Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin lupasin, päiväjärjestyksessä tulee vielä sellaisiakin kohtia, joissa mielellään nähtäisiin, että verovähennysoikeutta ei vietäisi pois. Lapsivähennys on ollut sellainen, jonka kristillisdemokraatit saivat edellisellä hallituskaudella aikaan. Sehän liittyi silloin lapsilisien leikkaukseen. Todettiin, että tämä on kohtuutonta pieni‑ ja keskituloisten perheitten kohdalla, ja silloin sitten saatiin aikaiseksi tällainen porrastettu lapsivähennys.

Itse asiassa täytyy sanoa, että tämän historia on vieläkin kauempana. Elikkä ensimmäisellä eduskuntakaudellani 2003—2007 taisin siinä 2004 tulla eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, ja sitten mietittiin, mikä olisi se tapa, millä verotuksellisesti voitaisiin meillä suomalaisessa yhteiskunnassa olla tukemassa lapsiperheitä. Meille heti tuotiin sitä ajatusta, että Keski-Euroopassa on olemassa niin sanottu perheverotus. Perheverotus sinällänsä on ajatuksellisesti kohtuullisen hyvä, mutta kun sitä rupeaa miettimään, niin se kyllä aika lailla suosii sentyyppisiä perheitä, joissa toisella henkilöllä on suuret tulot ja toisella henkilöllä ei ole tuloja laisinkaan, ainakin jos se toteutetaan klassisesti elikkä niin, että jaetaan tulot kahden henkilön kesken. Sitten toisaalta kun miettii Suomessakin varsin suurta joukkoa yksinhuoltajaperheitä, niin siinä mielessä en sille ajatukselle syttynyt vaan lähdin sitten etsimään sitä, mikä voisi olla parempi keino, parempi tapa, ja sitten tuli ajatus siitä, että se voisi olla jonkunlainen verotuksen vähennys, joka myöskin sitten voitaisiin yhtä lailla perheen huoltajalukumäärästä riippumattomasti toteuttaa. Silloin sitten valtiovarainministeriöön soitin ja pyysin pientä apua laskelmissa, koska siihen aikaan eduskunnan tietopalvelu ei vielä tarjonnut niin hyviä palveluita eduskuntaryhmille, ja sieltä sitten kaiken budjettikiireen keskellä ystävällinen virkamies minulle laskelman laittoi. Se oli pitkän aikaa sillä kaudella esimerkiksi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esillä.

Nyt sitten tässä tilanteessa, kun hallitus meni ja poisti tämän lapsivähennyksen, olemme katsoneet, että tällä hallituskaudella ainut ihmisryhmä, jonka verotus on tosiasiallisesti kiristynyt, on nimenomaan lapsiperheet. Se tuntuu hirveän kummalliselta, ja uskallan jopa ajatella näin positiivisesti, että se ei ole välttämättä ollut edes tarkoituksellista, että nimenomaan on haluttu lapsiperheitä tässä kurittaa, koska muutoin on pyritty siihen, että kenenkään verotus ei kiristyisi. Tämä on tietysti yleislinjauksena sellainen, jota kristillisdemokraatit myöskin haluavat kannattaa, mutta tämän kohdan, että juuri nimenomaan lapsiperheisiin nyt sitten tämä lapsivähennyksen poistaminen osuu, me haluaisimme korjata. Siinä mielessä me esitämme tässä, että tätä viime kaudella aikaan saatua lapsivähennystä jatkettaisiin.

Täällä pykälässä on sitten kerrottu se, että vähennyksen määrä on 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta ja jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, vähennys myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joitten ainoa huoltaja hän on. Vähennyksen määrä lasketaan kuitenkin enintään neljän lapsen perusteella. Silloin voi sanoa, että kun verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä ylittää 36 000 euroa, niin vähennyksen määrä pienenee yhdellä prosentilla puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän 36 000 euroa ylittävältä osalta. Elikkä suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että tämä edelleenkin kohdistuu pieni‑ ja keskituloisiin perheisiin. Tällä ei ole tarkoitus erityisesti suosia suurituloisia perheitä vaan nimenomaan pieni‑ ja keskituloisia.

Täytyy vain toivoa, että tällekin aloitteelle vielä löytyisi ymmärrystä talossa, jotta voitaisiin pitää kiinni siitä hallituksen antamasta lupauksesta, että minkään ihmisryhmän verotus ei tällä hallituskaudella kiristy.

Arvoisa puhemies! Todettakoon tähän alkuun, että kristillisdemokraatit ovat nyt oikealla asialla ehdottaessaan tämän vuosina 2015—2017 käytössä olleen lapsivähennyksen palauttamista pieni- ja keskituloisille lapsiperheille, ja itse asiassa myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt tänä syksynä lähes samansisältöisen laki-aloitteen.

Edustaja Essayah kertoi jo tuossa edellä lapsivähennyksestä ja sen historiasta, mutta todettakoon nyt vielä kertauksena, että lapsivähennys tosiaan otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa kompensoimaan Stubbin hallituksen tekemiä melko rajujakin lapsilisäleikkauksia. Ja viime syksyltä taas muistamme sen, että Sipilän hallitus ei suostunut jatkamaan lapsivähennyksen voimassaoloaikaa tekemistämme esityksistä huolimatta.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheitä on kuunneltava, vanhempia on tuettava, ja kaikille perheille ja erityisesti lapsille on tarjottava hyvän elämän edellytykset, ja on myös vastattava huoleen suomalaisten syntyvyyden rajusta laskusta.

Valitettavasti lapsiperheköyhyys on täyttä todellisuutta Suomessa. Myös perussuomalaiset haluavat, että lapsiperheiden hyvinvointiin panostetaan jatkossa huomattavasti aiempaa enemmän ja erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa parannetaan. Kuten edustaja Essayah tässä edellä totesi, lapsivähennys oli aiemmin normaalisti 50 euroa vuodessa lasta ja huoltajaa kohti tiettyyn tulorajaan asti. Vähennys koski siis pieni- ja keskituloisia vanhempia, mutta suurituloiset eivät tätä lapsivähennystä saaneet, ja mielestämme tällä vuosina 2015—2017 olleella käytännöllä voitaisiin jatkaa myös eteenpäin, vaikka tänä vuonna, vuonna 2018, vähennys ei voimassa ole ollutkaan.

Me perussuomalaiset siis esitämme kristillisdemokraattien tavoin, että lapsivähennys palautetaan ensi vuoden alussa samalle tasolle kuin se oli vielä vuonna 2017. Ja mainittakoon vielä, että lapsivähennys olisi erittäin merkittävä kädenojennus perheille: nelilapsiset perheet voisivat saada sen myötä jopa 400 euroa puhtaana käteen.

Arvoisa herra puhemies! Tätä esitystä voi tavallaan pitää lapsiperheköyhyyden torjuntaesityksenä. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla elinkustannusten nousu on niin korkeaa, että palkkojen kehitys ja muiden etuuksien nousukehitys eivät millään tavalla enää vastaa elinkustannusten nousua. Tuolla leipäjonoissa, joissa itse olen mukana hyvin aktiivisesti — eduskuntakauden aikanakin siellä usein olen jakamassa ruokaa ja keskustelemassa näiden ihmisten kanssa — on kasvavassa määrin lapsiperheitä, yksinhuoltajia, joillakin jopa lapset mukana. Toiset tulevat sinne sen tähden, että vaikka heillä on kaksi työtä, niin heillä on niin pienet tulot, että ne eivät riitä asumiseen, vaan osa ruuasta täytyy hakea sieltä. Joten näitä taustoja vasten ehdottomasti tälle esitykselle toivoisi menestystä, ja siksi pidämme siitä kiinni. Haluamme myös osoittaa sen, että kristillisdemokraatit ovat 60 vuotta olleet perhepuolue — ei vain vaalien välillä, vaan me olemme sitä 24/7 ja haluamme sen myös näillä esityksillämme osoittaa.

Kohtuuhintaista asuinrakentamista ei ole näköpiirissä, ei missään kasvukeskuksessa, vaan joka ainoa asunto, joka rakennetaan, oli se sitten MAL-sopimuksen kautta tapahtuvaa asuntorakentamista tai muuta, on entistä asuinrakentamista kalliimpaa, myös vuokra-asunnot, ja tämä on meille ongelma. Tällä hetkellä tämä MAL-yhteistyö tuottaa sen, että suuret kaupungit saavat liikenneratkaisuihinsa rahaa, mutta asuntojen hintoja se ei laske, ei vielä 50 vuoteen.

Arvoisa puhemies! Tuossa muistui mieleeni, kun kerrattiin Stubbin hallituskauden viime hetkiä elikkä niitä leikkauksia, mitä silloin tehtiin, ja haluan vielä muistuttaa siitä, että nimenomaan tämä lapsivähennyksen aikaansaaminen oli kristillisdemokraattien ehto pysyä siinä hallituksessa, mikä rupesi repeilemään sitten siinä loppuvaiheessa niin, että ovi alkoi käymään tiuhaan tahtiin. Elikkä juuri sen tähden, että haluttiin kompensoida niitä leikkauksia, mitä siinä pakkotilanteessa jouduttiin tekemään, että ne eivät iske ennen kaikkea kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin pieni- ja keskituloisiin lapsiperheisiin, siinä mielessä voi sanoa, että vaikka tämä sillä hetkellä oli ikään kuin siinä suhdanteessa syntynyt aloite, niin tänä päivänä meillä yhtä lailla on lapsiköyhyyttä ja meillä on niitä perheitä, joissa toimeentulo on tiukalla. Ihan niin kuin edustaja Savio tuossa laski, niin parhaimmillaan tämä voi olla jopa sen 400 euroa, jos perheessä on neljä lasta, niin kyllä täytyy sanoa, että tällä on todellakin iso merkitys siellä perheen arjessa, perheen kukkarossa ja niissä käytettävissä tuloissa, mitä on siellä arjen pyörittämiseen.

Täytyy vain toivoa, että meillä tuleva hallitus olisi sellainen, joka ymmärtäisi sen, että perheitten hyvinvoinnin varassa lepää koko yhteiskunnan hyvinvointi. On hyvin kristillisdemokraattinen ajatus, että me voimme tässä yhteiskunnassa täsmälleen niin hyvin kuin me voimme siellä perheissä ja meidän lähiyhteisössämme. Sen tähden yhteiskunnan tuen tulisi kohdistua perheitten tekemään hoivatyöhön ja kasvatustehtävään ja sitä kautta auttaa perhettä selviämään siinä omassa tärkeässä tehtävässään.