Suullinen  kysymys  koronavirusepidemiassa  tarvittavien  hengityssuojainten hankinnasta (Petri Huru ps) | Suullinen kysymys suojavälineiden merkityksestä koronavirusrajoitusten purkamisessa (Kai Mykkänen kok) | Suullinen kysymys yritystukien kohdentumisesta  koronaviruskriisissä (Peter Östman kd) | Suullinen  kysymys   kiireettömästä  leikkaustoiminnasta   koronaviruskriisin   aikana (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koulujen koronavirusrajoitusten purkamisesta  toukokuussa (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys kirjastojen  uloslainauksesta  koronavirusepidemian  aikana (Anna Kontula vas) | Suullinen kysymys koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien  palveluiden turvaamisesta (Maria Guzenina sd) | Suullinen  kysymys  koronaohjeistuksen  noudattamisesta hoivakodeissa  (Pekka Aittakumpu kesk) | Suullinen kysymys WHO:n rahoituksen turvaamisesta (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Koronavirusepidemian myötä suojavarusteiden tarve nousi moninkertaiseksi edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Hengityssuojien hankinnasta kuitenkin muodostui täysi farssi, jossa 10 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa tuhlattiin ostamalla sutta ja sekundaa. Näin toimittiin, vaikka useat luotettavat kotimaiset toimijat olivat tarjonneet apuaan. Ulospäin välittyi kuva, että ei ollut väliä, mitä ostetaan, kunhan ostetaan nopeasti ja suurella rahalla. Lopputulos oli valitettavasti arvattavissa: pieleen meni ja rankasti. Kysyn työministeri Haataiselta: mitä tiesitte suunnitteilla olevasta suojamaskihankinnasta ja kuinka seurasitte sen edistymistä, sekä onko Huoltovarmuuskeskusta kehotettu käyttämään muita hankintakanavia kuin yleisesti käytössä olevia?

Arvoisa herra puhemies! Olen seurannut Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ja ollut tietoinen siitä, että siellä ryhdyttiin vastaamaan STM:n pyyntöihin hankkimalla suojavälineitä siinä tilanteessa, jossa niitä maassa ei näköpiirissä riittävästi ollut. Näitä pyyntöjä STM:stä tuli ensimmäisen kerran 12. päivä helmikuuta, seuraavan kerran tuli maaliskuussa. Siinä vaiheessa, kun STM:n pyyntö oli huomattavan suuri, niin Huoltovarmuuskeskuksen resursseja myös vahvistettiin, koska he itse pyysivät resurssilisäystä, jotta selviytyisivät näistä hankinnoista.

Näiden kauppojen osalta, joita nyt on tehty, joissa on ollut epäselvyyksiä ja joissa on laiminlyöty ja ylitetty niitä sääntöjä, jotka koskettavat näitä hankintapäätöksiä, minulla ei ole ollut tietenkään mitään tietoa ennen kuin sinä päivänä, kun luin Suomen Kuvalehden artikkelista, että siellä on epäselvyyksiä. Tämä oli minulle järkytys, ja niin oli varmasti monelle muullekin. [Puhemies koputtaa] Välittömästi tein selvityspyynnön, johon Huoltovarmuuskeskuksen hallitus, joka valvoo myös tätä toimintaa, ryhtyi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Saamani tiedon mukaan kaikkien puolueiden kysymykset liittyvät tänään tähän korona-aiheeseen, joten pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan.

Arvoisa puhemies! Istuvalla hallituksella on käytössään ennätyksellinen määrä valtiosihteereitä ja erityisavustajia. Pelkästään työministerillä on valtiosihteerin lisäksi kolme poliittisesti valittua erityisavustajaa.

Viranomaiset on opetettu toimimaan niin, että poliittinen johto tekee päätökset ja viranomaiset laittavat tehdyt päätökset täytäntöön eivätkä sooloile. Normaalisti johtaja vastaa, mutta nyt poliittinen johto on kuitenkin syyttänyt kriisijohtamisen epäonnistumisesta milloin Huoltovarmuuskeskusta, milloin kuntia, milloin Finaviaa. Vastuullinen taho johtamisen puutteesta aiheutuneisiin ongelmiin on löytynyt aina jostain muualta kuin hallituksen sisältä.

Kysyn edelleen työministeri Haataiselta: Otatteko te vastuun siitä, että veronmaksajien rahaa on käytetty huolimattomasti ja kriisin aikana vastuu suojavarusteiden hankinnan organisoinnista ja valvonnasta on loistanut poissaolollaan? Oletteko mielestänne toimineet huolellisesti, ja jos ette ole, oletteko valmis eroamaan? Sekä toistan kysymyksen: [Puhemies koputtaa] onko Huoltovarmuuskeskusta [Puhemies: Aika!] kehotettu käyttämään muita hankintakanavia kuin yleisesti käytössä olleita?

Arvoisa herra puhemies! Ministerin rooli tämän Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan osalta liittyy siihen, että ministeriö ohjaa ja myös huolehtii siitä, että siellä nämä prosessit ja kaikki on asianmukaisesti järjestetty.

Huoltovarmuuskeskus on hyvin itsenäinen organisaatio. Se on laitos, jolla on oma hallitus, ja tämä hallitus antaa menettelytapaohjeet ja varmistaa myös sen toiminnan oikeellisuutta. Siellä on myös operatiivinen johto, joka vastaa muun muassa näistä hankinnoista. Siellä on tapahtunut tämä huolimattomuus ja virhe.

Sen selvittämiseen ministerinä olen välittömästi ryhtynyt. En ole ryhtynyt suojelemaan ketään, vaan vaatinut selvitystä siitä, mitä on tapahtunut. Tämän kaiken seurauksena Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja erosi, ja hänen tilalleen olen asettanut väliaikaisen toimitusjohtajan siihen saakka, kunnes uusi toimitusjohtaja valitaan. [Puhemies koputtaa] Pyysin selvityksen, ja tiistaina Huoltovarmuuskeskuksen hallitus esitteli toimenpiteet ministeriölle. Sitä selvitystyötä näiden epäselvien kauppojen osalta edelleenkin tehdään, ja toisen osalta on tehty rikostutkintapyyntö.

Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuudesta on keskusteltu viime viikkoina hyvin paljon. On käynyt ilmi, että suomalainen valmius ja varautuminen on melkoinen kupla. Suomi ei saa kylvettyä peltojaan eikä korjattua satoaan ilman ulkomailta tulevaa työvoimaa. Suomi on suojavarusteiden osalta riippuvainen kiinalaisista tuottajista ja pitkistä toimitusketjuista. Mitä ihmeen huoltovarmuutta on se, että ollaan täysin ulkoisten, meistä riippumattomien tekijöiden armoilla? Haluaisin kysyä pääministeriltä: mitä koronakriisistä aiotaan oppia, jotta emme joudu räpiköimään näiden samojen kysymysten parissa sitten, kun seuraavan kerran tapahtuu jotain, mikä ei ole meidän omissa käsissämme?

On oikein hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriö on vauhdittanut kasvosuojusten kotimaisen tuotannon käynnistämistä. Yksityisiä toimijoita ei voi kuitenkaan velvoittaa ylläpitämään valmiutta. Siksi kysyn: pitäisikö valtiolla itsellään esimerkiksi HVK:n puitteissa [Puhemies koputtaa] olla rajallinen tuotantokapasiteetti esimerkiksi suojavarusteiden osalta? [Paavo Arhinmäki: Hyvä sosialistinen vaatimus!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin voi tässä yhteydessä vastata myös edelliseen kysymykseen, kun unohdin antaa vuoron. [Sanna Marin: Minuutissa?] — Jos pystytte. [Sanna Marin: Kiitoksia!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho, olette oikeassa siinä, että tästä kriisistä todella pitää oppia. Nyt pitää jokainen asia laittaa merkille, ylös ja myöhemmin niin korjata lainsäädäntöä kuin myös parantaa varautumista tulevien kriisien osalta, ovat ne sitten epidemian kaltaisia kriisejä tai muita mahdollisia kriisejä. Meidän pitää ottaa opiksi, jotta olemme vastaisuudessa vielä paremmin varautuneita, ja myös tähän kriisiin ovat olleet oppina ne aikaisemmat varautumiset, joita ollaan tehty. Tietenkään varmasti täydelliseen tilanteeseen emme ikinä pääse, mutta kuitenkin meidän tehtävämme on ottaa opiksi ja pyrkiä aina parempaan.

Mitä tulee kysymykseen siitä, pitäisikö Huoltovarmuuskeskuksella esimerkiksi olla linjastoja suojavarusteiden valmistamiseen ja tällaista kapasiteettia, niin tämä on varmasti yksi niistä asioista, joita on syytä tarkkaan harkita. Me elämme globalisoituneessa maailmassa ja olemme nähneet, kuinka haavoittuvia nämä tuotantoketjut voivat olla. Sen vuoksi on myös tärkeää, että kriisin sattuessa on mahdollista kotimaisin voimin kotimaisen tuotannon kautta käynnistää tuotantoa hyvinkin nopeasti, ja työ- ja elinkeinoministeriö on tässä tehnyt paljon töitä sen eteen, että nyt saamme esimerkiksi juuri tämän materiaalisen varautumisen nopeasti paremmalle tasolle, että jos tulisi toinen aalto vaikka Kiinaan, sitten meillä olisi täällä kotimaista tuotantoa olemassa emmekä olisi enää niin riippuvaisia niistä kansainvälisistä tuotantoketjuista, joista tällä hetkellä olemme olleet riippuvaisia.

Arvoisa puhemies! Meillä kaikilla lienee yksi yhteinen toive, että juhannuksen voisi viettää haluamassaan paikassa läheisten kanssa pelkäämättä ja että siihen mennessä työelämä kulkisi jo kohti normaalia, jolloin huoli toimeentulosta lievenisi ja vaikeuksissa olevia voitaisiin auttaa normaalisti.

Korona ei kuitenkaan tänä vuonna häviä keskuudestamme. Me voimme kuitenkin oppia hillitsemään sitä ilman näin rajuja sulkutoimia, jos olemme määrätietoisia ja fiksuja. Tämä toive voi kuitenkin toteutua vain asettamalla selvä suunnitelma ja mitattavat tavoitteet.

Aivan ensimmäinen asia on suojavälineiden käyttö. Jos katsotaan eteenpäin, edelleen vaikuttaa siltä, että ministeriössä varaudutaan vain käyttöön terveydenhuollossa. Ei kai tämä ole totta? Myös kotihoitoon, myös vanhustenhoivaan on riitettävä suojavarusteita. Varsinkin jos rajoituksia puretaan, kuten tällä viikolla tehdään, senioreita on suojattava paremmin. Asianmukaisten suojavälineiden käyttö voi aikanaan mahdollistaa myös muiden palveluiden asteittaisen avaamisen kouluista [Puhemies koputtaa] ravintoloihin, kuten eräissä Euroopan maissa jo kaavaillaan.

Arvoisa hallitus, mikä on se päivämäärä, jolloin asianmukaiset hengityssuojaimet saadaan ensin koko henkilökunnalle kuntien vanhuspalveluissa ja [Puhemies koputtaa] kotikäynneillä? [Puhemies: Aika!] Entä mikä on hallituksen tavoite suojavälineiden riittämiselle muussa palvelutyössä osana rajoitusten keventämisen exit-strategiaa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen kiinnittää erittäin tärkeään asiaan huomiota. Meidän on todella suojeltava riskiryhmiä ja senioreita kaikkialla maassa. Me olemme perustaneet sosiaali- ja terveysministeriöön ryhmän, joka selvittää useamman kerran viikossa suojavarusteiden tasoa eri puolilla maakuntia, ja tässä ryhmässä ovat mukana myöskin kaikkien erva- eli erityisvastuualueiden henkilöt. Näin ollen pystymme myöskin näkemään ja kuulemaan sen maskien, suojavarusteiden tilanteen siellä paikallisesti. Tältä pohjalta me tarpeen mukaisesti täydennämme jatkuvasti suojavarusteita sinne maakuntiin, ja on nyt jo tärkeää, että sieltä sairaanhoitopiireistä, joihin näitä suojavarusteita Huoltovarmuuskeskuksesta toimitetaan, edelleen toimitetaan paitsi kuntiin myöskin kaikkiin yksityisiin hoitolaitoksiin, joissa vanhuksia hoidetaan. Tämä viesti on sosiaali- ja terveysministeriöstä lähtenyt sinne kentälle aivan selvänä.

Arvoisa puhemies! Suuressa kuvassa koronataistossa on saavutettu hyviä tuloksia. Kun katsotaan tilastoja, niin nähdään, että tartuntojen määrä on vaikkapa naapurimaihin, verrokkimaihin nähden paljon alhaisempi, ja tämä kertoo siitä, että eduskunnan yhdessä päättämät toimet purevat. Se on erinomainen asia. Mutta meidän täytyy muistaa se, että me olemme vasta tämän kriisin alkumetreillä, valitettavasti, ja siksi hanskat eivät saa nyt tipahtaa, vaan määrätietoisia toimia pitää jatkaa. Eilen hallitus totesi, että ei ollut juridisesti enää mahdollista jatkaa Uudenmaan sulkemista. Hallitus totesi, että rajoitus on hyödyllinen, mutta ei välttämätön.

Arvoisa puhemies! Koska Uudenmaan rajoitus on ollut hallituksenkin mukaan hyödyllinen, niin olisi ollut kovin, kovin tärkeää, että olisi tullut tilalle uskottavia toimia, joilla ne vaikutukset olisi saatu aikaan. Kysynkin ministeriltä, että kun muualla maassa on pystytty seuraamaan tartuntaketjuja paremmin, Uudellamaalla niitä ei enää tunnisteta, niin miten taataan tässä tilanteessa, mikä on [Puhemies koputtaa] hallituksen suunnitelma, että tämä sama tilanne, että tartuntaketjuja ei voida tunnistaa, ei leviä muualle Suomeen.

Arvoisa puhemies! Kysymys on varmasti kaikkien meidän huulilla siinä mielessä, että kyllä tilanne on erityisesti joidenkin maakuntien osalta vakava. Uudenmaan lisäksi ilmaantuvuus on selkeässä karkusessa tietyissä muissakin maakunnissa. Hyvin vähälle totuudelle on jäänyt se, että tänä päivänä kaikista uusista viimeisen seitsemän päivän aikana havaituista tartunnoista eniten suhteellisesti on kuitenkin Länsi-Pohjassa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tämä ilmaantuvuus on ollut nyt todella kovaa. Samoin Lapin ja Kainuun osalta nämä luvut ovat ottamassa selkeää etumatkaa suhteessa muihin maakuntiin. Käytännössä muiden maakuntien osalta ollaan tartuttavuusluvultaan 1,2:ssa, 1,3:ssa, joidenkin osalta jo lähes 1:ssä sen takia, että sitä ilmaantuvuutta on niin vähän. Uudenmaan osalta edetään sillä skenaariolla, jonka THL laati alimpana mahdollisena skenaariona, [Puhemies koputtaa] ja se on 1,6. Tältä osin jatkuvasti joudumme tarkkailemaan tätä epidemiologista tilannetta. Mielelläni jatkan vielä, kun varmaan tulee kysymyksiä tästä.

Arvoisa puhemies! Se oli ehdottomasti hyvä asia, että hallitus teki päätöksen tukea yrityksiä myös suorilla yritystuilla koronakriisin keskellä. Nyt on kuitenkin niin, että sekä ely-keskusten että Business Finlandin kautta ohjatut yritystuet kohdistuvat vahvasti kehittämishankkeisiin eivätkä tämänhetkiseen monen yrityksen keskeisimpään ongelmaan, nimittäin kassavarojen kuihtumisen estämiseen. Kyllä kehittämisenkin aika tulee, mutta nyt on kyse yritysten hengissä pysymisestä, siitä, millä maksaa palkan ja vuokran, kun myyntiä ei ole. Näin on esimerkiksi kahvila- ja ravintola-alalla. Vastaavasti, vaikka hokisimme kuinka, että ”kyllä me tästä selviämme”, niin se ei auta tällä hetkellä näitä yrittäjiä.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: oletteko te sitä mieltä, että yrityksille nyt suunnatut yritystuet kohdistuvat suurimpiin ongelmakohtiin, kuten kassavarojen kuihtumisen [Puhemies koputtaa] estämiseen, vai tulisiko tukien kohdistusta tarkistaa?

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on asiassa täsmälleen oikeassa. Se ei kohdistu siihen akuuttiin tilanteeseen, joka tällä hetkellä on, mutta toisaalta haluan kyllä sen sanoa, että meillä taitaa elyjen hylkäysprosentti olla tällä hetkellä 12 prosenttia hakemuksista — noita hakemuksia on tuhansia jonossa — Business Finlandin puolella 20 prosenttia. Mutta olen täsmälleen samaa mieltä siitä tarpeesta, joka tällä hetkellä on. Otetaan esimerkiksi taksiautoilija, joka tarvitsee akuuttiin kassatilanteeseen rahoitusta, ihan kiinteisiin kuluihin. Mitkä ovat hänen edellytyksensä lähteä innovoimaan uutta toimintaa? [Petteri Orpo: Sitä tässä just kysytään!] Pitää olla todellinen innovaattori, joka sen keksii — näitäkin on. Mutta nyt meillä ne kriteerit, joita on ollut niin elyillä kuin BF:llä, eivät ole synkassa tämän tilanteen kanssa, ja olen antanut tästä muun muassa meidän aluekehittämisosastolle tehtävän, että he määrittelevät [Puhemies koputtaa] tällä hetkellä, tuleeko asetuksella muuttaa niitä määrityksiä.

Arvoisa puhemies! Nyt kun koronavirukseen on varauduttu keskussairaaloissa, osa näistä sairaaloista käy tyhjäkäynnillä ja leikkausjonot kasvavat. Eilisten lukujen mukaan Kuopiossa oli 49, Turussa 86 ja Tampereella 97 koronatartuntaa. Nämä ovat todella pieniä määriä. Sairaalat käyvät tyhjäkäynnillä, mikä tarkoittaa sitä, että taloudellinen alijäämä ja leikkausjonot kasvavat. Jos Uusimaa olisi pidetty kiinni, nämä sairaalat olisivat voineet jatkaa melkein normaalisti. Jos nyt halutaan pitää nämä koronavalmiudet keskussairaaloissa, miksi esimerkiksi leikkauspotilaita ei voida siirtää yksityiselle puolelle määräajaksi, sillä nämäkin ovat tyhjillään?

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo ja tekin, edustaja Harkimo, peräänkuulutatte sitä, että Uudenmaan rajoitusta olisi voitu jatkaa. STM:n näkökulmasta se oli tarpeellinen ja hyödyllinen toimi, joka on tehty, ja se oli aikoinaan täysin välttämätön. Nyt kun näitä perusteita haettiin, niin STM:n arvio alun perin oli, että oltaisiin menty siihen asti, kun perustuslakivaliokunta tämän rajoituksen lupasi voimaan. Mutta niin kuin olette myöskin tulleet tietoiseksi, se oikeudellinen arvio oli niin tiukka, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kantaa noudatellen sellainen hyödyllinen ja tarpeellinen toimi ei vain kerta kaikkiaan täytä sitä välttämättömyyden vaatimusta. Ja tämä on tietenkin hankala asia, koska tässä maassa on kaikkina aikoina, myöskin poikkeusoloissa, noudatettava maamme perustuslakia, ja tämän takia olemme puun ja kuoren välissä.

Mitä tulee tähän kiireettömän leikkaustoiminnan paikoitellen alasajoon, [Puhemies koputtaa] niin olen samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että leikkausjonot tässä tulevat venymään, mutta on sanottava, että siellä nyt varaudutaan siihen, että tätä henkilökuntaa tarvitaan COVID-potilaiden hoidossa, ja se [Puhemies koputtaa] aika tulee hyvin nopeasti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Aika tulee nopeasti.

Herra puhemies! Kyllä tämä oikeudellinen arvio olisi voitu tuoda vaikka uudelleen perustuslakivaliokuntaan. Miettikää nyt kaikki: Kun kolme viikkoa sitten se asia käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa, niin pääkaupunkiseudun tartunnat olivat 30:n luokkaa. [Aki Lindénin välihuuto] Tänään niitä on 95 tartuntaa, pääkaupunkiseudulla vain. Kun te, ministeri Kiuru, puhutte tästä suhteellisuudesta, niin siinähän te menette ihan pieleen. Ei kai hallitus ihan tosissaan ole: eivät kai nämä Meri-Lapin 50 tartuntaa, mistä tiedetään nämä tartuntaketjut, ole samanarvoisia kuin yli 2 000 tartuntaa täällä Uudellamaalla. Te avasitte nyt tämän tautipesäkkeen, ja nyt te menette perustuslain taakse [Paavo Arhinmäen välihuuto] ettekä tuo sitä edes perustuslakivaliokunnan uudelleenarviointiin. Siis tämä suhteellinen käsittelytapa on ihan väärä. Tässä kysymys kuuluu: Milloin hallitus päätti vaihtaa tätä strategiaa? Pyrittekö te nyt siihen, että tämä laumaimmuniteettistrategia sitten toimii, kun tämä Uudenmaan tautipesäke, valitettavasti, tulee leviämään naapurilääneihinkin?

Arvoisa puhemies! Hallituksen on tietenkin noudatettava Suomen lainsäädäntöä. Hallituksen on noudatettava niitä linjauksia, joita perustuslakivaliokunta on tehnyt. Ja perustuslakivaliokunta on mietinnössään korostanut — siis korostanut — että tämä rajoitustoimi on purettava heti, kun välttämättömyyden vaade ei enää täyty. [Ville Tavion välihuuto] Se on purettava heti, kun välttämättömyyden vaade ei enää täyty. Ja kun hallitus kuultuaan niin oikeusministeriön kansliapäällikköä, oikeuskansleria kuin myös asiaa esittelevää virkamiestä, alivaltiosihteeriä valtioneuvoston kansliasta, on saanut arvion, että hallituksen on ollut toimittava välittömästi ja purettava tämä asetus, niin tietenkin hallitus on niin menetellyt. Emme me kävele perustuslakivaliokunnan mietinnön yli tai niiden oikeudellisten arvioiden yli, joita olemme saaneet. Silloin olisimme toimineet ja menetelleet täysin väärin.

Ja kun kysyitte tästä strategiasta: Juuri eilen viimeksi tätä käsittelimme eduskuntapuolueiden yhteisessä infossa, ja siellä totesin, että meidän strategiamme ei ole muuttunut. [Puhemies koputtaa] Me olemme koko ajan pyrkineet estämään ja hidastamaan viruksen etenemistä, ja sen vuoksi olemme asettaneet näitä kovia rajoitustoimenpiteitä, joista vielä valtaosa on voimassa. Ne ovat erittäin kovia. [Ville Tavio: THL:n arvio! — Paavo Arhinmäki: Ei ole THL:n vaan Tavion!]

Arvoisa herra puhemies! Yle uutisoi toissa päivänä sillä tavalla, että kaksi kolmasosaa näistä koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi nyt uusia ohjeita testaamisesta, siitä, että kriittisillä aloilla työskentelevät testataan automaattisesti mutta sitten kaikki muut vain oireiden perusteella, mikä sinänsä on kyllä laajennus. Mutta ehdotan, että annatte nyt ohjeeksi, että kaikki ikäihmiset ja kaikki näihin hoivakoteihin siirtyvät tai tehostettuun palveluasumiseen siirtyvät henkilöt testattaisiin. Eli sieltä palveluyksiköistä siirtyvät tai sairaaloista tai kotihoidosta hoivakoteihin siirtyvät ihmiset testattaisiin. Ja mikäli löytyy positiivisia testituloksia, kaikki sijoitettaisiin erillisiin yksiköihin. Sillä näitä koronakuolemia estetään hoivakodeissa. Mitä mieltä tästä olette?