Suullinen kysymys lapsistrategiasta (Joona Räsänen sd) | Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen kohtuullistamisesta (Teuvo Hakkarainen ps) | Suullinen kysymys Jemenin rauhanprosessin edistämisestä (Emma Kari vihr) | Suullinen kysymys Jemenin avustusrahoituksen lisäämisestä (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisestä (Thomas Blomqvist r) | Suullinen kysymys sotaveteraanien palveluiden rahoituksesta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on puhuttu paljon lapsista, ja parhaillaan vietämme Lapsen oikeuksien viikkoa. Viime viikolla taas uusi väestöennuste kertoi meille, että Suomeen syntyy yhä vähemmän vauvoja ja moni syli jää vaille toivottua lasta. Näin pienen tyttären isänä tuntuu hyvältä, että oikeastaan kaikki puolueet ovat ottaneet nyt lasten asiat ja perheiden asiat vakavasti esille. Ne ovat niitä tulevaisuuskysymyksiä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme konkreettisia tekoja täällä meiltä, jotka salissa olemme.

Arvoisa perheministeri, Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen lapsistrategian. Hallitus onkin käynnistänyt tänä vuonna oman valmistelutyönsä asian suhteen. Tätä työtä ei tehdä kuitenkaan parlamentaarisesti. Eikö olisi ollut järkevää, että näin merkittävässä asiassa, joka ulottuu vaalikausien yli ja koskee tärkeimpiä henkilöitä eli lapsia, oltaisiin lähdetty parlamentaarisesti liikenteeseen, oltaisiin kytketty kaikki puolueet tähän yhteiseen työhön mukaan?

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen, minulle teidän puheenvuoronne tärkein osa liittyi siihen, että oppositiopuolue sosiaalidemokraatit selvästi niin ikään  tavoittelee  Suomeen strate-giaa, jolla tästä maasta tulisi pitkällä aikajänteellä lapsiystävällisempi ja perheiden kannalta monella tavoin kestävämpi. Se on tärkein tieto, että me nautimme laajaa poliittista yhteisymmärrystä tämän asian merkittävyydestä ja myös sen hoidosta, ei niinkään lyhytjänteisillä vaalilupauksilla itse kultakin vaan laajasti sitoutumalla yhteiseen isompaan tavoitetilaan.

Tuota strategiaa ei ole tarkoitettu tämän hallituksen strategiaksi. Tämä hallitus mandaatillaan laittoi liikkeelle sen valmistelun, ja sen pohjan on tarkoitus hyödyttää seuraavaa hallitusta. Meidän painopisteemme on ollut perhepalveluiden muutoksessa, josta erityisesti kerron mielelläni lisää. Lapsistrategia on jotakin enemmän. Ja mikäli tuota halutaan vahvistaa esimerkiksi parlamentaarisella kaikkien puolueiden tapaamisella, olemme yhteistyössä kollegaministeri [Puhemies koputtaa] Grahn-Laasosen kanssa tähän enemmän kuin valmiita.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Jotta Suomi olisi todella maailman lapsiystävällisin maa, niin se vaatii monia uudistuksia liittyen vaikkapa perhevapaiden uudistamiseen, etenemiseen kohti maksutonta varhaiskasvatusta, kokonaiskoulupäivää, harrastustakuuta ja myös oppivelvollisuuden pidentämistä. Nämä ovat asioita, joihin me täällä salissa voimme suoraan vaikuttaa. Erityisen tärkeää on tässä ilmapiirissä muuttaa työmarkkinoilla vallitsevaa ilmapiiriä. Siinä keskeisessä roolissa on juuri perhevapaiden uudistaminen, joka tällä hallituskaudella valitettavasti jäi teiltä tekemättä.

Olisin kysynyt pääministeriltä. Arvoisa pääministeri, eilisessä EK:n vaalitentissä kaikki puolueet, te mukaan lukien, lupailivat aika mittavia panostuksia tämän perhevapaauudistuksen tekemiseen. Puhuitte muistaakseni 200 miljoonasta. Olisinkin kysynyt: Mihin ne rahat unohtuivat tällä kaudella, kun teillä kuitenkin rahaa riitti esimerkiksi moniin tehottomiin verenkevennyksiin? Eikö tämä olisi pitänyt jo tällä kaudella hoitaa, kun nyt taas niin auliisti lupaillaan, mitä tulevaisuudessa ollaan tekemässä?

Arvoisa puhemies! Jos talous olisi teidän jäljiltänne ollut kunnossa, niin olisimme pystyneet tekemään paljon muitakin asioita. [Naurua] Valitettavasti 100 000 työtöntä ja 6 miljardia vajaa valtiontalous eivät antaneet mahdollisuuksia tehdä niitä tarpeellisia uudistuksia, vaan ne pystytään tekemään seuraavalla kaudella, kun nyt talouden pohja on laitettu kuntoon, julkinen talous on suurin piirtein tasapainossa ensi kaudella. Nyt pystytään tekemään hyvä perhevapaauudistus, nyt pystytään tekemään hyvä sosiaaliturvan uudistus ja parantamaan perheiden asemaa, parantamaan perusturvaa. Se pystytään tekemään ensi kaudella, kun nyt asiat on laitettu kuntoon.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen pahoillani tästä pääministerin ylimielisestä otteesta [Välihuutoja] tämän erittäin vakavan ja ison haasteen edessä, missä me olemme. Jokainen meistä on huolissaan siitä, että Suomeen syntyy liian vähän lapsia, ja huolissaan siitä, että meidän nuoret ihmiset kokevat, että he eivät voi syystä tai toisesta perhettä perustaa. Eikö meidän yhdessä pitäisi etsiä ratkaisuja, joilla me voimme luoda sellaisen ilmapiirin ja tulevaisuudennäkymän meidän nuorillemme, että he uskaltavat perustaa tähän maahan perheen?

Kun nuorilta on kysytty, mitkä ovat ne keskeiset syyt ja huolet, he ovat kertoneet, että keskeisimmät syyt ovat huolet omasta taloudesta, omasta toimeentulosta ja työmarkkinoiden näkymästä. Me tiedämme, että perhevapaauudistus on tehtävä, jotta naisten työmarkkina-asema paranee ja toimeentulo paranee ja perheillä on sitten myös parempi tulevaisuus edessään. Onko hallitus valmis tarttumaan tähän isoon kysymykseen jo nyt eikä siirtämään seuraavan hallituksen tehtäväksi tätäkin isoa uudistusta?

Arvoisa puhemies! Yhdyn, edustaja Marin, teidän hyvin luomaanne tilannekuvaan siitä, millaisia syitä kenties löytyy taustalta siinä, että lapsilukumme on historiallisen alhainen, kun katsotaan tänä vuonna syntyviä vauvoja. Valitettavasti yksittäisenä vastauksena mikään ei taida riittää ratkaisemaan tätä tai kääntämään suuntaa. Tähän liittyy kaikki lähtien asenteista ja työelämäkysymyksistä aina perheiden etuuksiin ja ehkä maailman yleiseen epävarmuuteenkin asti.

Perhevapaauudistus, jota tämä hallitus yritti todeten kuitenkin vahvasti pohjalle sen, että hallituskauden alussa ydinpainopistevalinta oli perhepalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja vaikkapa neuvola‑ ja lastensuojelupalveluiden yhteydessä tehtävässä uudistuksessa — silti strategisen hallitusohjelman puitteissa päätimme yrittää tätä, mutta pääministerin kuvaamalla tavalla talouden reunaehdot eivät sallineet uudistusta, josta olisi voinut olla täysin vakuuttunut, että se olisi ollut erityisesti pienituloisten perheiden kannalta parempi. Siksi myös kaikkien puolueiden, jotka valmistautuvat nyt keskusteluun ja tuleviin vaaleihin, on syytä hallitusneuvotteluihin liittyen muistaa, [Puhemies koputtaa] että laskelmissa siitä, mitä perhevapaauudistus [Puhemies: Aika!] maksaa, on hyvä huomioida myös varhaiskasvatukseen liittyvät kustannukset. Se oli yksi keskeinen seikka tämän uudistuksen valmistelussa.

Arvoisa rouva puhemies! Päättäjät tekevät päätöksiä, jotka vievät lapsen pesuveden mukana. Espoossa nuijitaan juuri budjettia, jossa heikennetään Espoo-lisää eli se poistetaan lapsiperheiltä, joilla on 2—3-vuotisia lapsia. Tällaiset leikkaukset ovat kohtuuttomia, [Välihuuto oikealta] ja ilmoitan jo tässä nyt, että perussuomalaiset eivät tällaista kannata.

Arvoisa puhemies! Kysyn teiltä: Millä tavalla voimme kannustaa perheitä siihen, että he oikeasti tekisivät lapsia? Sote-uudistus muun muassa vie juuri sieltä työpaikkoja, naisvaltaisilta aloilta, sen ovat asiantuntijat meille kertoneet. Oletteko te samaa mieltä, että pätkätyöt lisääntyvät, määräaikaisuus lisääntyy ja vakituiset työsuhteet vähenevät? Kyllä työ on tärkeää, ja sehän myös kannustaa ihmisiä siihen, että lapsia syntyy.

Perhevapaauudistus on varmasti tärkeä, mutta perussuomalaisille erityisesti tärkeää on se, että vanhemmat ja perheet saavat myös jatkossa itse päättää, kuka hoitaa lapsen, kuka jää kotiin hoitamaan. Oletteko kanssamme samaa mieltä: saavatko perheet jatkossakin [Puhemies koputtaa] itse päättää nämä tärkeät asiat?

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu lähti liikkeelle lapsistrategiaan liittyvästä valmistelusta, johon kutsun lämpimästi mukaan kaikkia puolueita, sekä julkiseen keskusteluun että siihen ajatteluun, joka lähtee niistä lähtökohdista, että kaikki lasten elämässä ei liity vain kouluun ja päiväkotiin tai sote-palveluihin vaan tämä liittyy yhteiskunnan kuvaan laajemminkin lapsiystävällisyydestä. Osana tuota työtä, yhteistyötä opetusministeriön kanssa, kun olemme yhdessä vastuussa tästä valmistelusta, vahva lähtökohta on tieteeseen ja tutkimukseen perustuva näyttö, ja yksi osa tätä on juuri se, mitkä voisivat olla niitä yksittäisiä syitä syntyvyyden aleneman taustalla. Tunnistamme jo nyt, että erityisesti esimerkiksi työelämän epävarmuus ja joustamattomuus ovat niitä seikkoja. Ne tietenkin kannustavat perhevapaauudistusta väistämättä sellaisille suunnille, joissa nämä reunaehdot täyttyisivät, jos tavoitteena on syntyvyyden lisääminen — tunnustamme kuitenkin, että tavoitteet tuntuvat meillä kaikilla liittyvän myös tasa-arvo‑ ja työelämäkysymyksiin. [Puhemies koputtaa] Toinen ulottuvuus on [Puhemies: Aika!] lapsiperheköyhyys. Isoin aukko toteutuneen ja toivelapsiluvun välillä on pienituloisissa perheissä.

Arvoisa puhemies! Lapsen oikeuksien viikon teema on osallisuus. Jokainen lapsi haluaa olla mukana ryhmässä, olla rakastettu ja pidetty. Mutta niiden lasten määrä, joilla ei ole yhtään ystävää, kasvaa koko ajan — yksinäisyys yhteiskunnassamme kasvaa.

Tiistaina keskustelimme liikuntapolitiikasta ja siitä, että jokaiselle lapselle pitää taata harrastus. Se on yksi tärkeä kysymys. Mutta on paljon muitakin, meidän rakenteissa ja meidän poislähettämisen kulttuurissa ja siinä, että lapsiperheköyhyys kasvaa.

Mitä hallitus tekee tämän yksinäisyyden vähentämiseksi? Tämä yksinäisyys on niin vaarallista sekä terveydelle että henkiselle kehitykselle.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä aiheesta tänään. Juuri näin kuin edustaja totesi: lasten kokema yksinäisyys on edelleen valitettavan yleistä. Se on yksi kiusaamisen muoto, että jää yksin. Näitä lapsia meidän pitäisi pystyä auttamaan. Varhaiskasvatuksessa on isot mahdollisuudet siihen, että voidaan opetella ryhmässä yhdessä kaveritaitoja ja sitä, että ketään ei jätetä yksin — se on yksi opeteltava taito muiden taitojen joukossa. Ja aikuisella on aina vastuu siitä, että kukaan ryhmässä ei jää yksin, eli myöskin opettajankoulutuksella, niin kuin henkilöstön osaamisella tunnistaa näitä tilanteita, voidaan tehdä paljon. Harrastaminen on iso ja tärkeä asia, ja niitä harrastamisen esteitä pitää pystyä purkamaan matalalla kynnyksellä, niin että jokainen lapsi pääsee osallistumaan ja saa vähintäänkin yhden mieluisan harrastuksen omaan elämäänsä. Muun muassa tällaisista aineksista se lähtee. Mutta lopulta kuitenkin pitkälti kodin kasvatusvastuu, päiväkodeissa tehtävä työ, koulukiusaamisen torjuminen, harrastusmahdollisuudet — näistä asioista se on kiinni.

Arvoisa rouva puhemies! Lapset ovat aarteemme, ja lapsissa on tulevaisuus. Näinhän me kaikki ajattelemme, ja uskon, että jokainen tässä salissa haluaa pitää lapsistamme mahdollisimman hyvää huolta ja turvata jokaiselle lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet turvalliseen ja hyvään elämään.

Kuitenkin tänäänkin, kun vietämme Lapsen oikeuksien viikkoa, miljoonat lapset kärsivät sotien ja väkivaltaisuuksien keskellä. Meillä Suomessakin moni lapsi elää köyhyydessä ja turvattomuudessa ja joutuu sen vuoksi luopumaan niin harrastuksistaan kuin pahimmillaan riittävästä ravinnosta. Usein köyhyys myös periytyy sukupolvelta toiselle ja aiheuttaa suuren syrjäytymisriskin. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua kärsimään köyhyydestä tai turvattomuudesta. Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä: Miten voi olla mahdollista, että rikkaassa Suomessa niin moni lapsi elää köyhyydessä? Mitä te aiotte konkreettisesti tehdä köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkemiseksi? Aiotteko palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja perua lapsilisien indeksileikkaukset?

Arvoisa puhemies! Kysymys on aivan ytimessä. Me tiedostamme sen, että taloudellisesti niukka toimeentulo vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin, ja me olemme nähneet kehityksen, joka on jatkunut usean vaalikauden aikana. Samaan tilanteeseen taloudellisesti heikon aseman kylkeen saattaa liittyä muita ongelmia perheen arjessa.

Yksittäisiin kysymyksiin vastaan, mitä olemme tehneet lapsiperheköyhyyden torjumiseksi: Liki 7 000 perhettä enemmän kuin ennen pääsi maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Lisäksi me olemme ensi vuoden alusta vahvistamassa kaikkein pienimpien vanhempainpäivärahojen euromäärää 80 eurolla kuussa ja — toisin kuin edellinen hallitus — me nostamme sen nyt työttömän peruspäivärahan tasolle.

Mitä tulee lapsilisiin, niin myönnän ja tunnistan, että leikkaus oli ikävä. Haluan kuitenkin kohtuullistaa ja tuoda mittakaavan sille: se leikkaus oli noin 1 prosentti lapsilisän suuruudesta kuussa tai vuositasolla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, te paljon puhutte näistä talouden reunaehdoista. Eihän lapsilisäleikkaus ole ainoa, jonka te olette kohdistaneet lapsiperheisiin. [Vasemmalta: Indeksijäädytykset!] Etenkin on otettava huomioon, että pääministeri, joka itse asiassa aikaisemmin lehdessä sanoi, että hän olisi leikannut vähemmän, oli se, joka ennen vaaleja lupasi, että lapsiperheiltä etuuksista ei leikata senttiäkään, että tasoa ei leikata — mutta niin leikkasitte. Mutta nämä talouden reunaehdot tuntuvat olevan sellaisia, että niitä käytetään valikoiden. Talouden reunaehdot sanelivat sen, että lapsiperheiden verotusta kiristettiin, mutta kuitenkaan ei ole talouden reunaehdoista huolta ollut, kun teitte apteekkarivähennyksen. Talouden reunaehdot sanelivat silloin, kun päivähoito-oikeutta rajattiin, mutta ne eivät olleet huolena silloin, kun metsänomistajille tehtiin erityinen veroetu, tai silloin, kun lapsilisiä leikattiin. Mutta, arvoisa ministeri, jälleen te sanotte, että perhevapaita ei voinut toteuttaa [Puhemies koputtaa] johtuen talouden reunaehdoista. Esitittekö hallitukselle lisärahoitusta perhevapaiden toteuttamiseen, ja jos esititte, kuinka paljon?

Arvoisa puhemies! On tietysti kipeä asia vaikeana talouden aikana joutua tekemään sellaisiakin ratkaisuja, jotka voivat näyttäytyä vaikkapa lapsiperheen arjessa euromääräisinä heikennyksinä. Haluan kuitenkin ja minusta on oikeudenmukaista kuvata nyt nämä mittasuhteet. Kuten mainitsin äsken, lapsilisiin liittyvä leikkaus oli noin 1 prosentti kaikesta siitä rahasta, mitä lapsilisinä kaikki suomalaiset perheet saavat. Lisäksi tämä hallitus päätyi korottamaan yksinhuoltajien osuutta lapsilisässä juuri siksi, että me tunnistamme ja tiedämme, että yhden vanhemman perheissä köyhyysriski on erityinen kysymys. Ja mitä tulee lapsiperheiden toimeentuloon, minusta tuntuu, edustaja Lindtman, että te hiukan tahallanne unohdatte, että kaikkein tärkein teko suomalaisten perheiden kannalta ovat ne 115 000 uutta työpaikkaa, joiden joukossa on erittäin monta äitiä ja isää. Ja vielä tärkeämpää tulevaisuuden lapsipolitiikkaa on se, että me emme elä yli varojemme sinun ja minun, meidän ja teidän, kaikkien meidän lasten varojen kustannuksella.

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, se on kaikkein tärkeintä, ja sen takia on käsittämätöntä, että juuri työttömien lapsilta te olette rajanneet päivähoito-oikeutta. Viestejä tulee ympäri Suomea, että niissä tilanteissa monet lapset näissä perheissä tarvitsisivat — he hyötyvät kaikkein eniten siitä — kokopäiväistä varhaiskasvatusta, ja juuri näille äideille ja isille pitäisi antaa täysi mahdollisuus hakea työtä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, te ette vastannut kysymykseen. Teidän talouden reunaehtonne ovat valikoivia. Aina kun pitäisi parantaa lapsiperheiden asemaa tai edes säästää heitä leikkauksilta, silloin teillä ei ole rahaa, mutta kun hyvätuloiset pyytävät uusia veroetuja, niin silloin rahaa löytyy. Nyt kysyn teiltä: esitittekö rahaa perhevapaiden uudistamiseen, ja jos esititte, niin kuinka paljon? Ministeri Saarikko, voisitteko vastata.

Arvoisa puhemies! Kerrataan muistin virkistämiseksi, miten uudistus perhevapaiden osalta viime syksynä lähti liikkeelle. Oli laaja yhteiskunnallinen tahto, että asia laitetaan kuntoon. Samassa yhteydessä liki kaikki puolueet ja tahot esittelivät omia mallejaan, kuinka monta kuukautta kukin vanhempi olisi kotona tai millä tavalla rajaisimme nykyisiä etuisuuksia. Päädyimme laskelmissa erittäin hyvässä yhteistyössä hallituksen sisällä ja myös vuorovaikutuksessa työmarkkinajärjestöjen kanssa varmaan noin pariinkymmeneen eri malliin siitä, miten asiat voitaisiin toteuttaa, eikä sekään malli, joka viime kädessä oli ollut pöydällä meillä, olisi ollut kustannusneutraali, niin kuin kuvaatte, vaan varhaiskasvatukseen tarvittavat lisäpanostukset olisivat olleet merkittäviä.

Vaalikauden alkupuolella sovimme tämän hallituksen painopisteet. Vastaus kysymykseen siitä, esitinkö: En siinä kohtaa esittänyt, totesin vain, että tämän hallituksen painopiste palveluiden parantamisesta on merkittävä arvovalinta. Ette kai tekään, edustaja Lindtman, pidä erityisen typeränä hankkeena parantaa suomalaista [Puhemies koputtaa] lastensuojelua?

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on myös suuri vastuu siitä, minkälaista ilmapiiriä luodaan työmarkkinoille. Meillä työmarkkinat ovat muuttuneet jo siten, että silpputyö on tullut jäädäkseen eikä korkeakoulutuskaan välttämättä enää takaa pysyvää työpaikkaa. Tässä tilanteessa meidän poliitikkojen pitäisi tehdä kaikkemme, että loisimme turvaa työmarkkinoille, esimerkiksi sosiaaliturvan tai työttömyysturvan muodossa. Kuitenkaan hallitus ei ole pystynyt edistämään esimerkiksi silpputyöntekijöiden sosiaaliturvaa parantavaa yhdistelmävakuutusta. Lisäksi täytyy luetella nämä heikennykset, irtisanomissuojan heikentäminen, aktiivimalli, monenlaiset toimenpiteet, jotka ovat lisänneet ihmisten pelkoa siitä, että voi pudota kokonaan ilman työttömyysturvaa, vaikka itse tekisi parhaansa. Esimerkiksi aktiivimalli on todistetusti lisännyt toimeentulotuen tarvetta, niiden perheiden määrää, jotka joutuvat tukeutumaan toimeentulotukeen, kun työttömyysturvasta leikataan. Kuinka te vastaatte tähän kritiikkiin, että te olette osaltanne huonontaneet [Puhemies koputtaa] työmarkkinoiden ilmapiiriä?

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoista sinällään vastaa ministeri Lindström, mutta tulkitsin kysymyksenne liittyvän erityisesti perheisiin, miten tämä on vaikuttanut syntyvyyteen.

Ensinnäkin suomalaisesta keskusteluilmapiiristä vastaamme me kaikki tässä salissa, erityisen painokkaasti, joka ikinen.

Mitä tulee työmarkkinoiden epävarmuuteen, työn murros on totta, ja hallitus on tehnyt parhaansa reagoidakseen siihen, mutta olemme myös ymmärtääkseni kaikki täällä salissa yhdessä katsoneet, että isompi sosiaaliturvan kokonaisuudistus on parempi vaihtoehto, jossa pystymme selkeästi huomioimaan kaikki erilaiset elämäntilanteet. Tunnistamme sen, että työelämään liittyvä epävarmuus kaiken kaikkiaan on yksi keskeinen seikka, joka vaikuttaa perheellistymiseen ja haluun ja mahdollisuuteen hankkia lapsia. Mutta samalla pitää tunnistaa, että kaikkein keskeisin seikka epävarmuuden vähentämisessä on työllisyyden nousu, koska silloin työpaikkoja on enemmän ja epävarmuutta vähemmän.

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko peräänkuulutti tässä äsken perhevapaauudistusmallia, missä otetaan huomioon myös varhaiskasvatus. Meillä on malli, joka sisältää kaikki nämä eri kohdat. Se on loppuun hiottu ja valmis, ja sitä voidaan toteuttaa vaikkapa heti.

Mutta varsinaiseen kysymykseen. Tiedämme, että varhaiskasvatus on keskeisessä asemassa, ja tänä päivänä puhutaan paljon myös laadusta ja sisällöstä. Kuitenkin varhaiskasvatus on ainut osa opintopolusta, mistä ei löydy tietyntyyppisiä palveluita perheiden ja kasvattajien tueksi. Esimerkiksi kuraattoreiden ja psykologien palvelut puuttuvat varhaiskasvatuksesta. Arvoisa hallitus, mitä aiotte tehdä tälle suurelle, kohtalokkaalle kysymykselle?

Arvoisa puhemies! Luulen, että tässä salissa vallitsee hyvä yhteisymmärrys siitä, että Suomeen tarvitaan perhevapaauudistus, joka tuo lapsiperheiden elämään joustoja ja vahvistaa työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa ja edistää myöskin lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, mistä tämä kysymys tarkemmin ottaen nousi.

Varhaiskasvatuksen osalta tällä kaudella on tehty erittäin merkittäviä asioita. Muun muassa uusi varhaiskasvatuslaki on voimassa, se nostaa päiväkotien laatua pitkällä aikavälillä, vahvistaa ammattilaisten koulutustasoa, ja käynnissä on maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu 5‑vuotiaille, jota laajennetaan. Meillä on maksuja alennettu varhaiskasvatuksessa, mikä on lisännyt varhaiskasvatukseen osallistumista. Ja myöskin — liittyen tähän kysymykseen tuesta — tällä hetkellä asiantuntijat työskentelevät varhaiskasvatuslain seuraavan vaiheen valmisteluksi, koska tavoitteena on, että saataisiin näitä tuen rakenteita vahvistettua myös varhaiskasvatuksessa. Samoin olemme tehneet hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa siinä, että on luotu tiiviimpiä yhteyksiä [Puhemies koputtaa] päiväkotien ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välille [Puhemies: Aika!] tuen varmistamiseksi.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Tämän sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän viimeisen kysymyksen saa kysymyksen tekijä, edustaja Räsänen Joona.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä keskustelussa olemme hyvin jälleen kuulleet, perheiden asemaan liittyvät monet kysymykset. On selvää, että tarvitsemme lainsäädännön uudistuksia, joilla tehdään parempi perhevapaauudistus, ja toivon mukaan siihen tulevaisuudessa päästään. Tarvitsemme myös uudistuksia, mitkä liittyvät varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja niin edelleen. Mutta sitten tämän lainsäädännön päälle tarvitsemme myös asenneilmapiirin muutosta. Sitä, että Suomi todella olisi myös lapsiystävällisempi yhteiskunta ihan kaikkien meidän arjessa ja kaikkien perheiden arjessa, emme varmasti pelkästään lainsäädäntöä muuttamalla pysty tekemään. Olisi hyvä, että todella tässä työssä jokainen puolue tekee oman osansa, ja sitä kautta luomme tähän yhteiskuntaan positiivisempaa ilmapiiriä. Olisin näin keskustelun lopuksi kysynyt vielä arvoisalta perheministeriltä: mitä te ajattelette, miten tätä yhteiskunnan ilmapiiriä pystyisimme muuttamaan paremmaksi?

Arvoisa puhemies! Luulen, että yksi keskeinen seikka, mitä perheet meiltä odottavat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa — erilaisten lasten äärellä, eri-ikäisten ja erilaisten lasten kanssa — on se, että yhteiskunta joustaisi, oli sitten kysymys työelämästä tai siitä, että palvelut tulisivat oikeaan aikaan ja niitä ei olisi liian monimutkaista löytää. Ja on hyvä huomata, että suomalaisten perheiden arkeen vaikuttavat paljon monet muunkinlaiset asiat kuin lainsäädäntö tai poliitikkojen puheet. Juuri tästä syystä lapsistrategian ohjaustyöhön ja valmisteluun kutsuttiin laajasti myös muita yhteiskunnallisia toimijoita kuin poliitikkoja. Alun kysymykseenne viitaten: edes hallituspuolueilla ei ole edustajia tuossa ohjausryhmässä suoraan, vaan on yhteiskunnallisia vaikuttajia kaikilta elämän eri aloilta.

Uskon, että tämänkaltaisilla puheenvuoroilla kuin mitä te, edustaja Räsänen, esititte, me rakennamme kaikkein parhaiten yhteistuumin lapsiystävällisempää Suomea maassa, joka ikääntyy Euroopan [Puhemies koputtaa] maista kaikkein nopeimmin, ja me olemme tältäkin osin isojen haasteiden edessä.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset kotitaloudet ovat suorastaan vihaisia sähkölaskutuksesta ja erityisesti siirtohinnoista. Multialainen Matti Ronkainen kirjoitti Keskisuomalaisessa, että hän sai 3 kuukauden sähkölaskun, jonka kokonaissumma oli 95 euroa. Tästä vajaa 3 euroa oli varsinaista sähkölaskua, siis 3 prosenttia oli energiasta, loput 97 prosenttia oli veroja ja siirtomaksuja. Liki jokaisessa muussakin perheessä ihmetellään valtavia siirtomaksuja. Ne ovat käsittämättömiä.

Perussuomalaiset esittivät viime syksynä, ja esittävät myös tänä syksynä, sähkönsiirtohinnoittelun rajoittamista. Yhtiöitten voittoja tulee alentaa asettamalla tuotolle nykyistä alempi prosentti.

Multialainen Matti Ronkainen kysyi: ”Mitä poliitikot tekevät siirtohinnan kohtuullistamiseksi?” Mitä vastaatte, ministeri Lintilä?

Arvoisa rouva puhemies! Ihmisten huoli siirtohintojen kehittymisestä koskettaa erittäin montaa suomalaista, ja samaan aikaan myös meidän sähkönkulutus ja sähkönkäyttö ovat entistä tärkeämmässä osassa, se toimitusvarmuus — niitten laitteitten, jotka sähköllä toimivat, täytyy toimia. Silloin kun maatamme ovat runnelleet erilaiset myrskyt eri puolilla ja sähkökatkot ovat olleet pitkiä, meillä on ollut suuri huoli toimitusvarmuudesta. Ja näitten huolien takia sähkönjakeluyhtiöille on säädetty melko suuria velvoitteita tehdä investointeja, joilla tuo toimitusvarmuus paranee. Olemme kuitenkin myös halunneet pitää sen siirtohinnoittelun järkevissä mitoissa ja asettaneet, esimerkiksi viime vuonna, korotuskaton siirtohinnoille. Tässä tasapainoillaan koko ajan toimitusvarmuuden ja sen seurauksena syntyvien kustannusten välillä.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus tekin kepposen ja myi sähköyhtiö Carunan paikatakseen huonoa taloudenhoitoaan. Se oli suuri virhe. Sitä tuskin voi perua, mutta hallitus voi puuttua Energiaviraston tuottopäätöksiin.

Maakaapelointi ei ole peruste kohtuuttomille siirtomaksuille. Esimerkiksi mainitsemani Matti Ronkainen kertoi, että hänellä on maakaapelointi, mutta maakaapeliin sähkö tulee ilmajohtoja pitkin, ja sähkökatkoksia on paljon.

Perussuomalaiset vaativat asumiskustannusten halpuuttamista. Sähkönsiirtohintojen alentaminen on tähän yksi hyvä keino. Kysyn: aiotteko puuttua Energiaviraston hinnoitteluun ja alentaa yhtiöitten tuottoprosentteja?

Arvoisa puhemies! On varmaan hyvä kerrata tuo sähkölaskun rakenne. Se tuli tässä edustaja Hakkaraisen kysymyksessäkin hyvin korostetulla tavalla esille, mutta keskimäärin meillä sähkölaskusta yksi kolmasosa on sitä kulutusta, toinen kolmasosa on siirtoa ja kolmas kolmasosa verotusta.

Energiavirasto valvoo, että sähköä jakelevat yhtiöt toimivat lainsäädännön mukaisesti ja tällaista ylihinnoittelua ei pääsisi syntymään neljän vuoden valvontajakson aikana. Ja jotta nuo vuotuiset korotukset pysyisivät kohtuullisina, sen takia laadittiin tämä vuotuinen korotuskatto. Sen sijaan siihen, että lähdettäisiin puuttumaan siihen hyvin mittaville investoinneille mahdolliseen tuottovaatimukseen, meillä todennäköisesti ei oikein lainsäädännöllisiä keinoja välttämättä ole. Mutta tuon valvonnan on oltava tarkkaa, niin että toimitaan nyt olevan lain ja pelisääntöjen mukaisesti, ja siitä on pidettävä tiukasti kiinni toimitusvarmuutta samalla parantaen.

Arvoisa puhemies! Caruna-kaupat tehtiin viime kaudella — kokoomus, vihreät, vasemmistopuolueet — [Välihuuto vasemmalta] ja tekisi mieli kysyä, oliko hyvä kauppa. Mutta kysynkin, kun tätäkin ohjelmaa katsoo melkein puoli miljoonaa suomalaista: Kun se sähkölasku sieltä postiluukusta tulee, niin sähkönsiirtohinta on aivan älytön, mitään oikeudenmukaisuutta ei siitä kyllä löydy. Onko Suomessa mahdollisuus nyt tällä hetkellä valtion puuttua tähän sähkönsiirron hintaan ainoastaan kerran vuodessa? Kun se joka kerta nousee, niin sehän menee ihan pilviin. Onko tällä hallituksella mahdollisuudet vaikuttaa todellisuudessa sähkönsiirron hinnan pienentämiseen, vai onko se vain niin, että kerran vuodessa katsotaan katto ja että se nousee pilviin?

Arvoisa puhemies! Suomessa on kaiken kaikkiaan 80 yhtiötä, jotka toimittavat meille kuluttajille sähköä, jotta sitä sieltä pistorasiasta tulee. Toki yksittäisillä yrityksillä on paljon eroa — joskus tuntuu, että valitettavankin paljon. Kuvasin yhteiskunnan siirtoyhtiöille asettamia velvoitteita toimittaa entistä säävarmemmin sähköä meidän tarpeisiimme. Ne ovat aiheuttaneet sen, että sähkönsiirtoyhtiöitten investoinnit sähköverkkoon runsaan kymmenen vuoden aikana ovat liki 10 miljardia euroa, jotta sähkö meille häiriöttä tulee, ja tästä toimitusvarmuutta parantavia investointeja on noin kolmannes. Totta kai, kun investointeja tehdään, niille odotetaan myös tuottoa, ja valitettavasti me kuluttajat joudumme sähkön siirtohinnasta jatkossakin maksamaan. Mutta valvonnan täytyy olla kohdallaan, että ylisuuria hinnoitteluja ei tehdä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Elomaa totesi, että täällä puhutaan lähes puolelle miljoonalle katsojalle. Sen vuoksi olisi erityisen tärkeätä, että pysytään totuudessa. Kun Fortumille annettiin lupa myydä Carunalle sähköverkot, oli ainoastaan yksi henkilö, joka sitä vastusti, ja yksi puolue: vasemmistoliitto. [Välihuutoja] Nimittäin oppositio, keskusta tai perussuomalaiset, ei äänestänyt asiasta — te ette päässeet päättämään siitä.

Arvoisa puhemies! Silloin jo totesimme sen, miksi me vastustimme Caruna-kauppaa. [Välihuutoja] Alueellista monopolia ei pidä antaa yksityisille ulkomaisille sijoittajille. 80 prosenttia Carunasta on australialaisten ja isobritannialaisten omistuksessa. Kaiken lisäksi, kun he takovat voittoa alueellisella monopolilla, he kiertävät vielä meidän verotustamme, eivät maksa kunnolla veroja Suomeen. Kysynkin nyt valtiovarainministeri Orpolta: miksi ette halua puuttua tasevapaussääntöön, joka mahdollistaa sen, että meidän ylikorkeista siirtohinnoista maksettavista [Puhemies: Aika!] voitoista ei makseta edes kunnolla veroa Suomeen?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan sanoa sen, että en hyväksy veronkiertoa, en missään muodossaan. Meidän tehtävämme on koko ajan kehittää meidän järjestelmää niin, että me pystymme estämään veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun, joka on laitonta. Me pystymme tähän askel kerrallaan. Tämä tasevapautus, mihin viittaatte, on aikoinaan tehty viisaasti valtiovarainministeri Urpilaisen esittelystä. Käytännössä sillä turvataan 60 suomalaisen suuryrityksen toimintaedellytyksiä EU-sääntelyn puitteissa. Se on aivan välttämätöntä kymmenilletuhansille suomalaisille työpaikoille, että 60 suomalaista suuryritystä voivat tätä käyttää. Siksi tasevapautusmenettely on olemassa. Ja nyt kun ollaan tekemässä muutoksia, edelleen lausuntokierroksen perusteella laaja näkemys on se, että tämän pitää jatkua.

Mitä tulee julkisuudessa olleisiin väitteisiin, niin valitettavasti en voi kommentoida yksittäisen verovelvollisen asioita, [Puhemies koputtaa] mutta takaan sen, että teemme kaikkemme, että verot maksetaan Suomeen niin kuin pitääkin.

Arvoisa puhemies! Täällä keskusteltiin aikaisemmin lasten oikeuksista. Jemeniä on kutsuttu maailman pahimmaksi paikaksi olla lapsi. Nälänhätä uhkaa yli 5:tä miljoonaa jemeniläislasta. Maahan tarvitaan välitön tulitauko ja rauha. On hyvä, jos hallituksessa on vihdoin tultu siihen tulokseen, ettei edellytyksiä uusille asevientiluville Saudi-Arabiaan enää ole. Tämä järjetön sota on täysin ihmisen aikaansaamaa, ja vain ihmiset pystyvät sen lopettamaan.

Ulkoministeri Soini, Suomella on tunnetusti paljon rauhanvälityksen osaamista. Millä tavalla Suomi aikoo toimia rauhanprosessin edistämiseksi Jemenissä, ja voisiko Suomi olla aloitteellinen esimerkiksi asevientikiellossa koko Euroopan laajuisesti?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kysymys on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Tosiaan hallitus on tänään käsitellyt asevientiä, ja vallitsevassa tilanteessa uusille asevientiluville Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan ei nähdä tarvetta. Eli tämä päätös on selvä, ja meidän harkintamme perustuu tietysti aina myös kansainväliseen tapauskohtaiseen harkintaan ja EU:n asevientikriteereihin.

Tämä Jemenin kysymys on äärimmäisen tärkeä. Siinä on nyt lievää toiveikkuutta. Viime viikolla, tasan viikko sitten, puhuin tästä USA:n ulkoministerin Mike Pompeon kanssa, ja hän sanoi silloin, että jotain on tapahtumassa. No, nyt maanantaina me saimme tietää, että myönteistä kehitystä tulitauon puitteissa on tapahtumassa. Myös EU:n ulkoministerit kävivät tästä keskustelun viime maanantaina Brysselissä, ja Suomi tekee kaikkensa ja antaa kaiken mahdollisen tukensa sille, että rauhanprosessi saadaan aikaiseksi ja että tappaminen Jemenissä loppuu.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Päätös aseviennin lopettamisesta on ehdottoman oikea, ja jokainen pienikin valonpilkahdus Jemenistä on ehdottoman tarpeen. Maassa on meneillään maailman pahin humanitäärinen kriisi: 22 miljoonaa ihmistä tarvitsee kipeästi humanitäärista apua. Lähes 2 miljoonaa pikkulasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta. 85 000:n alle 5-vuotiaan lapsen pelätään kuolleen nälkään ja sairauksiin konfliktin seurauksena. Pelastakaa Lapset ‑järjestön mukaan jokaista pommeihin ja luoteihin kuollutta lasta kohden kymmenet kuolevat nälkään. Tämä olisi täysin estettävissä, mutta sitä varten Jemeniin tarvitaan pikaisesti lisäapua. Kysyisinkin ministeri Virolaiselta: aikooko Suomi nyt lisätä omaa humanitäärista apuaan Jemeniin?

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan tähän kysymykseen rauhan saamisesta ja siitä tilanteesta.

Nyt on tärkeää, että on saatu tulitauko ja tehdään kaikki sen puolesta, että tulitauko pitää, koska vain tulitauko takaa sen, että me voimme saada avun perille, siis varmistaa avun perillemenon. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että neuvottelupöytään päästään, ja Ruotsi on luvannut isännöidä näitä neuvotteluja. Nyt on kaiken kaikkiaan kaikista tärkeintä, että kaikki osapuolet tulevat Ruotsiin ja aloittavat nämä neuvottelut. Puhuin tästä Margot Wallströmin, Ruotsin ulkoministerin, kanssa, ja hän sanoi, että heillä on kaikki valmiudet tehdä näin. Ja vihdosta viimein YK:n turvaneuvostokin ja sen viisi pysyvää jäsenmaata ovat lähteneet tässä asiassa liikkeelle. Nämä ovat hyviä asioita. Apua tarvitaan pikaisesti, mutta se tilanne on äärimmäisen hauras siellä. Ja ikävä kyllä siellä on tahoja, jotka hyötyvät sodasta ja käyvät kyynisesti tätä sotaa omien poliittisten päämääriensä takia. Mutta nyt on kansainvälisen yhteisön tärkeää reagoida, ja Suomen pitää olla siinä mukana, niin kuin on ollut.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kari, te kuvasitte tämän katastrofaalisen tilanteen juuri niin karmealla tavalla kuin se on meidän silmiemme edessä ollut televisioruutujen kautta. Ministeri Soini kertoi niistä seuraavista askeleista, mitä ollaan ottamassa, jotta sinne saadaan rauha aikaiseksi.

Suomi on koko ajan ollut tilanteessa mukana. Me olemme tänä vuonna antaneet sinne 3 miljoonaa euroa, jotka on toimitettu UNHCR:n, Maailman ruokajärjestön ja Punaisen Ristin kansainvälisen järjestön kautta. Senpä takia nämä ovat valikoituneet meidän yhteistyökumppaneiksemme, että he pystyvät myös todistettavasti näyttämään sen, että se apu menee perille.

Te kysyitte siitä tulevasta. Ne päätökset tehdään sitten aina tapauskohtaisesti, mutta uskaltaisin jo tässä arvioida niin, että ne päätökset tulevat kyllä olemaan myönteisiä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää päätöksistä lopettaa asevienti Jemenissä sotiville saudiliittouman osapuolille, ja toivon, että se koskee myös voimassa olevien lupien mukaista asevientiä.

Arvoisa puhemies! Suurimman hinnan Jemenin kriisistä maksavat naiset ja lapset. Kymmenettuhannet lapset ovat kuolemassa nälkään, ja nälänhädän lisäksi naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Lapsiavioliittojen määrä on lisääntynyt 66 prosenttia, ja Jemenissä on 1,1 miljoonaa vakavasti aliravittua raskaana olevaa naista, jotka eivät saa myöskään terveyspalveluita.

YK:n väestörahasto UNFPA on ilmoittanut marraskuun alussa, että se tarvitsee välittömästi lisärahoitusta Jemenin tilanteeseen paikkaamaan Yhdysvaltojen jättämää rahoitusvajetta sekä vastatakseen syvenevään kriisiin. Toivoisin ja kysyn nyt: aikooko hallitus lisätä apua Jemenille ja olla täyttämässä UNFPAn ja monien muiden avustusjärjestöjen akuuttia rahoitusvajetta?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten jo äsken totesin, systeemihän toimii niin, että yleensä nämä järjestöt pyytävät rahaa nimenomaisesti niihin hankkeisiin, ja kuten hyvin tiedätte, Suomi on yksi UNFPAn suurimmista rahoittajista. Meillä on hyvin läheinen yhteistyösuhde. Me tiedämme, että tarve on valtava, mutta me emme tiedä niitä todellisia summia. Se, mitä tämän vuoden tarpeesta voidaan sanoa, on, että lähes 80 prosenttia siitä tarpeesta on kylläkin pystytty tyydyttämään, kun puhutaan rahoista, mutta viime aikoinahan siinä on ollut ongelmana se, että näitä kaikkia avustuksia ei ole pystytty saamaan perille, koska siellä ovat olleet sotilaalliset joukot kiinni YK:n varastoissa.

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että asia on nyt esillä ja meillä on tässä salissa suuri yksimielisyys siitä, että konflikti pitää saada loppumaan. Tämä on erittäin monimutkainen konflikti siinä mielessä, että kyynisesti käytetään Jemeniä — jemeniläisiä lapsia, naisia — uhreina, kun siellä taistellaan tämmöistä proxy-sotaa Iranin toimesta, Saudi-Arabian toimesta, Arabiemiraattien toimesta.

Luojan kiitos, ja poliittisen päätöksenteon kautta ja kansainvälisen paineen kautta, nyt on myös suurvallat saatu reagoimaan. Jos tästä vielä saataisiin YK:n turvaneuvoston yksimielinen päätöslauselma, niin se veisi asiaa eteenpäin, koska YK:n yksimieliset päätöslauselmat turvaneuvostossa sitovat kaikkia jäsenmaita toisin kuin se, jos tehdään yleisiä päätöslauselmia ilman, että niillä on turvaneuvoston suojaa. Ja kaikessa karmeudessaan tämä Khashoggin murha on luonut sellaisen aikaikkunan, [Puhemies koputtaa] että nyt voidaan toimia ja nyt pitää toimia.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että Jemenin karmeasta tilanteesta puhutaan täällä salissa. Humanitääriseen apuun liittyvät todella nämä perillemenon ongelmat, saarretut satamat ja se, että siellä on pommitusten alla siviiliväestöä, jolle ei ole pystytty toimittamaan apua, lapsia ja naisia. Myöskin toimittajilla on ollut erittäin vaarallinen tilanne työskennellä Jemenissä, eli emme tiedä senkään vuoksi kaikkea, mitä siellä on tapahtunut.

Toinen asia, asevienti. On erittäin hyvä, että hallitus on nyt tullut siihen lopputulemaan, että sekä Saudi-Arabian että Arabiemiraattien kautta sotanäyttämölle Suomestakin kulkeutuvien aseiden reitti pitää pysäyttää. Ei voi enää lisää aseita siihen sotaan työntää.

Mutta kysymykseni on ministeri Soinille tästä hyvästä uutisesta, että Tukholmassa, Ruotsissa, voisivat alkaa neuvottelut YK:n pääsihteerin erityisedustaja Martin Griffithsin johdolla. Neuvotteluissa usein tarvitaan tarjouksia rauhanturvasta, siviilikriisinhallinnasta ja muuta. Onko EU:ssa tai Pohjoismaiden kesken keskusteltu siitä, mitä Suomi voisi tehdä?

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on luvannut kaiken mahdollisen apunsa, jos sitä meiltä pyydetään. Me tiedämme ja hyvin henkilökohtaisesti tiedän, että meillä on tässä maassa kelpoja rauhanvälityksen toimihenkilöitä, kuten esimerkiksi erityisedustajanani toiminut kansanedustaja Haavisto tai tällä hetkellä erityisedustajanani toimiva edustaja Urpilainen. Suomi on valmis, totta kai, olemaan kaikin tavoin apuna ja mukana, jos kutsu tulee. Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että me olemme saaneet yhdessä tämän asian liikkeelle myös EU-tasolla ja Ruotsi, joka on meidän hyvä yhteistyökumppanimme, fasilitoi tätä tapaamista. Se takaa myös meille hyvän tiedonsaannin, koska meillä on hyvät välit ja tietojenvaihtoyhteydet Ruotsin kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että jonkinlainen valo näkyy tunnelin päässä, ja jos mahdollista, todellakin saataisiin Jemenissä rauhanprosessi alkuun.

Humanitääristä apua, kuten täällä on todettu, tarvitaan ilman muuta sinne lisää, ja aivan olennainen asia on tuo Hodeidan satama. Sehän ei nyt ole voinut toimia, eli avustuskuljetukset eivät ole menneet perille, koska sataman ympäristössä on kaiken aikaa taisteltu. Onko nyt mahdollista siis sekin, että tämä Hodeidan satama saadaan siihen käyttöön, mihin se on tarkoitettu, ja jo olemassa olevat avustuskuljetukset saataisiin perille tavattoman suuren joukon kärsimyksen lieventämiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Juuri sen takia on nyt niin tavattoman tärkeää, että tämä tulitauko kestäisi ja että kaikki osapuolet siihen sitoutuisivat, koska juuri tämä mainittu Hodeidan satama, johonka edustaja Paloniemi viittaa, on tavallaan se portti, jota kautta apua saadaan perille. Ikävä kyllä tällä alueella on aika monta joukkiota, joita sitten eri valtiot rahoittavat, ja sen takia olisi ensiarvoisen tärkeää, että hyvin toiminut erityisedustaja Martin Griffiths saisi kaikki osapuolet tulemaan paikalle ja saisi kaikki osapuolet sitoutumaan tähän, sillä jos näin ei käy, niin silloin ne avustuskuljetukset, jotka tulevat, eivät ole täydessä turvassa. Sen takia tämä tulitauko ensin ja sitten kaikkien sitoutuminen ja kaikkien osallistuminen rauhanprosessiin — ja etenkin myös naisten, koska jos naiset eivät ole mukana näissä rauhanprosesseissa, niin tutkimusten mukaan nämä rauhat eivät tule todennäköisesti solmituksi, ja niitten kestävyys on heikompi, jos eivät naiset ole mukana.

Arvoisa puhemies! Tämä vuosia jatkunut Jemenin konflikti on todella sellainen, että sen karmeudet menevät yli kaiken käsityskykymme. On todella arvokasta, että olemme saaneet sen nyt vähän voimakkaammin kansainväliselle agendalle. Haluan kiittää sekä hallituksen asevientipäätöksestä että ministeri Soinia aktiivisuudesta sekä Yhdysvaltojen että EU:n suunnassa. Se on todella arvokasta.

On totta, että välitön tulitauko ja humanitäärinen apu ovat niitä ratkaisuja, joita tarvitsemme nyt ja tässä, jotta tämä karmea tilanne esimerkiksi lasten osalta voisi edes vähän kohentua, mutta on tosiaan myös niin, että kestävää rauhaa on rakennettava. Me olemme täällä eduskunnassa perustaneet Jemen-ryhmän, lähinnä saadaksemme tietoa tällaisilta toimijoilta kuin Pelastakaa Lapset, Unicef, CMI, jotta voimme arvioida, miten Suomi voisi jatkossakin ikään kuin olla mahdollisimman paljon maailmalle avuksi ja hyödyksi, ja saadaksemme tilannekuvan esimerkiksi näistä Ruotsin tulevista neuvotteluista. Näin kysyisinkin vielä kehitysyhteistyöministeriltä ja ulkoministeriltä: olisiko mahdollista, että me aktiivisesti valmistelisimme suorastaan ehdotuksen kahdessa asiassa, humanitäärisessä avussa ja kriisinhallinnassa ja kriisineuvottelussa, jo ajatellen tätä mahdollista tulevaa Ruotsin kokousta?

Arvoisa rouva puhemies! Minä haluaisin ensin lähteä siitä päästä liikkeelle, että ensin saadaan sopimus aikaiseksi, identifioidaan ne tarpeet, ja sen jälkeen me tarjoaisimme osaamistamme siinä, missä meillä on. Jos me nytten sanomme, että ruvetaan rakentamaan koulutusta tai koulujärjestelmää tai neuvolaa, mitä tahansa, mille me tiedämme siellä olevan tarvetta... Mielestäni se lähtee oikeammin niin, että katsotaan ensiksi sen maan tilanne, ja sen jälkeen olemme mukana yhteistyössä näiden erilaisten kansainvälisten järjestöjen kautta, koska heidän kanssaan yhteistyössä me pystymme saamaan kaikkein parasta vaikuttavuutta aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Todellakin, juuri on tullut tieto siitä hallituksen linjasta, että asevienti Jemenissä sotiville Saudi-Arabialle ja Arabiemiraateille lopetetaan, ja se on aivan oikea. Kiitos siitä, että tätä hallituksen linjaa pystyttiin nopeasti tarkastelemaan. Viimeksi muutama viikko sitten puolustusministeri ei nähnyt syytä asevientikieltoon, mutta se on nyt tullut. Erittäin hyvä.

Mutta tilanne Jemenissä on niin karmea, että myös varaosavienti ja vanhojen asevientilupien mukainen vienti Jemeniin tulisi välittömästi lopettaa.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin ministeriltä: koskeeko tänään tullut päätös sotatarvikevientilupien keskeyttämisestä Jemenissä sotiville osapuolille myös varaosavientiä sekä vanhojen lupien mukaista sotatarvikevientiä?

Arvoisa rouva puhemies! Ensin jos saan vielä vastata edustaja Torstille. Pidän hyvin tärkeänä tämmöistä kansalaisjärjestötyötä ja monitorointia ja myös sitä, että kirjoititte asiasta Helsingin Sanomiin. Kaikki tämä kansalaisjärjestötyö asian tunnetuksi tekemiseksi ja paineen luomiseksi on erittäin hyvää.

Hallituksen tämänpäiväinen päätös käsitteli uusia lupia, niille ei ole edellytyksiä. Tässä vaiheessa hallitus ei ole tehnyt mitään päätöstä voimassa olevien lupien kohdalta, vaan me tarkkailemme tilannetta, mutta tämä päätös on edelleen voimassa. Täytyy myös katsoa sitä, että meillä on tietyt sopimussakot, monet muut tällaiset asiat, ja niistä voidaan sitten tehdä päätöksiä erikseen. Nämä edelliset luvat ovat käsitykseni mukaan ainakin kahden edellisen hallituksen päättämiä lupia, niin että kyllä tässä ovat ikävä kyllä lähes kaikki parlamentaariset puolueet olleet näitä myöntämässä.

Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Hangö—Hyvinge-banan är den enda banan för godstrafik i Södra Finland som inte ännu elektrifierats. Import- och exporthamnen Hangö växer stadigt och skulle behöva en elektrifiering. Det skulle också behövas för att nå klimatmålen. Vi behöver miljövänliga järnvägstransporter framom landsvägstransporter.

Liikennevirasto aloitti viime vuonna Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyssuunnitelman päivittämisen, koska edellinen sähköistyssuunnitelma ehti vanhentua. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että sähköistysprojekti saataisiin pikimmiten käyntiin. Hangon satama kasvaa reippaasti, mikä on tietysti hyvä asia, ja rautatiekuljetukset satamasta ovat kaksinkertaistuneet vuoden aikana. Saimme viikolla liikenneministeriltä hyviä uutisia siitä, että länsirannikon valtatie 8 aiotaan lisätä kokonaisuudessaan valtakunnallisten pääväylien joukkoon — kiitos siitä. Mikä on tilanne Hanko—Hyvinkää-radan osalta? Milloin on odotettavissa, että tämä alueellisesti ja kansantaloudellisesti tärkeä sähköistysprojekti vihdoin toteutuu?