Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps) | Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok) | Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys eturauhassyövän seulonnoista (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys ammattiosaajien koulutuksesta (Hanna Holopainen vihr) | Suullinen   kysymys  korkeakoulupaikkojen   ensikertalaiskiintiöistä   (Anders   Adler-creutz r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten syntyvyys on surullisen alhaista. Me tarvitsemme lisää lapsia. Tehtävämme on tehdä Suomesta sellainen, että perheenlisäys on toivottava, iloinen ja mahdollisimman riskitön vaihtoehto nuorille pariskunnille.

Suomessa syntyy keskimäärin alle 1,5 lasta naista kohden. Väestömäärä kääntyy laskuun, jos syntyvyys on alle 2,1 lasta. Syntyvyyteen on vaikeaa vaikuttaa politiikalla, mutta meidän on yritettävä. Perheiden tueksi tarvitaan konkreettisia toimia mutta myös asennemuutos.

Perussuomalaiset esittävät perheiden tueksi ansiotuloverotukseen reilua lapsivähennystä, jolloin verotus kevenisi lapsimäärän myötä. Edellinen hallitus — keskusta, kokoomus ja siniset — poisti vähennyksen. Arvoisa valtiovarainministeri, oletteko valmiit kannattamaan esitystä lapsivähennyksestä? Nyt tarvitaan määrätietoisia tekoja perheiden hyväksi, ja ei kai tätä tärkeämpää asiaa olekaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On ensinnäkin erittäin arvokasta ja hienoa, että kyselytunnin aiheeksi, perussuomalaiset, olette valinneet Suomen tulevaisuuteen valtavan syvästi vaikuttavan muutoksen, joka todellakin on se, että viime vuonna Suomeen syntyi lapsia vähemmän kuin 150 vuoteen. Se on aika iso ristiriita sen todellisuuden kanssa, että tämä on maailman onnellisin maa, kun ihmiset eivät uskalla perheellistyä tai eri syistä perheellistyminen ei ole mahdollista.

Olen aivan samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että on vaikea tehdä sellaista yksittäistä lakipykälää tai edes euromääräistä muutosta, joka ikään kuin kääntäisi tämän suunnan. Suomi tarvitsee lisää ihmisiä, lapsia, mutta ehkä näkemyksemme eroavat siinä, että me tulemme tarvitsemaan tänne myös väkeä ulkomailta, jotta työvoimatilanteemme nopeasti saisi avun.

Mitä tulee tukiin lapsiperheille, tämä hallitus on puolustanut voimakkaasti lapsilisäjärjestelmää. Siinäkin näyttää olevan ristiriitaisia näkemyksiä. Se on ollut tasapuolisin, yhdenvertaisin tapa tasata tuloeroja perheellisten ja ei-perheellisten suomalaisten välillä, ja tätä järjestelmää me olemme halunneet vahvistaa erityisesti yhden vanhemman perheiden yksinhuoltajille [Puhemies koputtaa] ja inflaation keskellä myös ylimääräisellä lapsilisällä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Purra jatkaa.

Arvoisa puhemies! Tarvitaan myös asennemuutos. Erityisen vastuuton on ilmapiiri, jossa pelotellaan ilmastokatastrofilla, äitiyttä painetaan alas korostamalla naiselle koituvia taloudellisia kustannuksia ja laskeskellaan jopa lapsen hiilijalanjälkeä. Lapsi ei ole mittareilla mitattava rasite vaan elämän tärkein ja arvokkain ihminen. Myös perheeseen pitää luottaa — se on maailman vahvin yksikkö.

Talous ja toimeentulo ovat suurimmat syyt siihen, etteivät perheet pääse toivomaansa lapsilukuun. Myös työtilanteen epävarmuus nousee kärkeen. Siis suomalaisten työhön liittyvät epävarmuudet.

Arvoisa hallitus, tämä maa on ainoa oma maa meille suomalaisille. Määrätietoinen perhepolitiikka ja lapsimyönteisyys ovat huolenpitoa tästä maasta. Perussuomalaiset haluavat toimia, joilla Suomi kannustaa omia perheitään kasvamaan. Siihen ei riitä yhtenä kuukautena nostettu lapsilisä, vaan vaaditaan muutos koko asennoitumisessa suomalaisiin perheisiin ja syntyvyyteen. [Puhemies koputtaa] Kysyn hallitukselta: mitä aiotte tehdä, jotta suomalaiset voisivat päästä toivomaansa lapsilukuun ja maamme syntyvyys kasvaisi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Kiuru tällä kertaa. [Krista Kiuru: Vai haluaako pääministerin sijainen?] — No annetaan ministeri Saarikon nyt sitten vastata kuitenkin.

Arvoisa puhemies! Uskon, että aihepiiri Suomen tulevaisuudesta, lapsista ja nuorista itse asiassa koskettaa ihan jokaista hallituksen ministeriä, ja uskon, että kysymyksiinne varmasti täältä löytyy vastaus näkökulmasta riippuen. Oletan, että ministeri Kiuru olisi halukas vastaamaan tähän ennen kaikkea siksi, että tämä hallitus on Suomen historian ensimmäinen, joka laati maalle lapsistrategian — siis ensimmäinen hallitus, joka otti näkökulmakseen lasten oikeudet ja lasten läsnäolon yhteiskunnassa sen kaikilla eri tavoilla. Se on minusta merkittävä arvovalinta, ja nyt oleellista on, että myös tulevat hallitukset tulevat tätä ajattelua tukemaan.

Käytännön osoituksena tästä nostan esiin vain muutaman esimerkin: Ensinnäkin saimme valmiiksi pitkään Suomessa kaavaillun perhevapaauudistuksen, joka lisää vanhempien yhteistä aikaa lapsen kanssa kotona niinä ainutkertaisina kuukausina lapsen syntymän jälkeen, jotka kukin vanhempi varmasti kohdallaan muistaa merkittävänä elämänvaiheena. Pidän tärkeänä arvovalintana myös sitä, että esimerkiksi koronan jälkeisessä ajassa me olemme lisätalousarvioissa vahvistaneet nimenomaan lasten ja nuorten pärjäämistä ja vaikkapa koulujen arkea koronan varjojen heittäessä vaikeuksia suomalaisten lasten ja nuorten mielenterveyteen. [Puhemies koputtaa] Nämä vain esimerkkeinä mainittakoon siitä asenteesta, miten tämä hallitus lapsiin ja nuoriin suhtautuu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. Nyt on minuutti täyttynyt. — Edustaja Simula.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset eivät tänä päivänä edes pääse toivomaansa lapsilukuun, ja se on huolestuttavaa. Ensimmäinen lapsi saadaan yhä aiempaa myöhemmin, ja monissa perheissä seuraavaa lasta ei välttämättä saada lainkaan. Sille on toki monia syitä, ja osaan on vaikea poliittisin toimin puuttua, mutta on tärkeää vaikuttaa niihin asioihin, mihin me voimme. Tärkeintä olisi huolehtia laadukkaista lapsiperheiden palveluista, mutta niin koulumaailma kuin päiväkodit ovat kriisissä.

Samaan aikaan naiset kertovat, etteivät he saa apua raskaus‑ ja pikkuvauva-ajan väsymykseen ja terveysongelmiin, kuten raudanpuutteeseen. Saatetaan viitata kintaalla ja väitetään väsymyksen vain yksinkertaisesti kuuluvan vauva-arkeen. Hyvinvoiva äiti ja isä ovat tärkeintä, mitä vauva tarvitsee.

Hyvä hallitus, teidän kaudellanne mihinkään edellä mainitsemiini ongelmiin ei ole tullut helpotusta. Milloin tulee päivä, jolloin äidit saavat [Puhemies koputtaa] tasavertaiset palvelut ympäri Suomen ja he saavat apua, kun tarvitsevat, ilman vähättelyä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt aika on täyttynyt. — Ja nyt ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hienoa, että eduskunnassa keskustellaan perhepolitiikasta, ja kiitän syvästi siitä, että puheenjohtaja Purra perussuomalaisista tämän kysymyksen asetteli tässä. Kyllä se kertoo eduskunnasta, mistä täällä keskustellaan: siitä oikeasti myöskin halutaan puhua ja sitä arvostetaan.

Pidän tärkeänä, että eduskunta sai lapsistrategian valmiiksi. Siinä on myös perhepoliittisia avauksia, ja näistä toimenpiteistä eduskunnassa ollaan yksimielisiä. Se oli legendaarinen teko Suomessa: aikaisemmin ei löytynyt mahdollisuutta tätä asiaa edistää, ja tällä hallituskaudella sitä on tehty.

Siitä olen sentään eri mieltä, että Suomessa naiset eivät saisi laadukkaita synnytyspalveluja. Olen sitä mieltä, että meillä on eriarvoisuutta yhdenvertaisessa kohtelussa, se on selvää, mutta tämän kauden alusta, kun siirryimme yhteiseen hyvinvointialueiden sosiaali‑ ja terveyspalvelujärjestelmään, myös nämä yhdenvertaisuusongelmat ovat varmasti jäämässä historiaan. Se on tärkeätä, miten me yhdessä puhumme naisista ja [Puhemies koputtaa] millä tavalla me suhtaudumme perheeseen, sillä se kertoo myös suomalaisesta sivistyksestä paljon.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Junnila.

Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat loppuvuonna peräti 5,7 prosenttia. Epävarmuustekijät heijastuvat perheiden arkeen, jossa joudutaan toden teolla miettimään, miten rahat saadaan riittämään. Lapsien harrastuksista ja muista perheille tärkeistä menoista on jo jouduttu tinkimään. Hallituksen toimet ovatkin suuntautuneet pääosin yhteiskunnan tukien varassa eläville. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa työssäkäynnin kannattavuuden ja kotiin jäämisen suhde on entisestään pienentynyt. Keskituloisten ostovoima on leikkaantunut vuodessa yli 350 euroa, perheissä paljon enemmän. Hallitus onkin jättänyt työtätekevät äidit ja isät kärvistelemään yhtäältä hintojen, korkojen ja inflaation nousun ja toisaalta kalliin sähkön, lämmön ja polttonesteiden kanssa. Miksi ette ole neljän vuoden aikana halunneet jättää perheille tätä enemmän? Perheiden perustamisen tulee olla mahdollista ja perheiden arkielämän [Puhemies koputtaa] mahdollisimman sujuvaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Junnilan puheenvuoron näkemys on väärä suhteessa hallituksen toimiin. Luettelen muutamia ratkaisuja, jotka minusta kyllä vastaavat juuri siihen huoleen, joka kohdistui teillä työssäkäyviin vanhempiin.

Ensinnäkin tämä hallitus, kuten edellinenkin, on tehnyt päätöksen varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. Mikä voisi olla suoraan kohdistuvampi teko työssäkäyville lapsiperheille kuin maksualennukset päiväkotipäivistä?

Toinen huomioni liittyy perhevapaauudistukseen. Nyt siis palkkaan sidottua, niin sanottua ansiosidonnaista perhevapaata ovat viime syksystä alkaen saaneet pidemmän aikaa lapsen syntymän yhteydessä sekä isä että äiti.

Kolmanneksi, täällä useita kriittisiäkin huomioita sisällään pitänyt sähköavustus, sähkötuki kotitalouksille, on nimenomaan sellainen, että siinä ei ole rajoituksia kotitalouksien tuloille, vaan se kohdistuu myös työssäkäyville lapsiperheille ja yhtäläisesti yksin eläville suomalaisille.

Ja huomioni myös lapsilisistä, mitä itse pidän perusteltuna: Kyllä Suomella voisi olla varaa [Puhemies koputtaa] niitä myös korottaa. Ne ovat olleet toimi riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Terapiahavaintojen mukaan lisääntynyt ilmastoahdistus aiheuttaa keinottomuuden tunnetta. Maailman väitetään tuhoutuvan, joten miksi hankkia lapsia. Lapsiasiavaltuutetun vuoden 22 kertomuksen mukaan viidesosa 18—45-vuotiaista ei halua lapsia. Tärkeimpinä syinä tälle mainittiin: Maapallon kantokyky ei kestä lisää ihmisiä. Lapsettomuus on ilmastoteko. Tätä mieltä ovat erityisesti Etelä-Suomessa asuvat 25—35-vuotiaat.

Teidän vihervasemmistohallituksen ylikireä ilmastopolitiikka — se se vasta legendaarista on. Mistä löytyy se toivo ja se usko siihen tulevaisuuteen, siihen hyvään Suomeen [Välihuutoja], jota meidän kaikkien pitää puolustaa? Voisitteko te osoittaa sitä todellisilla teoilla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan on todella siis totta, että Suomessa lapsia syntyy ennätyksellisen vähän. Ja meidän on oltava rehellisiä sen tosiasian äärellä, että syntyvyyden määrä ja ne perheet, joihin lapsia syntyy, on myös kytköksissä perheen taloudelliseen tilanteeseen ja koulutustasoon. Kun viittaatte siihen, mistä syntyy toivoa rohkaistua perheellistymään, vastaukseni kuuluu: koulutuksesta. Me tutkitusti tiedämme, että koulutettu ja sitä kautta työelämään helpommin pääsevä, erityisesti nuori mies, on elämäntilanteessaan helpommin perheellistyvä: on helpompi löytää puoliso ja saada perhettä elämäänsä. Se vain on näin. Koulutuksella ja toimeentulolla on Suomessa nykyään syvä yhteys lapsilukuun, ja siksi meidän kannattaa yhteiskuntana panostaa koulutukseen ja kiinnittää erityistä huomiota nuorten miesten syrjäytymisriskiin, koska sillä on suora yhteys perheellistymiseen, puolison löytämiseen ja sitä kautta Suomeen syntyvyyden tilastoihin.

Näkemyksenne ilmastoahdistuksesta on sinänsä paikallaan. Minustakaan me emme saa [Puhemies koputtaa] puhua ilmastonmuutoksesta tavalla, joka vie toivon nuorilta ja rohkeuden perheellistyä. Siitä olen samaa mieltä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt edustaja Keto-Huovinen.

Arvoisa puhemies! Lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa, ja lapsettomuus  on  yksi  ai-kuisiän suurimmista kriiseistä. Meidän tulisi kaikin keinoin edistää lapsitoiveen toteutumista kaikille sitä toivoville. Hallitus kuitenkin poisti yksityisiin hedelmöityshoitoihin liittyvien tutkimusten Kela-korvauksen vuoden alussa, samanaikaisesti kun julkisella puolella resurssien puute aiheuttaa suurta alueellista epätasa-arvoa lapsettomuushoitoihin pääsyssä. Viime vuosina 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista tehtiin yksityisillä klinikoilla. Kela-korvaus ei ollut suuri, mutta se on ollut yhteiskunnan kädenojennus lapsitoiveiden toteutumiselle ja syntyvyyden kasvulle. Miksi hallitus toimi kuitenkin päinvastoin poistamalla hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkkinen on työmatkalla, mutta sen verran asia sivuaa kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriötä ja erityisesti tätä hoitopuolta, josta kysyitte, että ajattelin, että vastaan tähän.

Kun me katsomme eduskunnassa tätä keskustelua, mitä ollaan käyty nimenomaan siitä, kuinka paljon Kela-korvauksilla yhteiskunnassa saadaan hyvinvointia aikaan, niin ikävä kyllä meidän Kela-korvausten määrä on näiden vuosikymmenten varrella koko ajan laskenut, ja se todellinen vaikutus Kela-korvauksesta on liian pieni, että me saisimme sillä vaikuttavuutta aikaan. Tästä on monia selvityksiä. [Välihuutoja]

Olen samaa mieltä kuitenkin edustajan kanssa siitä, että jos aidosti halutaan lapsilukua nostaa, niin seuraavassa hallitusohjelmassa isoin kysymys tulee olemaan, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan veronmaksajien rahoilla tehtäviin hedelmöityshoitoihin ja onko tämä vain perheen oma asia vai tukeeko yhteiskunta vahvemmin sitä, että näihin hoitoihin pääsee, ja minkälaisilla säännöksillä. Olette aivan oikeassa siinä, [Puhemies koputtaa] että tätäkin on syytä harkita.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Räsänen.

Arvoisa herra puhemies! Tähän syntyvyyden syöksykierteeseen tarvitaan perhepolitiikan suunnanmuutos. Kotihoidon tukea ei pidä romuttaa vaan kehittää, ja myös lapsilisiä on kehitettävä. Niitä ei ole sidottu indeksiin, ja niiden reaaliarvohan on suorastaan romahtanut.

KD on esittänyt vaihtoehtobudjeteissa lapsilisiin korotusta, ja olemme myös ehdottaneet 1 000 euron vauvarahaa jokaisesta syntyvästä lapsesta, mutta tarvitaan myös ennakkoluulottomia ihan uusiakin malleja. Esimerkiksi Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippailla korotuksilla on saatu syntyvyys nousuun, siellä on saatu hyviä tuloksia. Kysynkin vielä teiltä, valtiovarainministeri: miltä kuulostaisi Unkarin perheuudistus, jossa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmekymppisenä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta meidän kannattaa yhteiskuntana suhtautua kaikkiin näihin edustaja Räsäsen kuvailemiin kansainvälisiin esimerkkeihin kiinnostuksella ja avoimin mielin ja samalla ikään kuin tunnistaa se realiteetti, että kaikki eivät halua lapsia, kaikki eivät voi saada lapsia — sekin herkkyys tässä keskustelussa kannattaa muistaa. Mutta jos emme ajattele tätä vain yksilötasolla vaan yhteiskuntana, niin minä ainakin haluaisin rakentaa Suomea, jossa olisi henki ”lisää lapsia, totta kai” [Päivi Räsänen: Hyvä!] ja muistaisimme keskustella myös siitä, että lapset ovat ilon lähde, eivät pelkästään perheelle tuleva kulurasite tai työelämässä kuoppakohta naisille vaan myös yhteiskunnallinen ilo ja itse asiassa koko kansakuntamme jatkuvuuden välttämättömyys. Aihepiiri on herkkä. Poliitikot tästä salista eivät voi määrätä suomalaisia lisääntymään, ja sellaista politiikkaa en myöskään itse halua olla tekemässä. Edellytyksiä voi luoda. Siksi itse suhtaudun hyvin avoimesti, mikäli haluamme todella herätä tähän ihmismäärän puutteeseen Suomessa tästä eteenpäin, että on tehtävä jotakin myös myönteistä syntyvyyden hyväksi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden arjessa totta kai rahalla on merkitystä, mutta kun katsoo näitä uusimpia tutkimuksia siitä, miksi syntyvyys on romahtanut, niin kärkeen nousevat tällaiset asiat: ensimmäisenä, haluan tehdä muita minua kiinnostavia asioita; toisena, joutuisin luopumaan nykyisestä elämäntyylistäni; ja kolmantena, ei löydy sopivaa kumppania. Tämä kertoo siitä, että kysymys on paljon muusta kuin rahasta, enemmänkin yhteiskunnallisten arvojen muuttumisesta. Monesti julkisuudessa puhutaan lapsiperheiden arjesta ongelmien kautta. Mietin sitä, kuinka me voisimmekaan voimistaa sitä viestiä, kuinka paljon lapset tuovat iloa keskuuteemme — vanhemmille, isovanhemmille ja kaikille meille. Kysynkin hallitukselta: mitä me voisimme yhdessä tehdä, että tämä viesti voimistuisi yhteiskunnassa eikä niinkään lähestyttäisi lapsiperheiden arkea ongelmien kautta? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Perheministerinä kyllä kiitän valiokunnan puheenjohtajan puheenvuoroa, koska minusta hyvin kauniilla tavalla kerroitte sen, että yhteiskunnassa ei ole yksiselitteistä enää, miksi ihmiset esimerkiksi eivät omaa lapsia. Monilla on hyvin kipeitäkin tarinoita taustalla syystä tai toisesta, ja tietenkin se tapa, millä me puhumme perheellistymisestä, on tärkeä.

Minäkin olen yrittänyt näyttää henkilökohtaista esimerkkiä, ja noin kymmenen ja puoli kuukautta vanhan tyttären äitinä olen omaakin tarinaa jakanut, vaikka yleensä pidän suuni supussa perheasioista ja muistakin. [Naurua] Olen ajatellut, että se tarina kertoo varmasti muillekin siitä, että aina on toivoa, jos me yhdessä haluamme näitä asioita olla edistämässä. Ajattelen, että se tapa, millä me puhumme niin toisistamme kuin omastakin elämästämme, kertoo myös siitä, että me luomme ihmisille mahdollisuuksia siihen, että kyllä me voimme rohkaistua arvioimaan omia elämäntilanteitamme niin monella tavalla aina uudelleen. [Puhemies koputtaa] Niin minäkin olen saanut tehdä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Juuso.

Arvoisa puhemies! Suomessa tehdään tuhansia lain hengen vastaisia, kyseenalaisia huostaanottoja, kerrottiin Kuntaliitosta MTV-uutisille viime heinäkuussa. Huostaanottoihin ja sijoituksiin päädytään siksi, että lapsille ei ole saatavissa mielenterveyteen ja oppimisvaikeuksiin liittyviä palveluita. Lastensuojelun asiantuntijat pitävät nykykäytäntöä perheille katastrofaalisena. On totta, että lastensuojelua tarvitaan joskus. Sijoitus on kuitenkin aina äärimmäinen interventio, koska siinä puututaan kaikista voimakkaimmin ihmisen ihmisoikeuksiin, perusoikeuksiin, itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyden suojaan. Yhdenkään lapsen etu ei ole tulla erotetuksi perheestään turhaan. Myös Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta on jo vuosia sitten todettu, että lastensuojelu on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista.

Arvoisa puhemies! Miksi hallitus ei ole ryhtynyt selvittämään lastensuojelun nykytilaa, ja miksi hallitus ei teetä [Puhemies koputtaa] puolueetonta nykytilaselvitystä, jotta tietäisimme, mitä sijoitetuille lapsillemme kuuluu?

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeätä, että me puhutaan lastensuojeluongelmista. Itse puhun niistä hyvin avoimesti. Tässä eduskunnassa ei kenelläkään ole väärää kuvaa siitä, missä tilanteessa lastensuojelu on. Joka ainoalla hallituskaudella on, kerran tai kaksikin, lastensuojelun lainsäädäntöä uudistettu. Se kertoo siitä, että meidän täytyisi pystyä tekemään lastensuojelussa aivan täydellinen makeover eli kokonaisuudistus, ja sitä me olemme jo alkaneet tekemään sosiaali- ja terveysministeriössä. Itse ajattelen, että meillä on aika paljon hampaankolossa nimenomaan lastensuojelun näkökulmasta. Meillä on velkaa, jota meidän täytyy maksaa, ja se täytyy ehdottomasti laittaa kuntoon.

Itse ajattelen tästä lastensuojelusta ja tuosta teidän kysymyksestänne niin, että me olemme päätyneet erikoiseen tilanteeseen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on elänyt omaa elämäänsä molemmilla laduilla. On sosiaalityötä ja on sitten sitä terveydenhuoltoa, ja erityisesti lastensuojelussa tarvitaan molempia, ja se on tämä nykymalli, millä pitää mennä eteenpäin. Mutta sen raja-aidan ylittäminen on vieläkin vaikeaa, ja monet lapset, nimenomaan mielenterveyspalveluiden puutteesta, ovat lopulta lastensuojelun asiakkaina, [Puhemies koputtaa] ja tämä ei ole tarkoitus. Tämä ei ole sopivaa, ja näin ei voi jatkaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa. Olen aika paljon saanut postia tämän kauden aikana lastensuojelun ongelmista. Olemme myös pitäneet siitä kaksi lastensuojeluiltaa täällä ja kohdanneet näitä ihmisiä. Kyllä täytyy sanoa, että vaikka siellä on hyviä tapauksia, niin siellä on valitettavasti myös semmoisia tapauksia, mistä minä kansanedustajana en ymmärrä, miksi on päädytty huostaanottoon. Meillä on siitä kuluja noin miljardi vuodessa, ja mielestäni muuttamalla toimintatapoja me voisimme säästää siitä noin 500 miljoonaa euroa. Siellä on joukossa nuoria äitejä, joilta on lapsi huostaanotettu aikaisemmin. Tiedän varmuudella tämän kauden ajalta yhteydenottojen perusteella kolme tapausta, joissa nämä äidit ovat päätyneet aborttiin sen takia, että he eivät uskalla enää tehdä lapsia, koska he pelkäävät, [Puhemies koputtaa] että lastensuojelu vie nämä pois. Miten näette tämän asian?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tietenkin lähtökohta on se, että jokainen lapsi voisi asua kotonaan, olla vanhempiensa kanssa ja elää sitä jokapäiväistä elämää. Sitten on tapauksia, joissa tämä ei syystä tai toisesta toteudu, ja on myöskin todella ikäviä tarinoita siitä, mitä on tapahtunut. Itse ajattelen niin, että meidän pitää myöskin lastensuojelun osalta pohtia paljon muutakin kuin sitä, minkälaisia uusia pakkokeinoja otetaan aina käyttöön. Meidän pitäisi pohtia sitä, miten me voimme tarjota niille lapsille, jotka ovat tässä kierteessä eli lastensuojelulaitosten kierteessä, jokapäiväistä aitoa lapsuutta. Se on se kysymys, johon eduskunta ei ole pystynyt lainsäädännöllä ikävä kyllä vielä vuosien varrella reagoimaan, ja tämä on yksi haava, johon meiltäkin on jäänyt tässä työssä vielä tekemättä. Ja sen takia tämä lastensuojelulain kokonaisuudistus tulee tarpeeseen. Se on tehtävä äärettömän huolellisesti nimenomaan tästä näkökulmasta, ja siinä pitää ottaa huomioon se, että lasten tilanne [Puhemies koputtaa] on muuttunut. Me tarvitsemme [Puhemies koputtaa] myös terveyspalveluja näille lapsille, [Puhemies: Näin!] jotta tilanne ei akuutisti pahene.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt tästä aiheesta vielä yksi kysymys, ja sen esittää edustaja Tynkkynen.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Onpa kiva kuulla, että meillä on tänään täällä lehterilläkin pienokaisia seuraamassa. Voi, kunpa minulle ja miehelleni myöskin tuo lapsiarki kohta koittaisi.

Kun perheessä nuppiluku kasvaa, kasvavat myös menot. Kun perhekoko kasvaa tietyn rajan yli, kustannukset suorastaan pomppaavat. Yksi lisälautanen ei enää riitäkään, vaan suurempi perhe vaatii isomman tai useamman auton tai tilavamman kodin. Ne ovat kalliita hankintoja, jotka jarruttavat perheiden kasvuhaaveita.

Hallitus jakoi pitkään sähköhenkilöautojen hankintaan valtion tukirahaa. Parin tonnin tuki oli kuitenkin saatavilla vain niille, joiden kukkaro sallii kymppitonnien sähköauton hankinnan. Harvan sallii. Pitääkin kysyä, haluammeko tukea hyvätuloisten Tesla-kauppoja vai lapsiperheiden kasvua. Perheauton hankintatuki lapsiluvun perusteella olisi paljon oikeudenmukaisempi tukimuoto. Kysyn liikenneministeriltä: olisitteko valmis tarkastelemaan sähköautotuen sijaan tällaista tukimuotoa, jossa tuettaisiinkin nyt kolmen lapsen perheiden auton hankintaa, [Puhemies koputtaa] kuten muualla EU:ssa on tehty?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Tilanne on nyt tässä se, että suomalaisessa taloudenpidossa ei ole ollut tapana tukea autoilua, auton hankintaa lainkaan. [Välihuutoja] Sähköautotuki on myöskin sellainen, joka on ollut ylimenokauden tuki siihen tilanteeseen, jossa olemme päässeet erinomaisiin tuloksiin liikenteen sähköistymisessä. Se, että olemme ylittäneet kaikki hurjimmatkin unelmat siitä, kuinka paljon Suomen autokanta sähköistyy, on paljolti sen ansiota. Näin ollen olemme päässeet jo siihen tulokseen, että minkäänlaiseen tukeen yksityisauton hankintaan ei tällä hetkellä ole tarvis.

Arvoisa puhemies! Vastuulliseen taloudenpitoon kuuluu periaate, että kun välttämättömän tärkeisiin kohteisiin lisätään menoja, otetaan jotakin muualta pois. Tämän ymmärtää jokainen kotikatsomossakin. Hallitus sanoo, että velkaantuminen johtuu vain koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Iso osa hallituksen menolisäyksistä nimittäin tehtiin jo vaalikauden alussa ennen kuin kriiseistä oli tietoakaan.

Kokoomus on koko ajan tukenut hallitusta koronan hoidossa sekä Suomen puolustuskyvyn vahvistamisessa. Toisaalta kokoomus on johdonmukaisesti esittänyt mittavia menosäästöjä vastapainoksi. Kyky toimia kriisitilanteessa heikkenee, mitä enemmän velkaa otetaan. Kysynkin ministeriltä: kun rahaa on pitänyt laittaa esimerkiksi koronakriisin hoitoon tai puolustuksen vahvistamiseen, miksi hallitus ei ole vähentänyt vähemmän tärkeitä menoja toisaalta? [Välihuutoja vasemmalta]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimon kysymykseen ensiksi tarkennus, että ei synny väärinymmärrystä: on aivan totta, että hallituksen toimissa tähän kuluneeseen neljään vuoteen on mahtunut onneksi muutakin kuin kriisien hoitoa, mutta kyllä merkittävin osa velasta on syntynyt kriisitoimista koronan ja Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin seurauksena. Se ei tietenkään poista sitä enkä yritä kiistää, etteikö muitakin menoeriä olisi ollut, mutta aivan kuten eilen aika laajasti ja perusteellisesti täällä välikysymyskeskustelussa kävimme läpi, näitä muitakin menoja on valtaosaltaan oppositio tukenut. Tämä on tärkeää huomata — ei siksi, että niistä tulisi jotenkin vähemmän kalliita tai velasta vähemmän hankala asia Suomelle, mutta on vain reilua todeta ääneen, että me olemme olleet kaikki sitä mieltä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut aukkokohtia, joita olemme halunneet euroilla vahvistaa, kuten vaikkapa poliisien määrän lisääminen tai hoitajien määrän lisääminen meidän sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. [Ben Zyskowicz: Missä te olette säästäneet?] Nämä kaikki toimet ovat olleet sellaisia, [Puhemies koputtaa] joita te olette olleet valmiita tukemaan. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, seisomaan, ja V-painike. — Edustaja Wallinheimo jatkaa.

Arvoisa puhemies! Menneet sukupolvet ovat rakentaneet meille hyvinvointivaltion vastuullisen taloudenhoidon periaatteita noudattaen. Tätä periaatetta noudatettiin tähän hallituskauteen saakka. Kahden edellisen hallituksen päätöksillä julkista taloutta vahvistettiin 10 miljardilla eurolla. Silloin kohdattiin finanssikriisi, eurokriisi ja maahanmuuttokriisi. Silti kehyksissä pysyttiin ja menolisäykset rahoitettiin budjetin sisältä. Teidän vuorollanne menoja ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen. Jokainen eteen tullut ongelma on hoidettu velkarahalla, 40 miljardia uutta velkaa. Ja te, ministeri Saarikko, annoitte eilen olettaa, että kaikki on hyvin Suomen  ta-loudessa. Missä maailmassa te elätte?

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sanoo, että julkinen talous on ajautumassa haaksirikkoon. Kysyn ministeriltä: uskotteko, että tämän vaalikauden aikana Suomen julkisen talouden kriisinsietokestävyys on vahvistunut?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En ole milloinkaan väittänyt, että Suomen talouden tilanne olisi erityisen hyvä, en viimeksi myöskään eilen. Olen sanonut, edustaja Wallinheimo, teille ja koko tälle salille, että Suomen talouden tilanne on vakava. Se on itse asiassa erittäin vakava siksi, että korkomenot ovat nousussa kaikesta siitä velasta, miten Suomi on 15 vuoden aikana ottanut. Tämän hallituksen osuus siitä on noin kolmannes. Ja se on vakava myös siksi, että me olemme sitoutuneet, että... Inflaation hintojen nousun mukana myös valtion monet menot nousevat, kuten vaikkapa rahoituksemme sosiaali- ja terveyspalveluihin tai eläkkeisiin. En ole koskaan väittänyt, että Suomen talouden tilanne olisi erityisen hyvä, mutta olen todennut, että on ollut helpompi toimia vaikeassa taloustilanteessa, kun on ollut koko eduskunnan laaja tuki näille miljardien velkaratkaisuille, joita kriisit ovat meiltä vaatineet. Näin on ollut helpompi toimia. Ja jos haluatte lähteä, edustaja Wallinheimo, katselemaan taaksepäin — minä katselen mieluummin eteenpäin — [Ben Zyskowicz: Kuten Eilen!] kyllä sitä velkaa syntyi itse asiassa aivan merkittävä määrä nimenomaan kokoomusjohtoisen sinipunahallituksen aikana ilman yhtään ainutta kriisiä. [Puhemies koputtaa] Jos lähdetään tälle linjalle, niin sopii jatkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvin kuitattu!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko! ”Ilman yhtä ainutta kriisiä” — kuulin teidän sanovan ja myös eilen samoin. Eikö kuitenkin ole niin, että jos historiaa oikeasti katsotaan, niin Kataisen hallituksen aikana sopeutettiin kuusi miljardia päätösperäisiä sopeutuksia [Jani Mäkelän välihuuto] — noin puolet veroja nostamalla, puolet menoja vähentämällä — ja silloin eittämättä merkittävä velkaantuminen johtui poikkeuksellisen syvästä ja poikkeuksellisen pitkäaikaisesta, ennätyksellisen pitkäaikaisesta talouden taantumasta, kun taas Marinin hallituksen aikana talous viime vuonna on ollut hyvässä kasvussa ja velkaantuminen on nyt tänä vuonna syvenemässä. Se johtuu poikkeuksellisen voimakkaista ja poikkeuksellisen pitkäaikaisista menolisäyksistä, joiden takia teidän allekirjoittamanne julkisen talouden suunnitelman mukaan velkaantuminen vain lisääntyy seuraavien neljän vuoden aikana. Tämä on teidän perintönne, vai miltä osin puhuin palturia?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koskaan ei ole tapoihini kuulunut myöskään syyttää siitä, että edustajat täällä puhuisivat muunneltua totuutta. Tämä on näkemyksenne, jonka haluatte tuosta kertoa. Jätitte mainitsematta — sen rohkenen kuitenkin todeta — että Kataisen hallituskaudella Suomi ei päässyt kiinni samalla tavalla talouskasvuun [Timo Heinosen välihuuto] kuin muu Eurooppa, ja se taisi olla keskeisimpiä syitä siihen, miksi Suomi velkaantui — kun talouskasvua ei syntynyt. Ja se on meille kaikille hyvä opetus siitä, että ei taloutemme tule nousemaan vain kipeillä menosopeutuksilla, joita Suomi tulee tarvitsemaan ja valitettavan paljon, vaan ennen kaikkea myös talouskasvulla, työtä ja yritteliäisyyttä tukemalla. Se on linja, joka Suomen on väistämättä valittava, ja on erittäin hyvä, että välikysymyskeskustelunne toi esiin meille kaikille suomalaisille ennen kaikkea kaksi asiaa: sen, että koko eduskunta on ollut laajasti tämän velkaantumisen politiikan ja kriisien hoidon takana — kiitos siitä tuesta myös suomalaisille — mutta yhtäläisesti myös sen tosiasian äärelle tämän yhteydessä on hyvä pysähtyä, että korkomenojen nousu kaikesta tästä velasta, [Puhemies koputtaa] yhdistettynä myös indeksisidonnaisten menojen merkittävän kasvuun, tulee tekemään taloudesta entistä ahtaampaa tulevalla vaalikaudella.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Minuutti on täyttynyt.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Katsotaan me nyt sitten eteenpäin tai taaksepäin, oli se sitten kokoomuksen vika tai hallituksen vika, niin laskelmien mukaan tämän vuoden velkaantuminen tulee nousemaan: lisävelanotto noin 12 miljardiin euroon. Joka vuosi me otamme uutta lainaa eli uusimme lainoja noin 40 miljardilla, eli meidän korkomenot nousevat joka vuosi miljardilla, vähintään. Kyllä me ollaan semmoisessa tilanteessa, että selittäkää mitä vaan ja kenen vika vaan, niin miten, Saarikko, me selvitään tästä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Harkimon kysymys on vakava ja oikea. Koska täällä edustan nyt koko hallitusta — mieleni tekisi kertoa henkilökohtainen ja oman puolueeni näkemys tästä asiasta — jätän erikseen korostamatta, että vain keskustajohtoisen hallituksen aikana talous on saatu tasapainoon, [Naurua] ja totean sen sijaan, että ne talouspuheet, joita nyt olemme nähneet eri puolueiden vaaliohjelmina, ovat niin kaukana toisistaan, että näillä näkemyksillä on erittäin vaikea löytää Suomelle kestävää tietä. Tämänkin haluan suoraan todeta.

Mitä tämä tulee tarkoittamaan? Väistämätöntä tarvetta talouskasvulle, mutta sekään ei yksin riitä. Suomi tulee tarvitsemaan menoleikkauksia, veronkorotuksia, talouden sopeutusta, ja me todella voimme vain toivoa, että tuleva vaalikausi ei kohtaa tämänkaltaisia kriisejä, jotka ovat johtaneet merkittäviin taloudellisiin panoksiin Ukrainan sodan tukemisessa, kansalaisten tukemisessa, energiakriisissä, yritysten ja kuntien pelastamisessa pandemian keskeltä. Tämä aika on ollut poikkeuksellinen, ja valitettavasti en minä näe, että se olisi loppumassa, etenkin kun [Puhemies koputtaa] ilmastonmuutoskin haastaa tätä yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, te olette hoitaneet kohtuullisen hyvin neljän vuoden aikana korona-ongelman, ja täytyy sanoa, että te kyllä olette erinomaisesti linjanneet Nato-kysymykset yhdessä opposition kanssa, mutta vastapainoksi täytyy todeta, että kyllä tämä taloudenhoito on, arvoisa hallitus, teidän heikoin osa-alueenne. Tänäkin vuonna te työnsitte kehyksien ulkopuolelle yli 2,7 miljardia euroa, kun otetaan huomioon nyt eduskunnan käsittelyssä oleva lisäbudjetti. Teille on selvästi tullut semmoinen henkinen olotila, että teidän ei tarvitse tehdä lainkaan menosopeutuksia, mitkä olisivat olleet välttämättömiä budjetin teon yhteydessä. Kysymys kuuluu: miksi te ette tee menosopeutuksia, ja miksi te ette tee päätöksiä, jotka parantavat työllisyyttä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt menosopeutuksia, tämä hallitus on tehnyt myös verotusta kiristäviä ja verotuloja kasvattavia päätöksiä — onneksi ei kuitenkaan yrityksiltä. Ja kiitos huomioistanne, edustaja Eestilä, kiitän takaisin: kiitos oppositiolle siitä, että koronan ja Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan myötä tehdyissä toimissa meillä on ollut laaja yksituumaisuus.

Mitä tulee työllisyyskehitykseen, se on erinomaista kiitos suomalaisten yritysten, ja tähän tarkemmin varmasti ministeri Haatainen osaa kommentoida. [Ben Zyskowicz: Ministeri Sipilä voisi vastata!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Mutta nyt kuitenkin kysymyksen esittää edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Nämä kriisit ovat meille osoittaneet ja opettaneet sen, että meidän pitää olla varautuneita tulevaan, ja talous on kiinteä osa turvallisuutta, Suomen kriisinkestokykyä. Vain sillä, että meillä on kestävästi hoidettu julkinen talous, me pystytään huolehtimaan meidän puolustuksen tarpeista, meidän sisäisestä turvallisuudesta, poliisien resursseista, koulutuksesta, meidän hyvinvointipalveluista, jotka tällä hetkellä ovat todella heikossa kunnossa.

Se ero hallituksen ja kokoomuksen edustaman kriisinhoidon välillä on ollut se, että me olemme kyllä tukeneet hallitusta esimerkiksi koronarokotteissa ja koronan hoitoon liittyvissä välttämättömissä menoissa, me olemme tukeneet maanpuolustuksen vahvistamista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mutta se, mitä me emme hyväksy emmekä ymmärrä, on se, että tämä taloudellinen puoli on jätetty retuperälle eli ei ole varauduttu korkoriskiin, sitä ei ole huomioitu hallituksen budjettikirjoissa, ei ole tehty välttämättömiä valintoja, että me saisimme taloutta tasapainoon. [Puhemies: Ja nyt se kysymys!] Ja tätä haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: oletteko ylpeä suorituksestanne, mikä koskee Suomen talouden [Puhemies koputtaa] kriisinkestokyvyn vahvistamista?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, ministeri Saarikko, oletteko ylpeä?

Arvoisa puhemies! Olisi tietenkin huomattavasti mieluisampaa vaalikauden lopussa todeta talouden myönteiset luvut ja esimerkiksi talouskasvu, joka oli itse asiassa aika hyvällä uralla ennen kuin kriisien aika maailmassa alkoi — olisimme varmasti toisenlaisessa todellisuudessa.

Haluan kuitenkin muutamia huomioita edustaja Grahn-Laasosen puheenvuorosta korjata. Totesitte, että olette tukeneet hallituksen ratkaisuja vaikka korona-aikana — kyllä, kiitos siitä. Itse asiassa tehän olisitte ottaneet enemmän velkaa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mainitsen tämänkin nyt, koska kerta haluatte näitä päätöksiä yhä uudelleen ja uudelleen käydä läpi, ja se on myöskin suomalaisille hyvä, että kaikkien meidän linja tulee ilmi.

Mitä tulee korkoriskin tunnistamiseen, on varmasti niin, että on erilaisia puolueita ja talousajattelua siitä, onko velalla ollut niin paljon merkitystä tai onko korko ikuisesti nolla. Itse en koskaan ole ajatellut niin. Mutta sen kuitenkin haluan korjata, että valtiovarainministeriön ennustekaan, siis riippumaton valtiovarainministeriön virkaennustekaan, ei osannut ennakoida korkojen näin nopeaa kehitystä, ja siksi tällä viikolla esitellyssä lisätalousarviossa tuota korkomenoarviota korjattiin [Puhemies koputtaa] yli miljardilla ylöspäin. Sellaista ennustajan lahjaa ei ollut valitettavasti kenelläkään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt edustaja Jokinen.

Arvoisa herra puhemies! Rinteen—Marinin vasemmistohallitus on suhtautunut talouspolitiikkaan ja velkaantumiseen välinpitämättömästi. Sen kaikki me olemme nähneet. Tällä hetkellä hallituksessa on neljäs keskustalainen valtiovarainministeri pönkittämässä tuota vasemmistolaista velkarallia, enkä usko, että viidennestäkään olisi ollut apua tässä tilanteessa. [Jukka Gustafsson: Onko vaalit tulossa? — Oikealta: Hiljaa! — Puhemies koputtaa] Matti Vanhanen aloitti kolmantena valtiovarainministerinä kesäkuussa 20, ja ensimmäinen esitys, jonka hän toi tähän saliin, oli nostaa valtion velkakattoa 125 miljardista 150 miljardiin. [Satu Hassi: Korona!] Teidän suunnitelmienne mukaan valtionvelka tulee nousemaan noin 160 miljardiin tämän vuoden loppuun mennessä. Kuukausi sitten syntynyt tyttärentyttärenikin sai syntyessään 25 000 euroa valtionvelkaa syntymälahjaksi. Kysyn teiltä, valtiovarainministeri: milloin te tuotte eduskunnan päätettäväksi valtion velkakaton korottamisen, ja korotatteko sitä 180:een vai 200 miljardiin vai jätättekö senkin seuraavan hallituksen hoidettavaksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tarve valtion velkakaton korottamisesta ja sen summasta riippuu aivan oleellisesti siitä, minkälaisen poliittisen linjan seuraava hallitus tälle maalle tarvitsee. Jos on yhteistä ymmärrystä ja yhteistä tahtoa löytää myös tapoja vähentää velkaantumista, varmasti silloin katon nostamiselle ei ole tarvetta. Kaikkineen, parhaillaanhan eduskunnalla on käsittelyssä lisätalousarvioesitys, joka nostaa Valtiokonttorin valtuutta lainanotolle johtuen tästä poikkeuksellisesta tilanteesta esimerkiksi energiakriisin keskellä, jossa laajasti eduskunnassa löytyi tuki sille, että me päädyimme vielä vaalikauden loppusuoralla tukemaan kotitalouksia kohtuuttomien sähkölaskujen keskellä.

Edustaja Jokinen, onnittelut lapsenlapsestanne. [Kalle Jokinen: Kiitos!] Mitä tulee siihen tosiasiaan, mitä hänen sukupolvensa kohtaa, tilanne ei ole mitenkään toivottava, ja se harmittaa minua vietävästi. Silti tuntuisi reilummalta, että tekin kunniallisena ja hyvänä isoisänä myöntäisitte, että te olette ollut tukemassa tätä samaa politiikkaa, teidän tyttärentyttärenne ja lapsenlapsenne vuoksi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Hallituskaudella on ollut löysentynyt velkakuri, ja se on huono yhdistelmä, koska markkinoilla korot ovat nousseet. Julkinen valtionvelkapottihan koostuu useista lainoista, ja ne erääntyvät eri aikaan. Valtionvelan korot nousevat silloin, kun näitä vanhoja lainoja uudelleen rahoitetaan uusilla lainoilla, ja kun budjetti on rankasti alijäämäinen, niin silloinhan tulee kovemmalla korolla sitten lisää lainaa päälle. Nyt kysyisin valtiovarainministeriltä: oletteko te yrittäneet hahmottaa, kuinka pitkään itse asiassa nämä valtion velanhoitokustannukset tulevat kasvamaan, siis jo tehdyillä päätöksillä, jo otetulla lainalla, ja kun korkosumma liikkuu nyt tänäkin vuonna kahdessa ja puolessa miljardissa ja on jo nähtävillä velanhoitokustannusten kasvu tuleville vuosille, niin mikä merkitys tällä kaikella on julkisen talouden pitoon? Siitä tulee aika vaikeata.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Niin, ministeri Saarikko.

Edustaja Puisto, kiitos tarkasta ja hyvästä kysymyksestä. Itse asiassa valtiovarainministeriö tulee maanantaina julkistamaan oman näkemyksensä niin kutsutuista teknisistä kehyksistä tarkoittaen siis sitä virkamiesraamia tulevalle hallitukselle, mikä on se pohja, jolla riippumatta vaalien tuloksesta ja hallituskokoonpanosta Suomi lähtee työskentelemään taloutensa kanssa tuleville vuosille.

Ja tiedostamme jo nyt, että riippumatta poliittisista voimasuhteista tai poliittisista menolisäys‑ tai leikkauspäätöksistä tuo pohja tulee olemaan erittäin vaikea johtuen korkomenoista ja johtuen indeksisidonnaisista eli hintojen nousuun sidotuista valtion kustannuksista. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ja mitä tämä kokonaisuus ja korkomenojen vaikutus tarkoittavat tulevien hallitusten kannalta? Ne tarkoittavat sitä, että liikkumavaraa kaikkeen muuhun on aivan älyttömän paljon vähemmän kuin pitkään, pitkään aikaan tässä maassa. [Sanni Grahn-Laasonen: Ei ole!] Sitä se Suomeksi tarkoittaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! On selvää, että tällä vaalikaudella velkaa on jouduttu ottamaan paljon, ja velkaan pitää suhtautua vakavasti, mutta, arvoisa puhemies, kyllä olisi reilua hieman suhteuttaa tätä Suomen tilannetta muuhun Eurooppaan. Kun edustaja Orpo eilen taisi todeta, että luvut eivät ole vasemmistolaisia eikä oikeistolaisia, niin kerronpa muutaman luvun:

Kaikesta tästä huolimatta kestävyysvaje tällä vaalikaudella on pienentynyt neljästä ja puolesta prosentista kolmeen, veroaste on alhaisempi kuin tämän hallituksen aloittaessa, työllisyys on mittaushistorian ennätyksessä — ero Ruotsiin on kutistunut — ja meidän julkinen talous on tällä vaalikaudella ollut joka vuosi euroalueen keskiarvoa parempi. Tällä ei ole tarkoitus sanoa, että kaikki on hyvin. Päinvastoin, meillä on iso haaste edessä. Ja nyt näissä tulevissa sopeutuksissa, kun laitetaan julkista taloutta kuntoon, mitä tiukempi aika, sitä tärkeämpää on, että ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti.

Arvoisa valtiovarainministeri, jaatteko sen arvion, että silloin kun on tiukat ajat, niin heidän, joilla kaikkein leveimmät hartiat on, [Puhemies koputtaa] pitää kantaa isompi taakka kuin heidän, joilla on kaikkein kapeimmat?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Luulen itse asiassa, edustaja Lindtman, että aika laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa jaetaan tuo arvo, koska kaikki puolueet ovat ainakin tähän asti halunneet ylläpitää hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan ideaa. Ja nyt siitä tulee entistä vaikeampaa, ottaen huomioon, että väestö ikääntyy, kaikista on luvattu pitää huolta, kävimme läpi poikkeuksellisen alhaisen syntyvyyden ja on nämä ulkoiset kriisit ja uhat — siis sota Euroopassa — jotka ovat itse asiassa paljolti vaikuttamassa juuri siihen, miksi korkoja on pitänyt nostaa: koska sota nosti hintoja ja niin edelleen. Elämme poikkeuksellista aikaa, ja tietenkin jaan näkemyksenne siitä, että ketään tämä kriisi taloudessa, sota Euroopassa ei saisi jyrätä alleen niin, että hylkäisimme yhteiskunnan heikoimmat. Se ei ole oikeudenmukaista, eikä se kuulu meidän yhteiseen käsitykseen hyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta, mutta myöskään se ei kuulu käsitykseen hyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta, että sitä toteutetaan yli varojen elämällä. Ja on tosiasia, että meillä on ollut syviä näkemyseroja siitä, miten tämän suhteen tulisi toimia, [Puhemies koputtaa] mutta sitä oppositio ei voi pyyhkiä pois, että isoin talouslasku on syntynyt...

...kriisien hoidosta, ja sitä te olette tukeneet.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ei eletä yli varojen eikä ylitetä aikaa.

Edustaja Kyllönen.

Arvoisa herra puhemies! Oli mahdollisuus työhuoneesta eilen laskea, kuinka paljon rakas kokoomuspuolue teki säästölistaa, ja pääsin noin 4,5—5 miljardiin. Ei kerrottu suoraan, mistä leikataan, mutta kerrottiin, että kulttuuri, koulutus, puolustus jäävät pois, jolloin leikkauslistalle jäävät yleinen asumistuki, indeksien leikkaukset koskettaen kuntien valtionosuuksia, mihin sisältyvät silloin myöskin peruskoulut ja päiväkodit, opintotuki, sosiaaliturva ilman eläkkeitä ja erityisesti myöskin perheiden ja lasten saamat erilaiset sosiaalituet. Kun mietitään suomalaista yhteiskuntaa, köyhyyden lisääntymistä — yksinhuoltajaperheiden tilanne on erittäin vaikea, perheiden tilanne, yksin asuvien tilanne — niin miten hallitus näkee, että leikkaukset kohdentuvat ihan selkeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin? Sitä ei julkisesti uskalleta sanoa ääneen. Kierrellään ja kaarrellaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minäkin suorastaan huolestuin, kun näin kokoomuksen ehdotuksen siitä, miten taloutta pitää tasapainottaa. Se on selvää, että tässä maassa käynnistyy aikamoinen stressitesti, kun seuraavaa hallitusohjelmaa laaditaan. Kysymys siinä ei ole vain siitä, miten taloudellista kestävyysvajetta tilkitään, vaan myös siitä, tehdäänkö se oikeudenmukaisesti. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Itse ajattelen peruspalveluista vastaavana ministerinä, että myöskin sosiaalinen kestävyysvaje tulee ottaa huomioon ja katsoa, onko mahdollista tehdä näitä kaikkia esityksiä ottaen huomioon, että sosiaalisen kestävyysvajeen hoitaminen välinpitämättömästi maksaa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vielä enemmän. Itse olen oikeastaan hämmästynyt siitä, kuinka vähän meillä on tilannekuvaa siitä, mitä tämä sosiaalinen kestävyysvaje tulee tarkoittamaan. Minä olin hämmästynyt siitä, että jos oikein ymmärsin, kokoomuksessa aiotaan leikata sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta miljardi euroa pokkana tässä tilanteessa, [Välihuutoja] pelkästään hyvinvointialueiden rahoitusta jo miljardi euroa, [Puhemies koputtaa] kun minä juuri sain viime viikolla siihen 500 miljoonaa rahaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Valkonen.

Arvoisa puhemies! Tämä väite ei pidä paikkaansa. On hyvä korjata väärinymmärrys. Kokoomus haluaa parantaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sosiaali‑ ja terveyspalveluissa, jotta meillä on palvelut vielä 2030-luvullakin jäljellä.

Mitä tulee talouden suureen kuvaan, niin ei kokoomus tietenkään väitä, että asioiden kuntoon laittaminen olisi helppoa tai miellyttävää, mutta on rehellistä kertoa suomalaisille, että tämä linja ei voi jatkua. Valitettavasti keskusta-vasemmistohallitus on harjoittanut täysin vastuutonta talouspolitiikkaa, siitä ei päästä yli eikä ympäri. [Jussi Saramon välihuuto] Nyt on korkea aika laittaa piikki kiinni ja ottaa luottokortti pois, täysin korkea aika lopettaa tämä velkaantuminen.

Mutta on täysin totta, että pelkästään menoleikkauksilla ei tietenkään ura oikene, vaan työllisyys ja kasvu ovat aivan keskeisiä Suomen menestykselle. Haluaisin kysyä työministeriltä: mitä teidän mielestänne Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi pitäisi tehdä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja työministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kaiken perustahan on työ, koska tämä hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että sitä rahoitetaan työllä. Tämä hallitus on keskittynyt talouspolitiikassa nimenomaan siihen, että saamme työllisyysastetta nostettua, ja nyt se on mittaushistorian korkein, 75 prosenttia. Minun ja oman puolueeni SDP:n tavoite on nostaa työllisyysastetta 80 prosenttiin ja jatkaa tätä hyvää kehitystä, jota on jo tehty.

Täällä aiemmin kysyttiin, mitä työllisyystoimia on tehty. Me olemme 80 000 työpaikan edestä tehneet työllisyystoimia tässä hallituksessa siitä huolimatta, että meillä on ollut korona ja tämä sota Euroopassa, ja me olemme nämä päätökset vieneet, ja viimeisiä odotetaan nyt eduskunnasta ulos. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee vahvistamaan työllisyyttä tulevina vuosina. Työllisyyspalvelujen siirto kuntiin tuo ne lähemmäksi koulutuspalveluita ja tulee näkymään myös sillä tavalla, että kunnissa voidaan myös yritysten todellisuus nähdä, työtä hakevien todellisuus nähdä [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta saada työllisyysastetta nostettua.

Arvoisa puhemies! Sanotaan, että hedelmistään puu tunnetaan. Se pitää hyvin paikkansa myös tästä hallituksesta puhuttaessa.

Kolme vuotta sitten jätin lakialoitteen Suomen yleisimmän syövän, eturauhassyövän seulontojen aloittamisesta, jotta syövät saataisiin riittävän aikaisin kiinni ja myös hoidettua. Joka vuosi yli 900 miestä kuolee tähän syöpään Suomessa.

Lakialoitteen allekirjoitti peräti 141 kansanedustajaa, mikä vastaa yli 700 000 kansalaisen allekirjoitusta. Tästä huolimatta aloitteen käsittelyä ei ole edistetty, mikä on suorastaan demokratian halventamista. Samanaikaisesti on ollut valtava kiire edistää erilaisten ihmisoikeuksiin vetoavien kansalaisaloitteiden ja muiden ideologisten hankkeiden läpimenoa.

Kysynkin, arvoisa ministeri: Missä ovat näiden syöpään sairastuvien ja kuolevien miesten ihmisoikeudet? Ja miksi miesten eturauhassyövän varhainen toteaminen ja lakialoite, jolla on merkittävä eduskunnan tuki, ei ole edennyt?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Pidin kyllä aika, voisiko sanoa, siinä kauneuden rajapinnassa sitä kysymysasettelua, jossa annettiin ymmärtää, että hallitus ei ole tehnyt millään tavalla syöpien seulontatutkimusten edistämistä. Tämä on se hallitus, joka on satsannut tähän merkittävän panoksen tällä hallituskaudella. Hyvin pienestä liikkumavarasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa päädyttiin siihen, että nimenomaan syöpätutkimusten uusinta tietoa käytettäisiin ja otettaisiin laajennetut seulontatutkimukset käyttöön.

Olen sanonut, edustaja Tanus, teille monta kertaa, että minä edistän niin tätä hanketta kuin muutamaa muutakin uutta syöpätutkimuksen mahdollisuutta, se on kaikkien ihmisten oikeus, se tehdään suomalaisessa yhteiskunnassa Kiurun ja Tanuksen sijasta asiantuntijatyönä. Ja tämä asiantuntijatyö tulee varmasti etenemään siihen, että myös tässä suhteessa tullaan edistämään tätä teemaa.

Me olemme 10 miljoonalla nimenomaan syöpätutkimusta parantaneet seulontojen osalta tällä hallituskaudella, jos nyt oikein muistan. [Puhemies koputtaa] Se on aika iso raha, ja pyytäisin, [Puhemies: Näin!] että pitäisimme sitä tärkeänä.

Arvoisa puhemies! Kuten hyvin tiedämme, suomalainen osaamistaso on kehittynyt viime vuosina huolestuttavaan suuntaan. Tulevaisuudessa jopa 70 prosentin ikäluokasta pitäisi saada korkeakoulututkinto, ja samaan aikaan meillä joka kuudes nuori aikuinen on pelkän peruskoulun varassa. Työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta juuri tämän joukon huomiointi on olennaista, sillä heistä vain alle puolet käy töissä.

Hyvä ratkaisu olisi satsata erityisesti nuorten aikuisten ja vieraskielisen väestön oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus tarjoaa houkuttelevan ja motivoivan väylän osaamisen kehittämiseen, kielen oppimiseen ja toimeentuloon. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: kuinka me turvaamme sen, että tulevaisuudessa meillä on riittävästi ammattiosaajia, ja varmistamme, että TE-palvelut, oppilaitokset ja työpaikat saadaan tiiviimpään yhteistyöhön kaikista matalimmin koulutetun väestön osaamistason nostamiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutuksen osalta varmasti opetusministeri voi vastata, mutta työministeriön puolella me olemme käynnistäneet puolitoista vuotta sitten tällaisen tiekarttatyön, jossa me on alakohtaisesti analysoitu läpi, missä on työvoimapulaa, missä on ylitarjontaa, ja myös aluekohtaisesti käyty nämä läpi. Tämä tiekarttatyö antaa nyt myös nuorille ja niille aikuisille, jotka etsivät sitä työuraa ja alaa, jossa olisi työpaikkoja tarjolla, ajantasaista tietoa. Tämä on todella tärkeä pohjatyö sille päätöksenteolle, että voidaan myös koulutusta ja työvoimapalveluita suunnata oikein.

Kun työvoimapalvelut siirtyvät nyt kuntiin, kun se laki hyväksytään täällä eduskunnassa, se mahdollistaa nyt entistä paremmin myös meidän ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, työvoimapalveluiden ja nuorisotyön yhteen nivomisen ja myös niin, että tämmöinen yritys-, työelämälähtöinen koulutus entistäkin vahvemmin tiivistyy. [Puhemies koputtaa] Uskon, että tämä myös tulee mahdollistamaan nuorten löytämisen työhön ja työpaikkojen löytymisen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika on nyt täyttynyt.

Ärade talman! I dag har vi fått följa med de tusentals abiturienter som firar den traditionella bänkskuddardagen. Speciellt roligt är det att följa med abiturienternas och familjernas glädje. Jag önskar att alla abiturienter har en oförglömlig dag.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että abiturientit saavat tänään iloita, sillä lukio-opinnot ovat muuttuneet entistä kuormittavammiksi. Tämä on osittain seurausta niistä muutoksista, jotka johtavat siihen, että 15-vuotias tänään joutuu tekemään hyvinkin ratkaisevia valintoja johtuen ylioppilaskoepainotuksesta ja myöskin ensikertalaiskiintiöistä.

RKP:ssä olemme sitä mieltä, että ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa. Ne johtavat nimittäin helposti välivuosiin, opiskelijoiden aloitusikä herkästi nousee, ja opintosuuntauksen vaihto vaikeutuu huomattavasti. Samalla Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet ja meillä on tavoitteena nostaa korkeakoulututkintojen määrää väestössä, ja tässä kokonaisuudessa on tosiaankin haasteita riittävästi. Kysyn siksi ministeri Honkoselta: Oletteko huomannut nämä haasteet? [Puhemies koputtaa] Olette puhunut ylioppilaskokeen uudistamisesta. [Puhemies: Nu räcker det!] Oletteko sitä mieltä, että myöskin ensikertalaiskiintiöiden mielekkyyttä tulisi tarkistaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Honkonen.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että olen tässä edustaja Adlercreutzin kanssa oikeastaan kaikesta sanomastanne samaa mieltä. Kysymys on erittäin aiheellinen, ja tervehdin tätä ajatusta avoimin mielin. Meidän pitää kuitenkin muistaa, että opiskelijavalinnat ovat varsin monimutkainen kokonaisuus ja niihin on tässä menneinä vuosina edellisten hallitusten aikana tehty aika paljonkin muutoksia, voisi sanoa jopa ehkä liikaakin muutoksia, jotka ovat sitten johtaneet nuorten paineiden lisääntymiseen ja myöskin näihin tiettyihin haasteisiin ja ongelmiin, mitä nyt on ilmennyt.

Johtuen siitä, että nämä ovat näin monimutkainen kokonaisuus, en pidä kovin mielekkäänä, että muutoksia tehdään kovin tiuhaan. Olisi hyvä antaa tietty rauha ja antaa myös nuorille, jotka omaa opintosuuntaansa harkitsevat toisella asteella opiskellessaan, näkymää pitkälle tulevaisuuteen siitä, kuinka se opiskelupaikan valinta, elämän iso ja tärkeä valinta, nuoren elämässä sitten tehdään.

Sinänsä pidän tätä ehdotusta ihan tervetulleena, ja on aivan selvää, [Puhemies koputtaa] että tulevaisuudessa tarvitaan myös opiskelijavalintojen uudelleen tarkastelemista.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on tärkeää kuitenkin viestiä, että kukaan ei oleta, että lasten ja nuorten jo 15-vuotiaina pitäisi tietää, miksi he haluavat isona. Suomalainen koulutusjärjestelmä on rakennettu niin, että ei voi valita väärin. Riippumatta siitä, minkälaisen valinnan tekee peruskoulun jälkeen, on aina mahdollista sitten jatkaa opintoja korkeakouluasteella.

Tämä pisteytystyökalu, mikä otettiin käyttöön edellisellä hallituskaudella, ja ne pisteytykset siinä, miten eri aineita ja arvosanoja ylioppilastutkinnossa arvotetaan, on yliopistojen vastuulla. Yliopistot itse päättävät tästä pisteytyksestä, ja siellä on parhaillaan meneillään työ pisteytyksen uudistamiseksi. Itse toivon, että siinä tehtäisiin valintoja, jotka vahvistavat lukiokoulutuksen yleissivistävää luonnetta, mikä on lukiokoulutuksen keskeisin tehtävä. Nämä uudet pisteytykset on tarkoitus tämän vuoden aikana julkistaa ja sitten ottaa käyttöön vuodesta 2026, eli esimerkiksi se voisi olla sellainen ajankohta, jolloin muutenkin tehdään sitten muutoksia sisäänottokäytäntöihin.