmin: Millä tavoin tämä lisämääräraha jakautuu? Miten varmistetaan, että kaikilla viranomaisilla on riittävät resurssit harmaan talouden torjuntaan?

Arvoisa rouva puhemies! Jälleen kerran aloitan kiittämällä oppositiota niistä vuolaista sanoista, joita olette antaneet tämän päätöksen jälkeen. (Välihuutoja)

Eli kyseessä on siis tässä tapauksessa 6,4 miljoonaa euroa, ja tässä tapauksessa ne tulevat jakautumaan varmasti näiden viranomaisten välille. Suurin osa niistä tehdään sisäministeriön sisäisistä siirroista — nyt täytyy muistaa, että mehän lisäsimme vaikkapa sisäiseen turvallisuuteen 50 miljoonaa euroa — mutta sitten joudumme varmasti jossain vaiheessa myös katsomaan lisätalousarvion tai muun kautta, millä tavalla tätä rahaa voi lisätä. Tämä tasapainohan on siinä mielessä hirveän mielenkiintoinen, että me tiedostamme sen, että mitä paremmin kitketään harmaata taloutta, sen enemmän ikään kuin voittoa julkinen talous ja varsinkin valtiontalous tästä saa. Sen takia tämä on tärkeä kokonaisuus, johonka hyvin salikin on huomiota kiinnittänyt.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Orpo vielä täydentää.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän poliisin tekemään harmaan talouden talousrikollisuuden torjuntaan ja tutkintaan täytyy todeta, että missään vaiheessa sitä ei olla oltu lähellekään lopettamassa. Noin 500 poliisimiestä ja -naista tekee tälläkin hetkellä harmaan talouden talousrikollisuuden torjuntaa ja tutkintaa. Tätä lisämäärärahaa, jota edellinen hyvä hallitus oli tälle vuodelle antanut, uhkasi poliisin osalta 6,4 miljoonan euron leikkaus, mutta nyt me olemme — haluan kiittää taas valtiovarainministeriötä siitä — löytämässä ratkaisun siihen, miten me pystymme tämän rahan löytämään. Tämä on tärkeä asia, ja tietysti tässä on varmasti myöskin piiskattu sisäasiainministeriötä siihen, kun on tiukka taloudellinen aika, että minkä verran pystymme sisäisesti tehostamaan toimintaa niin, että tämä toiminta voi jatkua hyvällä tasolla, kuten nytkin. Loppurahoitus tullaan sitten neuvottelemaan valtiovarainministeriön kanssa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Vi fick för cirka en månad sedan läsa i pressen att Ryssland påbörjat ett massivt muddringsprojekt i anslutning till byggandet av en ny hamn utanför S:t Petersburg.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Bronkan sataman ruoppausmassa on noin 28 miljoonaa kuutiometriä eli 165 kertaa enemmän kuin Venäjän ja Saksan Nord Stream ‑putken alta ruopattiin Suomenlahdella. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan mukaan samennus näkyy satelliittikuvissa yli 80 kilometriä leveänä ja 30 kilometriä pitkänä vyöhykkeenä. Satama-alueiden pohjasedimentit sisältävät suuria määriä myrkkyjä ja haitta-aineita, ja ruoppaustyöt saavat nyt nämä haitta-aineet ja myrkyt liikkeelle. Lehdistöstä olemme saaneet myös lukea, että Venäjän ympäristöjärjestöt ovat erittäin huolissaan siitä, miten nämä massat vaikuttavat Itämeren tilaan. Keskustelimme tästä asiasta kuukausi sitten, mutta uuden tiedon valossa kysyn kuitenkin ministeri Tiilikaiselta: onko meillä jo olemassa jonkinlaista arviota siitä, millaisia ympäristövaikutuksia tällä massiivisella ruoppauksella on?

Ämnar Finland nu vidta några åtgräder med anledning av detta muddringsprojekt?

Arvoisa puhemies! Itämeren hyvästä tilasta huolehtiminen on Suomen hallituksen yksi tavoite, ja se toteutuu ainoastaan kansainvälisen yhteistyön kautta, missä Helcomin puitteissa esimerkiksi kaikki Itämeren ympärysmaat tuota yhteistyötä tekevät.

Suomen ympäristökeskuksen Suomen alueella tekemien mittausten mukaan nuo Venäjän Bronkan sataman ympäristössä tapahtuneet laajat ruoppaukset eivät ole näkyneet pitkälle tänne meidän aluevesillemme. Sen sijaan tuo savisen aineksen aiheuttama samentuma on todella satelliittikuvista selvästi nähtävillä. Suomi on pyytänyt Helcom-kokouksen yhteydessä, jossa käsiteltiin juuri ruoppausmassojen läjittämistä, Venäjältä lisätietoa. Olemme myös suoraan ympäristöministeriöstä kääntyneet Venäjän luonnonvaraministe-riön puoleen näitten lisätietojen saamiseksi, ja sieltä on myös vastattu, että he tulevat tarkempia tietoja seuraavassa Helcom-kokouksessa esittämään. Mutta Suomen mittausten mukaan ei vielä ole havaittu mitään vaarallista.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Lehtitietojen mukaan näyttää siltä, että omat ympäristöviranomaiset olivat jossain määrin tietämättömiä tästä asiasta. Miten Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö ympäristöasioissa toimii nyt tällä hetkellä?

Suomen ja Venäjän ja Viron välistä yhteistyötä itse asiassa on juuri tehty tässä Suomenlahden ympärillä, ja se on toiminut viranomaistasoilla hyvin, ja myös näitä ruoppauksen vaikutuksia ja mittaustuloksia on viranomaistasolla vaihdettu. Suomen ja Venäjän välistä ympäristöyhteistyötä on tarpeen tehostaa. Meillä ei ole ollut yli kahteen vuoteen ministeritason tapaamisia. Olen ilmoittanut, että otan myönteisesti vastaan kutsun Barentsin ympäristöneuvostoon, minkä Venäjän ministeri on minulle toimittanut, ja toivon tapaavani Venäjän vastaavan ministerin noin kolmen viikon kuluttua.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, että Suomenlahden asiat täällä puhututtavat. Tässä asiassa toki Bronkan kohdalla maito on ikään kuin jo kaatunut tielle. Meillä on valitettavasti syntymässä ehkä uusi asia, jossa yhteistyön puute Venäjän kanssa aiheuttaa sen, että me emme voi yhteistä Suomenlahtea suojella niin nopeasti kuin muut haluaisivat, nimittäin suurten risteilyalusten käymäläjätevesien päästäminen puhdistamattomina Suomenlahteen. IMOn piirissä ovat muut Itämeren maat nyt hyvässä yhteistyössä myös Suomen kanssa jättämässä aloitetta, että kiellettäisiin vuodesta 2021 lähtien kaikilta aluksilta käymäläjätevesien mereen päästäminen, mutta valitettavasti Venäjä ei toistaiseksi ole suostunut tähän aloitteeseen yhtymään, vaikka myös Pietarin satamassa on erinomaiset uudet puitteet käymäläjätevesien talteenottoon.

Mitä erityisesti ministerit Berner ja Tiilikainen aikovat tehdä, jotta tässäkin poliittisessa tilanteessa voitaisiin vaikuttaa asiaan, kun Venäjällä ei sinänsä pitäisi olla mitään taloudellista intressiä olla yhdessä meidän kanssa laittamassa (Puhemies koputtaa) amerikkalaisia risteilijöitä kuriin? — Kiitos.

Edustaja Mykkänen on harvinaisen oikeassa sekä tässä kysymyksen johdannossa että asettelussa. (Oikealta: Hänhän on aina oikeassa!) Suomi on todellakin toiminut aktiivisesti tämän risteilijöitten jätevesien laskukiellon aikaansaamiseksi. Meillä on myös ryhdytty toimiin. Meillä satamissa on olemassa laitteistot, joihin risteilijät voivat jätevedet purkaa turvallisesti, ja ne sen jälkeen käsitellään asiallisesti. Onneksi tämä on tilanne myös valtaosin koko Itämeren ympärysalueella tai satamissa muuallakin. Senpä takia Itämeren ympärysvaltiot ehdottavat IMOlle, että jätevesien lasku loppuisi kokonaan muutaman vuoden kuluessa. Venäjä ei ole toistaiseksi tähän vaateeseen yhtynyt, mutta käsityksemme mukaan, koska kaikki muut maat siihen ovat yhtyneet, on mahdollista, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO tekisi tällaisen päätöksen kaikkia muita maita ja satamia koskien, jolloin Venäjän mahdollinen vastahanka jäisi vain heidän omaksi vitsauksekseen Suomenlahden pohjukassa.

Arvoisa puhemies! Loppukesän ja syksyn aikana saimme huomata, että kykymme selvitä äkillisesti kasvavasta turvapaikanhakijoitten määrästä oli vajavainen. Onneksi hallitus on korjannut aiempia puutteita. Etenkin Irakin ja Somalian osalta tehty turvallisuusarvion päivittäminen on aivan viime päivinä vähentänyt näistä maista saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää.

Samalla kun olemme hoitaneet Ruotsin kautta tulevaa maahanmuuttovyöryä, on itäiselle rajallemme muodostunut samankaltainen uhka. Perinteisesti Venäjän kautta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pieni, mutta nyt on ilmaantunut viitteitä siitä, että Venäjän rajaviranomaiset päästävät sekä kolmansien maiden kansalaisia että omia kansalaisiaankin aiempaa helpommin länteen turvapaikan hakuun. Venäjältä katsottuna olemme sekä ensimmäinen Schengen-maa että myös ensimmäinen Dublinin sopimuksen piiriin kuuluva valtio. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: miten Suomi on varautunut mahdollisesti jopa kymmeniintuhansiin (Puhemies koputtaa) itärajan yli tuleviin turvapaikanhakijoihin, ja voisiko Norjan viime aikoina tekemistä (Puhemies: Kysymys!) ratkaisuista ottaa mallia?

Arvoisa puhemies! Tämä on ajankohtainen kysymys. Meillä on täysi valmius ja tilannekuva siitä, mikä on itärajan tilanne. Sitä on seurattu koko ajan. Kiitos erinomaisen yhteistyön suomalaisten rajaviranomaisten ja venäläisten rajaviranomaisten kanssa, vuosien pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta määrät Suomeen ovat olleet todella alhaisia. Nyt kieltämättä, kuten edustaja totesi, on ollut tämmöistä niin sanottua tihkumista, muutama per päivä, joka otetaan erittäin vakavasti. Siksi me olemme tiivistäneet yhteydenpitoa Venäjän rajaviranomaisiin, jotta hyvä, vakaa tilanne säilyisi myöskin pohjoisessa. Norjaanhan on Venäjältä tämä virta todella voimakasta, jopa kahtasataa turvapaikanhakijaa per päivä.

Me selvitämme ja tarkkailemme tätä tilannetta koko ajan ja olemme yhteydessä Venäjän rajaviranomaisiin, mutta valmistaudumme myöskin siihen, että jos tulisi äkillinen, laajempi maahanmuutto sitä kautta, niin miten me siihen (Puhemies koputtaa) pystymme silloin vastaamaan.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Eerola nosti tässä kysymyksessään esille erittäin tärkeän asian, ja haluan itsekin kiittää ensimmäisenä hallitusta ja sisäministeri Orpoa niistä toimenpiteistä, joita olette tehneet länsirajalla tämän vaikean turvapaikanhakijatilanteen ratkaisemiseksi.

Kuitenkin nyt on tilanne se, että Venäjä on jollain tasolla merkittävästi muuttanut sitä omaa politiikkaansa ja nyt on päästetty turvapaikanhakijoita läpi Suomeen ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tämä on hyvin poikkeuksellista. Olisinkin kysynyt ulkoministeri Soinilta, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sen suhteen, että tämä rajatilanne itärajalla saadaan normalisoitumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä asia on äärimmäisen tärkeä. Meillä on hyvä keskusteluyhteys sekä Venäjän ulkopoliittiseen johtoon että rajaviranomaisiin, kuten ministeri Orpo tässä kertoi. Ikään kuin mallia ja esimakua olemme tästä saaneet Venäjän ja Norjan välisen turvapaikanhakijoiden siirtymisen kautta. Norjassa muun muassa on alettu keskustelemaan voimakkaasti siitä, että afgaanien — tai keiden tahansa turvapaikanhakijoitten, jotka ovat pysyvästi, pitkäaikaisesti oleskelleet Venäjällä — asiat voidaan ratkaista heti ilman muuta, että näillä ei ole oikeutta turvapaikkaan. Ja tämä periaate on yksi sellainen käyttökelpoinen, jota meidänkin kannattaa tässä miettiä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unioni näyttää olevan aikamoisessa pulassa tämän niin suureksi kasvaneen pakolaisvirran kanssa, ja olemme nähneet viime päivinä kuvia, joissa aitoja rakennetaan maiden välille, ihmiset tarpovat mudassa, eivät saa apua ajoissa — siellä on paljon humanitäärisen avun tarvitsijoita.

Te, pääministeri Sipilä, olette ymmärtääkseni osallistumassa tähän Maltalla pidettävään Vallettan huippukokoukseen, jossa nimenomaan muuttoliikettä Euroopassa käsitellään. Millä mielellä olette sinne kokoukseen lähdössä, ja onko tässä kokouksen valmistelussa mielestänne tullut esiin sellaisia asioita, joilla nämä isot kysymykset saataisiin ratkaistua ja Euroopan unioni tekemään yhteistä politiikkaa tämän pakolaiskriisin osalta?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on Vallettan kokouksen tärkein aihe: keskustella Afrikan maiden kanssa juuri niistä juurisyistä, miksi turvapaikanhakijoita näistä maista lähtee ja mitä me voimme tehdä näille juurisyille. Euroopan unioni on yhdessä päättänyt mittavan rahaston perustamisesta näiden maiden auttamiseksi ja myöskin elinolojen parantamiseksi näillä pakolaisleireillä. Euroopan unionin tavoitteena on saada rahastopäätökset ja rahastot kasaan tähän kokoukseen mennessä. Toivon todella, että näin on myöskin tapahtunut, koska se on tärkein väline siinä, että pystytään auttamaan siellä lähellä ihmisiä, että ei tarvitsisi liikkeelle lähteä.

Arvoisa rouva puhemies! Suojelupoliisi julkisti tällä viikolla kaksi uutta Suomen turvallisuuteen vaikuttavaa arviota. Ministeri Orpo, kerroitte aiemmin tällä viikolla, että Suomeen on turvapaikanhakijoiden joukossa saapunut myös Isisin joukoissa taistelleita. Sinänsähän tämä ei tullut meille yllätyksenä. Puhuimme tästä jo silloin, kun sisäiset siirrot otettiin käyttöön. Turvapaikanhakijoiden räjähdysmäinen kasvu on omiaan kärjistämään myös eri ryhmittymien välistä vastakkainasettelua. Turvallisuusarvion mukaan maahanmuuttoa vastustavien viharikosten uhka on kasvanut, mutta muuttunut tilanne on nostanut esille myös maahanmuuttoa kannattavien joukot. Lisäksi uhkana on mahdollisesti myös maahanmuuttajien keskuudessa olevien ryhmittymien välienselvittely. Viharikoksen tai terrori-iskun uhkaa ei voi enää meilläkään sulkea pois. Sisäministeri Orpo, kysyn teiltä: onko poliisilla ja suojelupoliisilla riittävät resurssit ja keinot terrorismin ennaltaehkäisyyn, ja kuinka sisäministeriö on varautunut (Puhemies koputtaa) eri ryhmittymien välisten konfliktien ennaltaehkäisyyn?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minusta suojelupoliisi teki vastuullista työtä siinä, että he päivittivät turvallisuusarvionsa ja oikeastaan varmaan toteavat sen, minkä suomalaiset pystyvät itsekin aistimaan, että kun on näin suuri, laajamittainen maahanmuutto, niin se aiheuttaa myöskin turvallisuuteen liittyviä uhkia. Suojelupoliisin määrärahoja lisättiin jo tälle vuodelle, samoin poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten, jotta me pystymme vastaamaan turvapaikanhakijoiden suureen määrään ja hallitsemaan sitä. Poliisi on läsnä niillä paikkakunnilla, joihin vastaanottokeskuksia on perustettu. Turvallisuustilannetta kartoitetaan jatkuvasti. Tehdään ennalta ehkäisevää työtä siinä, että pyritään löytämään tapoja lisätä vuoropuhelua maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kanssa. Tehdään siis todella laajalla rintamalla töitä, jotta Suomi pysyy turvallisena maana. Tehdään sitä turvallisuusviranomaisten kesken, kukin omissa rooleissaan, mutta myöskin suomalaiset järjestöt ja yksittäiset kansalaiset tekevät todella arvokasta työtä. (Puhemies koputtaa)

Tämä on erittäin, erittäin laaja kysymys, ja voisin tästä vaikka tunnin puhua, mutta tämä nyt alkuun.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että näitä kysymyksiä käsitellään ennen kaikkea Euroopan laajuisesti. Rajat ovat siinä mielessä yhteisiä. Ja kuten tiedetään, talvi on tulossa, ja tämä varmasti jonkin verran vaikuttaa myös liikkumiseen myös tänne Euroopan suuntaan. On tärkeätä, että puhutaan täällä Venäjän kanssa tehdystä yhteistyöstä, ja siinä mielessä uskon, että rajayhteistyömme Venäjän suhteen on toiminut hyvin. Mutta kysyisin ministeri Orvolta: onko yhtä lailla samanlainen yhteistyö muiden Pohjoismaiden kesken, erityisesti Ruotsiin päin? Vaikka paine nyt varmasti vähenee, niin tarvitsemme edelleen tärkeätä, hyvää yhteistyötä niin Ruotsin kanssa kuin sitten muidenkin Pohjoismaiden kanssa, rakentavaa, hyvää, luotettavaa yhteistyötä.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on erittäin tiivis yhteistyö tällä hetkellä pohjoismaisten viranomaisten ja kollegoiden kesken. Edellispäivänä tapasin Ruotsin turvallisuusministerin. Lisäksi nykyään Suomen aloitteesta meillä on käytäntö, että jokaisessa ministerineuvoston kokouksessa pohjoismaiset maahanmuuttoministerit tapaavat ja keskustellaan tilanteesta. Sen lisäksi ollaan ihan siis viestein yhteydessä, mutta ennen kaikkea meidän viranomaiset saavat ja vaihtavat tietoa keskenään. Meillä on parempi kuva siitä, mikä on Ruotsin turvapaikanhakijoiden tilanne, mikä on tilanne Ruotsissa, jotta pystyisimme ennakoimaan sitä, millainen paine sitten taas Suomeen Tornion kautta suuntautuu. Tämä yhteistyö on aivan ensiarvoista ja tärkeää.

Mutta se ei riitä, että Pohjoismaat tekevät yhteistyötä. Meidän on pakko löytää eurooppalaisia ratkaisuja. Jos katsotaan Länsi-Balkanille, tilanne on järkyttävä. Kymmenet tai sadat tuhannet ihmiset ovat siellä surkeissa olosuhteissa, ja talvi on tulossa. Ja tähän haluan sanoa sen, että me olemme Suomesta lähettäneet Balkanille muun muassa telttoja, (Puhemies koputtaa) ja ne ovat varmasti tarpeen siellä, koska talvi on tulossa.

Puhemies Maria Lohela

Ja vielä edustaja Eerola.

Arvoisa rouva puhemies! Venäjältähän on suoria lentoyhteyksiä Afrikkaan ja Lähi-idän maihin, ja sieltä on aikaisemminkin vuosien saatossa jonkun verran tullut väkeä tänne turvapaikanhakijoina, mutta nyt on viitteitä siitä, että nämä määrät lisääntyisivät ja Venäjän politiikka tässä ehkä vähän muuttuisi ja tätä mahdollisesti saatettaisiin käyttää jopa tämmöisenä uutena hybridisodankäynnin muotona. Kysyn vastaavalta ministeriltä: onko mitään tarkempaa arviota siitä, kuinka paljon Venäjällä tällä hetkellä arvioidaan olevan kolmansien maiden kansalaisia?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Venäjällä varmasti puhutaan miljoonista, minkä verran Venäjällä on maahanmuuttajia, kolmansien maiden kansalaisia. Minä haluaisin kuitenkin nyt suhteuttaa tämän tilanteen. Totta kai me olemme erittäin huolissamme siitä, että noin 70—80 henkeä on tullut Venäjältä Suomeen pohjoista reittiä, mutta minä uskon ja toivon, että tässä on kyse enemmänkin siitä, että joku kontrolli on hieman pettänyt, ja me haemme vain vahvistusta sille hyvälle linjalle, mikä on ollut venäläisten rajaviranomaisten kanssa, että tämä ei ole reitti turvapaikanhaulle jatkossakaan. Mutta potentiaali Venäjällä on tietenkin erittäin suuri, jos ihmiset päättävät sieltä lähteä liikkeelle. Toistaiseksi tilanne on hallinnassa, ja teemme kaikkemme, että se myöskin pysyy sellaisena.