Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023

Arvoisa puhemies! Tämä ensimmäinen julkisen talouden suunnitelma tulee kovin pian hallitusohjelman käsittelyn jälkeen, ja pitkälti samat asiat ovat esillä, jotka ovat olleet tässä salissa ja laajemminkin keskustelun kohteena jo useiden kuukausien aikana. Varmasti tuossa seuraavassa, ensi kevään julkisen talouden suunnitelmassa sitten löydetään jo enemmän uusia painopisteitä. Mutta tähänkin JTS:ään erikoisvaliokunnat ovat paneutuneet huolella, ja tästä paksusta pumakasta löytyy kommentteja eri hallinnonaloilta kohdentuen kuitenkin juuri tämän JTS:n ajatuksen mukaisesti siihen, miten Suomen talous pidetään urallaan tulevina vuosina.

Valiokunnan mietintöön liittyy kolme vastalausetta, mutta esittelen nyt joitakin pääkohtia tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy valtiontaloutta, kuntataloutta sekä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat linjaukset vuosille 20—23. Se sisältää samalla Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. Kuntatalouden osioita täydentää vielä erikseen laadittu kuntatalousohjelma, jonka painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja valtion toimenpiteiden tarkastelussa. Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt selontekoa lähinnä julkisen talouden yleisen kuvan ja talouden näkymien kannalta, kun taas mietinnön liitteenä olevien mainitsemieni muiden erikoisvaliokuntien lausunnoissa nostetaan esille hallinnonalakohtaisia kysymyksiä.

Yleisen näkemyksen mukaan Suomen talouskasvu hidastuisi selvästi vuonna 2016 alkaneen nousukauden jälkeen. Julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,5 prosenttia tänä vuonna, 1,0 prosenttia ensi vuonna ja hidastuu edelleen suunnittelukauden loppua kohden 0,7 prosenttiin vuonna 2023. Kotimaisen kysynnän on kuitenkin arvioitu pysyvän vakaana ja ylläpitävän talouskasvua. Myös taloudellisten tutkimuslaitosten esittämät arviot ovat samansuuntaisia.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että julkisen talouden suunnitelman perusteella on riskinä, että Suomi rikkoisi vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osaa vuonna 20. Tämä aiheutuu osittain siitä, että pysyvät menolisäykset  sekä  tulevai-suusinvestoinnit toteutetaan etupainotteisesti, kun taas niihin liittyvät rahoitusratkaisut ajoittuvat pääosin myöhempiin vuosiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomi noudattaa kuitenkin laajasti ottaen rakenteellista jäämää koskevaa pilaria eikä poikkeama ennalta ehkäisevän osan vaatimuksista muodostu merkittäväksi. Tämä hallitusohjelmassa sovittu mekanismi on uusi ja poikkeuksellinen, ja sen takia sen selvittämisessä kansainvälisille tarkkailijoille on ollut tekemistä, mutta se toimii, kunhan tuossa linjassa työllisyyden vahvistamisesta ja tarkasta taloudenpidosta pidetään kiinni.

Valiokunta korostaa, että hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat edellyttävät hallitukselta aktiivista talous- ja työllisyyspolitiikka. Jotta tasapainotavoite saavutetaan, on myös toimeenpantava rakenteellisia uudistuksia, joista tärkeimpiin kuuluu edelleen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Sen valmisteluun hallituksen linjaukset antavat hyvät lähtökohdat. Keskeistä on myös parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, kuten panostamalla tutkimus- ja tuotekehitykseen, osaamiseen sekä nuorten koulutusasteen nostamiseen. Samalla on myös huolehdittava riittävistä talouden puskureista, jotta julkinen velka ei aiheuta ongelmia seuraavien taantumien aikana.

Valiokunta katsoo hallituksen tavoitteenasettelun olevan selkeä ja pitää tärkeänä, että hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuoden 23 loppuun mennessä. Se on kiinteässä ajallisessa ja asiallisessa yhteydessä työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin. Valiokunta painottaa, että hallitusohjelman tavoitteet eriarvoisuuden vähentämisestä ja tuloerojen pienentämisestä ovat välttämättömiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Näiden tavoitteiden kuten myös hiilineutraaliutta koskevan tavoitteen saavuttamista ja vaikutussuhdetta julkiseen talouteen on kuitenkin hieman vaikeampi arvioida kuin näiden enemmän matemaattisten tavoitteiden osalta.

Hallitus lisää pysyviä julkisen talouden menoja noin 1,4 miljardia vuoden 23 tasolla verrattuna tämän kevään tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Panostuksia kohdennetaan muun muassa sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastopoliittisiin toimiin. Valiokunta toteaa, että päätetyt menolisäykset ovat suunnittelukaudella etupainotteisia suhteessa siihen, kuinka verotuloja lisäävät veroperustemuutokset kasvattavat tuloarviota. Tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää siten tehokkaita toimia työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi jo päätettyjen meno- ja tulomuutosten lisäksi.

Työllisyyden parantamisesta: Tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on välttämätön, jotta julkisen talouden tasapainoa koskeva tavoite saavutetaan jo vuonna 23. Hallitus on käynnistänyt laajamittaisen valmistelutyön, jonka tavoitteena on kevääseen 20 mennessä laatia ehdotukset niistä toimenpiteistä, joilla työllisten määrä kasvaa 30 000:lla. Asiaa valmistellaan parhaillaan kolmikantaisissa työryhmissä, joiden ehdotusten pohjalta hallitus tekee lopulliset linjaukset budjettiriihessä syksyllä 20.

Valiokunta painottaa toimien monipuolisuutta, sillä mikään yksittäinen uudistus ei kohenna työllisyyttä riittävästi, vaan tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. On parannettava muun muassa työvoimapolitiikan palvelurakennetta, edistettävä työkykyä ja työperäistä maahanmuuttoa ja lievennettävä kohtaanto-ongelmaa. Myös työvoimapalvelujen resursseista on huolehdittava, sillä moni työtön työnhakija tarvitsee laadukasta henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta.

Valiokunta korostaa osaamista parantavia toimia, sillä väestön koulutustaso ei ole enää noussut ja se on jo jäänyt jälkeen monista verrokkimaista. Huolestuttavaa on, että parhaassa työiässä ikävälillä 25—54 olevista suomalaisista lähes 200 000 henkilöllä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, mikä heikentää olennaisesti työllistymismahdollisuuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitusohjelmaan sisältyvästä 4 prosentin t&k-tavoitteesta pidetään johdonmukaisesti kiinni myös seuraavissa julkisen talouden suunnitelmissa, sillä osaaminen ja korkeatasoinen tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomen menestymisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn välttämätön edellytys.

Valtiovarainvaliokunta toteaa edelleen näistä hiilineutraaliustavoitteista, että tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja niiden saavuttaminen edellyttää mittavia muutoksia ihmisten kulutus- ja liikkumistottumuksiin. Tarvitaan poikkihallinnollisia, useille eri hallinnonaloille kuuluvia toimia ja erityisesti uusia kierto- ja biotaloutta edistäviä ratkaisuja. Keskeistä on myös varmistua näiden toimenpiteiden johdonmukaisuudesta ja yhteensopivuudesta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toteutettavien toimien vaikuttavuutta seurataan läpi vaalikauden osana julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvää kestävän kehityksen osiota. Samalla tulee kehittää arvioinnissa käytettäviä mittareita. Valiokunta jakaa hallituksen käsityksen siitä, että kunnianhimoinen, johdonmukainen ja ennakoiva ilmastopolitiikka luo myös vakaan investointiympäristön, mikä on mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työllisyydelle.

Valiokunta nostaa velkojen osalta esiin myös kotitalouksien velkaantumisen kasvun. Kasvava velkaantuneisuus on viime aikoina herättänyt huolta viranomaisten keskuudessa, muun muassa Euroopan järjestelmäriskikomitea ja IMF ovat varoittaneet Suomea asiasta. Kuluttajien luottamukseen perustuva yksityisen kulutuksen kasvu on hyvin herkkä negatiivisille uutisille, joten kotitalouksien kasvava velkaantuneisuus muodostaa riskin myös talouskehitykselle, ja valmisteltuja toimenpiteitä on syytä lähteä määrätietoisesti toteuttamaan.

Kokonaisuutena valtiovarainvaliokunta siis ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta, eikä sillä ole huomautettavaa valtioneuvoston kokonaislinjaan.

Aivan lopuksi lainaan yhtä asiantuntijalausuntoa, tässä tapauksessa Akavalta, joka tuo hyvin esiin sen peruskysymyksen, joka tuleville vuosille edessämme aukeaa: ”Syntyvyys on alentunut jyrkästi, nuoremmat ikäluokat kutistuvat ja työikäinen väestö supistuu. Työpanoksen väheneminen uhkaa jarruttaa talouskasvua, joka on viime kädessä ainoa kestävä tapa rahoittaa kasvavat julkiset menot, joita väestön ikääntyminen paisuttaa. Tämä korostaa työllisyyden parantamisen tärkeyttä. Mitä ylemmäksi se saadaan, sitä pienempi kasvujarru työpanoksen tulevasta vähenemisestä syntyy. Mahdollisimman monen työikäisen pitäisikin olla töissä. Menolisäyksiä, etenkin pysyviä, kannattaa harkita kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Pitää arvioida, vahvistavatko ne työllisyyttä ja talouskasvua.”

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Sitten mennään ryhmäpuheenvuoroihin.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma pyrkii varmistamaan, että Suomi uudistuu tasa-arvoisella ja kestävällä tavalla. Hallituksen talouspolitiikan suurena päämääränä on työllisyyden vahvistaminen, hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Nuoria ihmisiä syytetään usein hetkessä elämisestä. Sanotaan, että meiltä puuttuu perspektiiviä, jonka vasta eletty elämä voi tuoda. Sen olen kuitenkin ehtinyt oppia, että juuri työllisyyspolitiikka ei ole sprinttilaji vaan maraton. Muut Pohjoismaat ovat valinneet työllisyydenhoidossa maratonosuuden, kun Suomi on pikemminkin yrittänyt ilmoittautua sadan metrin sprinttiin. Tämä hallitus tietää, että kestävät tulokset tulevat maratonkestävyydestä — satsaamisesta suomalaisten osaamiseen, toimiviin palveluihin ja vaikkapa toimivaan infraan. Tämä hallitus uskoo, että työmahdollisuuksien lisääminen, ihmisten auttaminen ja koko kansakunnan osaamisen vahvistaminen on oikea tie menestykseen.

Muissa Pohjoismaissa on korkeat työllisyysasteet saavutettu aktiivisella työvoimapolitiikalla, jossa työttömiä ei jätetä yksin työttömyyden kanssa. Se on oikea tie, ja sitä tietä hallitus perustellusti haluaa kulkea Suomessakin. Laaja paketti kauaskantoisesti työllisyyttä kohentavia toimenpiteitä, jolla luodaan hallituskauden aikana kymmeniä tuhansia työpaikkoja, on valmistelussa.

Arvoisa puhemies! Hallitus ja tämä selonteko vievät Suomen määrätietoisesti uudistusten ja tulevaisuusinvestointien tielle. Asiantuntijat ovat pitkään suositelleet esimerkiksi oppivelvollisuuden laajennusta, ja nyt se toteutuu. Uudistuksiin liittyy myös eriarvoisuuden vähentäminen — uuden hallituksen talouspolitiikan tärkeä tavoite. Silloin huomio pitää siirtää kohti heitä, jotka apua eniten tarvitsevat: pienituloisiin eläkeläisiin, työttömiin ja opiskelijoihin. Kestävän ja osallistavan talouskasvun kannalta tärkein huomio siirtyy alimpiin tuloluokkiin. Veronkevennykset täytyykin kohdistaa pieni- ja keskituloisiin, kuten hallitus tekee.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus rakentaa sukupolvien siltaa vastakkainasettelun sijaan. Vanhustenhoidon hoitajamitoitus toteutuu vihdoinkin. Pienempiä eläkkeitä nostetaan. Laajalla parlamentaarisella yhteistyöllä sotaveteraanien rintamalisä yli kaksinkertaistetaan.

Arvoisa puhemies! Oma isoisäni aloitti oman taipaleensa maaseudun huutolaislapsena. Kaikesta oli puutetta, eivätkä lautasella olleet suupalat olleet nekään suuria. Juuri sen takia isoisäni päätti, ettei hänen perheessään nähtäisi ikinä nälkää. Ja isoisälleni jälkeläisten mahdollisuus kouluttaa itseään oli tärkeä väylä menestykseen.

Itse koen suurta nöyryyttä hyvinvointimme rakentajapolven edessä. Meidän tämän päivän toimijoiden, myös nuorten, velvollisuus on varmistaa, että ikäihmistemme vanhuus on turvattu ja arvokas. Siihen tarvitsemme hoivauudistuksen ja terveydenhoidon uudistukset.

Arvoisa puhemies! Se, joka etsii politiikasta yksinkertaisia vastauksia, joutuu usein pettymään. Arvovalintoja hän kuitenkin löytää. Tänä päivänä minun on helppo seistä isoisäni edessä hallituksen tekemien arvovalintojen kanssa. Tiedän, että hallitus parantaa pienen eläkkeen varassa elävän toimeentuloa ja huolenpitoa. Pystyn myös kertomaan, ettei hallitus ole unohtanut tulevia sukupolvia vaan maassa toteutetaan historiallinen oppivelvollisuusuudistus, joka antaa nuorille eväät tämän päivän työelämässä pärjäämiseen.

Tämänkin jälkeen tiedän, että loppukaneettina kuulen isoisäni toteavan: ”Se ilmastonmuutoshan jää nyt teidän nuorempien hoidettavaksi. Otattehan sen vakavasti?” Ja tähän meidän sukupolvemme suurimpaan haasteeseen on myös vastattava, kun julkisen talouden voimavaroja seuraavina vuosina ohjataan.

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valtioneuvoston selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023 hyväksymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pieni avotalous, jonka vientihinnat määräytyvät maailmanlaajuisilla markkinoilla. Brändi ja laatu eivät ole enää kestäviä kilpailuvaltteja — ne ovat markkinoilla pysymisen edellytys. Kehittyvien maiden teknologinen ja laadullinen osaaminen ottavat omaamme kiinni vauhdilla. Siksi kilpailukyvyssä palataan aina hintaan. Tässä Suomi on maalannut itseään nurkkaan ja maalaa edelleen.

Suomi on kallis maa. Sekä OECD:n että EU:n tilastojen mukaan julkiset menot ovat Ranskan jälkeen toiseksi suurimmat kokonaistuotantoon suhteutettuna. Tällä on seurauksensa. Suomen vaihtotase on lipsahtanut kroonisesti alijäämäiseksi vuodesta 2011. Tavaraviennin ylijäämän romahdusta ei ole kyetty korvaamaan palveluviennillä tai tuonnin vähentämisellä. Velkaiset valtio, kunnat ja kansalaiset velkaantuvat edelleen. Verokiila eli ero työnantajakustannusten ja nettopalkan välissä on kasvanut sietämättömäksi. Palkan ostovoima on heikko. Siksi yksityisellä ja julkisella sektorilla on yhä enemmän työtehtäviä, joista maksettavissa olevalla palkalla ei elä ainakaan paremmin kuin tulonsiirroilla.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Tämän käsittelyssä olevan suunnitelman myötä tavoite karkaa kuitenkin entistä kauemmas. Suomen tasapainottoman talouden ongelma kiteytyy neljään asiaan, joihin hallitus ei kiinnitä riittävästi huomiota: Valtion menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella noin kolme prosenttia vuodessa. Valtion tulojen arvioidaan kasvavan noin kaksi prosenttia vuodessa. Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin kaksi miljardia alijäämäinen. Alijäämä kasvaa vuoteen 23 mennessä vähintään neljään miljardiin euroon. Valtio on täysin erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta, joka tulee tällä kehyskaudella repsahtamaan yli kolme miljardia euroa eli 1,2 prosenttia alijäämäiseksi.

Jatkuvasti tuloja nopeammin kasvavat menot ovat jo valmiiksi kalliille maalle täysin kestämättömät, ja menojahan tämä hallitus kasvattaa omilla päätöksillään ilmastojohtajuudesta ja maahanmuutosta, oppivelvollisuusiän nostolla. Se kasvattaa tulevia menoja myös liian vähäisillä lapsiperheiden pahoinvointia ennalta ehkäisevillä toimilla ja kaataa kuntien niskaan vielä kaiken lisäksi mahdottoman sopeuttamistaakan. Se ei puutu tasapainottoman talouden juurisyihin.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen isoihin ongelmiin tarvitaan isoja ratkaisuja. Kilpailukykyä ja ihmisten ostovoimaa on parannettava kaventamalla verokiilaa. Julkista sektoria on pienennettävä, menot on pistettävä kuriin, menojen painopistettä on siirrettävä. Tarvitsemme enemmän hoitajia ja opettajia, vähemmän ilmastopaneelien sihteeristöjä ja maailmanparannuksen asiantuntijaverkostoja. Julkiselta sektorilta tulee vapauttaa osaavaa työvoimaa yksityissektorin käyttöön. Hoitoalalle koulutettuja on houkuteltava takaisin alalle olosuhteita ja palkkaa korjaamalla. Vielä lisää työvoimaa saadaan, kun luovutaan tästä oppivelvollisuusiän nostosta ja mahdollistetaan oppilaitosten ja yritysten välinen parempi yhteistyö, yritysten ehdoilla. [Suna Kymäläinen: Herranjestas!]

Arvoisa puhemies! Tämä suunnitelma on menneen maailman paperi, jolla yritetään tehdä enemmän ja kovemmin sitä, mikä ei ole ennenkään toiminut, panostetaan vähän lisää kaikkeen mutta ei mihinkään kunnolla rakenteita purkamalla ja muuttamalla. Lisää hankkeita ja byrokratiaa, lisää hintaa arjelle, elämiselle ja yrittämiselle — lisää ongelmia. [Suna Kymäläinen: Äärioikeisto puhuu!]

Meillä ei ole varaa haitata ulkomaankauppaa ja sisäistä liikennettämme merkityksettömällä mutta kalliilla ilmastojohtajuudella, älyttömällä hiilidioksidijahdilla. Yhtä vähän meillä on varaa taloudellista huoltosuhdetta ja turvallisuutta heikentävään maahanmuuttoon, eikä meillä kerta kaikkiaan ole varaa jättää edes yhteiskunnan pahoinvoinnin ja ongelmien ennaltaehkäisyä lapsipuolen asemaan. Tätäkin tapahtuu juuri nyt.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää julkisen talouden suunnitelmaan vastalauseen, ja siinä avataan tavoitteiden ja keinojen epärealistisuutta ja suoranaista haitallisuutta Suomen taloudelle. Sieltä näkyy, kuinka hataralla pohjalla tämä esitys on. Vastalauseemme tärkein asia on kuitenkin se, että sillä ohjattaisiin Suomen taloutta oikeaan suuntaan. [Paavo Arhinmäki: Nimenomaan oikeaan! — Puhemies koputtaa] Tarvitsemme radikaaleja uudistuksia, joihin nykyhallitus ei kykene. Ehdotan, että eduskunta hyväksyy jättämäämme vastalauseeseen liittyvän kannanoton. [Paavo Arhinmäki: Perussuomalaiset ajavat kokoomuksesta oikealta ohi!]

Arvoisa puhemies! Esitän kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta sydämellisen osanottomme Antti Rantakankaan omaisille ystävämme poismenon johdosta.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin ja edelleen sen alle vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan Suomen osalta lähinnä kasvun normalisoitumista, ei taantumaa. Maailmantaloudessa on silti poikkeuksellisia riskitekijöitä, jotka saattavat romahduttaa kasvun kokonaan. Myöskään nyt alkanut lakkotalvi ei vielä näy käsillä olevissa ennusteissa. Hallituksen omistajaohjaus on kriisissä.

Hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023. Riittääkö sille toive-uni? Nyt käsillä olevan suunnitelman mukaan julkinen talous on kauden lopussa 3,6 miljardia euroa alijäämäinen, ja jos luvusta siivotaan pois työeläkejärjestelmä, alijäämä on jopa 5,3 miljardia euroa. Näin siis ihan normaalissa talouskehityksessä ilman taantumaa tai varsinkaan kansainvälistä talouskriisiä. Tästä on tasapaino kaukana. Julkinen tase heikkenee yli 20 miljardia Rinteen nelivuotiskauden aikana, kun mukaan lasketaan myös omaisuuden myynnit. Se vaimentaa mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden epävarmuustekijöihin. Hyvinvointivaltion tulevaisuus, lasten koulutus ja vanhusten hoiva ovat täysin kestävän talouspolitiikan varassa.

Rinteen hallituksen keskeisin tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistaminen vähintään 60 000 henkilöllä. Julkisen talouden suunnitelmasta puuttuvat silti täysin kaikki varsinaiset työllisyystoimet. Hallitus on luvannut palata asiaan vasta ensi kesänä. Viimeaikaisten tietojen valossa suorastaan pelottaa, mitä sieltä ensi kesänä on tulossa. Toistaiseksi hallitus on nimittäin toimillaan vähentänyt työllisyyttä eikä lisännyt sitä. Viime viikolla eduskunnan tietopalvelu laski Rinteen hallituksen toimien vähentävän työllisyyttä 5 000:lla.

Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt keinot, joilla Suomeen saataisiin asiantuntijoiden laskelmiin pohjautuen yli 60 000 työpaikkaa lisää. [Sari Sarkomaan välihuuto] Samalla säilyisi nykyinen tulonjako, mutta köyhyys vähentyisi. [Paavo Arhinmäki: Toisien laskelmien mukaan ei!] Kokoomuksen toimenpidelista osoittaa, ettei Suomessa ole pulaa tepsivistä työllisyystoimista, vaan rohkeudesta ja kyvystä toteuttaa niitä.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kirjoittaa: ”Julkisen talouden kokoa kasvatetaan päätösperäisesti merkittävällä tavalla ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.” ”Budjetin linja on reippaasti keventävä, sopii huonosti suhdannetilanteeseen ja rikkoo mahdollisesti budjettisääntöjä”, toteaa puolestaan professori Roope Uusitalo. ”On ongelmallista, että hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi”, lausuu talouspolitiikan arviointineuvosto. Suomi sai viime viikolla EU:n komissiolta sapiskaa julkisen talouden tilasta. Olemme samassa nuhtelujoukossa Etelä-Euroopan maiden kanssa. Vaikka hallitus ei kuuntelisi kokoomusta, sen pitäisi kuunnella kotimaisia ja ulkomaalaisia asiantuntijoita. He ovat yksimielisen huolestuneita hallituksen finanssipolitiikasta. Valtiovarainministeriön tuoreen talouskatsauksen mukaan menot kasvavat tuloja nopeammin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen.

Arvoisa puhemies! Suomen noin 10 miljardin euron kestävyysvaje tarkoittaa ikäsidonnaisista menoista ja työikäisen väestön pienenemisestä syntyvää kattamatonta vastuuta. On ennenkuulumatonta, että nykyinen hallitus päätösperäisesti kasvattaa kestävyysvajetta. Rinteen bussi on tehnyt täyskäännöksen viime hallituksen kestävän talouspolitiikan linjaan ja suuntaa pakoputki tuprutellen kohti kielekkeen reunaa. Kokoomuksella on täysin eri suunta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tiedetään!]

Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos keskustan eduskuntaryhmän puolesta koko eduskunnalle osanotosta suruumme. Se lohduttaa, kun olemme järkyttävällä tavalla, aivan odottamatta menettäneet läheisen työkaverimme.

Arvoisa puhemies! Kiitos edellisen hallituksen politiikan Suomen talous on paremmassa kunnossa kuin neljä viisi vuotta sitten. Paikalleen tuudittautumiseen tällä maalla ei silti kuitenkaan ole varaa. Talouden näkymät ovat heikentyneet. Maailmantaloudesta ei Suomelle ole odotettavissa sanottavasti apua. Tuleva talous- ja työllisyyskehitys on nyt pitkälti kiinni niistä ratkaisuista, joita me suomalaiset itse teemme. Siksi keskustan eduskuntaryhmä vetoaa vakavasti maltin ja sovun puolesta työmarkkinoilla. Ymmärrämme, että työntekijöillä on oikeutettuja odotuksia. Suomen tulevaisuuden, maamme talouden ja ihmisten arjen kannalta lakkotalvi olisi tässä tilanteessa kuitenkin silkkaa hiekkaa yhteiskunnan pyöriviin rattaisiin.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmälle on kaksi asiaa ylitse muiden: kaikki mahdollinen on tehtävä, että saamme vaalikauden aikana Suomeen 60 000 uutta työpaikkaa ja että talous on tasapainossa vuonna 2023. Työpaikat syntyvät myös tulevaisuudessa ennen muuta mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tähän mennessä olemme yhdessä päättäneet jo esimerkiksi palkkatuen uudistamisesta, työllisyyskokeilun aloittamisesta ja investointien poisto-oikeuden tuplaamisesta. Tätä työllistävää yrittäjyyspolitiikkaa on jatkettava. Ylipäätään nyt tarvitaan tuntuvasti lisää työllisyyttä parantavia ratkaisuja.

Keskustan eduskuntaryhmä ymmärtää, että asioiden valmistelu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa vaatii aikansa. Edellytämme kuitenkin, että yhdessä sovitussa aikataulussa pysytään. Ensi keväänä on pohjustettava ja viimeistään vajaan vuoden kuluttua hallituksen budjettiriihessä on tehtävä päätökset, joilla vähintään 30 000 ihmiselle saadaan töitä. Keskustan eduskuntaryhmä esittää seitsemää ratkaisua: huolenpitoa siitä, että suomalainen työ ja palvelut menevät kaupaksi maailmalla; paikallisen, työpaikoilla tapahtuvan sopimisen lisäämistä; Suomen mallia vastauksena siihen, että avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat kohtaavat; osatyökykyisten työllistymisen helpottamista; ulkomaisten osaajien saamista Suomeen niille aloille, joilla tarvetta on; tutkimukseen ja kehitykseen satsaamista; nuorten työllistymisen tukemista ja syrjäytymisen torjumista.

Isossa kuvassa ilmastonmuutoksen hillitseminen on iso mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja ja yrityksiä koko Suomeen. Se edellyttää, että korvaamme saastuttavien fossiilisten polttoaineiden käytön mahdollisimman pitkälle maakuntiemme kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä hyödyntämisellä, turvaamme suomalaisen maa- ja metsätalouden tulevaisuuden, panostamme osaamiseen ja otamme käyttöön uutta tekniikkaa. Haluamme tehdä järkivihreydestä uutta teollisuutta koko maan ja kaikkien suomalaisten hyväksi. Tulevan vuosikymmenen aikana Suomeen tarvitaan miljardien investointeja, joilla yritykset kehittävät ja ottavat käyttöön uutta, vähäpäästöistä tekniikkaa. Esitämme järkivihreän teollisuuden ohjelman ja sen työkaluna kansallisen ilmastorahaston valmistelun ripeää aloittamista. Osa sen rahoituksesta tulisi valtiolta. Myös tavallisille suomalaisille on annettava mahdollisuus osallistua sijoittamiseen.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmälle talous ei ole itseisarvo. Emme myöskään esitä uudistuksia uudistusten vuoksi. Ne ovat välineitä siihen, että pystymme pitämään huolta perheen pienimmistä, ikäihmisistä ja yhteiskunnan heikko-osaisista sekä rakentamaan tasa-arvoista tulevaisuutta koko tälle laajalle maalle. Tämä uusi punamulta nostaa pienimpiä perhe-etuuksia ja eläkkeitä ja parantaa ihmisten palveluja niin varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa kuin vanhustenhoidossa. Teemme väkevää aluepolitiikkaa. Linja on toinen kuin oppositiolla.

Yhteisenä huolena yli hallitus—oppositio-rajojen on syytä olla kuntien talouden nopeasti heikentynyt tilanne ja kuntien välinen eriytyminen. Kuntien hoidettavana on isoin osa ihmisten palveluista, ja kaikki puolueet ovat kunnissa vastuuta kantamassa. Yhä useammalle kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitaminen on käynyt liian raskaaksi. Siksi keskustan eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että sosiaali ja terveyspalvelujen uudistus toteutetaan maakuntien pohjalta tämän vaalikauden aikana. Puoluepolitikointi ei tee oikeutta asian tärkeydelle. Katsomme myös, että kuntien eriytymiskehitykseen on löydettävä uusia lääkkeitä [Puhemies koputtaa] esimerkiksi selvittämällä nykyisen kuntien valtionosuusjärjestelmän [Puhemies koputtaa] toimivuutta, jonka perustarkoitus on turvata palvelut kohtuullisella vero- ja maksurasituksella ihmisten asuinpaikasta riippumatta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ensimmäisen puolen vuoden aikana saanut työnsä hyvin vauhtiin. Nyt vain lisää virtaa kinttaisiin.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan esittää lämpimän osanoton edustaja Rantakankaan, ystävämme Antin, omaisille ja läheisille niin omasta kuin vihreän eduskuntaryhmän puolesta.

Arvoisa rouva puhemies! Me puhumme tässä salissa paljon lapsillemme, tuleville sukupolville, jättämästämme velasta. Yleensä aina silloin puhumme taloudesta ja rahasta: velasta, joka jää heidän maksettavakseen. Tästä näkökulmasta meidän tulee tehdä kaikkemme, että saamme mahdollisimman monen suomalaisen töihin. Tämä hallitus panostaa kasvatukseen ja koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin, tutkimukseen ja kehitystyöhön, paikalliseen sopimiseen, perhevapaiden uudistamiseen sekä työllisyystoimiin, joilla yhteensä tavoitellaan 60 000 uutta työllistä. Tämä ei ole siis heikennys, vaan selkeä parannus nykytilanteeseen.

Och ja, vi lyssnar på experter. När vi beaktar skillnaderna i sysselsättningsgraden i Finland jämfört med de övriga nordiska länderna är det enligt Statens revisionsverk möjligt att uppnå målet. Det som krävs är rätta val och lyckad beredning av sysselsättningsåtgärder, och det är just det som vi håller på med.

Esimerkiksi yli 50-vuotiaiden miesten työllisyysasteen kohottaminen Ruotsin tasolle riittäisi täyttämään työllisyystavoitteen. Juuri sitä haluamme: että yli 50-vuotiaat ja maahanmuuttajat, naiset ja osatyökykyiset saadaan paremmin mukaan töihin. Siksi helpotamme ensimmäisen työntekijän palkkausta, lisäämme palkkatukea ja työttömän henkilökohtaista palvelua. Siksi panostamme työhyvinvointiin, lisäämme kuntoutusta sekä muunto- ja täydennyskoulutusta. Suomi on aina pärjännyt ja pärjää jatkossakin koulutuksella ja tutkimuksella, kannustuksella ja yrittämisellä.

Kun puhumme yhteisesti lapsillemme jättämästämme velasta, emme voi sivuuttaa ilmastovelkaa. Sitä, että toimimme ilmastonmuutoksen hidastamiseksi liian hitaasti. Hallitus haluaa saada Suomesta hiilineutraalin vuoteen 35 mennessä. Se on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen ja ennen kaikkea välttämätön tavoite. Tärkeintä on päästä eroon fossiilisista polttoaineista, vähentää liikenteen ja maaperän päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta. Olemme vasta urakan alkumetreillä. Ensi vuoden verouudistuksesta on lupa odottaa paljon. Eri energiamuotoja pitää verottaa niiden hiilijalanjäljen mukaan. Turpeen verotusta on kiristettävä ja maankäytön nieluja lisättävä, jos emme ole valmiita tekemään kipeämpiä muutoksia toisaalla.

Kun puhumme jättämästämme velasta lapsillemme, me puhumme myös kuolevista lajeista: olemme keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa, jossa jopa 200 lajia kuolee sukupuuttoon — ei joka vuosi, ei joka kuukausi, vaan joka päivä. Siksi luonnonsuojeluun on aidosti panostettava nyt. Me vauhditamme metsien, soiden ja vesien suojelua, elvytämme vaelluskalakantoja, vähennämme luontokohteiden korjausvelkaa ja tehostamme vieraslajien torjumista. Myös hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentaminen on alkanut. Tänä vuonna päivitettiin täällä Suomessa kehitetty maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta. Taloudellisilla kannustimilla haemme myös lisää vauhtia puurakentamiseen.

Me suomalaiset olemme velkaa paitsi lapsillemme myös edellisille sukupolville, jotka elivät paljon meitä säällisemmin. Työ ei ole helppo. Osa ihmisistä on lähes neliraajajarrutuksessa, me päättäjät tulemme tekemään virheitä, eikä sosiaaliturvaakaan pystytä uudistamaan samassa vauhdissa ekologisen verouudistuksen kanssa. Silti tätä työtä on tehtävä päättäväisesti — nyt ja jatkossa. Miksi juuri pienen Suomen pitää toimia? Hiilijalanjälkemme on maailman suurimpia. Kulutamme tulevilta sukupolvilta joka vuosi melkein kolmen vuoden luonnonvarat. Tämä on pahin velka, jonka heille jätämme. Sitä ei lasketa yksikkömiljardeissa vaan paljon suuremmissa luvuissa.

Katseemme pitää olla reilussa vihreässä tulevaisuudessa, jossa kannamme vastuun päästöistämme, torjumme eriarvoisuutta koulutuksella ja tasa-arvolla sekä kehitämme ympäristöystävällisiä keinoja energian tuottamiseen, liikkumiseen ja kaikkeen elämiseen. Siksi on hienoa, että hallitus on panostanut aidosti pienituloisimpiin ja lähtenyt kunnianhimoisesti etsimään ratkaisuja.

Arvoisa rouva puhemies! Nykyinen hallitus on kääntänyt Suomen suunnan. Investoimme lastemme tulevaisuuteen leikkausten sijaan. Hallitusohjelman talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Hallituksen finanssipolitiikka on julkisen talouden suunnittelukaudella 2020—2023 hieman elvyttävää, mikä on perusteltua kasvun hidastumisen ja kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi. Keskeistä on parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, kuten panostamalla tutkimus- ja tuotekehitykseen, osaamiseen sekä nuorten koulutusasteen nostamiseen. Tarpeellisia ovat myös investoinnit liikenneverkon ja asumisen kehittämiseen sekä hiilineutraaliuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen.

Arvoisa puhemies! Oikeisto-oppositio toistelee täällä mantraansa, että hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta. Kuitenkin jää epäselväksi, mitkä hallituksen tekemistä panostuksista ovat niin vastuuttomia — ovatko panostukset varhaiskasvatukseen vastuuttomia, onko vastuutonta korottaa köyhimpien eläkkeensaajien toimeentuloa 50 eurolla kuukaudessa? Vasemmistoliiton mielestä on vastuutonta kuvitella, että leikkauslistoilla luotaisiin kestävä pohja Suomen talouskasvulle ja julkiselle taloudelle.

Nykyisen oikeisto-opposition vaihtoehtobudjeteista voi todeta, että kokoomus ottaisi nyt käyttöönsä kepin sijaan suorastaan pampun ja oikeisto-opposition käänteisellä robinhood-politiikalla haluttaisiin leikata hyvinvoinnista ja käyttää rahat jälleen hyvätuloisten veronalennuksiin.

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että tällä hallituskaudella investoidaan osaamiseen ja koulutukseen. Nämä ovat tärkeitä panostuksia Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Teknologinen kehitys ja automatisaatio muuttavat taloutta ja työmarkkinoita kovaa vauhtia. Teknologisen murroksen vaikutusta esimerkiksi työpaikkojen määrään on vaikea arvioida, mutta tiedämme, että osaamisvaatimukset kasvavat. Samaan aikaan joka ikäluokasta noin 15 prosenttia nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa, ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut laskussa. Siksi hallituksen panostukset kaikkien yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun ovat tärkeitä satsauksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen.

Oppivelvollisuuden käyttöönottaminen lähes sata vuotta sitten oli tämän maan historian suurimpia tasa-arvotekoja. Nyt on aika tuoda oppivelvollisuus 2020-luvulle ja laajentaa se jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia, ja esimerkiksi ammatillinen koulutus saa jo ensi vuonna 100 miljoonaa uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen.

Arvoisa puhemies! Panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin teemme kestävää työllisyyspolitiikkaa. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, ja tämän eteen on käynnistetty laajat valmistelut, jotta löytäisimme vaikuttavimmat työllisyystoimet. Tulokseton keppipolitiikka korvataan nyt kestävällä työllisyyspolitiikalla. Me haluamme auttaa ihmisiä löytämään itselleen työn, jolla elää — ei rangaista siitä, että töitä ei ole. Kestävää työllisyyspolitiikkaa tehdään myös panostamalla työkykyyn ja palkkatukeen sekä uudistamalla sosiaaliturvaa niin, että raivataan esteitä työllistymisen tieltä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Toivon, että tulevina vuosina otetaan käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi, jossa huomio kohdistuu talousarvioon, talouspolitiikkaan, monivuotisiin kehyksiin ja julkisen talouden ohjaukseen. Kansainväliset talousjärjestöt, kuten IMF ja OECD, ovat julkaisseet tästä suosituksia. Koska hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi, sopisi sukupuolitietoinen budjetointi täydentämään tulevina vuosina laajaa talousarvioprosessia.

Arvoisa puhemies! Olemme pohjoismainen hyvinvointivaltio ja sellaisena listattu parhaiden yhteiskuntien joukkoon osaamisen, kilpailukyvyn ja onnellisuuden mittareilla. Viime vuosien leikkaukset ovat osuneet suomalaisiin kipeästi, ja nyt tehtäviä panostuksia koulutukseen, tasa-arvoon ja hyvinvointiin on todella odotettu.

Yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahva luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaan, on maailmalla ainutlaatuinen ja vaalimisen arvoinen. Luottamuksen ylläpitämiseksi tarvitaan politiikkaa, joka näkee kaikki ihmiset saman arvoisina. Siksi tämän hallituksen tuoma suunnanmuutos suomalaisessa politiikassa on niin tärkeä.

Me haluamme rakentaa valoisan tulevaisuuden kaikille, ei harvoille. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa julkisen talouden suunnitelman hyväksymistä.

Värderade talman! Jag vill på svenska riksdagsgruppens vägnar uttrycka våra varma tankar till vår uppskattade kollega Antti Rantakangas anhöriga.

Arvoisa puhemies! Talouskasvun hidastuminen korostaa työllisyyttä lisäävien uudistusten tarvetta. Tämän mutta myös tulevien vaalikausien lukuisista haasteista selviytyminen vaatii meiltä vahvaa uudistustahtoa.

Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen tiekartta. Torjumme laman uhkaa uudistamalla työelämää sekä tekemällä tulevaisuusinvestointeja ja sosiaalisia uudistuksia. Tehokkaaseen toimenpidepakettiin kuuluu luonnollisesti perhevapaauudistus, joka parantaa tasa-arvoa ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa.

Regeringens ekonomiska politik ska också i alla lägen vara ekologiskt hållbar. I planen för de offentliga finanserna finns klimatvänliga åtgärder som för oss mot ett mer koldioxidsnålt samhälle — totalsatsningen är inte mindre än cirka 2 miljarder euro redan nästa år. Det handlar om att trygga den biologiska mångfalden, utveckla transportnätet, skapa ett mer hållbart jordbruk och att backa upp forskning och innovationer. Här är vi på rätt väg, också när det gäller målmedvetna satsningar på utbildning.

Då vi arbetar för det centrala målet att höja sysselsättningsgraden till 75 procent ska vi inte utesluta några åtgärder. Regeringen har enats om ett 25 punkters program. Vi behöver en bättre fungerande arbetsförmedling, vi måste satsa på arbetsrehabilitering, befrämja arbetsrelaterad invandring och ta in mer lokal avtalskultur i företag som vi ser att gynnas av det.

Arvoisa puhemies! Työelämää tulee voida uudistaa myös erilaisilla kokeiluilla. RKP suhtautuu myönteisesti määräaikaisiin työllistämiskokeiluihin. Voisimme esimerkiksi luopua työvoiman tarveharkinnasta joillakin alueilla — voisiko joku maakunta olla koealue? — tai tietyillä aloilla, joilla työvoimasta on eniten kysyntää. [Jussi Halla-aho: On jo luovuttu joillakin aloilla!] Kokeilun voisi kohdistaa mikroyrityksiin, joilla on potentiaalia työllistää. Kokeilujen avulla työllistämistoimenpiteitä pystyy arvioimaan.

Maamme ikärakenne ei ole suotuisa ja syntyvyyskäyrä jatkaa laskuaan, joten pitkällä aikavälillä tarkasteltuna taloudessa on suuri kestävyysvaje. Väestöennusteen mukaan Suomen huoltosuhde heikkenee ainakin seuraavien 50 vuoden ajan. Tarvitaan siis sote-uudistus, joka ottaa tämän haasteen vakavasti.

Ikäihmiset on nähtävä resurssina. Heillä on paljon elämänkokemusta, josta voi olla hyötyä yhteiskunnalle myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, eläkeikää lähestyvissä suomalaisissa on paljon työllisyyspotentiaalia. Suuresta potentiaalista kertoo esimerkiksi se, että Ruotsin 55—64-vuotiaista työllisten osuus on 12 prosenttia suurempi kuin Suomessa vastaavassa ikäluokassa. Siksi meidän tulisi vakavasti pohtia eri vaihtoehtoja, joilla työn vastaanottamisesta saisi tehtyä nykyistä houkuttelevampaa, kuten esimerkiksi osa-aikatyötä.

Värderade talman! En av Finlands främsta ekonomiska tänkare Sixten Korkman har sagt att satsningar på barnpolitik stärker vår ekonomi på sikt.

Siis Korkmanin sanoilla: ”Panostukset lapsipolitiikkaan vahvistavat talouttamme pitkällä aikavälillä”. Viisaita sanoja.

SFP och svenska riksdagsgruppen betonar betydelsen av satsningar på förebyggande åtgärder. Agerar man i tid så sparar man i den andra, dyrare ändan. Det är genom förebyggande åtgärder vi ska motverka mental ohälsa och barnfattigdom. Det är genom att återinföra den subjektiva dagvårdsrätten som alla barn blir behandlade likvärdigt. Det är genom att minska på gruppstorlekarna som varje barn får den uppmärksamhet han eller hon behöver. Listan kunde göras lång.

Suomi tarvitsee nyt tehokkaita pitkän tähtäimen toimenpiteitä. Tämä edellyttää myös, kuten mietinnössä tuodaan esiin, että maassamme on taloudellisesti toimivia paikallisdemokratioita. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kuntien valtionosuudet tulee jakaa oikeudenmukaisesti ja kunnille tulee osoittaa riittävät resurssit, jotta ne pystyvät huolehtimaan niistä tehtävistä, joita me niille määräämme.

Arvoisa puhemies! Esitän myös kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puolesta surunvalittelut ja osanoton Antti Rantakankaan omaisille ja läheisille.

Suomen talous on kasvanut viime vuosina, ja noususuhdanne on vaikuttanut positiivisesti myös työllisyystilanteeseen. Talouskasvu kuitenkin hidastuu selvästi vuonna 2016 alkaneen nousukauden jälkeen. Julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan valtiovarainministeriön arvion mukaan bkt kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2019, 1 prosentin vuonna 2020 ja hidastuu edelleen suunnittelukauden loppua kohden 0,7 prosenttiin vuonna 2023. Näin ollen valtiovarainvaliokunta arvioi, että julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan koko kehyskauden siten, että alijäämä kasvaa suunnittelukauden aikana noin 3,7 miljardiin euroon. Velkasuhteen arvioidaan kääntyvän kasvuun vuodesta 2021 alkaen ja ylittävän 60 prosentin rajan vuonna 2022.

Rinteen hallitus on ohjelmassaan linjannut, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bkt:hen alenee. Hallitus ei kuitenkaan toimi ohjelmansa mukaisesti, vaan jo ensimmäisessä kehyspäätöksessä on nähtävissä hallituksen talouspolitiikan vaikutukset.

Värderade talman! Regeringen förväntas idka en ansvarsfull och exemplarisk hushållning med statens finanser, men enligt prognoserna skulle den offentliga förvaltningen år 2023 ha ett 3,7 miljarders underskott om man inte fattar beslut om nya åtgärder. En del har till och med förutspått ett ännu större underskott. Nu finansieras driftsökningarna genom att man säljer ut statsegendom. I början av förra veckan varnade Internationella valutafonden IMF att Finland inte får statsskulden i balans enligt planen för år 2023. Ytterligare bedömde IMF att utgående från sysselsättningsläget kommer låneupptagningen fortfarande att vara 1 procent av bnp år 2023.

Arvoisa puhemies! Tarvitaan toimia, joiden avulla ruokitaan talouskasvua ja kannustetaan yrittäjyyteen. Työllisyyttä lisäävien toimien lisäksi tarvitaan kiireellisesti sosiaaliturvan uudistusta. Kristillisdemokraattien esittämä kannustava perusturva ‑malli ratkaisee monia nykyisen järjestelmän ongelmia: se poistaa tuloloukkuja ja kannustaa työn vastaanottamiseen.

Maatalousyrittäjät ovat erityisesti olleet viime vuosina kovilla poikkeavien sääolosuhteiden vuoksi. Maataloustuet tulee säilyttää nykytasollaan, ja maatalousyrittäjille tulee tarvittaessa myöntää kriisitukea. Suomella ei ole varaa siihen, että maatalous ajetaan alas. Koko maa tulee säilyttää asuttuna. Tämä ei onnistu ilman kestävää ja maatalousyrittäjien ongelmat huomioivaa maatalouspolitiikkaa. Tulevan EU-budjetin haasteena on paikata muun muassa Britannian EU-eron myötä syntyvä rahoitusvaje. Euroopan komission julkaiseman esityksen mukainen leikkaus Suomen maataloustukiin ei ole hyväksyttävä, ja esityksen toteutuminen tulee pyrkiä estämään.

Arvoisa puhemies! Väestön ikärakenne ja tulevaisuuden huoltosuhde tulevat entisestään heikkenemään, mikäli syntyvyyttä ei saada nousuun. Nyt on toimittava paremman ja kannustavamman perhepolitiikan aikaansaamiseksi. Vaikuttavan perhe- ja väestöpolitiikan avulla voidaan poistaa epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti syntyvyyteen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiinnittää erityistä huomiota oikeusministeriön hallinnonalan rahoituksen riittävyyteen. Lakivaliokunta on usean vuoden ajan kiinnittänyt huomiota määrärahojen riittämättömyyteen ja tuonut esille, että tilanne tulee johtamaan kansalaisten oikeusturvan heikkenemiseen. Arvoisa puhemies, tämä on entistä ajankohtaisempaa nyt kun poliisin ja syyttäjän aika menee Raamatun tutkiskelun lisäksi vanhojen sketsiohjelmien katseluun.

Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen yhdeksänkohtaisen kannanoton.

Arvoisa puhemies! Otan osaa Antti Rantakankaan poismenon johdosta, ja surunvalitteluni omaisille ja ystäville.

Arvoisa puhemies! Olen parempi kokoamaan joukkueita kuin valmentamaan niitä, mutta aion nyt käyttää tilaisuuden kannustaakseni hallitusta yhä parempiin suorituksiin.

Menestys joukkueurheilussa perustuu ennen kaikkea luottamukseen. Ihminen uskaltaa tehdä rohkeitakin suorituksia ja pelata sovitulla taktiikalla, jos hän voi luottaa siihen, että myös muu joukkue toimii samoin. Ennen kaikkea hänelle on tärkeää tietää, että vaikka sattuisi virhekin, muu joukkue pysyy hänen rinnallaan. Nyt näyttää siltä, että tämän hallituksen kohdalla keskinäinen luottamus ei ole niin suuri kuin se voisi olla. Se on harmi, sillä hallituksen asia on koko Suomen asia, meidän kaikkien asia.

Postilakon vaiheiden aikana kävi selväksi, että hallituksella voisi olla huomattavasti parempi yhteinen näkemys ja selkänoja, joiden puitteissa toimia. Niin ei tapahtunut, vaan yksittäiset ministerit lähtivät irtokiekkojen perään ja tekivät sooloilevia ratkaisuja. Yksi syy sisäiseen luottamuspulaan on se, että hallituksen jäsenet eivät aina tunnu olevan varmoja, mikä heidän joukkueensa on. Osa arpoo liian usein, onko minun joukkueeni hallitus vai ihan joku muu porukka, se joka huutelee kentän ulkopuolelta katsomosta.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen sisäisellä hengellä on väliä, koska se heijastuu suoraan myös suomalaisten luottamukseen ja tulevaisuudenuskoon. Jos tähtikentällinen ei itsekään usko omaan ennalta sovittuun pelitapaansa ja suoraselkäisesti johda peliä sen mukaan, myöskään katsomossa ei uskota voittoon.

Uskottavuutta tarvitaan myös kansainvälisillä kentillä. Emme pelaa kotimaan alasarjaa, vaan Euroopan liigaa. Hallituksen sisäisellä hengellä ja sen ulospäin osoittamalla johtajuudella on väliä myös siksi, että Suomella on edessään iso kriisi, joka johtuu työllisten määrän pienuudesta ja ikääntyneiden hoivamenojen kasvusta. Ainoa asia, joka voi pelastaa tämän, on se, että saadaan ihmiset töihin. Mutta sellaisia toimenpiteitä ei hallituksella vielä ole riittävästi. Se lukee selvin sanoin tässäkin paperissa, jota me tänään käsittelemme.

Katse pitäisi olla siis samaan aikaan paljon kauempana kuin tällaisten postilakkojen tai muiden harjoitusotteluiden seuraamisessa. Katse pitäisi olla vuoden 2030 kisoissa ja jopa kauempana. Suomi tarvitsee visioita siitä, miten me pelaamme tulevina vuosikymmeninä. Muutokset Postin toimintaympäristössä ovat vasta esimakua digitalisaation vaikutuksista. Jos hallitus käyttäisi saman energian isompien linjojen miettimiseen kuin nyt 700 hengen työehtojen pitämiseen ennallaan, olisimme turvallisemmissa käsissä.

Hallituksella on oma pelikirjansa ja -strategiansa eli hallitusohjelma. Se on hyvä paperi, joskin turhan idealistinen. Se on varmaan syy, miksi sen toimeenpano takkuilee nyt syystä jos toisestakin. Katsomossa vihelletään, jopa hallituksen omat kannattajat alkavat pitää alkukauden suorituksia heikkoina. Nyt odotetaan johtajuutta ja tuloksia. En ole hallituksen kokoonpanon suurin fani, mutta se on tällä hetkellä Suomen edustusjoukkue. Kannustan sitä tekemään parhaimpansa ja vaikka käyttämään henkistä valmennusta. Minullakin on ollut usein tilanne, että areena on kyllä kunnossa, mutta joukkue voisi pelata paremmin. Voin siis tulla sparraamaan tarvittaessa. [Kimmo Kiljunen: Jäähallikin on hyvä!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Sitten kuulemme ministeri Lintilän vastauspuheenvuoron — 5 minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille ryhmäpuheenvuoroista. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että eduskuntaryhmät näkevät ongelman samanlaisena: velkaantumisesta aiheutuvat ongelmat, se mikä aiheuttaa velkaantumisen, työllisyyskehitys ja niin edelleen. Keinoista ollaan varmasti eri mieltä ja tuleekin olla eri mieltä. Sen takia meillä hallitus ja oppositio ovat eri puolueita. En pidä sitä sinällänsä vaarallisena.

Muutamia kommentteja näitten ryhmäpuheitten perusteella:

Ehdottomasti julkinen talous on se, mistä kannan huolta. Se, mitä on tullut esille nyt tässä IMF:n ja komission ja muissa eri lausunnoissa JTS:n suhteen, pitää tietysti huomioida. Se oli myös meillä valtiovarainministeriön omissa laskelmissa, että siellä eivät ole työllisyystoimet sisällä, eli ne on laskettu kunkin ennusteitten mukaisesti muttei hallituksen työllisyystoimet sisälle lukien.

Se, mikä on Suomelle tietysti erittäin iso haaste, on maailmankaupan hidastuminen. Kaikki keskeiset ennustelaitokset ennustavat maailmankaupan hidastumista. Ensi vuodesta voidaan vielä sanoa jotain, mutta vuosi 21 on hyvin hämärän peitossa ja sumuinen. Toivon mukaan kauppasopimukset tulevat pitämään. Säännöillä tapahtuva vapaakauppa on Suomen taloudelle parasta tukea tällä hetkellä, ja toivon mukaan sitä ei vaaranneta.

Työllisyys on tämän hallituksen ykköskysymys, ja sen vuoksi hallitusohjelmassa meillä on selkeä kirjaus siitä, että mitään toimia ei suljeta pois työllisyyden osalta. Eli kun hallitus tarkastelee omia toimiaan ja tuo niitä koko ajan — voi sanoa, että ensimmäinen tietyllä tavalla tulee jo tänään esittelyssä olevassa budjetin täydennysosassa — niin kyllä hallitus käy hyvin kriittisesti läpi niitä työllisyystoimia, joilla saavutetaan työllisyystavoite, koska työllisyystavoitteen saavuttaminen on täysin keskeinen asia meidän julkisen talouden puolelle ja yleensäkin meidän julkisen talouden ja hyvinvointipalvelujen kustantamiseen.

Se, mitä tarvitaan, on investointien edistämistä. Niitten osalta meillä ovat nyt ensimmäiset liikkeellä, eli niin sanottu tuplapoisto on esitelty, ja se on eduskunnassa käsittelyssä. Yleensäkin koko toimintaympäristö yritystoiminnalle tarvitsee vakautta ja ennustettavuutta, ja siihen hallitus pyrkii omilla toimillaan. Meillä on hyvin selkeästi kirjattu hallitusohjelmassa se, että esimerkiksi yritysverotusta ei tulla kiristämään. Haluamme luoda sitä toimintaympäristöä, että yritykset voivat työllistää. Voisi oikeastaan sanoa, että kolme kulmakiveä ovat työllisyyden edistäminen, yritysten uudistaminen ja investointien liikkeelle saaminen — ja sitten julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle, ja se ei tapahdu millään muulla kuin työllisyystilanteen parantamisella.

Mutta asia, jota me emme saa unohtaa ja jolla on julkisen talouden osalta täysin keskeinen vaikutus erityisesti tuleville vuosille, on meidän sote-ratkaisun maaliin vieminen. Meistä jokainen varmasti saa palautetta kuntien erittäin vaikeasta taloustilanteesta. Mikäli me haluamme ja kun me haluamme siihen vaikuttaa, meidän tulee yhteisesti viedä tämä sote maaliin, koska sillä me pystymme helpottamaan kuntien tilannetta. Se on ihan selvää, että me emme sitä lainsäädäntöä tule saamaan toimintaan ihan lähivuosina — toivon mukaan jo vuonna 23 ollaan ihan operatiivisesti liikkeellä — mutta niin pystymme luomaan tämän erittäin vaikean kokonaisuuden, jota tietysti jokainen puolue täällä on ollut tekemässä Liike Nyt pois luettuna. Meidän julkinen talous on kuntien talouden osalta heikommassa kunnossa kuin mitä vielä keväällä olivat tiedot, ja se tulee olemaan haasteellinen, koska tietysti sitten myöhemmillä vuosilla velkaantuminen suhteessa bkt:hen ja julkiseen talouteen tulee olemaan Suomelle erittäinkin haasteellinen.

Kiitoksia ryhmille näistä palautteista.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Nyt sitten tämän kierroksen jälkeen käymme debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää puheenvuoron debatissa, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Viitanen.

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että valiokunnan mietinnössä kävi ilmi hyvin, että nyt on suunta muuttunut: katsomme tulevaisuuteen, panostamme työllisyyteen, kasvuun, koulutukseen ja pienten ihmisten toimeentuloon. Mutta, puhemies, tietenkin tähän kohtaan liittyy myös se, että uteliaana katsoin näitä vastalauseita ja hämmästelin kovasti sitä, että kokoomus puhuu omassa vastalauseessaan siitä, että ei saisi yhtään elvyttää, että se on huono asia. Täällä puhutaan panostuksista koulutukseen ja vanhustenhuoltoon, eläkekorotuksista — nehän ovat tätä elvytystä. Kokoomus tätä kovasti moittii, ja toisaalta en ole kyllä kuullut heidän sanovan, että näin ei pitäisi sitten kuitenkaan tehdä. Tässä puhutaan myös esimerkiksi menonlisäyksestä: ”vastuuton menojenlisäys”. Minä toivoisin nyt, puhemies, että kun tällaisia vastalauseita kirjoitetaan, niin kokoomukselta tulisi selkeä linja, että saako koulutukseen, eläkkeisiin, pienen ihmisen toimeentuloon panostaa vai ei, [Puhemies koputtaa] sillä tämä teksti, mikä teillä on vastalauseessa, viittaisi juuri päinvastaiseen.

Arvoisa puhemies! Tästä julkisesta taloudesta on riittävästi puhuttu, mutta minä haluaisin valtiovarainministeriltä kysyä kotitalouksien velkaantumisesta, sekin lienee jonkunmoinen ongelma. Jos mennään vähän yksityiskohtaisemmin yhtiölainoihin: Tällä hetkellä on aika helppoa ostaa asunto, kun yhtiölainat ovat jo yli 70 prosenttia useissa tapauksissa velattomasta myyntihinnasta. Se johtaa vähän harhaan, ja silloin ei enää rahoituslaitos pääse tutkimaan ihmisen todellista velan takaisinmaksukykyä. Ja mikä vielä ihmeellisempää, mitä itse en ymmärrä mitenkäänpäin: miten voi olla, että yhtäkkiä velka muuttuu vähennyskelpoiseksi tuloksi? Se koskee juuri näitä rahoitusvastikkeita, mitä taloyhtiöissä on. Sijoittajien ensimmäinen kysymys on, että tulouttaako taloyhtiö yhtiövastikkeen, mikä tarkoittaa sitä, että sijoittaja voi vähentää vuokratuloista velan lyhennyksen eli tämän rahoitusvastikkeen. Tämä on kyllä niin erikoinen, eli onko [Puhemies koputtaa] hallituksella näköpiirissä mitään, että te pohditte uudelleen tätä oikeudenmukaisuuskysymystä ja sitä, että mentäisiin normaaliin käytäntöön siinä, miten velkaa vähennetään?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Antti Rinteen hallitus katsoo kauas, kun se vahvistaa merkittävällä tavalla panostuksia tuottavuuden kasvun perustaan, kuten koulutukseen ja tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatioihin ja tie- ynnä muihin infrastruktuuri-investointeihin. Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa keskeinen yksittäinen tulopohjaa vahvistava elementti. On erittäin tärkeää, että julkisen talouden suunnitelman pohjavire on elvyttävä. Ajoitus saattaa mennä ihan kohdalleen tällä kertaa.

Erittäin tärkeää on, ettei kustannuskilpailukykyä, joka on vaivalla saavutettu, nyt murenneta. Erittäin tärkeää on, että työmarkkinoilla on malttia. Tämä maltin tarve ei koske pelkästään palkkoja, vaan se koskee kaikkia tulonsaajia. Nyt joudutaan taas kysymään, onko maallamme malttia vaurastua.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden velkaantuminen on ehdottomasti saatava pysähtymään, kuten hallituksenkin tavoite on, ja työllisyys on tietenkin tähän avainkeino. Nyt hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä suomalaisnuorten että ikääntyneiden ja osatyökykyisten työttömien työllistymismahdollisuuksien edistämiseen, ja toivonkin, että työministeri Harakka ja koko hallitus tulevat nopeasti esiin uusien keinojen kanssa, jotta nämä kaikki mainitut ryhmät saadaan nopeasti työmarkkinoille. Aikaa ei ole lainkaan hukattavaksi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, mikä on suurten kasvu- ja kaupunkikeskusten ulkopuolisen Suomen väestö- ja työllisyyskehitys. Me vaadimme, että hallitus kohdistaa taloudelliset ja toiminnalliset panostuksensa tasapuolisesti koko maan alueelle siten, että koko Suomi voidaan pitää asumiskelpoisena, ja erityistä huolta me kannamme ja haluamme kiinnittää huomiota liikenteen ja asumisen hinnan jatkuvaan nousuun. Valitettavasti hallituksen toimet eivät ole vieneet [Puhemies koputtaa] kehitystä lainkaan oikeaan suuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus toistelee tässä salissa mantran tavoin tällä kertaa edustaja Lepomäen suulla sitä, että hallituksen toimin työllisyys tulee laskemaan 5 000 työllisellä, ja vetoaa eduskunnan tietopalvelun laskelmiin. Eduskunnan tietopalvelu pahoittelee tämänkaltaista väärintulkintaa, ja toivonkin, että lopettaisitte itsenne nolaamisen, sillä eduskunnan tietopalvelu on laskenut ainoastaan verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksen työllisyyteen, ei kaikkia työllisyysvaikutuksia. Kun huomioidaan koulutus, varhaiskasvatus, tutkimus, kehitystyö, paikallinen sopiminen, perhevapaiden uudistaminen ja kaikki ne lukemattomat työllisyystoimet, joita lähdetään tekemään, niin lopputulos on ehdottomasti positiivinen. Ja se, että te johdatte tahallanne harhaan tällä laskelmalla, ei anna hyvää kuvaa etenkään puhujasta itsestään.

Ärade talman! Meillä on toisaalta työttömyyttä, mutta myöskin varsin merkittävä kohtaanto-ongelma, joka tietenkin osittain helpottuu sillä, että tehdään nyt suuria panostuksia koulutukseen kaikilla tasoilla. Ryhmäpuheenvuorossamme nostimme esille työvoiman saatavuusharkinnan ja pohdimme, voisiko alueellisesti kokeilla sitä, että se poistettaisiin kokonaan ja katsottaisiin muutaman vuoden aikana, mitä seurauksia sillä olisi: mitä vaikutuksia sillä olisi nimenomaan tälle kohtaanto-ongelmalle ja yritysten työvoiman saatavuudelle.

Arvoisa puhemies! Tosiaan kun tästä työllisyysasteesta puhutaan, niin julkisen talouden suunnitelmassa nimenomaan on huomioitu koko hallitusohjelma siltä osin, ja valitettavasti siihen 75 prosenttiin on matkaa. Tämä jää parhaimmillaankin 73,1:een, mikä lähtee siitä, että tämä nykyinen suhdannekehitys, toki taantuva ja hidastuva, pysyisi. Tilannehan voi olla aivan päinvastainen.

Edustaja Viitanen puhui siitä, että kokoomus ei haluaisi elvyttää. No, jospa katsotaan tätä kokonaisuutta. Ensimmäinen asia on se, että me vaihtoehtobudjetissa nimenomaan siirrämme tiettyjä koulutuspanoksia pysyviksi, koska meidän mielestämme on kohtuutonta irtisanoa opettajia muutaman vuoden päästä. Tämän lisäksi me lisäämme myös pienituloisten eläkeläisten perusturvaa. Mutta me teemme aitoja investointeja. Kun me puhumme tulevaisuusinvestoinneista, niin ne ovat investointeja, ja tämän lisäksi me teemme vähemmän alijäämää kuin hallitus. Nyt kyse on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä, ja te heikennätte sitä 20 miljardilla.

Arvoisa puhemies! Työttömyys koettelee ihmistä monin tavoin. Kysymys ei ole pelkästään toimeentulosta. Työ on paljon muutakin: se raamittaa elämää, luo sosiaalisia suhteita. Suomen työllisyysaste on vieläkin muita Pohjoismaita matalampi. Miksi meillä ei siis kokeiltaisi samoja reseptejä kuin muissa Pohjoismaissa? Meillä on työvoimapalveluissa jokaista työtöntä kohden vain murto-osa siitä henkilöstöstä, joka muissa Pohjoismaissa hyvällä menestyksellä auttaa työtöntä löytämään töitä.

Arvoisa puhemies! Me emme usko keppilinjaan työllisyyden hoidossa, kuten oppositiopuolue kokoomus edelleen näyttää tekevän. Tämä hallitus on laittamassa lisää resursseja koulutukseen ja kuntakokeilujen kautta tuomassa uusia toimintamalleja työllisyyspalveluihin. Vaikeimmin työllistyvien oikeutta työhön tuetaan laajentamalla palkkatuen käyttöä.

Arvoisa puhemies! Suomi on viennistä elävä talous. Hallitus ei tietenkään ole syypää synkkeneviin näkymiin vientialueellamme, mutta hallituksen tehtävä on erilaisin keinoin kompensoida heikkeneviä suhdanteita. Ikävä kyllä hallitus toimii tismalleen päinvastoin. Teollisuuden ja kuljetusalan kilpailukykyä heikennetään suuruudenhulluilla kansallisilla päästötavoitteilla. Tavallisen ihmisen ostovoimaa rapautetaan päätöksillä, jotka nostavat asumisen ja liikkumisen hintaa. Yksityinen kulutus kyllä kasvaa, mutta se perustuu velkaantumiseen. Toisaalta hallitus ei tee mitään pysyvien sosiaaliturvamenojen kasvun hillitsemiseksi. Sekä halpatyövoiman maahantuonti että niin sanottu humanitaarinen maahanmuutto heikentävät taloudellista huoltosuhdetta ja lisäävät menoja pysyvällä tavalla. Työllisyysasteen nousukaan ei itsessään auta, jos ihmiset eivät tule työllään toimeen tai jos palkan maksaa valtio palkkatuen muodossa. Vähemmän tuottavaa työtä, [Puhemies koputtaa] vähemmän verotuloja, lisää turhia menoja. Tällä tavalla ei tule hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tulopohjan keskeinen yksittäinen elementti on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä, jotta julkisen talouden tasapainoa koskeva tavoite saavutetaan ja julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

Pitemmän ajan tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2035. Työllisyyden näkökulmasta meille keskustalaisille on ilmastonmuutoksen hillinnässä hyvin keskeistä vuoropuhelu eri tahojen kanssa mahdollisimman sektorikohtaisesti asioihin vaikuttamalla. Emme halua ajaa teollisuutta pois täältä vaan pitää Suomessa panostaen yritys- ja elinkeinoelämämyönteisiin ratkaisuihin. Täytyy muistaa, että ilmastonmuutos luo myös uutta työtä. Keskustalaiset haluavat edistää uuden teknologian tutkimuksen hyödyntämistä. Tässä onnistuessamme luomme parhaimmillaan myös vientituotteita, joilla autamme ilmastonmuutoksen torjunnassa muita maita [Puhemies koputtaa] ja luomme kasvua kotimaassa.

Arvoisa rouva puhemies! Asiantuntijat niin Suomessa kuin ulkomailla ovat syystäkin huolissaan taloutemme suunnasta. Siellä häämöttää 3,6 miljardin alijäämä vuonna 23, eikä tässä vielä ole huomioitu sitä, mitä kaikkea tämä vaikea työmarkkinatilanne tuo tullessaan, millä tavalla se entisestään tulee meidän vientivetoisessa taloudessamme näkymään. Menot kasvavat tuloja nopeammin, ja niitä on lisätty erityisesti etupainotteisesti, ja silti meillä vanhustenhoito on retuperällä, silti meillä nuorisopsykiatrian puolella jonot sen kuin kasvavat, ja ratkaisuja ei näihin isoihin rakenteellisiin asioihin, kuten sote- tahi sotu-uudistus, ole pöydällä vielä ollenkaan. Työllisyystoimet antavat odottaa vielä itseänsä.

Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, olisin kuitenkin halunnut kysyä tästä kotitalouksien tilanteesta. Kansalaisia huolestuttaa tällä hetkellä erityisesti se, että omaisuuden arvo [Puhemies koputtaa] eri puolilla Suomea on tällä hetkellä hyvin erilaisessa, voisiko sanoa, trendissä, [Puhemies koputtaa] ja olisin kysynyt: onko hallitus huomioinut tätä millään tavalla, ja tuleeko kenties joitakin ratkaisuja siihen, että meillä haja-asutusalueilla ihmiset menettävät [Puhemies koputtaa] sen tärkeimmän investointinsa, [Puhemies: Aika!] minkä elämässään ovat tehneet, elikkä kotinsa arvon?

Arvoisa puhemies! Tärkeä tavoite on tosiaan 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutuminen, mutta on hyvä pitää mielessä toinenkin tärkeä 75 prosentin tavoite: Osaamisen ennakointifoorumin mukaan vuosina 2017—2035 tarvitaan 1,15 miljoonaa uutta työntekijää, joista yli puolet tarvitsee korkeakoulutuksen. Uusissa, syntyvissä työpaikoissa korkeasti koulutettujen tarpeen on arvioitu nousevan jopa 75 prosenttiin. Tässä siis toinen tärkeä 75 prosentin luku, joka on todella läheisesti linkittynyt meidän työllisyystavoitteeseemme. On hyvä, että hallitus panostaa koulutukseen. Tällä uralla olemme alussa ja ottaneet pieniä askeleita, ja on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että pääsemme todellakin näihin osaamistavoitteisiin, mitä kautta varmistamme sen, että työllisyystavoitteetkin toteutuvat.

Oli aika kylmää [Puhemies koputtaa] kyytiä tuo perussuomalaisten [Puhemies: Aika!] puheenvuoro niille opiskelijoille, jotka ovat [Puhemies koputtaa] kärsineet koulutusleikkauksista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen finanssipolitiikka on suorastaan oppikirjojen mukaisesti taloutta ja työllisyyttä tukevaa sekä kokonaiskysyntää ylläpitävää. Taloudellisen epävarmuuden ja alhaisten korkojen ympäristössä elvytystoimien ja investointien käynnistäminen on perusteltua. Emme halua toistaa aiemmin Suomessa nähtyjä virheitä, joissa liian kireäksi viritetty finanssipolitiikka on pahentanut ja pitkittänyt työttömyyttä, rapauttanut hyvinvointivaltiota ja heikentänyt talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Itse ainakin odotan elvyttäviä investointeja julkiseen liikenteeseen ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantomäärien kasvattamista lähivuosina.

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan paljon työllisyydestä ja miten työllisyys saadaan kuntoon ja työllisyysaste 75 prosenttiin ja että valtiontalous saadaan tasapainoon myöhemmin. Asia, mikä minua ihmetyttää, on se, että minä en ole kuullut minkään näköistä vastausta siihen, että jos nyt sattuisikin niin, että tätä työllisyyttä ei saataisi nousemaan 30 000:lla, niin mitä sitten tehdään. Minä haluaisin tietää, mitkä ovat ne suunnitelmat — aina pitää olla B-suunnitelma. Minä haluaisin tietää, mitkä ovat ne suunnitelmat — jatketaanko samaa lainanottoa? Koska aina saa sen vastauksen, että kyllä se työllisyys nousee. Mutta jos ei se nousekaan — pieni mahdollisuus on kuitenkin, ettei se nouse, ihan pieni.

Rouva puhemies! Hallituksen toimintaa valtion ja kuntien velkaantumisen lopettamisen suhteen ei voi nyt tätä keskustelua kuunnellessa mitenkään pitää uskottavana. Hallituksella tuntuu olevan yhä pääpaino ulkomaisen halpatyövoiman tuonnissa, EU-byrokratian lisäämisessä ja ilmastovouhotuksessa, samalla kun Suomen globaali kilpailijamaa Kiina sen sijaan saa lisätä päästöjään rajattomasti, koko ajan vaan lisätään. Kiina harjoittaa myös muuten erittäin aggressiivista talouspolitiikkaa, niin kuin olemme huomanneet. Suomen tulisi vastata itsenäisesti tähän talouspolitiikkaan ja tulisi panostaa viennin kilpailukykyyn. [Paavo Arhinmäki: Lähdetään kilpailemaan Kiinan kanssa!] — Juurikin niin, juurikin niin. Jopa Kiinan kanssa kannattaisi kilpailla, ellei halua markkinoiden sinne menevän, mutta ilmeisesti vasemmisto haluaa. — Kotimaan markkinoihin panostaminen onnistuisi [Puhemies koputtaa] kansan ostovoimaa lisäämällä. Tämä on myös ollut perussuomalaisten linja, mitä on täällä esitetty.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset täällä jatkuvasti pitävät yllä myyttiä, että hallitus jotenkin houkuttelisi halpatyövoimaa Suomeen tai edistäisi halpatyövoiman käyttöä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on teidän ohjelmassa!] Niin kuin äskeisessäkin puheenvuorossa.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä hallitus on esimerkiksi puuttumassa alipalkkaukseen ja sanktioimassa sitä. Edustaja Tavio, te olitte eduskunnassa hallituksessa, te ette sitä tehneet. Niin arvoisat perussuomalaiset, mitä tulee halpatyövoiman käyttöön, niin haluan muistuttaa, että ne tahot, jotka EU:ssa vastustivat halpatyövoiman pelisääntöjen kuntoon laittamista, olivat Puola, Unkari, Latvia, Liettua ja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Tämä on nyt vasemmalla muodostunut jonkinlaiseksi lempipuheenaiheeksi. Tänne lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutoksella ei ollut mitään vaikutusta Suomen lainsäädäntöön. Jos ajatellaan asia toisin päin: Tämä direktiiviuudistushan hyväksyttiin Euroopan parlamentissa. Onko se ratkaissut halpatyövoimaongelman Suomessa? Eikö täällä ole halpatyövoimaa tällä hetkellä?

Puhemies! Tässä on kysymys siitä, että te jatkuvasti, täysin perusteetta syytätte hallitusta halpatyövoiman tuonnista. Sille ei ole mitään katetta. Te ette ole osoittaneet yhtään todistetta. Mutta edustaja Halla-aho, siitä on mustaa valkoisella, että te olette vastustaneet halpatyövoiman kitkemistä, sille pelisääntöjä. Ja te olitte mukana rintamassa, jossa oli Puola, Latvia, Liettua ja Unkari — juuri ne maat, joista halpatyövoimaa lähtee. Ja tätä te ette pääse karkuun.

Rouva puhemies! SDP, koko tämä teidän lähtökohtanne on hyvin harhaanjohtava, koska jos katsotaan nyt Postin kaltaisia tilanteita Suomessa, niin kyllä ne johtuvat nimenomaan siitä, että tänne maahan on sallittu valtava ulkomaalaisten maahantulo. [Välihuutoja] Esimerkiksi pääkaupunkiseudun varhaisjakelussa on jo 98 prosenttia ulkomaalaisia työntekijöitä. Ja se, että te koko ajan lisäätte maahanmuuton määrää tai pyritte lisäämään sitä, te esimerkiksi nostatte pakolaiskiintiötä — he ovat kaikki ihmisiä, jotka nimenomaan suuntautuvat tälle kouluttamattomien halpatyövoimasektorille, koska he ovat kielitaidotonta ja kouluttamatonta työvoimaa sinänsä. Vaikka otettaisiinkin humanitäärisin perustein tänne ihmisiä, niin heidät kuitenkin halutaan töihin. Tehän olette esittäneet hallitusohjelmassanne, että haluatte jopa laittomasti maassa olevat töihin. Eikö tämä ole halpatyövoimaa?

Arvoisa rouva puhemies! Olen monesti kehunut täällä perussuomalaisia monissa keskusteluissa, mutta nyt valitettavasti näin ei ole. Miten te kehtaatte väittää, että meidän hallitusohjelmassa lukee, että tänne houkutellaan halpatyövoimaa? [Vasemmalta: Kyllä te kehtaatte!] Näitä tuulesta temmattuja väitteitä tulee koko ajan, kun ei ole muuta keskusteltavaa kuin tämä yksi lempiteemanne, niin kuin edustaja Harkimo täällä totesi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Korvat auki, Ovaska!] Suosittelen nyt keskustelemaan tästä eikä niistä asioista, mitä siellä hallitusohjelmassa tai hallituksen suunnitelmissa ei lue.

Arvoisa puhemies! Tähän julkisen talouden kokonaisuuteen liittyen edustaja Järvinen esitti täällä aika vakavan syytöksen, että tämä vakava asia, eli se, että Lintilän talousarvioesitys vähentää työllisyyttä 5 000:lla, ei olisikaan paikkansapitävä, kun otetaan huomioon muutkin kuin vero- ja tulonsiirtomuutokset.

No, mitä ne muut ovat? Ne ovat menomuutoksia koulutukseen, infrastruktuuriin, vanhustenhoivaan, joissa kaikissa me teemme selvästi tuntuvammat parannukset. Meillä tulee tuntuvammat parannukset pysyvästi koulutukseen, me emme ole irtisanomassa kolmen vuoden päästä opettajia vaan palkkaamme heidät pysyvästi, me laitamme 3 miljardia infrastruktuuriin hallituksen 40 miljoonan sijaan ja niin edelleen. Jos nämä laskettaisiin mukaan, [Paavo Arhinmäki: Ensi vuonna 3 miljardia!] niin kokoomuksen työllisyysvaikutukset olisivat suhteessa valtion budjettiin selvästi suurempia kuin mitä nyt tämän tietopalvelun laskelmissa.

Edustaja Heinäluomalle: toivottavasti äänestätte meidän talousarvioaloitteen puolesta, jossa me kaksinkertaistamme TE-toimistojen haastatteluihin varatun määrärahalisäyksen. [Välihuuto] Olen aivan samaa mieltä, että työvoimapalveluihin tarvitaan lisää resursseja, [Puhemies koputtaa] mutta hallitus ei ole sitä tekemässä. Eikä se muuten ole Ruotsissa ja Tanskassa suinkaan ollut syy jättää kannustinloukkuja purkamatta, [Puhemies: Aika!] ne pitää purkaa myös, jos aiomme pelastaa hyvinvointivaltion.

Arvoisa rouva puhemies! Ei ole sellaista teemaa tai aihetta, jota perussuomalaiset eivät yrittäisi kääntää maahanmuuttoon, koska teillä ei ole mitään näkemyksiä, mitään sisältöä tai osaamista mistään teemasta. Ehkä teitä hävetti teidän oma ryhmäpuheenvuoronne, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä perussuomalaisten ryhmästä] jossa te vaaditte samaan aikaan julkisen sektorin leikkaamista [Leena Meri: Tuo on törkeää puhetta!] ja julkiselle sektorille lisää palveluita, lisää työntekijöitä ja korkeampia palkkoja. Tämä on täysin mahdoton yhtälö. Te vaaditte, että Suomi kilpailee Kiinan kanssa. Millä me kilpailisimme? [Leena Meren välihuuto] Juuri sitä halpatyövoimaako te haluatte Suomeen, jota väitätte vastustavanne? Sehän se Kiinan kilpailuvaltti on, matalat palkat.

Arvoisa puhemies! Nyt pitää katsoa eteenpäin. Millä Suomi pärjää, millä pystymme maksamaan korkeampia palkkoja? Se on osaaminen, ja siihen nimenomaan hallitus panostaa. Osaamiseen, koulutukseen, siihen, että jatkossa Suomella on entistä tuottavampia töitä. Me emme halua toimia niin kuin edustaja Tavio toimi hallituksessa ja hyväksyi mainitsemanne Postin varhaisjakelun [Puhemies koputtaa] työehtosopimusten halpuuttamisen, kun te olitte, Perussuomalaiset, hallituspuolue. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei! — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Jotta hallitus saavu.... [Hälinää] Anteeksi, saisiko puheenvuoron?

Jotta hallitus saavuttaisi työllisyystavoitteensa, tarvitaan paljon erilaisia toimenpiteitä ja keinoja, mutta juuri tällä hetkellä työmarkkinat ovat kaaoksessa. Postilakon ohella uusia lakkoja puhkeaa juuri, kun talous on jo muutenkin erittäin heikolla pohjalla, ja tämä heikentää talouden näkymiä entisestään. Kaaosta on seurannut, kun kansanrintamahallitus on työmarkkinaratkaisuihin puuttumalla antanut henkisen ja välillisen tukensa vaatimuksille, jotka ovat työllisyyden, viennin kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta tuhoisia.

Nyt tarvitaan Suomeen ryhtiliikettä. Tarvitaan jäykän työmarkkinajärjestelmän sijaan enemmän paikallista sopimista ja joustoja ja tarvitaan KD:n esittämä malli kannustavasta perusturvasta.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Edustaja Östmanilla puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tarjoaa myös mahdollisuuden ruotia opposition vastalauseita, ja nehän ovat kiitettävän pitkiä täällä. Täällä ei ole vielä puututtu siihen, että perussuomalaisten vaatimukset ja tavoitteet ovat kovin maailmoja syleileviä. Heti tuossa vastalauseen alussa edellytetään, että ”eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiä uudistetaan niin, että huono-osaisuus ja syrjäytyminen poistuu ja Suomi nousee digitalisaation, turvallisuuden sekä sosiaalisen ja sivistyksellisen tason kärkimaaksi maailmassa”. [Toimi Kankaanniemi: Vastustatteko te sitä?] Ja edelleen yhdessä kohdassa on, että hallitus ”lisää panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä aineettomiin investointeihin maan eri osat huomioon ottaen”. Ihan hienoja tavoitteita. No, sitten siellä loppupäässä, kohdassa 28, perussuomalaiset vaativat, että hallitus luopuu oppivelvollisuuden jatkamisesta. Mutta se on keskeinen keino, millä Suomen tuleva kasvu, osaamisen kehittäminen, pystytään turvaamaan. [Toimi Kankaanniemi: Asiantuntijat ovat eri mieltä!] Näin isossa asiassa teillä on täysin ristiriitaiset kannat.

Samoin ilmastonihilismissä teillä tullaan nyt tähän linjaan, että niin kuin mammutit varautuivat jääkauden tuloon sillä, että [Puhemies koputtaa] jäivät jääräpäisesti paikoilleen, niin teidän vastauksenne ilmaston lämpenemiseen on se, että ei tehdä mitään. [Leena Meri: Ei pidä paikkaansa!]

Arvoisa puhemies! Voisiko sopia, että täällä ei puhuta halpatyövoimasta? Kyse on pääasiassa ihmisistä, jotka tulevat tänne tekemään työtä ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta itselleen ja läheisilleen. [Ville Tavio: Saako puhua kuitenkin?] Jos kyse on väärinkäytöksistä, puututaan niihin ja käsitellään ihmiset ihmisinä.

Mitä tulee edustaja Lohikosken ja edustaja Heinäluoman sanomisiin, niin jos puhutaan keppilinjasta, olisi kohtuullista myöntää, että viime hallituskaudella lisättiin 140 000 työpaikkaa tähän maahan [Anneli Kiljusen välihuuto] ja köyhyys väheni — köyhyys väheni, ystävät hyvät.

Edustaja Lohikoski puhui myös tästä, että hallituksen talouspolitiikka olisi oppikirjan mukaista. Haluaisin nähdä sen oppikirjan, sillä kun luemme kaikkia nyt julkisesti saatavilla olevia valiokuntaan tulleita asiantuntija-arvioita, niin pääasiassa tuomio on täysin tyrmäävä tälle vastasykliselle politiikalle, jota juuri teette.

Ministeri Lintilältä kysyisin: [Puhemies koputtaa] Puhuitte sote-uudistuksesta — mikä on tämän hallituksen arvio siitä, mikä on sen vaikutus julkiseen talouteen? Sillä mehän emme ole nähneet minkäänlaista säästöarviota suhteessa tähän uudistukseen.

Arvoisa rouva puhemies! Rinteen hallitus tekee kestävää, oikeudenmukaista ja ihmisläheistä politiikkaa, joka on täysin vastakkaista kuin edellisellä kaudella. Tämä hallitus huolehtii myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä aivan päinvastoin kuin viime kaudella kokoomus, josta hallituksen valtiovarainministeri oli. Rinteen hallitus tuo siis ihmisille uskoa tulevaisuuteen, suunta on muuttunut. Aivan kuten kokoomus totesi, kokoomuksen suunta on aivan erilainen kuin hallituksen. Olen täysin samaa mieltä tästä asiasta. [Kimmo Kiljunen: Ehdottomasti erilainen suunta!]

Kokoomus leikkaisi siis edelleen noin 600 miljoonaa euroa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, sosiaaliturvan varassa olevilta ihmisiltä. Se leikkaisi myös tulevilta eläkkeensaajilta, ja tätä kautta kokoomus ajaisi ihmisiä entistä enemmän toimeentulotuen piiriin, ja myös toimeentulotuen piirissä olevilta ihmisiltä kokoomus on valmis leikkaamaan. Te ajaisitte ihmiset todella vaikeisiin elämäntilanteisiin, joissa heidän olisi todella vaikea päästä rakentamaan itselleen parempaa tulevaisuutta. [Puhemies koputtaa] Minun on todella vaikea ymmärtää tätä [Kimmo Kiljunen: Kylmää kyytiä kokoomukselta!] edustaja Lepomäen äskeistä puheenvuoroa.

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit puhuivat ryhmäpuheessaan työllisyyspolitiikasta, että se on kuin maraton. Se on totta, mutta kannattaa paukusta lähteä oikeaan suuntaan, ei väärään suuntaan, ja tämä hallitus lähtee tällä kertaa valitettavasti väärään suuntaan. Tätä ovat kritisoineet niin EU, IMF kuin talouspoliittinen arviointineuvosto ja niin edelleen. Te olette puhuneet siitä, että haluatte tällä hallituskaudella panostaa paljon tutkittuun tietoon. Suomen Pankki toteaa seuraavaa: ”Tutkimustieto viittaa siihen, että työllisyyttä on mahdollista nostaa muun muassa porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät eli työttömyysputki ja uudistamalla perhevapaajärjestelmä työllisyyttä tukevalla tavalla.” Nämä kaikki keinot löytyvät muuten kokoomuksenkin vaihtoehtobudjetista. Jos te ette meitä usko, niin uskokaa asiantuntijoita.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Panostaminen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Tämä koskee myös mielenterveysongelmien ehkäisemistä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa, että riittävän aikaiset panostukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin muun muassa pienempinä hoitokustannuksina, vähempinä koulunkäynnin keskeytyksinä, suurempina työllisyyslukuina ja ennen kaikkea kansalaisten parempana hyvinvointina.

Svenska riksdagsgruppen har efterlyst ett nationellt program för mental hälsa. Förebyggande satsningar betalar sig alltid tillbaka, och arbetet börjar redan från barnrådgivningen och daghemmen och från skolornas antimobbningsprogram och fungerande elevvårdssystem och -team. Regeringsprogrammet innehåller åtgärder för att förbättra den mentala hälsan, och här finns en inbesparingspotential på 11 miljarder euro. Räcker de här åtgärderna som står i programmet till?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja sitten annetaan ministerille vastauspuheenvuoro. Riittääkö 3 minuuttia?

Arvoisa puhemies! — Pyrin siihen, että se riittää, ja luotan siihen, että te suuressa viisaudessanne annatte ehkä uuden puheenvuoron sitten vielä myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Käyn nopeasti läpi.

Ensinnäkin edustaja Eestilä: Kotitalouksien ylivelkaantumisen työryhmä antoi syksyllä oman työnsä minulle, ja se on ollut, tai on nyt, lausuntokierroksella. Kannustan teitä kaikkia — se on avoimesti lausuttavissa — ottamaan siihen kantaa. Se on äärettömän tärkeätä. Tämä on äärettömän tärkeä kysymys.

Viittasitte yhtiölainojen vähennyskelpoisuuteen: Se selvitetään ensi vuoden aikana. Meillä on hallitusohjelmassa selkeä kirjaus. Mutta kyllä nämä yhtiölainat ovat nousemassa — muistaakseni noin 14 prosenttia kaikista lainoista on yhtiölainoja, puhutaan verrattain suuresta summasta.

Edustaja Saviolle: kyllä hallituksella on siinä hyvin selkeä kanta ja linja — koko Suomi asuttuna, mahdollisuus asua ja yrittää koko Suomessa.

Edustaja Halla-aholle: tässä budjetissa ensi vuodelle on kasvua tukeva viritys, ja tästähän IMF antoi kommentit, että he pitävät sitä oikein mitoitettuna, ja nyt puhutaan nimenomaan ensi vuoden budjetista.

No sitten edustaja Essayah nosti esille erittäin tärkeän asian eli tämän omaisuuksien arvon — äärettömän tärkeä asia, siitä on hyvä käydä keskustelua. Se liittyy erittäin moneen asiaan: velkaantumiseen, työvoiman liikkumiseen, kiinteistöverotukseen ja niin edelleen. Tämä on asia, josta varmasti tulee käydä keskustelua, ja sitä tulee pitää esillä. Ja varmasti tullaan tuolla valtiovarainministeriön puolella käymään vielä läpi, onko jotain erityisiä toimia, joita pitäisi käydä. Täytyy kyllä sanoa puheenvuoronne alusta, että siitä ei puuttunut kuin ne klassiset heinäsirkkalaumat, että mitä kaikkea pahaa tämä hallitus oli kuudessa kuukaudessa saanut aikaiseksi. [Sari Essayahin välihuuto]

Edustaja Harkimo kysyi, että mitäs sitten, jos työllisyystavoitteet eivät toteudu. Siellä on hyvin selkeä kirjaus hallitusohjelmassa, että hallitus sitoutuu tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niitten toteuttaminen vaarantaisi talouspoliittiset tavoitteet. Se on hyvin selkeästi hallitusohjelmaan kirjattu. Jokainen voi sen sieltä käydä tarkistamassa. [Sami Savio: Onko pääministerivaalit?]

Sitten, edustaja Lepomäki, siihen soteen: eksaktia summaa taidettiin viime kaudella merkitä, mutta tavoite on ihan sama eli sen kustannuspaineen hillitseminen. [Sanni Grahn-Laasonen: Onko näin?] Mehän emme sanoneet viime kaudellakaan, että se leikkaa kuluja vaan että se vähentää sitä kustannuspainetta. Ja kyllä meillä sama tavoite on: sen kustannuspaineen hillitseminen, nousupaineen helpottaminen, ihan kuin viime kaudellakin, ja sen takia tämä sote-työ on äärettömän tärkeää.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Jatketaan debattia.

Arvoisa rouva puhemies! Velkaantumisen taittaminen ja talouden kohentaminen ovat tämän vaalikauden avainkysymyksiä, ja siinä on tuo työpaikkojen luominen keskeisessä asemassa. Hallitus on lähtenyt tässä ripeästi käyntiin. Palkkatukea lisätään, yrittäjillä ensimmäisen työntekijän työllistämisen kynnystä madalloitetaan ja kohtaanto-ongelmaa pyritään ratkaisemaan.

Tämä, että saadaan talouteen vähän välyksiä, vauhdittaa sekä uudistuksia että tulevaisuusinvestointeja. Oppivelvollisuusikää pystytään pidentämään, vanhustenhoidon hoitajamitoitus vihdoin toteutuu, ja tulevaisuuden sote-keskuksia viedään eteenpäin.

Tuo oppivelvollisuusiän pidentämisen vastustaminen on kyllä käsittämätön asia. Ei tänä päivänä enää työllisty peruskoulutasolla — tästä yhteiskunnasta ovat poistuneet semmoiset työt, jotka ovat hanttimiehen tai ‑tytön hommia — vaan meidän nuorille tarvitaan toisen asteen koulutus, joko lukio tai ammatillinen koulutus vähintään.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lintilä viittasi juuri hallituksen kasvua tukevaan viritykseen, ja kyllä vain, se tukee velan kasvua, se tukee ongelmien kasvua, meidän kulujemme kasvua. Täällä puhutaan tiedolla ja järjellä johtamisesta, ja on käsittämätöntä, että te edes kuvittelette, että ilmastojohtajuus ja vapaa maahanmuutto tasapainottaisivat meidän talouttamme.

Sitten tässä koko salissa kaikki muut puolueet paitsi Perussuomalaiset ovat lähteneet tällaiseen hillittömään hiilidioksidijahtiin, joka tulee älyttömän kalliiksi. Oletteko te tietoisia siitä, että vaikka EU ja koko USA lopettaisivat lentämisen, lopettaisivat autolla ajon ja kaikki ryhtyisivät vegaaneiksi, niin tällä ei olisi kuin marginaalinen merkitys tässä ilmastonmuutosvastustelussa?

Tämä velkataakan lisääminen tapahtuu myös pakottamalla näihin ilmastoinvestointeihin. Te pakotatte siis uuteen teknologiaan, sen käyttöönottoon, jopa epävarman ja keskeneräisen käyttöönottoon, normaalia investointisykliä nopeammin. Tässä lisääntyy [Puhemies koputtaa] yksityisten, valtion, yritysten, kaikkien velka. Tämä on talouden kannalta katastrofaalista.

Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan luonnonvarat ovat se keskeinen talouskasvun lähde, kun puhutaan yrittäjyydestä, työllisyydestä. Se tuo sen pohjan meille metsäteollisuuden puolella. Metsäteollisuudessa pystytään niitä investointeja tukemalla ja edistämällä saamaan korkeasti jalostettuja tuotteita, esimerkiksi muovin korvikkeita, kankaan korvikkeita, polttoaineita ja niin edelleen, tietysti myöskin uusiutuvaa energiaa, joka vahvasti liittyy sinne metsäsektorille. Nämä molemmat luovat työtä ja talouskasvua vahvasti.

Toinen on suomalainen ruuantuotanto. Kun pidetään se vahvana, ennustettavana, investoidaan sinne, niin meillä on hyvin paljon valttikortteja käsissämme.

Ja kun puhutaan ilmastopolitiikasta, ilmastojohtajuudesta, niin me näemme sen nimenomaan niitten investointien kautta, joita me pystymme myöskin viemään sitä teknologiaa myymällä niihin maihin, jotka saastuttavat. Tätä kautta me pystymme meidän omaa vientiteollisuuttamme ja meidän talouttamme pitkällä aikavälillä parantamaan.

Arvoisa puhemies! Kun suomalaisilta kysyy, niin hallituksella on kasvava uskottavuusongelma paitsi akuutisti valtion omistajaohjauksen hoitamisessa myös laajemmin Suomen talouden hoitamisessa. Ja kun meillä oli valiokunnassa mahdollisuus kuulla asiantuntijoita eri sektoreilta, palaute hallituksen työllisyystoimien puutteesta nimenomaan oli aivan tyrmäävää.

Haluankin kysyä — jos te ette usko oppositiota ja ota meidän vaihtoehtojamme vakavasti — kuinka on mahdollista, että hallitus, joka kertoo luottavansa asiantuntijoihin ja tutkittuun tietoon, ohittaa täysin sekä kansainväliset arvioitsijat IMF:stä Euroopan komissioon että kotimaiset, esimerkiksi Suomen Pankin ja talouspolitiikan arviointineuvoston?

Onneksi tälle hallituksen politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja. Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa ensi vuodelle esitetään enemmän resursseja, rahaa koulutukseen ja kestävämmin, pysyvämmin, kuin mitä hallitus tekee. Lisäksi se on ympäristövastuullisempi, nojaa [Puhemies koputtaa] uusiin puhtaisiin teknologioihin ja panostaa myöskin hoivaan enemmän kuin hallitus tekee, joten toivon, että tämä ainakin [Puhemies koputtaa] hallituspuolueissa otettaisiin sillä tavalla vakavasti, että tähän [Puhemies: Aika!] meidän vaihtoehtoomme tutustuttaisiin huolella.

Arvoisa puhemies! Täällä perussuomalaisten piiristä tulee taas vähättelyä ilmastopolitiikkaa, hallituksen ilmastotoimia kohtaan ja niiden tarvetta kohtaan. [Jani Mäkelän välihuuto]

On erikoista ensin samassa puheenvuorossa puhua tietopohjaisesta päätöksenteosta ja sen jälkeen unohtaa täysin tiedeyhteisön hyvin yksiselitteinen viesti siitä, että mitään business as usualia ei ole. Joko me onnistumme saamaan globaalisti päästöt jyrkkään laskuun tai sitten me kohtaamme muutoksen valtavat ja koko ajan pahemmalta kuulostavat seuraukset ja vaikutukset.

On erikoista, että sen sijaan, että tässä voitaisiin etsiä ratkaisuja, sieltä kuulostaa tulevan sitä viestiä, että te haluatte ylläpitää Suomen riippuvuutta ulkomaisesta fossiilienergiasta ja estää sen, että Suomi voisi olla millään tavalla voittaja tämän tyyppisessä globaalissa, välttämättömässä murroksessa.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän, että vähemmän ilmastopaneelin sihteeristöjä, niin huomauttaisin [Puhemies: Aika!] edustaja Ranteelle, että siellä on kaksi ihmistä töissä tällä hetkellä. Toivoisin, että täällä keskityttäisiin ihan niin kuin oikean mittakaavan asioihin.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä ihan pakko vastata, että meillä on ihan rakenteellinen ero tässä. Me hyväksymme ilmastonmuutoksen. Me haluamme, että sen työn tekevät ne, ketkä siihen pystyvät vaikuttamaan. Jos te haluatte tiedeyhteisön julkaisuja, katsokaa — Kiina, Intia, Yhdysvallat saastuttavat eniten maailmassa. Miksi Suomi ei EU:n puheenjohtajana ota todellista johtajuutta EU:ssa? Meillä on kunnianhimo suomalaisiin ihmisiin ja meidän kurjistamiseemme, vaikka meidän vaikutuksemme on promilleluokkaa. Miksei esimerkiksi pääministeri Rinne mene EU:hun ja sano: ”Ilmastotullit nyt ulkopuolisille maille! Siellä saastutetaan liikaa, käytetään lapsityövoimaa. Se ei käy EU:lle.”

Meillä on aivan erilainen lähtökohta tähän. Me ajattelemme sen asian niin, että se pitää tehdä siellä, missä se vaikuttaa. Vaikka me panisimme tänään Suomen kiinni, sillä ei ole mitään merkitystä, jos nämä saastuttavat maat eivät tee omaa osuuttaan. Ja te olitte aivan oikeassa siinä, että globaalisti — mutta kun meidän toimemme eivät ole globaaleja, vaan ne kohdistuvat suomalaisiin. Siinä on se ero.

Arvoisa puhemies! Vastaan suoraan tähän edustaja Meren erikoiseen argumenttiin: [Leena Meri: Hyvä!] ”Me hyväksymme ilmastonmuutoksen.” Ymmärrättekö te, mitä te hyväksytte? Jos otatte jääkauden, korkeimman ja matalimman lämpötilan eron maapallon keskimääräisessä lämpötilassa, se on 3 astetta, se on 3 astetta. Tällä mittakaavalla me puhumme, eli kun menemme vuosisadan loppuun, niin jos siellä on 1,5 asteen muutos, se on järisyttävän suuri koko maailman kannalta, koko maapallomme elinvoiman kannalta. Suomen kannaltahan se on jo 3 asteen muutos automaattisesti.

Ja kun te vetoatte siihen, että me panemme suomalaiset maksamaan tähän osallistumisen, pitäisi vaatia Kiinalta, pitäisi vaatia Yhdysvalloilta ja suurilta mailta. Niin pitääkin vaatia, [Leena Meri: No miksei vaadita?] mutta te ette voi vaatia Kiinalta ja Yhdysvalloilta, jos me emme itse täytä niitä velvoitteita, joita Kioton sopimus meille asettaa. Se antaa meille pohjaa vaatia sitten näiltä suuremmilta toimijoilta.

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Kiljunen unohtaa sen, että Suomihan on yksi maailman eniten näille asioille tehneistä valtioista. Me olemme samaa mieltä siitä, mistä esimerkiksi moni edustaja täällä on puhunut, että kehitetään hyviä teknologioita ynnä muuta, joita voidaan viedä maailmalle, mutta sanoitte, että minun puheenvuoroni oli erikoinen. No, se on teidän näkemyksenne. Minun mielestäni on erittäin järkevää edellyttää siltä toimia, joka siihen voi vaikuttaa. Esimerkiksi Suomen puheenjohtajuuskausi on mennyt siihen, että me vouhotamme ilmastojohtajuutta Suomessa ja suomalaisten kukkaroilla, kun täällä on muutenkin tiukkaa, emmekä mene sinne vaatimaan. Me olemme esimerkiksi suostuneet aivan älyttömään taakanjakoon EU:ssa. Saastuttajamaat saavat saastuttaa edelleen, ja Suomi vähentää. Onko se teistä oikeudenmukaista? Minun mielestäni se ei ole oikeudenmukaista maksattaa suomalaisilla, hyvin toimineilla se, mitä muut maat ovat tehneet. Kyllä meidän pitää vaatia, että saastuttajat hoitavat oman osuutensa. Emme me edes pysty hoitamaan sitä, vaikka haluaisimme.

Ärade talman! Perussuomalaiset puhuvat teollisuutemme kilpailukyvystä. Kuunnelkaa teollisuuttamme, kuunnelkaa yrityksiämme. Ei ole sattuma, että Climate Leadership Council on täynnä suomalaisia yrityksiä, jotka toivovat meiltä näitä tekoja, että piirretään tiekartta, näytetään, missä maali seisoo, ja ohjaamme toimintaamme sen mukaan. He ymmärtävät, että cleantech on varmuudella kasvava ala. He ymmärtävät, että jos me olemme etunenässä, me luomme silloin kotimarkkinat, joilla voi vahvistua, minkä kautta voi sitten ponnistaa vientiin.

Mitä tulee suomalaisten päästöihin, ne ovat per capita kaksinkertaiset suhteessa ruotsalaisten päästöihin. Emme me ole edes Euroopan tasolla mikään mallimaa. Kyllä meilläkin on parannettavaa, mutta ihan niin kuin edustaja Kiljunen sanoi, ellemme me tee mitään, niin meidän on ihan turha vaatia mitään kiinalaisilta, intialaisilta, Afrikalta. Meidän pitää myöskin näyttää [Puhemies koputtaa] esimerkkiä, ja osana Eurooppaa, osana EU:ta meillä on siihen [Puhemies: Aika!] mahdollisuus.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä kollegat vasemmalta laidalta ovat tehneet kaikkensa, jotta he voisivat syyttää kokoomusta sen sijaan, että he esittäisivät omia rakentavia ehdotuksiaan. [Kimmo Kiljunen: Hallitus on esittänyt!]

Rouva puhemies! Haluan todeta, että taannoin Rauman kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen istuin muutaman SDP:n kaupunginvaltuutetun kanssa alas. Totesimme yhdessä, että on suuri suru suomalaiselle yhteiskunnalle, että lipposlaiset demarit ovat loppumassa kesken. [Eduskunnasta: Kyllä!] Kun kuuntelen tätä keskustelua siitä, että nämä ehdotukset puuttuvat, tulevaisuuskatsanto puuttuu täysin, niin en voi kuin todeta, että näin se tosiaan taitaa olla, kyllä Lipposen aikaa tulee todella, todella ikävä.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä tosiaan hallitus on nostanut esille meidän vaihtoehtomme, se on hyvä asia. 60 000 ihmistä pääsee töihin. Hallituksen tulos: miinus 5 000 työllistä ensi vuonna. Kysyn valtiovarainministeri Lintilältä: kun useat kv-tahot ovat esittäneet kovaa kritiikkiä hallitukselle, niin mihin toimiin nyt ryhdytte [Puhemies koputtaa], jotta hallituksen talouspolitiikkaa korjataan?

Arvoisa rouva puhemies! Lipposen aika on mennyt jo varmaan parikymmentä vuotta sitten [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja sen huomaa!] täällä julkisessa taloudessa, ja täällä käy nyt erilainen tuuli.

Täällä on työllisyyden parantaminen nostettu hyvinkin monessa puheenvuorossa esille, ja varmasti näin on hyvä ja kaikilla on sama tavoite, mutta se vaatii ensin koulutusta, osaamista, ja tämä Rinteen hallitus panostaa siihen hyvin merkittävästi. Ja myös se täytyy ottaa huomioon, että väyläinvestoinneillakin, elikkä julkisilla investoinneilla, on työllisyysvaikutusta. Väylät ovat elinkeinoelämän verisuonisto, ja niitä kun parannetaan — niin kuin täälläkin on puhuttu jo hyvin monessa puheenvuorossa, Suomi on vientivetoinen maa — niin se parantaa Suomen vetovoimaa ja työllisyyttä sitä kautta. Elikkä täytyy katsoa pitkän linjan kautta, mitkä toimet ovat siis vaikuttavia — kaikki yleensä vaikuttavat.

Arvoisa puhemies! Minunkin täytyy sanoa, että minulla on siinä mielessä ikävä Paavo Lipposta, että hän aikanaan sanoi, että Itä-Suomi alkaa Pasilasta. Minusta tämä on hyvä kannanotto myös tähän itäratakeskusteluun — tässä tuen häntä kovasti.

Haluaisin sanoa tästä kuntataloudesta ja sotesta, koska se on aivan ydintä tämän julkisen talouden kannalta, että ensinnäkin meidän kuntien menoista 47 prosenttia — lähes 70 prosenttia, jokaisen kunnan menoista, on sote-menoja, ja se kertoo sen, miten tärkeä asia on, että me saamme sote-uudistuksen tehtyä, jotta kunnat voivat keskittyä sitten niillä resursseilla, mitä heillä on, muun muassa siihen, miten omaa kuntaa kehitetään. Minä pidän sote-uudistusta ja vakaata kuntapolitiikkaa tärkeimpinä asioina lähivuosien kannalta, ja haluaisin kysyä itse asiassa perussuomalaisilta: Mikä on teidän kuntapolitiikkanne linja ja mitä te ajattelette sote-uudistuksesta, pystyttekö tukemaan sitä? Toivon kyllä hartaasti, että te pystytte tukemaan hallitusta tässä tulevassa sote-uudistuksessa.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, edustaja Vehviläinen, kyllä sote näyttelee suurta osaa tulevaisuudessa ja tällä hallituskaudella, ja olisikin erittäin tärkeää ja merkittävää, että meille kerrottaisiin, mitä on tulossa.

Kysyitte kuntapolitiikan linjasta. Olen erittäin huolissani. Lokakuussa saimme tiedot, että 30 kunnassa on yt-neuvottelut, joissa hoiva-alan henkilöstöä laitetaan pihalle. Tämä on aivan käsittämätöntä. Nimittäin kun te olette tuomassa hoitotakuuta, joka lisää hoitohenkilöstön määrää, ja on tulossa hoitajamitoitus, hoitajia tarvitaan, niin täysin ristiriitainen viesti annetaan sieltä kunnista: ihmisiä laitetaan pihalle. Ja se huolestuttaa, onko tulossa työvoimaa mahdollisesti ulkomailta, matalapalkattua työvoimaa hoitoalalle. Tämä olisi erittäin huolestuttavaa.

Mitä sote on tuomassa? Tekin, ministeri, otitte puheenvuorossanne esiin, että siinä katsotaan, mikä on rahoituksen tilanne, muutetaanko sitä. Se rahoituspohja on ollut täysin riittämätön, ja minä luulen, että rahoitukseen tämä sotekin tiivistyy tulevaisuudessa. Mitä vastaatte, mitä tuotte meille?

Arvoisa puhemies! Täällä käydyissä keskusteluissa välillä syytetään nykyistä hallitusta, välillä edellistä, kun pitäisi varmasti katsoa yhteistä kokonaiskuvaa, mitä voimme tehdä tämän päivän ja tulevaisuuden eteen.

Jaan myöskin edustaja Vehviläisen huolen näistä kunnista. Siis kuntien taloudethan eriytyvät. Osalla toki menee ihan hyvin, mutta monissa kunnissa talous vaikeutuu entisestään, useistakin eri syistä. Ensi vuodelle ennakoitua pienempi määrä kuntia nosti kunnallisveroaan. Enemmän se kuitenkin kertoo siitä, että useimmilla kunnilla kunnallisvero on jo tapissa. [Leena Meri: On se!]

Ja olen samaa mieltä siitä, että liian pitkään vellonut sote-uudistus on tehnyt kuntien tulevaisuudennäkymistä varsin sumuisat. Keskustelu kuntakentän kehittämisestä ei kuitenkaan saisi rajoittua pelkkään sote-uudistukseen. On tärkeää puhua myös kuntien muista tehtävistä, kuten yhdenvertaisesta perusopetuksen turvaamisesta, kuntien elinvoiman [Puhemies koputtaa] ja asukkaiden terveyden edistämisestä tai kansalaisyhteiskunnan roolista hyvinvoinnin [Puhemies koputtaa] edistäjänä.