Suullinen kysymys teollisuuden kilpailukyvyn parantamisesta (Petri Huru ps) | Suullinen kysymys investointien edistämisestä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys sähköpolttoaineinvestointien edistämisestä (Raimo Piirainen sd) | Suullinen kysymys pakkotestauksesta rajoilla (Antti Häkkänen kok) | Suullinen kysymys EU:n elpymispaketista (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys kuntavaalien ehdokasasettelun vahvistamisesta (Ano Turtiainen at) | Suullinen kysymys kyberhyökkäyksiin varautumisesta (Jouni Ovaska kesk) | Suullinen kysymys matkailun elvytysrahojen kohdentamisesta (Heli Järvinen vihr) | Suullinen kysymys teattereiden koronatukimallista (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Teollisuudesta kuuluu taas huonoja uutisia: työpaikat ja innovaatiot menivät muualle, kun suomalainen yhtiö Neste, josta lähes puolet omistaa Suomen valtio, vei miljardi-investointinsa Porvoon sijasta Rotterdamiin. Näyttää, että suomalainen omistajaohjaus, eli hallitus, katsoi tumput suorina vierestä ja selitteli jälkikäteen. Teolliset investointipäätökset tehdään erittäin pitkillä kannattavuuslaskelmilla, ja täytyy sanoa, että hallituksen suorastaan teollisuusvihamielinen ja kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ei auta asiaa. Yhdessä suomalaisten eläkeyhtiöiden kanssa valtiolla olisi ollut enemmistö päätösvallasta.

Arvoisa hallitus, teidän aikananne Neste ajoi Naantalissa jalostamon alas ja vei miljardi-investoinnin Hollantiin. Mitä te aiotte tehdä teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi, vai aiotteko jatkaa kiilusilmäisen ilmastopolitiikan varjolla edelleen sen alasajoa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitos tästä kysymyksestä. Kyllä aivan alkuun haluan valtion omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä todeta, että Nesteen päätös tämän uuden jalostamon sijaintipaikasta on minulle ja koko hallitukselle pettymys. Me teimme työtä sen puolesta ja viestimme myös omistajan näkemystä yhtiön johdolle, että olisimme mielellämme nähneet kokonaistaloudellisesti kannattavan investoinnin meille Suomeen ja Porvooseen, mutta samalla kun tämän sanon, niin on sanottava se, että nyt kun tehtiin päätös tästä jalostamon sijaintipaikasta, niin aika tavalla jo alkuun oli tiedossa, että tälle investoinnille suotuisammat olosuhteet olivat jo lähtökohtaisesti valmiina siellä Rotterdamissa.

Tämä oli yksittäinen tapaus, tämä ei kerro Suomen kilpailukyvystä sinänsä. Suomeen on hiljattain tehty merkittäviä investointipäätöksiä, muun muassa Metsä Group Kemiin, mutta tämän Nesteen jalostamon sijaintipaikaksi valikoitui kokonaistaloudellisen tarkastelun perusteella Rotterdam, ja tämä oli yhtiön tekemä päätös.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Huru.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Kiitos, arvoisa puhemies! — Selityksiä riittää. On jännää, että te johdatte tätä maata, mutta ette ota vastuuta tekemistänne huoltovarmuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä heikentävistä teoista. Teollisuuden näköalat ovat huonot, koska hallitus heikentää teollisuuden kustannuskilpailukykyä. Logistiikkakustannuksia nostetaan pilviin, energiaomavaraisuutta ja tuotantoa ajetaan alas sulkemalla turvetuotanto, lämmönhintaa kiristetään ja niin edelleen. Perussuomalaisten linja on selkeä: teollisuuden kilpailukykyä tulee parantaa muun muassa perumalla kaikki logistiikan ja lämmityksen kustannuksia nostavat tekonne.

Nestettä olisi voitu tukea eri porkkanoin. Hyvä hallitus, minkälaista tukea Hollanti mahtoi antaa Nesteelle? Miksi te ette antaneet porkkanoita, ja miksi ette laskeneet logistiikkakustannuksia ja näin nostaneet Suomen houkuttelevuutta investointipaikkana? Miksi annatte vain keppiä? Miten varmistatte esimerkiksi UPM:n Kotkan miljardiluokan biojalostamon investoinnin saamisen Suomeen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Anteeksi, teillä ei ole mikrofoni päällä.

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin nyt pari kohtaa: Tämä hallitus on tiputtanut teollisuuden energiaveron EU:n minimiin — erittäin iso ja merkittävä asia suomalaiselle teollisuudelle. Oikeastaan niitä plusmerkkisiä asioita, joita tässä esille ottamassanne tilanteessa oli, olivat Suomen edullisempi energiahinta, jonka päätöksen tämä hallitus on tehnyt, sekoitevelvoite, jonka tämä hallitus on tehnyt, eli kyllä tältä hallitukselta on tullut hyviä päätöksiä nimenomaan teollisuuden puolelle.

Tässä kyseenomaisessa tapauksessa kustannusrakenne vain oli sellainen, että me emme kerta kaikkiaan Suomessa pärjänneet. Me käytiin elinkeinoministeriössä läpi koko meidän karttamme niistä tuista, jotka ovat laillisesti annettavissa tai kohdennettavissa tähän tapaukseen, ja täytyy sanoa, että me ei päästy kovinkaan lähelle sitä tasoa, mitä Rotterdam tarjosi. [Puhemies koputtaa] He eivät käyttäneet kansallisia tukia. [Petri Huru: Entä päästökaupan kompensaatiotuki?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisella vientiteollisuudella on monia rasitteita, joihin emme voi vaikuttaa: esimerkiksi pitkät kuljetusetäisyydet ja se, että olemme maantieteellisesti kaukana vientimarkkinoiltamme. Valtiovallan tehtävä on kuitenkin käytettävissään olevilla keinoilla kompensoida vaikeaa toimintaympäristöä.

Energian ja kuljetusten hintaan voitaisiin vaikuttaa verotuksella ja täysimääräisillä päästökauppakompensaatioilla. Painetta palkkakustannusten kasvuun voitaisiin hillitä keventämällä työn verotusta ja sivukuluja, samoin asumisen ja liikkumisen kustannuksia.

Ikävä kyllä punavihreän hallituksen politiikka, esimerkiksi turpeen ja kivihiilen nopeutettu alasajo ja polttoaineverojen korotukset, vie tismalleen päinvastaiseen suuntaan. Sen sijaan, että Suomi tukisi omaa teollisuuttaan, se tukee elpymispaketeilla kilpailijoidensa teollisuutta. Onko vihreä siirtymä sitä, että siirretään tehtaat täältä Keski- ja Etelä-Eurooppaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä kai vihreän siirtymän osalta noin puolet esimerkiksi elvytyspaketin osuudesta laitetaan nimenomaan uusiin puoliin eli lähinnä vetypuolelle ja sen ylös nostamiseen. [Välihuuto oikealta] Ja meille elinkeinoministeriöön on tällä hetkellä jo tullut hakemuksia energiapuolelle energiatuista nimenomaan näihin uusiin teknologioihin. Kyllä suomalainen teollisuus on löytänyt uuden sektorin täältä, ja meidän tulee heitä siinä tukea. Viimeksi tänä aamuna olen käynyt sen osalta merkittäviä keskusteluja. Eli kyllä meidän pitää tätä siirtymää tehdä. Ja sitä en allekirjoita, että tämä hallitus olisi jotenkin suomalaisen teollisuuden hylännyt. Ei ole. Mutta me ollaan täysin globaalissa tilanteessa, jossa sen täytyy tehdä ja se tekee hyvin selkeästi omista lähtökohdistaan ratkaisut, eikä esimerkiksi omistajaohjausministeri voi muuttaa niitä päätöksiä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja vielä ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Olisi ehkä hyvä, että myös yhtiö itse vastaisi näihin väitteisiin tai perusteluihin, joita esitätte ja joissa arvelette, että yhtiö teki Suomen kannalta kielteisen päätöksen.

Minun sektorini vastuulle ei tämän hankkeen edistäminen kuulu, mutta olin erittäin monissa niissä palavereissa, joissa yhtiö kävi tätä asiaa läpi. Ja tiedän sen, millä tavalla omistajaohjaus ja TEM olivat tässä rakentamassa pakettia, joka voisi olla auttamassa tätä Suomeen tehtävää sijoituspäätöstä. Mutta kun on kyse tehtaasta, jonka pääraaka-aine on elintarviketeollisuuden jätteet, niissä Keski-Eurooppa on yksinkertaisesti paljon lähempänä raaka-ainetta. Ja kun lopputuote myydään sinne samalle alueelle, niin tässä on jo kaksi suurta perustetta, minkä takia tälle tehtaalle, tämäntyyppiselle tuotannolle kaukainen Suomi ei ollut selvästikään yhtiön kannalta oikea sijoituspaikka. Neste on myös tehnyt jätti-investointeja Aasiaan aivan samoilla perusteilla. [Puhemies koputtaa] Ei niissäkään vaihtoehtona valitettavasti ollut Suomi. [Puhemies koputtaa] Suomeen tulee sellaista teollisuutta, jossa meillä on suhteelliset vahvuudet.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Nesteen historia on menestystarina, jossa valtio on aina ollut mukana. Entäpä jos Uolevi Raade olisi aikoinaan todennut, että onkin edullisempaa tehdä ulkomailla? On järkyttävää, että ollaan menty tälle tielle, ja kansallinen itsetunto on näköjään hallituksella ihan nollissa, kun puhutaan vain, että ei kannata, muualla on halvempaa, siirretään muualle. Kustannussyihin vedoten Naantalissa ajettiin jalostamo alas. Nyt kustannussyihin vedoten rakennetaan uusi Hollantiin. Kotimaisuudenhan tässä tulisi merkata. Nesteen valtionomistus on sen verran suuri, että kyllä tätä nyt täytyy kysyä ja ihmetellä, onko omistajaohjaus antanut tässä kaikkensa. Yhdessä suomalaisomistajat, institutionaaliset omistajat, varmasti saavat siellä yhä yli 50 prosentin osuuden. Miksi hallitus ei vaadi ylimääräistä yhtiökokousta koolle ja esitä [Puhemies koputtaa] jalostamon rakentamista Porvooseen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Neste ei ole lähdössä Suomesta mihinkään. Neste on vahvasti sitoutunut Suomeen, ja me omistajaohjauksessa tuemme sitä, että Neste jatkaa investointeja Porvooseen. Sinne on viimeisen viiden vuoden aikana jo investoitu 2 miljardin euron verran, ja yhtiö on kertonut, että tänäkin vuonna — siis tänä vuonna myöskin — investoidaan puoli miljardia Porvooseen. Tavoitteena on, että Nesteen toiminta on hiilineutraalia Porvoossakin vuoteen 2035 mennessä. Se merkitsee sitä, että yhtiö tekee paljon erilaisia investointeja Suomeen ja Porvooseen. Myöskin yhtiön tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiokeskus tulee olemaan jatkossa Suomessa, ja se on erittäin merkittävä seikka, koska se, missä yhtiön tki sijaitsee, kertoo paljon yhtiön sitoutuneisuudesta.

Minä sanon, että on aika paljon oppositiopuolueilta todeta, että olisi pitänyt erottaa hallitus ja toimitusjohtaja. Me emme elä sellaisessa markkinataloudessa, jossa poliitikot käskevät pörssiyhtiöitä. Me elämme markkinataloudessa, jossa ratkaisuja tehdään kokonaistaloudellisen harkinnan perusteella, ja pörssiyhtiössä valtio suurenakin omistajana [Puhemies koputtaa] on vain yksi omistaja muiden joukossa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Antikainen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on totta tosiaan paljon huonoja selityksiä, mutta vähänpä kannatte vastuuta. En ihmettele Nesteen päätöstä. Nähtävästi Hollannin hallitus on tukenut heitä paremmin kuin tämä Sanna Marinin hallitus, joka on kirkuvanpunainen ja vihreä. Suomen hallitus on päätöksillään nostanut tavallisten ihmisten elämisen hintaa [Paavo Arhinmäen välihuuto] sekä lisäksi heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä, esimerkiksi logistiikkakustannukset on nostettu pilviin. Kukapa tänne pian enää haluaa investoida, kun näiden lisäksi te, arvoisa pääministeri, olette arvostellut yrityksiä Twitterissä?

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, milloin otatte Suomen kilpailukyvyn heikentymisen tosissaan ja alatte järkevällä veropolitiikalla laittamaan Suomen kilpailukykyä kuntoon, [Puhemies koputtaa] jotta meidän työpaikat säilyvät ja saamme investointeja Suomeen? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan vihreästä siirtymästä ikään kuin vastakkaisena teollisuuden investoinneille, niin esimerkiksi tässä Nesteen tuoreessa päätöksessä on hyvä huomioida se, että tämä on investointi, joka tarkoittaa sitä, että siirrytään pois fossiilisista polttoaineista kestävämpiin polttoaineisiin. Eli tämä investointipäätös harmillisesti meni Rotterdamiin, mutta se on osa tätä vihreää siirtymää, [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] ja sitä on syytä tukea.

Me tarvitsemme ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi, ja Neste on yksi maailman johtavista... [Hälinää — Puhemies koputtaa]

...yhtiöistä sen suhteen, millä tavalla näitä ratkaisuja kehitetään, ja on erittäin hyvä, että Neste tekee työtä vihreiden ratkaisujen löytämiseksi. Vihreät ratkaisut tukevat Suomen työllisyyttä.

Mutta tämän yksittäisen investoinnin osalta hallitus teki kyllä kaikkensa sen eteen, että tämä sijaintipäätös oltaisiin saatu Porvooseen. Me kävimme useita keskusteluita Nesteen, niin toimitusjohtajan kuin hallituksen puheenjohtajan, kanssa — itsekin kävin [Puhemies koputtaa] useita keskusteluja ja tiedän, että työ- ja elinkeinoministeriö ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja muutkin ministeriöt tekivät hartiavoimin töitä sen eteen, [Puhemies: Aika!] että sijaintipäätös oltaisiin saatu nimenomaan Porvooseen.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerillä on puheenvuoro.

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Lintilä aiemmin sanoi, meillä ei ole sellaista tietoa, että Hollanti olisi maksanut tälle tukea, ja toivon, että perussuomalaiset seuraavalle kyselytunnille selvittävät tämän kysymyksen. Te väititte äsken, että Hollanti olisi tukenut enemmän. [Mika Niikon välihuuto]

Ja toiseksi toivon, että seuraavalla kyselytunnilla kerrotte sen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä muuta haluatte? — Naurua] kuinka paljon nämä Suomen tekemät liikennepolttoaineiden veronkorotukset ovat vaikuttaneet merikuljetuksissa merenkulun kustannuksiin.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Markkinataloudessa jos omistaja käskee yhtiön tehdä päätöksiä, jotka ovat yhtiön kannalta huonoja, kyllä se yhtiö kuihtuu. Neste on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana itsensä kannalta erinomaisia päätöksiä, ja sen takia sillä on Suomessa vetoa ja työpaikkoja ja se pystyy myös investoimaan. Mutta tämä valinta kertoo kyllä siitä, että me olemme oikeasti vaikeassa asemassa saada investointeja, varsinkin sellaisia, jotka eivät perustu suomalaiseen raaka-aineeseen, ja me tarvitsemme muutakin kuin suomalaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta.

Vanhasta uskon siinä, että jos tämä olisi ollut tuista kiinni, niin tämä hallitus olisi voittanut. [Eduskunnasta: Kyllä!] Teillä on niin paljon tukia velkarahalla käytössä, ja nyt vielä sitten velkarahalla hankittu EU:n elpymispakettikin olisi voitu laittaa peliin. Ei ollut tuista kiinni, uskon sen, Lintilä ja Vanhanen.

Mutta voitteko vakuuttaa, arvoisa pääministeri erityisesti, kun meillä esimerkiksi valtiovarainministeriön raportti tammikuulta nostaa yritysverotuksen suunnan keskeiseksi kysymykseksi, että suomalaiset yritykset investointeja tehdessään voivat tästä lähtien luottaa, että yrityspohjan verotus Suomessa ei kasva... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

...ja teette kaikkenne, että rakenteellinen työttömyys painetaan alas? Eli esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastaminen, paikallinen sopiminen, puoliväliriihessä ryhtiliike — onko tämä totta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Mikrofoni katkesi.

Näin. — Ja pääministeri.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut siihen, että tällä vaalikaudella tehdään päätökset, joilla saadaan rakenteellisesti aikaiseksi 80 000 uutta työpaikkaa. Tällä tiellä ja polulla me jatkamme, ja me tulemme tekemään kehysriihessä näitä päätöksiä. Yksityiskohtiin en mene. Näistä asioista varmasti neuvotellaan, ja kullakin hallituspuolueella on omat tulokulmansa ja esityksensä, mutta minulla ei ole epäilystä siitä, etteikö ratkaisuja yhdessä saada aikaiseksi.

Tämän kyseisen investoinnin osalta minun käsitykseni on se, että sen ratkaisi kaksi asiaa: Logistinen sijainti — valtiovarainministeri hyvin kuvasi tässä tätä kokonaisuutta — sekä näiden raaka-aineiden että lopputuotteen viemisen näkökulmasta. Eli logistinen sijainti, ja toinen iso asia, joka tässä ratkaisi, olivat yksinkertaisesti investoinnin rakentamiskustannukset. Tätä väliä me pyrimme umpeen kuromaan. Me etsimme kaikki ne välineet, joita meillä olisi ollut käytettävissä tämän välin, tämän gäpin umpeen kuromiseksi, mutta valitettavasti me emme pystyneet sitä umpeen kuromaan. Se ero oli niin iso Rotterdamin hyväksi. [Puhemies koputtaa] Mutta me teemme kaikkemme sen eteen tulevaisuudessakin, [Puhemies koputtaa] että Suomeen kannattaa investoida ja että yritykset haluavat tänne investointeja sijoittaa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kanerva.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] — Mikrofoni on luultavasti nyt käytössä.

Arvoisa puhemies! Naantalin jalostamon alasajo aiheuttaa myös käytännön suuria konkreettisia ongelmia. Me tiedämme, että tämän jalostamon alasajon myötä bitumin tuotanto maassa loppuu. Itämeren piirissä on erittäin suuria vaikeuksia muun muassa kansainvälisestä kauppasodasta johtuen saada enää bitumia. Hankintaketjut tulevat hankaliksi, ja viimeisten vuosien aikana bitumin hinta on noussut 50 prosenttia. Nyt kysymys kuuluu: Kun tietä ei valitettavasti ole mahdollista tehdä asfaltoinnin merkeissä ilman bitumia, niin mitä me teemme, jos Itämeren piirissä tapahtuu kriisiytymistä ja konfliktia? Hankintaketjut ovat mahdottomia toteuttaa niissä olosuhteissa, ja omaa tuotantoa Naantalin alasajon jälkeen ei Suomessa kerta kaikkiaan ole. Mitä me teemme huoltovarmuusvinkkelistä tämän kysymyksen ratkaisemiseksi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Huoltovarmuus ei sinällänsä kuulu omaan rooteliini, mutta siitä huolimatta tiedän, että tämän kyseisen Naantalin tapauksen yhteydessä on käyty keskustelua tästä, ja selvityshenkilö Routila tulee myös tähän kiinnittämään huomion. Itse asiassa raporttihan siitä taitaa tulla jopa ensi viikolla itselleni, ja se täytyy mainita samalla, että tänään valtioneuvosto on laittanut 600 000 euroa sinne Naantalin toimintojen kehittämiseen.

Mutta edustaja Kanervalla oli hyvin relevantti kysymys. Olen käynyt myös Ruotsin kollegan kanssa keskustelua tästä asiasta, koska Ruotsissa on Nesteeseen liittyen vähän samanlainen ongelmatiikka, ja tämä tulee varmasti olemaan yksi osa, joka meidän täytyy vielä käydä hyvinkin tarkasti läpi.

Arvoisa puhemies, ärade fru talman! Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan vain 2 prosenttia yrittäjistä piti hallituksen koronatoimia erittäin selkeinä ja ennakoitavina, reilusti yli puolet yrityksistä piti hallituksen toimintaa sekavana. Olen monta kertaa syksyn ja kevään aikana puhunut, että yritykset pitäisi vapauttaa maksamasta voitosta veroa, jos ne tekevät investointeja. Valtiovarainministeri Vanhanen esitti eilen samansuuntaisia ajatuksia. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Vanhanen: meinaatteko viedä tämän puoliväliriiheen, koska tämä lisäisi työpaikkoja, ja uskotteko saavanne tämän läpi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistautuu puoliväliriiheen, ja siinä meillä on tavoitteena kasvuedellytysten vahvistaminen Suomessa, ja käydään laajalla haravalla läpi eri toimenpiteitä ja selvitetään niiden toteutusmahdollisuuksia. Tähän palataan sitten puoliväliriihen jälkeen.

Arvoisa rouva puhemies! Nesteen päätös rakentaa uusi jalostamo Rotterdamiin on iso pettymys. Meille kaikille on tärkeää, että Neste pärjää ja pystyy luomaan työpaikkoja Suomeen. Maailmanmarkkinoilla päästöttömien polttoaineiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Biopolttoaineilla on tässä osansa. Raaka-ainepulan takia ne eivät silti voi olla kuin osa ratkaisua. Lisäksi tarvitsemme synteettisiä, puhtaalla sähköllä tuotettuja polttoaineita.

Suomessa on tällä alalla erittäin lupaava tutkimus‑ ja tuotekehitystoiminta, jota tekevät VTT ja Itä-Suomen yliopisto johtavien suomalaisten teollisuusyritysten kanssa. Kysynkin ministeri Lintilältä: Miten voisimme edesauttaa Nesteen ja muiden yritysten sähköpolttoaineinvestointien kohdentumista Suomeen? Miten varmistamme, että pääsemme tämän alan kasvuun mukaan? Miten saamme nämä uudet laitokset ja työpaikat Suomeen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tuossa taisin aikaisemmin jo vähän koetella tätä aihealuetta ja kuten valtiovarainministeri Vanhanen sanoi, niin tätä Nesteen investointiahan ei voi sanoa innovaatioksi, koska silloinhan puhutaan vanhojen rasvojen käyttämisestä biopolttoaineeksi, mutta olen myös itse erittäin kiinnostunut tästä vetypuolesta ja yleensäkin näistä synteettisistä polttoaineista. Kun Saksalla oli puheenjohtajuus tuossa viime kesän alkupuoliskon, niin huomasin itse, että Saksan erittäin voimakas painotus sinne vetypuolelle tulee näkymään. Se tulee ehdottomasti nopeuttamaan näitten polttoaineitten kehittämistä, ja Suomen pitää olla tässä hyvin vahvasti mukana.

Ja kuten sanoin, tänä aamuna olen viimeksi ollut yhteyksissä erittäin merkittävästä investoinnista tälle sektorille. Näyttää siltä, että suomalainen teollisuus on löytämässä täältä tietyllä tavalla oman sektorinsa, [Puhemies koputtaa] ja tätä tulee tukea esimerkiksi tästä elvytyspaketista.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Arhinmäki.

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme Neste Oilista, pitää katsoa vähän taaksepäin. Neste Oil syntyi siitä, että ensin Imatran Voima ja Neste laitettiin yhteen Fortumiksi ja Fortumista irrotettiin Neste Oil. Nämä ovat olleet valtionyhtiöitä, valtion kruununjalokiviä, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ja me emme keskustelisi näistä, ellei yhteiskunta, valtio, olisi isosti panostanut niihin. Näitä suuryrityksiä ei olisi voitu luoda ilman valtion panostusta. Myöhemmin Neste Oilia, Fortumia on myyty, on yksityistetty. Kun katsoin, niin valtioneuvoston kanslia omistaa Neste Oilista 36 prosenttia ja samaan aikaan 40 prosenttia on pörssissä hallintarekistereissä. Emme tiedä edes omistajia. Ja kysymys kuuluukin: Eikö nyt pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja nähdä, miten hienoa omaisuutta nämä ovat tuottaneet valtiolle? Eikö nyt pitäisi lähteä rakentamaan uusia vastaavia valtionyhtiöitä, [Puhemies koputtaa] joissa meillä olisi sananvalta, eikä toimia vain pörssimarkkinoilla?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa rouva puhemies! Valtio haluaa harjoittaa aktiivista omistajapolitiikkaa, olla pitkäjänteinen, maltillinen omistaja ja sitä kautta edistää monella tavalla koko kansakunnan työllisyyttä, hyvinvointia ja kestävää kasvua. Se on meidän omistajapolitiikan periaatepäätöksenkin linjaus.

En tietenkään voi tässä ministerinä alkaa käymään kauppaa, sen enempää myymään kuin ostamaankaan. Sen varmaan jokainen ymmärtää, varsinkin, kun puhutaan pörssiin listatuista yhtiöistä. Mutta kyllä minä sanon sen, että meillä on esimerkiksi meidän ankkuriomistajamme Solidium, joka toimii aktiivisesti siihen suuntaan, että meillä on Suomessa toimivia yhtiöitä, pörssiin listattuja yhtiöitä, joiden kotipaikka, pääkonttori on Suomessa. Me olemme halukas ankkuriomistaja meille kansallisesti tärkeissä yhtiöissä, ja se tarkoittaa aktiivista omistajapolitiikkaa.

Sekin on sanottava, että kun me omistajana toimimme, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] niin me noudatamme hyvää hallintotapaa, ja hyvään hallintotapaan kuuluu se, että pidetään puurot ja vellit toisistaan erillään. Me emme omistajana asetu sen enempää toimitusjohtajan kuin hallituksenkaan tontille vaan ohjaamme niillä keinoilla, [Puhemies koputtaa] jotka hyvään hallintotapaan kuuluvat.

Arvoisa puhemies! Koronan torjunta on yhteinen asia koko Suomelle, ei pelkästään eduskunnalle ja hallitukselle, vaan koko Suomelle, ja kokoomus myös tukee tehokkaita ja oikeaan osuvia päätöksiä ja torjuntatoimenpiteitä, jos ne osuvat oikein. Nimenomaan koronan torjuntatoimenpiteissä pitää muodostaa looginen kokonaisuus, niin että kotimaan sisällä tehtävät rajoitustoimet tukevat sitä työtä, mitä tehdään muissa rajoitustoimenpiteissä eli esimerkiksi rajatoimenpiteissä. Näiden pitää muodostaa yhtälö, joka ei vuoda miltään kulmalta, ja nyt viimeisen vuoden ajan raja on vuotanut. Virusta on tullut sisään liian helposti. Se on yleisesti tunnustettu ministereidenkin toimesta.

Eilen Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen, jolla pakkotestit nykyään voimassa olevan tartuntatautilain pohjalta laitetaan voimaan Suomessa. Ministerit ovat syytelleet kovasti näitä aluehallintovirastoja, mutta nyt avit sanoivat, että valtioneuvosto on koko aika itse ohjeistanut vapaaehtoista testausta. [Puhemies koputtaa] Milloin valtioneuvosto nyt lähettää ohjauskirjeen, jolla myös muualle Suomeen ohjeistetaan nämä pakkotestit, ja milloin te tuotte tämän ennakkotestausmallin? [Puhemies koputtaa] Rajat on saatava nopeasti kontrolliin.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tahto on se, että kaikki rajan yli tulijat testataan. Tietenkin on suotavaa, että ihmiset vapaaehtoisesti osallistuvat testeihin, mutta mikäli eivät osallistu, niin silloin avien pitäisi käyttää sitä oikeutta ja määrätä ihminen terveystarkastukseen, jonka osana tämä testi sitten tehtäisiin. Eli tavoitteena ja tahtona on ilman muuta se, että jokainen rajan yli tulija testataan.

Tästä mallista, jota valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä, vastaa ministeri Kiuru, ja hän voi varmasti vastata siihen, missä tämä mallin luominen menee. Tästä annettiin eduskunnan lausuma, ja sen mukaisesti toimitaan, aivan kuten vastuuministeri on todennut.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Rajojen kontrolli ja terveysturvallisuus ovat kaiken a ja o. Jos ne vuotavat, niin sisäiset toimet ovat hyvin jälkijunassa.

Kun matkustajavirrat taas kasvavat, ja tässäkin tilanteessa, voitaisiin käyttää hyvin myös koronakoiria matkustajavirran seulontaan ja poimimaan sieltä mahdollisia tartunnan saaneita.

Nyt kuitenkin hallitus on vastustanut koronakoirien koulutuksen jatkamista, niin että ne saataisiin Tullin virkakoiriksi. Käytännössä se pitäisi saada Tullin virkakoira ‑nimikkeellä, jotta tämä koulutus olisi mahdollista. Kysynkin: minkä takia näitä koronakoirien koulutusta ja Tullin virkakoirana käyttämistä ei voida tehdä samoin kuin hyödyntää muita työkaluja koronan vastaisessa taistelussa, kuten puhallustestejä? Kotimainen yritys, joka tekee puhallustestejä, [Puhemies koputtaa] nyt vie niitä ulkomaille, kun kotimaassa ei ole niille käyttöä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Hallitus tietenkään ei osta yhtään puhallustestiä eikä tee näitä konkreettisia testejä rajalla, sitä varten sosiaali- ja terveyssektorista vastuussa olevat järjestäjätahot on valtuutettu nykylainsäädännön mukaan tätä työtä tekemään. Vastuussa ovat siis kunnat, ja monet kunnat ovatkin ottaneet pikatestejä ja muita tekniikan kehittyessä mahdollistuvia keinoja käyttöön — ja näin pitääkin toimia, olette aivan oikeassa siinä.

Tullikoirien osalta itse olen ollut kyllä positiivisesti sillä kannalla, että sitä asiaa pitää edistää. Tästä on kokeiluja tehty, ja juuri näin kuin edustaja jo totesikin, me tarvitsemme tähän kokonaisuuteen myös uusia mahdollisuuksia. Voitaisiinko eduskunnassa sitten tällainen viedä läpi niin, että me todistamme, että koronakoirien kyvystä tunnistaa koronaa kantava olisi täysi varmuus, ja se saataisiin täällä tartuntatautilainsäädäntöön läpi, [Puhemies koputtaa] siitä vielä valmistelu jatkuu.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Ikonen.

Arvoisa puhemies! On ollut kerta kaikkiaan vaikeaa ymmärtää, miksei testausta rajoilla ole saatu kuntoon, kun se muualla on jo toiminut ja perustuslaki sen mahdollistaa. Hankaluus ei ole riittävä peruste sille, että tätä taudin maahantuloa ehkäisevää ydinasiaa ei ole priorisoitu, vaan on lähdetty korjaavista toimista ja arjen rajoituksista, ja on hyvä, että tähän nyt viimein tartutaan.

Toinen keskeinen asia tässä koronataistossa ovat rokotteet. Mikä hallituksen arvio tällä hetkellä on siitä, voidaanko EU-hankintoihin luottaa, vai oletteko ryhtymässä toimiin kotimaisen rokotetuotannon mahdollistamiseksi? Toiseksi tähän liittyen, olettaen, että rokotteita saadaan tavoitteen mukaan: miten hallitus on varmistanut, että rokotukset ajanvarauksineen kaikkineen saadaan koko maassa toimimaan sujuvasti, että väestö saadaan nopeasti rokotettua?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tähän rokotekokonaisuuteen on ainakin yksi hyvä uutinen tässä mollivoittoisessa tunnelmassa, kun tartuntojen määrät yhä kasvavat, vaikka olemme sulkutoimien piirissä: Hyvä uutinen on se, että näissä uusimmissa, pari päivää vanhoissa tilastoissa Suomi on rokotekattavuuden osalta kolmanneksi paras, mikä kertoo kuitenkin siitä, että rokottaminen Suomessa on edennyt hyvin. Kun otamme vain aikuisväestön huomioon, niin pääsemme jo 15 prosenttiin. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Kokonaisluvussa, joka taisi olla vähän reilu 13 prosenttia, on koko väestö mukana. Tärkeätä on, että me toimimme jatkossakin todella hanakasti etulinjassa tässä asiassa.

Edustaja kysyi myös siitä, harkitsemmeko jo sitä, mistä hankitaan lisää rokotteita. Me tulemme saamaan eriä, mutta valitettavasti nyt, kun sitä kiireimmiten tarvittaisiin, nämä erät ovat vielä jääneet pieniksi. Mutta kyllä me joudumme miettimään jo ensi vuotta ja niitäkin tulevia eriä, [Puhemies koputtaa] ja olen toivonut, että KRAR hyvissä ajoin ottaa kantaa tähän asiaan, minkälaisia rokotteita me tulemme tarvitsemaan jatkossa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Edustaja Ikosen puheenvuoron alkuosa koski rajaa, ja kertaan nyt sen, mitä on tehty.

Ensinnäkin Suomella on koko tämän pandemian ajan ollut tiukka rajakontrolli käytössä, [Naurua] eli meillä on jatkuvasti olleet sisärajatarkastukset ja ulkorajatarkastukset, joiden kautta maahantuloa on kontrolloitu. Eli meillä on ollut rajakontrolli koko tämän pandemian ajan, ja sitä on... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Eduskunnasta: Oho!] ...erittäin merkittävästi vielä tämän vuoden alussa. Matkustajamäärät ovat murto-osa siitä, mitä ne normaalisti olisivat.

Sen lisäksi testauskapasiteettia on nostettu systemaattisesti ylös. Viime kesästä lähtien testauskapasiteettia on nostettu ylös, ja sitä on kohdistettu myös rajoille, ja testausta vapaaehtoiselta pohjalta on tehty. Ongelma on se, että aluehallintovirastot eivät ole käyttäneet sitä välinettä pakkotestauksen osalta heille, ketkä ovat testistä kieltäytyneet, ja olemme tietenkin tyytyväisiä siihen, että nyt myös tämä väline on otettu käyttöön. Mutta kun me katsomme rajan kokonaisturvallisuutta, siis sitä, että jos me haluaisimme rajan vesitiiviiksi, niin se ei onnistu vain yksittäisellä ennakkotestillä, se ei onnistu edes yksittäisellä Suomen päässä otettavalla testillä, vaan se vaatisi erittäin pitkän karanteenin. Tämä on ainoa väline, millä me saisimme rajan vesitiiviiksi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa koronan hillitsemisessä on mielestäni onnistuttu aika lailla hyvin, mutta rajoilla koronan torjuminen ei ole onnistunut. Tänäkään päivänä emme vaadi ennakkotestiä maahan tulevilta ulkomaalaisilta. Olen ihmetellyt, mistä tämä johtuu, ja voi olla, että löysin jonkunlaisen vastauksen. Nimittäin jo 19. helmikuuta STM:n tiedotustilaisuudessa STM:n virkamies Keinänen sanoi, että hänen mukaansa ”matkustajilta ei voitu perusoikeudellisista syistä vaatia negatiivista testiä jo ennen Suomeen tuloa”. Tämä oli Ylen sivuilla. Ajattelin, että tämä on ehkä jonkinlainen lapsus, mutta tänään STM:n sivuilla on aiheesta blogi, jossa taas ollaan sitä mieltä, että perusoikeusongelmat estävät negatiivisen testitodistuksen vaatimista. Ministeri Kiuru, ollaanko STM:ssä todellakin sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että jokaisella ulkomaalaisella on jokin perusoikeudellinen oikeus saapua Suomeen [Puhemies: Aika!] ja että jos häneltä vaaditaan negatiivista testitodistusta, niin se on joku perusoikeusrajoitus? [Puhemies koputtaa] Mihin tämmöinen tulkinta perustuu? [Puhemies: Aika!] Ainakaan minun perustuslaistani tällaista pykälää ei löydy.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Me taidamme olla tässä salissa edustaja Zyskowiczin kanssa aikaisemminkin ottaneet esiin sen, onko meidän perusoikeudellinen tulkinta näissä korona-asioissa kireä vai ylikireä vai vähemmän kireä. Taidatte arvata, että kuulumme tässä samaan klaaniin siinä, että kyllä sen sopisi olla hiukan löysempikin silloin kun puhutaan siitä, menevätkö rajalla näiden tulevien ihmisten oikeudet edelle, olivatpa he suomalaisia tai Euroopasta tulevia tai sen ulkopuolelta tulevia, eli kenen oikeudet tässä painavat suhteessa siihen, että jos virusta tulee maahan, niin se tulee rajoittamaan eittämättä myöskin Suomessa asuvien perusoikeuksia tässä tapauksessa.

Nyt tämä tähän päivään STM:n sivuilla julkaistu blogi kertoo teille oivallisesti siitä, kuinka vaikeaa tämä ennakkotodistuksen lainsäädännön säätäminen on ollut. Valmistelu lähti nimenomaan siitä, että tässä ei olisi näitä ongelmia ja tällainen voitaisiin säätää, ja tältä osin on todettava, [Puhemies koputtaa] että nyt olemme päätyneet tähän malliin, joka eduskunnassa on käsittelyssä, eli että kaikki testataan. [Ben Zyskowicz: Perusoikeusongelmia ei ole!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Reijonen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä rajapolitiikka on ollut aika löperöä. Eihän se voi niin olla, että vuoden ajan ovat rajat vuotaneet, on vaarallinen tartuntatauti kyseessä ja ihmisiltä ei voida vaatia todistuksia eikä muuta. Jotakin tähän pitää tehdä ja hyvin kiireesti ja äkkiä.

Ja jos miettii, että ruvetaan testailemaan, niin se on hyvä asia, että testataan, mutta sitten pitää miettiä myös kustannuksia. Kun ulkomailta tulee paljon porukkaa Suomeen, niin maksaako Suomi näiden testauksen, vai onko nyt haettu EU:lta apurahoja? Ja jos miettii, että mehän saamme EU:lta elvytysrahaa, niin eikö tätä elvytysrahaa nyt voitaisi käyttää tähän koronan hoitoon niin kuin on tarkoitettu? Mutta kun sitä laitetaankin ilmastotoimiin. Eikö se olisi järkevämpi käyttää tähän korona-asiaan eikä ilmastotoimiin? Mitä mieltä olette tästä?

Ihmettelen myös tätä rokoteasiaa ja yleensä lääkepolitiikkaa. Me olemme aika huonosti omavaraisia rokotepuolella ja lääkepolitiikassa. Se harmittaa, ja toivottavasti tähän lääketeollisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota.

Puhemies Anu Vehviläinen

No niin, ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa lienee paikallaan korjata hieman faktoja. Tällä hetkellä tartunnoista yksi prosentti on niitä, jotka jollain tavalla voidaan paikantaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Tautia valitettavasti on täällä maassa. Sen takia pidän tärkeänä, että kaikki keinot käytetään. On tärkeää, että se negatiivinen testitodistus nyt tulee sen lisäksi, että meillä ovat olleet tiukat sisärajavalvonnat jo koko vuoden, kuten pääministeri hyvin edellä totesi.

Korjataan myös edustaja Zyskowiczille se fakta, että Suomeen ei suinkaan pääse kuka tahansa tällä hetkellä. Suomeen voi tulla vain erittäin perustelluista, välttämättömistä syistä ja muun muassa huoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rajaliikenne on tällä hetkellä miinus 95 prosenttia tavanomaisesta. Kaikki ymmärtävät, että tämä ei ole tavanomainen tilanne ja rajat ovat hyvin kiinni. Mutta suomalaisen oikeus on aina palata takaisin maahan, tavaraliikennettä tarvitaan, että ne lääkkeet ovat täällä apteekkien hyllyillä ja että ruokaa riittää kaupoissa. [Puhemies koputtaa] Nämä ihmiset kulkevat Suomeen edelleen, [Puhemies: Aika!] toivottavasti sitä ei pistetä poikki. Ja myös sukulaissuhteissa ihmisiä tulee.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kertaan vähän sitä, mitä äsken sanoin, kun tässä keskustellaan nyt tästä rajan kokonaisuudesta.

Meillä ovat olleet koko ajan sisäraja- ja ulkorajatarkastukset käynnissä, ja tällä on rajoitettu maahan tulevien ihmisten määrää merkittävästi. Nämä eivät kuitenkaan koske esimerkiksi Suomen kansalaisia, joilla on oikeus tulla ja mennä rajan yli.

Mitä tulee näihin negatiivisiin ennakkotestitodistuksiin, niin näitä jo tällä hetkellä pyydetään liikenteenharjoittajien toimesta, eli esimerkiksi laivayhtiö tai lentoyhtiö jo tällä hetkellä edellyttää näitä testitodistuksia, eli tämäkin on jo käytössä, vaikka sitä ei Raja vielä tällä hetkellä sillä tavalla käytä.

Sen lisäksi rajoilla kyllä testataan. Siellä kyllä testataan ja siellä olisi mahdollista myös testata heitä, jotka kieltäytyvät vapaaehtoisesta testistä. On erittäin hyvä, että avi ottaa nyt myös tämän välineen käyttöön.

Mutta tämmöiset väitteet, että ikään kuin raja täysin vuotaa, mitään ei ole tehty, on löperö rajakontrolli, eivät pidä paikkaansa. [Puhemies koputtaa] Ja jos me haluaisimme tämän rajan vesitiiviiksi, niin siihen ei riitä ennakkotesti, siihen ei riitä yksi testi Suomen puolessa, [Puhemies: Aika!] vaan silloin siihen pitäisi liittää pitkä karanteeni.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Palautetaanpa asia Euroopan perspektiiviin. Nimittäin suurin osa EU-maista kuitenkin kykenee tähän. Jo kuukausien ajan on vaadittu muiden maiden kansalaisilta todistusta joko sairastetusta taudista, ennakkotestistä tai rokotuksesta. Tämäkin ilmenee hallintovaliokunnan jo viime kuussa saamasta ulkoministeriön selvityksestä.

En tiedä, mitä pitäisi ajatella tästä pääministerin väitteestä, että Suomessa on Euroopan tiukin rajakontrolli — se ei pidä paikkaansa — [Keskeltä: Se on vain sisäänpäin!] tai toisaalta sitten näistä ministeri Kiurun syytöksistä aluehallintovirastoja kohtaan, että syy sotkusta on siellä, kun ilmeisesti syy sotkulle on kuitenkin siellä omassa ministeriössä. Tosiasia on se, että muuntovirusten kulkeutumista maahan ei ole pystytty estämään, ei brittiversion, ja tällä hetkellä tänne saapuu jo brasilialaisversiota. Arvoisa pääministeri, myönnättekö, että Suomen virusrajakontrolli on ollut [Puhemies koputtaa] Euroopan löysimpiä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Rajakontrolli ja rajan terveysturvallisuustoimet ovat kaksi eri asiaa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja Suomessa on ollut yksi Euroopan tiukimmista rajakontrolleista koko tämän pandemian ajan. Ja se on yksi syy sille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] minkä takia me olemme selvinneet tästä pandemiasta moniin muihin maihin verrattuna vähemmin vaurioin, koska meillä ovat olleet nämä toimet koko ajan käytössä. Meillä on ollut haasteita tämän rajan terveysturvallisuuden kanssa, ja tähän on etsitty sellaista mallia, joka olisi mahdollisimman vesitiivis. Mutta kuten tuossa aikaisemmin kuvasin, [Petri Hurun välihuuto] niin se ei ratkea vain yksittäisellä ennakkotestillä tai yksittäisillä testeillä Suomen päässä, vaan jos me haluaisimme vesitiiviin mallin, niin se vaatii sen, että siinä olisi pitkä karanteenijakso myös sisällä. [Ben Zyskowicz: Ettekö halua?] Ja tiedustelen teiltä: oletteko te siihen valmiita? [Ben Zyskowiczin välihuuto] Epäilen.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz käytti tästä aiheesta erinomaisen puheenvuoron täällä 23. päivä helmikuuta, jossa hän osoitti, mistä tässä on kysymys. Kehotan kaikkia lukemaan sen puheenvuoron. Tämä juontaa juurensa vuoden 2016 tartuntatautilakiin, sen 16 §:n perusteluun, jossa sanotaan: jos henkilö kieltäytyy vapaaehtoisesta testistä, henkilölle voidaan tehdä pakollinen testi. Meidän johtavat oikeuden tulkitsijat, professorit, ottivat kannan, että tämä sulkee pois joukkoon, ryhmään suuntautuvat testit, ja tällainen ajattelutapa valtasi myös meidän viranomaisten toiminnan, vaikka tämä 16 § sanamuodoltaan on yksiselitteinen ja selkeä, kuten itse olen todennut esimerkiksi huhtikuussa sekä elokuussa, kun tämä sama asia kriisiytyi. Nyt kysyn ministeri Kiurulta: oletteko sitä mieltä, että tämä tulkinta saatiin nyt muutettua, [Puhemies koputtaa] kun professori Mäenpää auktoriteettina otti tähän uudenlaisen kannan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

No, arvoisa puhemies, en ota siihen kantaa, kuka tämän suuren muutoksen sai aikaan, mutta elokuussa tulkintamme oli juuri tämä, jonka edustaja Lindén tässä totesi. Siinä, tuossa pykälässä, on horjuvuutta. Se ei ole täysin vesiselvä, [Naurua — Timo Heinonen: Vesipitävä!] ja sen takia muun muassa aluehallintovirasto on omilla sivuillaan julkaissut 3.2. blogikirjoituksen, jossa aluehallintoylilääkärit toteavat, ettei aluehallintovirasto nykyisen tartuntatautilain mukaan voi tehdä ihmisjoukkoa — esimerkiksi kaikkia tietyistä maista tai tietyllä kulkuvälineellä tulevia matkustajia saati kaikkia rajanylityspaikoille ulkomailta tulevia henkilöitä — koskevaa niin sanottua massapäätöstä testiin osallistumisen pakollisuudesta, ja avit tulkitsivat kirjoituksessa voimassa olevaa lainsäädäntöä siten, että päätös pitäisi tehdä jokaisesta testattavasta henkilöstä erikseen. Ja nyt onkin kysymys se, eikö lähtökohtana ollut ohjata kaikki testiin, ja kun ohjataan testiin, niin 16 §:n mukaisesti. Eikö sillä ole merkitystä, [Puhemies koputtaa] että sillä pykälällä saa joko yksilö- tai massapäätöksenä tämän toteutumaan? Kysymys on siitä, onko toimivaltainen viranomainen toiminut ja onko se näkynyt. Nyt se näkyy.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on perustellut Suomen osallistumista EU:n elpymispakettiin ennen kaikkea sen vaikutuksella Suomen vientimarkkinoihin. Useat asiantuntijat — kristillisdemokraatit siinä mukana — ovat jo aiemmin esittäneet epäilyn, että tällä elpymispaketilla on vähäinen, jos juuri minkäänlaista vaikutusta meidän vientiimme. Nyt sitten valtiovarainministeriö itse esittää laskelmat, joista selviää, että Suomen saamasta osuudesta tulisi vaatimaton noin puolen prosenttiyksikön kasvu jakautuen kolmelle vuodelle. Ja vuonna 2026 itse asiassa meidän bkt olisi valtiovarainministeriön laskelman mukaan yhtä suuri kuin mitä se olisi ilman koko tätä elpymisvälinettä. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa rouva puhemies! Näillä valtiovarainministeriön laskelmilla ei pystytä näyttämään toteen vaikutuksia ulkomaankaupan kasvuun eikä myöskään näitten muitten maitten elvytyksen kohentavaa vaikutusta Suomen vientikysyntään, [Puhemies koputtaa] ja olisinkin kysynyt asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus nyt aikoo perustella suomalaisille veronmaksajille, minkä tähden meidän kannattaa osallistua tähän elpymispakettiin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tuo valtiovarainministeriön laskelma on puhtaan mekaaninen laskelma, [Naurua — Puhemies koputtaa] kuinka paljon hieman yli 2 miljardin euron satsaus kansantalouteen vaikuttaa, ja se selittää nuo laskelmat. Aika näyttää sitten sen, kuinka paljon tällä paketilla saadaan sellaista muuta teollisuuden kasvua, joka tuo sitten kansantalouteen muuta kasvua.

Viennin kannalta vaikutusta ei niinkään ole sillä satsauksella, mikä tehdään Suomeen, vaan sillä satsauksella, joka syntyy siitä koko 750 miljardin euron investoinnista ympäri Eurooppaa ja sillä rahalla saatavista yksityisistä lisäsatsauksista, vivutuksesta. Suomen osalla tällä 2 miljardilla eurolla arvioidaan saatavan noin 5 miljardin euron investoinnit. Mikäli koko Euroopan tasolla sama suhde toteutuu, [Puhemies koputtaa] niin me tulisimme saamaan 750 miljardin euron satsauksella ehkä noin 2 000 miljardin investointiaallon Eurooppaan, [Puhemies koputtaa] ja sillä on vaikutusta Suomen teollisuuden viennin kysyntään.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriöltä lähti kunnille ohje siitä, että heidän pitäisi toimia voimassa olevan lain vastaisesti ja jättää kuntavaalien ehdokaslistat vahvistamatta. Hallitus ratkaisi siis juridisen ongelman rikkomalla lakia. Kun törkeys paljastui, asia korjattiin antamalla uusi ohje ja vaalijohtaja laitettiin vähättelemään ja selittelemään tapahtumaa. Liittyykö tällainen suhmurointi mahdollisesti johonkin isompaan älyttömyyteen? Kenen tästä kuuluu kantaa vastuu? Arvoisa pääministeri, kenet mielestänne pitäisi nyt haastaa valtakunnanoikeuteen, oikeusministeri vai pääministeri? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Täällä ei ole oikeusministeri paikalla. Vastaako pääministeri? [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten onkin, ettei ole oikeusministeri? — Ben Zyskowicz: Se on sairaana!]

Siis kysymykseen siitä, kumpi pitäisi haastaa valtakunnanoikeuteen, pääministeri vai oikeusministeri? [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on hyvä kysymys!] No, mikäli tällainen prosessi olisi olemassa, niin minun ymmärtääkseni eduskunta on se taho, joka näitä ministerivastuuasioita sitten käsittelee. [Ilkka Kanerva: Näin on!]

Arvoisa rouva puhemies! Viime syksynä eduskuntaan kohdistui kybervakoiluoperaatio, jota nyt tutkitaan vakoiluna, törkeänä tietomurtona ja törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena. Ennen kaikkea kyse on törkeästä hyökkäyksestä demokratiaamme vastaan. Suojelupoliisin mukaan teon taustalla on valtiollinen toiminta. Erilaisten arvioiden mukaan on puhuttu jopa, että jäljet johtaisivat Kiinaan.

Mutta nyt kysytään kyvystämme varautua. Arvoisa hallitus, miten Suomi reagoi? Miten me voimme varautua tällaisiin iskuihin? Miten koulutamme osaajia, lisäämme yhteistyötä EU-tasolla ja ennen kaikkea parannamme tietoturvaamme? Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tällaiset iskut voitaisiin estää? Ja lopuksi, arvoisa puhemies: millä varmistamme, että me kaikki voimme tehdä rauhassa työtämme tämän kansanvallan eteen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Vastaan osaltani, mutta toki myös liikenne- ja viestintäministeri vastaa Kyberturvallisuuskeskuksen osalta kysymyksiin.

Keskeinen kysymys on se, ymmärrämmekö me, että kyberturvallisuus koskee meitä aivan jokaista, erityisesti meitä, jotka olemme päättämässä suomalaisen yhteiskunnan asioista. Meidän pitää pitää huoli siitä, että me suojaamme omaa tietoverkkokäyttäytymistämme. Kyse on siitä, että läpi yhteiskunnan koulutetaan jatkuvasti lisää ihmisiä, lisätään ymmärtämystä, jo lapsuudesta lähtien kerrotaan, että verkossa piilevät vaarat ovat tosiasiallisia vaaroja ja koskevat meitä kaikkia.

Turvallisuusviranomaisten resursointi kaikkinensa on tietysti tärkeää, ja paraikaa valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden selontekotyössä myös tähän kyberturvallisuuspuoleen otetaan kantaa. Yhtäältä kyse on siitä, riittääkö meillä poliiseja tutkimaan näitä kysymyksiä, kuinka resursoimme tiedustelua, suojelupoliisia, jonka resurssit on viime vuosina monin verroin kovemmiksi laitettu, [Puhemies koputtaa] ja nimenomaan tämä tiedustelupuoli on nyt sitten tullut tähän mukaan.

Ehkä ministeri Harakka haluaa täydentää.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle tästä tärkeästä kysymyksestä. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti marraskuun ja tammikuun välillä hallituksen toimesta tämän Vastaamo-murron jälkeen työryhmän selvittämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla. Siihen osallistui lukuisia ministeriöitä ja viranomaistahoja, samoin turvallisuusviranomaisia. Loppuraportti julkaistiin viime kuussa, ja siinä esitetään lukuisia linjausehdotuksia, 36 kaiken kaikkiaan, tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi kriittisillä toimialoilla. Ne liittyvät lainsäädäntöön, ne liittyvät viranomaisten yhteistyöhön, ne liittyvät EU-vaikuttamiseen. Tämän lisäksi olemme juuri julkaisemassa myöskin kyberturvallisuuden kehittämisohjelman, jossa kiinnitetään huomiota siihen, millä tavalla osaamista voitaisiin lisätä, plus tietenkin siihen, miten tämä meidän osaamisemme muuttuu myöskin liiketoiminnaksi, jolle maailmalla on entistä enemmän kysyntää.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus päätti tällä viikolla EU:n elpymisvälineen jakoperusteista, ja oltiin tästä elpymisvälineestä mitä mieltä tahansa, nämä jakoperusteet ovat saaneet laajaa kannatusta ja arvostusta niin suomalaisen teollisuuden kuin talousasiantuntijoidenkin parissa. On aivan historiallista, että miljardi laitetaan vihreään siirtymään, lisäksi rahaa digitalisaatioon, [Jussi Halla-ahon välihuuto] koulutukseen ja niin edelleen.

Rahaa on jaossa myöskin matkailualalle, [Petri Hurun välihuuto] joka on yksi koronan pahimmin runtelema ala. Ministeri Lintilä, matkailualalla on herännyt kysymys siitä, miten nämä matkailurahat kohdennetaan. Onko niitä luvassa koko Suomeen vai erityisesti niille paikkakunnille, jotka ovat koronan pahiten runtelemia, ja toisaalta, mitä on se kestävä matkailu, jota näillä rahoilla halutaan saada aikaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Korona on todellakin runnellut matkailua erittäin kovalla kädellä. Meillä oli jo aiemmin, jo viime kaudella, erittäin vahva matkailun digitalisaatio-ohjelma käynnissä, siihen laitettiin erillinen rahoitus. Nyt meillä on loistava tilanne jatkaa sitä, koska tänä päivänä matkailu digitalisoituu entistä enemmän. Itse asiassa tänä päivänä puhutaan paljon myös virtuaalimatkailusta, eli ehkä yritykset voivat myös sinne saada rahoituksia. Sitten on tämä kestävän matkailun puoli myös, ja siellä selkeästi isoin ongelma on osaaminen. Eli jos katsoo tuota elvytyspakettia, niin siellä on aika montakin kohtaa, joista voidaan matkailulle osoittaa rahoitusta. Uskon hyvin vahvasti, että Suomen valtti matkailussa tulee olemaan nimenomaan kestävä matkailu. Meillä on siihen erittäin hyvät elementit. Meidän pitää vain varmistaa se, että matkailuyrittäjät pystyvät sitä tarjoamaan, heillä on siihen vaadittava koulutus ja digitalisointi, [Puhemies koputtaa] jolla he voivat kaupata sitä omaa tuotettaan.

Värderade talman! Eilen monet teatterit kokoontuivat lähettämään terveisiä meille päättäjille. Toimintaan liittyy myös freelancereiden palkkaamista ja tulevan ohjelmiston valmistelua. Koronaa on vaikea ennakoida... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] ...mutta sitä tärkeämpää on, että päätökset ovat johdonmukaisia ja ennakoitavia aina kun mahdollista.

I Danmark har man en lovande modell för att betala ut coronastöd. Där räknas ersättningen utgående ifrån inkomsterna man har haft de senaste åren, eller så jämför man nuläget med tidigare avtal. Målsättningen är att speciellt de mer marginella kultursektorerna ska skyddas.

Tukia tulee käsitellä kokonaisuutena, jotta väliinputoajia ei tulisi. Tanskassa on käytössä hyviä kokemuksia kerännyt koronatukimalli. Siinä ajatuksena on, että korvaus perustuu menetettyihin tuloihin. Nämä todennetaan esimerkiksi työsopimuksin tai tuloja verrataan aikaisempien vuosien tuloihin. Teatterit odottavat kiireisesti tietoa tulevista tuista ja suunnitelmista. Ministeri Saarikko, olisiko tällainen malli mahdollinen Suomessa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Viimeimmäksi maanantaina koolla oli yli viitisenkymmentä järjestöä ja toimijaa kulttuurialalta kertomassa kokemuksistaan kuluneesta, hyvin raskaasta vuodesta. Luulen, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet kulttuurin ja sen tuomien elämysten arvon vasta, kun valtaosa siitä on meiltä suljettu pois. Käytännön ratkaisuina kävimme läpi myös eri yhteyksissä tuota esimerkkiä Tanskasta. Oleellisinta on se, että me kykenemme nyt lisätalousarviolla päätetyllä freelancereille kohdistettavalla tukisummalla tekemään sellaisia apurahapäätöksiä, jotka varmistavat, että aiemmin väliin pudonneet kulttuurin tekijät saisivat nyt tuon verovapaan avustuksen. Ne jaetaan alueellisesti asiantuntijaraatien kautta. Mutta lisäksi koko tapahtuma-alalle, johon tietysti kulttuuri ja kulttuurin tekijät niitä keikkoja ja tekemistä, työnsä toteuttamista saavat, on valmisteilla takuutuki, jotta olisi toivon näköala kesään niin, [Puhemies koputtaa] että tapahtumia uskallettaisiin järjestää ja kulttuurialalle, mukaan lukien teatterit, löytyisi töitä tarjolle.