Arvoisa herra puhemies! Teki taas pahaa tällä viikolla lukea lehdestä uutista, jossa käsiteltiin käräjäoikeuden käsittelyssä olleita törkeitä seksuaalirikoksia. Tässä tapauksessa kyseessä on laaja pedofiilirinki, joka on hyväksikäyttänyt törkeästi lapsia. Uutisissa kerrottiin, kuinka kaksi pedofiilirinkiin kuulunutta miestä saivat Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelta tuomion muun muassa törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. Tuomio oli vuosi ja kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeutta, jota he tuskin joutuvat kokonaan istumaan. Huomautettakoon, ettei tuomiolla ole vielä lainvoimaa. Perussuomalaiset ajavat törkeimpien rikosten aivan liian kevyiden rangaistusten koventamista. Kysymykseni kuuluukin: aikooko hallitus esittää minimirangaistusten korottamista tuntuvasti, kun nyt rikoslakia uudistetaan seksuaalirikosten osalta?
Suullinen kysymys seksuaalirikosten rangaistuksista (Veijo Niemi ps) | Suullinen kysymys palveluiden turvaamisesta sote-uudistuksessa (Paula Risikko kok) | Suullinen kysymys koronatilanteesta tiedottamisesta (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys koronakaranteenista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koronaa koskevasta viestinnästä (Mari Holopainen vihr) | Suullinen kysymys turkistarhauksesta koronatilanteessa (Mai Kivelä vas) | Suullinen kysymys koronarokotteiden hankkimisesta (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kyselytunti
Käsittelyvaihe · eduskunnan käsittelytiedot
Puheenvuorot · kuka sanoi mitä
Kaikki asiakohtaan liittyvät puheenvuorot kokonaisina, lyhentämättöminä.
Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä. Niin kuin edustajat tietävät, seksuaalirikoslainsäädäntö on nyt kokonaisuudistuksen alla. Olemme saaneet lausuntopalautteita oikeusministeriöön. Meillä oli työryhmä, joka on tehnyt kovasti töitä, ja hallitus on lähtenyt siitä, että juuri lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia pitää kiristää. Tässä ja nyt on tilanne tietysti se, että oikeusministeriössä käydään se lausuntopalaute läpi. Se tehdään hyvin huolellisesti, ja tarkoitus on, että eduskunta saa tämän kokonaispaketin sitten, kun se on valmis ensi syksynä. Lähden itse siitä, että tänne saliin tuodaan esitys, joka paremmin kuin tänään turvaa uhrin ja myös kaikkien lapsiuhrien asemaa.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.
Arvoisa herra puhemies! Tuomiovalta ei kuulu meille täällä eduskunnassa, mutta meidän suoranainen vastuumme on käyttää meille suotua lainsäädäntövaltaa oikeudenmukaisesti. Meidän pitää huolehtia, että teolla on tuntuvat seuraukset ja etteivät paatuneet rikolliset liiku keskuudessamme.
Kansa on sitä mieltä, että seksuaalirikoksista pääsee liian helpolla. Korulauseita on kuultu Suomessa vuosikaudet, mutta tuomiot ovat pysyneet käsittämättömän matalina.
Me perussuomalaiset vaadimme, että 1) seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia kiristetään tuntuvasti, 2) törkeistä ja toistuneista seksuaalirikoksista syytetyt eivät odota oikeudenkäyntiä vapaana ja 3) törkeistä seksuaalirikoksista saadut tuomiot istutaan täysimääräisesti. Mitä mieltä arvoisa hallitus on näistä perussuomalaisten ehdotuksista? [Mika Niikko: Mitä mieltä sosiaalidemokraatit ovat?]
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että teillä on ajatuksia siitä, millä tavalla lainsäädäntöä kehitettäisiin. Perussuomalaisilla oli myös oikeusministerin salkku edellisellä hallituskaudella, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja silloin teillä olisi ollut myös mahdollisuus puuttua tähän. Nyt tämä hallitus puuttuu tähän... [Ben Zyskowicz: Häkkänen siihen puuttui!] — Häkkänen puuttui myös, mutta tämä hallitus toteuttaa. [Oikealta: Kiitos!]
Oikeastaan luulen, että me olemme kaikki yksimielisiä tässä salissa siitä, että jokainen seksuaalirikos on yksi liikaa, ja meidän pitäisi tehdä töitä nyt sen eteen, että meidän lapsiamme pystytään suojelemaan paremmin. Meidän pitää myös tehdä sitä ennalta ehkäisevää työtä, ja siihen pitää myös panostaa, ja senkin hallitus tekee.
Mitä tulee itse tähän seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen, niin kuin sanoin, yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia myös nostetaan, elikkä tähän kysymykseen tulemme palaamaan sitten, [Puhemies koputtaa] kun lausuntopalaute on käyty läpi ja meillä on esitys annettavaksi eduskunnalle.
Arvoisa puhemies! Hallituksen fokus tuntuu usein olevan siinä, että rikollisten tekojen kirjoa pitäisi laajentaa esimerkiksi muuttamalla raiskauksen määritelmää. Mielestäni suurempi ongelma on se, että yksiselitteisistäkin rikoksista langetetaan rangaistuksia, jotka ovat huomattavan lieviä kansainvälisesti vertaillen ja myös verrattuna muihin, ei-väkivaltaisiin rikostyyppeihin, kuten talousrikoksiin.
Rangaistus on nähtävä hintalappuna, jonka yhteiskunta määrittää loukatulle oikeushyvälle eli tässä tapauksessa ihmisen fyysiselle koskemattomuudelle. Rangaistustasolla yhteiskunta myös viestittää, miten paheksuttavana se mitäkin tekoa pitää. Näettekö te, arvoisa ministeri Henriksson, että seksuaali- ja muista väkivaltarikoksista Suomessa langetettavat rangaistukset ovat tässä suhteessa kohdallaan?
Arvoisa puhemies! Kansanedustajat säätävät lait, ja tuomioistuimet soveltavat näitä lakeja. Meillä on riippumaton tuomioistuinlaitos, joka on oikeusvaltiossa varsin tärkeä asia. Ei hallitus eikä eduskunta määrää siitä, ketkä meidän tuomioistuimissamme tuomitsevat, vaan siellä on riippumattomat tuomarit. Meidän asiamme on katsoa, että se rangaistusasteikko on riittävä. Tuomioistuinten asia on sitten soveltaa sitä rangaistusasteikkoa. Muun muassa lapsen törkeästä raiskauksesta tuomitaan tänään asteikolla 2—10 vuotta. Ja se on tärkeätä, että sitä rangaistusasteikkoa käytettäisiin. On tuomioistuinten asia arvioida, minkälaisen rangaistuksen ne antavat kustakin rikoksesta. Meidän asiamme on katsoa, että heillä on riittävä asteikko, ja me katsomme, että se minimitaso on oikeassa suhteessa siihen rangaistavaan tekoon.
Kriminaalipolitiikkahan Suomessa on pitkä. [Puhemies koputtaa] Meillä on pitkä historia, ja tästä voitaisiin vaikka järjestää seminaari, [Puhemies: Nyt aika on jälleen täynnä!] jotta voisimme käydä läpi, miksi meillä rangaistukset ovat tietyllä tasolla.
Arvoisa puhemies! Ministeri tietää, että riippumaton tuomioistuin joutuu kuitenkin soveltamaan meidän määräämiämme rangaistusasteikkoja, ja meidän kysymyksessämme puhuttiin näistä minimirangaistuksista. Niiden avulla me pystymme vaikuttamaan tuomioistuimiin — ne eivät voi niitä väistää. Elikkä onko tulossa selkeitä korotuksia näihin — erityisesti lapsiin kohdistuviin — seksuaalirikoksiin? Tämän haluaisin tietää, ja oikeastaan varmaan kansakin haluaisi — tuli aika murskakritiikkiä siitä komiteavalmistelusta.
Toiseksi kysyisin: miten nämä vaaralliset rikoksenuusijat saadaan pidettyä pois kaduilta? Vaarallisia rikoksenuusijoita pääsee määräaikaisen vankeusrangaistuksen jälkeen vapaaksi aina uudelleen ja uudelleen. Missä viipyy laki, joka pitäisi tällaiset ihmiset lukkojen takana, jotta me muut saamme olla rauhassa, jos he tekevät jatkuvasti rikoksia, vakavia rikoksia, jotka kohdistuvat henkeen ja terveyteen?
Näihin kahteen kysymykseen haluaisin vastauksen. — Kiitos, ministeri. [Sanna Antikainen: Nyt odotamme vastausta!]
Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnan puheenjohtajalle. Meillä oli aamupäivällä yhdessä lakivaliokunnan kanssa tilaisuus, jossa myös kerroin koko valiokunnalle, missä mennään muun muassa näitten väkivaltaisten vankien osalta, ja silloin myös edustaja Meri sai tietää sen, että meillä on työryhmä, joka nyt tekee tätä työtä. Me haluamme saada aikaiseksi sellaisen lainsäädännön, joka paremmin kuin tänään turvaa myös sen, että meillä on sellaisia toimenpiteitä, että henkilö, joka on vaarallinen yhteiskunnalle — vaikka hän on sen rangaistuksensa kärsinyt — ei sitten voisi niin vain vapautua. Tämä on työn alla, ja niin kuin edustaja Meri tänään aamupäivällä kuuli, tähän asiaan tullaan palaamaan heti, kun se työryhmä on saanut työnsä valmiiksi.
Mitä tulee näihin aikuisten tekemiin rikoksiin, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja raiskauksiin, [Puhemies koputtaa] niitten rangaistusasteikkoja tullaan myös katsomaan nyt, kun tätä kokonaisuudistusta [Puhemies koputtaa] tehdään.
Arvoisa puhemies! Seksuaalirikos jättää usein lapselle pysyvät vauriot, mutta syyteoikeus törkeidenkin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kohdalla vanhentuu aikaisintaan uhrin täyttäessä 28 vuotta ja törkeiden seksuaalirikosten syyteoikeuksissa vanhenemisaika on 20 vuotta. Lapsiin kohdistuva törkeä seksuaalirikos on teko, josta asianomistajan on usein vaikea ilmoittaa viranomaisille tämän nykyisen vanhentumisajan kuluessa. Usein käy niin, että vasta siinä 30 vuoden iässä, kun perhettä aletaan perustaa, saattavat nämä asiat nousta pintaan. Ja joskus on tapauksia, joissa paljastuu seksuaalirikosvyyhtejä ja saadaan pitäviä todisteita, jopa todistajanlausuntoja, ja siltikään tätä asiaa ei pystytä selvittämään, [Puhemies koputtaa] mikä olisi kuitenkin uhrin selviytymisen kannalta tärkeää. Oletteko poistamassa nämä vanhentumisajat?
Kiitos, edustaja Räsänen, tästäkin kysymyksestä. Tämä on myös tämmöinen ikuisuuskysymys, joka tässä salissa aina välillä nousee keskusteluun, ja tätä on kyllä pohdittu. Ja olen samaa mieltä, että tähän liittyy ongelmia juuri sen takia, että voi olla, että käy pitkäkin aika siitä, kun henkilö on lapsena joutunut seksuaalirikoksen kohteeksi ja sitten syystä tai toisesta ei ole ehkä edes ymmärtänyt silloin, että on ollut rikoksen kohteena, vaan huomaa ja tietää ja tiedostaa sen vasta vanhempana.
Tähän liittyy myös se problematiikka, että jossain vaiheessa sen vanhenemisajan on loputtava. Sen takia tähän mennessä ollaan katsottu, että poliisien resurssit pitäisi laittaa niihin rikoksiin, jotka ovat tapahtuneet lähiaikoina ja ei niin kauan sitten — että siihen riittää resursseja. Tämä on tavallaan myös siinä mielessä resurssikysymys, [Puhemies koputtaa] että onko meillä riittävästi resursseja siihen, että tutkitaan myös ehkä yli 30 vuotta vanhoja rikoksia. [Puhemies: Nyt on minuutti jälleen täynnä!] Niitähän tutkitaan, jos on esimerkiksi murhasta kysymys, mutta nämä rikokset ovat eri asemassa.
Arvoisa puhemies! Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, tapahtuvat ne sitten fyysisesti tai verkossa, ovat kuvottavia, ja meidän pitää tehdä kaikkemme ehkäistäksemme yhteiskunnassa näitä tapahtumasta. Rangaistukset vaativat koventamista, ja on tärkeää, että tätä saadaan eteenpäin. Toivottavasti ministeri Henriksson vie näitä entisen ministeri Häkkäsen aloittamia koventamisrangaistuksia eteenpäin.
Laki mahdollistaa kemiallisen kastraation eli lääkinnällisen hormonituotannon pysäyttämisen, mutta sitä ei käytetä. Kysyisinkin: onko hallitus edistämässä tätä kemiallisen kastraation käyttöönottoa, jolloin me ehkä voisimme osan näistä seksuaalirikoksista ehkäistä, koska näillä on taipumus uusiutua?
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa ei ole sellaista kirjausta, jossa lähdettäisiin siitä, että kemiallista kastraatiota ruvetaan toteuttamaan, joten tällä hetkellä asia ei ole ajankohtainen.
Arvoisa herra puhemies! Keskusta pitää erittäin tärkeänä ja hienona asiana, että vihdoin ja viimein Suomessa toteutetaan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistus, seksuaalirikoksia koskevan rikoslain luvun kokonaisuudistus, jossa tämä laki tuodaan tähän päivään ja tulevaisuuteen, modernisoidaan. Tämän uudistuksen lähtökohta on, että siinä tarkastellaan suostumusta, seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ei sitä väkivallan määrää, ja tässä suojataan ihmisyyttä hyvin. On keskustan mielestä erittäin hienoa, että tällä vaalikaudella tämä kokonaisuudistus lopultakin toteutuu.
Mutta, puhemies, kysyisin hallitukselta: Hallitusohjelmassa, sen kunnianhimoisessa oikeusvaltion kehittämisosiossa, on myös maininta siitä, että rikoksen uhrien asemaa yleisesti parannetaan, ja erityiskysymyksenä on otettu esille se, että surmansa saaneiden läheisten, elikkä tapetuksi joutuneen henkilön läheisten, tukea ja saamia korvauksia pitäisi parantaa, ja siellähän on aukkoja edelleenkin. Mitä hallitus aikoo tämän kirjauksen kautta tehdä?
Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen on aivan oikeassa siinä, että rikosten uhrien asemaan pitää kiinnittää enemmän huomiota, ja siihen hallitus on myös ryhtynyt. Tämä on myös asia, joka on ollut monesti EU:n oikeusministereitten kokouksissa esillä, ja yhdessä teemme töitä sen eteen, että rikosten uhrien palvelut paranisivat jokaisessa EU-maassa, ja Suomessa esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen osalta olemme lisänneet sinne varoja ja lisänneet sinne resursseja.
Mitä tulee tähän tärkeään kysymykseen, mikä koskee henkirikoksen uhrin omaisten mahdollisuutta saada korvausta, niin sekin on asia, jota nyt selvitellään, ja tarkoitus on, että myös tässä asiassa edetään tämän hallituskauden aikana niin, että myös näitten uhrien omaisten taloudellinen tilanne paranisi.
Arvoisa puhemies! Suomi on maailman turvallisin maa, varsinkin jos sitä mitataan myös sen mukaan, että olemme vapaita ja demokraattisin valtio monessa suhteessa. Mutta turvallisuus ei ulotu ainakaan internetin alueelle, ja siellä lapset ja nuoret joutuvat hyvin usein pedofiilien metsästettäviksi.
Ennalta ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää tehdä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi Britanniassa on ollut jo vuosia sellaisia kampanjoita, joissa internetin tsättipalstoille on pakollista laittaa tämmöinen turvanappi, josta voi ottaa suoran yhteyden poliisiin tai ilmoittaa semmoisen lähentelyn, joka täyttää nämä merkit, ja sillä on ollut erinomaiset tulokset.
Harmillista on kuulla toki se, että hallitus ei halua edistää tällaista kemiallista kastraatiota, joka olisi myös hyvä, ennalta ehkäisevä toimenpide näille toistuvasti rikoksia uusiville. Mutta voitteko edistää tällaista turvanappikampanjaa, jossa ennen kaikkea vaadittaisiin noita palveluntarjoajia laittamaan jotkut [Puhemies koputtaa] suorat yhteydet jonnekin, minne voivat lapset ottaa yhteyttä, kun havaitsee tällaista [Puhemies: Minuutti on täynnä!] uhkaa elämässään?
Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko nostaa esille erittäin tärkeän asian, nimittäin nettirikollisuus on viime vuosina lisääntynyt ja varsinkin lapsiin kohdistuvat rikokset, myös seksuaalirikokset, ovat lisääntyneet myös netin kautta, ja se on äärimmäisen vakava asia. Sen takia Suomi on myös mukana muitten EU-maitten ja myös Yhdysvaltojen kanssa kansainvälisessä yhteistyössä, jossa tehdään poikkihallinnollisesti yhteistyötä ja myös poliisit ovat yhteistyössä toisiinsa. Tätä yritetään kansainvälisellä areenalla kitkeä yhdessä, koska nettirikollisuus on usein juuri sellaista, että ei ole ainoastaan kyse siitä, [Mika Niikon välihuuto] että meillä on tekijä Suomessa, vaan tekijä voi olla vaikka toisella puolella maapalloa, ja sen takia tätä tarvitaan.
Ministeri Ohisalo on tänään poissa, mutta olen siinä uskossa, että jo tällä hetkellä ovat poliisit läsnä netissä, se on ainakin se tieto, mikä minulla on. [Puhemies koputtaa] Ja siihen, voisiko olla mahdollista saada tämmöinen painike: se on varmasti mahdollisuuksien mukaan tehtävissä. [Puhemies: Nyt on jälleen aika täynnä!]
Herra puhemies! Suomi on rikollisten paratiisi. [Välihuutoja keskeltä] Suomessahan suurin osa rangaistuksista annetaan ehdollisena, eli vankeusrangaistukset annetaan ehdollisena, ja sehän tarkoittaa sitä, että henkilö ei joudu menemään vankilaan, eli se on ikään kuin huomautus tälle tuomitulle — se on pitkälti näin. Ja Suomessa pitää tehdä siis todella vakavia rikoksia, että edes joutuu vankilaan, että saa ehdottoman vankeusrangaistuksen. Tämä ei ole mielestäni ehkä uhrien kannalta kovin oikeudenmukainen tilanne eikä myöskään tavallisten kansalaisten kannalta, joita tulisi suojella uusintarikoksilta. Mutta jos sinne vankilaan nyt kuitenkin Suomessa joutuu eli saa niin kovan tuomion, niin siitä tuomiostakin istutaan vain kaksi kolmasosaa ja ensikertalaisena yleensä puolet — nuoret rikoksentekijät eli alta 21-vuotiaat voivat istua vain yksi kolmasosaa. Olisiko, hallitus, pohdittava sitä, [Puhemies koputtaa] että törkeistä rikoksista istuttaisiin koko tuomio?
Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin törkeisiin rikoksiin, niin juuri sitähän me olemme nyt arvioimassa, kun puhutaan siitä, mitä tehdään väkivaltaisille ja vaarallisille vangeille. [Perussuomalaisten ryhmästä: No mitä te teette?] Sen takia siinä työssä, mitä se työryhmä nyt tekee, tulee arvioitavaksi myös tämä näkökulma, minkä edustaja Tavio tässä nosti esille. Meidän täytyy katsoa myös tämä puoli. Meillä on edelleen Suomessa niin — vaikka edustaja antaa ymmärtää, että ehdollinen vankeustuomio ei olisi muuta kuin muistutus, niin kyllähän se on kuitenkin tuomio — että jos sen ehdollisen vankeustuomion aikana syyllistyy toiseen rikokseen, niin se ehdollinen tuomio voi muuttua ehdottomaksi [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja voi joutua ja usein joutuukin sitten istumaan sen rangaistusajan vankilassa. [Puhemies koputtaa] Katsoisin, että meillä olisi syytä, kun korona-aika antaa myöden, järjestää kriminaalipoliittinen seminaari, jossa käydään läpi se, miksi meillä on tällainen järjestelmä ja mitä sillä [Puhemies: Aika!] tavoitellaan.
Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho kysyi teiltä sitä, voitaisiinko näiden paatuneimpien pedofiilien kohdalla toteuttaa tällainen kemiallinen kastraatio. Sanoitte, että nykyisen hallituksen ohjelmassa tätä asiaa ei ole otettu esiin. En sitä ihmettele. Nykyisen punavihreän vasemmistohallituksen näkökulmasta tällainen varmasti liikaa loukkaisi tämän rosvon perus‑ ja ihmisoikeuksia, [Välihuutoja] siitä lapsesta ei niin paljon väliä. Niinpä kysyn teiltä, ministeri Henriksson: voisitteko ajatella selvittävänne tämän asian, vaikka sitä ei olekaan teidän hallitusohjelmassanne?
Arvoisa puhemies! Me voimme varmasti selvittää tämän asian, ja se on selvitetty aikaisemminkin, ja haetaan ne paperit esille. Oikeusministeriössä ovat juuri näinä aikoina olleet kädet täynnä, kun tehdään koronan osalta sellaisia vaikuttavia toimenpiteitä, jotka auttavat tähän akuuttiin tilanteeseen, missä me nyt olemme, ja olemme muun muassa tänään antaneet hallituksen esityksen, joka myös edesauttaa sitä, että pidetään elinvoimaisia yrityksiä elossa ja pidennetään myös pikavippilainsäädännön osalta korkokaton jatkamista syyskuun loppuun asti. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Tällä haluan vain kertoa teille sen, että vaikka teillä on erittäin paljon hyviä kysymyksiä, niin minulla ei ole vastauksia niihin kaikkiin tänään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Palataan niihin ja annetaan teille tämä selvitys myös tästä kemiallisesta kastraatiosta, joka on ollut esillä myös edellisellä ja sitä edellisellä hallituskaudella, [Sari Sarkomaa: Voisitteko harkita?] joten kaikki ne edustajat, jotka ovat olleet tässä talossa vähän pidempään, tietävät sen asian.
Arvoisa puhemies! Seksuaaliväkivaltarikokset ja aivan erityisesti lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat tässä yhteiskunnassa rikoksina julmimmasta päästä. Niille täytyy olla totaalinen nollatoleranssi. Yhteiskunnan pitää tehdä kaikki, että niitä estetään, ja rangaistusten näistä pitää olla tuntuvia. [Sanna Antikaisen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella silloisen sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän esityksestä ryhmät yhdessä vetosivat, että näitä rangaistuksia kiristetään. Silloin viime vaalikaudella se ei johtanut mihinkään, mutta onneksi johti lakivaliokunnan yksimieliseen lausuntoon, jossa edellytetään, että näitä rangaistuksia kovennetaan ja että suostumuksen asemaa vahvistetaan tässä uudistuksessa.
Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattisella eduskuntaryhmällä on täysi tuki lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistusten koventamiseksi ja suostumuksen vahvistamiseksi näissä. [Välihuuto]
Arvoisa puhemies! Kysyn: koska saamme tämän esityksen ja koska nämä uudet, kovemmat rangaistukset tulevat voimaan? [Mika Niikko: Kauniita sanoja, mutta todellisuus puuttuu! — Sanna Antikainen: Me emme elä enää edellisellä vaalikaudella!]
Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Lindtmanille tästä tuesta. On erittäin hienoa, että nostitte esille myös sen, että nyt raiskausrikoslainsäädäntö muutetaan niin, että suostumuksen puute tulee siihen tunnusmerkistöön, ja se on äärimmäisen tärkeä asia. [Välihuuto] Samalla kiristetään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Tämä on erittäin tärkeä kokonaisuus. Tämä on ehkä tämän hallituskauden tärkeimpiä, ainakin oikeusministeriössä olevia tärkeimpiä lakihankkeita.
Niin kuin kerroin tässä aikaisemmin, tämä mietintö on ollut lausuntokierroksella, tuli yli 50 lausuntoa, ja niitä käydään nyt hyvin huolellisesti läpi. Lainsäädäntö tämmöisessä asiassa ja näissä asioissa on hyvin, hyvin vaikeasti tehtävissä, mutta se pitää tehdä huolellisesti, laillisuusperiaatetta noudattaen, ja sen takia meillä täytyy olla kärsivällisyyttä. Ja sen takia minulla on aikomus antaa hallituksen esitys ensi vuonna niin, [Puhemies koputtaa] että se tulee tänne eduskuntaan syksyllä 2021.
Arvoisa herra puhemies! Lapsiin kohdistuneita ihmismielen pimeimmistä kolkista syntyviä seksuaalirikoksia on tehty aina. Kuten täällä on moneen kertaan jo todettu, niin näistä määrättävät rangaistukset ovat niin alhaisia, että siitä voi tehdä päätelmän, että lapsen henki ja terveys, fyysinen koskemattomuus tai mielenterveys ei ole arvoasteikolla kuitenkaan kovin korkealla.
Olin tietenkin iloinen, kun kuulin, että ministeri sanoi, että näille ollaan nyt jotain tekemässä, ja täällä on puhuttu myös suostumusperustaisesta raiskauslainsäädännöstä, mutta muistelen, kun asiaa jokin aika sitten käsiteltiin, että täällä kyllä liberaalin rangaistuspolitiikan ja, mikä ihmeellisintä, feministeiksi itsensä määrittävien suunnalta kuultiin, että rangaistuksilla ei ole juurikaan väliä ja juurikaan ei ole niistä kiinnostunut. Haluaisinkin nyt tietää: onko tämä todella koko hallituksen linja, että lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja muista seksuaalirikoksista on oleellista ja tärkeää korottaa rangaistuksia kautta linjan? Voisivatko myös ne, jotka keskustelussa suostumusperusteisuudesta olivat [Puhemies koputtaa] toista mieltä, käyttää puheenvuoron? — Kiitos.
Arvoisa puhemies! Uskon, että tämä on sellainen kysymys, josta jaetaan kaikissa ryhmissä tässä salissa yhteinen huoli, ja yhteinen huoli erityisesti uhreista ja heidän asemastansa. Ja kyllä, hallitus tulee tuomaan eduskuntaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen, jossa on sisällä paitsi tämä suostumusperusteisuus myös rangaistusasteikon kiristäminen erityisesti niissä vakavissa rikoksissa, jotka kohdistuvat lapsiin, mutta myös muutoin.
Mielestäni tämä keskustelu, joka tässä salissa on käyty, on ollut asiallista ja nämä esitykset, joita täällä on tehty, ovat olleet senkaltaisia, että ilman muuta näitäkin pitää tarkastella. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä vastaus!]
Arvoisa puhemies! Pääministeri on ihan oikeassa, ja en ymmärrä sellaista puhetta, että tässä syytetään toisia siitä, että jotkut olisivat sitä mieltä, että näitä rangaistuksia ei pitäisi koventaa. [Jussi Halla-aho: Niin täällä sanottiin! — Sanna Antikainen: Näin he ovat sanoneet!] Minun mielestäni se on aika asiatonta.
No, hallitus on kokonaisuudessaan tämän hankkeen takana, ja tulemme palaamaan tähän. Annetaan virkamiesten tehdä se työ, mikä heidän kuuluu tehdä, ja käydään sitten tarkemmin keskustelua näistä.
Hallitus on tuomassa tänne eduskuntaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen, ja sen tarkoituksena on suojella lapsen ja aikuisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta paljon paremmin kuin tänään ja suojella uhrin oikeuksia. — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomaista!]
Arvoisa puhemies! Hallitus on lähiviikkoina tuomassa sote-uudistuksen esityksen tänne eduskunnalle, mutta uudistuksen yksi heikoimmista lenkeistä on sen rahoitusmalli. Se tarkoittaa jättileikkauksia yli puolentoista miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnassa Vaasan sairaanhoitopiirin alueella määrärahojen leikkaus on valtava, 18 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa väistämättä palveluiden heikkenemistä ja keskittämistä, ja valitettavasti myös lähipalvelut häviävät. Arvoisa hallitus, miten te kuvittelette, että näiden rahaa menettävien maakuntien sairaat ihmiset saadaan tulevaisuudessa vähenevillä resursseilla hoidettua, ottaen huomioon, että jo nyt on valtavat jonot ja jo nyt puuttuu rahaa vaikka kuinka paljon? Eikö teitä hirvitä?
Arvoisa puhemies! Minua hirvittää se, että keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta ei oteta lainkaan vakavasti sitä, että näiden palveluiden järjestämisen pitää perustua tarpeeseen. Ihmettelen tätä kysymystä siksi, että meillä on historiallista näköalaa käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, sitä on tehty jo vuosikymmen, mutta onpa meillä kokemusta käydä keskustelua myöskin valtionosuusuudistuksesta, jossa myöskin edustaja Risikko ja silloinen edustaja Kiuru, molemmat ministereinä, olimme mukana. Näitä kaikkia isoja uudistuksia koskee se, millä tavalla yhteinen potti jaetaan, eli miten tukku rahaa, 19,1 miljardia, jaetaan oikeudenmukaisella tavalla. Te esititte tämän jaon jo niin, että ikään kuin ei tehtäisi eikä yritettäisikään tehdä oikeudenmukaista jakoa, vaan ikään kuin tässä jo joku todella paljon häviäisi ja joltakin vietäisiin rahaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen pitäisi perustua tarpeeseen, [Puhemies koputtaa] ja sitä tarvetta pitää nyt määritellä.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat lisäkysymyksiä esittää, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.
Arvoisa puhemies! Mainitsitte tarveperusteisuuden, ja aivan totta, tarveperusteisuus on tässä teidänkin mallissanne se pääosa, mutta se kun perustuu niihin tarpeisiin, jotka nyt tiedetään, ja minä puhun muun muassa heistä, jotka ovat jonoissa, joilla ei ole vielä sitä diagnoosia. He odottavat hoitoa ja tästä ei siihen liikene rahaa.
Toinen tärkeä huoli minulla on siitä, kuinka moni joutuukaan nyt sitten hankkimaan terveysvakuutuksen. Tästähän HUSin toimitusjohtaja Tuominen jo varoitti Helsingin Sanomissa, että kyllä aika paljon näyttää nyt siltä, että ihmiset joutuvat ottamaan terveysvakuutuksia. Ja sehän vie kyllä yhdenvertaisuuden, ja se on perustuslainvastainen. Aikooko hallitus todella runnoa sellaisen soten, jossa ihmiset joutuvat ottamaan terveysvakuutuksen saadakseen hoitoa? Eikö teitä sekään hirvitä? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Päinvastoin!]
Arvoisa puhemies! Minä en kyllä ymmärrä, miksi me pelottelemme suomalaisia terveysvakuutuksen tarpeella. Minä ainakin tässä haluan sanoa kaikille, että me haluamme turvata koko maassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, mitä on jo kymmenen vuotta yritetty myös kokoomuksen johdolla tehdä.
Viime kaudella sosiaali- ja terveydenhuollosta oli tarkoituksena säästää 3 miljardia euroa. Kuka kotikatsomoissa ja suuressa yleisössä tai eduskunnassa uskoo, että sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa tarkoituksena olisi säästää heti lähtökohtaisesti 3 miljardia euroa [Sari Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!] turvaisi nämä palvelut? [Puhemies koputtaa] Sen takia me olemme tällä hallituskaudella viisastuneet ja olemme tekemässä sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, joka perustuu aidosti tarpeeseen, jotta ihmiset saisivat tarpeelliset palvelut, eikä se ole leikkaushanke.
Arvoisa herra puhemies! Kokoomus haluaa turvata kaikkien suomalaisten palvelut. Hallituksen sote-malli toimii päinvastoin. Kotikaupunkini Helsinki joutui ryöstön kohteeksi. Lupasitte erityisaseman, mutta se onkin vääristynyt erityisleikkaukseksi sote-rahoitukseen. Tämä vaarantaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan ja helsinkiläisten palvelut. Korona on runnellut kovalla kädellä Helsinkiä, ja meillä on mittavat terveyskeskusjonot, jonot suun terveydenhuoltoon, erikoissairaanhoidon jonot ovat kuusinkertaistuneet. Nyt tarvittaisiin toimia, että ihmiset pääsevät hoitoon, mutta te leikkaatte palveluita. Kuinka te voitte tehdä näin? Miten te, helsinkiläiset ministerit, tämän perustelette helsinkiläisille, jotka ovat jonossa? [Mika Niikko: Ja vantaalaisille myös! — Keskeltä: Mitä Vapaavuori tekee?] Miten te helsinkiläiset kansanedustajat tämän perustelette? Toivon, että te vastaatte.
Sanon vielä lopuksi, että tuolla valmiuslailla ei pidä pelata. Hoitohenkilöstö tarvitsee nyt porkkanaa eikä keppiä, eli henkilöstön jaksamista on tuettava. [Antti Kurvinen: Missä pointti?] Hehän tekevät ne palvelut.
Arvoisa puhemies! Tämänhetkinen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus perustuu siihen, että järjestäjä sekä saamillaan verotuloilla, asiakasmaksuilla että sitten valtion yleiskatteellisilla valtionosuuksilla rahoittaa sen palvelun, joka myöskin Helsingissä kansalaisille järjestetään.
Olen itse kiinnittänyt huomiota esimerkiksi perustasolla nimenomaan lääkäriin pääsyyn Helsingin osalta, ja meillä on huolestuttava tosiasia se, niin kuin edustaja Sarkomaa totesikin, että tällä hetkellä on erittäin vakava kysymys se, miten koronan osalta taudin jäljitys siellä onnistuu. Me tuemme kaikin keinoin, mutta todelliset ratkaisut tehdään Helsingin kaupungissa, jolle tämä järjestämistehtävä kuuluu. [Sari Sarkomaa: Mutta miksi te leikkaatte?]
Tämä ratkaisu muuttuu nyt niin, jos hallituksen esitys saadaan tänne eduskuntaan ja saadaankin joulukuussa, että tämä menee valtion rahoitettavaksi sen takia, että me toivomme, että kaikille palveluiden saatavuus ja saavutettavuus todella saadaan aikaan ja palveluista maksetaan tarpeen mukaan. Ja tältä osin on sanottava, että Helsingin kaupungilla on myös ylijäämää [Puhemies koputtaa] kertynyt, kuten joillakin muillakin kunnilla, [Sari Sarkomaa: Uskomatonta!] ja kaikilla näin ei ole, eli nyt pitää saada palvelut kuntoon jo tässä vaiheessa. [Ben Zyskowicz: Kun te leikkaatte, niin tilanne Helsingissä siis paranee! — Aki Lindén: Helsingiltä ei leikata!]
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen sote-uudistus on hallinnon uudistus. Se ei turvaa ihmisten hoitoonpääsyä. Kokoomus tulee huomenna esittämään oman vaihtoehtonsa sote-palveluiden uudistamiseksi.
Mutta puutun nyt maakuntaveroon. Päätökset maakuntaverosta kuulemma tehdään tällä hallituskaudella, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 26. Tuoreen tutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista vastustaa maakuntaveroa ja vain 22 prosenttia kannattaa sitä. Se tulisi hyvin todennäköisesti johtamaan kokonaisverotason nousemiseen. Haluankin kysyä teiltä, arvoisa hallitus: onko hallituksen mielestä hyvää lainvalmistelua se, että hallitus tuo historiallisen kokoisen maakuntien rahoitusuudistuksen mutta samaan aikaan se on kertonut tekevänsä päätökset täysin erilaisesta rahoitusmallista?
Ja toiseksi, miten te suhtaudutte parlamentaariseen valmisteluun? Istun itsekin parlamentaarisessa maakuntaverokomiteassa, jonka tehtävänä oli arvioida sitä, soveltuuko maakuntavero ylipäätään Suomeen, [Puhemies koputtaa] onko se tarkoituksenmukainen. [Puhemies: No niin, aika on täynnä!] Hallitus käveli tämän työn yli.
Arvoisa herra puhemies! Ensin muutama sana vielä tästä rahoituksesta hyvinvointialueiden osalta. Tämän some-mallin mukaanhan kaikkien rahoitus tulee kasvamaan, koska sosiaalimenojen tiedetään kasvavan, ja ne tulevat tähän mukaan. Sen takia oli tämä Lindénin heitto siihen, että ei kaikilta vain leikata; se tulee normaalisti, kun kerran sosiaalimenot kasvavat. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Meillä on rahoitusperuste, jolla turvataan kaikille alueille se, että palvelut voidaan tuottaa, ja jos jollakin alueella on vajausta, niin on lisärahoitusmahdollisuus. Tämä on ihan normaali järjestely, joka on sovittu tähän lainsäädäntöön, eikä ole sitä alkuperäistä ajattelua mistään leikkureista. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mutta sitä vastoin on olemassa seitsemän vuoden siirtymäaika, siirtymärahoituksen aika, jolla sitä tasataan — ei yhden kerran vaan seitsemän vuoden ajalta.
Maakuntaverotukseen. Tätä valmistellaan, mutta ei ollut järkevää eikä mahdollista tuottaa sitä tässä samassa aikataulussa [Puhemies koputtaa] kuin koko hyvinvointialueiden mallia, mutta jotta tulevaisuudessa itsehallinto olisi parempi kuin tällä hetkellä, on hyvä, [Puhemies: No niin, minuutti on ylitetty!] että se maakuntaveromalli sinne tulee.
Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen rahoitus perustuu siihen, että rikkaammat alueet tukevat köyhempiä. Minä uskon siihen, että suurin osa tästä salista on sitä mieltä, että se on ihan oikeudenmukainen periaate, mutta nyt jos ajatellaan esimerkiksi omaa kotikaupunkiani Espoota, niin tämä rahoitusmalli kyllä tarkoittaa sitä, että meidät ryöstetään. Tällä hetkellä meidän kuntaveroprosenttimme on 18. Nyt jos siitä vähennetään tämä noin 13 prosenttiyksikköä pois, niin meille jää enää alle viisi prosenttiyksikköä tästä kokonaisuudesta jäljelle. Tällä rahalla meidän täytyisi rahoittaa meidän päivähoitopalvelut, perusopetus, toisen asteen opetus, liikuntapalvelut, kirjastot, museot, kadut, pyörätiet ja niin edelleen. [Sari Sarkomaa: Ja investoinnit!]
Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt kysyä ministeri Paaterolta: odotatteko te, että Espoo tästä lähtien on aina hattu kourassa valtioon päin, kun me tarvitsemme esimerkiksi uuden koulun tai päiväkodin, koska omaa rahaa tähän investointiin meillä ei enää ole?
Arvoisa herra puhemies! On totta, että tässä tulee suuri muutos kuntien rahoitukseen sekä valtionosuuksien osalta että verotuksen osalta, mutta kyllä tulevaisuudessakin kunnat keräävät veroa ja voivat itsehallinnollisesti tietysti päättää sen tasosta, ei niin kuin edellisellä kerralla, että ensin yritettiin suitsia sitä verotuksen tasoa. Ja toisena: valtionosuudet yhä edelleen tulevaisuudessakin tulevat. Pöytäkirjamerkintänä tähän sote-uudistukseen on kirjattu maininta, että katsotaan kuntien rahoitusperusta tulevaisuuteen, ja meillä on kuntien osalta tulevaisuustyö lähdössä juuri käyntiin, mitenkä kuntien tulevaisuuden tehtävät ja rahoitusperusta niin valtionosuuksien uudistamisen osalta kuin verotulojen saannin osalta tullaan katsomaan kokonaisuutena. Tämä ei ole pelkkä valtionosuusuudistus eikä pelkkä verouudistus vaan kokonaisuus siitä, millä kunnat tulevaisuudessa huolehtivat ihmisten sivistyksellisistä peruspalveluista, teknisestä toiminnasta ja kuntien elinvoimaisuudesta. [Ben Zyskowicz: Ensin ryöstätte, sitten katsotte, miten uhrin kävi! — Leena Meri: Sitten parannetaan ehkä uhrin asemaa!]
Arvoisa herra puhemies! Myös minä nostan esiin Espoon. Vuonna 2018 Espooseen muutti 5 000 henkilöä, joista 4 000 oli vieraskielisiä. Vuonna 2019 lukumäärä oli 4 111, ja näistä 67 prosenttia oli vieraskielisiä. Tässä sote-rahoitusmallissa ei ole huomioitu ollenkaan rahoitustarvetta liittyen vieraskieliseen väestöön — kaksikieliseen liittyen kyllä on, mutta vieraskielisen väestön rahoituspohja on riittämätön. [Aki Lindénin välihuuto]
Kysyisin teiltä siitä, millä tavalla pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kunnat selviävät näistä palveluista. Muun muassa Espoossa vieraskieliset ovat yliedustettuina kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa, ja tilanne on kestämätön. Jotta me saamme sote-uudistuksen maaliin, rahoituksen on oltava riittävä ja teidän tulee nähdä suuret kaupungit, esimerkiksi Espoo. Millä tavalla vastaatte tähän kysymykseen?
Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin näihin erityishuoliin kasvavien kaupunkiseutujen osalta. Kuntien osalle tähän samaan uudistukseen liitettiin väestönkasvun kriteeri. Se on kriteeri, jota aikaisemmin kuntien valtionosuuksissa ei ole ollut olemassa. Nyt luotiin se, joka vastaa juuri siihen haasteeseen, mitenkä voidaan tehdä investointeja päiväkoteihin, kouluihin ja muuhun näillä kasvavilla kaupunkiseuduilla.
Näihin kriteereihin: Kyllä, tässä sote-uudistuksessa on huomioitu myöskin vieraskielisyys. Se on siellä yhtenä kriteerinä näillä hyvinvointialueilla, [Arja Juvosen välihuuto] jonka mukaisesti myöskin rahoitus siellä kasvaa. Samoin nostimme kaksikielisyyden painoarvoa näiden osalta, jotenka olemme yrittäneet vastata näissä molemmissa — myöskin lausuntokierroksen jälkeen — parantamalla vieraskielisyyden ja kaksikielisyyden huomioimista.
Arvoisa puhemies! Opposition kysymykset osoittavat, että eipä ole juuri perehdytty tähän sote-rahoituslakiin. Valtiovarainministeriön korkea johto kirjoitti VM:n sivuilla tästä aiheesta mainion blogin, jossa osoitettiin, että sote-rahoitus perustuu kolmeen asiaan kertolaskulla: On perushinta, joka on koko maalle sama, esimerkiksi 1 700 euroa terveydenhuoltoon, 600 euroa vanhustenhuoltoon ja 600 euroa muihin sosiaalihuollon palveluihin, siis per asukas. Tämä kerrotaan tarvekertoimella, ja tämä kerrotaan asukasmäärällä. Asukkaita lisäävät alueet tulevat saamaan huomattavan lisäyksen rahoitukseensa, ei pelkästään puhtaan asukasluvun pohjalta vaan asukkaiden mukanaan tuomien tarpeiden kautta. [Sari Sarkomaan välihuuto] Nämä muutokset, jotka tulevat tämän tarpeen pohjalta, ovat plus miinus 2 prosenttia kokonaisuudessaan, ja samaan aikaan koko rahoitus kasvaa 1,2 prosenttia vuosittain seuraavat seitsemän vuotta, jolloin väestökasvualueet tulevat saamaan merkittävästi enemmän rahaa kuin ne saavat tällä hetkellä. [Puhemies: Ja sitten se kysymys!] Ja sen takia kysyn nyt ministeri Kiurulta: tulkitsinko oikein tätä lakia?
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Ja ministeri Kiuru, tulkittiinko lakia oikein?
Arvoisa puhemies! Vastaus on: kyllä. Tunnen myös aika hyvin tämän lain, ja tunnen myöskin viime kauden lain, ja yhteistä näille kahdelle eri hallituskauden työlle on ollut se, että kyllä Suomessa on linjattu jo aikaa sitten, vuoden 2014—2015 perustuslakivaliokunnan kannanottojen jälkeen, että ollaan siinä tilanteessa, että tämäntyyppinen sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisu, jota tässä pohjaratkaisuna esitetään, on se, joka myöskin perusoikeudellisesti voidaan eduskunnassa hyväksyä, ja tähän liittyy tämä rahoitusjärjestelmä, joka on ollut luonteeltaan jo viime kaudella kehittelyn kohteena, eli palvelutarpeeseen perustuva rahoitusjärjestelmä oli silloinkin tekeillä. Silloin tämä palveluiden tarpeen osuus oli hieman korkeampi, mutta sitä on kritisoitu, niin kuin tässäkin kokoomus kritisoi vahvasti tätä palveluperustaisuutta, ja tämä hallitus nyt korjaa tätä esitystä niin, [Sari Sarkomaan välihuuto] että myöskin tätä asukasperustaisuutta otetaan enemmän huomioon — kuten edustaja Lindén tässä totesi — mikä johtaa siihen, [Puhemies koputtaa] että täällä palvelutarpeessa arvioidaan lisää tekijöitä, joissa myöskin eri puolilla Suomea [Puhemies: Ja nyt on aika jälleen täynnä!] voidaan menestyä tässä rahoituksen tarpeessa.
Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen kaksi suurta tavoitetta olivat se, että päästään jonoista sujuvasti hoitoon, ja se, että saadaan rahat riittämään. Kokoomus haluaisi nyt tämän suuren hallinto- ja maakuntauudistuksen sijaan keskittyä jatkamaan nykyiseltä kuntapohjalta kuntien välisenä yhteistyönä — suurimmassa osassa Suomea ollaan jo pitkällä tällä polulla. [Aki Lindén: Niin kuin Turussa, vai?]
Mutta mitä tulee tähän rahoitukseen, ministeri Kiuru, viime hallituksen tavoitteena ei ollut leikata 3:a miljardia, vaan hillitä menojen kasvua pitkällä aikavälillä 3 miljardilla. Te annoitte väärää tietoa. Miksi? [Sari Sarkomaa: Vakava virhe!] Sen sijaan teidän esityksenne leikkaa välittömästi 1,5 miljoonan suomalaisen sote-rahoitusta — 1,5 miljoonan suomalaisen palveluista lähtee rahoitusta. Tässä on merkittävä ero.
Arvoisa hallitus, eikö olisi parempi edetä nykypohjalta eikä tehdä tällaista massiivista hallintouudistusta, maakuntarakennetta uusine veroineen? [Antti Kurvisen välihuuto] Eikö annettaisi kuntien tehdä ja edetä niin kuin ne haluavat? [Ben Zyskowicz: Korjatkaa ensin virheenne!]
Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on viimein tehtävä. Siinä mielessä uskon, että kaikilla eduskunnassa on halu ja tarve siihen, [Antti Kurvisen välihuuto] että löydetään perusoikeudellisesti mahdollinen malli, ja niin kuin äsken totesin, olemme myös edustaja Orpon kanssa istuneet kymmeniä tunteja, satoja tunteja silloisia sosiaali- ja terveydenhuollon malleja, ja silloin vielä kehitettiin kuntapohjaista järjestelmää, joka törmäsi sitten täällä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa niihin perustuslakivaliokunnan esittämiin ongelmiin, jotka vuosina 2014—15 olivat kaikkien huulilla.
Nyt tehdään tätä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Lähtökohta on se, että molemmissa ja aikaisemmissakin malleissa on tarkoitus siirtää tämä rahoitus valtiolle, ja kun se siirtyy sinne, niin palvelutarpeen mukaan rahaa tulee kaikilla alueilla suhteessa enemmän jatkossa, koska se palvelutarpeeseen kohdistuva valtion rahoitus tulee seuraavina vuosina kasvamaan, jos palveluiden tarve kasvaa. [Puhemies koputtaa] Mutta tämä leikkaus, mistä te puhutte, ei ole sellainen, vaan niin kuin totesin, viime kaudella se hillittiin, tai leikattiin. [Puhemies: Aika!] 3 miljardista oli kysymys viimeksi. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko kaikki, kaikki saavat enemmän! — Puhemies: Nyt aika on täyttynyt!]
Arvoisa puhemies! Koronatilanne on Suomessa valitettavasti pahentunut viimeisen viikon aikana. Lähes puolet Suomesta on tällä hetkellä joko epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa, ja tänään THL:n mukaan on kirjattu lähes 500 uutta ta-pausta. Ikävä kyllä, myöskin vanhemmissa ikäluokissa on jälleen tartunnan saaneita ja sairaalassa olevienkin määrä on kasvussa. Trendi on valitettavan selvä.
Epidemiatilanne edellyttää nyt äärimmäisen hyvää ja huolellista, nopeaa, selkeää ja kaikki kansalaiset tavoittavaa viestintää. Tällä hetkellä tässä tiedottamisessa painottuu alueellisuus. Valtakunnan mediat kertovat aika paljon siitä, mitä tapahtuu pääkaupunkiseudulla, mutta sitten maakuntalehdet ovat hyvin monissa maakunnissa erilaisten maksumuurien takana, ja tänä päivänä kaikki, esimerkiksi nuoremmat, eivät enää tilaa sanomalehtiä ja myöskin netissä oleva tiedotus voi olla välillä vääristynyttä. Millä tavalla tässä tilanteessa nyt pystytään varmistamaan, [Puhemies koputtaa] että kansalaiset saavat asianmukaista, nopeaa ja kaikki kansalaiset tavoittavaa tiedotusta?
Arvoisa puhemies! Ettei kokoomukselle jää nyt äskeisestä keskustelusta väärää kuvaa, niin haluan vielä todeta sen, että silloin kun palveluntarve kasvaa, niin valtio tulee antamaan lisärahoitusta. Tästä käytiin viime hallituskaudella iso keskustelu, annetaanko sitä vai ei, ja tämä lakiesitys lähtee nimenomaan siitä, että siihen palveluntarpeen kasvuun reagoidaan kaikkien maakuntien osalta niin.
Ja nyt mennään siihen koronakysymykseen, josta Essayah kysyi ja joka minusta on tärkeä, me olemme ennenkin keskustelleet täällä siitä. Nyt maakunnittain on koottu näiden pandemiatyöryhmien pohjalta tätä työtä yhteen niin, että kansalainen saisi oman maakunnan osalta yhdestä paikasta tietää. Yleensä nämä ovat koottuina sairaanhoitopiirien sivuilla. Itsekin aina katson sitä päivittäistilannetta sieltä, siellä ovat tuoreimmat tiedot ja tuoreimmat käänteet. Tämä on tärkeä kysymys sen takia, miten tässä mediamurroksessa seurataan sitä, mitä missäkin tapahtuu — se on ihan totta, juuri näin.
Ja sen takia, kun me elämme nyt tämän nykylainsäädännön mukaisesti, meidän pitää kuitenkin antaa alueille sitä tunnustusta, mitä siellä tarvitaan tässä vaikeassa tilanteessa, että siellä tehdään nyt kovaa ja näitä tiedotuksia tulee päivittäin. Minusta eilen esimerkiksi, kun katsoin, hyvin oli maakuntalehdissä kuitenkin päästy näillä tärkeimmillä viesteillä läpi, jotta ihmiset pysyvät alueilla kartalla, mistä on kysymys.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Nyt edustaja Essayahin kysymykseen.
Arvoisa puhemies! Korona on levinnyt ympäri maata, niin kuin tiedämme. Keväällä meillä oli ongelmia Ruotsin-rajan kanssa. Kaksoiskansalaiset saavat tulla Suomeen, koska suomalainen saa aina tulla tänne. Nyt kun Venäjällä korona ei ole hallussa ja tautitapauksia on ennätysmäärä, tulee Venäjältä kaksoiskansalaisia, jotka liikkuvat päivittäin edestakaisin rajan yli Suomeen. Viikonloppuna on esimerkiksi Kontio-lahdella kisat, joihin odotetaan näitä kahden passin omistajia suuri määrä katsomoon. Pitäisikö Venäjältä tulevat asettaa karanteeniin?
Arvoisa puhemies! Lähtökohtaisesti perusperiaate on se — niin kuin varmasti ministeri Ohisalokin toteaisi, jos hän olisi tässä paikalla vastaamassa tähän kysymykseen — että sillä mennään, että suomalaisten osalta perustuslakimme suojelee meitä myös niin, että me menemme ja me tulemme. [Naurua] Ja tältä osin valtioneuvosto voi suosittaa, niin kuin tänäänkin on tehty, että nyt pitää arvioida kaikkea toimintaa tässä muuttuneessa tautitilanteessa. Mikä meneminen on sellaista, että sitä pitää tehdä? Me olemme tehneet vahvat suositukset myös valtioneuvoston toimesta siinä, että pidättäydyttäisiin nyt tästä menemisestä.
Mitä tulee sitten edustaja Harkimon kysymykseen siitä, pitäisikö tässä arvioida näitä rajoja, niin voin kyllä todeta teille, että me arvioimme tätä kysymystä koko ajan, ja siltä osin myöskin tartuntatautilainsäädännöstä tulevat ne perusperiaatteet, miten toimitaan, mutta tässä tilanteessa myös terveysturvallisia toimia tarvitaan rajoillakin, ja niistä me käymme, itse asiassa tänään viimeksi kävimme, [Puhemies koputtaa] ministeriryhmässä keskustelua.
Arvoisa puhemies! Koronatartunnat todellakin leviävät nyt nopeasti, jopa 30 prosenttia kasvua viikoittain. Jatkuva, laaja ja osuva viestintä on avainasemassa. Kysynkin pääministeri Marinilta: minkälaisiin toimiin valtioneuvoston kanslia ja viranomaiset ryhtyvät vaarallisten, koronaepidemiasta leviävien väärien tietojen torjumiseksi, ja sen lisäksi minkälaisiin toimiin ryhdytään valtiovallan ja kaupunkien oman koronaviestinnän tehostamiseksi ja resursoimiseksi kunnolla jo siinä vaiheessa, kun epidemia ei ole leviämisvaiheessa?
Arvoisa puhemies! Paras tapa vastustaa disinformaatiota ja puuttua siihen on se, että meillä on oikeaa informaatiota saatavilla matalalla kynnyksellä, helposti kaikille kansalaisille ymmärrettävällä tavalla. Oikean tiedon jakaminen on paras tapa torjua disinformaatiota, eli tietoa, joka ei pidä paikkaansa.
Me olemme lisänneet valtioneuvoston kanslian resursointia tiedottamiseen liittyen, ja myös täydentävässä talousarvioesityksessä on lisämäärärahoja viestinnän osalta, niin että viestintää ymmärrettävästi kansalaisten suuntaan voidaan tehdä. Mutta tässä on avainasemassa tietenkin myös se, millä tavalla suomalainen media, lehdet, tiedotusvälineet laajasti pitävät huolta siitä, että tieto on kansalaisten saatavissa ja se tieto on oikeaa. Tämä kasvava väärän tiedon levittäminen on iso ongelma. Se on iso ongelma yhteiskunnassa — paitsi korona-aikana, se on iso ongelma myös muutoin. Tämänkin osalta on varmasti paljon vielä tehtävää, ja tätä työtä jatketaan.
Arvoisa puhemies! Koronatilanne on vakava, ja lisää huolta aiheuttaa se, että virusta on löytynyt jo ainakin yhdeksässä maassa turkistarhoilta. Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut esiin turkistarhauksen riskinä koronan leviämisessä. Tanskan linjaus tappaa kaikki maan tarhaminkit koronavirusmutaation takia on ollut paljon esillä, mutta myös esimerkiksi Hollanti ja Puola ovat nyt ajamassa turkistarhausta alas. Suomi onkin näiden Euroopan neljän suurimman turkistuottajamaan joukossa ainoa maa, joka ei ole vielä tehnyt tarvittavia päätöksiä.
Suurin syy turkistarhauksen kieltämiselle on eläinten oikeudet, mutta turkistarhat ovat myös pandemian leviämiseen ja rokotetehoon liittyvä riskitekijä. Kysyn ministeri Lepältä: miten Suomessa huomioidaan se, että nyt korona-aikana turkistarhausta rajoitetaan merkittävästi muualla Euroopassa?
Arvoisa herra puhemies! On totta, että minkkien ja muiden näätäeläinten välityksellä voi tarttua ja niihin tarttuu koronavirus. Se myös voi mutatoitua niissä, ja se on aiheuttanut huolta. Ja näissä kyseisissä maissa, mitä kysyjä tuossa luetteli, on ollut koronatartuntoja minkkitarhoilla ja viranomaiset ovat toimiin ryhtyneet.
Meillä erittäin tarkasti meidän Ruokavirastomme seuraa tilannetta, tutkii tilannetta, meillä on koko ajan otettu näytteitä. 30 ensimmäistä turkistarhaa, joita on tutkittu: kaikki näytteet negatiivisia, meillä ei ole yhtään virustartuntaa näillä tiloilla. Meillä on myös toimivat välineet viranomaisilla, eläintautilaki, joka antaa riittävät välineet puuttua heti, jos tällainen virusepidemiatartunta tiloilla ilmenee. Mutta semmoista ei ole vielä tapahtunut, ja näin ollen me emme ole mihinkään toimenpiteisiin ryhtyneet. Mutta seuranta on todella tarkkaa.
Arvoisa puhemies, värderade talman! Koronapandemia on osoittanut, mitä voidaan saavuttaa yhteistyöllä ja päättäväisyydellä. Rokotteiden tutkimus on lyhyessä ajassa ottanut harppauksia eteenpäin, ja testauksissa monet näistä rokotteista ovat osoittautuneet tehokkaiksi.
Den intensiva forskningen kring coronavaccinet har lett till goda resultat. Det finns hopp om att vi under nästa år sakta kan återgå till ett mera normalt liv där vi kan umgås med våra nära och kära. De första vaccinleveranserna förväntas börja nästa år.
Suomi on mukana EU:n tekemissä aiesopimuksissa rokotteiden hankkimisesta. Toimiva rokote on askel kohti normaalimpaa arkea, jossa saamme viettää aikaa läheistemme ja ystävien kanssa. Hyvät uutiset auttavat meitä kaikkia jaksamaan näiden vaikeiden aikojen yli. Arvoisa ministeri Kiuru, kuinka monta eri rokotetta uskotte, että Suomeen hankitaan? Milloin uskotte, että rokotukset voidaan aloittaa, ja miten jakelu ensi vaiheessa kohdistetaan?
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että tällä hetkellähän meillä on jo kolme eri rokotetta EU:n lääkeviranomaisen EMEAn myyntiluvan pohdinnassa, ja tältä osin se ratkaisee loppuviimeksi, minkälaisella aikataululla liikutaan. Eli kolme tuotetta on tällä hetkellä myyntilupa-arvioissa, ja siltä osin me olemme sitoutuneet kaikkeen siihen rokotehankintaan EU:n puitteissa, josta jo aikaisemmin on kerrottu.
No, kuinka nopeasti sitten voidaan edetä? Se riippuu siitä, saadaanko myyntilupia ja tätä kautta tuotteita markkinoille. Meidän lähtökohtanamme on se, että rokotteen kohderyhmät valitaan niin, että ne tehdään lääketieteellisin perustein. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että kun ryhmiä määritellään, on huomioitava lääkeviranomaisen ohjeistus siitä, minkä ikäisille mitäkin rokotetta voidaan antaa ja esimerkiksi liittyykö näiden rokotteiden käyttöön muita rajoitteita.