Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps) | Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok) | Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden  energiansaannista  ja  ruokaturvasta (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys kunta-alan työriidan paikallisesta sopimisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Venäjän energiantuonnin katkeamisen vaikutuksista (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys Ukrainan pakolaisille tarjottavista palveluista (Heidi Viljanen sd) | Suullinen  kysymys  Maahanmuuttoviraston  prosessien  nopeuttamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys riittävän pienryhmäopetuksen turvaamisesta (Jouni Ovaska kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Olemme ruoan hinta- ja tuotantokriisissä. Kotimaisesta ruoasta ja ruoan laadusta joudutaan tinkimään, kun varaa on vain halvempaan.

Pellervon taloustutkimuskeskus ennustaa, että hinnat nousevat tänä vuonna vielä jopa toistakymmentä prosenttia, ehkä enemmänkin. Syynä on Suomessa ruoan tuotantokustannusten räjähdysmäinen kasvu. Kävin juuri tutustumassa Kouvolassa Lukkarin Maatilaan, ja kun siellä katselin heidän kustannustensa nousua, nousi jopa minulla tukka pystyyn. Lannoitteet, rehut, kaasu, sähkö, öljy — kaikkien hinnat hipovat pilviä, eikä loppua näy.

Arvoisa hallitus, miten te aiotte helpottaa suomalaisen ruoantuotannon arkea? Teidän on nyt pakko ryhtyä toimiin, vai onko tarkoitus ajaa kotimainen ruoantuotanto alas ja korvata se esimerkiksi maailmalta tuodulla soijalla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Kiitän edustaja Laaksoa erinomaisesta kysymyksestä. Tilanne on juuri sellainen kuin kansanedustaja äsken kuvasi. Suomalainen elintarviketuotanto on ehkä EU-ajan pahimmassa kriisissä tähän mennessä. Tekijöitä taustalla on monia: taustalla on pitkään jatkunut huono kannattavuus, meidän elintarvikeketjussamme tuottajalla on erittäin vähän voimaa siinä arvoketjussa verrattuna teollisuuteen ja kauppaan, ja tietysti koronan jälkeinen raaka-aineitten hinnannousu ja myös Ukrainan sodan aiheuttamat tuotantopanosten hintojen nousut ovat kriisiyttäneet tilanteen.

Hallitus toi keväällä yli 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin tämän akuutin kriisin auttamiseen, ja se on käsittääkseni Euroopassa tällä hetkellä suurin tällainen vastaava paketti. Tällä hetkellä minun johdollani valmistellaan tulevan maataloustukien ohjelmakauden toimeenpanoa Suomessa, ja myös siinä huomioidaan paremmin tämä ruoan omavaraisuus ja huoltovarmuus. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Palaan asiaan tarkemmin varmaan jatkokysymyksissä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme kyllä, ettei hallitus ole syyllinen maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja sen aiheuttamaan hintojen nousuun, [Eduskunnasta: Hyvä!] mutta te voitte tehdä kansallisia toimia, joilla ruoan tuotantokustannuksia ja samalla loppuhintaa lasketaan. [Petri Huru: Juuri näin!] Kotimaisen ruoan hinta laskee tehokkaammin, jos tuotantokustannuksia lasketaan esimerkiksi energia- ja polttoaineveroja laskemalla. Perussuomalaiset ovat tätä esittäneet, mutta hallitus ei ole suostunut. Tiloille kohdennetut veroalet toimivat myös. Nämä tukisivat nimenomaan kotimaista tuotantoa ja laskisivat kotimaisen ruoan hintaa. [Anne Kalmari: Tänään juuri istunnossa!]

Hyvä ministeri Kurvinen, kun ministeri Leppä lupaili maatalouden ahdingon auttamista, niin miten te, arvon ministeri, aiotte estää oikeasti maatilojen konkurssit?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt olemme kyselytunnilla todella arjen perusasioissa. Tämän sodan jälkeen leivästä ja lämmöstä on ollut syytä puhua, ja leipää tulee suomalaisilta maatiloilta. Käynnissä on kevätkylvöt, ja myös sääolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, millainen vuosi on edessämme.

Nostitte esiin verotuksen mahdollisuudet. Hallitushan päätti energiaveron tuplapalautuksesta, joka on tuotu eduskunnan käsittelyyn joitakin viikkoja sitten ja saatettaneen tilojen maksuun mahdollisimman pian, lähiviikkoina, kun esitys täältä on valmiina. [Anne Kalmari: Tänään istunnossa!]

Samalla voin ilokseni kertoa, että jos asiat nyt etenevät loppuun asti — harkitsin tarkkaan, kerronko tämän teille, asia ratkeaa aivan lähipäivinä EU-komission kanssa — on mahdollista, että paljon Suomessa pohdituttanut maatilojen tuotantorakennusten verovapaus voisi edetä nyt Ukraina-poikkeuksen nimissä, niin että me pystyisimme verohuojennuksen toteuttamaan tälle vuodelle maatiloille myös tuotantorakennusten verojen osalta, ja se on teko nimenomaan näiden tilojen puolesta, [Puhemies koputtaa] jotka ovat investoineet nyt paljon tulevaisuuteen ja tarvitsevat tukeamme. [Sanna Antikainen: Tämä oli perussuomalaisten esitys, unohditte sen kertoa! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suurin osa tästä 300 miljoonan tukipaketista meni kyllä tulevaisuuden vihertämiseen, ei viljelijän taskuun.

Suomen maatalous on hätätilassa. Nyt on viimeistään ymmärrettävä, että tässä on tosi kyseessä. Huoltovarmuuden taso tulee romahtamaan, jos suomalaisia tiloja lakkautetaan nykyistä tahtia. Ongelmien ydin on alhaiset tuottajahinnat suhteessa kustannuksiin. Kauppa, elintarviketeollisuus ja keskusjärjestöt korjaavat potin, ja alkutuottajalle jää vain murusia. Kilpailulainsäädäntöä ja elintarvikelakia pitää uudistaa, koska neuvottelupöydissä ei ole löytynyt ratkaisua tähän mennessä. Vastuu on nyt hallituksella, eikä se voi piilotella enää EU-direktiivien takana. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: kuinka hallitus aikoo korjata tämän vääristymän?

Lisäksi totean, että julkisten hankintojen kotimaisuusastetta on nostettava reilusti, ja toivon, että hallitus puuttuu tähän ja siivittää kuntia tuottamaan ja antamaan eri laitoksissa [Puhemies koputtaa] sitä hyvää suomalaista antibioottivapaata ruokaa kuluttajille.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja kuka ministereistä? — Kurvinen. Olkaa hyvä, ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Sinänsä asiantuntevaa puheenvuoroa pitää sillä tavalla oikaista, että suurin osa huoltovarmuuspaketista, yli 200 miljoonaa, menee suoraan tukiin tiloille. Noin 100 miljoonaa siitä menee juuri näihin kehittämiskohteisiin, jotka edustaja mainitsi, ja nekin ovat kyllä aika hyviä: biokaasun edistäminen, minusta se on erittäin positiivinen juttu, kyllä meidän pitää maataloutta kehittää. Yli 200 miljoonaa tulee, muun muassa tämä energiaveron palautus, jonka valtiovarainministeri mainitsi, sika- ja siipikarjatalouden ja puutarhatalouden lisätuki, 42 miljoonaa, luonnonhaittakorvauksen lisärahoitus, 120 miljoonaa, porotalouden ja kalatalouden lisärahoitus, 6 miljoonaa euroa. Nämä tulevat suoraan tiloille estämään niitä vararikkoja ja auttamaan siihen akuuttiin hätään.

Arvoisa puhemies! Olen antanut määräykset ministeriössä tulevalle maataloustukikaudelle, että ruoantuotantoon pitää panostaa enemmän, vähemmän maisemanhoitoon ja muihin sinänsä hienoihin asioihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kotimaisen ruoan tuotantoon!] Maatalouspolitiikan tavoitteen pitää jatkossa Suomessa olla ruoantuotanto.

Arvoisa puhemies! Totean tässä kaupan herroille ja rouville, että maksakaa [Puhemies koputtaa] nyt oikea hinta siitä ruoasta, ja mikäli te ette maksa, [Puhemies: Kiitoksia!] tulen näitä lakimuutoksia tuomaan eduskuntaan, muun muassa elintarvikemarkkinalakiin. [Oikealta: Kauanko uhkaillaan vaan?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että te odotatte sieltä Euroopan unionista nyt päätöstä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoon. Haluan tässä nyt nostaa sen esiin, että itse sen tein ja sen allekirjoittivat perussuomalaiset laajalti. Sosiaalidemokraateistakin edustaja al-Taee sen allekirjoitti. [Eduskunnasta: Kristillisdemokraatit!] Se oli tärkeä esitys. — Ja kristilliset allekirjoittivat. Siellä oli hyvin laajasti kannatusta. — Mutta se oli tehty useiksi vuosiksi.

Maatalous on nyt noin viiden vuoden ajan ollut semmoisessa kriisissä, että tiloille ei tahdo löytyä jatkajia. Isännät jopa sanovat omille lapsilleen, että tätä ei kannata enää jatkaa. Minä tein sen esityksen. Se oli pitkäkestoinen, se ei ollut tälle vuodelle. Miten te näette tämän asian? Eikö sen pitäisi olla jatkuva, että tilat uskaltavat tehdä niitä [Puhemies koputtaa] investointeja jatkossakin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Iloitsen suuresti siitä, mikäli tälle esitykselle löytyy näin laaja tuki eduskunnasta. Kysymys ei ole, edustaja, teistä, kysymys ei ole minusta, ei hallituksesta eikä oppositiosta, [Toimi Kankaanniemi: Tai Brysselistä!] vaan kysymys on suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuudesta, alkutuottajista ja mahdollisuudesta toteuttaa elinkeinoa meidän kaikkien parhaaksi suomalaisten kauppojen hyllylle, suomalaisen ruuan hyväksi. Siksi tämä esitys on tehty, siksi siitä on käyty perusteelliset keskustelut EU:n suuntaan, ja olen hyvin toiveikas, että saamme tämän kokonaisuuden nyt Ukraina-poikkeuksena toteutettua niin, että tuotantorakennusten verovapaus voisi toteutua. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Se joillakin tiloilla parhaimmillaan — tai pahimmillaan — koskettaa jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen verran verotusta, lisämaksua tiloille, mutta keskimäärinkin paljon investoineille, juuri näille nuorille tilallisille, noin tuhansien eurojen vuosittaista verorasitusta. Nyt tästä saisimme huojennuksen. [Puhemies koputtaa] En tarkoita, että se ratkaisee koko ongelmaa, [Juha Mäenpää: Miksi vain vuodeksi? Se oli kysymys!] mutta kyllä, hienoa, edustaja, että voimme tätä yhdessä edistää.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ostovoima kansalaisilta on todellakin heikentynyt, ja se on fakta. Fakta on myös se, että Suomessa ei ole kilpailua niin paljon kuin muualla Euroopassa, ja jos kilpailua lisättäisiin, niin hinnat myös laskisivat. Meillä on paljon monopoleja, monopolin kaltaisia aloja ja jopa oligopoleja. Nämä eivät ole tehokkaita eivätkä anna kuluttajalle sellaista hyötyä, jota monissa muissa Euroopan maissa niistä saadaan. Esimerkiksi maksamme lääkkeistä keskimäärin enemmän kuin muut Pohjoismaat, ja meidän kaupan alamme on selvästi keskittyneempää kuin muualla. Kysyisinkin ministeriltä, mitä aiotte tehdä kilpailun lisäämiseksi, jotta hinnat laskisivat ja sitä kautta kuluttajan ostovoima lisääntyisi myös Suomessa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan maatalouden ja alkutuotannon tilanne on huolestuttava, mistä tämä kysymysketju lähti liikkeelle, ja kotimainen ruokateollisuus on monessa mielessä tietenkin tärkeä meidän huoltovarmuuden kannalta, ja siitä pitää huolehtia.

Mutta nämä keskittyneet markkinat, mikä siihen sitten puree, niin siihen ainoa tehokkain keino oikeastaan on tämmöinen tarkoituksenmukainen ennakkovalvonta. Siinä me olemme tekemässä nyt tiukennuksia yrityskauppavalvontaan, eli näitä ehtoja ollaan kiristämässä, ja hallituksella on tämä parasta aikaa keskusteluissa, mihin se raja asettuu. Itse olen valmis huomattaviinkin kiristyksiin siinä, jotta pystymme myös tätä kautta etukäteen vaikuttamaan siihen, että tämmöistä keskittymistä ei tapahdu. Kaupan alallahan sitten vähittäiskaupan osalta tämmöinen määräävän markkina-aseman käyttö [Puhemies koputtaa] on rajoitettu jo aiemmalla lainsäädännöllä, eli siellä on [Puhemies: Kiitoksia!] se 30 prosentin raja.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan näihin suomalaisen ruokatuotannon kannattavuusongelmiin. Täällä ministeri jo hyvin sanoi, että lähetitte vahvan viestin kaupan suuntaan. Olen siitä täysin samaa mieltä, että teollisuuden ja kaupan pitää tässä asiassa reagoida.

Mutta kysyn teiltä siitä puolesta, johon me voimme enemmän täällä itse poliittisilla päätöksillä vaikuttaa, eli julkisista hankinnoista. Jos tietoni ovat oikeat, niin julkisten hankintojen puolella on kaikkein vähiten huomioitu tämä kustannusten nousu niissä hinnoissa, jotka tuottajille maksetaan. Eli sillä puolella on kaikkein vähiten reagoitu tähän tilanteeseen. Ymmärrän, että normaalisti sopimuksista pidetään kiinni, mutta eikö niiden sopimusten pitäisi toimia sillä tavalla, että silloin kun kustannukset räjähtävät, niin huolehditaan siitä, että tuottajat pärjäävät, jotta myös jatkossa on jotain, mitä voidaan julkiselle sektorille hankkia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen otti todella tärkeän asian esiin, ja nyt kaupan herrojen ja rouvien lisäksi lähetän vetoomuksen myös kaikille suomalaisille kuntapäättäjille ja uusien hyvinvointialueiden päättäjille, kaikille hankintarenkaille ja vastaaville, myös valtion toimijalle Hanselille. Erityisesti julkisen vallan pitää kantaa yhteiskuntavastuuta tässä tilanteessa, missä suomalaisella maataloudella on kriisi. Tarkastelkaa niitä sopimuksia uudelleen, avatkaa niitä uudelleen. Näin pitää myös myös kaupan toimia, ja olen saanut sen käsityksen, että näin on tässä tilanteessa myös toimittu. [Mauri Peltokankaan välihuuto]

Arvoisa puhemies! Palaan vielä hieman tähän kansalliseen maatalouspolitiikkaan. Kun meillä alkaa uusi ohjelmakausi 2023—2027 ja sitä viimeistellään tällä hetkellä — olen itsekin lähdössä ensi viikolla Brysseliin hoitamaan tätä asiaa — niin olen ohjeistanut sillä tavalla, että sitä meidän kansallista suunnitelmaa muutetaan vieläkin, niin että ruoantuotanto on maatalouspolitiikan pääasia ja siellä korjataan [Puhemies koputtaa] tiettyjä vääristymiä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tästä aiheesta käydään laajaa keskustelua. Niin kuin ministeri kertoi, niin hallitus toi kriisipaketin, joka oli 300 miljoonaa euroa, josta sitten 45 miljoonaa euroa olisi tulossa maksuun nyt lähikuukausina, jos olen ymmärtänyt oikein. Hyvä näin. Todellisuudessa on kuitenkin niin, että monilla viljelijöillä kassat olivat tyhjinä jo alkutalvesta.

Sitten tähän kaupan vahvaan asemaan. Tästäkin on puhuttu useita vuosia tässä salissa, eikä mitään muutosta ole ollut näköpiirissä. Sen takia KD on esittänyt, että otetaan käyttöön kustannusindeksi, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi. Voisiko hallitus ottaa koppia tästä, koska se voisi olla osa ratkaisua tähän kaupan vahvaan asemaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Sen verran poikkean vielä edelliseen kysymykseen, että myös alkuperämerkinnät niin yksityisissä ravintoloissa kuin sitten julkisissa joukkoruokailuissa ovat yksi tapa myös välillisesti tukea meidän omaa elintarviketuotantoamme.

Edustaja Östmanin kysymykseen täytyy todeta se, että meillä on se valitettava haaste — tai en tiedä, onko se valitettava, mutta se on tosiasia — että kaikki maatalouspolitiikka on täysin harmonisoitua ja yhtenäistä Euroopan unionissa, ja kaikki ne kriisitukivälineet, mitä me käytämme, pitää hyväksyä EU:ssa. Minusta hallitus teki ihan oikean ratkaisun ennen tuloani tähän salkulle, että käytettiin niitä välineitä, mitä meillä on olemassa, ettei vuosikausia notifioida jotakin juttua komissiossa, vaan maksetaan niiden tukivälineiden kautta, joita Suomella on jo meidän normaalissa maatalouspolitiikassamme.

Puhemies! Pidän edustaja Östmanin ideaa kustannusindeksistä erinomaisen hyvänä. Pyrin edistämään sitä eri tavoin ministerinä. En lupaa, että saan sen valmiiksi, mutta edistän sitä. Lisäksi tietysti täytyy lainsäädännössä katsoa sopimusehtojen sääntelyä ja sopimusaikojen sääntelyä. [Puhemies koputaa] Nämä lienevät lainsäätäjän käsissä olevia välineitä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Samaan aikaan, kun valtaosa viljelijöistä on todellisessa kriisissä, jopa konkurssin partaalla, kaikki kauppaliikkeemme ovat tehneet ennätystuloksen. Samaan aikaan myös Yara on tehnyt ennätystuloksen. Joten olen sitä mieltä, että tämän salin pitäisi yhdessä sitoutua siihen, että viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa lukisi kilpailulain muutos, jolla voidaan turvata niiden jalostajien toimintaa, jotka myyvät sinne kaupalle, jotta vastavoima olisi riittävän iso. [Välihuutoja]

Mutta se, mitä ministeri Kurvinen totesi tästä hintaindeksistä, on erittäin hyvä. Ja valiokunta on kannattanut myöskin sitä, että näitten hintasopimusten kauden tulisi olla riittävän lyhyt — vaikka sopimuskausi on pitkä, hinnoittelun kauden ei tarvitsisi olla. Olisiko tämä mahdollinen porras, [Puhemies koputtaa] millä voitaisiin edetä? [Timo Heinonen: Olisipa keskusta hallituksessa! — Sanna Antikaisen välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Totean kilpailulaista, että se kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle, niin että en lähde sitä kilpailulakia laajemmin arvioimaan. Katson vain tätä elintarvikemarkkinalain puolta.

EU:ssa on asetettu tällainen tavoite — hieman vapaasti siteeraten — että muutetaan voimasuhteita elintarvikemarkkinoilla ja ruokaketjussa, ja se kyllä kertoo siitä, että ne voimasuhteet eivät ole tasapainossa. Olen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Kalmarin, kanssa täysin samaa mieltä: kun ihmiset eivät käyneet ravintoloissa korona-aikana, kaupan keskusliikkeet tekivät valtavan isoja tuloksia, ja eiväthän ne tulokset ole sieltä sitten kyllä valuneet tuottajahintoihin. Se on mielestäni epäreilu tilanne, ja kyllä tälle asialle on tavalla tai toisella tapahduttava muutos, joko markkinoitten kautta tai sitten lainsäädäntöä muuttamalla. Olen laittanut vireille selvittelyn siitä, mitä elintarvikemarkkinalakimuutoksia voisi tehdä, ja juuri nämä sopimusajat ovat yksi asia, mitä pitää selvittää. Palaan asiaan eduskunnassa sitten, kun valmista on.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän näin alkuun, että hallitus ajoi perussuomalaisten edustaja Mäenpään lakialoitteen maaliin — kiitos siitä.

Ministeri Kurvinen, kuten ainakin teidän pitäisi tietää, Suomessa lopetettiin viime vuonna jopa 1 200 maatilaa — siis samaan aikaan kuin niin sanottu maaseudun puolue, keskusta, on hallituksessa vastuuministerinä. [Oikealta: Ohhoh!] Voimme siis suoraan sanoa, että teidän toimenne eivät ole auttaneet maatiloja ja maaseudun ahdinkoa lainkaan. Kysynkin: ovatko maatilat viestineet, että toimenne ovat riittäviä, ja haluavatko he mieluummin palkkaa työstään vaiko pelkkiä almuja? [Sanna Antikainen: Kolme vuotta olette olleet tekemättä mitään!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Minua huolestuttaa, kuten edustaja Laaksoakin, se, että nyt ongelmissa ovat juuri ne investoineet tilat, nuorten viljelijöitten tilat, nuoret perheet, jotka ovat päätoimisia viljelijöitä, ja sille puolelle apua tarvitaan. Toivon todella, että valtiovarainministeri, varapääministeri Saarikko saa tämän kiinteistöverohuojennuksen valmiiksi. Se tukisi juuri niitä investoineita, toivottavasti tulevaisuudessa paremmin menestyviä tiloja, jotka huolehtivat meidän ruokahuollostamme.

Täytyy kyllä todeta, puhemies, että kyllä tällä vaalikaudella on paljon toimia tehty myös maatalouden eteen. Yksi isoimpia on se, että me saimme sellaisen EU-budjetin neuvoteltua — tästä myös kiitos pääministeri Marinille — [Mauri Peltokankaan välihuuto] joka takaa vakaan kehityksen meidän maataloustukiimme loppuvuosikymmenelle. Ei tullut kuoppaa sinne, erittäin hyvä neuvottelutulos.

Tiedän sen, että viljelijät haluavat rahansa tuotteesta, eivät tukina. Siksi markkinat pitää saada toimimaan paremmin.

Ja, arvoisa puhemies, haluan lopuksi lähettää viestin kevätkylvöjä tekeville emännille ja [Puhemies koputtaa] isännille: tässä sotatilanteessa en voi kuvitella arvokkaampaa työtä kuin mitä te teette, että meillä pysyy leipä pöydässä. [Sanna Antikainen: Toimenne ovat olleet niin mahtavia, että viljelijät ovat ahdingossa!]

Arvoisa puhemies! Tuomariliiton tutkimuksen mukaan joka kolmas tuomari harkitsee alanvaihtoa tai on lähdössä jo muihin tehtäviin. Taustalla on kohtuuton työmäärä sekä se, ettei työaika riitä asioiden valmisteluun ja tuomioiden huolelliseen perustelemiseen. Tämä on hälyttävää, sillä perinteisesti tuomareiden alanvaihdot tai edes niiden harkitseminen ovat olleet poikkeuksellisia ilmiöitä. Tuomareiden hätähuuto ei ole yksittäistapaus, vaan vastaavat ongelmat koskettavat muitakin turvallisuus- ja oikeusviranomaisiamme — poliisia, syyttäjää ja Rikosseuraamuslaitosta. Erityisesti jännitteisessä maailmantilanteessa uskottava ja toimiva oikeushallinto on osa kokonaisturvallisuutta ja ylläpitää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Arvoisa oikeusministeri Henriksson, kysyn: miten hallitus aikoo korjata tämän akuutin tilanteen? [Eduskunnasta: Erittäin hyvä kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että edustaja Keto-Huovinen nostaa tämän kysymyksen, koska yksi tärkeimmistä peruspilareista, mitä meillä oikeusvaltiossa on, on toimiva oikeudenhoito. Ja tämä Tuomariliiton kysely, sen vastaukset, on otettava vakavasti, ja tämä myös tehdään oikeusministeriössä ja myös Tuomioistuinvirastossa. Niin kuin muistatte, niin meillä on aika uusi Tuomioistuinvirasto, joka nykyään on myös keskeisessä roolissa, kun mietitään, miten tuomioistuinlaitosta kehitetään ja millä tavalla tuomareita koulutetaan ja niin edelleen. Oikeusturva ja sen saatavuus ovat oikeusvaltiolle olennaisen tärkeä asia, ja jokainen signaali liian raskaaksi koetusta työkuormasta on otettava vakavasti, ja sitä me teemme. [Puhemies koputtaa]

Olemme myös valmistelemassa nyt oikeudenhoidon selontekoa. Siitä voidaan keskustella enemmän. [Ben Zyskowicz: Sitten vastaus itse kysymykseen!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka nyt haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomessa ei ole harvinaista, että esimerkiksi hometalo-, rakennus- tai työriidan käsittely kestää useita vuosia. Tilanne on kestämätön myös rikospuolella. Tapahtumahetkestä käräjäoikeuden tuomioon kestää raiskauksissa 18 kuukautta ja pahoinpitelyissä 15 kuukautta. Ääritapauksena erään lapsen pahoinpitelyasian käsittely kesti neljä vuotta.

Ei voi olla niin, että täällä harmaantuu ennen kuin saa asialleen oikeutta. Oikeusturva rapautuu, kun pitkien käsittelyaikojen ja korkeiden kustannusten takia ihmiset eivät uskalla hakea asialleen oikeutta. Oikeudenkäyntien venyminen on myös taloudellinen ongelma, kun tärkeät vihreän siirtymän investoinnit seisovat.

Arvoisa ministeri Henriksson, äsken totesitte, että oikeusturvan saatavuus on tärkeää. Kysynkin: mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy oikeudenkäyntimenettelyjen nopeuttamiseksi? [Ben Zyskowicz: No niin, nyt pääsee vastaamaan!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä tärkeässä kysymyksessä teemme paljon, ja yksi asia on se, että meillä on myös riittävä rahoitus. Tämä hallitus on panostanut oikeudenhoitoon enemmän kuin edellinen hallitus. Ja tämä on tietysti asia, joka on myös meidän kaikkien vastuulla.

Mitä tulee oikeudenkäynteihin, niitten keventämiseen, niin me myös etsitään nyt niitä keinoja, joilla esimerkiksi siviiliasiat saataisiin vielä helpompaan ratkaisuketjuun, että niitä ei tarvitsisi käsitellä sillä tavalla, niin laajasti kuin tänä päivänä tehdään tuomioistuimissa, ja jotta niissä voitaisiin saada ratkaisu aikaisemmin.

Tässä on myös tärkeätä muistaa, että kun puhutaan oikeudenkäyntien kestosta, niin puhutaan koko ketjusta, puhutaan poliisista, syyttäjästä, tuomioistuimesta, Ulosottolaitoksesta ja vankeinhoidosta. [Puhemies koputtaa] Nämä kaikki ovat sellaisia, että ne vaativat resursseja, ja niitä hallitus on myös tällä hallituskaudella lisännyt.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Keto-Huovinen nosti esiin tärkeän asian, ja toki oikeudenhoidon puolella on ehdottomasti vaikeuksia, resurssipula, mutta tätä ei pidä pelkästään ajatella oikeudenhoidon ongelmana vaan myös turvallisuusviranomaisten ongelmana — puhutaan Hätäkeskuksesta, poliisista, pelastuksesta, Tullista, Rajavartiolaitoksesta. Sain toimia 2015 puheenjohtajana parlamentaarisessa työryhmässä, jossa koko tätä ketjua aina sieltä Hätäkeskuksesta Rikosseuraamuslaitokseen käytiin läpi jokaisen viranomaisen kohdalta — näinhän se pitää tehdä. Se on hienoa, että tehdään oikeusministeriön puolella selvitys, mutta nyt pitäisi ryhtyä kyllä selvittämään tätä koko ketjua. Ja tärkein nosto vuonna 15 oli toki riittävä rahoitus, mutta pitkäjänteisyys — pitää olla yli hallituskausien menevä ohjelma, ei pelkästään yhden hallituskauden kestävä ohjelma. Ja tuossa poliisin osaltahan rahoitukseen tehtiin selvitys ja todettiin, että poliisi hoitaa sen tonttinsa hyvin.

Olisiko nyt mahdollista perustaa parlamentaarinen työryhmä ja käydä ne rahoitukset läpi kaikkien viranomaisten osalta samalla mallilla, millä se tehtiin poliisin osalta — että kaikki sitoutuisivat siihen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen on oikealla asialla, ja tätä työtä nyt oikeusministeriössä tehdään tämän oikeudenhoidon selonteon osalta. Se on ensimmäinen selonteko historiassa. Kukaan aikaisempi oikeusministeri ei ole sitä tehnyt, mikään aikaisempi hallitus ei ole sellaista selontekoa tehnyt. [Timo Heinosen välihuuto] Ja pidän sitä erittäin tärkeänä, että nyt sellainen saadaan. Siinä käydään läpi tuomioistuinten tilannetta, oikeusavun tilannetta, ulosoton tilannetta ja myös vankeinhoidon tilannetta. Tämä on erittäin, erittäin tärkeätä, ja se tullaan tuomaan tänne eduskuntaan syysistuntokaudella, ja se tulee olemaan myös semmoinen työväline, jota itse toivon, että seuraava hallitus — ne, jotka istuvat seuraavissa hallitusneuvotteluissa — myös sitten käyttävät hyväkseen.

Mitä poliisiin tulee, niin ministeri Mikkonen vastaa poliisin resursseista, ja mielestäni on äärimmäisen hyvä, että myös tässä salissa on ymmärretty se, [Puhemies koputtaa] että me tarvitaan koko ketjussa riittävästi resursseja. Kun poliisi saa lisäresursseja, niitä tarvitaan myös oikeudenhoidon puolella. [Timo Heinosen välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oikeusvaltion toimivuus mitataan siinä, saako ihminen oikeutta kohtuuajassa, ja tässä meillä on kyllä parannettavaa. Yksi alue ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rikokset, joiden lukumäärä on valitettavasti kasvussa. Tutkintaa nopeutetaan, jos rikoksesta on epäiltynä alle 15-vuotias — hyvä niin — mutta rikostutkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä olisi nopeutettava myös silloin, kun uhrina on alle 15-vuotias. Esimerkiksi lapseen kohdistuvat seksuaalirikokset ovat jo itsessään niin kuvottavia ja järkyttäviä, että lapset tarvitsevat inhimillisemmän ja vastuullisemman kohtelun. On täysin kohtuutonta, että on lapsen mieltä yhä enemmän rikkovaa, jos tutkinta-ajat venyvät vuosiin. Lapsi ei pysty ymmärtämään tätä. Mitä hallitus on mieltä: tarvittaisiinko lapsiin ja nuoriin kohdistuviin rikoksiin erityinen tutkintatakuu, esimerkiksi kuusi kuukautta tai yhdeksän kuukautta? Ja jos olette sitä mieltä, niin mitä hallitus voisi tehdä [Puhemies koputtaa] vielä tämän loppukauden aikana sen eteen, että esimerkiksi lapsiin kohdistuvat rikokset tutkittaisiin nopeammin myös silloin, kun lapsi on uhrina?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja on aivan oikeassa siinä, että nämä lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen kuvottavia, ja minä uskon näin, että jokainen, joka tekee niitten kanssa ja niitten parissa töitä, yrittää parhaansa.

Hallitus on määrätietoisesti lisännyt resursseja myös tähän niin kutsuttuun lastenasiaintalohankkeeseen, jossa ovat mukana eri viranomaiset, sosiaaliviranomaiset, poliisi, syyttäjä ja tuomioistuinlaitos jollakin tavalla. Esimerkiksi Turussa on tämmöinen yksikkö, ja tätä käytäntöä pitää nyt levittää koko Suomeen.

On, niin kuin edustaja tuo esille, äärimmäisen tärkeätä, että kun lapsi joutuu rikoksen uhriksi, niin saataisiin hänen asiansa käsiteltyä niin nopeasti kuin mahdollista. Se on myös osa sitä, että hän voi siitä palautua ja että hän voi sen ylitse päästä, ja sen takia tähän tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä, [Puhemies koputtaa] ja sen takia hallitus edistää juuri tällaista toimintatapaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Oikeuslaitoksen ja sisäisen turvallisuuden sektorin, kuten poliisin, ruuhkautuminen ja kuormitus ovat hyvin huolestuttava ilmiö. Yksi tekijä, joka molempia edesauttaa, on maahanmuutto. Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista noin puolet koskee ulkomaalaisasioita, korkeimmassa hallinto-oikeudessa noin 40 prosenttia. Tämä taas pidentää kaikkien muiden asioiden käsittelyaikaa.

Maahanmuuttajaryhmät, erityisesti tietyt, tekevät huomattavasti enemmän rikoksia kuin muu väestö keskimäärin. Hallinto-oikeuksien ruuhkan takana on kuitenkin meidän turvapaikkalainsäädäntömme, joka mahdollistaa esimerkiksi yhdeksän kielteistä turvapaikkapäätöstä saaneen ihmisen hakea jopa kymmenettä kertaa turvapaikkaa, ja tämä on se suuri ongelma. Kysyisin sisäministeriltä: aiotteko te tehdä tälle asialle jotakin ja korjata meidän lainsäädäntöämme?

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin haluan sanoa tähän isoon teemaan sen, että minusta on todella tärkeää, että me varmistamme sisäisen turvallisuuden työntekijöiden riittävät resurssit ja koko siinä ketjussa, kuten oikeusministeri Henriksson tässä totesi. Koko ketjun täytyy olla sieltä poliisista lähtien riittävästi resursoitu, jotta prosessit voivat olla riittävän nopeita. [Eduskunnasta: Mikseivät ole?]

No sitten, jos puhutaan maahanmuuttopolitiikasta, on tietysti tärkeää, että myös siellä prosessit ovat sujuvia ja nopeita. Ongelma oli nimenomaan viime kaudella, kun meille tuli valtava joukko turvapaikanhakijoita, että meidän prosessimme eivät olleet kovin luotettavia. Siellä oli paljon ongelmia. Teimme tällä kaudella selvityksen esimerkiksi siitä, miten avustajia on voitu käyttää, miten tulkkeja on voitu käyttää, ovatko tulkit olleet korkealaatuisia niin, että he ovat voineet sitä keskustelua käydä, [Mauri Peltokangas: Jos nyt itse kysymykseen saisi vastauksen!] ja sen takia näitä uusintahakemuksiakin on valitettavasti aika paljon tullut. [Puhemies koputtaa] Näitä prosesseja pääsemme nyt korjaamaan, ja toivottavasti [Puhemies: Kiitoksia!] ne nopeutuvat merkittävästi. [Välihuutoja — Oikealta: Minuutti tyhjää!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Arvoisat edustajat, pyydän, että nämä välihuudot eivät häiritse varsinaista keskustelua. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Perustuslain 21 §, Oikeusturva, edellyttää, että ihmiset saavat viedä asiansa oikeuden käsiteltäväksi ja vieläpä kohtuullisessa ajassa. Tätä pääsyä oikeuteen on pidetty yhtenä oikeusturvan kriteerinä. Oikeuskirjallisuudessa sitä käsitellään access to justice ‑käsitteellä laajasti. Ongelma on Suomessa siis se, että ihminen ei uskalla hakea oikeutta eli edetä oikeudenkäyntiin, koska siinä on niin suuri kuluriski, vastapuolen asianajopalkkioiden maksuriski häämöttää. Oma kokemukseni oikeudenkäyntialalta on ollut, että näitä aika harvoin riita-asioissa kohtuullistetaan tai se on aika vähäistä. Esimerkiksi jos on työoikeusriitoja, vaikkapa työntekijän laiton irtisanominen, niin siinähän se epäsuhta on ihan valtava, kun vastapuolena on rajattomat resurssit omaava suuryritys. [Puhemies koputtaa] Siksi kysynkin: miten tähän epäsuhtaan, joka tunnistetaan, oikein on puututtu, ja olisiko yhtenä vaihtoehtona oikeusturvavakuutusten [Puhemies: Kiitoksia!] parantaminen? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys, edustaja Tavio. Access to justice, se, että pääsee oikeuteen, on äärimmäisen tärkeää, ja tämän osalta hallitus on tällä hallituskaudella teettänyt selvityksen. Sen selvityksen perusteella me olemme nyt myös ryhtyneet toimenpiteisiin, ja siitä selvityksestä voin kertoa sen, että tämän lausuntopalautteen pohjalta tehdään vielä lakiin muutoksia, jotta me saadaan vielä tällä hallituskaudella parempi lainsäädäntö.

Mitä tulee näihin oikeusturvavakuutuksiin, niin se asia menee vakuutusoikeuden puolelle. Tänä päivänä taitaa olla noin 8 500 se korkein summa, mitä oikeusturvavakuutuksesta voi saada korvattua. Ja näkisin itse, että tässä asiassa myös vakuutusyhtiöiden olisi syytä miettiä, millä tavalla he voisivat tätä parantaa.

Me tullaan myös palaamaan siihen kysymykseen, [Puhemies koputtaa] pitäisikö näitä oikeusavun tulorajoja jollakin tavalla muuttaa, niin että yhä useampi suomalainen [Puhemies: Kiitos!] saisi myös apua silloin, kun sitä tarvitsee.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt pientä ristiriitaa perussuomalaisten puheissa. Toinen sanoo, että turvapaikanhakijoille ei tarvitsisi antaa näin pitkiä oikeusprosesseja, ja sitten toinen sanoo, että pitää olla access to justice. Tässä on suuri ristiriita, että kumpaa tässä haetaan.

Ministeri, puhuitte siitä, että turvapaikanhakuprosessi ei ole ollut kunnossa ja nyt sitä korjataan. Millä tavalla te korjaatte sen, ja millä tavalla niistä 3 000 ihmisestä, jotka ovat jääneet ilman oikeutta, huolehditaan? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Turvapaikkaprosessi ja myös työperäisen maahanmuuton prosessi — on selvää, että niiden pitäisi olla nykyistä nopeampia. Tähän Maahanmuuttovirasto on etsinyt uudenlaisia ratkaisuja muun muassa automatisaation avulla. Esimerkiksi työperäisistä luvista me tiedämme, että valtaosa niistä on hyvin ongelmattomia ja voidaan hyvin nopealla prosessilla saada eteenpäin, ja tässä automatisaatiota hyödyntämällä näitä aikoja voidaan merkittävästi lyhentää. Tietysti turvapaikkahakuprosessissa taas tarvitaan nämä yksilölliset haastattelut, eli siinä mielessä ne ovat pidempiä, mutta se, että varmistetaan, että prosessit ovat laadukkaita, esimerkiksi niin, että siellä on asiantuntevat tulkit paikalla, [Jussi Halla-ahon välihuuto] nopeuttaa näitä prosesseja, ja sitä työtä tehdään.

Sitten kun me puhutaan siitä, että meillä on maassa ihmisiä, jotka ovat jääneet tänne, kun me emme ole onnistuneet heitä palauttamaan, vaikka siihen on oikeus, niin tämän eteen teemme työtä, [Puhemies koputtaa] neuvottelemme näiden maiden kanssa. On ihan selvää myös, että turvapaikkaprosessia ei saa käyttää väärin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa käydään monasti tätä keskustelua, että sisäinen turvallisuus on tärkeää ja oikeudenhoito on tärkeää, mutta jostain syystä joka vuosi nämä saavat yhteensä noin 2,5 miljardia euroa 65 miljardin euron potista. Se on aika vähäinen määrä näinkin tärkeisiin asioihin, jotka kuitenkin ovat näitä pilareita.

Mutta palaan tähän edustaja Purran esittämään kysymykseen. Meillä oli vuonna 2021 tässä maassa vieraskielisiä noin 450 000, mikä on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä. Ja he käyttävät siis Helsingin hallinto-oikeudesta 50 prosenttia asioista ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta 40 prosenttia. Kysyn nyt: aiotteko te tehdä tälle asialle mitään, kun sille 92 prosentille on jäänyt vain noin puolet näiden oikeuksien resursseista ja siinä on aivan hirvittävä epäsuhta? [Puhemies koputtaa] Kysyn: pidättekö te tätä hiukan epätasa-arvoisena?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä hallitus on myös lisännyt hallinto-oikeuksien määrärahoja tällä hallituskaudella, ja viimeksi nyt kehysriihessä päätettiin myös esimerkiksi siitä, että hallinto-oikeuksille annetaan lisää määrärahaa, jotta saataisiin nämä lupa-asiat etenemään. Silloin puhutaan ympäristöluvista ja ylipäänsä luvituksista investointeihin. Elikkä tämä edustaja Purran näkemys siitä, että tässä vain panostettaisiin siihen, että turvapaikanhakijat myös saavat asiansa oikeuteen, ei pidä paikkaansa. Kyllä tässä panostetaan niin, että ylipäänsä meidän hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus pystyvät huolehtimaan niistä tehtävistä, mitä heille on lainsäädännössä annettu. [Sebastian Tynkkynen: Vastatkaa kysymykseen!] Jokainen tuomioistuin toimii puolueettomasti ja itsenäisesti ja itse päättää, missä järjestyksessä ne ottavat asiat käsittelyyn. [Puhemies koputtaa] Elikkä tässä tuomioistuimet ovat vapaita itse päättämään siitä, [Puhemies: Kiitoksia!] missä järjestyksessä käsittelevät asioitaan. [Sebastian Tynkkynen: Ei vastausta taaskaan, uskomatonta!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat Euroopan paras kansa noudattamaan lakeja ja sääntöjä. Siitä meidät tunnetaan, ja se on meidän vahvuus tietysti ollut koronassa ja kaikissa muissakin kriiseissä ja hässäköissä. Lakeja noudatetaan niin kauan kuin voidaan luottaa siihen, että oikeus toteutuu: jos itse käyttäydyn sääntöjen ja lakien mukaan, niin minulle käy hyvin. Nythän tämä pallo alkaa karkaamaan pikkuhiljaa, eli jos joku tekee rikoksia, niin voi kestää vuosia, että lopulta totuus selviää ja paha saa palkkansa. Jos yrityksen sopimusketjussa joku rikkoo velvoitteitaan, niin ei yritys välttämättä saa kuin vasta vuosien päästä oikeuden toteutumaan. Pahimmillaan nyt me kuullaan viestiä, että poliisi ei ehdi tutkimaan jotain tiettyjä rikoksia. Arvoisa oikeusministeri, selontekoja ei nyt välttämättä tarvita — nyt tarvitaan toimenpiteitä. Mitä hallitus aikoo tehdä tälle asialle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysyjä, joka on myös entinen oikeusministeri, tuntee tämän alan varsin hyvin [Ben Zyskowicz: Siksi hän kysyi!] ja tietää myös, että me tarvitaan myös tätä selontekoa. Ei sitä tehdä sen takia, että saadaan lisää papereita kertymään kirjakaappiin tai ‑hyllylle, vaan se tehdään sen takia, että me saadaan päätöksille sellaista aineistoa, jonka pohjalta me pystymme tekemään niitä tulevaisuuden panostuksia, mitä tarvitaan.

Ja niin kuin aikaisemmin toin tässä esille, niin toisin kuin edellisellä hallituskaudella tämä hallitus on panostanut paljon enemmän oikeudenhoitoon, elikkä niitä miljoonia on tullut tällä hallituskaudella lisää. Se, että tarvitaan vielä lisää, on meidän yhteinen huoli. Ja siitä me tarvitaan myös tämä selonteko, jotta me nähdään, mikä on tämä pitkäjänteinen tasokorotus, mitä tässä tarvitaan, jotta saadaan käsittelyaikoja lyhennettyä [Puhemies koputtaa] poliisin tutkinnasta ihan siihen tuomioistuimen käsittelyyn.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aliresursoinnin ongelmat näkyvät myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa. Vartijoita ei ole tarpeeksi, ja kouluttamatonta henkilökuntaa on paljon. Seurauksena sekä työ- että vankilaturvallisuus heikkenevät ja vankien yhteiskuntaan palaamista tukevaa toimintaa ei pystytä järjestämään riittävästi. Tämä kaikki johtuu siitä, että Rikosseuraamuslaitoksen resurssit ja niiden mahdollistama henkilöstömäärä ovat riittämättömät toiminnan laajuuteen, käytössä olevaan laitosrakenteeseen ja täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteisiin nähden. On kansallinen häpeä, että Suomessa rikosten uusimisprosentti on jopa 60 prosenttia — 60 prosenttia. Mihin keinoihin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rikosten uusimisprosenttia saadaan laskettua ja vähennettyä koko rikosprosessiketjun — poliisien, syyttäjien, tuomioistuinlaitoksen ja vankeinhoidon — työkuormaa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitan sillä, että totean, että Suomessa on kansainvälisesti verrattuna suhteellisen vähän vankeja. Muistan, kun kävin aikoinaan Yhdysvalloissa edellisellä oikeusministerikaudellani, miten Yhdysvaltojen oikeusministeri mietti, miten on mahdollista, että Suomessa on näin vähän ihmisiä vankilassa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Yksi selitys sille on tietysti se, että me panostetaan täällä myös ennaltaehkäisevään toimintaan.

Toisaalta on aivan selvää, että myös vankeinhoito tarvitsee lisäresursseja. Myös niitä on tällä hallituskaudella lisätty, ja tehdään myös vankeinhoidon puolella paljon työtä sen eteen, että vangeille olisi tarjottavissa erilaisia ohjelmia, että he pääsevät tästä rikollisesta toiminnastaan pois. Tämmöistä työtä tehdään, ja sitä kehitetään. Ja myös tässä asiassa on varmasti niin, että tulevaisuudessa meidän pitää tehdä vielä enemmän ennaltaehkäisevää työtä, niin että nuoret eivät [Puhemies koputtaa] ylipäänsä lähtisi sille rikolliselle tielle.

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa olleitten tietojen mukaan Venäjä saattaa katkaista maakaasutoimitukset Suomeen peräti jo huomenna. Meillä merkittävä osa elintarviketeollisuudesta käyttää maakaasua, mukaan lukien esimerkiksi monet leipomot. Jos nyt nuo maakaasutoimitukset katkeavat, niin monessa tehtaassa joudutaan varautumaan erilaisiin poikkeusjärjestelyihin, mutta osa leipomoista on jo ilmoittanut, että todennäköisesti edessä on myöskin uunien kiinni laittaminen vähintään tietyksi ajaksi. Elintarviketeollisuus Suomessa elää hyvin pienien katteitten varassa, ja se, että meillä energiatoimituksissa on ongelmia, väistämättä tulee heijastumaan nopeasti myöskin elintarvikkeitten hintaan, ehkä myöskin saatavuuteen.

Arvoisa ministeri, kysyn teiltä: Millä tavalla me tulemme huolehtimaan siitä, että elintarviketeollisuus saa tarvitsemansa energian? Millä tavalla tulemme varmistamaan, että tämä ei johda siihen, että ruoan hinta [Puhemies koputtaa] kohoaa, karkaa niin korkeisiin hintoihin, [Puhemies: Kiitoksia!] että pienituloisimmilla ei ole enää varaa peruselintarvikkeisiin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Puhuja on oikeassa siinä, että meillä on tällä hetkellä tällainen uhka, että kaasu Venäjältä tulee lakkaamaan huomenna tai lauantaina. Tästä on olemassa, sanotaanko, tiettyjä ennakkotietoja.

Meillä oikeastaan tämä varautuminen menee sillä tavalla, että meillä on Huoltovarmuuskeskus, joka hoitaa varautumisen yksityistalouksien osalta, kriittisten sektorien, muun muassa terveydenhoidon, sairaaloitten, kaasun osalta ja sitten tietyn määrän elintarviketuotantoa. Eli sellainen tilanne, että meillä ei olisi elintarviketuotantoa ollenkaan, hoidetaan kyllä sitten pitkälle Huoltovarmuuskeskuksen kautta.

Mutta yleisvarautuminen kuuluu yrityksille itselleen. Tämä on se linjaus, jonka mukaan mennään. Verrattain hyvin yritykset ovat varautuneet, ja toivotaan niin, että me pystytään... Me voidaan Balticconnectorin kautta toimittaa osa, [Puhemies koputtaa] ja tästä LNG-laivasta, josta on ollut puhetta, ehkä lähiaikoina päästään tiedottamaan vähän lisää.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän tähän yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Venäjän aloittama sota Ukrainassa heijastuu toki myös ruokaturvaan ympäri maailmaa. Ukrainan sato tulee olemaan vähintään 20 prosenttia normaalia pienempi tänä vuonna, ja tämä tulee vaikuttamaan, ja on jo vaikuttanut tällä hetkellä, muun muassa viljan saantiin Pohjois-Afrikassa. On helppo nähdä tästä se ketju, millä tavalla ruoan saanti ja nouseva hinta voivat johtaa levottomuuksiin ja toisaalta sitä kautta siirtolaisuuteen kohti Eurooppaa. Afrikan omaa maataloutta pitäisi ehdottomasti pystyä vahvistamaan. Onko Suomella aikeita kohdistaa muun muassa kehitysyhteistyörahoitusta uudelleen ruokaturvan vahvistamiseen, eli että me suuntaisimme ruokaturvaan tätä meidän kehitysapuamme? Ja toisaalta millä tavalla kauppapolitiikalla voitaisiin tässä tilanteessa nopeasti reagoida ja olla estämässä nälkäkriisi ympäri maailmaa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Skinnari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin iso ja vakava kysymys koko maailmalle, Euroopalle ja Suomelle. Suomi on ollut aktiivinen kehitysyhteistyössä, tukenut ruokaketjuja monella tavalla, mutta myös kaupassa ja kauppapolitiikassa. Itse olen toiminut nyt jo vuoden Maailman ruokaohjelman kouluruokasuurlähettiläänä, mikä on yksi esimerkki siitä, miten viedään suomalaista koulutusjärjestelmää ja kouluruokaa, jonka haluamme nyt viedä kaikille maailman tytöille ja pojille vuoteen 2030 mennessä. Mutta tilanne on nyt todella vakava: inflaatio Afrikassa, kaiken kaikkiaan kaikkien hintojen kallistuminen. On pakko olla rehellinen, että sitä rahaa ei vain ole tarpeeksi tällä hetkellä. Me tarvitsemme yksityistä sektoria, me tarvitsemme uusia innovaatioita, ja Pohjoismaiden kesken valmistelemme nyt yhteistä pohjoismaista kokonaisuutta. Komissaari Urpilaisen kanssa käymme nyt lähiaikoina keskustelua, että voisimme todella tehdä uudella tavalla [Puhemies koputtaa] myös yritysten kanssa Afrikassa tuotantoakin.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on päättänyt lähteä neuvottelemaan sairaanhoitajien ja Sote ry:n kanssa palkoista, eli sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat kannattaneet paikallista sopimista tässä asiassa. Kysyisinkin ministeriltä, sillä palkathan tulevat maksuun vuodenvaihteen jälkeen valtiolta: onko valtio ohjeistanut näitä neuvottelijoita? Jos nämä neuvottelijat nyt pääsevät tuloksiin, niin nehän tulevat olemaan suuntaa antavia koko tälle palkkaratkaisulle tulevaisuudessa. Miten valtio on ohjeistanut näitä neuvottelijoita?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä kunta-alan työriitakysymyksessä kysehän on siitä, että osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen. Valtiovallan rooli on ollut luoda edellytykset sille, että sovittelussa päästään eteenpäin, ja siihen on asetettu erillinen sovittelulautakunta. Valtiovallalta ei ole tietenkään lähtenyt mitään ohjeistusta, että lähdettäisiin tekemään erillissopimuksia tilanteessa, jossa valtakunnallista sopimusta ei ole olemassa.

Nyt pitää antaa työrauha näille järjestöille, valtakunnallisille järjestöille, palkansaaja- ja työnantajapuolelle, jotta sieltä saataisiin ratkaisun eväitä liikkeelle. Tätä odotamme ennen kuin sovittelun osalta ratkaisuja kannattaa eteenpäin tehdä.

Arvoisa puhemies! Eilisistä pääuutisista päätellen ulkoministeriömme geopoliittinen analyysikyky on kyllä aika hakoteillä, koska ei olla ymmärretty sitä, että ei todellakaan ole Turkin edun mukaista ottaa Suomea Naton jäseneksi.

Eilen uutisoitiin myös raflaavasti, että Stockmann on myynyt Nato-kynät loppuun. Jos tämä ei ole psykoosia, niin mikä sitten on?

Jokainen kansalainen ymmärtää, että jos jättää sähkölaskun maksamatta, sähköt katkaistaan. Energialaskut pitää nykyään maksaa Venäjälle ruplissa, ja näin monet EU-maat toimivatkin, mutta koska Suomi ei maksa laskuaan ruplissa, katkeaa energian tuonti Venäjältä kokonaan. Pyydän hallitusta arvioimaan, kuinka paljon energian hinta tulee kansalaisille nousemaan, kun sen tuonti Venäjältä lakkaa — vai ovatko suomalaiset [Puhemies koputtaa] ensi talvena jopa ilman sähköä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kaasun hinta määrittää tällä hetkellä hyvin paljon energian yleishintaa Euroopan alueella. Eli niin sähkön kuin öljyn hinnannousut tulevat pitkälle siitä, mitä kaasussa tulee tapahtumaan. Suomi ei ole niitä keskeisimpiä käyttäjiä, mutta on selkeästi havaittavissa, että esimerkiksi sähkön hinta on pysynyt ylhäällä ja tulee todennäköisesti vielä olemaan.

Hyvin yhtenäinen käsitys on siitä, että me haluamme eroon venäläisestä energiasta. Tämä linja tulee olemaan varmasti kansallisesti hyvin vahva ja toivon mukaan myös EU-tasolla, koska silloin sillä tulee olemaan myös merkitystä. Valitettavasti myös hintataso tulee jatkumaan korkealla. On täysin mahdoton tällä hetkellä ennustaa, mitä se tulee olemaan, mutta toisaalta [Puhemies koputtaa] valtava on hinta niillä ukrainalaisilla uhreilla, joita Venäjän hyökkäys aiheutti.

Arvoisa puhemies! Ukrainasta on paennut jo kuusi miljoonaa ihmistä Venäjän brutaalin hyökkäyksen takia. Sisäministeri on arvioinut, että Suomeen voi saapua jopa 80 000 ukrainalaispakolaista vielä tämän vuoden aikana. On tärkeää, että osoitamme solidaarisuuttamme sodan jaloista tuleville ihmisille ja tarjoamme heille tukea sekä täydet mahdollisuudet tulla osaksi yhteiskuntaamme. Kriisin jälkeen avainasemassa on pääsy kiinni turvalliseen arkeen. Terveyspalveluiden saatavuus, lasten osallistuminen opetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä vanhempien työllistymisen tukeminen ovat kaikki keinoja varmistaa, että vakavan trauman kokeneet ihmiset saavat mahdollisuuden valoisampaan tulevaisuuteen.

Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ovat vastaanottojärjestelmän piirissä. Kysynkin sisäministeriltä: kuinka hyvin vastaanottojärjestelmä pystyy vastaamaan näihin tarpeisiin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin Suomeen on saapunut jo yli 24 000 Ukrainan sodan jaloista tilapäistä suojelua hakenutta. Ja on ollut hieno nähdä, miten koko yhteiskunta on halunnut auttaa tänne tulleita: yksittäiset kansalaiset, järjestöt, kunnat, kaupungit, yritykset, kaikki tahot. Myös me viranomaiset olemme tehneet paljon työtä sen eteen, että mahdollisimman sujuvasti voisimme tarjota palvelut tänne tulijoille. Olemme saaneet prosesseja hyvin nopeutettua ja olemme pystyneet perustamaan uusia vastaanottokeskuksia, jotta löytyy majapaikkaa. Ja uutena tässä on myös vahva yhteistyö kuntien kanssa, että myös kunnat voivat tarjota joko majoitusta tai esimerkiksi terveyspalveluita.

Ukrainalaiset lapset ovat päässeet kouluihin kohtalaisen hyvin. Yli 2 200 lasta on jo kouluissa, mutta hyvin monet lapset haluavat myös jatkaa etäkoulua Ukrainaan, ja tämäkin on tietysti tärkeää, että tämä yhteys säilyy. [Puhemies koputtaa]

Työllistymisen osalta ukrainalaisillahan on heti oikeus työntekoon, kun he tänne saapuvat, ja [Puhemies: Kiitoksia!] myös mahdollisuus TE-keskuksen palveluihin.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomeen on todella saapunut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kymmeniätuhansia sotaa pakenevia ihmisiä, kuten tässä on jo todettu, ja lukuisat suomalaiset ovat auttaneet saapuneita. Kiitos siitä kaikille heille.

Me olemme kuitenkin saaneet lukea, että Maahanmuuttoviraston vastaanottorahan saamisessa on ollut viiveitä. Myös työluvat sakkaavat, prosessit kestävät kauan, vaikka työnhakijalla olisi jo työpaikka tiedossa. Muidenkin lupien saamisessa kestää, jolloin ihmiset eivät saa pankkitiliä tai verokorttia. Näin Maahanmuuttovirasto tulppaa näiden ihmisten pääsyä yhteiskuntaan ja sen palveluiden piiriin. Tämä synnyttää riskin esimerkiksi sille, että epärehelliset työnantajat käyttävät tilaisuutta hyväkseen. Arvoisa ministeri Mikkonen, kysyn teiltä: millaisiin toimenpiteisiin sisäministeriö on ryhtymässä Maahanmuuttoviraston prosessien jouduttamiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella tärkeä kysymys, ja on totta, että näissä prosesseissa on ollut viivettä ja ongelmia, mutta tähän Maahanmuuttovirasto on tarttunut.

Me tiedämme, että joissain vastaanottokeskuksissa esimerkiksi vastaanottorahan maksaminen on viivästynyt. Se ei ole suinkaan ollut kaikkialla, mutta joissain yksittäisissä paikoissa näin on tapahtunut. Maahanmuuttovirasto on mennyt sinne nyt varmistamaan ja ohjeistamaan, jotta nämä saadaan maksuun. Ja näissä tapauksissa, kun raha on viivästynyt, vastaanottokeskuksista on myös toimitettu sitten erilaisia ruokakuponkeja, tai tämmöisiä vouchereita, kauppaan, jotta ruokaa voi saada.

Työnteon osalta: Todellakin työnteko-oikeus on heti, kun rekisteröityy, ja nämä lupaprosessit ovat nyt hyvin jouhevia. Kun meille on tullut noin 24 000 tilapäisen suojelun hakijaa, niin päätöksetkin on tehty jo yli 20 000:sta — nämä prosessit on saatu nyt onneksi nopeammiksi. Jos joitain ongelmia on, [Puhemies koputtaa] niin kannattaa ottaa sinne omaan Maahanmuuttoviraston, Migrin, yksikköön [Puhemies: Kiitoksia!] yhteys ja selvittää sitten mahdolliset haasteet, niin että pääsemme eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Jatkuvasti tulee nyt Suomen kouluista viestiä, että ei pystytä takaamaan pienryhmäopetusta. Lapset, jotka tarvitsisivat erityistä tukea, eivät saa sitä yleisopetuksen ryhmissä, vastaavasti lapset, jotka ovat yleisopetuksen ryhmissä, joutuvat sitten tinkimään omasta opetuksestaan, koska opettajan aika ei riitä kaikille. Myös jonot ovat yllättävän pitkiä. Lapset jonottavat pääsyä tuen piiriin. Näyttää myös siltä, että kunnat järjestävät hyvinkin kirjavalla tavalla näitä palveluita, ja riippuen siitä, missäpäin Suomea asut, saatat saada palveluita ja jossain toisella puolella et sitten niitä saa. Kysyn teiltä, arvoisa opetusministeri: miten nyt varmistetaan, etteivät kunnat vähennä resursseja sieltä pienryhmäopetuksesta, vaan pikemminkin lisäävät ja varmistavat, että koulussa olisi riittävästi näitä pienryhmiä ja tukea erilaisille oppijoille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Ovaskalle erittäin tärkeästä kysymyksestä. Samasta aiheesta on tullut myös minulle yhteydenottoja oikeastaan koko tämän hallituskauden ajan.

On selvää, että jokaisella oppijalla on oikeus saada tukea omaan oppimiseen ja oikeus saada sitä heti, kun se tuen tarve ilmenee. Tällä hetkellä lainsäädäntö lähtee siitä, että kunnat ovat vastuussa siitä, miten tämä käytännössä järjestetään, ja on äärimmäisen tärkeää, että myöskin kunnissa otetaan se asenne, että nämä ratkaisut pitää järjestää oppijan lähtökohdista. Joillekin voivat sopia yleisopetuksen ryhmät, mutta heille, joille sopii pienryhmäopetus, se pitää myöskin järjestää.

Se, mitä hallitus on tehnyt, on, että ollaan tämän Oikeus oppia ‑hankkeen kautta annettu paljon lisäresursseja perusopetuksen järjestäjille, jolloin on voitu esimerkiksi pienentää opetusryhmiä tai palkata erityisopettajia. Sen lisäksi meillä on myöskin selvitystyö käynnissä siitä, miten meidän oppimisen tuen lainsäädäntö pitäisi uudistaa, jotta saataisiin nykyistä yhteneväisemmät käytännöt eri puolille Suomea.