Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Niina Malm sd) | Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Petri Honkonen kesk) | Suullinen kysymys puolustusteollisuudesta (Mika Poutala kd) | Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimista (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys YK:n ilmastokokouksen tavoitteista (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Moni palkansaaja lukee nyt tilinauhaansa huolestuneena nousevien hintojen keskellä. Arjen nousevat kustannukset ja korkeat korot rasittavat monen hoitajan, poliisin ja opettajan taloutta. Tässä tilanteessa hallitus suuntaa isot, yli 2 000 euron vuotuiset veronkevennykset ministerien tuloluokkaan, mutta opettaja, koneasentaja ja vartija saavat tyytyä muutamaan kymppiin kuukaudessa. Samalla verotusta ei kevennetä hintojen nousun tahdissa, vaan ostovoima heikkenee. Ja te teette vielä lähestyvän joulun kunniaksi palkansaajille korotukset kiinteistöveroon ja työmatkakustannuksiin.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kumpi teidän mielestänne tässä tilanteessa tarvitsee enemmän veronkevennyksiä: ministerin tuloluokka vai opettajat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä kuvaa, viime ajat ovat olleet hintojen nousun kannalta hyvin kielteisiä monille kotitalouksille. Onneksi nyt, kun katsomme, mitä tapahtuu inflaatiolle euroalueella tai Suomessa, näemme valoa. Toivottavasti ensi vuonna jo päästään koronlaskuihinkin. Erityisesti energian hinnoissa ja ruoan hinnassa on nähtävissä selvää parantumista.

Mitä tulee sitten hallituksen veropolitiikkaan, niin mehän laskemme pieni- ja keskituloisiin painottuen työtulovähennyksen kautta ansiotuloverotusta jo ensi vuonna. Sen lisäksi työllisyysvakuutusmaksujen kautta tuleva helpotus palkansaajalle on varsin merkittävä, siis kaikissa tuloluokissa.

No, jälleen tämän suurituloisiin kohdistuvan veronalennuksen eli tämän niin sanotun solidaarisuusveron alarajan noston, [Puhemies koputtaa] johon kysyjä viittaa, arvioitu kustannusvaikutus on siis noin 60 miljoonaa, eli se on huomattavasti pienempi kuin näihin veronalennuksiin, jotka kohdistuvat muihin ryhmiin, tuleva summa. [Puhemies koputtaa — Välihuutoja vasemmalta] Sen lisäksi sillä on taipumuksena yleensä olla ainakin osittain itserahoittava, kuten tapahtui Ruotsissa, [Annika Saarikko: Taikaraha!] kun sosiaalidemokraattien johdolla tehtiin vastaava, tosin kunnianhimoisempi [Puhemies: Kiitos!] päätös.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, te ette nyt tainnut oikein kuunnella, mitä minä sanoin. [Sanna Antikainen: Te ette kuunnellut!]

Olette esiintynyt pontevasti veronkorotuksia vastaan. Mutta minäpä katsoin tästä budjettikirjasta, ja mitäpä sieltä löytyikään? Tehän korotatte ensiasunnon ostajien verotusta, kiinteistöveroa, lääkkeiden, julkisen liikenteen, liikunnan, kulttuurin ja kirjojen verotusta jopa niin paljon, että verottaja saa enemmän kuin kirjailija. Olette myös syyttänyt meitä himoverottamisesta. Kysynkin nyt, kuka täällä on himoverottaja. [Ben Zyskowicz: Pitäisi olla tyytyväisiä, kun hallitus kiristää veroja!]

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, jos nämä luettelemani asiat eivät ole veronkorotuksia, niin kertokaa nyt ihmeessä meille, mitä ne sitten ovat. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meidän hallituksemme tärkein veropoliittinen linjaus on se, että me emme nosta kokonaisveroastetta, ja kuten täällä eilen puhuttiin, tällä vaalikaudella se tulee laskemaan.

Mitä tulee sitten yksittäisiin veroratkaisuihin, niin kyllä, osa hallituksen toimista nostaa veroja ja osa laskee. Esimerkiksi mainitsemanne varainsiirtoverohan laskee kokonaisuudessaan, [Välihuutoja vasemmalta] eli se tarkoittaa sitä, että se on veronmaksajille lopulta kustannus. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Meidän kokonaisuus tässä veropolitiikassa on hyvinkin maltillinen. Sen sijaan teidän vaihtoehtobudjettinne eivät anna kuin yhden tulkinnan: sen, että te olette himoverottajia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Oikealta: Juuri näin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä valtiovarainministeri Purra, siitä te ette pääse yli eikä ympäri — aivan niin kuin edustaja Malm tässä alussa kuvasi — että suurimmat veronkevennykset teidän hallituksenne tekee heille, jotka tienaavat 14 000 euroa kuukaudessa. Heille pari tonnia puhtaana käteen. Ja niin kuin täällä edustaja Malm kysyi, olisiko kuitenkin nyt aika antaa mieluummin sille opettajalle tai keittäjälle tai hitsaajalle tai vaikka sille rajavartijalle, joka nyt vartioi sitä valtakunnan rajaa kuin sinne ministerin tuloluokkaan. [Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Mutta kun heillekin annetaan!]

Sosiaalidemokraattien vaihtoehdossa pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus kevenee enemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa. Siitähän tässä on kysymys: kenelle annetaan, keneltä otetaan. Te kiristätte veroja, jotka osuvat enemmän pienempituloisiin, [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] ja kun katson tätä teidän omaa kalvoa, niin kyllähän täältä näkyy, että eniten te kevennätte suurituloisten verotusta. [Ari Koposen välihuuto] Onko tämä oikein, kyllä vai ei?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on mahdottoman tiukka progressio. Se tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat tulot, sitä enemmän maksetaan veroja. Jos katsotaan niitä ylimpiä tulodesiilejä, niin näistä tuleva verotuotto on erittäin merkittävä osuus siitä koko verotuotosta, ja juuri näillä rahoilla kustannetaan sosiaaliturvaa, tulonsiirtoja, sotea [Suna Kymäläinen: Tehän kevennätte!] ja kaikkea muuta. Tästä te ette pääse yli. Lisäksi Suomen kokonaisveroaste kansainvälisesti arvioiden on erittäin korkea.

Oma mielipiteeni on, että siitä huolimatta tämä ei ole hirvittävän tehokas järjestelmä. Samaan aikaan meillä on valtavia ongelmia siellä soten puolella, kouluissa ja niin edelleen. Selvästi veronmaksajan rahat eivät jotenkin mene sinne, mihin niiden pitäisi mennä. Me emme näe siihen ratkaisuksi sitä, [Välihuutoja] että meidän pitäisi progressiota edelleen kiristää ja lisätä sellaista verotusta, joka heikentää taloudellista toimeliaisuutta, joka heikentää työllisyyden ja yrittämisen kannustimia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Talouden taivaalla on nyt poikkeuksellisen synkkiä pilviä. Hallituksella on kunnianhimoinen tavoite taittaa valtion velkaantuminen. Tavoite on hyvä, ja me kaikki varmasti toivoisimme, että se onnistuisi. [Juho Eerola: Tähän asti on!]

Nyt kuitenkin kun olemme julkisen talouden suunnitelman yhteydessä kuulleet asiantuntijoita, niin kaikki ennusteet lähtevät siitä, että yksikään hallituksen talouspoliittinen tavoite ei ole toteutumassa. Siksi haluaisin kysyä valtiovarainministeri Purralta, miten arvioitte tässä tilanteessa hallituksen nyt ollessa aivan alkutaipaleella, tulevatko nämä teidän tavoitteenne toteutumaan? Ja jos eivät tule, niin mitä te aiotte tehdä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja nostaa erittäin tärkeän asian esille. Kyllä, koko ajan talouden luvut näyttävät heikommilta. Me olemme menossa taantumaan, ja se todennäköisesti on syvempi ja pitkäkestoisempi kuin on vielä hetki sitten arvioitu. [Mika Lintilä: Se ei yllättänyt ketään!] Valtiovarainministeriön uusi talouden kokonaisennuste tulee juuri ennen joulua, ja me tarkastelemme sitä hyvin tarkasti, ja tähän me suhteutamme meidän tavoitteitamme.

Hallitusohjelmassa on kuvattu kuuden miljardin euron sopeutus vuoden 27 tasossa, siellä puhutaan maksimissaan yhden prosentin alijäämätavoitteesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mikäli näyttää siltä, että me emme näihin tavoitteisiin pääse, me olemme valmiita tekemään lisätoimenpiteitä kuten hallitusohjelmassa kirjataan, [Suna Kymäläisen välihuuto] ja siitäkin syystä olen asettanut ministeriössä asiantuntijaryhmän valmistelemaan jo näitä toimia, joista on myöhemmin tarkoitus poliittisesti päättää. [Mika Lintilä: Niin leikkauksia, ei kasvua!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus on varmasti se avainsana, ja jokainen voi sitten miettiä, kuinka oikeudenmukaista ja reilua on korottaa työmatkoja ajavien, ensiasunnon ostajien, kirjojen, lääkkeiden, verotusta. Ja hallitus ei pääse tästä yli eikä ympäri, ministeri Purra, että näiden verotusta te nostatte ja samaan aikaan te kevennätte suurituloisten, 14 000 kuukaudessa ansaitsevien verotusta kaikkein eniten, eli teidän itsenne tuloluokan verotusta. [Juho Eerola: Varaa ostaa enemmän niitä kirjoja!]

SDP:n vaihtoehdossa pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkkeensaajien verotus on matalampaa kuin hallituksen vaihtoehdossa. [Juho Eerola: SDP:n vaihtoehto ei toteutunut viime kaudella!] Kysyn, että 1) kelpaako tämä, ja 2) kysyn myös vastausta tähän alkuperäiseen kysymykseen: kumpi ansaitsee enemmän veronkevennyksiä, ministeritason tuloluokka — te, ministerit — vai sitten se hitsaaja, rajavartija, opettaja, sairaanhoitaja, kaupan myyjä? Kumpi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minä ja tämä hallitus alentaisimme veroja vielä huomattavasti enemmän, mikäli tämä julkisen talouden tila siihen sallisi. [Kimmo Kiljunen: Keneltä? Itseltänne vai?]

Veropolitiikka on kokonaisuus, ja kuten eilen jo sanoin teidän puolueen puheenjohtajalle täällä salissa, kyllä meille kelpaisi erityisesti sen keskituloisen palkansaajan verotuksen alentaminen vielä enemmän kuin me tällä hetkellä teemme, mutta tämä julkisen talouden tila ei valitettavasti anna sille mahdollisuuksia. Meidän veropolitiikkamme kokonaisuus on hyvin maltillinen. Se pysyy suurin piirtein siinä tasaisessa rivissä, ei ole sen enempää merkittäviä laskuja kuin nousujakaan. Se, että kokonaisveroaste tulee siirtymään alaspäin, johtuu pääasiassa muista kuin hallituksen aktiivisista toimenpiteistä. [Suna Kymäläinen: Ei vastattu kysymykseen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yksikään maa ei ole vaurastunut verottamalla. [Välihuutoja vasemmalta — Li Anderssonin välihuuto] Teille ei mikään verotaso riitä, hyvä SDP ja vasemmisto-oppositio. Hallitus keventää aivan jokaisen, aivan jokaisen palkansaajan verotusta. Totta kai, jos tulot ovat suuremmat, niin absoluuttinen summa on suurempi, [Välihuutoja vasemmalta] mutta tämä henkilö, jota täällä parjaatte ja joka maksaa yli 86 000 euroa vuodessa veroja, maksaa siis puolet ansiotuloistaan veroja — sekään ei teille riitä. Tämä hallitus on työn linjalla ja arvostaa aivan kaikkien tulotasojen työntekijöiden työtä, [Vasemmalta: Ai pienituloinen ei ole työlinjalla?] koska Suomi tarvitsee työtä.

Tarvitsemme verokiristysten sijaan ennen kaikkea talouskasvua, ja  kysyisin  elinkei-noministeriltä, minkälaisilla toimenpiteillä ja miltä toimialoilta näette, että Suomen tuleva talouskasvu löytyy, [Puhemies koputtaa] koska sitä kautta meille tulee mahdollisuuksia mahdollisesti jopa keventää verotusta tulevaisuudessa enemmän. — Kiitos. [Kimmo Kiljunen: Vaikea kysymys! — Vasemmalta: Pahan laittoi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ei ole tokikaan poliitikkojen tehtävä valita niitä toimialoja, jotka tulevaisuuden kasvua luovat, mutta esimerkiksi tänään vierailin Slushissa, aivan loistavassa startup-tapahtumassa, joka on itse asiassa globaalistikin hyvin tunnettu. Minä olen ollut suorastaan aika yllättynyt siitä, että kun tapaan ulkomaisia kollegoitani, niin usein nousee esille, että niin, teillä Suomessahan on se Slush, ja itse asiassa mekin olemme tulossa sinne.

Tämä kuvastaa sitä, että samaan aikaan, kun tämä hallitus tietysti joutuu kohtaamaan sen valtavan julkisen talouden paineen, joka pakottaa meidät tekemään myöskin sopeutustoimenpiteitä, niin samaan aikaan tässä yhteiskunnassa on myöskin valtava määrä sellaisia positiivisia uusia alkuja, jotka voivat luoda sitä tulevaisuuden talouskasvua. Mutta se edellyttää tietysti sitä, että me myöskin pidämme huolen siitä, että Suomi on kiinnostava investointiympäristö, että Suomi on verotuksellisesti kannustava työskentely-ympäristö kaikissa tuloluokissa. Tämän eteen teemme paljon töitä, jotta tulevaisuudessa meillä on kasvua, myöskin jaettavaa verotuloa, eikä pelkästään alituista kurjuutta ja SDP:n loputtomia veronkorotusvaatimuksia. [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, olen kiinnittänyt huomiota siihen, että silloin kun puhutaan siitä, että aiotte ryhtyä verottamaan ensiasunnon ostajia, kun haluatte kiristää kiinteistöverotusta, kun haluatte nostaa lääkkeiden verotusta, bussilippujen verotusta, tai kun haluatte verottaa enemmän työmatkailua, niin silloin teille nämä summat ovat niin isoja, että missään tapauksessa niitä ei saa perua. Mutta sitten kun sama summa, jolla te kiristätte työmatkailun verotusta, onkin suurituloisille kevennys, niin se onkin niin pieni summa, että siihen ei pidä kenenkään kiinnittää mitään huomiota.

Te täällä pontevasti puhutte veronkorotuksia vastaan, mutta tehän olette laittaneet omat virkamiehenne valmistelemaan sopeutustoimien yhteydessä lisää veronkorotuksia. Ministeri Purra, oletteko tästä keskustellut pääministerin kanssa, ja onko koko hallitus sen linjan takana, että suunnittelette ensi keväälle lisää veronkiristyksiä aiempien päälle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on käytössään kaikki keinot, joista verotukselliset ratkaisut ovat yksi. [Antti Lindtman: Onko hallitus sen takana?] Näitä tällä hetkellä valmistellaan virkamiestasolla, ja totta kai poliittiset päätökset tehdään myöhemmin.

Me olemme aiemmin yhdessä päättäneet, että viimeistään puoliväliriihessä on välttämätöntä tarkastella tätä asiaa, mutta kuten tälläkin hetkellä nähdään näistä talouden luvuista ja toisaalta esimerkiksi kuntatalouteen liittyvistä uusista kupruista, niin todennäköisesti tämä tilanne on selvästi aiemmin eli jo ensi keväänä. Ja myös hallitusohjelmassa on selvä kirjaus siitä, että mikäli näyttää siltä, että hallitus ei tule pääsemään tähän julkisen talouden vahvistamistavoitteeseensa, niin se on valmis tekemään uusia toimia. Tämä löytyy hallitusohjelmasta, ja totta kai me kaikki seisomme sen takana. [Antti Lindtman: No hyvä, selvä, kokoomus on sen takana!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus onnistuu tekemään budjetin, joka esimerkiksi lisää velkaantumista, lisää köyhyyttä, lisää toimeentulotuen saajien määrää [Petri Huru: Kiitos teidän!] ja heikentää terveys- ja hoivapalveluita — aikamoinen saavutus. [Juho Eerola: Se oli se perintövero, mikä me teiltä saatiin!]

Me osoitimme meidän — vasemmiston — vaihtoehdossa, miten pieni- ja keskituloisille jäisi enemmän käteen, miten valtio velkaantuisi vähemmän, miten työllisyys paranisi, [Juho Eerola: Toteutettiinko sitä viime kaudella?] kun rakennusalan ei annettaisi romahtaa, miten sairaista, vanhuksista, lapsista ja nuorista pidettäisiin parempaa huolta. Missä se on se iso ero? Se iso ero on siinä, että me emme haluaisi antaa veronalennuksia rikkaimmille ja yrityksille — esimerkiksi 700 miljoonaa, valtavaa summaa, joka nyt tulee tämän hyvän työllisyyden kautta, minkä te päätitte antaa kokonaan yrityksille.

Kysynkin ministeri Purralta: Miksi te ette noudata teidän omien asiantuntijoidenne näkemyksiä, esityksiä siitä, miten esimerkiksi osinkovero korjattaisiin, jotta se olisi kestävä myös vertailussa muiden valtioiden välillä? Miksi te ette noudata teidän ministeriöiden ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiä, [Puhemies koputtaa] vaan miksi te tarkoituksella teette veronalennuksia velaksi suurituloisille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja käsitteli sitä, mikä on suurin ero hallituksen budjetin ja teidän vaihtoehtobudjettinne välillä. Sanoisinko, että se on se, [Oikealta: Toteuttamiskelpoisuus!] että me teemme nettosäästöjä ensi vuonnakin sen 800 miljoonaa ja te lisäsitte niitä menoja, useita miljardejako se oli, [Oikealta: Kyllä! — Ohhoh! — Loputon kassa!] ja samaan aikaan himoverotitte myös useita miljardeja. [Eduskunnasta: Vastaisitteko kysymykseen!] — Te käsittelitte tätä, joten vastaan siihen.

Mitä tulee sitten listaamattomien yhtiöiden osinkoihin, niin kyllä, valtiovarainministeri on myös tätä verotuksen mahdollisuutta ja kokonaisuutta käsitellyt, kuten kaikkia muitakin. Aivan kuten aiempinakin hallituskausina, poliittiset päätökset tehdään virkamiestyön pohjalta. Aivan samalla tavalla Marinin hallituksessa valittiin sieltä virkamiesten tekemistä ehdotuksista ne, jotka teille sopivat. [Jussi Saramo: No miksi?] Toki tällä kertaa valtiovarainministeriön luvut, laskelmat, tavoitteet, työllisyysvaikutukset ovat olleet tässä hallituksessa hyvin tarkasti luettavana, [Mika Lintilä: On ollut ennenkin!] ja myös ohjanneet meidän hallitusneuvotteluitamme.

Mutta siinä olen aivan samaa mieltä, [Puhemies koputtaa] että tässä verotuksen kokonaisuudessa pitää ehdottomasti ottaa huomioon ansiotuloverotus, pääomaverotus ja sitten näitä osinkojen verotuksia. Se on aika iso kokonaisuus. [Puhemies koputtaa] Ansiotuloverotus on joka tapauksessa liian kireä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Hallitus omilla toimillaan kasvattaa ihmisten ostovoimaa, pieni- ja keskituloisten osalta 500 miljoonaa kauden aikana. Nyt eduskunnan käsittelyssä on polttonesteitten hinnanalennus neljän sentin osalta ja jakeluvelvoitelaki. [Suna Kymäläinen: Eikös sen pitänyt puolittua? — Lotta Hamari: Eikö tulekaan euron bensaa?] Tämän osalta 900 miljoonaa tulee ostovoimaa lisää suhteessa siihen, jos ei niitä tehtäisi. Työttömyysvakuutusmaksun alennus tulee myöskin.

Mutta oikeastaan sen haluaisin sanoa, että se, mihinkä täällä salissa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, on että miten me saadaan yhteiskuntaan lisää investointeja ja tuottavuutta, koska siitä tuottavuuden kasvustahan meillä on vaje. Nyt aika vapaasti haluaisin kysyä valtioneuvoston jäseniltä, onko jollain teidän omalla hallinnonalalla tulossa sellaisia keskeisiä asioita, mitkä poistavat säädöksiä, poistavat kasvun esteitä ja lisäävät sitä kautta uusien teknologioitten käyttöönottoa ja kasvattavat yhteiskunnan tuottavuutta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Luulen, että hallitusohjelman pohjalta monikin valtioneuvoston jäsen voi tähän vastata, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kaikki suunnilleen!] mutta omalta osaltani totean, että erityisesti investointien luvituksen puolella hallitusohjelma tähtää noin kymmenkuntaan uudistukseen, jotka on organisoitu pääosin ympäristöministeriön johtovastuulla, mutta myöskin työ- ja elinkeinoministeriössä useita hankkeita viedään eteenpäin. Tavoite on se, että Suomessa pystyisi nopeammin ja kannattavammin luomaan työpaikkoja, puhdasta kasvua, energiamurrosta, ja organisoimme lupa- ja valvontaviranomaiset uudelleen valtakunnallisesti johdettuun tulosvastuulliseen toimintoon ja teemme lukuisia muutoksia luvitusta ohjaaviin lakeihin, jotta muutoksenhakua olisi vähemmän päällekkäisinä, peräkkäisinä kertoina ja jotta myös säännöt olisivat selvemmät ja luotettavammat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te totesitte tuossa juuri, että ansiotuloverotus on liian kireää. On hyvin erikoista, että hallitus rajaa julkisen talouden tasapainottamisen ulkopuolelle ylimmät tuloluokat, jotka saavat kaiken huipuksi suoraan ja välillisesti veroetuja. Tilanne on se, että sopeutuksen maksavat tässä yhteiskunnassa nyt kokonaisuudessaan pieni- ja keskituloiset.

SDP:n vaihtoehdossa pieni- ja keskituloisille palkansaajille jää verojen jälkeen enemmän käteen kuin hallituksen mallissa. Tämä johtuu siitä, että me toteuttaisimme tuloverotuksen indeksitarkistukset täysimääräisinä. SDP siis verottaa palkansaajia teitä vähemmän. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kuunnelkaa nyt!]

Ministeri Purra, miten te perustelette pieni- ja keskituloisille hyväosaisia suosivan verolinjanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen mielestäni tällä kyselytunnillakin jo vastannut tähän kysymykseen ja lukuisia kertoja aikaisemmin. Hallituksen veropoliittinen linja on varsin maltillinen. Siellä ei voida tehdä hirvittävän paljon enempää veronalennuksia johtuen tästä julkisen talouden tilasta. Me varmasti alentaisimme erityisesti keskituloisen palkansaajan verotusta, joka on Suomessa hyvin kireää, mikäli se olisi enemmän mahdollista.

Mutta sen sijaan, että te viittaatte jatkuvasti tähän kaikkein suurituloisimmille kohdistuvaan veronalennukseen, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Faktaan!] minä edelleen huomautan, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Faktoista viis!] että tämän solidaarisuusveron alarajan noston kustannus on noin 60 miljoonaa euroa [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Se on pieni?] ja hyvin todennäköisesti työtä lisäämällä, ylipäätänsä ahkeruutta lisäämällä, työtunteja lisäämällä, se tulee itse rahoittamaan itsensä.

Kun me katsotaan sitten muuhun ansiotuloverotukseen liittyviä alennuksia, puhumattakaan vaikkapa polttoaineverotuksesta — ensi vuonna 168 miljoonaa — tai monesta muusta verolajista, niin puhumme [Puhemies koputtaa] aivan erilaisista summista. Ymmärrän, että tämä on teille symbolisesti hyvin tärkeä, mutta ehkä teidän pitäisi tarkastella myös näitä numeroita. [Välihuutoja vasemmalta — Perussuomalaisten ryhmästä: Jos ei ymmärrä numeroita! — Menikö jakeluun vihdoin?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Ministeri Purra, te ette pääse siitä yli eikä ympäri, että SDP esittää pieni- ja keskituloiselle palkansaajalle ja eläkkeensaajalle keveämpää verotusta kuin hallitus, [Välihuutoja — Juho Eerola: Miksei esittänyt viime kaudella?] siis vähemmän veroja kuin hallitus, ja samaan aikaan te esitätte näille samoille ihmisille suurempaa verotusta esimerkiksi työmatkoissa, kirjoissa tai lääkkeistä — siis enemmän veroja. SDP esittää palkansaajalle vähemmän veroja. Te olette esittänyt, että ensi keväänä te tulette esittämään lisää sopeutustoimia ja uusia veronkiristyksiä.

Haluaisin uudistaa sen kysymyksen, onko tämä koko hallituksen linja, että verotusta tullaan kiristämään, ja haluaisin kysyä, löytyisikö nyt sitten se keino, jolla myös nämä hyvätuloiset saataisiin mukaan näihin julkisen talouden tasapainotustalkoisiin. Teidän esityksessänne pieni- ja keskituloinen saa vähemmän kuin SDP:n vaihtoehdossa, mutta suurituloinen, ministerin tuloluokassa oleva, saa 2 000 euroa vuodessa enemmän käteen.

Nyt minä haluaisin kysyä teiltä, ministeri Purra: kumman verotusta on teidän mielestänne tärkeämpi alentaa, pieni- ja keskituloisen palkansaajan [Puhemies koputtaa] ja eläkkeensaajan verotusta vai ministerin tuloluokassa olevan verotusta? [Välihuutoja oikealta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Teidän vaihtoehtobudjetissanne lisätään verotusta yli 800 miljoonaa. [Jussi Saramo: Vastaa kysymykseen!] Tämä on tosiasia. Sen sijaan meidän budjetissamme ja meidän hallitusohjelmassamme ei nosteta kokonaisveroastetta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei pysty vastaamaan!] Meidän verotoimistamme osa kiristää, kyllä, me esimerkiksi alvissa nostamme tämän kymppikannan 14:ään, joka aiheuttaa sen, että esimerkiksi lääkkeissä tämän veron osuus kasvaa. Vastaavasti me teemme veronalennuksia. [Pia Viitanen: Olueen!] — Olueen teemme sen 25 miljoonaa. [Välihuutoja]

On totta kai, kuten äsken jo vastasin, symbolisesti ymmärrettävää, että te tartutte näihin. Se on teille täysin oikeutettua, te olette oppositiossa. [Krista Kiuru: Oluen veroaleen on kyllä rahaa!] Mutta katsokaa tätä kokonaisuutta. Te myös peruuttaisitte meidän kaikki työelämä- ja sosiaaliturvauudistukset, te ette ole toimittaneet teidän vaikutusarvioita, jotka jäävät hyvin kauas hallituksen saavuttamista työllisyystoimista, [Puhemies koputtaa] työpaikkojen lisääntymisestä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei tule vastausta!] Yksinkertaisesti tämä teidän ilmapallonne ei pysy pystyssä.

Lisäksi kyselytunti on muuttunut tällaiseksi papukaijatoiminnaksi, [Puhemies koputtaa] kun te esitätte saman kysymyksen lukuisia kertoja. [Kimmo Kiljunen: Kun te ette vastaa! — Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Nyt minuutti on kulunut. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se täytyy todeta, että niille ihmisille, joita nämä päätökset koskevat, ne eivät ole symbolisia. Sille henkilölle, jonka lääkkeiden hinta esimerkiksi kasvaa päätöstenne myötä, kyse ei ole symboliikasta vaan aivan todellisesta elämästä.

Te sanoitte, että hallitus on päättänyt olla nostamatta kokonaisveroastetta. Tämän voimme lukea hallitusohjelmasta, mutta sellaista linjausta en ole löytänyt, että kokonaisveroastetta olisi pakko niin dramaattisesti laskea. Näinhän kuitenkin tapahtuu, puhumme miljardeista, ja kun moni suomalainen miettii, miksi tämä velkaantuminen jatkuu entistä kovempana, vaikka tämän hallituksen piti lopettaa velaksi eläminen, niin tässä on siihen selkeä syy.

Työn verotustahan olisi mahdollista keventää myös taloudellisesti vastuullisella tavalla. Vihreiden vaihtoehdossa kevennetään ansiotuloverotusta noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus keventää, [Juho Eerola: Ja eläkeläisten verotusta kovennetaan!] kohdistuen pieni- ja keskituloisille, ja vastaavasti sitten ympäristöhaittoja verotetaan ankarammin. Ymmärrän hyvin, että kaikista esityksistämme ette ole samaa mieltä eikä tarvitsekaan olla, mutta nostan yhden esimerkin. Eikö olisi, ministeri Purra, parempi verottaa esimerkiksi kaivosyhtiöitä hiukan ankarammin [Puhemies koputtaa] kuin näitä pienituloisia lapsiperheitä? [Juho Eerola: Ja satamia olisitte verottanut!] Voisitteko harkita kaivosveron korottamista reippaasti kohti meidän verrokkimaidemme tasoa jossain vaiheessa tätä hallituskautta, mieluiten tietysti mahdollisimman pian?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysymys alkoi näillä lääkkeiden hinnannousuilla. Kyllä, kun arvonlisäveroa nostetaan, niin se vaikuttaa sinne lääkkeen hintoihin joitakin senttejä. Ei puhuta hirvittävän suurista summista, mutta ymmärrän, että nekin voivat olla joillekin hyvin suuria rahoja. [Krista Kiuru: Yhteisvaikutuksista viis!] Mutta vastaavasti esimerkiksi lääkekattoa me maltillistamme teidän hallituksenne toimien pohjalta, eli täällä tullaan vastaan siinä, että tämä arvonlisävero lääkkeiden osalta hieman nousee.

No, sitten viittasitte tähän kokonaisveroasteen laskuun, ja kuten jo aiemmassa vastauksessani korostin, se ei johdu hallituksen toimista ensisijaisesti vaan siitä, että esimerkiksi fossiilisista polttoaineista yhteiskunnan sähköistyessä saatava verotuotto laskee. [Suna Kymäläisen välihuuto] Ja tästä päästään siihen, että kyllä, liikenteeseenkin varmasti tarvitaan verouudistuksia ja niissäkin tämä hallitus etenee.

Mitä tulee kaivosveroon, ylipäätänsä kaivoksiin, siihen, että tässä maassa voitaisiin myös hyötyä tästä toiminnasta [Puhemies koputtaa] ja niistä jäisi verotuloja kuntiin, niin hallitusohjelmasta löytyy hyviä kirjauksia. [Mauri Peltokangas: Juuri näin, kannattaisi lukea se hallitusohjelma!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja tähän aihepiiriin liittyen viimeinen kysymys, edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt niin taisi käydä, että vaikka te pontevasti tässä hallituksen linjaa puolustatte, niin siitä huolimatta me emme ole täällä saaneet vastausta siihen alkuperäiseen kysymykseen, [Välihuutoja] siihen, että onko oikein, että poliisin, opettajan ja vartijan veronkevennykset ovat noin 20 euroa kuukaudessa ja ministerin tuloluokassa ne veronkevennykset ovat 2 000 euroa vuodessa. [Juho Eerola: Toinen oli vuosi ja toinen kuukausi!] Tätä me alun perin kysyimme, ja tähän te ette pystyneet tämän puolen tunnin aikana vastaamaan.

Sen lisäksi tässä kyllä selvisi, että näiden veronkorotusten lisäksi, jotka alussa luettelin, te sanoitte, että veronkorotuksia on tulossa vielä lisää. Elikkä kyllä tämä teidän verolinjanne nyt kaipaa hiukan tarkastelua.

Mutta voisitteko te, valtiovarainministeri Purra, nyt vastata alkuperäiseen kysymykseen: onko teistä oikein, että ministerin tuloluokka [Puhemies koputtaa] saa suuret veronkevennykset samaan aikaan, kun opettajilla se jää vain kahteenkymppiin? [Perussuomalaisten ryhmästä: Maksaa myös aika paljon suuremmat verot! — Petri Huru: Oliko se kymppejä kuukaudessa vai vuodessa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistaakseni peruskoulun kuudennella luokalla käydään läpi prosenttilaskua. [Naurua] Mikäli prosentti otetaan tietystä summasta ja se summa kasvaa, niin kyllä, tapahtuu tällä tavalla. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta jos te vertaatte veroprosentteja siellä paremmin tienaavissa ja niissä alemmin tienaavissa, niin te ehkä hahmotatte tämän logiikan itsekin.

Totta kai jos me eläisimme sellaisessa mikä-mikä-maassa, jossa esimerkiksi ministeri voisi päättää erilaisista palkoista ja kaikki voisivat vaikka tienata saman verran, niin kyllä sellaisessa maailmassa [Juho Eerola: Sosialistisissa maissa!] toivoisin ehdottomasti, että esimerkiksi poliisi tienaisi vähintään yhtä paljon kuin Björn Wahlroos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus — Se lähenteli täydellisyyttä! — Antti Lindtman: Te ette tiedä, mitä olette päättäneet!]

Arvoisa herra puhemies! Talvisodan syttymisestä tulee tänään kuluneeksi 84 vuotta. Me nykysukupolvet emme osaa kuvitellakaan, mitkä suomalaisten tunnot olivat tuona päivänä 84 vuotta sitten. Talvisodan henki oli aivan keskeinen tekijä siinä, että Suomi selvisi talvisodasta ja noista koettelemuksista ja me saamme edelleen edellisten sukupolvien ansiosta nauttia rauhasta ja hyvinvoinnista, vaikka maailmanaika onkin yhä epävarmempi. [Ben Zyskowicz: Oikein!]

Arvoisa puhemies! Tilanne Suomen rajoilla on vakava, ja kiitän hallitusta välttämättömistä rajapäätöksistä. Talvisodan henkeä tarvitaan poliittisen kentän ja koko yhteiskunnan läpi, kun Suomi kohtaa poikkeuksellisia tilanteita ja turvallisuusympäristömme on muuttunut. Raja arvaamattoman naapurin ja Suomen välillä on nyt suljettu kahdeksi viikoksi.

Kysynkin: miten hallitus on valmistautunut, kun kahden viikon kuluttua tulee jälleen ajankohtaiseksi arvioida uudelleen itärajan sulkua, [Puhemies koputtaa] ja mitä toimia hallitus tällä välin tekee tuohon tilanteeseen valmistautumiseksi? [Puhemies koputtaa — Timo Heinonen: Olipas rakentava puheenvuoro oppositiosta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Totean ensin tähän alkuun, että on todella näin, että Suomen ja Venäjän välinen raja ei ole sulkeutunut moneen kymmeneen vuoteen ja nyt se sulkeutui. Olen kiitollinen siitä, että myös oppositio tukee meitä tässä tilanteessa, jossa pyrimme suojaamaan suomalaisten turvallisuutta, kansallista turvallisuutta, sekä isänmaatamme Venäjän viranomaisten toiminnalta ja operaatiolta.

On todella niin, että tämä päätös on voimassa kaksi viikkoa. Se johtuu siitä, että kun lakia säädettiin, niin perustuslakivaliokunta totesi, että rajan täyssulku on mahdollinen ly-hytaikaisesti. Me seuraamme koko ajan tietenkin tilannetta, mitä tapahtuu. Viranomaisilla on silmät ja korvat auki, ja he pitävät hallituksen ajan tasalla siitä, mikä on tilanne. On luonnollista, että jos voimme, ryhdymme avaamaan — jos emme voi, pidämme kiinni.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä. — Mikrofoni.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia sisäministerille vastauksesta.

Venäjä on todellakin alkanut häiritä Suomea monilla eri tavoilla, viimeisimpänä tällä välineellistetyllä maahantulolla. Tämän johdosta, kun emme voi tietää, mitä itänaapuri aikoo, on välttämätöntä saada myös uusia välineitä tällaisiin rajalla tapahtuviin tilanteisiin vastaamiseksi, ja sen takia mielestämme rajamenettelylaki on välttämätön työkalu. Tämän rajamenettelylain avulla turvapaikanhakijoiden hakemukset voitaisiin pikaisesti käsitellä rajalla tai rajan tuntumassa, ja jos ei turvapaikkaan ole oikeutettu, niin sitten voitaisiin ohjata Suomesta pois.

Sisäministeriössä on tietojemme mukaan vireillä useita hallitusohjelmanne mukaisia, maahanmuuttajien asemaa koskevia ja kiristäviä lakiesityksiä. Mielestämme ne tulisi nyt laittaa sivuun, telakalle, ja keskittää kaikki ministeriön valmisteluresurssit tämän rajamenettelylain valmisteluun ja sen pikaiseen aikaansaamiseen ja myöskin hyödyntää kaikki EU-direktiivin sallima liikkumavara tiukkojen menettelyjen aikaansaamiseksi.

Laitatteko rajamenettelylain muiden esitysten edelle, ja koska voimme täällä eduskunnassa, hallintovaliokunnassa ja muualla, odottaa tätä esitystä käsiteltäväksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. On todella niin, että tämä rajamenettelylainsäädännön esitys oli täällä eduskunnassa jo viime hallituskaudella. Valitettavasti se oli tuolloin puutteellinen, se ei käyttänyt direktiivien kaikkea liikkumavaraa, ja käytännössä katsoen, mikäli olisimme sen hyväksyneet ja ehtineet täällä tehdä, niin se olisi tarkoittanut vain sitä, että meillä olisi ollut turvapaikkamenettely, jota olisi kutsuttu rajamenettelyksi. Siinä ei olisi ollut mitään muuta eroa kuin tämä neljä viikkoa. Mutta nyt tämä uusi esitys, joka meillä todella on siis ollut vireillä jo jonkin aikaa, [Keskustan ryhmästä: Koska se tulee?] käyttää koko direktiivien liikkumavaran, ja nimenomaan tarkoitus on tehdä siitä nyt tiukka.

Olen tätä asiaa jo ajat sitten kiirehtinyt ministeriössä ja nimenomaan niin, että tämä esitys saataisiin mahdollisimman pian eduskuntaan. [Keskustan ryhmästä: Koska se tulee? — Petri Huru: Toivottavasti nopeammin kuin teidän viime kaudella!] Tietojeni mukaan pykälät saataisiin valmiiksi jo tässä ennen joulua, [Puhemies koputtaa] ja päästäisiin sitä kautta lausuntokierrokselle ja nopeasti tänne eduskuntaan. Eli nopeutettu on, ja työtä tehdään. [Krista Kiuru: Sosiaaliturvaleikkaukset ehdittiin kyllä kiireellä tuomaan mutta tuota ei!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen on jokaisen päättäjän yksi keskeisimpiä tehtäviä. Venäjä toimii häikäilemättömästi yrittäen horjuttaa Suomea ja käyttää ihmisiä hyväkseen. Siksi on tärkeää, että lähetämme täältä selvän viestin: emme hyväksy minkäänlaista ihmisten hyväksikäyttöä, ja torjumme kaikenlaiset yritykset horjuttaa Suomen rajaturvallisuutta. Hallitus on toiminut tässä tilanteessa ja tehnyt viranomaisten tilannekuvan ja suositusten pohjalta tarvittavia päätöksiä. Onneksi myös viime kaudella tehtiin eduskunnassa yksimielisesti tarvittavat päätökset, jotka nyt ovat tässä tilanteessa käytössä.

Arvoisa sisäministeri, Suomi on lähestynyt myös eurooppalaista rajaturvallisuusvirastoa, Frontexia, ja sieltä tulee asiantuntijatukea Suomelle. Kysynkin ministeriltä: mihin tilanteeseen tämä apu nyt Suomessa tulee?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Juurikin näin, olemme saaneet Frontexilta apua, jonka Rajavartiolaitos on katsonut tässä kohtaa tarpeelliseksi. Rajavartiolaitos itse katsoo ne paikat, joissa nämä virkamiehet ovat parhaiten hyödyksi meidän rajaturvallisuudelle. Ymmärrykseni mukaan heitä voidaan käyttää myös partiointiin ja valvontaan. Mutta tämän olen jättänyt Rajavartiolaitoksen tehtäväksi, että he itse arvioivat, missä näistä virkamiehistä on mahdollisimman paljon hyötyä ja missä he voivat esimerkiksi vapauttaa suomalaisia rajavartijoita sinne rajan pintaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä keskusta edelleen vahvasti haluaa hallituksen onnistuvan tässä vaativassa tehtävässä, viestittämisessä rajan toiselle puolelle, että tänne on turha yrittää ja suomalaista yhteiskuntaa ei näilläkään vaikuttamispyrkimyksillä voi horjuttaa. Tämä hallitus, joka maassamme nyt on, on väistämättömästi elämässä ajassa, joka on kriisien aikaa, ja turvallisuuden aihepiiri korostuu. Olette aistineet tämän aivan oikein, ja paljon panoksia kohdistuu sekä Puolustusvoimille että turvallisuuteen. Se on oikein.

Mutta on kaksi näkökulmaa, joita haluan nostaa esiin, ja kohdistan kysymykseni valtiovarainministerille.

Ensinnäkin itärajan tilanne — historiallinen rajan sulkeminen ja merkittävästi muuttunut ja viilentynyt suhde Venäjään — tarkoittaa Itä-Suomeen isoa muutosta. Te ette huomioi tätä hallituksenne taloudellisissa valinnoissa.

Toinen näkökulma: Rajaviranomaiseen kohdistuvat resurssit, siis rajavartioston henkilökunta, [Puhemies koputtaa] ovat auttamattomasti vähenemässä teidän budjettinne valossa. Siksi tässä on kysymys myös euroista, vaikka itse päätöksiä tuemme. [Puhemies: Kysymys!] Miten vastaatte itäisen Suomen tulevaisuuteen ja rajavartioviranomaisten riittäviin resursseihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä pääministerikin on aiemmin jo sanonut, hallitus ehdottomasti seuraa tätä rajavartijatilannetta myös tältä resurssipuolelta. Mikäli tämä tilanne jatkuu — että esimerkiksi joudumme pitämään rajaa suljettuna, pitämään siellä miehitystä, ja ylipäätänsä tämä vaikea tilanne jatkuu, mikä on todennäköistä — niin se tarkoittaa myös kasvavia resurssitarpeita, ja hallitus varmasti tämän huomioi.

Kun katsotaan sitten Rajavartiolaitoksen kokonaisbudjettia ensi vuodelle ja koko kehyskaudelle, niin suurin osa näistä summistahan ja niiden alentumisista liittyy siihen, että on tehty paljon kertaluonteisia investointeja: teknistä valvontaa, raja-aitaa, valvontakoneita ja niin edelleen, [Annika Saarikko: Ei ole ainut syy!] joten se pudotus, mitä sieltä on löytynyt, liittyy hyvin pitkälle näihin investointeihin.

Mutta kyllä, kauden loppupuolella on nähtävissä myös se, että tällä tullaan vaikuttamaan tähän rajavartijoiden määrään. [Annika Saarikko: Kyllä, 150 henkilötyövuotta!] Uskon, että hallitus erityisesti tällaisessa tilanteessa... [Puhemies koputtaa] Me olemme turvallisuushakuinen hallitus, niin me osaamme tähän puuttua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! 16 vuoden kokemuksella uskallan sanoa, että tässä talossa ei ole pitkään aikaan henkinyt talvisodan henki. Ei ole henkinyt rauha, ei ole henkinyt luottamus eikä myöskään tahto yhteiseen tekemiseen monissakaan paikoissa, ja siitä, jos mistä, minä olen huolissani. Se lähtökohta, että kansakunta on vahva, lähtee siitä, että me osataan olla ihmisiä toinen toisillemme. [Krista Kiuru: Näin on, hyvin sanottu!] Me osataan käyttäytyä, ja me osataan antaa esimerkki meidän kansalaisille siitä, että me ollaan täällä fiksusti liikenteessä.

Mistä olen erityisen huolissani ollut viimeisenä viikkona, on se, ettei täältä lähde viestiä, joka antaa ymmärtää, että meidän korkeimmat oikeusoppineet tai meidän viranomaiset eivät olisi tilanteen tasalla. Meillä on äärimmäisen hyvät, osaavat viranomaiset, jotka tietävät, miten toimia vaikeissakin tilanteissa. Samoin myöskin meidän oikeusoppineet ovat tilanteen tasalla. Ja minä toivon, että tästä talosta ei lähde viestiä, että näin ei olisi. [Puhemies koputtaa]

Haluaisinkin kysyä puolustusministeri Häkkäseltä: [Puhemies koputtaa] Miten me rakennamme tässä kansakunnassa luottamusta ja uskoa meidän viranomaisiin ja koko toimintaketjuun niin, [Puhemies koputtaa] että myöskin tämän kansakunnan resilienssi — ne voimavarat ja kyky vastata niihin isoihin haasteisiin, mitä maailma tuo — on vahva myöskin tulevaisuudessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan kaikkia edustajia minuutin aikarajasta. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maailma on vaarallinen ympärillämme, ja sen takia ehkä tämän päivän muistijälki 84 vuoden takaa — talvisodan alkamisen päivästä — on siinä mielessä  hyvä,  että  vaikka  de-mokratiaan kuuluu avoin mittelö kansanvallan nimissä, niin sitten tämmöisissä kansallisen turvallisuuden kohtalonkysymyksissä pitää säilyttää yhtenäisyys tässä salissa. Siitä kiitos tämän rajaturvallisuusasian osalta kaikille teille, jotka olette tukeneet tätä linjaa. Me tiedetään, että tämä ei ole vain rajaturvallisuuskysymys, vaan se voi olla paljon muutakin. Se voi olla ensi viikolla jotain muuta, pahimmassa tapauksessa tietysti sotilaallisia kysymyksiä, jotka tällä hetkellä eivät ole mitenkään ajankohtaisia meidän osalta. Eli sen takia tämä henki on pidettävä talossa, vaikka demokratiaan kuuluu avoin mittelö, ja nämä kaksi asiaa on pidettävä erillään myös.

Mitä tulee siihen, että yhteiskunnassa säilyy luottamus viranomaistoimintaan, lailliseen järjestykseen ja muuhun, niin kannan siitä huolta toki joka päivä. Mutta olen luottavainen siihen, että suomalaisessa yhteiskunnassa näiden instituutioiden toimintakyky ja luotettavuus ovat kaikilla kirkkaana mielessä. [Puhemies koputtaa] Naapurilla on nimenomaan juuri taipumus näitä asioita murtaa.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että Venäjä käyttää hybriditoimintaa meidän rajalla, naapurimaamme Venäjä jatkaa hyökkäystoiminta Ukrainassa. 328 000 venäläistä sotilasta on joko kuollut tai haavoittunut. Erilaista venäläisten sotakalustoa autoista ja tykeistä alkaen aina sukellusveneisiin saakka on tuhottu ukrainalaisten toimesta noin 45 000 kappaletta. EU:n ja Naton piirissä on käyty aktiivisesti keskustelua puolustustarviketuotannon kasvattamisesta. Esimerkiksi Ukrainalle luvattiin ensi vuonna miljoona tykinammusta, sittemmin sanoja on vedetty takaisin.

Kysyn asianosaiselta ministeriltä: missä puolustustarviketuotannon suhteen mennään Suomessa ja Euroopassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eurooppa on, voisi ehkä sanoa, jopa sadan vuoden ajan nojannut aika paljon USA:n tukeen omaa turvallisuuttaan. Valitettavasti näkyy tässä Ukrainan sodan yhteydessä myös, että kylmän sodan jälkeen valtaosa Euroopan maista laski liian alas oman puolustuskyvyn ja sitä kautta myös puolustusteollisen tuotannon. Nyt sitä on ryhdytty tietysti reivaamaan ylöspäin asiaan kuuluvalla tavalla, puolustusbudjetteja nostetaan ja puolustusteollisuutta pyritään vauhdittamaan sille kuuluvalle tasolle kahdesta syystä: tukemaan Ukrainaa mutta myös tukemaan itse itseämme.

Tämä on, voisiko sanoa, äärimmäisen vakava kysymys. Eurooppa ei pysty puolustautumaan autoritäärisiä maita vastaan pelkästään juhlapuheilla tai diplomaattisella julistuksella, vaan me tarvitaan ihan aidosti vastavoimaa, ja sen takia puolustusteollisuuden ylös nostaminen on nyt avainkysymys. Suomi tekee oman osansa. Me ollaan jo nostettu meidän puolustusteollisuuden tuotantokykyä ja tuotantoa, ja jatkosuunnitelma on talven aikana tulossa voimaan. Euroopassa on hyvä askelmerkki, mutta vielä tarvitaan konkreettisia sopimuksia, tilauksia eteenpäin [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta konkretiaa enemmän. Se on ihan selvä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen kysymys tähän aihepiiriin liittyen, edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Turvallisuutta täytyy hoitaa yhdessä, ja mitä paremmin löydämme yhteisymmärrystä tässä salissa, sen parempi. Paljon on tehtykin viime vuosien aikana sillä saralla, ja paljon taitaa olla vielä tehtävänäkin.

Yksi asia, minkä viime vuonna laitoimme liikkeelle, oli raja-aita itärajalle nimenomaan torjumaan tämmöistä laitonta maahantuloa. Se olisi paikallaan, jos se olisi siellä jo valmiina, mutta totta kai siinä oma aikansa kestää, ennen kuin se pystyyn saadaan. Se ei varmaan juuri tähän tilanteeseen auta, mutta kun se suunnitelma on, että 200 kilometriä voisi olla valmiina vuonna 2026, niin se tietysti tuntuu vähän kaukaiselta tällä hetkellä.

Tätä hanketta olisi mielestäni syytä kiirehtiä, ja kysynkin, onko mahdollista, että tätä hanketta jollakin tavalla nopeutetaan, ja mitä hallitus aikoo tehdä tässä asiassa. [Ben Zyskowicz: Vieläkö Mykkäselle nauretaan?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja tässä kuvaa, tämmöinen raja-aita olisi tässä tilanteessa erinomainen asia, mutta kuten todettua, sitä ei nyt vielä ole. Toki meillä on mahdollisuus käyttää jo nyt tällaisia väliaikaisia rakennelmia silloin, kun niitä jossain kohtaa tarvitaan. Mutta on aivan selvää, että kun on jo kerran päätettykin, että tämä aita rakennetaan, niin aivan ilman muuta on niin, että se kannattaa tehdä niin pian kuin mahdollista. Ei meidän ole mitään syytä odottaa, että rakennetaan tänä vuonna tämän verran pätkää ja 2025 tämän verran ja niin edespäin, eli tehdään sitä mukaa kuin vaan pystytään tekemään.

Olette aivan oikeassa siinä, että se on yksi aika keskeinen apu Rajavartiolaitokselle ja myöskin vapauttaa niitä henkilöitä muihin tehtäviin, kun se aita on siellä ikään kuin etulinjassa jo olemassa. Mutta nopeutetaan kyllä.

Arvoisa puhemies! Tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian kuumin. Tänään alkoi YK:n ilmastokokous Dubaissa, siellä vaaditaan valtioilta lisää ilmastotekoja. [Petri Huru: Lisää kustannuksia!] Vaan mitä tekee Orpon hallitus: se lisää päästöjä omilla päätöksillään. Suomen EU:lle antamat ilmastovelvoitteet sekä maankäyttö- että taakanjakosektorilla ovat karkaamassa. Hallituksen ilmastotavoitteet ovat osoittautumassa bluffiksi. [Mauri Peltokangas: Ne ovat järkevämpiä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kustannustehokkaita!]

Ilmaston kuumeneminen on myös talouskysymys. Sen korjaaminen tulee kalliimmaksi, ja siksikin on typerää vitkutella. [Juho Eerola: Eikö ole tarpeeksi lunta!] Suomi voi pian joutua ostamaan muilta EU-mailta maankäyttösektorin nieluyksiköitä ja taakanjakosektorin päästövähennysyksiköitä — siis maksaisimme muille maille heidän ilmastotyöstään. [Mauri Peltokangas: Sitä se on se vihreä keskitys!] Toinen vaihtoehto olisi tukea suomalaisia metsänomistajia, maatiloja, kotitalouksia ja pk-yrityksiä päästöjen vähentämisessä ja nielujen kasvattamisessa. Näin me vihreät tekisimme.

Kysynkin valtiovarainministeri Purralta, eikö olisi paljon fiksumpaa tukea kotimaisia ilmastotoimia kuin maksaa niistä toisille maille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kysymys taitaa kuitenkin kuulua ministeri Mykkäsen tontille. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tänään alkavassa ilmastokokouksessa EU:n yhteinen tavoite on saavuttaa maailmanlaajuinen sitoumus irrottaa energiantuotanto fossiilisista, ja juuri sitä me Suomessa teemme. Tämä hallitus painottaa erityisesti teollisuuden ja energian puhdasta siirtymää puhtaaseen sähköön perustuen. Ilmastopaneelin valtiovarainvaliokunnan jaostolle antaman lausunnon perusteella näyttäisi olevan mahdollista pysyä mainituissa EU-tavoitetasoissa myös liikenteessä ja maataloudessa, niin sanotussa taakanjakosektorissa, tämän vaalikauden vuosien osalta. Vuosikymmenen viimeisinä vuosina meillä on se haaste, kuten se oli siellä viime vuonnakin, ja sitä haastetta ratkotaan ensi vuonna energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laadinnan yhteydessä.

Yhteinen suuri haaste meillä on todella metsien ja maaperän hiilensidonnassa, joka on pienentynyt kymmenkunta vuotta. Sen suuntaa eivät ole kääntäneet edelliset hallitukset, mutta kohtuullinen käänne siihen on kyllä saatava yhdessä tehtyä. Onneksi hiilineutraalisuuteen pääsemisessä meitä voi merkittävästi auttaa [Puhemies koputtaa] hiilidioksidin talteenotto teollisuuden energiantuotannon savupiipuista, mitä tämä hallitus edistää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos etenee kauhistuttavaa vauhtia [Petri Huru: Suomi ei sitä yksin pysäytä! — Jani Mäkelä: Ensi viikolla 30 pakkasta!] ja täytyy toivoa, että ilmastokokouksesta saadaan riittäviä päätöksiä aikaiseksi.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi meidän on sekä vähennettävä päästöjä että kasvatettava hiilinieluja, ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomen on välttämätöntä vahvistaa omia nielujaan ja kääntää huono kehitys. Suomi voi joutua muuten korvaamaan heikkeneviä hiilinieluja kalliimmilla päästövähennystoimilla muilla sektoreilla tai maksamalla EU:lle. Olisi parempi pitää rahat kotimaassa maksamalla suomalaisille maan- ja metsänomistajille hiilen sitomisesta, toteuttamalla kustannustehokkaaksi todettua kosteikkoviljelyä ja ottamalla käyttöön maankäytön muutosmaksu.

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta: mitä konkreettisia toimia te aiotte tehdä hiilinielujen vahvistamiseksi kotimaassa? [Petri Huru: Huomioidaan, ettei arjen kustannukset nouse!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillähän täällä maa- ja metsätalousministeriön puolella nyt vuoden alusta alkaa tämä niin sanottu Metka-kausi. Elikkä Kemera-rahoituksen tulee korvaamaan Metka-järjestelmä, jolla me nimenomaan pyritään siihen, että me oikea-aikaisella taimikon hoidolla ja nuoren metsän hoidolla pystymme lisäämään metsän kasvua ja sitä kautta kasvattamaan meidän hiilinieluja. [Petri Huru: Juuri näin!]

Tämä hallitus on myöskin sitoutunut siihen, että me selvitämme tuon maankäytön muutosmaksun. Tämä selvitys on tulossa tässä vielä joulukuun aikana. Ja totta kai me pidämme kiinni edellisen hallituksen CAPiin elikkä tähän yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisälle leipomasta 29 prosentin vähennystavoitteesta. Sehän on Marinin hallituksen nimenomaan tämän CAP-suunnitelman sisälle laittama tavoite, ja maataloudessa tehdään toimenpiteitä sitä tavoitetta kohti. Metsätaloudessa me kannustamme metsänomistajia sitten myöskin näillä meidän vapaaehtoisen suojelun järjestelmillä, ja myöskin sitä kautta pystytään lisäämään hiilinieluja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen nettopäästöt eivät ole vähentyneet juurikaan 90-luvun tasolta. Me siis lämmitämme ilmastoa samalla tavalla vuodesta toiseen, vaikka ilmastonmuutoksen hurjat vaikutukset myös ihmisten elämään tiedetään. Sen sijaan, että hallitus olisi tarttunut hiipuviin hiilinieluihin, mitkä tämän ilmiön aiheuttavat, te olette tuoneet meille tänne eduskuntaan budjetin ja lakeja, millä lisätään päästöjä: jakeluvelvoite, kuntien ilmastosuunnitelman peruutus, [Jani Mäkelä: Parhaita päätöksiä! — Mauri Peltokangas: Erinomaisia päätöksiä!] joukkoliikenteen tukien poistaminen, kävelyn ja pyöräilyn investoinnit, latausinfra, metsitystuki, kosteikkoviljely ja niin edelleen. On käynyt selväksi, että ilmastopolitiikka ei ole tämän hallituksen prioriteetti siitäkään huolimatta, että valtiovarainministeri kertoi äsken, että tämä hallitus on turvallisuushakuinen hallitus, ja ilmastonmuutos on yksi keskeinen turvallisuustekijä. Myöskään valtiovarainministeri ei näe talouden ja ilmaston yhteyttä, mikä kertoo siitä, että ilmasto [Puhemies koputtaa] on laitettu ihan vain sivuosaan tässä hallituksessa. [Petri Huru: Suomi ei yksin pysty pelastamaan ilmastoa! — Puhemies koputtaa]

Minä kysyn hallitukselta, milloin te tuotte tänne meille niitä oikeita ilmastotoimia, mitkä vähentävät päästöjä ja lisäävät hiilinieluja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niitä tuodaan energia- ja ilmastostrategian yhteydessä noin vuoden päästä, niitä valmistellaan parhaillaan. Sinänsä Ilmastopaneelin sihteeristönkin arvion perusteella teollisuuden energian puhtaan siirtymän kiihdyttämisen avulla voidaan päästä itse asiassa matalampaan ihmisen aiheuttamien kokonaispäästöjen tasoon kuin ilmastolakia laadittaessa aikanaan ajateltiin. [Välihuutoja vasemmalta] Nettona haaste on se maankäyttösektorin nielu, päästöissä onneksi menemme eteenpäin, ja nielua meidän pitää yhdessä ratkaista, mutta se on kymmenen vuotta tasaisesti pienentynyt ja ei ole tänä vuonna alkanut kääntyä. [Vasemmalta: Tuokaa esityksiä!]

Mitä tulee jakeluvelvoitteeseen, se korkeampi jakeluvelvoite on polttoaineen hinnassa. Me jatkamme kyllä uusiutuvan osuuden kasvattamista maltillisemmin kuin mitä Marinin hallituksen säätämä laki, joka olisi pompauttanut ensi vuonna sen yli kaksinkertaisesti. Taakanjakosektorin tasot, kuten totesin, ollaan kuitenkin tämän vaalikauden puitteissa Ilmastopaneelin lausunnon perusteella saavuttamassa, [Saara Hyrkön välihuuto] ja se jakeluvelvoite yksistään ei tätä ratkaise — varsinkaan meidän hiilineutraalisuuden kannalta, jossa teollisuuden energiantuotannon päästöt ovat suurempi erä. [Suna Kymäläinen: Jokohan se on euron pumpulla, niin kuin lupasitte?]

Ärade talman! Precis som det har framkommit här börjar FN:s klimatkonferens COP 28 i dag i Dubai. Den årliga konferensen är måhända ännu viktigare i år, eftersom man granskar ifall ländernas klimatåtaganden räcker för att uppnå målsättningarna i Parisavtalet. Också för vår del måste vi göra åtaganden, eftersom vi vet att Europa har blivit den kontinent som värms upp snabbast.

Arvoisa puhemies! Vaikka meillä on Suomessa tällä hetkellä täysi talvi päällä, niin ilmastonmuutos on tosiasia. Trooppiset myrskyt, tulvat ja kuivuus ovat esimerkkejä tuhoisista seurauksista, jotka iskevät pahimmiten köyhimpiin maihin. Ilmastonmuutos tuntuu ihmisten arjessa myös Suomessa. Yhä useammin näemme vähälumisia ja pimeitä talvia, ja luontoon on tullut uusia tuhoeläimiä.

Kysynkin, arvoisa ministeri Mykkänen — palaan COP 28:aan — minkälaisia yleisiä odotuksia tästä ilmastokokouksesta on?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa yhdessä sopimamme päätavoite on maailmanlaajuinen sitoumuksen vahvistaminen fossiilisista polttoaineista luopumiseen, erityisesti energiajärjestelmässä. Sähköjärjestelmässä jo 2030-luvun aikana pitäisi päästä globaalisti pääosin eroon fossiilisista.

Tietenkin se, että yleensä päästään sopimukseen seuraavan kahden viikon aikana eteenpäin menemisestä, olisi muutenkin erittäin arvokas signaali tässä vaarojen maailmassa siitä, että on yksi asia, joka yhdistää Kiinaa, Eurooppaa, Yhdysvaltoja, globaalia etelää, ja se on sen ymmärtäminen, että meidän kannattaa todella omaa turvallisuuttamme vahvistaa hillitsemällä ilmastonmuutosta ja se on tehtävissä järkevin keinoin. Tärkeää on osoittaa, että se on myös tehtävissä ilman arjen kustannusten kohtuutonta nostamista tai kilpailukyvyn heikentämistä ja että ilmastotavoitteisiin voidaan sitoutua hallituspohjasta riippumatta — keinot saavat sitten vähän vaihdellakin. [Mika Kari: Hyvä puheenvuoro ministeriltä!]