Suullinen kysymys työvoimapalvelun aktiivimalli kakkosesta (Rami Lehto ps) | Suullinen kysymys tieteen ja tutkimuksen rahoituksesta (Kai Mykkänen kok) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys pääministerin toiminnasta Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustehankinnoissa (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys euroerosta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Eduskunta äänestää lähipäivinä Marinin hallituksen aktiivimalli kakkosesta. Lähempi tarkastelu osoittaa, että kyseessä on viime hallituskaudella SAK:nkin vastustama Sipilän hallituksen aktiivimalli kakkonen uudella nimellä ja minimaalisin muutoksin. Mallin keskeinen sisältö on se, että työttömän on haettava tiettyä määrää ja tiettyjä yksilöityjä työpaikkoja työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä. Työnhaun epäonnistuessa sanktiot voivat olla aktiivimalli ykköstä kovemmat ja kovemmat kuin länsinaapuri Ruotsissa.

Me perussuomalaiset katsomme, että vaikeasti työllistyvä työtön tarvitsee ensisijaisesti yksilöllistä tukea, johon hallitus ei nyt varaa riittävästi resursseja. Malli ei paranna työttömien asemaa, vaan se ainoastaan lisää työnhakijoiden ja järjestelmän byrokratiaa. Hyvä hallitus, aiotteko korjata esityksen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja pakottaa nyt palaamaan hieman taaksepäin edellisen hallituksen aktiivimalliin. Tuo aktiivimalli oli epäoikeudenmukainen siitä syystä, että työttömän ihmisen työttömyysturvaa leikattiin, mikäli hän ei onnistunut itse työllistymään. [Ben Zyskowicz: Te puhutte eri aktiivimallista!] Se oli väärin, ja tämä aktiivimalli on hallituksen, tämän hallituksen toimesta, Rinteen ja Marinin hallituksen toimesta lakkautettu, poistettu päiväjärjestyksestä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eri nimi!]

Olemme lähteneet kasaamaan tätä uudistusta pohjoismaisesta mallista käsin, eli haluamme nyt tuoda työttömän tueksi riittävästi palvelua: tapaamisia TE-toimiston virkailijan kanssa heti työttömyyden alkuvaiheesta lähtien. On todettu, että se on myös työllisyyttä parhaiten edistävä asia. Sen lisäksi näitä sanktioita, joihin viittasitte, tullaan merkittävästi vähentämään tällä uudistuksella.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Lehto jatkaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen uudelleen nimetty aktiivimalli kakkonen pakottaa työvoimaviranomaiset kaavamaisesti haastattelemaan työnhakijat, vaikka tapaamiset pitäisi räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kaavamainen ja alistava menettely johtaa siihen, että työnhakijoita ei kohdella yksilöinä, vaan he joutuvat ainoastaan valvonnan kohteiksi. Heille, jotka työllistyisivät muutenkin nopeasti, valvonta ei tuo työnhakuun helpotusta vaan lisää byrokratiaa. He, jotka tarvitsisivat lisää tukea, eivät saa tarvitsemaansa tukea, koska viranomaisten aika kuluu kyttäämiseen ja kuulusteluihin. Meidän perussuomalaisten mielestä painopisteen pitäisi olla osaamisen kehittäminen ja työllisyyden pysyvyys.

Hyvä hallitus, kumpi teille on tärkeämpää: työnhakijoiden tukeminen vai heidän valvontansa? Jos tukeminen, miksi tuotte eduskunnalle aktiivimalli kakkosen, jonka painopiste on työhakemustehtailun [Puhemies koputtaa] valvonta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tämä pohjoismainen malli lähtee siitä liikkeelle, että siinä nimenomaan yksilöllisesti räätälöidään tuki, mutta siinä on myös tämä velvoittava elementti, eli tässä käännetään niin päin, että työtön itse hakee sellaisia työpaikkoja, joihin hän oletettavasti paljon paremmin työllistyy. Eli poistamme sen ajattelutavan, että yksinomaan TE-toimisto osoittaa näitä paikkoja, joihin hänen pitäisi hakea. Tässä tapahtui paljon ongelmia sen suhteen, että TE-toimisto ei aina voi tietää sitä, millainen tämä työttömän työnhakijan osaaminen on, jolla hän voisi työllistyä. Eli tämän mallin tarkoitus on nimenomaan tukea työtöntä.

Pahoittelen sitä, että olette ymmärtänyt näin takaperoisesti sen asian, että viidentenä päivänä työttömään otetaan yhteyttä ja hänelle tehdään alkukartoitus. Kahden viikon kuluttua sitten käydään uudelleenkeskustelu siitä, miten hän on tämän työttömyytensä kokenut ja mihin hän pystyisi hakemaan, ja autetaan häntä löytämään myös tiensä palveluihin. [Puhemies koputtaa] Jos te tätä pidätte kontrollina, niin pahoittelen sitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Slunga-Poutsalo.

Arvoisa puhemies! Otetaan esimerkki: Tuore ylioppilas ei ole saanut kesätöitä, eikä hänen jatko-opiskelupaikkansa ole vielä varmistunut. Hän joutuu ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Hänen ensisijainen tavoitteensa ei ole kuitenkaan työllistyä kokopäiväisesti vaan päästä opiskelemaan. Tämä työnhakumalli ei tunnista tällaista tilannetta vaan pakottaa jatko-opintoihin hakeneen opiskelijan työkkärin haastatteluihin joka toinen viikko ja hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa, kunnes opiskelupaikka varmistuu. Aktiivisuuden ja työnteon lisääminen on ehdottomasti kannatettava asia. Ei voi kuitenkaan olla ajattelematta, aktivoidaanko tässä nyt oikeita tahoja. Mallista tuli niin monimutkainen, kaavamainen sekä tarkkaan säännelty, ettei minkäänlainen soveltaminen, mikä taas on ideana kuntakokeiluissa, ole juurikaan mahdollista. Arvoisa hallitus, arvoisa ministeri, miten tässä näin kävi? Eikö tarkoitus ollutkaan helpottaa työntekijöiden ja työnantajan kohtaamista?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Nimenomaan tässä on tarkoitus tukea sitä, että työntekijä ja työnantaja kohtaavat. Meillähän on tällä hetkellä valtava kohtaanto-ongelma ja työvoimapula, ja tämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli jos mikä osuu nyt oikeaan kohtaan siinä, että työttömiä ihmisiä voidaan entistä paremmin auttaa siinä, että he voivat löytää itselleen sopivaa työtä. Pohjoismaisissa tutkimuksissa on todettu, että nimenomaan tällä palvelulla, sillä, että työtöntä kohdataan, että asiakaspalvelu toimii ja saa riittävästi tukea siinä alkuvaiheessa työttömyyttä, on myös työttömyyttä lyhentävä vaikutus, ja se merkitsee tietysti sitä, että tulee myös säästöjä siitä, että työttömyysjaksot lyhenevät.

Mitä tulee näihin nuoriin, jotka hakevat töitä: Minä luulen, että nuorelle on kuitenkin kaikkein parasta, että hän pääsee joko työhön tai opiskelemaan. Jos tämä kyseinen ylioppilas löytää opiskelupaikan, totta kai hän menee sinne opiskelemaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mäkynen, Jukka.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen aktiivimalli kakkonen vaatii 1 200 virkamiehen palkkaamista työvoimatoimistoihin. Monen kansalaisen mielestä kyseessä onkin suuruudenhullu suunnitelma, jossa hallitus luulee, että lisäämällä työvoimatoimistojen virkamiehiä työllisyys lähtee nousuun.

Onko hallitus edes ajatellut, miten se aikoo lisätä verotuloja tuottavia työpaikkoja yksityiselle sektorille? Arvoisa aktiivimalli kakkosen vastuuministeri Tuula Haatainen, kysyn nyt selkeällä suomen kielellä: työllistyykö aktiivimalli kakkosessa muita kuin virkamiehiä? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kyllä tälle on arvioitu ihan valtiovarainministeriössä merkittävät työllisyysvaikutukset. Kyllä ne liikkuvat yli 1 200:ssa: se on lähempänä 10 000:ta, mitä tällä odotetaan saatavan työllisyysvaikutusta.

Hallitus perustaa tämän päätöksensä nimenomaan tutkittuun tietoon. Meillä on siis pohjoismaista tutkimusaineistoa, kansainvälistä tutkimusaineistoa siitä, että nimenomaan satsaamalla tähän alkuvaiheeseen... Työttömään heti työttömäksi jäätyään otetaan yhteyttä, hänen tilanteensa kartoitetaan, hänen kanssaan keskustellaan, ja sitten hän itse ryhtyy näitä työpaikkoja hakemaan, ja kahden viikon välein kolmen kuukauden ajan hänellä on mahdollisuus saada tukea tähän työllistymisprosessiinsa.

Tällä hetkellähän viesti nyt esimerkiksi kuntakokeilusta, kun on tämä massatyöttömyys ollut, on ollut se, että näiden työttömien ihmisten kritiikki on se, että kukaan ei ota yhteyttä. Kukaan ei soita, ei kysy. Tähän me halutaan muutos, ja sillä on myös [Puhemies koputtaa] se työllisyysvaikutus suurin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen talouden ehkä suurin haaste on työvoimapula: 43 prosenttia työnantajista sanoo, että riittävästi työvoimaa ei ole tarjolla. Tässä tilanteessa on käytettävä uusia keinoja. Kokoomus on työn puolue, ja eilen vaihtoehtobudjettikeskustelussa tuntui, että taidamme olla ainoa työväenpuolue.

Mutta palatakseni tähän kysymykseen: On totta, että tämä malli on kaavamainen ja siinä on tiettyjä haasteita, mutta on erittäin tärkeää myös, että ihmiset hakevat uutta työtä myös eri toimialoilta kuin mistä he ovat jääneet työttömäksi, jotta työpaikat saadaan mahdollisimman nopeasti täytettyä. Mutta tämä ei yksin riitä, pitää tehdä muutakin. Me haluaisimme panostaa enemmän, 20 miljoonaa euroa enemmän, tämän mallin toteutukseen, mutta haluamme tehdä myös muuta. Oletteko valmiita korottamaan ulosoton suojaosaa, [Puhemies koputtaa] jotta se kannustaa ylivelkaantuneita työllistymään? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys! Perussuomalaiset kannattavat!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Hallitus on teettänyt myös selvityksen tästä, millä tavalla voidaan parantaa ulosottovelallisen tilannetta, ja se selvitys on myös ollut lausuntokierroksella. Me käydään nyt lävitse sitä, millä tavalla tässä kannattaa edetä. Pelkästään ulosoton suojaosuuden nostaminen saattaa johtaa siihen, että ne, jotka siitä hyötyvät, ovat ne, joilla on suuremmat tulot, eivätkä välttämättä ne, jotka tarvitsisivat sitä tukea eniten. On arvioitu, että työllisyysvaikutukset ovat hyvin pieniä. Tällä hetkellä me tulemme nyt käymään jatkossa keskusteluja siitä, millä tavalla tällä saralla edetään. On tulossa muutos, mutta se, minkälainen muutos eksaktisti, on vielä avoinna, ja siihen palataan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittelemä malli on tehoton. Se lisää byrokratiaa, mutta se ei ole hyödyllinen sen paremmin työnhakijan kuin työnantajankaan kannalta. Se lisää ihmisiä nimenomaan TE-palveluihin, mutta muuten se ei lisää työn kannustavuutta, se ei lisää työpaikkoja eikä ylipäätänsä helpota tätä meidän tilannetta. Työmarkkinoilla suurin ongelma tällä hetkellä on kohtaanto, ja valitettavasti työ ei tässä maassa suinkaan aina kannata, vaikka sitä juhlapuheissa muistetaan aina mainostaa.

Tiedustelisin arvoisalta hallitukselta: oletteko valmiita lisäämään suomalaisten ihmisten käteenjääviä tuloja perussuomalaisten esittämien mallien mukaisesti ja siten kannustamaan ihmisiä töihin myös matalammille palkka-asteille?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tärkeää keskustelua työllisyydestä ja työstä varsinkin aikana, jolloin Suomessa on eri puolilla maata työvoimapula. Sekä julkisella sektorilla, vaikkapa hoitajien parissa, että monilla yrityksillä olisi kipeästi tarvetta työntekijöille. Siksi kaikki kannusteet työnteon vastaanottamiselle ja myös työntekijän ja työpaikan kohtaamiselle ovat tarpeen.

Hallitus on pohdiskellut vuoden 23 osalta mahdollisuuksia tehdä kevennyksiä ansiotuloverotukseen. Päätöksiä siitä ei ole tehty, ja haluan huomauttaa, että ikään kuin työllisyystoimena, kannusteena vastaanottaa työtä, tuo on arvioitu monissa tutkimuksissa aika tehottomaksi. Sen sijaan tukena kasvupolitiikalle talouden pyörien pitämisessä pyörimässä myös silloin, kun kasvu näyttää hiipuvan, sillä varmasti olisi vaikutusta.

Siis vastaisinko näin: emme sulje pois ajatusta, että yhtyisimme tuohon näkemykseen, ja siitä olen aivan varma, että kyllä, työnteon pitää olla [Puhemies koputtaa] kannattavaa myös niin, että palkasta jää käteen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Essayah.

Arvoisa puhemies! Niin kuin kaikki tiedämme, niin työmarkkinoilla on tällä hetkellä työvoimapulaa mutta myöskin iso kohtaanto-ongelma. Meillä on myöskin sosiaaliturvassa paljon sellaisia kannustinloukkuja, jotka estävät monta kertaa työtöntä vastaanottamasta osa-aikaista tahikka lyhytaikaista työtä.

Tällä hetkellä meillä on tuon koronan takia ollut voimassa työttömyysturvassa tämmöinen suojaosan korotus 500 euroon, mutta hallitus ei ole tehnyt esitystä sen jatkamisesta. Sen sijaan kristillisdemokraatit ovat tehneet esityksen. Meidän vaihtoehtobudjetissa me haluaisimme, että tuo työttömyysetuuden suojaosa jatkuisi ja sitä kautta yhä useamman työttömän kannattaisi lähteä työmarkkinoille, saada jalka sinne työmarkkinaan ja sitä kautta parantaa omia työllistymismahdollisuuksiaan.

Arvoisa hallitus, aiotteko te tehdä esityksen siitä, että tämä työttömyysetuuden suojaosa jatkuisi myöskin ensi vuonna?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näen erittäin tärkeänä sen, että kun kohdataan työtön ajoissa, niin voidaan havaita myös esimerkiksi puutteet työkyvyssä tai osaamisessa ja ohjata ihminen oikeisiin palveluihin, tuen piiriin, koulutuksen piiriin kenties ja huomata niitä tarpeita, mitä ihmisellä on, ja siten myös ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhteensovittaminen ja sitä kautta kannustinloukkujen purkaminen on tämän hallituksen tavoite, ja se on ollut monen aiemmankin hallituksen tavoite, ja siinä on vuosien saatossa edetty. Vielä tällä hallituskaudella tullaan etenemään esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen lineaarisen mallin kautta, joka on tarkoitus ensi vuonna eduskunnalle esitellä.

Mutta, arvoisa puhemies, mitä tulee tähän suojaosan korotukseen, niin sille ei ole varattu rahoja ensi vuoden budjettiin. Se keino maksaa, mutta totta kai on arvioitava kokemuksia tästä suojaosan korotuksesta ja harkittava, mitä sille jatkossa kenties tehdään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Tämä aktiivimalli kakkonen on byrokratiaa, ja se on työttömien turhaa kyykytystä. — Opposition kansanedustajana, Sanna Marin, ilmoititte ennen viime eduskuntavaaleja, että olette valmiita perumaan aktiivimallin. [Välihuutoja] Nyt ajatte itse aktiivimallin läpi. — Oppositiossa SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman julisti täysistunnossa 2018, että perumme aktiivimallin ja luovumme byrokraattisesta aktiivimallista ja työvoimapoliittisista karensseista, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] ja nyt te ajatte itse aktiivimalli kakkosen läpi. Samoin oppositiossa vasemmistoliitto lupasi kirjallisella vetoomuksella, että se ei hyväksy aktiivimalli kakkosta, ja nyt te ajatte itse aktiivimalli kakkosen läpi. Miten te voitte pokerinaamalla väittää, että te ette luo näitä uusia ehtoja, jotka työttömän työnhakijan tulee täyttää, ettette te leikkaa hänen etuuksiaan? Kuinka te kehtaatte? [Oikealta: Kylmää politiikkaa!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio, me purimme aktiivimallin. Se päätös on tehty. Aivan kuten sosiaalidemokraatit lupasivat, aktiivimalli purettiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt oli aivan sama sisältö!] Nyt me rakennamme uudenlaista, pohjoismaista palvelumallia, jossa työttömän palvelut ja tuki mutta myös velvollisuudet kulkevat käsi kädessä. Tämä malli on oikeudenmukainen, ja se tukee työtöntä työnhakijaa [Hälinää — Puhemies koputtaa] löytämään uutta työtä, kouluttautumaan, saamaan riittävästi palveluita työn saamisen tueksi. Tämä on oikeudenmukainen malli, ja sen takana koko hallitus seisoo.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Pekonen.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella perussuomalaiset veivät läpi epäoikeudenmukaisen aktiivimallin, jonka tämä hallitus todella ensi töikseen purki. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Siinä aktiivimallissa työnhakijan tuli olla työssä tai osallistua palveluihin, jotta työttömyysturvan määrää ei olisi alennettu. Ei riittänyt se, että työtön työnhakija olisi hakenut vaikka sataa työpaikkaa, vaan jos työpaikkaa ei saanut, aktiivimalli leikkasi työttömältä työttömyysturvaa. Ei tätä pohjoismaista työvoimapalvelumallia voi aktiivimalliksi kutsua hyvällä tahdollakaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä voi!] Tässä pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija ei menetä työttömyysetuuttaan eikä sen määrää alenneta, jos työnhakija on hakenut työmahdollisuuksia ja toteuttanut työllistymissuunnitelmaansa. Arvoisa ministeri Haatainen, olisin vielä kysynyt teiltä: millaisia konkreettisia tukitoimia työttömälle työnhakijalle tämän mallin myötä tulee?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tämä malli perustuu nimenomaan siihen ja on hyvä siinä, että heti alkuvaiheessa, viidentenä päivänä, käydään tämä kartoitus läpi työttömän kanssa, mikä hänen tilanteensa on. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ihan niin kuin Sipilän mallissa!] Jos hänellä on esimerkiksi tarvetta koulutukseen, lisäkoulutukseen, täsmäkoulutukseen, tai jos hän ajatteleekin, että hänen menetetty työpaikkansa on sellaisella alalla, jolla ei kerta kaikkiaan enää töitä löydy, niin hänelle voidaan myös räätälöidä koulutuspolku, niin että hän pääsee opiskelemaan uuden ammatin.

Sen lisäksi meillä on ihmisillä erilaisia tilanteita. Monella on sairautta taustalla ja voi olla kuntoutustarpeita, ja tässä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa, tulevien hyvinvointialueiden kanssa, on tosi tärkeää yhteistyö, niin että pääsee myös kuntouttavaan työtoimintaan ja saa itselleen enemmän valmiuksia ja mahdollisuuksia työllistyä vapaille työmarkkinoille.

Sitten meillä on myös osatyökykyisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä, joten valmisteilla on tämä Työkanava Oy, [Puhemies koputtaa] jonka kautta tarjoutuu myös heille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt edustaja Taimela.

Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuun täytyy perussuomalaisille ja jopa kokoomukselle todeta, että pohjoismainen työvoimapalvelumalli ei ole aktiivimalli kakkonen. [Oikealta: On!] Tästä salista on aivan turha lähettää sellainen viesti, että tämä on joku viime vaalikauden aktiivimalli kakkonen. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Nyt tällä hetkellä tavoitteena on kehittää työnhakijoiden palveluja niin, että jatkossa on nykyistä enemmän kasvokkain tapahtuvaa henkilökohtaista palvelua, joka sitten myös aidosti tukee siinä työnhaussa ja työllistymisessä. Ja mikä tässä on tärkeää, tässä uudistuksessa mahdollisista laiminlyönneistä johtuvien korvauksettomien määräaikojen kestoa porrastetaan ja niitä muutetaan nykyistä kohtuullisemmiksi.

Sitten myös yksi tärkeä juttu: Koska valiokunnassa tästä asiasta kuulimme, tähän valmisteltuun hallituksen esitykseen tehtiin yksi hyvin tärkeä muutos. Työnhakuvelvollisuus voidaan jättää asettamatta, ellei työnhakijan haettavissa ole sellaisia työmahdollisuuksia, joihin hän voisi työllistyä, [Puhemies: Ja kysymys!] kun otetaan huomioon hänen työkokemuksensa. [Puhemies koputtaa] Jotta työllisyyspalveluissa onnistutaan, kunnat ja TE-toimistot vaativat siihen hallitukselta tukea. Tuleehan sitä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No, tulihan se sieltä, se kysymyskin. — Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Taimela on aivan oikeassa, että nyt tulee tukea työttömälle. [Välihuutoja oikealta] Kaikki ne TE-toimiston virkailijat, jotka lisää palkataan, ja olemassa olevat tulevat tekemään, pystyvät tekemään entistä paremmin sitä työtään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole resursseja!] Tähän saakkahan heidän taakkansa on ollut aivan kohtuuton, siellä on ollut liian vähän ihmisiä tukemassa, auttamassa työttömiä löytämään uusia työmahdollisuuksia.

Minusta tämä on aika erikoinen keskustelu nyt tästä koko kokonaisuudesta kaiken kaikkiaan. Ehkä oppositiota harmittaa se, että me olemme purkaneet, poistaneet sen epäoikeudenmukaisuuden lakkauttamalla aktiivimallin ja luomalla tilalle uuden, joka, totta kai, myös velvoittaa ihmistä hakemaan aktiivisesti töitä, eihän siitä ole kysymys, mutta tämä ei ole sanktioiden puolesta epäoikeudenmukainen, vaan sanktiot lievenevät ja ihmistä ei rangaista siitä, että hän ei ole löytänyt työpaikkaa, joka oli sen aikaisemman, teidän aktiivimallin, perusteellinen virhe.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön ja eduskunnan tietopalvelun puolueettomien asiantuntija-arvioiden mukaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetti toisi Suomeen yli 100 000 työllistä lisää. Samalla teemme kuitenkin oikeudenmukaisia parannuksia työttömyysturvajärjestelmään. [Välihuutoja vasemmalta] Nykyisin ansiosidonnaista päivärahaa saavat vain kassaan kuuluvat, vaikka kaikki palkansaajat joutuvat kassasta maksamaan eli joutuvat ansiosidonnaista työttömyysturvaa rahoittamaan. Esitämme vaihtoehtobudjetissa 182 miljoonaa euroa, jotta an-siosidonnainen ulotettaisiin koskemaan kaikkia työttömiä. Viime kesänä kaikki hallituspuolueet kannattivat tätä kokoomuksen uudistusta. Kysyn: milloin saamme tästä esityksen eduskuntaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Olkaa hyvä, ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kehotan kaikkia työntekijöitä liittymään kassaan ja siten pääsemään jo nykyjärjestelmässä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, mikäli työttömyys koittaa. [Oikealta: Köyhällä ei ole varaa!]

Arvoisa puhemies! Selvitämme hallitusohjelman mukaisesti kysymystä siitä, laajennetaanko kassaan kuulumista tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaikille työntekijöille, ja sitten kun on tehty tätä selvitystyötä, voidaan vetää johtopäätöksiä. Kyse ei ole aivan yksinkertaisesta asiasta.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on myös huomattavia leikkauksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja myös se, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ei enää jatkossa kertyisi eläkettä, joten pidän aika erikoisena linjaanne, että toisaalta haluatte ulottaa kaikille ansiosidonnaisen työttömyysturvan mutta samalla leikata sitä rajusti, eli hieman epäjohdonmukainen on ehkä [Puhemies koputtaa] tämä kokoomuksen linja tässä suhteessa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt vielä tästä aihealueesta edustaja Lehto.

Arvoisa puhemies! Ensin haluan vastata hätääntyneelle vasemmistolle: perussuomalaiset vastustivat myös aktiivimalli ykköstä, ja viime kaudella äänestimme aktiivimalli ykköstä vastaan. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen silloinen työministeri Jari Lindström on todennut: ”Marinin hallitus on kopioinut aktiivimalli kakkosen edellisen hallituksen suunnitelmista. Reilua olisi, että tämä myös tunnustettaisiin. Pohjoismaisen työnhaun malli on lähes sanasta sanaan edellisen hallituksen esittämä aktiivimalli kakkonen. Eroja on korkeintaan joissakin sävyissä.”

Arvoisat entiset työväenpuolueet hallituksessa: Muuttuuko teidän viime kaudella haukkumanne aktiivimalli kakkonen hyväksi, jos sitä kutsuu eri nimellä? Kyllä vai ei?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tämä teidän aktiivimalli kakkonen, josta puhutte, johtuu siitä, että teillä oli aktiivimalli ykkönen, joka oli epäoikeudenmukainen — jossa siis työttömyysturvaa leikattiin, [Välihuutoja] vaikka ihminen haki töitä mutta ei pystynyt työllistymään — ja tämän aktiivimallin... [Hälinää — Puhemies koputtaa]

...Rinteen hallitus poisti, ja Sanna Marinin hallitus on tällä linjalla jatkanut, että me valmistelemme pohjoismaisen työvoimapalvelumallin, jossa ei ole tällaisia epäoikeudenmukaisia elementtejä.

Mutta kyllä, tässäkin mallissa työtön hakee töitä, ja se on edellytys. Hänelle tehdään työllisyyssuunnitelma, ja sen suunnitelman mukaisesti sitten hän itse hakee työpaikkoja. Samanaikaisesti hän tulee saamaan nyt merkittävästi enemmän palveluja siihen työttömyyden alkuvaiheeseen — eli viidentenä päivänä alkuhaastattelu ja kahden viikon välein tapaamiset. [Puhemies koputtaa] Lisäksi tähän tullaan myös lisäämään erilaisia palveluita, kuten koulutusta — lisäkoulutusta, täsmäkoulutusta — ja kuntouttavia palveluita, [Puhemies koputtaa] jotta hänen työllistymisensä mahdollistuu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haataisella puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Vallitsee yksimielisyys siitä, että tieteen ja tutkimuksen panokset on käännettävä kasvuun hyvinvointimme turvaamiseksi. Se on tie osaamisvetoiseen kasvuun. Se on edellytys teollisuuden investoinneille maahamme. No, mitä tekee hallitus? Käyttää miljardien pysyvät menolisäyksensä aivan muualle. Lisävelasta huolimatta tieteen rahoitus kääntyy nyt laskuun, ja julkisen talouden suunnitelmassa hallitus kohdistaa tieteeseen historialliset leikkaukset vuodelle 2023 — teidän valintojenne takia. Voitte vaihtaa suuntaa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti näyttää, että tutkimusrahojen leikkaukset voi perua ilman menokehysten rikkomista, jos on rohkeutta valintoihin. Kysynkin, valtiovarainministeri Saarikko: oletteko valmiit tekemään valinnan tieteen hyväksi [Puhemies koputtaa] kehyksiä kunnioittaen vai hyväksyttekö hallituksen arvovalinnan leikata tutkimuksesta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt leikkaa. — No niin, ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Mykkäsen ja kokoomuksen kysymykseen kahdella eri osalla.

Ensinnäkin tämän hallituksen aloittaessa me teimme merkittäviä lisäpanostuksia korkeakoulutukseen. Koulutuksen perusrahoitusta, jolla on suora yhteys myös tutkimukseen, vahvistettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta pysyvällä rahoituksella. Tämä oli merkittävä arvovalinta suomalaisen korkeakoulutuksen puolesta. Lisäksi koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty 10 000:lla. Sekin on viesti sen puolesta, että meillä on tulevaisuuden tutkijoita ja vapaampi väylä korkeakouluihin. [Sari Sarkomaa: Pätkärahalla!]

Toinen kokonaisuus liittyy korona-aikaan. Korona-aikana on tehty merkittäviä satsauksia tieteeseen ja tutkimukseen, ja näitä erillispanostuksia tullaan jatkamaan myös kestävän kasvun ohjelmassa, joka on koronan jälkitoimi EU:n yhteisellä elvytysratkaisulla.

Sitten kolmas kokonaisuus, edustaja Mykkänen, liittyy siihen, mistä olemme yhdessä vastuussa. [Puhemies koputtaa] Parlamentaarisesti tutkimus- ja kehityspanoksia pohditaan parhaillaan, ja teillä on mahdollisuus tuohon työhön vaikuttaa tulevaisuuden panoksin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on aika täyttynyt, ja ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää kysymyksiä paikalla oleville ministereille, olkaa hyvät. — Ja ministeri, edustaja, entinen ministeri Mykkänen jatkaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuulimme selityksiä, emme valitettavasti tekoja. Hyvä hallitus, te kyllä pystytte parempaan.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa me näytämme, miten tieteen ja tuotekehityksen rahoituksen voisi kääntää nousuun ilman Saarikon vartioimia menokehysten rikkomisia. Me panostaisimme tutkimukseen ja tuotekehitykseen 200 miljoonaa euroa vuosittain lisää. Te käännätte nyt päinvastaisesti tieteen ja tutkimuksen rahoituksen laskuun. Lisäksi pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla.

Te olette laittaneet asiat erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Opetuspaikkoja on tullut lisää, mutta tieteen ja tutkimuksen rahoitus kääntyy nyt rajuun laskuun. Väliaikaisista menolisäyksistäkin tieteeseen on riittänyt vain murusia, ja nyt tosiasia on, että hallitus on leikkaamassa pysyvää tieteen rahoitusta yli 100 miljoonaa euroa vastoin lupauksianne.

Arvoisa tiedeministeri Kurvinen, oletteko edes te taistelijaluonne? Oletteko valmis tulemaan [Puhemies koputtaa] kokoomuksen vaihtoehtobudjetin linjalle ja panostamaan tieteeseen ja tuotekehitykseen? [Ben Zyskowicz: Kurvinen kentälle! Nyt stoalaisella tyyneydellä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika on täyttynyt. — Ministeri Kurvinen siirtyy eturiviin.

Arvoisa herra puhemies! Olen todella tyytyväinen siitä, että tässä salissa keskustellaan tieteestä ja tutkimuksesta, sillä tapahtuipa tulevaisuudessa mitä tahansa, osaamiseen ja sivistykseen Suomi nojaa, ja sillä me ollaan aina pärjätty.

Toisin kuin edustaja Mykkänen tässä väittää, tämän vaalikauden jäljiltä tieteen kokonaisrahoitus tulee olemaan korkeammalla tasolla kuin ennen kuin aloitimme tämän työn. On huomionarvoista, että ei pidä puhua vain Suomen Akatemian sinänsä äärettömän tärkeästä tiederahoituksesta, vaan myös yliopistojen perusrahoituksella on merkitystä tähän tieteen rahoituksen kokonaisuuteen. Ensi vuodelle ei ole tulossa nyt Suomen Akatemialle veikkausvoittovarojen putoamisesta johtuvia leikkauksia, mutta vuosi 23 näyttää hyvin haasteelliselta.

Kokoomus on myös mukana parlamentaarisessa työryhmässä, missä pohditaan sitä, millä tavalla Veikkauksen tuotot jatkossa hoidetaan, ja siellä on työ myöskin jo edennyt aika hyvin. Uskon myös, että kokoomus on jatkossa valmis allekirjoittamaan oman kantani, [Puhemies koputtaa] että laajennetaan korkeakoulutusta, ei supisteta niin kuin välillä teidän viesteistänne on tullut ulos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä aika surullista kuulla, että hallitus kerta kaikkiaan vähentää tieteen ja tutkimuksen kokonaisrahoitusta. Toivottavasti kaikki suomalaiset nyt... [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa]

...aidosti ymmärtävät, että nämä ovat arvovalintoja, että siitä huolimatta, että hallitus ottaa miljarditolkulla velkaa kautensa aikana, heillä ei riitä satsauksia tulevaisuuteen ja nimenomaan siihen henkiseen pääomaan, joka Suomea kannattelee.

Olisin kysynyt siitä, miten hallitus aikoo toimia kautensa aikana vielä siten, että nämä määrärahat saataisiin palautettua kuitenkin siten, että kehyksessä pysytään, ja miten Suomeen saataisiin niitä kaivattuja osaajia myös tieteen sektorille nykyistä paremmin. Miten esimerkiksi aiotte mahdollisesti myöntää oleskelulupia ja opiskelulupia henkilöille, jotka tulevat EU-alueen ulkopuolelta opiskelemaan Suomeen esimerkiksi yksityisiin korkeakouluihin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Valtosella puheenvuoro.

Ja ministeri Kurvinen.

Herra puhemies! Erittäin tärkeä tavoite minusta eikä vain hallituksen tavoite vaan koko Suomen tavoite on se, että 2030 meillä olisi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus 4 prosentissa meidän bruttokansantuotteesta. Se on korkeampi kuin muun Euroopan unionin tavoite, erittäin kunnianhimoinen. Myös tässä työssä on mukana myös edustaja Valtosen oma puolue, kokoomuspuolue, ja se on myönteistä, että myös se työ on edennyt mukavasti. Kansanedustaja Matias Mäkynen suurimmasta puolueesta eduskunnassa, SDP:stä, on sitä johtanut.

Erittäin tärkeänä pidän edustaja Valtosen tavoin sitä, että me saamme Suomeen lisää koulutus- ja tutkijaperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen tavoitteena on se, että vuonna 2030 kolminkertaistaisimme, triplaisimme, kansainvälisten opiskelijoiden määrän 5 000:sta 15 000:een.

Arvoisa puhemies! Tällä kaudella aiemmat tiedeministerit ovat lisänneet 10 000 aloituspaikkaa korkeakouluihin. Minulla on nyt käsittelyssä koulutusvastuita ja aloituspaikkoja, ja minun tavoitteeni tiedeministerinä on laajentaa koulutusta ja tutkimusta koko Suomeen, ei keskittää ja supistaa, [Puhemies koputtaa] kuten joitakin puheenvuoroja kokoomuksen riveistä on tullut tässä viime vuosina.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Tutkimus‑ ja kehitysrahoitus on yhteinen asia, ja kuten pääministeri Marin on sanonut, se on Suomen talouskasvun kannalta tärkeimpiä asioita. Tämän takia herääkin vähän ihmetystä, minkä takia hallitus, joka ottaa nyt holtittomasti suut ja silmät täyteen velkaa, ei tätä asiaa ole hoitanut. Valtiovarainministeri sanoi eilen, että myös hallituksen velkakäyrä on punaisella. Miten ihmeellä tätä asiaa ei ole hoidettu? Pääministeri on peräänkuuluttanut, että velkasääntöjä pitäisi vielä höllentää ja löysentää, jotta saisi lisää velkaa, niin että tämä tutkimus‑ ja kehitysasia saataisiin hoidettua. Ei tarvitse. Kokoomus osoittaa vaihtoehtobudjetissaan, että ihan vastuullisella taloudenpidolla tämä asia saataisiin hoidettua.

Pääministeri Marin, voisitteko tutustua tähän kokoomuksen vaihtoehtoon ja tarvittaessa vähän vihjata myös sinne parlamentaariseen ryhmään, miten tämä asia hoidetaan ihan järkevästi vaikka muutamassa viikossa eteenpäin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen siitä, että Suomen tutkimus‑, tuotekehitys‑ ja innovaatiopanokset nostettaisiin 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on erittäin kunnianhimoinen tavoite, ja se tulee vaatimaan noin 200 miljoonaa euroa julkista rahoitusta lisää joka vuosi. Sen vuoksi olemme käynnistäneet parlamentaarisen työn ja haemme parlamentaarista yhteisymmärrystä sille, että nämä panokset tullaan tulevina vuosina tekemään vuoteen 2030 mennessä. Myös yritykset ja elinkeinoelämä ovat peräänkuuluttaneet pitkäjänteistä näkymää tulevaisuuteen siinä, että nämä panostukset tulevat kasvamaan, ja itse pidän tätä erittäin tärkeänä, tuottavuuden parantamista koko Suomen kilpailukyvyn kannalta. Tämä tulee vaatimaan parlamentaarista sitoutumista. Seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa niiden puolueiden, jotka neuvottelevat, on ratkaistava — ja toivottavasti nuo puolueet, jotka noissa neuvotteluissa ovat, sitoutuvat siihen — että tämä lisärahoitus tulee seuraavalla hallituskaudella, ja toivottavasti saamme parlamentaarisen yhteisymmärryksen [Puhemies koputtaa] siitä, että aina vuoteen 2030 tämä rahoitus järjestyy.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Jos oikein tuossa nopsaan katsoin, niin se leikkaus taisi olla jopa noin 140 miljoonaa, eli se täytyisi saada ensiksi lisää, jotta päästään edes edellisen vuoden tasolle, ja sitten siihen täytyy löytää jostain se 200 miljoonaa vuosittain. No, me emme puolueena kannata valtion omaisuuden myyntiä. Me olemme kuitenkin sivistyspuolue ja haluamme tukea t&k-toimintaa. Noin yleisellä tasolla t&k-panostuksia tulisi lisätä fiksusti, ja pitäisi löytää vaikka joitain keskeisiä isoja ekosysteemejä, joita voisi lähteä tukemaan. Olisivatko ne sitten akku- tai vetyteknologiat — tai mitä ne voisivat olla? Tähän hallitus voisi myös vastata.

Mutta kaikessa tutkimuksessa täytyisi olla jonkunlainen kaupallinen potentiaali, kuitenkin toki niin, että se tieteen autonomia säilytetään, mutta tiedettä pitäisi pystyä kaupallistamaan. Tämä on se avainkysymys: miten tähän päästään? Tätäkin haluaisin tiedustella.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tiede ja tutkimus — ilman niitä meillä ei esimerkiksi olisi niinkin nopeasti lopulta syntyneitä useamman aihion rokotteita, jotka ovat pelastaneet maailman avautumaan koronapandemian keskellä. Sivistyspuolue perussuomalaiset, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] niin kuin itseänne nimititte, toivon, että tämä on varmasti kaikille tässä salissa selvää, kun puhumme sivistyksestä ja tieteestä: rokotteet ovat sen saavutus.

Mitä tulee rahoitukseen: Minusta olisi tärkeää, että myös kokoomus muistaisi, että tutkimuksen ja kehityksen panoksia ei ratkota vain julkisella rahalla, vaan myös yksityistä rahoitusta tarvitaan. On itse asiassa niin, että tuo täällä jo moneen kertaan mainittu todella vaativa kansallinen tavoite ei onnistu ilman vahvaa yksityistä rahoitusta. Julkisen rahoituksen pitää olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, niin kuin pääministeri äsken totesi, mutta tarvitaan myös yksityisen rahan liikkeelle lähtemistä.

Ja sitten huomautan, että kyllä, tieteenkin rahoituksesta tulee vaativampaa tulevaisuudessa, koska tieteen rahoituksesta [Puhemies koputtaa] merkittävä osa on tullut veikkausvoittovaroista, joiden tuloutus on pienenemään päin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Wallinheimo.

Arvoisa puhemies! Eilen toden totta kävimme salissa läpi vaihtoehtobudjetteja, ja hallitus tietenkin haukkui niitä tapojensa mukaan. Muun muassa sosiaalidemokraatit pitivät vaihtoehtoamme sydämettömänä.

Toki tämä pistää pohtimaan, kuinka sydämettömiä ne sosiaalidemokraatit ovat muissa Pohjoismaissa, kun vievät pääministeripuolueenakin vieläkin kovempia työllisyysreformeja eteenpäin, vaihtoehtobudjettimme mukaisesti. [Oikealta: Oho!] Vai onko niin, että muissa Pohjoismaissa näillä uudistuksilla nimenomaan yritetään pelastaa hyvinvointiyhteiskuntaa tuleville sukupolville?

Arvoisa pääministeri, eikö teidänkin olisi aika tuoda samoja uudistuksia Suomeen, muun muassa ansiosidonnaisen porrastaminen, joista on hyviä kokemuksia muista Pohjoismaista, jotta ei tarvitsisi leikata esimerkiksi tieteestä? [Riikka Purra: Puhumattakaan maahanmuuttopolitiikasta!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten tässäkin salissa on useita kertoja käyty läpi, itse asiassa hallituksen juoksu työllisyystoimien näkökulmasta on varsin mittava ja merkittävä. Me teimme hallitusohjelmassa linjaukset päätöksistä, joilla lisäämme työllisyyttä 60 000:lla, ja tämän saavutimme, joten nostimme tavoitetta 80 000:een, ja tämänkin saavutimme, ja sen vuoksi vieläkin nostimme tavoitetta: ensi helmikuun puoleenväliin mennessä meidän on tarkoitus päättää toimista, joilla vahvistetaan julkista taloutta vielä 110 miljoonan euron edestä. Eli itse asiassa hallituksen toimet työllisyyden parantamiseksi ovat kyllä hyvin mittavia. Ne ovat olleet kunnianhimoisia, ja tätä työtä olemme koko hallituskauden tehneet ja tätä työtä edelleen jatkamme.

Mutta meillä on taloudessa tietenkin muitakin haasteita. Täälläkin tänään mainittu työvoimapula on itse asiassa yksi meidän tämän hetken talouskasvun suurimmista haasteista. Meidän pitää samanaikaisesti ratkaista kysymyksiä, jotka liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen, johon myös tämä keskustelu tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksista liittyy. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat yhteisiä haasteita, ja näiden eteen teemme töitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kulmuni.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka tämä hallitus on tehnyt erittäin paljon aktiivista työvoimapolitiikkaa, tietenkin niitten työllisyystoimien haaste on se, miten se työllisyyden tavoite on myös mennyt eteenpäin, kun on lisätty julkisia menoja. Sillä 75 prosentilla emme enää saa julkista taloutta tasapainoon, vaan se vaatii nyt korkeamman työllisyyden. Siksi on tietenkin hyvin tärkeää olla huolissaan myös siitä, mitä ministeri Saarikko sanoi: kuinka me pystymme kanavoimaan yksityistä rahaa, jotta voisimme sitten täyttää tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiomenot. Ne maat, jotka ovat saavuttaneet vaikkapa sen 4 prosenttia tki-menoista — Hollanti, Tanska, Ruotsi, mihin me yleensä vertaamme — ovat matalan työttömyyden maita, niissä on korkea työllisyys ja erittäin monipuolinen elinkeinoelämän rakenne. Kysymykseni hallitukselle siis on: jos me haluamme täyttää tämän lupauksen — satoja miljoonia euroja laitetaan lisää tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin — niin kuinka me saamme yksityisen sektorin laittamaan rahansa tähän maahan eikä johonkin näistä meidän kovista kilpailijamaistamme?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa kyllä tätä rahaa pikkuhiljaa on tännepäin tulemassakin, mutta varmasti kaikkein tärkeintä on se, että meillä on olemassa selkeä suunnitelma, selkeä näkymä, kuinka me edetään siihen 4 prosenttiin. Kaikki tietävät sen, että se ei tapahdu ilman, että meillä on yksityinen ja julkinen raha yhdessä. Se, miksi me tultiin aikoinaan alas sieltä 4:stä, johtui siitä, että Nokian rahoitus väheni merkittävästi. Tämä on se perussyy, joka on olemassa. Me nähdään tänä päivänä kuitenkin hyviä nousuja sille puolelle, ja täytyy sanoa, että esimerkiksi tänä päivänä meneillään oleva Slush-tapahtuma on sellainen, joka tuo myös sijoittajia näihin startup-yrityksiin mutta myös tänne tki-puolelle. Ainoastaan se, että meillä on mielenkiintoisia yrityksiä, maailman parasta osaamista, tuo myös tki-rahoitusta Suomeen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Te hallituksessa puhutte aivan oikein siitä 4 prosentista bruttokansantuotteesta, mikä pitäisi olla sitten tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiomenoihin. Se tarkoittaa noin kymmentä miljardia, mutta viime vuonna nämä tutkimus- ja kehittämismenot olivat 6,9 miljardia, ja siitä yritykset vastasivat, kuten täällä ministeri Saarikko aivan oikein totesi, lähes 70 prosentista. Ne lisäsivät panostuksia, mutta julkinen sektori pienensi panostuksiaan 3 prosenttia. Kysynkin, arvoisa hallitus: miksi te olette antaneet julkisen sektorin vähentää näitä tutkimus- ja kehittämispanostuksia, vaikka te olette lisänneet budjetin määrärahoja 9,2 miljardia verrattuna Sipilän hallituksen viimeiseen budjettiin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Nyt en ihan ymmärrä edustaja Eestilän puheenvuoroa. Siis hyvä ajatus on ehdottomasti ja kannatan samaa ajatusta, että täytyy saada tki-menot ylöspäin. Mutta me emme ole kyllä leikanneet yhtään mitään tieteestä ja koulutuksesta tällä vaalikaudella. Päinvastoin voi sanoa, että olemme täyttäneet sen koulutuslupauksen, mitä on yli puoluerajojen ja kautta Suomen toivottu. Ollaan panostettu koulutukseen kaikilla tasoilla. Satoja miljoonia muun muassa yliopistojen perusrahoitukseen. Me ollaan laajennettu voimakkaasti korkeakoulutusta. On tullut Jyväskylään diplomi-insinöörikoulutusta, on tullut Ouluun psykologikoulutusta. Juuri annoin 3 miljoonaa yliopistokeskuksille, niin että me saadaan kaikki maakunnat mukaan tieteeseen ja kehitykseen — 3 miljoonaa yliopistokeskuksille, kuudelle niistä, muun muassa Mikkeliin, Seinäjoelle ja Poriin. Jatkossakin aion laajentaa korkeakoulutusta ja alueellistaa korkeakoulutusta, jotta me saadaan myös julkista euroa siihen tki:hin.

Totean edustaja Eestilälle, että sehän on hyvä, että yritysmaailma vastaa tki:stä vahvasti. Meidän pitää päästä siihen, [Puhemies koputtaa] että yksi julkinen euro poikii kaksi tai kolme yksityistä tki-euroa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika on täynnä. — Edustaja Suomela.

Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden toimeentulo on jo entuudestaan tiukilla aiempien heikennysten myötä. Nyt kokoomus tiputtaisi opiskelijat entisen opintotuen asumislisän piiriin, mikä oli vähän yli 200 euroa kuukaudessa.

Opiskelijoiden tilanne on koronakriisin myötä entistä ahtaampi. Yhä useampi kärsii esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä, ja näissä toimeentulo-ongelmat ovat yksi yleisimpiä taustasyitä. Kysyisinkin asianomaisilta ministereiltä: miten hallitus tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja toimeentuloa etenkin koronakriisin myötä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kurvinen ensimmäisenä nosti kätensä ylös.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Suomela kiinnittää huomiota erittäin tärkeään asiaan. Kun tämä koronakriisi lähti liikkeelle, me olimme eniten huolissamme ikäihmisistä, perustellusti, mutta kyllä tässä, arvoisat edustajat, on käynyt niin, että kalleimman hinnan tästä kriisistä ovat maksaneet nuoret sukupolvet, nuoret ja opiskelijat. Tämä meidän pitää tiedostaa.

Hallitus on panostanut kaksi kertaa 6 miljoonaa euroa korkeakoulujen hyvinvointihankkeisiin, joka kattaa kaikki korkeakoulut, eli kaikki korkeakouluopiskelijat ovat siinä mukana, ja olen vahtinut tarkkaan, että se työ nyt jatkuu ja etenee siellä.

Lisäksi olemme taloudellisesti pystyneet tällä vaalikaudella panostamaan myös opiskelijoihin: Olemme parantaneet opintotukea, muun muassa kaikista tiukimmassa tilanteessa taloudellisesti olevien perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotusta on parannettu, ja lisäksi olen todella onnellinen siitä, että ensi vuodelle voimme parantaa töitä tekevien opiskelijoiden asemaa, kun opintotukea saavien opiskelijoiden tulorajat nousevat selkeästi. [Puhemies koputtaa] Kolmisen tuhatta euroa enemmän pystyy tienaamaan vuodessa opintotukea nostava opiskelija.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Aikaraja sen sijaan ei nouse, vaan se on edelleen minuutti. — Edustaja Jokinen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus leikkaa tieteen perusrahoitusta 100 miljoonaa euroa, ja se kyllä pitää paikkansa. Nyt tämä kysymys tutkimuksen kehitystoiminnan ja innovaatioiden rahoituksesta koskee kaikkia suomalaisia, jotka tarvitsevat tämän valtion hyvinvointipalveluja. Sen takia tähän osioon on panostettava. Jos ei ole panostuksia, niin ei ole uusia innovaatioita, ei uusia keksintöjä, ei uusia yritysten menestystarinoita, ei vientituotteita, ei verotuloja eikä sen kautta hyvinvointipalveluiden rahoitusta.

Kokoomus on sitoutunut siihen, että tämä tki-rahoitus sidotaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, ja vaihtoehtobudjetissa esitämme siihen 200 miljoonaa euroa. Hallitus sanoo, että te olette sitoutuneet tähän samaan tavoitteeseen, mutta missä ovat ne teot? Ei näy budjetissa rahoitusta. Puhutaan vaan työryhmistä. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Marin, milloin näkyy euroja siellä tieteen rahoituksessa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, ja aika täynnä. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kun me vertaamme tämän hallituksen tekemää politiikkaa tutkimuksen, tuotekehityksen, innovaatiopanosten tai koulutuksen saralla vaikkapa edellisten hallitusten politiikkaan, niin voimme kyllä sanoa, että tämä hallitus on tehnyt mittavat panostukset koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen. Ja tästä me olemme ylpeitä. Tämä on oikeaa politiikkaa, se on viisasta politiikkaa, se on kauaskantoista politiikkaa.

Olen todella iloinen siitä, että kokoomus täällä lupaa, että te olette sitoutuneet tuohon 4 prosentin tavoitteeseen. Jos kokoomus on seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, niin oletan, että te tästä lupauksesta ja sitoumuksesta pidätte kiinni. Viimeksi, kun te olitte hallituksessa, te leikkasitte koulutuksesta [Välihuutoja oikealta] historiallisella tavalla. Te leikkasitte koulutuksesta. Onneksi mielenne on muuttunut, ja minä tulen pitämään huolta siitä, että muistan tämän lupauksen, ja toivon, että se näkyy neuvotteluissa, jos siellä istutte.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja vielä tämän aihealueen esille ottanut edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen, nämä lisäykset, joita te jaatte, te jaatte korkeakoulujen potista, joka ei oikein kata edes uusia aloituspaikkoja.

Pääministeri Marin, teidän vastauksenne voi kiteyttää niin, että tämä hallitus asettaa kunnianhimoiset tavoitteet ja toivoo, että seuraava sitten ne toteuttaa.

Edustaja Mäkysen parlamentaarinen komitea on todella edennyt hyvin, ja sitä on vedetty hyvin, mutta voin sen verran paljastaa salaisuutta, että sampoa siellä ei ole taottu. Sieltä tulee pitkäjänteisen rahoituksen esitys toivottavasti, mutta se edellyttää kehysten sisällä tapahtuvia kohdennuksia. Me voimme tässä sopia pääministerin äskeiseen puheenvuoroon liittyen, että seuraavassa hallitusneuvottelussa kyllä ainakin kokoomus pyrkii 4 prosentin uralle ja on valmis tekemään ne samat valinnat kuin vaihtoehtobudjetissa. Voimmeko vastavuoroisesti sopia, että tämä hallitus tekisi saman valinnan jo ensi vuotta ja vuotta 2023 koskien?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on kuvattu, tämä hallitus on panostanut koulutukseen. Me olemme panostaneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näitä panostuksia tehdään, mutta tämä 4 prosentin tavoite on vuoteen 2030. Tämä hallitus ei tietenkään voi tehdä tulevien hallitusten rahapäätöksiä. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Eduskunta käsittelee tulevien hallitusten rahapäätökset joka vuosi budjettiprosessin yhteydessä, eikä tietenkään istuvalla hallituksella ole tulevien hallitusten puolesta mahdollisuutta näitä päätöksiä tehdä. Sen vuoksi me olemme käynnistäneet tämän parlamentaarisen työn, ja sitä ei pidä väheksyä — sitä ei pidä väheksyä, ikään kuin pistää se vain joksikin työryhmätyöksi. Me tarvitsemme parlamentaarista, yhteistä sitoutumista siihen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on tekeillä ensi vuoden budjetti, teillä on valta!] että toteutuu tämä 4 prosentin tavoite vuoteen 2030, niin että seuraavatkin hallitukset siihen sitoutuvat. Olen todella hyvilläni siitä, [Puhemies koputtaa] jos kokoomus tähän sitoutuu. Voin myös luvata, että sosiaalidemokraatit siihen sitoutuvat, aivan varmasti.

Arvoisa herra puhemies! Eilen keskustelimme tässä salissa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetista, jossa esitämme yli puolen miljardin euron panostusta ensi vuodelle hoitovelan purkamiseen ja työntekijöiden palkkauksiin terveyskeskuksiin, sairaaloihin, vanhuspalveluihin ja sosiaalipalveluihin. En saanut eilen vastausta siihen, miksi hallitus ei ryhdy tässä toimiin. Yhä useampi hoitaja suunnittelee tällä hetkellä alanvaihtoa. Meillä on jo yli 70 000 sote-alan ammattilaista muissa töissä. Te teette kyllä hyviä pykäliä hoitajamitoituksesta ja hoitotakuusta, mutta eivät ne pykälät hoida. Tarvitaan resursseja, tarvitaan rahaa. Ratkaisua ei pidä lykätä sinne hallintouudistusten jälkeiseen aikaan, vaan tarvitaan toimia nyt, resursseja mahdollistamaan rekrytoinnit, parantamaan palkkausta, yksityisen sektorin hyödyntämistä korottamalla Kela-korvauksia ja lisää koulutusta, [Puhemies koputtaa] eli tartutteko tähän kristillisdemokraattien ehdotukseen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Olen kyllä iloinen siitä, että kristillisdemokraatit ovat huomanneet sen, että sosiaali‑ ja terveydenhuollossa tullaan jatkossa tarvitsemaan pitkällä tähtäimellä rahaa, se on aivan ilmeistä. Siitä olen hieman eri mieltä, suojaavatko suomalaisia eduskunnan säätämät pykälät vai eivät. Kyllä jokainen pykälä, joka eduskunnassa parantaa nykyistä, vallitsevaa tilaa, tarvitsee rahoitusta. Tällä hallituskaudella on satsattu ennennäkemätön määrä rahoitusta sosiaali‑ ja terveydenhuollon pääluokkaan. Fakta on se, että sosiaali‑ ja terveysministeriön pääluokassa on satojen miljoonien lisäykset tehty tällä hallituskaudella, ja olen siitä erittäin tyytyväinen, että me olemme pyrkineet muuttamaan suuntaa nimenomaan siinä, miten tässä maassa ikäihmisiä kohdellaan ja miten tässä yhteiskunnassa lasten ja nuorten ja perheiden asioihin suhtaudutaan, enkä väheksyisi sitä työtä, mitä on jo tehty, ja olen iloinen siitä, [Puhemies koputtaa] että myös kristillisdemokraatit ajattelevat, että tätä työtä pitää jatkaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt vastauspuheenvuoro, edustaja Räsänen.

Kiitos, herra puhemies! Mennään näihin pykäliin: Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen pykälät ovat tulossa voimaan huhtikuussa 2023, mutta nämä hyvät pykälät, joita mekin olemme peräänkuuluttaneet, tarkoittavat yli 4 000 hoitajan tarvetta, jotta ne kyetään myös toteuttamaan käytännössä hyvänä hoitona vanhuksille. Te olette aikonut osan tästä rahoittaa poistamalla yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvaukset, jolla itse asiassa sahattaisiin aivan sitä omaa oksaa terveydenhuollon resursseista. Päinvastoin nyt tarvittaisiin Kela-korvausten tilapäistä korjausta, jotta voitaisiin tätä hoitovelkaa maksaa pois.

Ei teillä ole rahoitusta näiden vanhustenhoidon pykälien toteuttamiseen. Siis pykälät ovat kyllä hyviä, mutta eivät ne pykälät hoida — [Puhemies koputtaa] siihen tarvitaan hoitajia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Kiuru.

Puhemies! Jotta me voisimme hoitaa tässä maassa ikäihmisten asemaa paremmalle tolalle, niin kyllä se vain, edustaja Räsänen, niin on, että myös eduskunnalta täytyy löytyä selkärankaa siihen, että lainsäädäntö takaa ihmisille paremman aseman. Kyllä niitä pykäliä valitettavasti tarvitaan, ja se on koko tämän porukan keskeisin päivätyö, että täällä säädetään lakeja, jotka parantavat ihmisten asemaa. Minä en vähättelisi sitä, että yli kymmenen vuoden jälkeen saimme ikäihmisten, jotka ovat ympärivuorokautisessa hoivassa, asemaan merkittävän parannuksen. Täällä sitä on kyllä vähätelty, mutta sen arvoa ei kovasti tunnusteta.

Samaan aikaan sanon, että meidän sosiaali- ja terveydenhuollossa olisi pitänyt herätä jo kymmenen vuotta sitten siihen, että tehdään nyt sitä, mitä tekin toivotte ja minkä me olemme laittaneet alulle. Me tarvitsemme lisää väkeä tähän työhön, ja työmarkkinajärjestöt työskentelevät tällä hetkellä maan hallitukselle sen eteen, [Puhemies koputtaa] millä toimin me saamme vetovoimaa ja pitovoimaa tähän kenttään, ja ehdotukset tulevat.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Nyt syttyi.

Arvoisa puhemies! Kyselytunnin tarkoituksena on se, että oppositio kysyy ja hallitus vastaa, eikö niin? Monta kertaa käy kuitenkin niin, että hallituksen ministerit vastaavat ihan mitä sattuu. Edellisen kyselytunnin aikana kysyin ministeri Saarikolta yksinkertaisen kysymyksen. Hän kuitenkin keskittyi haukkumaan perussuomalaiset. Sitä edellisellä kerralla kysyin ministeri Haataiselta kolme yksinkertaista kysymystä. Hän puhui kuitenkin ihan muuta.

Tällä kertaa kysyn nyt pääministeri Marinilta. Pääministeri Marin, teittekö mielestänne oikein, kun annoitte epäluottamuslauseen lehtien kautta HVK:n toimitusjohtajalle, minkä takia hän sen jälkeen joutui eroamaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ei punalamppu syty.

Hienoa.

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kun me palaamme tuohon vuoden 2020 kevääseen ja epäonnistuneisiin suojavarustehankintoihin, niin on selvää, että olisi pitänyt tarkistaa taustoja niiltä tahoilta, keiltä suojavarusteita tilataan. Näin ei kuitenkaan toimittu, ja sen vuoksi asia selvitettiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ministeri Haataisen toimesta, joka selvityksen sai, ja tämän seurauksena sitten toimitusjohtaja tuolloin erosi.

Kiitos, arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattinen valtiovarainministeri ja nykyinen eurostokomissaari Jutta Urpilainen totesi aikoinaan, ettei Suomi hirttäydy euroon hinnalla millä hyvänsä. Ottaen huomioon EU:n liittovaltiokehityksen ja Italian katastrofaalisen tilan, kun sen pankkeja hallitsee järjestäytynyt rikollisuus, sekä sen, että muut EU-Pohjoismaat päättivät jäädä euron ulkopuolelle, puhumattakaan euroalueen lähes viiden prosentin inflaatiosta, kysyn hallitukselta: millä tavalla olette varautuneet euroeroon ja edessä olevaan euroalueen romahtamiseen? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ei aina tietenkään ole helppoa, kun erilaiset jäsenmaat sovittavat yhteen näkemyksiä, ja yhteisvaluutan tie on ollut kivikkoinenkin, mutta, edustaja Turtiainen, hallitus ei suunnittele eroa eurovaluutasta.