Suullinen kysymys lakko-oikeuden rajaamisesta (Johanna Ojala-Niemelä sd) | Suullinen kysymys polttoaineen saatavuudesta lakon aikana (Vesa Kallio kesk) | Suullinen kysymys lakko-oikeuden rajaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys vientivetoisesta palkkamallista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys lakkojen vaikutuksesta ulkomaankauppaan (Ville Kaunisto kok) | Suullinen kysymys hallituksen palkkamallista (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys turkistarhauksesta (Hanna Holopainen vihr) | Suullinen kysymys elintarvikkeiden viennin edistämisestä (Antti Kangas ps) | Suullinen kysymys väestönsuojien määrästä ja kunnosta (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Isänmaa on vakavassa kriisissä. Hallitus on omalla toiminnallaan ajanut Suomen työmarkkinat kaaokseen. Olette ottaneet työnantajien paikan sopimuspöydässä. Tämä on tietoinen valinta, ja vastuu on yksin teillä. Hallituksen aikaansaama poliittisten lakkojen aalto johtuu teidän jääräpäisyydestänne olla kuuntelematta toista osapuolta, työntekijöitä. Työntekijät ovat kyllä esittäneet hallitukselle vaihtoehtoja, mutta kieltäydytte kuuntelemasta ja neuvottelemasta.

Nyt tilanteen aukaisemiseksi tarvitaan johtajuutta. Sitä ei teiltä löydy, vaan Suomi-laiva ajaa kovaa vauhtia karille seurauksista piittaamatta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Purra, te lupasitte ennen vaaleja, että työntekijöiden lakko-oikeuteen ei kosketa. Oletteko valmis löytämään tasapuolisen, kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun tilanteeseen? Oletteko valmis avaamaan aidot neuvottelut, [Puhemies koputtaa] joissa kuunnellaan myös työntekijöitä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pidetään minuutin mittaisina kysymykset ja vastaukset, niin että saadaan enemmän täällä sitten niitä kysymyksiä ja vastauksia. Ja kukas vastaa? — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tilanne työmarkkinoilla ja julkisessa taloudessa ylipäätänsä on hyvin huolestuttava. Hallitus vie eteenpäin hallitusohjelmansa mukaisia toimia, jotka ovat välttämättömiä. Työmarkkinoille esitetään toimia, joilla pyritään helpottamaan meidän työllistämisen mahdollisuuksia, helpottamaan yritysten toimintamahdollisuuksia, lisäämään meidän kilpailukykyä, korjaamaan niitä jäykkyyksien aiheuttamia ongelmia, jotka Suomeen ovat syntyneet. Valitettavasti suhteessa verrokkimaihimme me tulemme merkittävästi takana.

Lakoista, poliittisista lakoista, jotka on suunnattu hallitusta ja hallitusohjelmaa vastaan, vastaavat yksinomaan ne käynnistäneet tahot eli tässä tapauksessa ay-liitot ja niiden johtajat. Hallitus on koko ajan neuvotellut tietyistä kysymyksistä, on ollut työryhmiä. Valitettavasti työryhmiin eivät kaikki ole halunneet osallistua.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ensimmäisen lisäkysymyksen esittää edustaja Ojala-Niemelä.

Arvoisa puhemies! Äskeisen vastauksen perusteella varapääministeristä ei ole sopijaksi. Pääministeri ei ole paikalla ratkomassa akuuttia työmarkkinakriisiä tai edes täällä kyselytunnilla, vaan Euroopan oikeistopuolueiden vaalikampanjan lanseerausjuhlissa. Onko tämä pääministerin tärkeysjärjestys asioille?

Työelämän heikennykset osuvat pahasti palkansaajiin. [Vilhelm Junnilan välihuuto] Ensin lakko-oikeutta rajataan, sitten työttömyysturvaa leikataan ja työehtoja heikennetään. Kaiken lisäksi ministeri Satonen on perustellut heikennyksiä väärillä tiedoilla täällä eduskunnassa. Ministeri Satonen, olette itsekin täällä tällä viikolla todennut, että palkansaajien jättämä kompromissiesitys ei ole hirveän kaukana hallituksen jättämästä esityksestä. Jos ratkaisu ei ole kaukana, miksi ette tartu siihen? Ettekö te halua ratkaista tätä aiheuttamaanne kaaosta, vai onko jokin taustalla vaikuttava taho kieltänyt teitä neuvottelemasta ja sopimasta työntekijöiden kanssa? [Välihuutoja oikealta]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Korjataan ensinnäkin sen verran, että taisin sanoa niin, että myötätuntolakkojen osalta tämä SAK:n esitys ei ole hirveän kaukana siitä hallituksen esityksestä, joka on eduskunnassa. Esimerkiksi poliittisten lakkojen osalta se on varsin kaukana, ja paikallisessa sopimisessa on asioita, joita SAK on tuonut esille ja joita he voivat nyt lausuntokierroksella myös virallisesti lausua. Kun se lausuntokierros on käyty, niin sen jälkeen päätetään niistä yksityiskohdista, jotka tähän paikalliseen sopimiseen liittyvät. Mutta ei tämä päätöksenteko voi olla sellaista, että vain yhden osapuolen näkökulma otetaan huomioon, vaan kaikki muutkin osapuolet lausuvat siihen — siihen lausuvat Suomen Yrittäjät, työnantajapuoli ja muut ammattiliitot, ja sen jälkeen katsotaan sitä lopullista ratkaisua. Esimerkiksi tähän työrauhalakiin, joka täällä eduskunnassa nyt on, jätti eriävän mielipiteen palkansaajapuoli mutta myös työnantajapuoli, ja hallituksen ehdotus on niiden kahden näkemyksen välistä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Viisas hallitus tässä talous- ja työllisyystilanteessa rauhoittaisi ensimmäisenä työmarkkinat. Palkansaajajärjestöiltä on tullut viime aikoina monia ehdotuksia siitä, miten tätä ongelmatilannetta voitaisiin ratkaista — viimeksi tällä viikolla. Hallitus kuitenkin jääräpäisesti pitää kiinni siitä, että mennään vain hallitusohjelman mukaan eikä sivuille vilkaista ja toteutetaan sitä työnantajien tekemää linjaa, joka teillä on hallitusohjelmassa. Ja työnantajat ovat takavasemmalla odottamassa, miten hallitus tässä pärjää.

Nyt kun te huomenna kokoonnutte, arvoisa ministeri Satonen, niin kysyttekö te osallistujilta siellä, miten tämä umpisolmu aukaistaan ja miten tästä päästään neuvotellen eteenpäin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten valtiovarainministeri sanoi: Jos tässä nyt joku puhuu umpisolmusta, niin se on niiden aiheuttama, jotka näitä lakkoja tässä järjestävät. [Välihuutoja] Siis se on aivan päivänselvä asia. Se huominen keskustelutilaisuus, jonka pääministeri vetää ja jossa olen myös mukana, keskittyy nimenomaan tähän vientivetoiseen palkkamalliin, koska siinä asiassa, luulen, on hyvin laaja yksimielisyys jopa tässä salissa. Siinä asiassa olisi saatavissa kaksikantaisten neuvottelujen kautta paras mahdollinen lopputulos, ja sen takia sitä haetaan.

Näitten muiden asioiden osalta, kuten olen tässä jo koettanut kuvata, on se, että jokaista lakia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, ja siellä on otettu huomioon yksityiskohdissa niitä näkemyksiä molemmin puolin, mutta ei etujärjestöllä voi olla veto-oikeutta siihen, mimmoisia lakeja hallitus voi tuoda eduskuntaan.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Malm.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä ministerin puheenvuoro nyt kuulostaa vähän siltä, että hallitukselta ovat hanskat tippuneet jo aikoja sitten. [Välihuutoja oikealta] Ministeri Satonen, te olette toistuvasti sanonut, että lakko-oikeuden rajoittaminen perustuu Ruotsin voimassa olevaan oikeuskäytäntöön, ja tämä ei pidä paikkaansa. Te olette antanut eduskunnalle väärää tietoa. On aika myöntää, että olette puutteellisesti valmistautunut lakiesitykseen, jolla kajotaan merkittävällä tavalla suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteisiin, joihin kuuluu sananvapaus, mielipiteen kunnioittaminen ja lakko-oikeus.

Tämän lisäksi lakiesityksessä on virhe. Hallituksen esityksessä sanotaan, että esitettyjen lakkojen rajoittaminen säästää työaikaa vuodessa arviolta 260 000 tuntia eli yhden tunnin jokaista työllistä kohden. Se ei pidä paikkaansa. Oikea luku on kuusi minuuttia eikä yksi tunti. Eikö nyt olisi jo syytä vetää pois väärin perustein tuotu laki täältä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Olen puhunut oikeuskäytännöstä, kun olisi pitänyt puhua oikeuskirjallisuudesta — sen myönnän, näin on — mutta sitä voi sitten varmaan arvioida, kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjestää kuulemisensa, miten Ruotsissa sitten tulkitaan tämä asia, mutta se on nyt ihan oma kysymyksensä.

Me ollaan tekemässä nyt Suomelle lainsäädäntöä, ja minusta jokaisen se pitäisi ymmärtää, kun me katsotaan niitä eilen tulleita lakkoilmoituksia, että voiko todellakin olla Suomessa niin, että kuka tahansa voi mistä tahansa syystä koska hyvänsä ilmoittaa, että nyt on poliittinen lakko, ja se voi johtaa jopa siihen, että meillä esimerkiksi tulee polttoaineen saatavuuden kanssa ongelmia. Onko todellakin niin, että meillä ei ole tarpeen tehdä lainsäädäntöä, jossa määritellään pelisäännöt poliittisille lakoille? [Vilhelm Junnila: Veronmaksaja kärsii!] Nyt se laki on täällä eduskunnassa, ja tämä eduskunta päättää sitten, missä muodossa se etenee.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Nyt pahasti näyttää siltä, että tämä tilanne työmarkkinoilla on kirpoamassa hallituksen otteesta. Valtiovarainministeri ja hänen puolueensa edustajat pyrkivät kärjistämään tilannetta [Vilhelm Junnila: Hekö niitä lakkoja järjestelevät?] sen sijaan, että täällä etsittäisiin ratkaisuja. Kun pääministeri on Bukarestissa, niin kyllä nyt katseet kohdistuvat teihin, hyvä työministeri. Ja kun te olette toistuvasti sanonut, että vaihtoehtoja ja neuvotteluhalukkuutta pitäisi löytyä, niin tässähän tiistaina kuultiin, että palkansaajat ovat tehneet erittäin merkittävän vastaantulon keskeisissä asioissa, mitä tulee niin työtaistelulainsäädäntöön kuin paikalliseen sopimiseen ja moneen muuhun — niin merkittävän, että te jopa itse myönsitte A-studiossa, että lähelle on jo tultu. [Ben Zyskowicz: Yhdessä asiassa!] Ja ilmeisesti on niin, että te olette saanut tämän tarjouksen jo aikaisemmin, viikkoja sitten.

Ministeri Satonen, teidän vastuullanne on se, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tarjous, josta ei voi kieltäytyä!] Kertokaa nyt eduskunnan edessä: Oletteko edes esittänyt kertaakaan pääministerille, että eikö olisi aika [Puhemies koputtaa] ottaa kokonaisuus pöydälle ja neuvotella asia ja vakauttaa työmarkkinat? Oletteko esittänyt tätä pääministerille? [Vilhelm Junnila: Eloranta kysyy!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että tällaiset keskinäiset keskustelut eivät ole sellaisia, että niitä lähdetään täällä avaamaan. Mutta on totta, kuten sanoin, että myötätuntolakkojen osalta ei olla hirveän kaukana. Valitettavasti Jarkko Eloranta kyllä kommentoi sen minun puheenvuoroni jälkeen, että vähän kauempana ollaan, mutta toivon, että olen itse oikeassa, että niin kaukana ei olla. Ja kuten sanoin, se toinen keskeinen kohta, johon SAK on myös tässä viitannut, liittyy paikalliseen sopimiseen, ja se asia on nyt kesken. Se on lausuntokierroksella, ja minä nyt olettaisin, että SAK myös virallisesti lausuu niitä samoja asioita, jotka on tuonut julkisuuteen. Sen jälkeen on paikallaan katsoa se asia.

Mutta jos joku eilen seurasi, kun Teollisuusliiton edustaja ja Suomen Yrittäjien edustaja olivat A-studiossa tästä asiasta keskustelemassa, niin sen keskustelun jälkeen jokainen varmaan ymmärsi, että jos tässä haetaan jotain neuvotteluratkaisua näiden osapuolten kesken, se ei ratkea sitä kautta ikinä, [Välihuutoja vasemmalta] vaan se vaatii nimenomaan sen, että me tuomme lainsäädännön, jossa huomioidaan eri osapuolten näkemyksiä.

Arvoisa puhemies! Maan asiat ovat menossa huonoon suuntaan. Työmarkkinatilanne herättää huolta meissä kaikissa. Suurin huoli on, että Suomi on pysähtymässä. Aika kuluu, mutta ratkaisun avaimia työmarkkinalukon avaamiseen ei näytä löytyvän. Nyt ei ole kyse siitä, kumpi osapuoli on lukko ja kumpi avain, tarvitaan ratkaisuja. Ratkaisujen sijaan täällä salissa haetaan usein syyllisiä. Tämä riita ei ratkea tuomioita jakamalla. [Sanna Antikainen: Mikä teidän ratkaisunne on?]

Nyt syvenevä riita on yhä enemmän vaikeuttamassa suomalaisten arkea, erityisesti arjen liikkumista. Jos ei ole hymy ollut herkässä tankilla aiemmin, niin nyt se uhkaa hyytyä lopullisesti. Kuten ministeri Satonen totesi, pahimmillaan polttoaineen saatavuus on uhattuna lähiviikkoina. Kysymys hallitukselle kuuluukin: miten se varmistaa polttoaineen saatavuuden koko Suomessa lakon aikana? [Jenna Simulan välihuuto] Kyse ei ole vain polttoaineista vaan ruuasta ja myös vaikkapa lääkkeistä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja ministeri Satonen, vai kuka ottaa? — Liikenneministeri Ranne, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt totean ensin tähän, että tämähän on ihan ilman muuta energiaministerin rootelia. Eli ministeri Mykkänen ei ole täällä paikalla, mutta voin todeta muutaman asian.

Eli meillä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom pitää yllä tilannekuvaa näistä lakon vaikutuksista, siitä, kuinka tämä vaikuttaa, ja siitä, miten siihen pitäisi puuttua. Toivon todella, että lakkoilijat ymmärtävät tämän, että ei varmasti ole kenenkään etu, että maata ajetaan poikkeusoloihin [Välihuuto vasemmalta] ja että ruvetaan säännöstelemään polttoainetta. Siinä tulee itse asiassa liikenne- ja viestintäministeriölle sitten velvollisuuksia.

Toivoisin todella, että tämä ratkaistaan järkevästi eikä niin, että meidän vientiämme ajetaan alas, [Välihuutoja vasemmalta] meidän talouttamme ajetaan alas ja lopputuloksena on, että kaikkien pitää säästää entistä enemmän.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni.

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki, mikä on mahdollista, ei ole välttämättä aina viisasta. Teillä on toki oikeus viedä enemmistöllänne juuri sellaisia lakeja läpi kuin haluatte, mutta te ette voi kiistää sitä, että niillä on heijastusvaikutuksia yhteiskunnassa myös muualle. Jos hallitus olisi viisas, te toisitte myös jonkinlaisia, edes jonkinlaisia, parannuksia niille ihmisille, jotka nyt ovat huolissaan omista oikeuksistaan: tavallisille työntekijöille. Ja ne kaikki eivät edes maksa mitään. Te ette ole esittäneet esimerkiksi hallintoedustuksissa työntekijöiden aseman parantamista, [Kimmo Kiljunen: Hyvä idea!] ei yhden ainoaa esitystä. Tästä varmasti tulee tämä kritiikki, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitäs keskusta esittää? Tyhjä paperi!] miksi hallitus toimii näin yksipuolisesti. Ja luoko se enemmän turvaa työmarkkinoille vai turbulenssia esimerkiksi syksyä varten? Joten kysynkin arvoisalta hallitukselta: miksi te ette ole miettineet näitä teidän työelämäuudistuksianne niin, että siellä olisi myös aidosti parannuksia, kuten muissa Pohjoismaissa aikanaan on tehty?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt jos katsotaan hallitusohjelmaa laajemmin kokonaisuutena, niin siellä on esimerkiksi tuloveron kevennyksiä, jotka tulevat palkansaajille. Eli palkansaajien ostovoima on parantunut. Kyllä sitä pidän aika lailla huomattavana asiana ja myöskin sitä, että yritetään arjen kustannuksia hillitä sikäli kuin se on mahdollista.

Mutta tähän henkilöstön edustavuusasiaan. Siitä olen itsekin todennut ja sanon sen nytkin, että se on yksi asia, jota voidaan miettiä esimerkiksi osana sitä, jos syntyy esimerkiksi kaksikantainen ratkaisu vientivetoisesta palkkamallista. Osana sitä voisi olla esimerkiksi henkilöstön edustavuusasia. Ja se, minkäkokoisiin yrityksiin, on tietysti toinen kysymys vielä, mutta en itse lähtökohtaisesti suhtaudu tähän kriittisesti, koska uskon, että monissa yrityksissä on hyviäkin kokemuksia tästä.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ministeri Satonen, te lupasitte välikysymyskeskustelussa eduskunnalle, että kolmikantaisissa työryhmissä hyödynnetään eri osapuolten asiantuntemusta ja täsmennetään esityksiä, myös esitystä lakko-oikeudesta. No, nyt kuitenkin julkisuustietojen perusteella työntekijäosapuoli ei ole saanut työryhmässä edes tiedoksi niitä lisäheikennyksiä, joita olette esitykseen tehneet elinkeinoelämän linjan mukaisesti. Sinne on ilmestynyt esimerkiksi uusi linjaus, jonka mukaan myös alle 24 tuntia kestävä poliittinen lakko voisi olla laiton.

Onko nyt niin, että teillä on jonkinlainen epävirallinen kaksikanta, jossa nämä uudistukset tosiasiassa valmistellaan Etelärannan herrojen kanssa ja kolmikannan ohi? Puhuitteko te totta eduskunnalle tästäkään asiasta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten sanoin, tämä työrauhalakiesitys ei miellyttänyt kumpaakaan osapuolta, vaan molemmat jättivät eriävän mielipiteen. Siellä tehtiin toki tämän työryhmätyön jälkeen tiettyjä muutoksia, ja siellä oli esimerkiksi sellainen kohta — jos puhutaan nyt tälle työntekijäpuolelle tärkeistä uudistuksista — että laittomien lakkojen kohdalla ammattiliiton osastojen lakkosakkojen osalta voidaan huomioida sen ammattiliiton osaston varallisuus, jolloin sitä lakkosakon määrää voidaan vähentää tai se voidaan jossain tilanteessa jopa poistaa. En usko, että tämä on tullut sinne työnantajan edustajien tuomana, vaan se kertoo siitä, että siellä työrauha-työryhmässä voidaan näihin yksityiskohtiin vaikuttaa, kuten muissakin. Samanlaisia esimerkkejä löytyy myös paikallisen sopimisen työryhmästä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Satonen, teille sanoisin suoraan, että yritysten hallitukseen työntekijöiden ottaminen on yrityksen etu, koska silloin työntekijät tietävät, mitä yrityksessä tapahtuu — tuleeko siellä irtisanomisia, tuleeko siellä muita säästöjä — se on kaikkien etu silloin. Minä en ymmärrä, miksi sitä asiaa pitää yleensä miettiä. Ruotsissa se toimii erittäin hyvin. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] — Ruotsissa se toimii erittäin hyvin, ja kukaan ei vain ota sitä Suomessa, niin että turha huudella tästä vierestä.

Mutta minun kysymykseni kuuluu seuraavasti: Vientivetoinen malli. Millä tavalla se tullaan toteuttamaan? Tehdäänkö siitä laki, jota minun mielestäni ei pystytä tekemään, vaan millä tavalla te meinaatte saada sen kirjoihin ja kansiin niin, että se tulee tulevaisuudessa toteutumaan? [Vasemmalta: Erinomainen puheenvuoro!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä jo käytiin keskustelua tästä henkilöstön edustavuudesta, niin että ehkä siihen ei nyt enää tässä vastauksessa. Mutta sitten jos mietitään, millä tavalla tämä vientivetoinen palkkamalli on mahdollista ratkaista, niin juuri sen takia se huominen keskustelukin on kutsuttu, että siinä paras malli on ilman muuta rakentaa se niin kuin Ruotsissakin on tehty, neuvottelujen kautta, kaksikantaisesti neuvottelujen kautta, jolloin saadaan sellainen malli, joka lähtee viennin kilpailukyvystä liikkeelle mutta huomioi myös sisämarkkinat ja julkisen sektorin. Se on täysin mahdollista rakentaa. Jos siinä ei onnistuta, niin sitten hallitus tuo sen hallitusohjelman kirjauksen mukaisen lakiesityksen, jossa rajataan valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan liikkumavaraa, mutta se ei tietenkään tule estämään sopimista yli sen. Mutta juuri sen takia, koska se olisi viisainta tehdä yhteistyössä, tätä yhteistyön kättä nyt tarjotaan, ja toivon, että myös SAK siihen lähtee mukaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä! Oppositio hiljeni!]

Arvoisa rouva puhemies! Toivoisin katsetta isoon kuvaan. Suomalainen teollisuus on kautta aikain ollut Suomen, isänmaan, yksi hyvinvoinnin kulmakivistä, ja se pyörittää edelleen maakuntia ja suuriakin kaupunkeja. Globaali ja Euroopan sisäinenkin kilpailu teollisista investoinneista on raakaa, samaan aikaan kun elämme teollisuuden uutta nousua ja maat jaetaan uusiin voittajiin ja häviäjiin.

Se, että ay-liike uudistumisen sijaan kohtuuttomilla ja kahden viikon mittaisilla lakoilla sulkee suomalaisen teollisuuden, riskeeraa suomalaisen ahkeran palkansaajan tulevaisuuden, ei ole kiinni tässä maailmanajassa. [Vasemmalta: Tuo on liioittelua!] Lakkoherkkä Suomi tarvitsee säännöt poliittisille lakoille.

Arvoisa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio, [Puhemies koputtaa] kysyisin teiltä: [Puhemies koputtaa] miten vahingollisia vientiteollisuuteen kohdistuvat poliittiset lakot ovat Suomen ulkomaankaupalle, ja toisaalta miten ne vaikuttavat [Puhemies koputtaa] Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pidetään minuutin mittaisia kysymyksiä. — Ja sitten ministeri Tavio.

Rouva puhemies! Suomen kauppatase on viime vuodelta lähes nolla, ja meidän olisi ehdottoman tärkeää saada se ylijäämäiseksi, jotta me pystymme sillä vientitulolla rahoittamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] mitä me niin kipeästi tarvitsemme, kuten edustaja tuossa kuvasi.

Suomen ulkomaankaupan vienti, tavaravienti, oli Tullin tilaston mukaan viime vuonna 1,5 miljardia euroa viikossa. Näin ollen kahden viikon lakkoajalta se on 3 miljardia euroa. [Oikealta: Ohhoh!] Jos otetaan tähän laskelmaan omana arvionani, että noin 10 prosenttia tavaroista kulkisi silti, niin se merkitsisi, että tavaraa seisoo 2,7 miljardin euron arvosta. [Oikealta: Voi luoja!] Tietysti yritysten puolesta voi todeta, että tavara liikkuu sitten lakkojen jälkeen normaalisti ja toimitukset saadaan tehtyä, mutta on selvää, että tästä on vientiteollisuudelle valtavaa vahinkoa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Lakko-oikeus on keskeinen oikeus, ja se säilyy sellaisena myös jatkossa. Hallitus ei ole millään tavalla rajoittamassa lakko-oikeuden ydintä. Oikeus vaikuttaa lakoilla omiin työehtoihin ennen uuden työehtosopimuksen solmimista säilyy muuttumattomana, ja se on hyvä muistaa tässä keskustelussa, koska tässä salissa se välillä vaikuttaa unohtuvan.

Tällä hetkellä meillä on tilanne, jossa poliittisilla lakoilla suljetaan työrauhan aikana vientivetoisen Suomen satamat ehkä jopa kahdeksi viikoksi. Sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset sekä meidän yrityksiin että suomalaisiin työpaikkoihin, [Eveliina Heinäluoman välihuuto] ja hallitus on nyt siis rajoittamassa poliittisia lakkoja, ei kieltämässä niitä.

Ministeri Satonen, teillä on RKP:n täysi luottamus. Haluan kysyä teiltä: miten tärkeä huominen kokous palkkamallista on, ja miten tärkeää olisi, että työmarkkinaosapuolet sen osalta valaisevat neuvottelupöytää?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se on hyvin, hyvin tärkeää, koska kuten tässä olen yrittänyt jo aiemmin kuvata, tämän palkkamallin osalta meidän pitäisi onnistua samanaikaisesti useammassa asiassa.

Ensimmäinen on se, että kun me ollaan vientiriippuvainen talous — me taidetaan olla 20 maan joukossa, jotka ovat eniten viennistä riippuvaisia koko maailmassa — niin se on itsestään selvää, että sellaisessa maassa viennin kilpailukyky on ihan keskeinen talouden ja työllisyyden kannalta. Eli sen täytyy lähteä siitä viennin kilpailukyvystä.

Mutta samaan aikaan on tietysti tärkeää, että kun meillä on esimerkiksi julkisen sektorin naisvaltaisia työvoimapula-aloja, hoitoala, opettaja-ala ja näin poispäin, niin sinne pitää myös löytää ratkaisu, joka toimii tässä isossa kokonaisuudessa. Kuten me Ruotsista nähdään, se on täysin mahdollista löytää jopa niin, että palkkatasa-arvo samaan aikaan paranee, kun tämä vientivetoinen malli on muodossaan, kun siinä ovat ne tietyt reunaehdot.

Pidän todella tärkeänä, että tässä asiassa päästäisiin eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra on usein, kerta toisensa jälkeen todennut, että asiat ovat välttämättömiä tehdä. Kuitenkaan Suomi ei tilastojen valossa ole varsinaisesti lakkoherkkä maa, [Vasemmalta: Juuri näin!] ja lakoissa menetetyt työpäivät, työtunnit ovat itse asiassa olleet pitkässä linjassa laskemaan päin. Onkin hyvä kysymys, onko tämä valittu linja nyt Suomen talouden etu todella.

Itse asiassa kiinnittäisin huomion siihen, että menestyvän talouden kulmakivi on luottamus. Se, että ihmiset luottavat toisiinsa, auttaa kaikkea kaupantekoa ja taloudellista toimintaa. [Vilhelm Junnila: Kannattaa luottaa hallitukseen!] Se, että ihmiset luottavat tulevaisuuteen, auttaa tekemään investointeja, ottamaan riskejä, tämän tyylistä. Sitähän meidän täytyisi rakentaa. Mutta kun kuuntelee, miten ministerit tässä hallituksessa puhuvat eri osapuolista, miten he kuvailevat Suomen taloutta ja miten tähän tilanteeseen työmarkkinoilla on ylipäänsä suhtauduttu, niin en ihmettele, että suomalaisten luottamus talouteen heikkenee. Kysymys yksinkertaisesti on: miten te meinasitte palauttaa suomalaisten luottamuksen siihen, että tämä on oikeasti hyvä maa elää, yrittää ja tehdä kauppaa? [Suna Kymäläinen: Ei ainakaan leikkuulaudoilla!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja pääministerin sijainen, ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! Pyydän kysyjää katsomaan tilastoja poliittisista lakoista ja niihin käytettyjen päivien määristä. Yritetään muistaa, että me puhumme täällä koko ajan poliittisista lakoista — emme työehtosopimuksiin, emme palkkoihin liittyvistä lakoista, [Suna Kymäläinen: Ei tietenkään!] vaan poliittisista. Kun me vertaamme Suomessa poliittisiin lakkoihin käytettyjä päiviä ja oikeuksia tehdä niin, niin kyllä, ne eroavat merkittävästi niistä muista meidän oleellisista verrokkimaistamme, ja kuten tässä edustaja Andersson aiemmin kysyi, tämä on juuri oleellinen huomio.

No, mitä tulee sitten tähän luottamukseen, niin valitettavasti tilanne, jossa meillä käytännössä yhteiskunta pysäytetään tällä hetkellä kahdeksi viikoksi — en tiedä sitten, mitä sen jälkeen on tulossa siihen saakka, [Sheikki Laakson välihuuto] että me saamme tämän lainsäädännön voimaan — vie kyllä monenlaista luottamusta. Yksi suurimmista luottamuksen menetyksistä on nimenomaan yrityksillä ja ulkoapäin tulevilla investoinneilla tähän maahan, ja se nähdään valitettavasti jo tällä hetkellä. Esimerkiksi sellaiset investoinnit, jotka miettivät Ruotsin ja Suomen välillä, ovat selvästi kallistumassa Ruotsiin, koska suomalainen työmarkkinatilanne on niin epävakaa. [Puhemies koputtaa] Kuka haluaisi investoida maahan, jossa voi olla lakko milloin tahansa, kun sattuu olemaan vääränlainen hallitus?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Bergbom.

Arvoisa rouva puhemies! Paljon on maailmalla mietitty sitä, että jos esimerkiksi Venäjä yhtäkkiä sulkisi meidän ulkomaan viennin pysäyttämällä koko Itämeren, niin mitä tapahtuisi. Mutta eihän me tarvita siihen edes ulkoisia uhkatekijöitä, kun meiltä löytyy niitä sisältä. Palkansaajajärjestössä muutama johtaja tekee sen päätöksen, että hei, suljetaan koko Suomi, estetään monelta suomalaiselta, jotka eivät ole millään tavalla syypäitä tähän tilanteeseen, pääsy työpaikoille, [Mauri Peltokangas: Järkyttävää!] nostetaan polttoaineen hintaa sulkemalla logistiset ketjut, vientiketjut, aiheutetaan järjetöntä vahinkoa koko tälle yhteiskunnalle. Tämä on aivan käsittämätöntä. Mikä tämän parlamentin arvo on, jos täällä ei saa tehdä työtänsä? Ja te sosiaalidemokraateissa kehtaatte vielä tukea tuollaista toimintaa, joka halveksii ja sylkee edustuksellisen demokratian päälle. Tämä hallitus puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja huolehtii siitä, että he tulevat saamaan enemmän palkkaa esimerkiksi näiden veronalennusten kautta, mikä hyödyttää heitä. Kysyn ministeri Satoselta: minkälaisia vaikutuksia näillä lakoilla on suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin yrityksiin? [Eduskunnasta: Kuunnelkaa nuorisoa!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Yksityiskohtaisesti on tietysti vaikea arvioida, ja on tehty erilaisia suhteellisuusarviointeja siitä, mikä tulee olemaan näiden vahinkojen euromääräinen arvo. Mutta itse työministerin roolissa pelkään kyllä erityisesti sitä, jos se käynnistää uusia muutosneuvotteluita, lomautuksia tai muita asioita, jotka vaikuttavat sitten ihmisten arkeen ja koko tähän Suomen julkiseen talous- ja työllisyystilanteeseen. Kyllä nämä sen mittaluokan toimia ovat — varsinkin kun niitä on ollut tässä nyt useampi peräjälkeen — että riski siihen, että ne seuraamukset näkyvät jo arjessakin, tietysti koko ajan kasvaa. Kysymys on kyllä siinä mielessä erittäin aiheellinen. Todella toivon, että mietittäisiin nyt myöskin siellä lakkoja järjestävien taholta, minkälainen todellinen vaikutus on ja mikä se todellinen vaikutus on niihin ihmisiin, jotka lakossa ovat.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Tuppurainen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän työmarkkinatilanteen rauhoittamisen pitäisi olla nyt isänmaan asia numero yksi, [Eduskunnasta: Kyllä! — Sheikki Laakso: Miksei SAK tee sitä? — Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] meille kaikille tärkein kysymys. Mutta pääministeri ei ole täällä paikalla, hän on poissa Euroopan kokoomuspuolueiden vaalikokouksessa eikä keskeyttänyt tätä kokousta tullakseen eduskunnalle kertomaan, kuinka hän pääministerinä aikoo tätä tilannetta ratkoa. [Timo Heinonen: Pystytte, Tuppurainen, parempaan!]

Työministeri Satonen on antanut eduskunnalle väärää tietoa. Hän on virheellisesti vedonnut Ruotsin oikeuskäytäntöön perustellessaan lakko-oikeuden rajoittamista, ja se on vakava asia, se on erittäin vakava asia. [Timo Heinonen: Äänestetään siitä!] Mutta vielä vakavampi on se, ministeri Satonen, mitä tässä aivan hetki aiemmin sanoitte, kun te sanoitte, että tämä ei neuvottelemalla ratkea. Te tulitte tässä tunnustaneeksi, että teillä ei ole yritystäkään sopia tätä työmarkkinatilannetta. [Välihuutoja oikealta] Onko todella niin, että teillä ei ole neuvotteluvalmiutta lainkaan? [Perussuomalaisten ryhmästä: Muisti pettää!] Ja kun meillä on tiedossa, että te olette mahdollisesti saanut tämän neuvottelutarjouksen palkansaajajärjestöiltä jo aikaa sitten, niin oletteko te esittänyt pääministerille, [Puhemies koputtaa] että tähän palkansaajien neuvottelutarjoukseen kannattaisi tarttua?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Aika. — Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun katsotaan esimerkiksi tätä paikallista sopimista, joka tässä on nyt yksi keskeinen asia: Se, mihin viittasin, oli se, että viittasin eiliseen keskusteluun. Jos nyt katsotaan sitä, mitä siitä on esitetty, niin ensinnäkin se, mitä hallitus on nyt laittanut lausuntokierrokselle, ei ole esimerkiksi se asia, mitä Suomen Yrittäjät olisi halunnut sen asian olevan, ja se ei ole myöskään se, joka on SAK:n tahto, vaan se on niiden kahden välistä ja se, mikä on jo esitelty.

Mitä tarkoitin sillä edellisellä puheenvuorolla, niin tarkoitin nimenomaan sitä, että kun kuunteli näitä osapuolia vaikka eilen televisiossa, niin se näyttää aivan mahdottomalta, että Suomen Yrittäjät ja SAK pääsisivät yhteiseen ratkaisuun siitä, [Eveliina Heinäluoman välihuuto] minkälaista paikallista sopimista Suomessa on. Sellaista ei tule tapahtumaan kuuna päivänä, ei tapahtunut Sipilän hallituksen aikana, ei tapahtunut Rinteen—Marinin hallituksen aikana, vaan jos ja kun tässä asiassa halutaan edetä, niin hallitus tuo esityksen, [Puhemies koputtaa] jossa se toki ottaa huomioon näiden eri osapuolten näkemyksiä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Minusta nämä tulevat lakot ovat ylimitoitettuja ja kohtuuttomia. [Ben Zyskowicz: Hyvä! Hyvä alku!] Moni suomalainen perhe ja ihminen joutuu vaikeuksiin, ja menetykset kansantaloudelle ovat kohtuuttomat. Minusta tämä myös osoittaa sen, että kyllä meidän pitää poliittisia lakkoja lainsäädännöllä rajoittaa. [Ben Zyskowicz: Onko tämä keskustan kanta?] Nyt vain on vaarana se, että tämä maa ajautuu pitkäksi ajaksi kaaokseen. Nyt tulevat lakot, sen jälkeen tulevat uudet toimenpiteet pitkin kevättä, syksyllä ne jatkuvat.

Arvoisa puhemies! Jonkun pitäisi johtaa tämä maa tästä soossista selville vesille. [Eduskunnasta: Kyllä! Juuri näin!] Nyt kysyn, arvoisa pääministerin sijainen: otatteko te hallituksessa vastuun ja johdatte tämän maan selville vesille tästä kaaoksesta, vai jatkatteko te politiikkaa, jolla tämä maa ajautuu pahempaan kaaokseen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministerin sijainen, ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! Ei huolta, tässä hallituksessa on johtaja, joka on pääministeri. Tässä on useita ministereitä, jotka ohjaavat hallitusohjelman mukaisia toimia. Me etenemme niiden mukaan hallitusohjelman mukaisesti, ja kaikki on sikäli radallaan juuri näin. [Suna Kymäläinen: Eli ette neuvottele!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomen työmarkkinoilla ovat voimassa työehtosopimukset, ja niissä työnantaja sitoutuu maksamaan sovittua korvausta ja työntekijät sitoutuvat tekemään työtä. Sitten jokaisella työntekijällä on työsopimus, ja siinä vastaavasti sitoudutaan.

Kuitenkin juuri nyt maanantaina uhkaa valtava lakkomoukari koko suomalaista yhteiskuntaa, veronmaksajia, yrittäjiä ja palkansaajia. Miten tämä on mahdollista? — Tämä ei ollut kysymys. — Se on mahdollista siten, että Suomessa saa täysin rajoittamatta lakkoilla ja täysin näistä sopimuksista riippumatta ja työrauhavelvoitteesta riippumatta lakkoilla poliittisista syistä hallitusta ja eduskuntaa vastaan. [Antti Kurvisen välihuuto] Eikö jokainen näe nyt, kun katsoo, mitä on tapahtumassa, että me tarvitaan rajoituksia poliittisiin lakkoihin ja tähän rajoittamattomaan oikeuteen, joka nyt Suomessa on? Tätä kysyn. [Anna Kontula: Tämä siitä orjuuden kieltämisestä seurasi!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ottaako pääministerin sijainen Purra?

Arvoisa puhemies! Näen asian juuri sillä tavalla kuin kysyjäkin tässä kuvasi. Ajatus siitä, että kuka tahansa maassa saa tietenkin vastustaa hallitusta ja sen toimia... Mutta se, tehdäänkö tätä työajalla ja näihin liittoihin sidotuissa lakoissa ja mielenilmauksissa, on toinen asia.

Mutta ajatus esimerkiksi siitä, että viime kaudella täällä aitiossa istui hyvin erivärinen hallitus ja sitä olisi vastustettu sitten työajalla, on hieman ihmeellinen. [Sheikki Laakson välihuuto] Tässä on kyse tosiaan poliittisista lakoista, ei edelleenkään siitä, että lakko-oikeutta työehtosopimuksiin tai palkkaan liittyviin asioihin [Juho Eerola: Hoitajien pakkolait!] jollain tavalla rajoitettaisiin.

Ja kun täällä kuulutetaan aitoja neuvotteluita: Kuten olen ennenkin todennut, niin valitettavasti, kun katsotaan historiaa taaksepäin, se on tarkoittanut sitä, että hallitus perääntyy, se on tarkoittanut sitä, että kaikki uudistukset jäävät tekemättä. [Puhemies koputtaa] Mikäli edes tässä tilanteessa me emme pystyisi uudistuksia viemään, niin mikä olisi ylipäätänsä uudistusten mahdollisuus tässä maassa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Rantanen.

Arvoisa puhemies! Oletteko, ministeri Purra, huomannut kansalaisten huolia tämän asian ympärillä? [Oikealta: Varmasti!] Osaisiko hallitus katsoa peiliin? Teidän neuvottelutaitonne eivät oikein vakuuta.

Hallitus heikentää heikomman osapuolen eli työntekijän suojaa. Te olette tekemässä Suomesta halpatyömaata. Muun muassa lakko-oikeuden rajoittamisella te olette laskeneet saavutettavan 170 henkilötyövuotta, kun teidän tavoitteenne on saada 100 000 työllistä lisää — siis 170. Paikalliselle sopimiselle ei pystytä laskemaan minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Silti niitä ajetaan hirveällä vauhdilla voimaan välittämättä näistä puutteista. Hallituksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Niissä ei ole riittävästi otettu huomioon hyvinvointi-, tasa-arvo- ja perusoikeuksien näkökulmaa.

Työministeri Satonen, miksi te harjoitatte työllisyyspolitiikkaa, joka pyörii epävarmojen lupausten ympärillä varmennetuista työllisyysvaikutuksista välittämättä? [Mauri Peltokangas: Meillä on hyvin selkeä hallitusohjelma!] Miksi te kerta toisensa [Puhemies koputtaa] jälkeen toistatte niitä lukuja, jotka eivät lämmitä työttömyyden kohdannutta inhimillisessä hädässä olevaa ihmistä? [Puhemies koputtaa] Pidättekö vain kahvikeskusteluja vai neuvotteletteko? [Ben Zyskowicz: Missä ne demareitten työllisyysvaikutukset ovat?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Minuutti on mennyt. — Elikkä ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että esimerkiksi paikalliselle sopimiselle ei voida laskea näitä työllisyysvaikutuksia, koska ei ole sellaista laskentamallia. Se ei tarkoita, että niitä ei olisi, mutta sille ei voida laskea. Se on totta.

Mutta sen sijaan esimerkiksi työttömyysturvauudistukselle on kyllä laskettu 41 000:n työllisyysvaikutus, joka on melkein puolet koko hallituksen tavoitteesta. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt, sitä te vastustatte vielä enemmän kuin tätä toista esitystä. Eli nyt ei näytä olevan tällä työllisyysvaikutuksella ihan ratkaisevaa merkitystä myöskään opposition puheenvuoroihin, tai sitten olen ymmärtänyt väärin.

Totta kai tämä on kokonaisuus, jossa tärkein osa on tämä sosiaaliturvan uudistaminen tässä työllisyystavoitteen ratkaisussa. Mutta on myös erittäin tärkeää, että työn teettämisestä tulee kannattavampaa ja että me saadaan työnantajayritysten määrä kääntymään kasvuun, kun se on viime vuosina laskenut. [Aki Lindén: Sairausajan palkkako sen ratkaisee?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Kurvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kielessä on hyviä sanontoja. Muun muassa sellainen sanonta on olemassa kuin että on aina parempi laiha sopu kuin lihava riita. Toivon, että tätä kyselytuntia katsotaan myös Hakaniemessä telkkareitten välityksellä, [Mauri Peltokankaan välihuuto] ja vetoan keskustan osalta siihen, että ammattiyhdistysliike vielä perääntyisi tästä valtavasta poliittisesta lakosta. Tässä tulee kauhea kiusa ja vaiva tavallisten ihmisten arkeen ja monen syyttömän pienyrittäjän ja työntekijän arkeen.

Arvoisa puhemies! Suuntaan nyt viestini erityisesti varapääministerille, kun hän täällä uhmakkaana kertoo, että missään ei voi liikkua: On myös olemassa sellainen sanonta suomen kielessä, että kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteen. Olisiko nyt, varapääministeri Purra, hallituksella paikka ottaa lusikka kauniiseen käteen ja viedä näitä uudistuksia eteenpäin neuvotteluteitse?

Puhemies! Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ei vastannut siihen, miten hallitus aikoo turvata kahden viikon ajan polttoaineen saatavuuden Suomessa. Te puhuitte säännöstelystä, eli onko hallitus nyt ajamassa polttoaineen säännöstelyä Suomeen? Miten te huolehditte logistiikan polttoaineesta, tavallisten autoilijoitten, tavallisten ihmisten [Puhemies koputtaa] polttoaineista? [Sanna Antikainen: On myös sanonta ”Kepu pettää aina”!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Ranne.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, tämä on energiaministeri Mykkäsen rootelissa, ja totesin sen, että meillä Traficom-virasto seuraa lakon vaikutuksia yhteiskuntaan. Tämän myötä saamme tietoa, jonka perusteella voidaan sitten tehdä ratkaisu jatkoa ajatellen. Toivomme tietenkin, että lakkoja ei tule, lakot loppuvat tähän, ja kaikki ymmärtävät, että se pahin skenaario, mikä tässä on, on se, että me ajaudumme poikkeusoloihin, joissa joudutaan sitten rajoittamaan polttoaineiden käyttöä. [Antti Kurvisen välihuuto]

Voimme vain todeta, että tilanne on tämä, ja ministeri Mykkäsellä on vastuu energia-asioista.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Sirén.

Arvoisa puhemies! Suomessa on odotettu vuosikymmeniä, että työmarkkinoita saataisiin uudistettua. [Kokoomuksen ryhmästä: Viimeinkin!] Siihen on ollut myös yritystä, mutta ratkaisuja ei ole saatu tehtyä. Nyt Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toteuttamaan sellaiset uudistukset, [Matias Mäkysen välihuuto] joilla työmarkkinoita saadaan uudistettua tarvittavalla tavalla.

Silloin kun asia-argumentit loppuvat, hyökätään henkilöä kohtaan. Työministeri Satonen on edistänyt hallitusohjelman tavoitteita ja toimia rakentavalla ja keskustelevalla tavalla. Hän ansaitsee eduskunnan vahvan luottamuksen sille työlleen, jota hän tekee.

Poliittisten lakkojen haitat kohdistuvat tavallisiin suomalaisiin — suomalaisiin ihmisiin, suomalaisiin työntekijöihin, suomalaisiin yrittäjiin ja suomalaisiin yrityksiin. Suomen tilanne on jo valmiiksi hyvin vaikea. Kysyisinkin valtiovarainministeri Purralta: miten on arvioitu, millä tavalla nämä poliittiset lakot vaikuttavat Suomen talouden näkymiin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja siihen ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! Varsinaisia eksakteja lukuja ei tietenkään vielä ole, mutta vaikuttaa nyt jo selvältä myös ennusteiden mukaan, että tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus kansantalouteen. Me olemme taantumassa. Se ei ainakaan tästä helpotu, vaan on hyvin mahdollista, että taantuma syvenee ja sen kesto pitkittyy. Vastaavasti tällä tulee olemaan vaikutuksia siihen, että irtisanomisiin joudutaan menemään, lomautuksia tapahtuu. Näin laajat lakot ovat tietenkin työntekijän edun vastaisia, yritysten edun vastaisia, yleensä työllisyyden vastaisia ja koko kansantalouden vastaisia. Ja kun tässä tilanteessa hallitus paraikaakin käy neuvotteluita lisäsopeutustoimista ja valtiovarainministeriössä tarkasti seuraamme ennusteissa tapahtuvia muutoksia, niin kaikki ymmärtävät, mitä se tarkoittaa. [Mika Kari: Kannattaisiko tehdä jotain?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallitus on valmis kärjistämään työmarkkinatilannetta hinnasta välittämättä. Mitään aitoja neuvotteluita ei ole käyty vaan lopputulokset on ennalta saneltu. [Sanna Antikaisen välihuuto] Tämä työntekijöiden oikeuksien ideologinen murentaminen tulee Suomelle nyt erittäin kalliiksi. Olen epäuskoisesti seurannut ministereiden ja hallituspuolueiden edustajien työntekijäliikettä halventavia ja tilannetta kärjistäviä, mauttomia kommentteja. Sopimisen edellytyksiä ei, hyvä hallitus, luoda vastakkainasettelua kärjistämällä ja selkävoittoja hakemalla. [Sanna Antikainen: Mitäs te teette?] Epäuskoisena olen myös seurannut ministereiden väitteitä siitä, että hallituksen toimet eivät millään tavalla muka heikennä tavallisten työntekijöiden asemaa. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Eivät työntekijät turhaan lakkoile. Onko hallitus niin vieraantunut tavallisen työntekijän arjesta, ettette te ymmärrä, että esimerkiksi sosiaaliturvaleikkaukset, sairassakko, määräaikaisuuksien lisääminen, [Puhemies koputtaa] yleissitovuuden murentaminen ja työntekijöiden neuvotteluaseman heikentäminen [Puhemies: Aika!] tulevat heikentämään palkansaajien asemaa ja työehtoja? [Mauri Peltokangas: SAK:ssa ovi käy ulospäin! — Ben Zyskowiczin välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Suurimman osan osalta asioita, lähes kaikkien, mitä te tässä luettelitte, ei ole lainvalmistelua vielä edes käynnistetty, vaan ne käydään sitten läpi. Esimerkiksi tässä määräaikaisia työsuhteita koskevassa asiassa — jos otetaan nyt yksittäinen esimerkki — [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] se lähtee nimenomaan siitä liikkeelle, että olisi helpompi päästä alkuun sillä, että ilman erityistä syytä on mahdollista tämä määräaikainen työehtosopimus solmia, mutta siinä samassa kirjauksessa puhutaan myös siitä, että se ei saa johtaa siihen ketjuuntumisen lisääntymiseen. Eli tämä asia tullaan käymään läpi sitten, kun se lainvalmistelu lähtee liikkeelle, todennäköisesti ensi syksynä. Eikä ole myöskään esimerkiksi tämän ensimmäisen sairaslomapäivän osalta minkäänlaista lainvalmistelua vielä edes aloitettu. Me olemme nyt tuoneet eteenpäin niitä esityksiä, joita tässä olen maininnut. [Aino-Kaisa Pekonen: Myöhäistä lakkoilla enää sitten, kun tuotte ne tänne, kun lakkoilu on kielletty!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Antikainen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Väärästä tiedosta ja virheistä saarnaavat vasemmistopuolueet levittävät täällä kuitenkin itse väärää tietoa. Esimerkiksi kun puhutaan lakko-oikeuden rajoittamisesta, niin edelleenkin on kyse vain poliittisten lakkojen rajoittamisesta. Tämänkin jälkeen esimerkiksi työehtosopimuksiin liittyvät lakot ovat samalla lailla edelleenkin sallittuja. [Matias Mäkysen välihuuto] Mutta nyt tilanne on nähtävästi se, että ellei Suomea viedä tuolla rajalla Venäjän toimesta kriisiin, niin sitten täällä kotimaassa vasemmistopuolueet ay-ystäviensä kanssa ovat viemässä isänmaata kohti kriisiä. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä tuleva suurlakko iskee vakavasti Suomen vientiin, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja tämän lisäksi Suomen maariski saattaa kasvaa Venäjän toiminnan takia. [Antti Kurvisen välihuuto — Mauri Peltokankaan välihuuto — Matias Mäkysen välihuuto]

Arvoisa herra työministeri, voisitteko kertoa vasemmistolle, mitä nämä kaksi asiaa yhdessä voivat pahimmillaan tehdä Suomelle? — Kiitos. [Suna Kymäläinen: Tämä oli jo ennätys, suomalaista työmiestä verrataan venäläiseen! — Sanna Antikainen: Ei ole verrattu!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin. — Ja ministeri Satonen. [Hälinää] — Ja rauhoitutaan kuulemaan.

Arvoisa puhemies! Täällä jo mielestäni aiemmin ulkomaankauppaministeri hyvin selkeästi kertoi siitä, mitkä saattavat olla vaikutukset ulkomaankauppaan, ja tässä on jo käyty useita puheenvuoroja myös siitä, että omalta osaltani pelkään todellakin näitä työllisyysvaikutuksia, jos tästä seuraa muutosneuvotteluja, lomautuksia ja muuta vastaavaa. Mutta en nyt lähde tässä yhteydessä vielä tarkemmin arvioimaan, koska nämä tietysti jäävät sitten nähtäväksi. Mutta se on kyllä sanottava, että kyllähän nämä ovat erittäin kovia toimenpiteitä ja täysin kohtuuttomia suhteessa siihen, mistä näissä muutoksissa on kyse.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Virta.

Arvoisa puhemies! Kyllähän, kun tätä keskustelua kuuntelee, ei ole vaikea ymmärtää, miksi olemme tällaisessa tilanteessa, missä olemme.

Ensinnäkin on aivan alkuun pakko sanoa, että pidän kyllä asiattomana tapaa, jolla hallituspuolueiden edustajat viittaavat nyt Venäjään, [Vasemmalta: Kyllä!] joka tappaa Ukrainassa siviilejä, lapsia, mikä on meidän yhteinen asia, mistä me olemme samaa mieltä. Se ei liity tähän työmarkkinakysymykseen.

Toisena, on poliittisista lakoista mitä mieltä tahansa, niin pyytäisin, että arvon pääministerin sijainen on tarkka vastatessaan kysymykseen. Edustaja Harjanne viittasi poliittisten lakkojen määrään, ja te sanoitte kutakuinkin niin, että kannattaa katsoa tilastoja, ja kerroitte, että Suomessa näihin käytetään paljon työpäiviä. Kuitenkin Elinkeinoelämän valtuuskunta on todennut, että poliittisten lakkojen takia työpäiviä menetetään Suomessa harvoin. Esimerkiksi vuonna 22 [Timo Heinosen välihuuto] poliittisista lakoista ei kertynyt yhtään menetettyä työpäivää. [Vasemmalta: Ohhoh!] Eli toivon tarkkuutta.

Mutta sitten se viimeinen kysymys: Uskotteko aidosti, että tämä tapa, jolla te lisäätte vastakkainasettelua — meilläkin olisi halua uudistaa työmarkkinoita, [Vilhelm Junnilan välihuuto] tukea joitain esityksiä — on se tapa, mikä kantaa Suomen pienen valtion, lähes saarivaltion, kasvuun? Onko tämä aidosti hallituksen arviointikyvyn lopputulos?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Kerrataan tämäkin asia nyt vielä. Totta kai olisi hallituksen ja varmasti myös eduskunnan kannalta parasta, että työmarkkinajärjestöt kykenisivät näistä asioista sopimaan ja heiltä tulisi meille ehdotus, ja sitten me voisimme katsoa, täyttääkö se ne hallituksen työllisyystavoitteet, ja sen jälkeen menisimme eteenpäin. Mutta tässä on jo aika monta kertaa yritetty selittää, että paikallisen sopimisen osalta [Matias Mäkysen välihuuto] tätä yritti Sipilän hallitus, yritti Rinteen ja Marinin hallitus — tulos oli nolla. [Joona Räsäsen välihuuto] Ja työrauhalaki on vieläkin kauempaa — se on vuosikymmenien takaa se, kun siihen on tehty isoja ja merkittäviä muutoksia. Kun näitä asioita ei yksinkertaisesti pystytä työmarkkinajärjestöjen taholta sopimaan ja ne ovat välttämättömiä tämän työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ja julkisen talouden vahvistamiseksi, niin sen takia tässä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että hallitus tuo ne esitykset tänne, toki kolmikantatyöryhmän valmistelun kautta.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten vielä tämän kysymyksen alkuperäinen esittäjä, Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että täällä mainittiin tämä ulkoparlamentaarinen vaikuttaminen, koska juuri tähänhän hallituksen argumentit perustuvat. Annan esimerkin: ”Meidän lähtökohta on tietenkin se, että näitä uudistuksia tarvitaan ja hallituksen on välttämätöntä edetä.” Näin totesi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies eilen. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja puhuu suoraan hallituksen suulla. Räikeää ulkoparlamentaarista vaikuttamista. Työnantaja on vienyt teitä, arvon hallitus, kuin litran mittaa viimeisen vuoden ajan. Siksi on pöyristyttävää väittää, että työntekijät muodostaisivat tässä pahan ulkoparlamentaarisen voiman, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ay-liike!] kun Etelärannasta kuiskuttelevat teidän korvaanne koko ajan.

Ministeri Satonen, kertokaa meille: oletteko mistään asiasta työnantajaleirin kanssa eri mieltä? [Vasemmalta: Joku esimerkki!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin. — Ja ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kuten täällä totesin työrauhalain keskustelussa, itse olen julkaissut näistä jo useita vuosia sitten, muistaakseni 2018, kirjan, jossa olen maininnut lähes kaikki ne esitykset, jotka nyt sisältyvät hallitusohjelmaan, ja olen sen kyllä ihan itse kirjoittanut. [Johanna Ojala-Niemelä: Oletteko niistä eri mieltä?]

Mistä olen esimerkiksi eri mieltä, niin minä voin teille kertoa. Esimerkiksi se, että tänne on tulossa nyt uudistus, jossa ulkomaisen työvoiman, kun henkilö tulee Suomeen, pitää tienata 1 600 euroa, jotta hän voi saada Suomeen ylipäätään työluvan. Tätä asiaa ei ole elinkeinoelämä halunnut, sitä on halunnut työntekijäpuoli. [Onni Rostila: Juuri näin!] Ymmärtääkseni SAK sitä kannattaa. Ja se on muuten samalla vastaus niihin eilen esimerkiksi Turja Lehtosen esittämiin pelkoihin näistä kolmen ja viiden euron palkoista, jotka eivät perustu mihinkään, koska työlupaa ei voi sen jälkeen Suomeen saada, jos tienaa vähemmän kuin 1 600 euroa. Se esitys tulee tänne muutaman viikon kuluttua. [Matias Mäkynen: Se ei koske lähetettyjä työntekijöitä!]

Arvoisa puhemies! Turkistarhaus on epäeettistä ja taloudellisesti kannattamatonta yritystoimintaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole! Se on loistava elinkeino!] Sen lisäksi se on tulossa entistä kalliimmaksi myös suomalaisille veronmaksajille. Hallitus on maksamassa turkistarhoille yli 50 miljoonaa euroa lintuinfluenssakulujen korvaamiseksi. Samoin hallitus on jo aiemmin palauttanut turkistarhauksen investointitukien piiriin.

Alan tulevaisuudennäkymät ovat erittäin heikot: Yli 60 prosenttia alan yrityksistä tuotti toissa vuonna tappiota, ja turkisnahkojen nettoviennin arvo oli vain 0,04 prosenttia Suomen tavaraviennin kokonaistuotosta. [Mauri Peltokangas: Meillä ei ole varaa ajaa alas yhtään elinkeinoa tässä!] Pankit pitävät turkistarhausta niin riskialttiina alana, etteivät ne myönnä tarhoille enää edes lainoja. On todella lyhytnäköistä, että valtio jatkaa turkistarhauksen tekohengittämistä. [Vilhelm Junnila: Lakisääteisesti!]

Me vihreät olemme esittäneet, että tuet pitää suunnata turkistarhauksen hallittuun alasajoon ja auttaa tarhaajia siirtymään muihin elinkeinoihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä muita elinkeinoja haluatte?] Tarhaajat ansaitsisivat oikeudenmukaisen siirtymän. [Puhemies koputtaa] Kysynkin ministeriltä: miksi hallitus ei turkisalan tekohengittämisen sijaan suuntaa tukia alan hallittuun alasajoon? [Petri Huru: Koska vientitulot!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Essayah.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ottanut vakavasti lintuinfluenssan torjunnan. Nyt todellakin eläintautilain mukaisesti turkistarhaajilla on oikeus korvauksiin kaikkien niitten lopetettujen eläinten kohdalta, joiden osalta se on tapahtunut viranomaisen tekemän päätöksen johdosta, [Petri Huru: Juuri näin!] ja totta kai ehdottomasti olemme tämän korvauksen velvollisia myöskin maksamaan. [Mauri Peltokangas: Jonkunnäköinen omaisuudensuoja pitää tässäkin maassa olla!]

Mitä tulee tähän investointitukeen, niin investointituki on nimenomaisesti tarkoitettu nytten näitten bioturvatoimenpiteitten edistämiseen. On arvioitu, että tuota investointitukea tullaan myöntämään noin puolesta miljoonasta miljoonaan euroa. Vastaavanlainen investointituki on myöskin tarkoitettu sikatiloille afrikkalaisen sikaruton torjuntaa varten. [Petri Huru: Juuri näin!] Elikkä tällä tavalla meillä hallitus pyrkii siihen, että me korkealla tasolla pidämme huolta bioturvasta ja tätä kautta pystymme myöskin torjumaan sitten näitä eläintauteja.

Arvoisa puhemies! Maatalouden tilanne on ollut Suomessa kauan erittäin vakava. Edellinen hallitus laiminlöi pahasti tarvittavat toimet. Maatalouden tilannetta ei ratkaista jatkuvilla kriisituilla, vaan pysyvillä muutoksilla. Kuluttajille on nykyisin tarjolla runsaasti ulkomaisia halpatuotemerkkejä, elintarviketuotteita, jotka on tuotettu vastoin suomalaisia tuotantostandardeja. [Antti Kurvisen välihuuto] Tässä on pitkällä aikavälillä riskit antibioottiresistenssiin ja moniin muihin ongelmiin. Kulutuskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi paremmilla alkuperämerkinnöillä. [Antti Kurvinen: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!]

Kotimainen ruuantuotanto on myös keskeisin osa huoltovarmuuttamme, siksikin maatalouden kannattavuutta on vahvistettava. Yksi keino tähän on suomalaisen elintarvikeviennin edistäminen, joka osaltaan luo lisää työtä ja kasvattaa maamme kansantaloutta.

Arvoisa ministeri Essayah, missä vaiheessa elintarvikeviennin edistämisohjelma on, tämä kun hyödyttää sekä alkutuottajia että kaikkia muitakin ruuantuotannon toimijoita Suomessa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Essayah. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa siinä, että nimenomaan ruokavienti on sellainen asia, joka paitsi hyödyttää suomalaista tuottajaa [Vilhelm Junnilan välihuuto] myös on meille huoltovarmuusasia, koska jos ajatellaan, että meillä on ruokaa viedä, niin tarpeen vaatiessa voimme kääntää myöskin sitä vientiä kotimaahan, [Eduskunnasta: Satamat on kiinni!] ja silloin tässä on kysymys tästä huoltovarmuudesta.

Tällä hetkellä valitettavasti Suomen ruokavienti on noin kahden miljardin euron tasolla. Sitä vastoin meille tuodaan lähestulkoon seitsemällä miljardilla elintarvikkeita, [Piritta Rantasen välihuuto] ja tämä on syytä kääntää toisin. Jokainen meistä kuluttajana pystyy omilla valinnoillaan myöskin siellä kaupassa vaikuttamaan tähän asiaan. [Eduskunnasta: Mitä hallitus tekee?] — Sama juttu, me pystymme myöskin tekemään julkisten hankintojen lainsäädäntöön tulevaisuudessa muutoksia, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja kun esimerkiksi yhteisillä verovaroilla hankitaan, niin pidetään huolta siitä, että esimerkiksi eläinten hyvinvointitason pitää olla samanlainen elintarvikkeissa kuin mitä se on täällä meillä Suomessa, kotimaassa. [Petri Huru: Juuri näin!] Meillä ruokastrategia, jonka alle tämä kasvuohjelma ja myöskin viennin edistämisen ohjelma sisältyvät, on hyvässä vauhdissa, ja sitä työtä tehdään parhaillaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin väestönsuojelun tilanteesta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen rakennettiin yli 50 000 väestönsuojaa, joissa oli tilaa noin neljälle miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojelun tasoa on kuitenkin laskettu jo vuosien ajan. [Antti Kurvinen: Tähän voi vaikuttaa hallituksessa!] Nyt Suomessa on yli 250 kuntaa, joissa väestönsuojapaikkoja on alle puolelle kunnan väkimäärästä. Näissä kunnissa asuu noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Lisäksi joidenkin arvioiden mukaan puolet kaikista väestönsuojista on sellaisessa kunnossa, etteivät ihmiset voi asianmukaisesti suojautua niihin kriisin sattuessa. Pelastusviranomaisilla ei myöskään ole riittävästi resursseja valvoa sitä, että väestönsuojat ja niiden varusteet olisivat toimivia.

Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: onko tämä ongelma tiedostettu, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt ja aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi, ja kenellä on kokonaisvastuu asian pikaisesta kuntoon laittamisesta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Edustaja nostaa tässä erinomaisen tärkeän asian esiin. Ukrainan sota on koko Euroopassa näyttäytynyt muun muassa siten, että näihin väestönsuojiin kiinnitetään huomiota. Suomella on siinä mielessä tilanne hyvin, että meillä on suoranainen kansallisomaisuus väestönsuojissa. Niitä on 4,8 miljoonalle ihmiselle, ja uskaltanen tässä todeta, että tämä on eurooppalaisittain aika hyvä luku.

Viime vuonna valmistui selvitys väestönsuojien tilasta. Lähtökohtaisesti olemme hyvässä tilanteessa, mutta on myöskin korjattavaa. 85 prosenttia näistä väestönsuojista on yksityisiä. Nyt tärkeätä on se, että kunnossapidosta pidetään huolta, määräaikaistarkastuksista pidetään huolta ja että pidetään huolta näistä varusteista, joita siellä väestönsuojissa on.

Väestönsuojien lisäksi myös omatoiminen varautuminen on tärkeätä, ja kehotankin tässä kyllä kaikkia kansalaisia [Puhemies koputtaa] katsomaan tätä 72 tunnin järjestelmää, jossa kotoa pitäisi löytyä erilaisiin kriiseihin tarvikkeita 72 tunniksi.