Suullinen kysymys yritysten tukemisesta koronavirusepidemiassa (Sakari Puisto ps) | Suullinen kysymys suojavarusteiden riittävyydestä koronavirusepidemiassa (Sari Sarkomaa kok) | Suullinen kysymys testaamisen  laajentamisesta  koronavirusepidemiassa (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys yrityssaneerausmenettelystä  koronavirusepidemiassa (Harry Harkimo liik) | Suullinen  kysymys  yksinyrittäjien tukemisesta  koronavirusepidemiassa (Ilmari Nurminen sd) | Suullinen kysymys  koronavirusepidemian  aikaisten  etäopetuskokemusten hyödyntämisestä (Hilkka Kemppi kesk) | Suullinen  kysymys  poikkeustilanteen  aiheuttamista  lastensuojeluongelmista  (Emma Kari vihr) | Suullinen kysymys perheiden tukemisesta koronavirusepidemiassa (Mai Kivelä vas) | Suullinen  kysymys   rajoitusten   purkamisen  edellytyksistä   koronavirusepidemiassa (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Koronatilanteen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan suuria, kun yritysten ja yksinyrittäjien kassavirta sakkaa pahasti ja samanaikaisesti ongelma on akuutti. Tämä koskee myös näiden yritysten työntekijöitä. Normaalioloissa erilaisia tukia on jaettu sellaisillekin yrityksille, jotka eivät ole niitä tarvinneet. Nyt puolustettavina ovat suomalainen työ ja yrittäjyys poikkeusoloissa. Monet terveet yritykset eivät kestä, jos kustannukset juoksevat mutta tuloja ei ole. Näiden firmojen on päästävä yli ainakin vaikeimmat kuukaudet, jotta konkurssien ja irtisanomisten aalto vältetään. On myös tärkeää, että vaikeuksiin joutuvien tilannetta korjataan — emme voi toistaa 90-luvun virhettä. Kysyn arvoisalta ministeriltä: aikooko hallitus lisätä toimintakykyisten pk-yritysten tukia, ja miten seurataan, että toimet kohdistuvat mahdollisimman oikeaan paikkaan?

Arvoisa puhemies! Edustaja on täsmälleen oikeassa kysymyksessä. Nämä ovat täysin ratkaisevia kysymyksiä siinä, kun katsotaan sitä, miten tästä kriisistä mennään eteenpäin, nimenomaan talouden ja työllisyyden kautta. Kaikissa toimissa, mitä hallitus tekee, taustalla on mahdollisimman hyvä työllisyyden ylläpitäminen, ja siinä yrityksillä on keskeinen rooli. Lisäbudjetissa laitettiin miljardi lisää rahaa yrityksien suoriin tukiin eli ely-keskusten ja Business Finlandin kautta, yksinyrittäjille tuli siinä pieni tuki. Mutta kyllä ongelma on ilman muuta se, että tämä kasvaa koko ajan. Ja hallituksessa on yleisesti ollut henki, että lisäbudjettia voidaan tehdä lisää tarpeen mukaan. Mutta koko ajan pitää muistaa myös se, että ei tarkoitus ole lähteä laajentamaan sitä kompensointia muuten kuin siltä osilta, miten tulee kustannuksiin liittyviä kompensointeja. Eli jos yrityksellä on kiinteitä kustannuksia, pyrimme kompensoimaan niitä ja hakemaan sinne apua, mutta tulotason tipahtamisessa [Puhemies koputtaa] meillä ei ole niihin edellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Yritysten tilanne on tosiaan vaikea. Jos firmat lähtevät alta, menevät työpaikatkin ja merkittävä siivu julkisen talouden rahoituspohjasta. Ainakin jotain tukea on päätetty antaa yrittäjille tähän akuuttiin tilanteeseen. Nyt tukien ehdoksi on tosin laitettu esimerkiksi yrityksen kehittäminen, vaikka ensisijaista on kuitenkin pitää firma edes hengissä tämän vaikean ajan. Toiminnan kehittäminen on varmasti monelle yritykselle tarpeen, mutta uusia tuotteita tai uusia markkinoita ei hankita käden käänteessä. Yrittäjät ovat muun muassa kertoneet, että on tullut tarve sepittää hakemuksiin tarinoita digitalisaatiosta ynnä muusta, jotta he saisivat tukea välittömään tilanteeseen. Arvoisa ministeri, tämä ei liene tarkoitus, joten kysyn: onko teillä tarkoitus puuttua tämänkaltaisiin esiin tuleviin ongelmiin pikimmiten?

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tietoinen siitä, että niin Business Finlandin kuin elyn puolella kriteereissä on kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Toisaalta ohjeistus on se, että sitä tulkitaan verrattain laveasti tällä hetkellä, enkä pane välttämättä pahakseni, vaikka yritykset tällä hetkellä myös miettisivät sitä, mikä olisi heidän seuraava steppinsä eteenpäin. Mutta tunnistan erittäin hyvin tämän: me löydämme lukuisia aloja, joissa sinun on hirveän vaikea löytää kehittämis-ideaa siitä nykyisestä eteenpäin, ja tämä on tuskainen tilanne. Ja minä takaan ja alleviivaan, että minä teen joka ikinen päivä töitä niitten satojen viestien kanssa, joita tulee, että saataisiin jotain näistä vietyä eteenpäin, mutta tämä on vaikea tilanne. Ja sitten koko ajan pitää miettiä sitä, että tämä on tullut äärettömän nopeasti. Meillä tekevät hirveän hyvää työtä ely-keskukset, Business Finland, Finnvera, mutta on tullut parissa viikossa sellainen vyöry päälle, että inhimillisyyden nimissä pitää antaa armoa myös heille vähäsen.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Kun on etukäteen tiedossa se, että ryhmistä kaikki ensimmäiset kysymykset liittyvät koronaan, niin käytännössä yhdistän lisäkysymykset ja varsinaiset kysymykset.

Arvoisa puhemies! Varsinkin palvelualoilla yritykset ovat vaikeuksissa, kun ovet on suljettu kuukausiksi tai asiakkaat ovat muuten kaikonneet. Sadattuhannet työntekijät ovat yt-neuvottelujen piirissä. Samaan aikaan maatalous on päinvastaisissa ongelmissa, kun ulkomaalaisia kausityöntekijöitä ei saada matkustusrajoitusten vuoksi. Tämä osoittaa, miten vaarallista on jättää huoltovarmuuden kannalta elintärkeä sektori vierastyövoiman varaan. Toivomme, että tästä otetaan opiksi pitkällä tähtäyksellä.

Arvoisa puhemies! Maatalouteen on kuulemma mahdotonta saada kotimaasta työntekijöitä, ja suurimpana syynä mainitaan heikko palkkaus. Perussuomalaiset esittävät tänään kiireellistä väliaikaista lainsäädäntöä, jonka puitteissa epidemian vuoksi lomautetun tai irtisanotun henkilön oikeus työttömyysturvaan säilyisi tilanteessa, jossa hän ottaa vastaan huoltovarmuuden kannalta oleellista kausityötä. Tämä lisäisi työn houkuttelevuutta myös suomalaisten silmissä lisäämättä kuitenkaan maatalousyrittäjien kustannuksia. Kyse olisi tietysti nimenomaan tätä vuotta koskevasta järjestelystä.

Kysyn hallitukselta: onko teillä valmiutta tämänkaltaiseen toimenpiteeseen?

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään juuri käsittelyssä lainsäädäntöesitys, jolla mahdollistetaan nyt tänne maahan jo päässeiden, kausityötä tekevien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden mahdollisuus siirtyä työnantajalta toiselle, eli ei tarvitse siihen erikseen lupaa hakea.

Tämä tilanne on todella maataloudessa nyt akuutti, koska noin 15 000 kausityöntekijää on ollut työssä näillä tiloilla. Tällä hetkellä tehdään kylvötöitä ja istutetaan taimia ja niin edespäin, eli nyt on se vaihe, jolloin luodaan pohja sille, mitä satoa sitten loppukesästä tullaan korjaamaan. Tästä syystä tämä uudistus palvelee sitä, että he, jotka nyt näissä kevättöissä ovat, voisivat myös siirtyä työnantajalta toiselle ja jatkaa täällä eri tehtävissä tehden työtä.

Tietenkin työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää keskittyä siihen, että tietoa menee nyt avoimina olevista työpaikoista. Sitä tehdään yhteistyössä maa‑ ja metsätalousministeriön kanssa, tiedotetaan oppilaitoksille, [Puhemies koputtaa] työvoimatoimistoille ja niin edespäin, jotta näihin työllistyisi mahdollisimman paljon.

Kaikki tehdään sen eteen, että maatalous saa työntekijänsä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen hyvin vastasi siihen, mitä tällä hetkellä jo tehdään, mutta suhtaudun kyllä hyvin avoimesti tämänkaltaisiin ajatuksiin, joita edustaja Halla-aho tässä nosti esille. Kannustan myös muita ryhmiä tuomaan näitä ratkaisuehdotuksia pöydälle. Hallitus suhtautuu niihin vakavasti ja ottaa ne mielellään vastaan. Me olemme yhdessä ison kriisin ja haasteen edessä. Tämä edustaja Halla-ahon esiin nostama haaste on yksi, mutta meillä on paljon muitakin haasteita, ja kyllä suhtaudun aidon vilpittömästi siihen, että yhdessä tätä kriisiä myös ratkaisemme, ja otamme tämän edustaja Halla-ahon esiin nostaman asian tarkasteluun.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on surullista kerrottavaa mutta täyttä totta tänä päivänä: Minuun otti yhteyttä eräs yrittäjä, jolla on reilut 50 työntekijää, ja yritys on toiminut noin 25 vuotta. Koronakriisin vuoksi yrityksen liikevaihto on tippunut noin 80 prosenttia. Mitä heidän pitäisi tehdä, arvoisa hallitus? Työntekijät ovat olleet nyt noin 70-prosenttisesti lomautettuna, olette ehdottaneet Finnvera-lainaa, mutta ymmärtääkseni se on kallis vaihtoehto ja yrittäjälle vaaditaan takuita 20-prosenttisesti. Business Finland ‑raha on yksi vaihtoehto, mutta se on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen, kun taas nyt pitäisi pitää pystyssä yritykset, kuten edustaja Puisto mainitsi. Jokainen ymmärtää, että tällä hetkellä on hiukan haastavaa kehittää yritystä. Kysyn teiltä, arvoisa hallitus: oletteko ajatelleet suoraa tukea yrityksille ja sellaisilla keinoilla, että yrityksen on helppo saada se nopeasti?

Arvoisa herra puhemies! Kyllä hallituksessa on mietitty kaikkia mahdollisia keinoja ja on käyty läpi kaikki mahdolliset alueet. Sen voin sanoa, että tällä hetkellä ovat harvassa ne sektorit, joissa ei ole hätä, eli kyllä me tarvitsemme niitä avustuksia joka puolelle tällä hetkellä. Sitä, kuinka paljon meillä tulee liikkumatilaa, varmaan ensi viikon riihessä voidaan pikkasen linjata, mutta sanoisin oikeastaan tähän tapaukseen — en tietenkään tunne tapausta — että on vedottu hyvin vakavasti kaikkiin osapuoliin, niin pankkeihin, niin verottajaan, niin Finnveraan kuin elyynkin: tulkitkaa laveasti tällä hetkellä tilannetta. Olemme poikkeuksellisessa tilanteessa, ja se koskee kaikkia meidän toimijoita myös julkishallinnon puolella.

Arvoisa herra puhemies! Tehy on juuri kertonut, että henkilöstöä kehotetaan säästämään suojaimia ja myöskin olemaan noudattamatta ja toimimaan vastoin ohjeita. HUSille varmuusvarastoista toimitetut suojaimet ovat olleet osin vanhentuneita, THL on kertonut suojainpulan jarruttavan koronatestausta, ja kotihoitoon on jopa annettu ohje käyttää huivia suojaimena. Kysyn: miten on mahdollista, että hallitus sanoo suojavarustetilanteen olevan hyvä? Hallituksen tilannekuva näyttää olevan rajussa ristiriidassa kentän toimijoiden viestin kanssa. Kysynkin: voitteko te, hallitus, vakuuttaa, että suojavarusteet varmasti riittävät koko epidemiaan, että suojavarusteita riittää sairaaloihin ja kotihoitoon ja niitä on myös riittävästi etulinjassa toimiville poliiseille? Tämä on aivan välttämätöntä, jotta voimme turvata arvokasta työtä tekevän henkilöstön terveyden ja hengen, samoin tämä on välttämätöntä potilaiden suojaamiseksi. Moni on todella huolissaan, ja kysynkin: onko nyt tapahtumassa vastaava vakava virhe kuin Helsinki-Vantaan lentokentän osalta tapahtui?

Arvoisa herra puhemies! Huoli on todellakin vakava, ja kysyn nyt: voitteko te luvata, että te perutte tämän ohjeen, että kotihoidossa pitäisi käyttää omaa huivia suojaimena? Tämä on herättänyt vakavaa huolta siitä, että eikö tässä vaiheessa epidemiaa voida turvata riittäviä suojaimia henkilöstölle.

Sairaanhoitajaliitto ja Tehy ovat vakavasti olleet huolissaan suojainpulasta mutta myöskin hyvin ristiriitaisista ohjeista. Päivittäin esimerkiksi kotihoitoon on annettu aivan erilaisia ohjeita, ja pahimmillaan ministeri Kiuru antoi samana päivänä kahdet erilaiset ohjeet kotihoitoon, ja tämä on johtanut siihen tilanteeseen, että kentällä ei tiedetä, minkälaisia ohjeita noudatetaan.

Kysynkin: onko tarkoitus nyt kuulla Tehyn ja Sairaanhoitajaliiton ääntä ja selkeyttää sitä ohjeistusta, jota kentälle annetaan? Ja kysyn vielä: kun kunnat ovat huolissaan siitä, riittävätkö suojaimet, kun on tullut tärkeä ohje, että jokaisella kotihoidon käynnillä, ympärivuorokautisessa hoivassa, asumispalveluissa [Puhemies koputtaa] pitää käyttää suojaimia, niin saavatko kunnat nuo suojaimet? Kun annoitte ohjeen, ministeri Kiuru, niin varmistitteko, että suojaimet riittävät myöskin sinne kuntiin? Se on aivan välttämätöntä [Puhemies koputtaa] riskiryhmien suojelemiseksi.

Arvoisa puhemies! Nyt, edustaja Sarkomaa, on päätettävä eduskunnassa, kumpi on linja. Hallituksella on linja, joka on se, että kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa olevat asiakkaat ansaitsevat sen, että heitä suojellaan. Tämä linja on kova, tiedän sen. Se tarkoittaa sitä, että alueella ollaan hädässä siitä, riittävätkö suojaimet, jos epidemiaviikot jatkuvat näin. Se on aivan selvää. Mutta nyt on kysymys siitä, riittävätkö Suomessa tehohoitopaikat, jos meiltä pettää suojaus sekä tehostetun palveluasumisen että kotihoidon suhteen. Olen ajatellut, että ihmisten terveyden ja hengen suojelu on niin tärkeä asia, että me teemme sen, että me suojelemme näitä kotihoidon asiakkaita, ja siitä on pidettävä kiinni. Tiedän, että me pyydämme paljon. Nyt kentällä on järjestettävä — niin kuin tässä edustaja [Puhemies koputtaa] Pekonen totesi — suojaimet niin, että niitä riittää myös kotihoitoon.

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa kuulla pääministerin suusta, että hallitus on kiinnostunut muiden ryhmien ehdotuksista ja suhtautuu avoimin mielin niihin ratkaisuehdotuksiin, mitä myös opposition suunnalta tulee. Kokoomus on esittänyt ratkaisuja hallituksen käyttöön niin yritystoiminnan turvaamiseksi, työpaikkojen pelastamiseksi kuin lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseksi tässä kriisitilanteessa.

Näistä suojaimista: Kansainvälinen kysyntä kasvaa koko ajan samassa suhteessa kuin täällä Suomessakin, ja huoli on kova siitä, että suojavarusteita riittää kaikille tarvitsijoille. On huoli myös siitä, että valmiusvaraston ovet on jo avattu ja osa sieltä saaduista varusteista on jo vanhentuneita. Miten hallitus aikoo turvata näiden varusteiden riittävyyden, ja millä tavalla tätä kansainvälistä kysyntää turvataan myöskin tänne Suomeen?

Arvoisa puhemies! Täytyy heti alkuun todeta, että meidän huoltovarmuusvarastot ovat kansainvälisestikin poikkeuksellisia. Muissa maissa ei tällaisia varastoja ole, ja siitä syystä muualla maailmassa useissa maissa ollaan jo todella pulassa näiden suojavarusteiden kanssa. Kun me katsomme uutisia päivittäin, me saamme lukea, kuinka suojavarusteet ovat loppuneet jo monista maista. Meillä niitä edelleen varmuusvarastoissa on tälläkin hetkellä, mutta kuten edustaja Sirén totesi, kansainvälisiltä markkinoilta me yritämme jatkuvasti ostaa lisää kotimaahan näitä suojavarusteita, ja tällä viikolla pitäisi jo ensimmäisen kuorman tänne saapua.

Mitä tulee näihin vanhentuneisiin suojavarusteisiin, kirurgisiin maskeihin, niin oli tiedossa, että edellisen pandemian ajalta meille on jäänyt varastoon myöskin vanhentunutta materiaalia, joka on tarkastettu, testattu ja tutkittu, että se on käyttöön sopivaa. Uutisissa on liikkunut myöskin tietoja, [Puhemies koputtaa] että HUSissa olisi käytössä Huoltovarmuuskeskuksesta toimitettuja, vuonna 2012 vanhaksi menneitä suojavarusteita, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Niitä ei ole toimitettu Huoltovarmuuskeskuksesta tämän epidemian aikana.

Puhemies Matti Vanhanen

Sekä kysyjät että ministerit, teillä on kellot siinä edessä. Seuratkaa niitä. On minuutin aikaraja.

Arvoisa herra puhemies! Tässä niin kuin perusongelma on se, että se viesti, mikä tulee kentältä, on eri kuin mitä te kerrotte. Uskon, että teillä on halu löytää ratkaisu tähän suojavarustekysymykseen, mutta esimerkiksi eilen erään yliopistollisen sairaalan syöpäosastolta potilas kertoi, että henkilöstö oli siellä ilman suojavarusteita — eli nämä eivät kohtaa, ja tämä asia täytyy saada kuntoon.

Sitten toinen asia on tämä testaaminen. On hyvä, että hallituksella on nyt tavoite ja työ käynnissä, että testaamisen määrää nostetaan. Ehdottaisin kuitenkin, että me ottaisimme tähän vielä kunnianhimoisemman otteen. Testaaminen on polku ulos tästä kriisistä. Testaaminen mahdollistaa sen, että ne ihmiset, jotka ovat sairastaneet, voivat palata töihin ja normaalielämään, ja tämä on taas polku sille, että yritykset pääsevät toimimaan ja työpaikalla työt jatkuvat, ja päästään eristämään myöskin ne ihmiset, jotka ovat taudinkantajia. Nyt ehdotan, että otetaan paljon kunnianhimoisempi ote yhdessä. Yksityisellä sektorilla on paljon käyttämätöntä kapasiteettia, yliopistoilla on paljon käyttämätöntä kapasiteettia. [Puhemies koputtaa] Testataan jokainen Suomessa sitä tarvitseva. Voitaisiinko tämä strategia nyt muuttaa?

Arvoisa puhemies! Oletan, että meillä on sitten sama strategia, koska tuo strategia on myös hallituksen strategia, ja näin, että myös edustaja Orpo sitä julkisuudessa peräänkuulutti. Me nostamme jatkuvasti testauskapasiteettia. Päivä päivältä on menty nimenomaan siihen suuntaan, että saadaan koko ajan tätä kapasiteettia nostettua. Me olemme kartoittaneet ne yritykset, jotka voivat olla meillä apuna ja tukena tämän testausprosessin eri vaiheissa. Me olemme myöskin kartoittaneet korkeakoulukentän mahdollisuuden tulla talkoisiin mukaan, siinä ministeri Kosonen on tehnyt tärkeää työtä. Tällä keinovalikoimalla, joka meillä on, me pääsemme jo siihen, että hyvin nopeasti me saamme jälleen kaksinkertaistettua tämän nykyisen kapasiteetin, joka on tällä hetkellä 2 500 päivässä. Ongelma on se, että me emme hyödynnä edes kaikissa sairaanhoitopiireissä ja kaikilla alueilla tätä päivittäistä maksimikapasiteettia. Tältä osin nimenomaan tämä teidän linjanne on myöskin tämän hallituksen linja. [Puhemies koputtaa] Mitä nopeammin ja mitä suuremmalla volyymilla saamme testausta tässä maassa eteenpäin, sitä paremmilla vesillä me olemme.

Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluaisin kysyä testauksesta. Suomessa laboratoriossa varmistettuja koronatapauksia oli eilen 1 446. Luku ei ole suurempi, koska edelleenkään testeihin eivät pääse altistuneet, eivät sairastuneet, eivät edes kuumeessa ja hengitystieoireissa olevat. Suomessa testataan edelleenkin vain sairaalaanmenokunnossa olevat ja osa terveydenhuollon ammattilaisista, vaikka WHO on koko ajan vaatinut laajaa testaamista. Viruksen kantajat ja levittäjät on saatava tehokkaasti kiinni ja eristykseen.

Tosiasia on, että kapasiteettia ja keinoja Suomessa on ollut, mutta niitä ei ole otettu käyttöön. Ja aivan, jopa HUSin vuorokautisesta kapasiteetista iso osa on saattanut jäädä käyttämättä, vaikka testattavia olisi ollut. Kysyisinkin nyt asianomaiselta ministeriltä: saadaanko vihdoin viimein ja välittömästi testaaminen myös Suomessa sille kuuluvalle tasolle, koska todella ilman testausta ei saada todellista tilannekuvaa eikä voida tehdä faktapohjaisesti oikeita linjauksia eikä päättää myöskään niiden kestosta?

Arvoisa puhemies! Juuri näin, me tarvitsemme tämän koko testiprosessin yhteyteen ne testaajat alkupäähän, varsinaisen diagnostiikan laboratorioissa sille tasolle, että nämä näytteet voidaan myöskin viedä sen diagnostiikan läpi, ja toiseen päähän me tarvitsemme jäljityksen, joka johtaa sitten tartunnan saaneen eristämiseen ja altistuneiden karanteeniin laittamiseen. Tämä on se prosessi, jonka täytyy toteutua sen päivittäisen kapasiteetin tasolla, ja olemme sitä koko ajan nostamassa. Ja koska tämä tauti, jota vastaan taistelemme, on aivan uusi, ei se päivässä eikä toisessakaan käy. Tämä on se Suomen linja, josta myös edustaja Tanus tässä puhui.

Minimi on tällä hetkellä se, että tällä nykyiselläkin määrällä pitää testata kaikki ulkomailta tulleet, kaikki ne, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa, joilla on aihetta epäillä pientäkin sairastumista, sen lisäksi, mitä te juuri äsken esititte. [Puhemies koputtaa] Nyt me laajennamme riskiryhmien ja muun kriittisen henkilöstön suuntaan.

Arvoisa puhemies! Olen tällä viikolla tässä salissa ja myös infotilaisuudessa kertonut, että meillä yhtenä haasteena itse asiassa tällä hetkellä on se, että nämä linjaukset, joita hallitus on tehnyt, eivät jalkaudu kentälle sillä tavalla kuin pitäisi. Tämä tietenkin johtuu siitä, että meillä on tässä yhteiskunnassa, esimerkiksi jos me katsomme tämän kriisin hoitoa, sairaanhoitopiirit, jotka ovat kuntayhtymiä, ja meillä on myös kunnat toimijoina, meillä on yksityisen puolen terveydenhuolto ja työterveydenhuolto, eli meidän sosiaali- ja terveydenhuollon kenttämme on aika pirstoutunut. Tällä hetkellä kaikkialla Suomessa niitä linjauksia, joita hallitus on tehnyt, ei ole noudatettu. Yksi esimerkki tästä on vaikkapa Kela, joka on ilmoittanut jälleen, että täällä pääkaupunkiseudulla toimipisteitä suljettaisiin tilanteessa, jossa ihmiset kipeästi tarvitsevat myös toimeentuloonsa ratkaisuja, ja hallituksen linja nimenomaisesti ei ole ollut se, että suljetaan virastoja ja tällaisia toimipisteitä, jotka ovat ihmisille kriittisiä.

Me joudumme nyt hallituksena joka päivä paimentamaan tätä kenttää, [Puhemies koputtaa] että niitä linjauksia noudatetaan, jotta nämä ohjeistukset joka puolelle jalkautuvat. Mutta totean myös sen, että tämä on erittäin haastava kokonaisuus.

Arvoisa puhemies! Lomautukset ja myöskin irtisanomiset ovat valitettavasti tänä päivänä satojentuhansien suomalaisten arkea. Muun muassa Suomen suurin työttömyyskassa YTK on varoittanut vakavista ruuhkista ja siitä, että vaikka he yrittävät tällä hetkellä rekrytoida henkilöitä hakemusruuhkia purkamaan, on hyvin mahdollista, että näitä työttömyyshakemuksia käsitellään vielä ennen joulua.

Oikeuskansleri on huomauttanut viime viikolla valtioneuvoston yleisistunnossa, että tämäntyyppinen tilanne vaarantaa perustuslaillisen oikeuden sosiaaliturvaan. Nämä työttömyysturvahakemukset tulisi kuitenkin käsitellä 30 päivässä. Millä tavalla hallitus aikoo nyt puuttua tähän tilanteeseen, joka nyt vakavasti uhkaa satojentuhansien suomalaisten toimeentuloa ja myöskin perheitten hyvinvointia? Onko mahdollista, että yritykset kuitenkin jatkaisivat, jos on mahdollista tässä tilanteessa, palkanmaksua [Puhemies koputtaa] ja niille myöhemmin korvattaisiin sitten tämä palkanmaksu, jotta tästä akuutista kriisistä päästäisiin yli?

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Essayahin esiin nostama kysymys ja huoli on todella aiheellinen, ja me olemme sitä hallituksessa pohtineet. Olen myös käynyt keskusteluja työttömyyskassojen johtajien kanssa tällä viikolla tästä tilanteesta, ja olemme yhdessä yrittäneet myöskin miettiä erilaisia ratkaisuja, erilaisia vaihtoehtoja, miten me voisimme helpottaa paitsi kassojen tilannetta myöskin Kelan tilannetta, jotta ihmiset, jotka tämän koronakriisin vuoksi joutuvat lomautetuiksi tai työttömiksi, eivät kohtaisi tästä syystä aiheutuvia taloudellisia huolia ja ongelmia.

Me seuraamme tällä hetkellä päivittäin paitsi kassojen myöskin Kelan tilannetta. Tällä hetkellä vielä tällaista ruuhkahuippua Kelan maksatuksessa ei ole, mutta tiedostan sen, että se on edessäpäin ja tulee yleensä vähän jälkijunassa. Tämä on iso, akuutti kriisi, johon me yritämme hakea nyt yhdessä ratkaisuja myöskin kassojen johtajien kanssa.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Henriksson ilmoitti 28.3., että konkurssilainsäädäntöä muutetaan niin, että konkurssiin ei voi hakea viikon kuluttua. Se on hyvä uudistus, ja se on syytä panna merkille, mutta tämä konkurssilain muutos ei yksin riitä. On edettävä monella rintamalla. Konkurssin lykkääminen ei auta, jos kassan pohja näkyy. Jos yrityksen tuote, olipa se palvelu tai tavara, on sinällään markkinoilla pärjäävä, tulee yritystä auttaa kuopan yli yrityssaneerauksella, toisin sanoen velkojen järjestelyllä. Meillä on yrityssaneerauslaissa hyvä pohja, niin sanottu yksinkertaistettu yrityssaneeraus, jossa voidaan muun muassa jättää selvittäjä määrittämättä. 13. luvun pohjalta voitaisiin rakentaa yksinkertaistettu menettely. Onko tämä mahdollista, ministeri Henriksson?