Suullinen kysymys työsuhteiden määräaikaisuudesta (Elisa Gebhard sd) | Suullinen kysymys investointien kohteista (Antti Kurvinen kesk) | Suullinen kysymys nuorten tulevaisuudesta (Fatim Diarra vihr) | Suullinen kysymys opiskelijoiden velkaantumisesta (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kysymys koronarokotteiden saatavuudesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys lasten ja nuorten terapiatakuusta (Ville Väyrynen kok) | Suullinen kysymys yksinyrittäjien työkyvyn ylläpidosta (Ritva Elomaa ps) | Suullinen  kysymys  pienten ja keskisuurten  yritysten  kasvupotentiaalista  (Mats Löf-ström r) | Suullinen kysymys työkykyohjelmasta (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa helpottaa määräaikaisten työsopimusten solmimista siten, että enintään vuoden määräaikaisuudelle ei tarvitsisi jatkossa olla mitään perustetta. Nuorten tulevaisuus työelämässä näyttää siis entistä epävarmemmalta. Luvassa on pätkätöitä, ja ensimmäisen vakituisen työsuhteen saaminen viivästyy. Vakituisen työn puutteesta kärsivät jo nykyisin eniten nuoret ja naiset.

Samalla hallitus luo otollisen ympäristön raskaussyrjinnälle, jonka epäilyistä iso osa koskee jo nykyisin määräaikaisia työsuhteita. Miten hallitus ajattelee, että määräaikaisuuksien ketjutuksista kärsivät nuoret aikuiset uskaltavat jatkossa suunnitella elämäänsä tai perheen perustamista? Työministeri Satonen, onko niin, että teillä ei ole vielä [Puhemies koputtaa] mitään konkreettista suunnitelmaa määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisen estämiseksi samalla, kun teidän politiikkanne lisää pätkätöitä ja nuorten epävarmuutta tulevaisuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siinä mielessä tässä kysyjällä oli hallitusohjelma luettu hyvin, että siinä on tosiaan kaksi puolta. Se ensimmäinen on se, että määräaikaiset työehtosopimukset on mahdollista tehdä ilman perustetta vuodeksi, mutta siinä on myös maininta, että ketjuuntumiseen puututaan. Mutta tämän lain valmistelua ei ole vielä edes aloitettu, kun meillä on nyt ollut muutamia muita asioita tapetilla työministeriössä. Eli tämä asia tulee sitten aikanaan menemään kolmikantaiseen valmisteluun.

Mutta kun tässä kysyjä kertoi siitä, että tämä on nuorille hankala tilanne, niin sen näen kyllä osittain eri tavalla. Nimenomaan, kun helpotetaan sen ensimmäisen määräaikaisen työsuhteen palkkaamista, se edesauttaa nuorten pääsemistä kiinni työelämään. Se on sitten eri asia, että siihen ketjuuntumiseen pitää toki puuttua. Se on toinen kysymys.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Määräaikaisten työsuhteiden lisäämisen vaikutukset työllisyyteen ovat itse asiassa aika mitättömät. On todennäköistä, että määräaikaiset työsuhteet lisääntyvät vakituisten kustannuksella. Suomessa määräaikaisten työsopimusten solmiminen ei muutenkaan ole erityisen vaikeaa — itse asiassa Suomessa on Euroopan maista neljänneksi eniten määräaikaisia työsuhteita. Määräaikaiset työsuhteet eivät tarjoa ihmiselle samanlaista taloudellista turvaa kuin vakituiset. Työministeri Satonen, oletteko te valmiit luopumaan tästä suunnitelmasta määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottamiseksi, mikäli osoittautuu, että sen vaikutukset kohdistuvat juuri nuoriin samalla, kun työllisyysvaikutukset jäävät heikoiksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Kuten juuri edellisessä puheenvuorossa yritin sanoa, uskon, että nämä vaikutukset nuoriin ovat kyllä merkittävältä osalta nimenomaan sen suuntaisia, että se ensimmäisen työpaikan saaminen helpottuu.

Mutta näihin yksityiskohtiin, mitä tähän esitykseen liittyy, on liian aikaista ottaa kantaa, koska tosiaan lainvalmistelua ei ole vielä edes käynnistetty eikä ole edes tarkoitus nyt ihan heti käynnistää. Mutta sitten kun käynnistetään, niin perataan tämä asia huolellisesti läpi kaikilta osiltaan, myös ketjutuksen osalta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sotkenut ennätysmäisen nopeasti työmarkkinat Suomessa. [Välihuutoja — Kimmo Kiljunen: Pitää paikkansa!] Näistä esimerkkejä ovat työsuhteiden määräaikaistaminen, sairaussakot ja kaikki muut tämmöiset ja erityisesti neuvottelutoiminnan sotkeminen — ne asiat, joihin ei hallituksen pitäisi puuttua ollenkaan. Kuitenkin yritetään helpottaa työllistymistä. Odottaisin, että hallitus puuttuu todellisiin työllistämisen esteisiin, jotka ovat osaaminen, [Välihuuto ja naurua oikealta] työpaikkojen kohtaanto-ongelma, työntekijän ja työpaikan kohtaanto-ongelma ja työkyky. Odottaisin niihin tulevia toimenpiteitä. Kysyisin työministeri Satoselta: mitkä ovat hallituksen toimenpiteet näihin todellisiin työllistämisen esteisiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut tähän 100 000 työpaikan tavoitteeseen, ja se on keskeinen osa sitä, että Suomen julkista taloutta tasapainotetaan. Niille keinoille, joita nyt toteutetaan, on laskettu, erityisesti näille sosiaaliturvan uudistuksille, myöskin valtiovarainministeriön virkamiesarvio siitä, mitkä niiden vaikutukset tulevat olemaan työllisyyteen ja julkiseen talouteen.

En osta kyllä sitä argumenttia, että hallitus olisi sotkenut suomalaiset työmarkkinat. Me vain toteutamme sitä politiikkaa, joka on välttämätöntä, [Välihuutoja] jotta julkinen talous pidetään kunnossa ja tämä on hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville. [Juho Eerola: Oikein!]

Se, minkä toki haluan, on se, että pystytään tekemään näitä tavoitteita mahdollisimman paljon yhteisesti, ja sen takia kutsuin eilen koolle työmarkkinaseminaarin, ja uskon ja toivon, että neuvottelut työmarkkinamallista lähtevät liikkeelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on perustellut työelämään kohdistamiaan lukuisia heikennyksiä sillä, että ne ovat jo todellisuutta monissa Pohjoismaissa. Nyt olemme keskustelleet yhdestä näistä heikennyksistä eli määräaikaisen työsuhteen solmimisen mahdollistamisesta ilman perustetta. Tämä heikennys kohdistuisi toteutuessaan ennen kaikkea nuoriin työelämässä ja sen kynnyksellä.

Kuitenkin tästä pohjoismaisesta vertailusta usein unohtuu se, että Ruotsissa on käytössä myös monia työntekijälle edullisia asioita, joista hallitus nyt vaikenee täysin. Ruotsissa on käytössä muun muassa järjestökanne, työntekijän tulkintaetuoikeus, paremmin rahoitetut työllisyyspalvelut työttömän tukena ja laajempi edustus työntekijöillä yritysten hallinnossa. Kysynkin työministeri Satoselta: voisiko hallitus nyt ottaa myös näitä osia pöydälleen muiden Pohjoismaiden työmarkkinamalleista ja tasapainottaa siten tekemäänsä politiikkaa reilummaksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että monet tai lähes kaikki niistä uudistuksista, joita hallitusohjelmaan sisältyy, täällä työelämäosiossa ovat nimenomaan sellaisia, joita Ruotsissa on tehty. Myös se on totta, että Ruotsissa on joitakin asioita, joita meillä ei ole. Mutta myös Suomessa on joitakin asioita, joita Ruotsissa ei ole. Meillä on esimerkiksi yleissitovuus, jota Ruotsissa ei ole. Sitten, kun täällä edustaja Lyly puhui sairauslomapäivän omavastuusta, niin meillä se on tarkoitus tuoda niin, että siitä voidaan TESillä sopia toisin, kun Ruotsissa se on voimassa olevaa käytäntöä. Eli on olemassa paljon samanlaisuuksia, ja sitten on myös erilaisuuksia. Sillä tavalla näitä ei ihan yksi yhteen voi tietenkään verrata, mutta erityisesti tässä Ruotsin työmarkkinamallissa, josta eilen käytiin keskustelua, on todella paljon sellaisia osia, jotka voitaisiin Suomeen ottaa, ja toivon, että yhteisesti päästään eteenpäin siinä asiassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on, että Suomi on elänyt viime vuodet niin hyvää työllisyyden ajanjaksoa, että meillä kyllä lähes kaikille työhaluisille ja työkykyisille töitä löytyy.

Meidän kansantaloutemmehan on kehittynyt tässä viime vuosina, oikeastaan jo vuosikymmeninä, siihen suuntaan, että pienet yritykset kantavat ison vastuun suomalaisten työllistämisestä ja myöskin meidän kansantaloudestamme. Nähdään myös, että tästä johtuen suhdanteet vaikuttavat suomalaisiin työnantajiin ja yrityksiin hyvin eri tavalla verraten Suomen historian aikaisempiin aikoihin. Tästä johtuen joustot, useat joustot, joita hallitus suunnittelee suomalaisille työmarkkinoille, esimerkiksi paikallinen sopiminen, ovat äärimmäisen tärkeitä suomalaisten työllistämiseksi ja näiden joustojen tuomiseksi yrittäjille — pystytään huomioimaan paremmin yritysten erilaiset tilanteet. Kysynkin nyt: kuinka esimerkiksi tämä paikallinen sopiminen etenee hallituksen valmistelussa, ja voidaanko yrityksille [Puhemies koputtaa] kertoa pian hyviä uutisia tästä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä. Tässä päästiin asian ytimeen. Suomen työmarkkinat ovat kehittyneet niin, että meillä yksinyrittäjien määrä on kyllä koko ajan kasvanut mutta sen sijaan työnantajayrittäjien määrä on merkittävästi vähentynyt, viimeisen kahden vuoden aikana 87 000:sta 78 000:een. Ja koska ne kaikkein potentiaalisimmat uudet työpaikat yksityisellä sektorilla syntyvät alle 50 hengen yrityksiin, niin hallituksen ohjelman lähtökohtana on erityisesti tämä, että siellä työllistämisen kynnystä alennetaan. Siellä tulee nimenomaan tämä paikallisen sopimisen ulottautuminen myös järjestäytymättömään kenttään. Työryhmätyö päättyy tammikuussa, ja keväällä se saadaan tänne eduskuntaan. Siellä on myös erittäin tärkeä yt-lain alarajan nostaminen 20:sta 50:een ja esimerkiksi se, että takaisinottovelvoite poistetaan alle 50 hengen yrityksiltä. Eli juuri tätä kohderyhmää on tavoiteltu. [Ben Zyskowicz: Hyvä kysymys ja hyvä vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Nuorten asian pitäisi olla aivan valtiovallan erityissuojeluksessa. Tänä päivänä nuoria rasittavat monet huolet: ilmastohuolet, meneillään olevat sodat ja huoli omasta toimeentulosta. Teidän lupauksenne suomalaisille nuorille on ollut lähinnä se, että valtionvelkaa pienennetään [Ben Zyskowiczin välihuuto] ja että sen vastineeksi tulisi jotenkin satumaisesti uusia työpaikkoja — tavoite sinänsä hyvä. Mutta millaisia työpaikkoja te tarjoilette nuorille? [Oikealta: Oikeita!] Teidän kaavailemissanne työelämää heikentävissä uudistuksissa on tarkoitus tehdä irtisanomisesta aiempaa helpompaa eli heikentää työntekijän irtisanomissuojaa. Teidän kaavailemissanne uudistuksissa on tarkoitus tehdä määräaikaisten työsuhteiden laatimisesta entistä helpompaa eli tavallaan vakinaistaa pätkätyösuhteet. Tämä on se todellisuus, johon nuoret tulevat tullessaan ensi kertaa työmarkkinoille, siis entistä helpommin pätkätöihin, entistä helpommin potkut. Haluaisin kysyä teiltä, arvoisa työministeri: [Puhemies koputtaa] miten te näette, että tämä luo nuorille uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksia [Puhemies koputtaa] perustaa oma perhe? [Ben Zyskowicz: Paremmin kuin jos ei olisi työtä ollenkaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että tähän nuorten tulevaisuudenuskoon vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkästään työmarkkinakysymykset, mutta vastaan nyt siihen, koska se on tässä omalla vastuualueellani.

Tässä otettiin esimerkkinä tämä henkilökohtainen irtisanominen. Tällä hetkellä henkilökohtaiseen irtisanomiseen tarvitaan asiallinen syy ja painava syy. Jatkossa tarvitaan asiallinen syy. Tämänkään asian osalta lainvalmistelu ei ole vielä edes käynnistynyt, mutta kun se käynnistyy, niin kolmikantaisessa työryhmässä sitten määritellään ne lain perustelut, ja silloin selviää, mikä se todellinen vaikutus on. Mutta kun juuri edellinen kysyjä kysyi näistä pienten yritysten toimintaedellytyksistä, niin kyllä se on nimenomaan niin, että erityisesti pienissä yrityksissä yksikin virherekrytointi saattaa vaikuttaa koko sen yrityksen menestykseen ja sitä kautta myös niiden muiden ihmisten työpaikkoihin, jotka ovat siellä yrityksessä töissä. [Juho Eerolan välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden mukaan se, että on yksipuolisesti valittu yritysten puoli ja työntekijät pyritään pelottelemaan hiljaiseksi, ei luo yhtä ainutta työpaikkaa. Se on huono selitys. 200 euron sakko yksittäiselle työntekijälle ja vähintään 10 000 euron sakko ammattiosastolle silloin, jos todetaan — useinhan ei tiedetä, onko joku ilmaus oikeutettu vai ei. Te yritätte pelotella työntekijät nöyriksi, hiljaisiksi, jotta he eivät pitäisi puoliaan. Yksi tällainen on täällä mainittu irtisanomisten heikentäminen, että ei tarvittaisi enää painavaa syytä. Asiallinen syy voi olla vaikka se, että myöhästyy töistä, mutta onko kukaan sitä mieltä, että se on riittävän painava syy? Näitä sitten oikeudessa käydään läpi.

Mutta nostaisin tässä esimerkin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri totesi: ”Tämä on ala-arvoinen temppu. Hallituksen toiminta työehtojen polkemisessa ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välien tahallisessa tulehduttamisessa ei ole Suomen eikä kenenkään suomalaisen etu.” Hän totesi: ”Perussuomalaisten kanta [Puhemies koputtaa] irtisanomissuojan heikennyksiin on muuttumaton. [Perussuomalaisten ryhmästä: Minuutti!] Nykyisin perussuomalaiset ei ole enää hallituksessa, [Puhemies koputtaa] ja sen kyllä huomaa!” Kun te olitte hallituksessa viimeksi, te heikensitte työnantajan asemaa. [Puhemies: Edustaja Saramo, minuutti on kulunut!] — Okei, kiitos. — Olisin kysynyt: mihin perustuu se usko, [Mauri Peltokangas: Törkeää käyttäytymistä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Meni liian pitkälle!] että ottamalla työntekijän vastaisen kannan työpaikkoja syntyy lisää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koetan vastata vain asiapohjalta näihin kysymyksiin enkä ota kantaa yksittäisten puolueiden kannanottoihin, [Juho Eerola: Leena Meri mainittu!] ovat ne sitten tuoreita tai vanhoja tai mitä hyvänsä, vaan keskitytään nyt ihan tähän ydinasiaan.

Tässä mainittiin tämä 200 euron sakko, jonka työntekijä voi saada osallistumisesta laittomaan työtaisteluun. Käydäänpä tämäkin asia läpi, mitä tämä oikeasti tarkoittaa. Ensin on saatu aikaan työtaistelu, jonka työtuomioistuin toteaa laittomaksi, ja vielä sen jälkeen, kun työtuomioistuin on todennut lakon laittomaksi, työntekijä jatkaa sitä samaa, jo kertaalleen laittomaksi todettua lakkoa, ja sen jälkeen hän voi saada tämän 200 euron seuraamusmaksun. [Markku Eestilä: Mikä on täysin oikein! — Välihuutoja oikealta] Onko meillä jossakin muulla elämänalalla joku järjestelmä, että jos tietää, että koko ajan jatkaa laitonta toimintaa, siitä ei seuraisi itselle mitään rangaistusta? Tämähän kuuluu jo oikeuskäsitykseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Asiallinen vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Työelämään kaivataan ennustettavuutta ja vakautta, ei epävarmuutta. Hallituksen suunnitelmat heikentävät palkansaajien asemaa ja lisäävät hallitsemattomia riskejä työmarkkinoilla. Hallitus aikoo muun muassa sallia määräaikaiset työsuhteet ilman perustetta, joten määräaikaisten työsopimusten määrä tulee lisääntymään. Samalla määräaikaisuuksien ketjutus helpottuu lisäten työpaikkojen sisäistä eriarvoisuutta. Nämä muutokset muiden palkansaajiin kohdistuvien heikennysten lisäksi lisäävät eriarvoisuutta työelämässä. Määräaikaisten työehtosopimuksien lisääntyminen johtaa lisäksi siihen, että ihmiset lykkäävät perheen perustamista tai asunnon ostamista, koska näkyvyys tulevaisuuteen on heikko.

Teillä oli aikaa valmistella lakeja mutta ei selvästikään ollut aikaa miettiä asioita loppuun asti, muun muassa sitä, millä toimilla työehtosopimuksien ketjutusta voitaisiin estää. Kysyn, ministeri Satonen: miten hallitus aikoo varmistaa, että eriarvoisuus [Puhemies koputtaa] suomalaisessa työelämässä ei lisäänny, kun perusteettomat [Puhemies koputtaa] määräaikaiset työsuhteet lisääntyvät?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän huoleen edelleen, että tämä asia tähän ketjuuntumiseen liittyen — joka on kyllä ihan todellinen — on ihan totta, ja se on nimenomaan julkinen sektori, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] jonka tehtävissä tätä ketjuuntumista useimmiten tapahtuu. No, se, millä tavalla sitä sitten voidaan ehkäistä tai vähentää, on asia, joka siellä kolmikantaisessa työryhmässä täytyy miettiä.

Mutta edelleen korostan sitä, että tässä asiassa on kaksi puolta: se, että me helpotetaan sitä ensimmäisen määräaikaisen työsuhteen aloittamista ja työntekijän palkkaamista, ja se tulee varmasti tarkoittamaan, että on enemmän niitä ihmisiä, jotka pääsevät ensimmäisen kerran siihen työsuhteeseen, ja sitten niiden osalta, jotka ovat jo töissä ja olleet pidempään töissä, täytyy löytää ratkaisuja tähän ketjuuntumiseen, ja toivon, että siinä voidaan tehdä yhteistyötä myös opposition kanssa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Työministeri on todennut aiemmin salissa, että työllisyys on ollut hyvällä mallilla mutta työtuntien määrää tulee lisätä, ja samalla hallitus kuitenkin heikentää irtisanomissuojaa. Hallitus haluaa siirtää osa-aikaisia työntekijöitä kokoaikaisiksi niin, että työttömyysturvasta hallitus on leikkaamassa suojaosuuden 300 euroa, ja samaan aikaan valtakunnassamme on yli 100 000 vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevää, jotka haluaisivat tehdä kokoaikaista työtä. Hallitus mahdollistaa perusteettoman, peräti vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen, ja samaan aikaan hallitusohjelmassa lukee, että työsopimusten ketjutus ei saa lisääntyä. Arvoisa työministeri, miten johdonmukaiseksi koette hallitusohjelmakirjauksenne ja tulevien päätöksien vaikutukset, ja mitä luulette, miten esimerkiksi juuri työelämään tulevat nuoret kokevat nämä edellä kuvaamani ristiriidat kirjauksissa ja päätöksissä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos me katsotaan sitä, mitä suomalaisessa työelämässä on tapahtunut ennen ja jälkeen koronan, niin sitä työmäärää, jonka sata suomalaista teki ennen koronaa, tarvitaan nyt tekemään 107 suomalaista, koska meillä osa-aikatyö on niin paljon kasvanut, ja lisäksi monet ovat lyhentäneet työaikaansa joko omasta tahdostaan tai sen takia, ettei ole ollut mahdollista saada enempää töitä. On ihan välttämätön asia, että me saadaan entistä enemmän ihmisiä tekemään kokoaikatöitä. Se on totta, että alat ovat tässä erilaisia. Aivan varmasti kaupan alalla on vaikeampi saada kokoaikaisia työsuhteita kuin vaikka terveydenhoidon alalla, jossa tehdään muuten todella paljon osa-aikaista työtä, vaikka siellä on erittäin paljon kokoaikaistakin työtä tarjolla. Tämäkään ei ole helppo asia, mutta ilman muuta meidän kannustinjärjestelmän pitää toimia niin, että se kannustaa ottamaan vastaan kokoaikaista työtä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti nuorten tulevaisuuteen ja pahimmillaan vahvistaa yhteiskunnan polarisaatiota. Nuorten ansiotason nousu suhteessa aiempien sukupolvien tulokehitykseen ei ole mikään itsestäänselvyys. Hallituksen pitäisikin rohkeasti myöntää, että määräaikaisuuksien helpottaminen heikentää ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta. Työministeri Satonen, miksi haluatte toimillanne kiihdyttää epäoikeudenmukaista sukupolvipolitiikkaa työelämässä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siltä osin olen kyllä kysyjän kanssa eri mieltä, että määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen johtaisi polarisaation lisääntymiseen. Päinvastoin, se edesauttaa sitä, että saa sen ensimmäisen työsuhteen. Mutta siinä olette kyllä oikeassa, että se, että on jatkuvia määräaikaisia työsuhteita toinen toisensa jälkeen, eli tämä ketjuuntuminen tulee, tuo epävarmuutta, joka varmaan heijastuu sitten muuallekin elämään. Sen takia meidän pitääkin löytää tähän sellainen malli, että ensimmäinen työsuhde voi ilman perustetta olla pidempi kuin nyt määräaikaisena mutta samaan aikaan pystytään vastaamaan siihen ketjuuntumiseen. Silloin me ollaan mielestäni sellaisessa tilanteessa, että me edesautetaan työmarkkinoille pääsyä mutta huolehditaan siitä, että heidän, jotka jo siellä ovat, tulevaisuutensa on turvatumpi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksella ei ilmeisesti ole selkeää käsitystä siitä, miten suunnitelmanne vaikuttavat juuri nuoriin ihmisiin. Kysyin, onko teillä suunnitelmaa estää määräaikaisten työsuhteiden ketjutusta, mutta sitä ei ilmeisesti ole. [Perussuomalaisten ryhmästä: On, se sanottiin äsken!] Lopputulemasta olette kuitenkin jo päättäneet eli määräaikaisten työsuhteiden lisäämisestä. Toistan kysymyksen: oletteko te valmiit luopumaan tästä uudistuksesta, mikäli osoittautuu, että sen vaikutukset kohdistuvat erityisen kipeästi juuri nuoriin ihmisiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Kiitos! Kiitos kysymyksestä. Olen tässä yrittänyt jo perustella, minkä takia tämä hallitusohjelmakirjaus on mielestäni varsin toimiva ja nimenomaan niin, että se edesauttaa sitä, että nuoret saavat sen ensimmäisen työpaikan ja pääsevät työmarkkinoihin kiinni tai esimerkiksi valmistumisen jälkeen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, mistä näissä määräaikaisissa työsuhteissa usein on kyse.

Mutta näitä yksityiskohtia siihen, millä tavalla tämä toteutetaan ja miten tähän ketjuuntumiseen puututaan, meillä ei todellakaan vielä ole, koska lainvalmistelu ei ole asiasta millään lailla käynnistynyt. Mutta siinä yhteydessä, kun tämä laki etenee kolmikantaiseen työryhmään, se on nimenomaan tämän työryhmän tehtävä löytää ratkaisu näihin molempiin asioihin ja laatia ne yksityiskohdat, minkä myötä se sitten etenee tänne eduskunnan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjaus Merenkurkun kiinteän yhteyden selvittämisestä. Tämän yhteyden kannattajien mukaan se yhdistäisi Suomen Eurooppaan ja parantaisi huoltovarmuutta. Vuonna 2020 tehdyn laskelman mukaan kiinteä yhteys maksaisi kolmesta viiteen miljardia euroa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Laskitko ihan itse?] — Kyllä, kymppi oli pitkästä matikasta.

Itäisen Suomen liikenneyhteyksistä huolehtiminen on huolehtimista koko Suomesta. Yhtenä esimerkkinä tästä on Parikkala—Savonlinna—Pieksämäki-välin ratayhteys. Huoltovarmuuden ja Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että meillä on toimiva ja yhtenäinen ratayhteys läpi Suomen idästä länteen. Tämä edellyttää Savonlinnan Laitaatsalmen ratasillan rakentamista syväväylän rakentamisen yhteydessä puretun tilalle. Sillan kustannusarvioksi on aiemmin arvioitu noin 15 miljoonaa euroa. Kysymys ministeri Ranteelle: kun hallitusohjelmassa mainitaan noin viiden miljardin yhteys, jolla Suomi halutaan kytkeä Eurooppaan, niin olisiko mahdollista, että samalla selvitettäisiin mahdollisuus käyttää tästä 0,3 prosenttia itäisen Suomen kytkemiseksi muuhun Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin kaikki ymmärrätte, nykyinen geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvä tilanne ovat muuttuneet hyvin vahvasti koko ajan. [Antti Kurvisen välihuuto] Liikenne- ja viestintäministeriö tekee yhteistyötä tällä hetkelläkin Väyläviraston kanssa ja puolustusministeriön kanssa niiden hankkeitten osalta, joilla voidaan vahvistaa sitä turvallisuutta, sitä huoltovarmuutta ja vahvistaa myöskin sitä elinkeinoelämän liikkuvuutta. Näiden osalta me emme tietenkään ole kaikkia yksityiskohtia vielä päättäneet. Ja vielä liittyen tähän selvitykseen: nimenomaan selvityksiäkin tehdään siellä rannikolla ja sillä suunnalla, mutta siihenhän meillä ei ole osoitettuna rahaa. Mutta tämä hallitus korostaa hyvin paljon sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushakuja. Olemme tehneet niitä runsaasti — huoltovarmuutta, Lappia, hyvin monia tärkeitä alueita — ja tämä tulee näkymään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys lähti liikkeelle Suomen talouden näkymistä. Toden totta on mahdollista, että olemme jo nyt taantumassa tai ainakin matkalla sinne, ja aivan erityistä huolta herättää rakennusalan kriisi. Meillähän on asuntorakentaminen tämän hetken arvion mukaan putoamassa alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 48 — siis alhaisimmalle tasolle sotien jälkeen sitten vuoden 48. Nyt tässä, jos missä, pitäisi tehdä toimenpiteitä, koska nyt tämä alkaa vaikuttaa rakennustuoteteollisuuteen, kauppaan, tämä alkaa näkymään jo vientiteollisuudessa. Rakennusala uhkaa vetää Suomen perässään kohti lamaa. Sen vuoksi oli kyllä suuri pettymys, että hallitus on nyt poistamassa varainsiirtoverohelpotuksen ensiasunnon ostajilta.

Sinänsä ajatus siitä, että tavallisten asunnonostajien varainsiirtoveroa helpotetaan, varmasti tukee kasvua. Voisiko ajatella, arvoisa pääministeri, että pidettäisiin niiden osalta, jotka ostavat sijoitusasuntoja, tämä ennallaan ja sillä saataisiin pidettyä [Puhemies koputtaa] ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron helpotus nykyisellään? [Puhemies koputtaa] Tämä olisi suurin piirtein saman hintainen kuin hallitus esittää, ja sillä olisi vaikutusta myös ensi vuonna ensiasunnon ostajiin. [Jani Mäkelä: Ei tällä ole mitään tekemistä asian kanssa! Ei nämä liity mitenkään toisiinsa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri... — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On totta, että rakennusala kärsii tällä hetkellä. Se on hyvin suhdanneherkkä ala, ja kun se on suhdanneherkkä ala, niin se myöskin ottaa nopeimmin iskuja vastaan tällaisessa tilanteessa, jossa ollaan. Hallitus ei suinkaan ole seissyt tumput suorina, vaan jo budjettiriihessä sovittiin erillisestä paketista, jolla kohtuuden rajoissa pyrittiin myöskin tätä akuuttia tilannetta helpottamaan. [Pia Viitasen välihuuto]

On kuitenkin syytä ymmärtää, mistä tässä pohjimmiltaan on kyse. Silloin, jos asuntomarkkinat eivät vedä, jos ihmiset eivät ole valmiita asuntoja ostamaan ja ottamaan lainaa, jos on epäselvyyttä tulevista korkonäkymistä, on ymmärrettävää, että se heijastuu nopeasti myöskin rakentamisalalle. Nyt onneksi ollaan kuitenkin jo siinä tilanteessa, että meillä alkaa olla näköpiirissä se, että koronnostojen tie on kuljettu loppuun. Toisaalta ollaan siinä tilanteessa, että ehkä voidaan jo ennakoida, että jollakin aikavälillä korot lähtevät laskuunkin. Hallituksen omilla veropäätöksillä on entisestään asuntokauppaa tervehdyttävä vaikutus, mitä tulee näihin veromuutoksiin, joita mainitsitte, ja tätä kautta epäilemättä saadaan myöskin uutta dynamiikkaa rakennusalalle aikaan. [Johannes Koskinen: Ensiasunnon hankkijat uhohtui!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma on tekstiltään mielestäni verrattain hyvä. Ainut ongelma on se, että tietysti rahat ja teksti eivät ole synkassa keskenään, [Naurua] mutta kyllä te varmaan ne rahat jostain keksitte. [Timo Heinonen: Joku käytti ne rahat!] Se, mikä pikkasen vaivaa mieltäni, on se, että te puhutte koko ajan sopeuttamisesta. Eikö ole syytä puhua myös kasvattamisesta? [Vasemmalta: Juuri näin!] Ne kasvuelementit, mitä tarvitaan sieltä hallitusohjelmasta, ovat hyvin vähäisiä. Me nähdään tällä hetkellä se, että rakennusala on jo törmännyt seinään. On tulossa seuraavia aloja, jotka tulevat törmäämään seinään. Meidän ei tarvitse katsoa kuin teollisuuden indikaattoreita täällä, luottamusindikaattoreita, ne ovat hyvin synkkiä. Selkeää on, että VM joutuu tarkistamaan omaa kantaansa ja ennusteitaan, tulevat tipahtamaan ensi vuodelle. Oikeastaan sen pohjalta kysynkin pääministeriltä: Te tässä suhdannepoliittisessa tilanteessa teette merkittäviä veronkevennyksiä. Olisiko kuitenkin syytä lykätä veronkevennyksiä ja laittaa tuo raha kasvun luomiseen suomalaiselle toiminnalle, elinkeinoelämälle [Puhemies koputtaa] ja niin edelleen, työllisyyden vahvistamiseen? [Jani Mäkelä: Veronkevennys luo kasvua!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei tee vuositasolla merkittäviä veronkevennyksiä, joilla olisi isossa kuvassa merkitystä, mutta tekee täsmänä esimerkiksi työtulovähennyksen parantamista 100 miljoonalla, jotta ihmisten kannattaa ottaa työtä vastaan ja kannattaa lähteä töihin.

Hallitusohjelma — hienoa, että se on luettu ja hyväksi todettu — ei perustu siihen vanhaan ajatteluun, että kaikki ongelmat ratkaistaan vain pistämällä lisää rahaa, vaan siihen, että me laitamme kuntoon niitä perusteita, millä me saamme investointeja Suomeen. Meillä on esimerkiksi tuulivoimaan Suomessa suunnitteilla yli 100 miljardilla investointeja. Meillä suunnitellaan tehdasinvestointeja, joissa tehdas muutetaan käymään puhtaalla energialla. Meillä on valtavat näkymät. Siksi me panostamme luvitusten nopeuttamiseen ja investointiympäristön parantamiseen monella tavalla. Logistiikan panostukset kolmella miljardilla on yksi osa tätä. Me haluamme saada investointeja Suomeen ja sitä kautta työpaikkoja ja sitä kautta uutta kasvua. Ja ainoastaan sillä, että me pidämme huolta siitä, että Suomi on kilpailukykyinen, [Puhemies koputtaa] me saamme niitä investointeja. Me ei pystytä kilpailemaan rahalla esimerkiksi Euroopan maiden kanssa. [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi valtiontuista pitää päästä eroon Euroopassa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomessa on yhä paljon nuoria, jotka eivät ole työelämän tai koulutuksen piirissä. Nämä nuoret kantavat vastuun kasvavista hoivamenoista, eläkkeistä, ilmastokriisistä ja valtionvelasta. Hallitus leikkaa kohtuuttomalla tavalla näiltä nuorilta, vaikka jo nyt tiedetään, että nuorten mielenterveyskriisi on todellinen ja yksi suurimmista syistä nuorten ahdinkoon.

Tämä on kestämätöntä niin inhimillisesti kuin myös maan talouden kannalta. Meidän pitäisi tehdä kaikkemme sen eteen, että nuoret voivat hyvin, pystyvät kouluttautumaan ja pääsevät työhön kiinni. Yksi keino tähän voisi olla korotettu työtulovähennys nuorille. Tämä aloite löytyi viime vuonna kokoomuksen vaihtoehtobudjetista, mutta tätä ei toteutettu, kuten ei monia muitakaan pääministerin lupauksia.

Nyt kysynkin ministeri Satoselta: miten aiotte palauttaa nuorten uskon tulevaisuuteen ja varmistaa sen, että yhä useampi nuori pääsisi kiinni koulutukseen ja työelämään? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En halua ottaa kantaa tähän verovähennyskysymykseen, kun se ei kuulu työministerin toimialaan.

Mutta kyllä tietysti se on äärimmäisen tärkeätä, että meidän nuoret näkevät tulevaisuuden mahdollisuudet. Juuri sen takia on erittäin tärkeää, että näitä työpaikkoja pyritään luomaan ja että me myöskin muutetaan meidän työelämän pelisääntöjä sillä tavalla, että jonkun kannattaa täällä työllistää ja että on hieman helpompaa työllistää kuin tällä hetkellä. Se nimenomaan avaa nuorille niitä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille, koska totta kai varsinkin niillä nuorilla, joilla on hyvin vähän työkokemusta tai koulutus on melko vähäinen, on kaikkein suurin haaste päästä sinne työelämään, ja juuri heitä auttaa se, jos työtä on hyvin tarjolla. Sen takia on äärimmäisen tärkeätä, että näissä työllistämistoimissa onnistutaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan nuorten tulevaisuudesta ja sen näkymistä, niin ei voida sivuuttaa ilmasto- ja luontokriisiä. [Juho Eerolan välihuuto] Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Luontopaneelin näkemys on, että tämä ei onnistu ilman, että suojelupinta-alaa lisätään. Helsingin Sanomat uutisoi kuitenkin, että luonnon monimuotoisuusstrategiasta ollaan pudottamassa pinta-alat pois. Se on ennenkuulumaton tieteen ja luonnon vastainen vesitys, jos näin todella tehdään. [Jenna Simulan välihuuto] Kysynkin ministeri Mykkäseltä: Onko näin todella tapahtumassa? Perustuuko se strategia tieteeseen, kuten laki sanoo, ja mitä sanotte nuorille, jos ollaan jättämässä köyhempi Suomen luonto heille perinnöksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut niin EU:n kuin kansainvälisiin yhteisiin lähtökohtiin mukaan lukien 30 prosentin lavean suojelun pinta-alat. Itse asiassa edes Helsingin Sanomien viittaus keskeneräisiin muistioihin, jotka eivät ole edes työryhmien esitys, ei todennut, et-teikö se 30 prosenttia olisi siitä vaan että kuljetaan tätä tavoitetta kohti laatukärjellä, ei pelkästään kiireellä hehtaareita painottaen.

Oleellista on myös se, että me edetään hallitusohjelman mukaisesti valtion mailla vanhojen luonnontilaisten metsien suojelupäätöksen osalta. Siinä tehdään parhaillaan asiantuntijavalmisteluita, ja hallitus valmistautuu ensi vuonna tekemään päätöksiä. Ja tietysti erittäin tärkeä puoli on se, että kehitetään luonnonarvomarkkinoita, joilla kasvava määrä yksityistä rahoitusta niin ennallistamistoimiin kuin yksityiseen suojeluun saadaan sen lisäksi, että valtio jatkaa metsien suojelun Metso-ohjelmaa yksityismailla vapaaehtoisin toimin ja Helmi-ohjelmaa, jossa ennallistetaan ensi vuonna ihan yhtä monta hehtaaria [Puhemies koputtaa] kuin tänäkin vuonna.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan nuorista ja tulevaisuudenuskosta, niin ilmasto- ja ympäristökriisejä ei voi ohittaa. Nuoria huolestuttaa se, miltä tämä maapallo tulevaisuudessa näyttää. Me olemme tottuneet mittaamaan hyvinvointia usein bkt:n kautta, mutta ehkä olisi syytä ottaa huomioon myös se, miten käytämme luonnon resursseja. Kysyn ministeri Mykkäseltä: miten aiotte ottaa huomioon käydyn keskustelun siitä, että myös luontojalanjälkeä pitäisi pystyä alkaa mittaamaan ja huomioimaan se jalanjälki, jonka ihminen luonnolle aiheuttaa? Samaan aikaan tietysti nuoria huolettaa se, että ilmastokriisiin ei aidosti osoiteta niitä toimia, joita tarvittaisiin. Nyt ollaan lähestymässä taas YK:n ilmastokokousta. Pitääkö Suomi aidosti kiinni niistä tavoitteista, joilla pysytään Pariisin ilmastosopimuksessa? Onko todella niin, että Suomi tekee kaikkensa ilmastokriisin pysäyttämiseksi samaan aikaan, kun luontokatoa myös torjutaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiinnostavaan aiheeseen kysymys. Sinänsä bruttokansantuotetta tarvitaan mittarina, koska siinä on kyse siitä, pystymmekö me rahoittamaan koulut, päiväkodit, sosiaali- ja terveyspalvelut, kuinka paljon ihmiset maksavat veroja — miten Suomi pyörii. Se on bruttokansantuotteeseen sidottu asia, ja sen takia siitä ei päästä eroon.

Samaan aikaan, totta kai, kansainvälisesti kehitetään mittakaavoja, kuten on hiilelle rakennettu siitä, miten päästään riskiä hallitsemaan ilmastonmuutoksen osalta, mikä on hiilibudjetti, ja näin tehdään myöskin luontokadolle, jossa tämä on toki huomattavasti vaikeampaa, koska ei ole yhtä globaalia luonnon monimuotoisuuden yksikköä, vaan se on alueellinen, paikallinen kysymys. Suomi on tässä eturintamassa, kuten entinen ympäristöministeri hyvin tietää, koska — kiitos myös edellisen hallituksen aikana tehdylle työlle — muutama kuukausi sitten saatoimme antaa yhtenä maailman ensimmäisistä maista ekologisen kompensaation asetuksen, joka itse asiassa luo puitteita sille, miten mitataan ja millä kertoimilla vertaillaan, kun esimerkiksi kompensoidaan investoinnin yhteydessä tapahtuvaa luontohaittaa tekemällä luonnonarvoa nostava [Puhemies koputtaa] ennallistamisteko toisaalla.

Arvoisa puhemies! Hallitus kasvattaa opiskelijoiden velkaantumista. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa opintolainakanta on kaksinkertaistunut vuoden 2017 jälkeen, siis kuudessa vuodessa. Moni valmistuu kymmenientuhansien lainat niskassa. Kun hallitus argumentoi, että opintolaina on investointi omaan tulevaisuuteen, unohtuu, että kaikki korkeakoulutetut eivät valmistu hyväpalkkaisille aloille. Lisäksi työelämä on monella jo nyt epävarmaa pätkää, hallituksen politiikan jälkeen vielä epävarmempaa.

Pankitkin ovat jo huomanneet, että isot opintolainat voivat estää asuntolainan saamisen. Tämä kasvattaa myös varallisuuseroja. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: miten yhä kasvavat opintolainat vaikuttavat nuorten aikuisten ylivelkaantumiseen ja sen kiihtymiseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Bergqvist, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on myös päättänyt, että tehdään tämä kokonaisuudistus, ja siihen liittyy just opintotuki, siihen liittyvät nämä lainamäärät, siihen liittyvät myös ne hyvitykset, mitä tällä hetkellä myös maksetaan, jos suoritetaan niitä opintoja tavoite-ajassa. Tämä on hyvä asia.

Mutta siihen liittyy paljon muitakin asioita. Pitäisi muistaa, että kaikki ne rahat, mitä tällä hetkellä käytetään opintotukeen, ovat lähes 900 miljoonaa euroa. Nyt kun tehdään tämä kokonaisuudistus, on tosi tärkeää, että käydään kaikkia näitä elementtejä läpi. Siihen liittyvät myös esimerkiksi ateriatuki, koulumatkatuki ja niin edelleen. Ja samalla mietitään varmasti tässä yhteydessä, millä tavalla rakennetaan se, että tämä lainapainotteisuus on suhteessa muihin tukiin, ja sitten on myös se, miten rakennetaan myös tämä hyvityspuoli, että kun on näitä opintoja tulevaisuudessakin, niin löytyy näitä kannustimia, ja tämä on omasta [Puhemies koputtaa] mielestäni tosi tärkeää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu paljon nuorista, ja yksi hallituksen päätös, joka kurittaa erityisesti erityisen heikossa asemassa olevia nuoria, on lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen. Tämä vie aikuistuvilta nuorilta sen turvan ja tuen, joka kuuluisi ihan jokaiselle nuorelle aikuiselle.

Minä olin itse muutama viikko sitten tapaamassa lastensuojelun asiakkaita, ja he kuvailivat, että jälkihuollon ikärajan laskemisen vaikutukset olisivat fataalit. Se, että ihminen voi kiinnittyä yhteiskuntaan ja esimerkiksi työllistyä, edellyttää, että ihminen kokee, että hänellä on tässä yhteiskunnassa jonkinlainen sija. Ja minusta vaikuttaa nyt vähän siltä, että joko hallitus ei tiedä tai sitten hallitusta ei kiinnosta tämä hyvin herkässä asemassa olevien nuorten ihmisten tilanne. Kysyisinkin nyt asianomaiselta ministeriltä: oletteko te näitä päätöksiä tehdessänne puhuneet nuorten kanssa, joita nämä teidän päätöksenne koskevat, ja jos te olette, niin miksi näiden nuorten ihmisten ääni ei teidän päätöksissänne kuulu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa nostettiin viime kaudella 21 vuodesta peräti 25 vuoteen. Tämä oli kansanedustajan lakialoitteella tehty laki elikkä ei käynyt normaalia lainvalmisteluprosessia. Tämä hallitus laskee sen kahdella vuodella taaksepäin eli 23-vuotiaaksi asti, mikä tarkoittaa, että se on edelleen korkeampi kuin mitä se oli viime hallituskauden alussa. Tämän ei pitäisi johtaa ketään huonompaan tilanteeseen, koska meillä on Suomessa toimiva aikuissosiaalityö ja tähän on tulossa siirtymäaika. Olen esittänyt tähän kuuden kuukauden siirtymäaikaa, jotta kaikki ne, jotka nyt ovat lastensuojelun jälkihuollon ikärajan piirissä, ehditään luotsata turvallisesti sinne aikuissosiaalityön puolelle.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Mitä me opimme koronapandemiasta? Se kysymys on kaikkien huulilla tänään. Viime viikolla THL:n tilastojen mukaan kuoli vähän yli 380 ihmistä koronaan. Eilen minulle soitti Malmilta pariskunta, joka oli seissyt neljä tuntia sateessa ja jonotti koronarokotusta. Meiltä puuttuvat koronarokotukset, me joudutaan tilaamaan Ruotsista lisää. Meillä ei ole organisoitu tätä rokotusta, ja kuitenkin vasta rokotetaan yli 65-vuotiaita — joihin minäkin muuten kuulun. [Naurua] Te ette vastaa tästä mitenkään. Tälle asialle on pakko tehdä jotain. Tämä kuolleisuus lisääntyy joka viikko. Teillä ei ole rokotetta, te ette ole organisoineet tätä asiaa. Ministeri Juuso, mitä te meinaatte tehdä tälle? Ottakaa nyt ihmeessä yksityiset mukaan. [Suna Kymäläinen: Pitäisi ohjata kyllä jotenkin, niin kuin viime kaudella osattiin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! THL suosittelee koronarokotteita, tehosterokotteita, yli 65-vuotiaille ja lisäksi riskiryhmille, ja rokottaminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Se on totta, että hyvinvointialueilla tämä rokottaminen lähti liikkeelle liian hitaasti. Sitä on nyt kiritty ja nopeutettu. Kenenkään ei pidä joutua seisomaan sateessa tunteja saadakseen rokotteen, [Krista Kiurun välihuuto] vaan nämä prosessit täytyy saada hyvinvointialueilla kuntoon. Ja myös yksityistä sektoria tulee hyödyntää silloin, kun hyvinvointialueet eivät tästä taakasta itse selviä.

Koronaa, kausiflunssaa ja muitakin hengitystieinfektioita kiertää nyt meidän väestömme keskuudessa, ja meillä on paljon kuormitusta meidän palvelujärjestelmässä. Nyt se pääviesti ja tärkein viesti olisi se, että otetaan toiset ihmiset huomioon. Eli ei sairaana ulos, töihin, joukkoliikennevälineisiin, vaan pysytään kotona ja huolehditaan normaalista käsihygieniasta. Mutta rokotusten osalta vastuu on hyvinvointialueilla, ja rokotuksia pyritään vauhdittamaan nyt kaikin keinoin, niin että saamme tämän toimimaan.

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt huolestuttavasti viime vuosina. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin ja on tyytyväisiä elämäänsä, mutta huonovointisuus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Terapiatakuuta lupailtiin koko viime hallituskausi, ja se olisikin voinut olla yksi apukeino hätään. Marinin hallitus ei kuitenkaan saanut asiaa edistettyä. [Timo Heinonen: Äänestivät vastaan!] Toisen asteen opiskelijajärjestöt raportoivatkin nyt siitä, miten opiskelijahuollon palvelut ovat sote-uudistuksen myötä karanneet entistä kauemmaksi nuorista. Ei-kiireellistä aikaa voi joutua odottamaan jopa neljä kuukautta. Tässä ajassa kiireetönkin haaste tai vaiva voi muuttua kiireelliseksi. [Krista Kiurun välihuuto]

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten terapiatakuu. Kysyisinkin ministeri Juusolta: miten terapiatakuun valmistelu etenee, ja mitä muita keinoja hallituksella on, jotta nuoret saisivat apua ajoissa? — Kiitos. [Krista Kiuru: Kun ei ole rahoja edes ensi vuoden budjetissa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nuorten mielenterveysongelmat ovat hallituksella tiedossa. Olemme niihin osoittamassa erittäin paljon rahaa. Mitä tulee terapiatakuuseen, lasten ja nuorten terapiatakuun valmistelu on ministeriössä aloitettu. [Suna Kymäläisen välihuuto] Se on tarkoitus tuoda ensi syksynä budjettilakina eduskuntaan. Sen lisäksi jatkamme itsemurhien ehkäisyohjelmaa ja tulemme laatimaan laajan toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Tässä vain muutama esimerkki siitä, mitä hallitusohjelmassa on.

Arvoisa puhemies! Liikunnan merkitystä ei voida liiaksi korostaa. Aktiivinen liikkuminen luo sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Sopiva liikuntaharrastus edistää myös työhyvinvointia. Työpaikalla henkilöstölle tarjottava veroton henkilöstöetu, tykytoiminta, on esimerkki mahdollisuudesta parantaa työhyvinvointia muun muassa liikunnallisen harrastuksen avulla. Työntekijä voi hyödyntää etuutta omilla ehdoillaan.

Työssäjaksaminen on äärimmäisen tärkeää erityisesti työurien pidentyessä. Kaikenlainen työhyvinvoinnin lisääminen parantaa toimeentuloa ja tuottavuutta, vähentää tapaturmariskiä ja sairastumista. Kysynkin teiltä, arvoisa sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen: olisiko syytä selvittää, millä tavoin voisimme parantaa myös yksinyrittäjien mahdollisuuksia työkykyä ylläpitävään toimintaan? Toiminimiyrittäjät kokevat olevansa huonommassa asemassa muihin yritysmuotoihin nähden tämän asian suhteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olisi syytä selvittää, ja kiitos erinomaisesta puheenvuorosta ja hyvistä ajatuksista. Työhyvinvoinnin esiin nostaminen on todella keskeistä ja tärkeää.

Meidän pitää panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Myös Suomi liikkeelle ‑ohjelma, mikä kannustaa liikkumiseen ja terveisiin elämäntapoihin, on todella tärkeä yksi osa tätä kokonaisuutta.

Täällä puhuttiin aiemmissa puheenvuoroissa mielenterveysongelmista. Ne ovat yhä useammin syynä sairauspoissaoloihin ja myös työkyvyttömyyseläkkeisiin, ja tähän puoleen meidän pitää panostaa erityisesti, eli mielenterveysohjelma, työkuormituksen vähentäminen ja kohtuullistaminen ja sen lisäksi terapiatakuutoimet erityisesti nyt nuoriin painottuen ovat todella tärkeitä.

Hyviä ajatuksia, ja mielellään otetaan niitä myös lisää vastaan, jotta voidaan toimia paremmin.

Ärade herr talman! Denna vecka har vi fått ta del av företagens beskattningsbara inkomst för 2022. Företag och samfund betalade i fjol 10 procent mer skatt än 2021. Näringsliv och företag säkerställer via både samfundsskatt samt de övriga skatterna som arbetsplatserna genererar att vi skapar en välfärd som vi kan fördela.

Totalt sett inbringades 8 miljarder euro i samfundsskatt. Tack till alla företag och alla medarbetare i företagen. Det som ändå är oroande är att de små och medelstora företagens tillväxtorientering länge har minskat.

Arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsee kasvavia yrityksiä. Yritykset ja muut yhteisöt maksoivat veroa vuonna 2022 enemmän kuin koskaan, yhteensä jopa 8 miljardia. On kuitenkin huolestuttavaa, että pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään. Pk-yritysten investointihalukkuus on vaatimattomalla tasolla. Kysynkin, arvoisa ministeri Rydman: Miten edistetään kasvuhakuisten pk-yritysten kasvupotentiaalia? Miten voimme tukea yrityksiä innovoimaan ja uudistumaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Tack. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Värderade talman! Den fråga som ledamot Löfström lyfte fram är mycket viktig och regeringen har i sitt program föreslagit många olika åtgärder för att främja företagens möjligheter att arbeta och växa i Finland. Det är ytterst viktigt att vi gör allt vi kan för att det alltid ska vara lönsamt att företaga, att arbeta och att också ta emot sådana arbetsplatser som finns.

Mitä tulee yksittäisiin toimenpiteisiin, niin meillähän on itse asiassa olemassa lukuisiakin toimenpiteitä, joilla pyritään nimenomaisesti kannustamaan pienten yritysten kasvua suurempaan kokoluokkaan. Sitä tullaan tekemään erilaisin rahoituspäätöksin. Meillä uudistetaan Finnvera-lainsäädäntöä,  meillä rakennetaan vahvempaa teollisuuspoliittista strate- giaa, myöskin vahvempaa teollisuuspoliittista välinettä fuusioimalla yhteen muutamia erityisrahoitusyhtiöitä. Kaikella tällä samoin kuin myöskin niillä työmarkkinareformeilla, joita hallitus tekee, [Puhemies koputtaa] helpotetaan pientenkin yritysten asemaa muun muassa työntekijöiden palkkaamisen helpottamisella.

Arvoisa herra puhemies! Työkyvystä ja työssäjaksamisesta huolehtiminen on tärkeää kaikilla sektoreilla. Syksyn liukkaiden, infektioiden ja nyt myös koronan nostaessa päätään terveydenhoitohenkilökunnan työssäjaksaminen on erityisen tärkeää.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus parantaa työhyvinvointia, ennaltaehkäisee sairauspoissaolojen syntymistä ja niiden pitkittymistä. Hallituksen tavoitteena on uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana. Valmistellaan useamman vuoden mittainen, myös ikääntyneitä koskeva työkykyohjelma työssäjaksamisen parantamiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi. Myös työpaikkojen ikäjohtamista ja työn sopeuttamista työpaikoilla toimintakyvyn mukaiseksi kehitetään. Kysyisinkin nyt asianosaisilta ministereiltä: miten nämä hallituksen hyvät esitykset ovat etenemässä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä sama teema, jota hetki sitten käsiteltiin, on todella tärkeä, ja olen ilahtunut siitä, että se nousee useammassa puheenvuorossa.

Edelliseltä hallitukselta ja edellisiltä hallituksilta on perintönä paljon hyvää työtä. Siellä on ohjelmia, joita voidaan jatkaa, ja toimia, jotka on havaittu vaikuttaviksi. Mielenterveystyö on todella tärkeää. Myöskin mielestäni sinne työterveyden puolelle tarvitaan vahvistusta mielenterveyspalveluista ja ehkä samantyyppisiä kuin terapiatakuunkin alla suunnitellaan eli tämmöisiä matalan kynnyksen lyhytterapiamuotoisia tai nopeita interventioita, joilla pystytään ennaltaehkäisemään poissaoloja ja palauttamaan työkykyä nopeammin ja ehkäisemään myös pitkittymistä tai jopa työkyvyttömyyttä.

Erityisesti olen tietysti huolissani nuorista. Meillä, verrattuna muihin Pohjoismaihin, myönnetään enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä jo nuorille, ja syynä on mielenterveyden kuormitus. Näihin pitäisi pystyä puuttumaan, tietysti myös eri kohderyhmät huomioiden. Hallitusohjelma tunnistaa myös ikääntyvämmät [Puhemies koputtaa] työntekijät hyvin, ja viemme näitä uudistuksia eteenpäin hyvällä sykkeellä.