Suullinen kysymys pääministerin eduista (Ville Tavio ps) | Suullinen kysymys maakuntaverosta (Timo Heinonen kok) | Suullinen kysymys sananvapaudesta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys koronarajoitusten purkamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koronarajoituksista kulttuurialalla (Pia Lohikoski vas) | Suullinen kysymys lintujen pesimärauhan turvaamisesta (Jenni Pitko vihr) | Suullinen kysymys koronarokotetutkimuksista (Ano Turtiainen at) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! On tullut julki, että pääministeri Marin on ottanut vastaan verovaroin kustannettuja yksityisaterioita itselleen ja perheelleen. Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia, oikeusvaltiossa pääministerikään kun ei ole lain yläpuolella.

Tiedän, että olette varmasti varautunut opposition kysymyksiin monin selityksin ja tekeytymällä kovin viattomaksi, mutta pyydän silti tarkkoja vastauksia kahteen kysymykseen. Ensinnäkin kysyn: mistä syystä laiminlöitte veroilmoituksen jättämisen määräpäivän ja jätitte ilmoittamatta verottajalle vastaanottamastanne etuudesta ilmeisesti myös aiempana vuonna ja tämän vuoden verotuksessa? Toiseksi kysyn: Miksi yhä salaatte kuitit verovaroin tekemistänne yksityisistä ostoista? Jos teillä ei ole mitään salattavaa, niin voitte varmasti nyt ilmoittaa oppositiolle, että avoimuuden nimissä perutte kuittienne salaamispäätöksen. Teettekö näin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä tähän jälkimmäiseen. Näihin tietopyyntöihin on vastattu virkamiesten toimesta. Siihen ei ole sisältynyt poliittista ohjausta, ja on katsottu, että näiden kuittien sisältö menee yksityiselämän suojan piiriin, eli kyse on lähinnä tiedosta siitä, mitä minä ja minun perheeni ollaan syöty aamulla. Kyse on tämän kaltaisista tiedoista. En tiedä, palveleeko se sitten julkisuutta kuinka paljon, että kansalaiset voisivat katsoa, minkä merkkistä paahtoleipää tai maitoa tai banaaneja meidän perheessä syödään, mutta virkamiehet ovat katsoneet, että tämä on yksityiselämän piiriin kuuluva tieto, ja sitä ei sen vuoksi olla sitten julkaistu. Minulla itselläni ei näitä kuitteja ole, minä en ole näitä hankintoja tehnyt. Varmasti voisin ne hankkia, mutta katson, että se ei ole kuitenkaan välttämättä sellainen tieto, että se nyt palvelee välttämättä sitä tarkoitusta, mitä tässä haetaan.

Mitä tulee tähän veroilmoitukseen, niin itse asiassa se syy, minkä takia en ole aikaisemmin korjannut sitä esitäytettyä veroilmoitusta, on se, että tämä ilmoitus oli mennyt toiseen kotiini, eli ei ollut tullut Kesärantaan vaan oli ollut Tampereella. Sain sen myöhässä, ja sen takia en ollut ehtinyt tehdä ajoissa tätä korjausta, mikä oli hyvä asia, koska selveni, että tässä on nyt kysymys, joka on auki. Olen pyytänyt verottajaa pitämään viime vuoden verovuoteni auki, jotta voin tehdä asianmukaisesti kaikki korjaukset, [Puhemies koputtaa] mikäli se on tarpeellista.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Kyse on myös omasta valinnasta, miten veronmaksajien rahaan suhtautuu. Julkisuudessa jouduttiin oikomaan, että pääministeri Paavo Lipponen perheineen maksoi ruokansa itse — Lipposet maksoivat myös vuokraa Kesärannasta, toisin kuin nykyinen pääministeri. Tasavallan presidentti taas ilmoitti, että hän ja perheensä maksavat ruokansa itse.

Koska pääministeri on nyt selvästi jäävi tässä omassa asiassaan, tahdon kysyä myös varapääministeri Saarikon näkemyksen tilanteeseen. Hyväksyykö toiseksi suurin hallituspuolue keskusta, että pääministeri on nauttinut yksityisruokailunsa veronmaksajien piikkiin eikä suostu opposition pyynnöstä avaamaan näitä kuitteja vaikka siten, että ne arkaluonteisemmaksi katsotut tiedot olisi soveltuvilta osin peitetty? Ja hyväksyttekö te sen, että pääministeri on tällä äsken antamallaan selityksellä laiminlyönyt veroilmoituksensa jättämisen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että asia selvitetään. Kaikkien osapuolten näkökulmasta on selvää ja hyvää, että tämäntyyppisissä asioissa pelisäännöt ovat selvät. Muuta kommentoitavaa tähän asiaan minulla ei hallituksen, puolueeni tai omasta puolestani ole.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Halla-aho.

Puhemies! Arvoisa pääministeri, te itse tietysti vastaatte omasta ja puolueenne maineenhallinnasta ja kannatte siitä vastuun. Pääministeri on kuitenkin myös instituutio, ja siksi toiminnallanne ja valtioneuvoston kanslian toiminnalla on myös yleistä merkitystä. Ylimielisyys ja uhriutuminen eivät ole pääministerin arvolle sopivia.

Te olette pahoitellut sitä, että jollekulle on tullut toiminnastanne paha mieli, aivan kuin paha mieli olisi tässä oleellista eikä itse toiminta. Olette myös toistuvasti viitannut siihen, että tehtävänne ovat vaativia eikä teillä ole aikaa juosta ruokaostoksilla — aivan kuin kukaan olisi sellaista edellyttänyt. Kyse on siitä, maksatatteko te yksityisen kauppalaskunne veronmaksajalla, ja jos kyllä, tapahtuuko se läpinäkyvästi ja sääntöjen mukaisesti ja kohtuutta ja oikeustajua noudattaen. Onko teillä ymmärrystä niille kansalaisille, joiden mielestä teidän tuloillanne ei ole kohtuullista lähettää kuukausittain [Puhemies koputtaa] 800 euron ruokalaskua veroja maksaville kansalaisille?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä kommentoin vielä tähän verokysymykseen, koska se jäi tuossa edellisessä vastauksessa kesken, kun aikaa oli vähän. Eli olen siis sopinut verottajan kanssa — olen ollut verottajaan yhteydessä ja sopinut — että tämä minun viime vuoden verovuoteni pidetään auki. Eli he eivät lähetä minulle veropäätöstä ennen kuin tämä verotuksen kokonaisuus selviää, ja kun se selviää, niin jos on tarpeen korjata esitäytettyä veroilmoitusta, sen tietenkin teen. Kyse on ollut vuodesta 2020. Ennen sitä tätä etua ei ole käytetty, en siis ole Kesärannassa ennen vuotta 2020 asunut. Nyt tämä selvitetään, ja asianmukaisesti verottajalle ilmoitetaan, ja itsekin olen ollut verottajaan yhteydessä ja tästä sopinut. Eli tämä tämän veron osalta.

Mitä tulee sitten tähän käytäntöön, onko tämä ollut oikein, onko noudatettu niitä toimintaohjeita, mitä on ollut: kyllä on noudatettu. Minä olen noudattanut sitä ohjeistusta, jonka olen saanut valtioneuvoston kanslialta. Tämä ei ole minun henkilökohtainen etuuteni. Tämä on ollut ohje kaikkia pääministereitä koskien. Kyllä, pääministerin tehtävä on instituutio, ja tämä sama ohjeistus on ollut [Puhemies koputtaa] aikaisempien pääministereiden osalta, ja tätä sama etuisuutta on käytetty myös aikaisempien pääministereiden toimesta — eri mittaluokassa toki, [Puhemies koputtaa] koska minä olen perheeni kanssa joutunut asumaan Kesärannassa paljon [Puhemies koputtaa] tämän koronatilanteen takia.

Puhemies Anu Vehviläinen

Muistutan edelleen minuutin puheenvuoroista. — Ja seuraavaksi edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ette kuitenkaan mielestäni riittävällä tavalla vastannut äsken erittäin perusteltuun kysymykseen, jonka puheenjohtaja Halla-aho esitti. Onko tämä teistä ymmärrettävää, ja onko tämä teidän mielestänne moraalisesti hyväksyttävää? Ymmärrättekö sen, mitä ihmiset ajattelevat, monet ihmiset, jotka joutuvat itse maksamaan erittäin pienillä varoillaan ruokalaskunsa?

Eilen kiinnitin myös huomiota siihen, että olitte mielestäni hieman ylimielinen. Totesitte, että teillä ei ole aikaa käydä Prismassa. Miettikää ihmisiä, jotka tekevät kahta työtä yksinhuoltajana. [Maria Guzenina: Ala-arvoista!] Oletteko te sitä mieltä — joo, rauhoittukaa siellä vain — että teillä ei tarvitse olla aikaa hoitaa sellaisia asioita, mitä muillakin ihmisillä täytyy olla?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä tulee yksinhuoltajien asemaan, niin kyllä, tämä hallitus on tehnyt erittäin paljon tämän yhteiskunnan vähävaraisten ihmisten eteen, yhteiskunnan heikko-osaisimpien ihmisten aseman eteen, ja tätä työtä me jatkamme — tätä työtä me jatkamme. Siitä politiikassa on kyse, että me täällä edustamme ja ajamme suomalaisten ihmisten asioita. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä — Ville Tavio: Aikamoista väistelyä!]

Ja mitä tulee sitten tähän etuuteen, mistä täällä kysyttiin, ja pääministerin työtehtäviin, niin pääministerin työtehtävät ovat erittäin kokonaisvaltaisia. Ei minulla ole työaikaa. Minä olen aina töissä. Aina tarvittaessa olen töissä. Vaikka olisi kalenterissa lomapäivä, jos tulee työtehtävä, se hoidetaan, koska tämä tehtävä on sen kaltainen, että se vaatii erittäin paljon sekä minulta henkilökohtaisesti, kuten kaikilta aikaisemmilta pääministereiltä, että koko perheeltä. Tampereella, kun asumme perheeni kanssa, niin kyllä, siellä käymme itse ruokakaupassa ja hoidamme kaikki muutkin asiat itse, mutta kun olemme Kesärannassa virka-asunnolla, niin siellä asiat on järjestetty toisin. Ja kaikissa näissä on noudatettu niitä ohjeistuksia, [Puhemies koputtaa] joita myös aikaisempien pääministerien osalta on ollut käytössä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt noin kymmenen päivän ajan erittäin paljon julkisuudessa kirjoitettu tästä asiasta. Huomasin, että eilen kun puheenjohtajat olivat Iltalehden tentissä ja kun puheenjohtaja Halla-aholta kysyttiin tästä, niin hän taisi todeta silloin suurin piirtein näin, että hän ei ole ihan varma, käyttääkö yhteiskunta nyt huomiotaan ja aikaansa oikein siihen, että tätä asiaa käydään näin monta päivää peräkkäin läpi. Ja nyt tilanne on se, että oppositiopuolue perussuomalaiset Halla-ahon johdolla käyttää oman, sinänsä heidän oikeuteensa kuuluvan kyselytunnin tämän asian käsittelyyn. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Olin Halla-ahon kanssa Halla-ahon eilisestä lausunnosta enemmän samaa mieltä, mutta, arvoisa puhemies, pääministeri on toiminut tässä täysin saamiensa ohjeiden mukaisesti. Ne ohjeet on tehty ennen kuin pääministeri Marin on ollut tässä virassa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Käytäntö on ollut käytössä ennen kuin hän on ollut tässä virassa, ja nyt pääministeri Marinin aikana nämä käytännöt tarkistetaan. [Puhemies: Kysymys!] Kysyn, mistä nämä selvitykset ovat menossa? [Leena Meren välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä avoinna olevat kysymykset, joita tässä on ilmennyt, jotka ovat itsellenikin tulleet uusina asioina, kun olen saanut tämän ohjeistuksen, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] olen tietenkin luottanut siihen informaatioon, tietoon, ohjeistukseen, jonka olen aiemmin saanut. Kun tässä on nyt herännyt avoimia kysymyksiä, esimerkiksi verotuksen osalta, tätä asianmukaisesti selvitetään. Valtioneuvoston kanslia selvittää verottajan kanssa, ja itsekin olen ollut verottajaan yhteydessä, kuten kuvasin, niin että voin omalta osaltani ilmoittaa kaikki oikein, asianmukaisesti, mikäli sille on tarve. Mehän emme siis vielä tiedä, mikä tämänkin selvityksen lopputulos on.

Toinen asia, mitä selvitetään, on ylipäätänsä se, onko tämä käytäntö — joka on siis ollut toistakymmentä vuotta olemassa, myös aikaisempien pääministerien osalta — asianmukainen. Se on toinen asia, jota tässä selvitetään, ja tästäkin on selvitystyö käynnissä. Mielelläni itsekin haluan saada vastauksia ennen kuin lähden sitten arvioimaan, onko menetelty oikein vai väärin. Myös virkamiehiin pitää sillä tavalla suhtautua kunnioittavasti, että ensin selvitetään, ensin katsotaan, onko tapahtunut virheitä, [Puhemies koputtaa] onko asianmukaista, ja vasta sen jälkeen tehdään johtopäätöksiä, onko toimittu väärin vai oikein.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Sen haluaisin kuitenkin vielä täydentää tähän käsittelyssä olevaan asiaan, että pääministeriys on instituutio tässä maassa, ja minulla on ollut henkilökohtaisesti mahdollista useammalla eri hallituskaudella seurata vierestä tuota tehtävää, ja voin vakuuttaa teille, hyvät kollegat, samoin kuin suomalaisille: se on hyvin vaativa tehtävä. [Jani Mäkelä: Kysyttiinkö sitä?] Minusta on aivan oikein ja välttämätöntä, että valtioneuvoston kanslia käy myös omat toimintamallinsa läpi, ettei pääministeri enää jatkossa joudu tämänkaltaiseen tilanteeseen.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mäkelä. [Ben Zyskowicz: Eikös tämä jo riitä tästä asiasta?]

Arvoisa puhemies! Keskustelua voidaan myös laajentaa: Hallituksen viestintästrategiassa lukee, että hallitus viestii siten, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa, ja että hallituksen viestintä on avointa ja läpinäkyvää. Nyt täytyy sanoa, että ei hallitus kyllä tämän mukaan ole toiminut koko hallituskauden aikana. Koko kauden toiminta on ollut salailevaa. Hallitus vuotaa julkisuuteen asioita, jotka auttavat pääministerin julkisuuskuvan rakentamisessa, ja samaan aikaan salailee kiusallisia asioita ja leimailee niitä salaiseksi. Esimerkiksi EU:n tukipaketin komission painostus leimattiin hyvin kyseenalaisin perustein salaiseksi. Tämä salailuongelma siis ei koske vain pääministerin etuuksia, vaan tämä on laajempi toimintatapa tällä hallituksella, josta sitä on kritisoitu hyvin laajalti myöskin asiantuntijoiden toimesta. Kysynkin hallitukselta: aiotteko te käydä noudattamaan omaa ohjeistustanne avoimuudesta ja alkaa viestiä avoimesti asioista, niin että ihmiset ja kansanedustajatkin saavat niistä tietoa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että eduskunta ja sen valiokunnat saavat kaiken sen tiedon, minkä eduskunta tarvitsee päätöksentekonsa tueksi. [Jani Mäkelä: Ei pidä paikkaansa!] Minun käsitykseni siitä tapauksesta, mihin tässä viitattiin, on, että tämäkin muistio on valiokunnalle toimitettu. Se on valiokunnalle annettu — näin minulle on kerrottu, ja siihen tietoon luotan.

Mitä tulee sitten siihen, mitä tässä on salattu, niin tässä on siis salattu nyt kauppakuittien sisältöjä — kauppakuittien sisältöjä. Sekö on nyt se asia, mikä täällä on iso kysymys? Se, että ei voida tarkastaa, minkä merkkistä voita, minkä merkkistä juustoa, onko reilun kaupan banaaneja... [Jani Mäkelä: Kysyttiin hallituksen salailusta!] Sekö on nyt se valtakunnan iso asia, mikä täällä on nostettu, että on salattu? Voin sanoa senkin, että tätäkään päätöstä minä en ole henkilökohtaisesti tehnyt, koska me ministerit emme ohjaa virkakuntaa siinä, millä tavalla he tietopyyntöihin vastaavat. [Jani Mäkelä: Syyllinen löytyy muualta!] He toimivat virkavastuulla, ja noudattaen julkisuuslakia he tekevät itsenäisesti harkinnan siitä, millä tavalla tietopyyntöihin vastataan.

Arvoisa puhemies! Olemme saaneet seurata ministereiden kinastelua maakuntaverosta. Keskustan Saarikko on luvannut, että hallitus ei ota käyttöön uutta maakuntaveroa. Samaan aikaan hallituskumppanit vasemmistoliitto ja vihreät vaativat lisää veroja ja ovat julistaneet, että koko sote-uudistus kaadetaan, jos työn verotusta kiristävää maakuntaveroa ei maahan saada. [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin!] Voiko keskustaan tässä luottaa, että ette petä suomalaisia, kun vasemmistopuolueet eivät peittele verokiimaansa? Onhan maakuntavero taas uusi työkalu rankaista suomalaista palkansaajaa ja eläkkeensaajaa. Keskustan puheenjohtaja Saarikko totesi, että keskusta suhtautuu maakuntaveroon penseästi. Tarkoitatteko, että keskusta vastustaa maakuntaveroa vai että kuittaatte tämänkin lopulta? [Välihuuto oikealta] Kysynkin pääministeri Marinilta: kun hallituksella voi olla vain yksi linja, niin yksinkertainen kysymys on, että eihän teidän hallituksenne tuo eduskuntaan tällä vaalikaudella [Puhemies koputtaa] esitystä maakuntaverosta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on käsittelyssä hallituksen antama sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisuus. Tätä on käsitelty niin perustuslakivaliokunnassa kuin muissa valiokunnissa, ja tämä toivon mukaan saadaan kokonaisuudessaan käsiteltyä vielä ennen eduskunnan istuntotaukoa, mutta tämä on tietenkin eduskunnan käsissä — eduskunta itse vastaa omista aikatauluistansa.

Myös tätä maakuntaverotuksen kokonaisuutta valmistellaan. Sitä on valmisteltu, ja sitä valmistellaan paraikaa, ja siitä on sovittu hallituspuolueiden kesken. Mutta on selvää, että tämä iso sote-rakennekokonaisuus, joka on eduskunnassa, viedään ensin läpi ja sitten jatketaan työtä tämän maakuntaverotuskysymyksen osalta. Tässä on vielä paljon jatkotyöstettävää, paljon valmisteltavaa, paljon selvitettävää, yksityiskohtia auki, mutta kyllä hallitus on yhdessä sopinut, että tätäkin viedään eteenpäin.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Heinonen.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn uudestaan ja kysyn nyt ministeri Saarikolta: Kannattaako keskusta maakuntaveroa? Tuleeko maakuntaveroesitys eduskuntaan tällä vaalikaudella?

Katsoin tuossa vaalitenttiä, vieraana olitte te itse, pääministeri Marin. Se oli melkoista katseltavaa. Pääministeri teki selväksi, että hänen johtamansa SDP on vasemmistoliittoakin vasemmistolaisempi puolue. [Välihuutoja vasemmalta] Eniten kysymyksiä herättivät pääministerin verolinjaukset. Marinin mukaan on pohdittava, pitäisikö kunnallisveron olla progressiivinen valtion tuloverotuksen tavoin. [Vasemmalta: Hyvää pohdintaa!] Pääministeri ei ole veroministeri, mutta voisi silti olettaa, että pääministeri tietäisi, että kunnallisvero on jo nyt progressiivinen. Taitaa olla niin, että demareiden vasemmistoutopiassa ahkeraa palkansaajaa ja pienyrittäjää voi patistaa tekemään vieläkin kovemmin töitä veroruoskalla piiskaamalla. Kysyisinkin pääministeriltä: Haluatteko te oikeasti kiristää kunnallisveroa ja sen progressiota? Oletteko oikeasti sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että tavalliset suomalaiset palkansaajat eivät maksa vielä tarpeeksi [Puhemies koputtaa] veroja työnteostaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Jos edustaja Heinonen olisi katsonut tuota tenttiä ja kuunnellut sitä huolella, niin olisitte myös kuullut siitä samasta keskustelusta sen, että totesin, että kyllä, kunnallisverotus on osittain progressiivinen näiden vähennysten vuoksi, joita kunnallisverotukseenkin tehdään, eli se on osittain mutta ei tietenkään kokonaisuudessaan.

Meillä on käynnissä valtiovarainministeriössä laaja kuntien taloudellista tulevaisuutta pohtiva työ, ja osana tätä työtä katsotaan myös verotuksen kokonaisuutta. Kyllä, minun mielestäni on syytä pohtia myös tätä asiaa, mutta eivät sosiaalidemokraatit eikä hallitus ole esittäneet mitään yksittäistä mallia tällaisesta, mutta tätäkin on syytä pohtia, kun tätä kokonaistyötä kuntien taloudellisen tilanteen osalta tehdään.

Se, mitä olen esittänyt ja mitä SDP on esittänyt, on se, että pääomatuloverotuksesta — siis pääomatuloverotuksesta — siivu, osuus, kohdennettaisiin kuntiin. Tämä on asia, mitä myös Kuntaliitto on ajanut sen vuoksi, että kunnissa asuu myös pääomatuloveroja nauttivia ihmisiä, [Välihuutoja] ja olisi oikein, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että myös näillä tuloilla osallistuttaisiin niiden tärkeiden kunnallisten palveluiden rahoittamiseen, mitä kunnat tekevät: muun muassa päivähoito, perusopetus, toisen asteen koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, kaikki nämä tärkeät asiat, mitä kunnissa tehdään. Olisi oikeudenmukaista, että myös osuus pääomatuloverosta [Puhemies koputtaa] maksettaisiin kuntiin. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tämähän on perinteiseen tapaan hallituksen kyselytunti, enkä täällä voi eikä tilanne mahdollista kertoa yksittäisen puolueen kantoja. Yritän nyt avata niille suomalaisille, jotka ehkä ovat aika hämmentyneitä keskustelusta näin kuntavaalien alla, että miksi ne nyt puhuvat maakuntaverosta.

Ensinnäkin lähdetään liikkeelle siitä, mikä tuon veron merkitys olisi, jos sellainen tulisi. [Ben Zyskowicz: Se kiristäisi!] On hyvä tunnustaa ja nähdä, että me tulemme tarvitsemaan joka tapauksessa sosiaali- ja terveyspalveluihin tulevaisuudessa enemmän euroja kuin tänä päivänä, koska palveluiden tarve kasvaa. Me myös olemme sitoutuneet siihen, että uusi tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä!] ja maakunnille siirtyvät mahdolliset muut tehtävät eivät saa nostaa kenenkään suomalaisen verotusta. [Ben Zyskowicz: Ja miten te sen estätte?] Hallitus on siis sopinut, että kenenkään verotus ei voi kiristyä. Ja kyllä, hallitus on myös sitoutunut siihen, että kunhan tämä ensimmäinen vaihe eduskunnassa on käsitelty, valmistellaan jatkoaskelia, [Puhemies koputtaa] joihin kuuluu maakuntavero ja kuuluvat myös maakunnille siirtyvät [Puhemies koputtaa] muut mahdolliset tehtävät.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edelleenkin muistutan siitä, että yrittäkää pysyä siinä minuutissa. — Ja seuraavaksi edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä tuli aikamoinen uutinen — pääministeri sanoi, että tätä progressiota pohditaan yhtenä keinona rahoituksen lisäämiseksi, eli siis progressiivinen kuntavero palasi taas pöydälle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Huh huh!] Onko nyt todellakin näin? Ymmärsinkö oikein? Tämä on erittäin iso kysymys. Mitä asiaan tulee laajemmin, niin talouspolitiikassanne on siis se perustavanlaatuinen ongelma, että kaikki ongelmat ratkaistaan velanotolla tai verojenkiristyksillä. Vasemmistohallituksen keskeinen talouspolitiikan keino on verojenkiristys, kun me taas haluaisimme, että keskityttäisiin siihen, mistä saataisiin lisää tuloa ja miten saadaan Suomeen työtä ja yrittämistä. Lähtökohtaisesti yhdelläkään veronkiristyksellä, joka osuu työhön ja yrittämiseen, suomalaiseen työhön, ei saada lisää työpaikkoja Suomeen. Eli kysymys on, ymmärsinkö siis oikein: onko tämä progressio todellakin pohdinnassa?

Ja toinen kysymys — kyllä tai ei — onko hallitus sopinut, että maakuntavero annetaan tällä kaudella, kuten puheenjohtaja Ohisalo tai ryhmäpuheenjohtaja Arhinmäki [Puhemies koputtaa] on todennut? [Ben Zyskowicz: Nyt selvät vastaukset!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kuten kuvasin, valtiovarainministeriössä on käynnissä laaja kuntien taloudelliseen tilanteeseen liittyvä kokonaisuus, siis laaja työ kuntien taloudellisen tulevaisuuden osalta, ja osana tätä kokonaisuutta tarkastellaan myös verotukseen liittyviä kysymyksiä. Ei, me emme ole linjanneet siitä, että sinne tällainen malli tulisi — ei sellaista linjausta ole. Mutta siellä käydään hyvin laajasti läpi sitä, miten kuntien taloudellinen tilanne voidaan tulevaisuudessa turvata, millä tavalla verotusta voidaan kehittää, ja osana tätä työtä voidaan myös tämänkaltaisia asioita tarkastella, mutta hallitus ei ole sinänsä sopinut mistään yksittäisestä mallista kuntaverotuksen progression lisäämiseksi. Mutta itse kyllä mietin sitä, miksi se olisi niin vahingollinen asia, että me esimerkiksi pieni- ja keskituloisten verotusta keventäisimme? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Että me keventäisimme pieni- ja keskituloisten verotusta, [Ben Zyskowicz: Tulisi tuplaprogressio! Mitä pahaa siinä olisi?] miksi se olisi niin paha asia? [Puhemies koputtaa] Ja samalla turvaisimme kuitenkin kuntatalouden kestävyyden.

Puhemies Anu Vehviläinen

Nyt minä totean sen, että voi olla vaikeuksia kotikatsomoihin myös kuulla näitä kysymyksiä ja vastauksia, jos kuuluu koko ajan semmoinen pieni mölinä. — Ja sitten minä toivon, että kun esitätte kysymyksen, niin esittäkää se yhdelle ministerille. Minä haluan suosia edustajien kysymyksiä, mutta esittäkää aina yhdelle ministerille. — Seuraavaksi edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun tässä pääministeri päätti puheenvuoronsa kysymällä, miksi se olisi väärin, että kuntaveroa muutettaisiin progressiivisemmaksi niin, että siellä veron painopiste siirtyisi vähän enemmän tienaaville ja pienimpiä tuloja verotettaisiin nykyistä vähemmän, niin minäpä kerron, että tämähän on kokonaisuus. Meillä Suomessa, jos nyt verrataan vaikka Ruotsiin, nimenomaan jo 3 500 euron kuukausituloista meillä on selvästi korkeampi progressio. Siis hyvinkin kohtuullisilla tuloilla päätyy tilanteeseen, jossa puolet lisäansioista menee verotukseen, ja meillä on yksimielinen ekonomistikunta — hyvin harvoin se on yksimielinen — siitä, että tämä on yksi suurimpia haasteita Suomessa meidän tuottavuuskehitykselle siinä, että meillä kiinnostaisi hankkia osaamista, että meillä oltaisiin houkuttelevia kansainvälisesti osaajille. Te haluatte, että tämä kokonaisprogressio nousee, nykyinen kokonaisprogressio — kansalaistahan kiinnostaa ennakonpidätys, ei se, onko se mikä vero. [Puhemies koputtaa] Mutta jos kuntaveroa muutetaan progressiiviseksi, niin eikö näin? Miksi te ette ole huolestunut tästä, että Suomessa työn tekeminen olisi entistä kovemmin rangaistua? [Ben Zyskowicz: Kysy Marinilta!] — Ja pääministeriltä kysyn.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Varmaan valtiovarainministeri, joka vastaa veroista, voi myös omalta osaltansa vastata, [Ben Zyskowiczin välihuuto] mutta itse kyllä ajattelisin näin, että kun me katsomme vaikkapa alle 4 000 euroa ansaitsevia, niin mielestäni olisi tärkeää, että pieni- ja keskituloisten verotusta kevennettäisiin, [Kimmo Kiljunen: Nimenomaan!] koska joka ikinen euro, jonka nämä ihmiset ja perheet saavat, todennäköisesti menee kulutukseen. Se tulee yhteiskuntaan tavalla tai toisella joka tapauksessa käyttöön.

Minun mielestäni olisi oikeudenmukaista, että me keventäisimme pieni- ja keskituloisten verotusta ja samalla pitäisimme huolta siitä, että esimerkiksi kuntien taloustilanne pysyy kestävällä tolalla, että verotuloilla edelleen pystytään palveluita järjestämään. Toki omalta osaltansa me tulemme myös tarvitsemaan kuntien valtionosuusjärjestelmää niin kuin tähänkin asti, mutta tämä on asia, joka on varmasti hyvä huolellisesti katsoa asiantuntijatyönä. Hallitus ei ole linjannut kuntaveron muuttamisesta nykyistä progressiivisemmaksi, tällaista ei ole hallitusohjelmassa, eikä tällaista mallia myöskään sosiaalidemokraatit puolueena ole esittänyt. Mutta meidän on syytä tietenkin mielestäni yhdessä varmistaa, [Puhemies koputtaa] että pieni- ja keskituloiset pärjäävät tässä maassa, ja tämä ei ole kyllä hallituksen linjan vastaista.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Täällä nyt niin kuin verot lentelevät ilmassa. Pöydälläni ei ole kuntaveron progressiota valmistelevaa esitystä. Pöydälläni ei myöskään ole esitystä, joka liittäisi pääomatuloverotuksen kiinteämmin kuntiin, ei siksi, että se olisi ennakoimaton ja suhdanneherkkä toimintamalli. Minä vastaan näistä veroista, ja tällaisia ei ole pöydälläni.

Mitä tulee tähän linjaan verotuksen keventämisestä, kyllä minusta Suomessa meidän pitää pyrkiä rakentamaan julkista taloutta niin, että päätyisimme tilanteeseen, jossa esimerkiksi keskituloisen suomalaisen verotusta kyettäisiin keventämään. Nyt kuitenkin on niin, että meidän on keskityttävä kaikin tavoin kasvuun ja työllisyyteen, myöskin sopeuttamistoimiin, että julkinen talous saadaan kohti tasapainoa.

Ja mitä tulee tähän sote-uudistukseen, josta kysymys lähti, tuleviin maakuntiin, itse asiassa siinä yhteydessä tehdään rahoitusratkaisu jo ilman veroelementtejä. Se on veronkevennys, toisin kuin se malli, jota kokoomus edistää, [Puhemies koputtaa] ettei tehdä mitään uudistuksia, jotka tulisivat nostamaan kuntaveroja Suomessa. [Ben Zyskowicz: Onko pöydällänne maakuntavero, siihen te ette vastannut!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on se, että asiantuntija-arvioiden mukaan tämä teidän maakunta-sote-mallinne tulee lisäämään kustannuksia suhteessa perusuraan — eli yli sen, mikä kustannusnousu on — johtuen vanhenevasta väestöstä. Se taas määritelmällisesti tulee johtamaan korkeampaan verorasitukseen. Ja erityisen huolestuttavaa on toki se, mitä se tekee meidän alueelliselle kehitykselle tässä maassa. Ikävää on se, että erityisen paljon leikataan niiltä alueilta, minne vielä syntyy lapsia. Olisinkin kysynyt sisäministeri Ohisalolta, kun teitä ei kovin paljon tässä sote-keskustelussa ole näkynyt, maakuntia kovasti kannatatte: kun tämä malli vie sekä kaupungeilta, kaupunkilaisilta rahat, että johtaa vielä siihen, että ihmisten on turvauduttava omasta pussista yksityisiin hoitoihin, niin miten te näette tämän vihreiden kannalta, tai jos unohdetaan puoluepolitiikka, [Puhemies koputtaa] eriarvoisuuskehityksen kannalta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Puolueiden puheenjohtajia tentataan ihan kiitettävällä tavalla näinä viikkoina ja päivinä, ja vastaan osaltani nyt tähän rahoituksen kestävyyteen.

Ensinnäkin, jos olen oikein ymmärtänyt, edustaja, te olette ehdokkaana Helsingissä ja haluatte toimia aktiivisesti pääkaupungissa. Ja täällähän on tehty sentyyppinen linjaus, että ihan riippumatta näistä ratkaisuista valtakunnan lainsäädännössä, kaupungissa halutaan lisätä tuottavuutta, tehdä asioita paremmin ja tehokkaammin ja sitä kautta vähentää kustannuksia.

Itse asiassa se linjaus on euromääräisesti huomattavasti suurempi kuin ne vaikutukset, mitä tämä malli tulee tuottamaan vaikkapa juuri Helsingin sote-rahoitukselle. Eli joka tapauksessa, oli malli mikä hyvänsä — ja me olemme valmistelemassa muuten älyttömän hyvää mallia täällä eduskunnassa parhaillaan — Suomessa pitää tehdä asioita paremmin ja tuottavammin. Ja mitä tulee vaikkapa tämän uudistuksen muutoskustannuksiin, joista useasti kokoomus on pitänyt meteliä, niin niitä muutoskustannuksiahan tarvitaan ihan mallista riippumatta, myös vapaaehtoisella pohjalla, niin kuin ainakin joskus te vielä ajattelitte — mallit ovat vaihtuneet vuosien varrella. [Puhemies koputtaa] It-kustannukset ja palkkojen yhtenäistäminen on edessä [Puhemies koputtaa] kaikissa vaihtoehdoissa, kun sotea uudistetaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin verokeskustelussa näyttää siltä, että pääministerillä ja valtiovarainministerillä on täysin eri käsitys, mitä hallituksessa tapahtuu, näköjään.

Mutta mitä tulee tähän soten rahoitusratkaisuun, niin tämähän on täysi katastrofi, että rahoitusmalli on auki. Hallintomalli on selvä, mutta rahoitusmallihan on ydinkysymys siinä, onnistuuko tämä uudistus vai ei. Sehän oli päivänselvä asia asiantuntijakuulemisissa, että rahoitusmallin perusratkaisut vaikuttavat siihen, hillitäänkö kustannuksia vai kasvavatko kustannukset, toteutuvatko ja turvataanko palvelut vai ei. Ja nyt se on täysin levällään. Siis käsittämätön kysymys. Ja nyt kun hallituksella on kaksi vaihtoehtoa rahoitusratkaisuksi, molemmat vaarantavat julkisen talouden. Ensimmäisestä mallista, valtion täydestä rahoituksesta, professorit ovat todenneet: sote-kustannukset kasvavat arvioitua enemmän, siis muutkin kuin muutoskustannukset, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aika!] ja maakuntavero on todettu toteuttamiskelvottomaksi. [Puhemies koputtaa] Valtiovarainministeri, miten aiotte päästä ulos tästä umpikujasta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Paatero.

Arvoisa puhemies! [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä] — Ajattelin, että kysymys oli sote-ratkaisun rahoituksesta. Anteeksi, meillä on varmaan tässä taas se tilanne, että on monelle ministerille, koska se rahoitusratkaisu kuuluu tässä kohtaa kuntaministerille. [Ben Zyskowicz: Kunhan joku vastaa siihen, mitä kysytään! — Paavo Arhinmäen välihuuto]

Joo, mutta tämä malli, jolla nyt ollaan rahoitusratkaisua viemässä eteenpäin, turvaa sen, että kaikkialla Suomessa voidaan rahoittaa nämä palvelut, jotka eittämättä joka paikassa tarvitaan. Tämä ratkaisu on monen alueen kohdalta parempi kuin se edellisen kerran. Edellisellä kerralla se rahoitusperuste ei toteutunut — ei voitu turvata sitä, että sillä 3 miljardin leikkurilla olisi voitu turvata joka paikkaan tasapuoliset palvelut. Nyt tällä mallilla, joka nyt on eduskunnassa hyväksyttävänä, se voidaan turvata. [Antti Häkkänen: En kysynyt tuota ollenkaan!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten kuultiin, niin maakuntaverosta on hallituspuolueiden kesken sovittu, ja kyllähän se sieltä hallitusohjelmastakin löytyy. Tämä rakennettu ristiriitatilanne muistuttaa vähän samanlaista kabareeta, mitä saimme muutama viikko sitten tuolta kehysriihestä. Uskoisin, että keskustakin vaalien jälkeen kyllä kääntyy selvemmin maakuntaveron puolelle. Tietenkään sitä ei voi tuoda esille nyt, koska suomalaiset keskimäärin eivät pidä veroista, toisin kuin te, hyvä hallitus. [Vasemmalta: Veroaste ei nouse! — Naurua] Valtion, kuntien, kirkon ja Ylen verot ja tähän päälle maakuntavero — on aivan selvää, että työn verotus kiristyy ja se tulee nostamaan kokonaisveroastetta, joka muuten Suomessa tällä hetkellä on yli 42 prosenttia, eurooppalaista ja OECD-tason kärkiluokkaa.

Kysyn hallitukselta, pääministeriltä: eikö teidän mielestänne ole hieman väärin nyt ennakkoäänestämässä käyvien kansalaisten kannalta, että he eivät varsinaisesti tiedä, mitä te aiotte ja kuinka paljon suomalaisille tulee lisää kustannuksia?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Todella, nämä linjaukset ovat hallitusohjelmassa, ja hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa. Sitä ihmettelen, että tämä kysymys nyt on joillekin tullut yllätyksenä, koska me olemme kyllä tästä ihan avoimesti kertoneet silloin, kun hallitusohjelma on julkistettu.

Mitä tulee kuntavaaleihin, niin kuntavaaleissahan ei päätetä verotuksen rakennemuutoksista. Kuntavaaleissa ei päätetä maakuntaverotuksesta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä työ on kesken, ja tätä valmistelutyötä tehdään. Sen sijaan kuntavaaleissa päätetään esimerkiksi niistä monista kunnan palveluista ja tehtävistä, joita arkisella tasolla hoidetaan tietenkin lainsäädännön puitteissa, eli kuntavaaleissa ihminen voi vaikuttaa siihen, miten oman kotikunnan asioita hoidetaan. Silloin ei ole kyse EU-politiikasta eikä ole kyse tästä maakuntaverosta eikä ole kyse monesta, monesta muustakaan asiasta, vaan kyse on siitä, miten oman kunnan asioita kunnassa hoidetaan. Ja toivon mukaan ihmiset lähtevät uurnille äänestämään, koska ne kunnan arjen asiat, palvelut ja tehtävät ovat meidän kaikkien elämän kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita. [Ben Zyskowicz: Ja juuri ne te siirrätte pois kunnilta!] Kuntavaalit ovat Suomen tärkeimmät vaalit.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Tässä maakuntaverossa on eri näkökulmansa, mutta se olisi yksi verotuksen aste. Nyt kunnilta lähtee pois tehtäviä, lähtee tuloja pois — siellä on yksi verotuksen aste. Valtionverotus yksi aste. Nyt viimeksi EU:ssa on avattu tämä tulonsiirtojen tie. Olkoonkin, että se menee valtion varoista sekin, mutta sekin maksaa suomalaisille.

Nyt kun katsotaan tätä tulopuolta, niin työllisyystoimissa on paljon ilmaa. Siellä on erilaista vaikutusarviota, mitä tehdään eri lailla verrattuna siihen, mitä aikaisemmin on tehty. Toimet ovat kuitenkin aika köykäisiä. Myöskään kehyksissä, niiden paluussa ei ole samanlaista määrätietoisuutta, mitä toivoisi. Ja sen takia kysyisin arvoisalta valtiovarainministeriltä: itselläni kun on huoli talouden kulmakivien irtoamisesta monin paikoin — menopuoli rönsyilee, veroaste kasvaa, myös työllisyystoimia katsotaan pikkusen läpi sormien — niin eikö teillä ole huolta tästä toimintatapojen muutoksesta ja siitä, että jos näitä toimintatapoja lähdetään muokkaamaan nyt, lieventämään, niin on vaikea päästä takaisin raiteilleen terveessä taloudenpidossa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän tehtävän etuihin kuuluu jatkuva huoli Suomen taloudesta ja juuri mainituista teemoista, joita nostitte hyvin ansiokkaasti kysymyksessä esiin — työllisyys, velanotto, kaikki tämä — joita laitetaan nyt kuntoon. Mutta minua häiritsee tässä keskustelussa se, kun täällä aivan oikein nyt vähän niin kuin kysellään näiden verojen perään ja sitä, mitä uusia veroja on tulossa. Voi että, kun vastaavalla innolla käytäisiin läpi, mistä tuloja kerrytetään valtion kassaan. Kun näitä veroja… [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Sopiiko että jatkan? Hyvä oppositio, jatkaisin mielelläni. — On myös tärkeää, että tässä maassa kerätään veroja. Suomessa on myös laaja kannatus hyvinvointiyhteiskunnalle, joka rahoitetaan näitä veroja keräämällä.

Ja mitä tulee tähän maakuntaveroon, joka on vaikea teema selittää lyhyessä ajassa, [Juha Mäenpää: Lisää aikaa vastaukseen!] niin yritän nyt kuvata, että olemme sitoutuneet siihen, että sitä valmistellaan. Komitea on tehnyt siitä selvityksen, todennut, että se ei ole yksinkertainen asia, varsinkaan siksi, että hallitus on sitoutunut siihen, että kenenkään verotus ei nouse. Ja kyllä me olemme sitoutuneet siihen, että rahoitusratkaisut sosiaali- ja terveyspalveluissa varmistavat sen, [Puhemies koputtaa] että palvelut ovat yhdenvertaisia kaikille suomalaisille tässä maassa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Adlercreutz.

Ärade talman! On hyvä, että valtiovarainministeri selvästi sanoi, että progressiivista kuntaveroa ei valmistella eikä myöskään pääomaverotuksen muutosta, [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] koska molemmat ajatukset, jotka tässä olivat esillä, nimenomaan vähentäisivät tuloa heikoissa kunnissa ja lisäisivät tuloa rikkaissa kunnissa, ja tämä puolestaan jouduttaisiin sitten kompensoimaan valtionosuuksilla, mikä lisäisi valtion vaikutusta kuntatalouteen, mikä ei ole hyvä asia. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Kunnissa pohditaan kiinteistöjä tänä päivänä. Monessa kunnassa on ongelmalliset koulukiinteistöt ja ollaan sen edessä, puretaanko vai korjataanko. Purkaminen tarkoittaisi, että arvo jouduttaisiin alaskirjaamaan, ja se saattaa viedä kunnan kriisikunta-asemaan. Tällainen aika tekninen kysymys helposti johtaa ehkä väärään valintaan näissä kiinteistöasioissa. Mitä voitaisiin tehdä, jotta kunnissa olisi näissä kysymyksissä oikeat kannustimet purkaa silloin, kun pitää purkaa, ja korjata silloin, [Puhemies koputtaa] kun korjaaminen on järkevää?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Paatero.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä kysymys, ja sen lisäksi, että meillä on niitä koulukiinteistöjä, tässä sote-ratkaisussahan käsitellään vielä erikseen näitä sote-kiinteistöjä. Niiden osaltahan on todettu, että jos niitä jää tyhjilleen ja käyttämättä, niin sitten tulee valtion puolelta korvaus. Tässä kysymyksessä, kun meillä on tämä kuntien tulevaisuustyö, missä tämä koko rahoituskenttä käydään läpi, tullaan myöskin käymään läpi varmaankin kriisikuntakriteerit ja se malli, millä näitä alaskirjauksia sitten tehdään. Tällä hetkellä ei tehdä mitään yksittäisiä esityksiä — ei ole olemassa kenenkään meidän pöydällä — vaan me katsotaan ensi syksynä tämä kokonaisuus tästä kuntien tulevasta taloudesta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Orpo.

Ministeri Saarikko, te topakasti esiinnytte nyt vastuullisen talouspolitiikan kannattajana; torjutte veronkorotuksia ja puhutte työllisyydestä. Toki se uudelle valtiovarainministerille olisi ymmärrettävää, mutta kannattaa muistaa, että te lähetitte Säätytalolta valtiovarainministeri Vanhasen pois ja te neuvottelitte puoliväliriihessä hallituksen loppukauden talous- ja työllisyyspolitiikan linjat. Kehykset ylitettiin, ei tehty todellisia työllisyystoimia, ja velkaantumisen haltuunsaamiseen ei ole suunnitelmaa. Siksi nämä ovat toistaiseksi pelkkää puhetta. Me odotamme tekoja.

Nyt minä odotan myöskin yhtä vastausta, johon on selkeä yhden sanan vastaus: ovatko hallituspuolueet sopineet, että maakuntaverosta annetaan esitys tämän vaalikauden aikana?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Maakuntaverosta, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta ja myös maakunnille siirrettävistä muista tehtävistä, kaikista näistä asioista on kirjaukset tämän hallituksen ohjelmassa, ja tämä hallitus on sitoutunut siihen, että tämä uudistus, jota eduskunta nyt käsittelee, viedään täällä nyt loppuun, maaliin, teidänkin tekemästänne välikysymyksestä huolimatta. Hallitus nauttii luottamusta täällä ja aikoo viedä tämän uudistuksen maaliin. Eduskunta on käsitellyt sitä upealla tavalla ja ottaa siihen sen ajan, minkä tarvitsee. Sitten edessä on uudistuksen seuraava vaihe: maakunnille siirrettävät muut tehtävät, maakuntien rahoituksen jatko ja maakuntaveron valmistelu.

Kaikki ne elementit, että tämä uudistus voidaan hyväksyä, mukaan lukien rahoitusratkaisu, ovat täällä eduskunnassa nyt. Mikään ei estä tämän uudistuksen viemistä nyt loppuun — paitsi poliittinen tahto, jota oppositiolta tässä kysymyksessä näyttää puuttuvan.

Muistutan, edustaja Orpo, että teidän ajatuksenne on sellainen, [Puhemies koputtaa] että suomalaisten kuntavero kiristyy kaikkialla, [Kokoomuksen ryhmästä: Ei!] ellei tätä uudistusta viedä eteenpäin.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Ovaska.

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin hiukan laajentaa tätä keskustelua. Mielestäni ministeri Saarikko totesi hyvin sen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että ennen kuin voi maksaa veroja, pitää olla niitä varoja. Me ollaan täällä puhuttu tälläkin viikolla lisätalousarvion kohdalla siitä, miten lähivuosien talous kehittyy. Me tiedetään, että erityisesti Suomea vaivaa, myöskin Eurooppaa vaivaa, kroonisen hidas talouskasvu. Ja kysymys on nyt siitä, miten me pääsemme kiinni siihen maailmantalouden kasvuun, missä muut jo tuolla porskuttavat pitkällä.

Nyt pitäisi unohtaa kaikki veronkorotuspuheet. Keskusta on sanonut, että kokonaisveroaste ei saa nousta ja tästä pidetään kiinni [Ben Zyskowicz: Miten te sen estätte, kun tulee maakuntavero?] ja nyt pitäisi keskittyä siihen kasvuun.

Toisaalta täällä tällä viikolla on puhuttu paljon myöskin leikkauksista. Kokoomus on puhunut siitä, että pitäisi leikata enemmän, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miljardi!] mutta sitten kun on kysytty, että mistä, niin ei ole tullut vastausta.

Arvoisa hallitus! Kysynkin teiltä: mitä toimia me teemme, jotta työllisyys nousee ja jotta me saamme houkuteltua investointeja Suomeen? [Ben Zyskowicz: Ymmärrän, että kysytte, kun ette ole sellaisesta kuulleet!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

No niin, arvoisa puhemies! Juuri näin, kasvuun on päästävä kiinni ja sitten samalla hoidettava niitä talouden rakenteisiin liittyviä pidempiaikaisia murheita. On huolta siitä, että täällä ei ole pitkään aikaan investoitu suuresti, on joitain upeita valonpilkkuja, mutta investointeja tarvitaan lisää. Tarvitaan tuottavuutta enemmän eli asioiden paremmin tekemistä sekä julkisella sektoreilla, mainituissa sote-palveluissa vaikkapa, mutta myös yksityisellä sektorilla.

Tätä kaikkea vauhditamme satsauksilla tutkimukseen ja kehitystyöhön, ja siihen tarvitaan oppositiota mukaan, koska ne sitoumukset ovat pitkäjänteisiä, yli vaalikausien meneviä. Tämä hallitus on satsannut erityisen paljon osaavan työvoiman määrän kasvuun, vaikkapa 10 000 uudella korkeakoulujen aloituspaikalla.

Ja kyllä, me tavoittelemme sellaista kasvua, joka tukee koko maata, kaikkia suomalaisia ja niitä isoja muutosilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja digitalisaatiota, joita suomalaisten yritysten osaamisen kautta me voimme viedä maailmalle eteenpäin niin, että olemme edelläkävijöitä. Luotan suomalaisiin, suomalaisiin yrityksiin, mutta meidän on nyt päästävä kiinni jälleenrakennuksen aikaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Ranne.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Saarikko peräänkuulutti täällä eilen järkevää verorahojen käyttöä. Muistutan nyt teitä siitä, että teillä on tulossa erittäin kallis sote, teillä on elpymispaketti, joka vie meidän rahoja, teillä on ilmastohankkeita, jotka korottavat veroja, lisäävät velkaa. Kasvun este ovat nimenomaan kasvava velka ja kasvavat verot, ja peräänkuulutamme edelleen tätä maakuntaverovastausta. Onko sellainen tulossa? Tämä parlamentaarinen komiteahan tyrmäsi tämän, mutta miten te nyt aiotte edetä tässä asiassa? Tuleeko niitä lisäveroja? Teidän politiikkanne kasvattaa niitä menoja, ja teidän tuloratkaisunne on ”lisää veroja”. [Vasemmalta: Lukekaa hallitusohjelma, sieltä löytyy!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minusta, edustaja, teidän kysymyksenne on todella hyvä, ja minä olen täysin samaa mieltä siitä, että liiallinen verotus on kasvun esteenä, ja sen takia olen hyvin tyytyväinen siihen, että hallituksella on sitoumus, että esimerkiksi yritysten verotusta ei kiristetä. Sehän olisi myrkkyä tässä ajassa. [Juha Mäenpää: Sitä pitäisi keventää!] Emme myöskään tee ratkaisuja, jotka kiristävät pieni- tai keskituloisten verotusta, koska se olisi myrkkyä niin ikään taas työllisyydelle. Olen aivan samaa mieltä kanssanne siitä, että aika, jossa ikään kuin keskustelisimme lisäveroista, kokonaisveroasteen nostosta, olisi tappavaa kasvun kannalta. [Ben Zyskowicz: Kertokaa pääministerille!] Siksi esimerkiksi keskustelussa maakuntaverosta on aivan oleellista tunnistaa, että sen valmisteluun liittyy linjaus siitä, että kenenkään verotus ei saa kiristyä. [Ben Zyskowicz: No miten te sen estätte?] Joka tapauksessa se on vain osasiivu siitä rahoituksesta liittyen maakuntien itsehallinnollisuuteen, erittäin monimutkainen toteuttaa, ja tämän olen halunnut rehellisesti ja avoimesti kuvata, ja kyllä hallitus sitä valmistelee. Kaikki nämä ongelmat [Puhemies koputtaa] siihen liittyen käydään läpi, ja sitoumus siitä on olemassa.

Arvoisa rouva puhemies! Tuoreen kansalaiskyselyn mukaan 60 prosenttia kansalaisista kokee, että keskustelukulttuuri Suomessa on mennyt huonompaan suuntaan. 24 prosenttia vastaajista kokee, ettei halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska pelkää muiden reaktioita. Tämä on huolestuttava kehitys.

Erilaisten mielipiteiden kuuleminen ja jopa sietäminen kuuluu demokratiaan, ja kaventuva sananvapaus on uhka demokratialle. Rakentavan ja monipuolisen keskustelukulttuurin edistämisen sijaan kuitenkaan emme saa hallitukselta minkäänlaisia esityksiä siitä, kuinka sananvapautta voisi edistää. Puhutaan paljon vihapuheesta, maalittamisesta, vaikka näistä termeistä ei ole vakiintunutta määritelmää eikä niistä ole mainintaa lainsäädännössä. Kun yhteiskunta polarisoituu, silloin tulisi lisätä mahdollisuuksia [Puhemies koputtaa] mielipiteen ilmaisuun ilman pelkoa. Kysynkin: miten hallitus aikoo toimia [Puhemies koputtaa] ja edistää sananvapauden lisäämistä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen nostaa esille tärkeän kysymyksen. Sananvapaus on yksi meidän tärkeimmistä perusoikeuksistamme, ja sen takia Suomihan on onneksi pitkään ollut sananvapaustilastoissa kärjessä muutaman muun maan kanssa. Elikkä kansainvälisesti katsottuna meillä on hyvä tilanne.

Se, mikä minua askarruttaa tänä päivänä, on se vihapuhe, joka me nähdään kuitenkin ehkä vähän sillä tavalla kuin edustaja Laukkanen totesi, että meillä ei ole tarkkaa määritelmää siitä. Mutta tästä keskustellaan myös EU:n ministerityöryhmissä, siitä keskustellaan myös EU-tasolla. Ja meidän kaikkien etu on se, että me kohdellaan toisiamme niin, että kenenkään ei tarvitse kuulla ja saada sellaista palautetta — ei tässä suorassa vuorovaikutuksessa [Puhemies koputtaa] eikä netin kautta — joka sitten täyttää jonkun rikoksen tunnusmerkistön. [Puhemies koputtaa] Laajalla rintamalla tehdään työtä [Puhemies: Aika!] tämän asian eteen, ja asiasta on hyvä keskustella.

Puhemies Anu Vehviläinen

Lisäkysymys, edustaja Laukkanen.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Henrikssonille hyvästä ja asiantuntevasta vastauksesta. Tilanne on tosiaan sellainen, että yksikään EU-maa ei ole vielä pystynyt määrittelemään tarkalleen, mitä maalittamisella halutaan viestittää ja mitä sillä sisällöllisesti tarkoitetaan, ja sen takia EU-tasolla ei ole pystytty tästä antamaan myöskään minkäänlaista uutta direktiiviä tai asetusta.

Kysyisinkin nytten meidän valtioneuvoston asianomaiselta ministeriltä: kun tämä tilanne on Suomessa näin huolestuttava, että yhä useampi pelkää kertoa mielipiteensä, niin mitkä ovat ne elementit ja ne rohkaisevat tekijät, joita hallitus suunnittelee, jotta suomalainen keskustelukulttuuri voisi yhä edelleen säilyä sillä korkealla ja vapaalla tasolla, millä se on tähän mennessä ollut?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä keskustelu, ja tässä, kuten oikeusministeri hyvin toteaa, on jo paljon työtä tehty. Meillä on paljon tutkimuksia, asiantuntijaraportteja, selvityksiä, jotka kertovat, että muun muassa tässä talossa, kun on tehty kyselyitä, yhä useampi ihminen on sanonut, että kokee haastavaksi julkiseen keskusteluun osallistumisen. Tämä on pahimmillaan uhka demokratialle. Ihan jokaisen ihmisen pitää voida osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Sisäministeriössä yhteistyössä oikeusministeriön kanssa on virkaraporttina valmistunut selvitys tästä maalittamisesta juuri taannoin, ja siinä ensimmäistä kertaa virkatyönä asiantuntijoiden toimesta on määritelty maalittamista, niin että me voitaisiin saada konkreettinen määritelmä sille, potentiaalisesti jopa ehkä lainsäädäntöön myöhemmin. Siinä määritelmässähän lähdetään siitä, että kyse on systemaattisesta häirinnästä, joka kohdistuu yksilöön, mutta usein yksilö on osana jotain organisaatiota, jota hän edustaa, tai sitä positiota laajemmin. Tässä tullaan siihen, [Puhemies koputtaa] että yksilöä täytyy myös lähteä tukemaan, ja olemme esittäneet myös sisäministeriöstä [Puhemies koputtaa] työnantajille toiveen, että yhä useampi työnantaja sitoutuisi siihen, [Puhemies koputtaa] että tehdään ohjeistus maalittamista vastaan, [Puhemies: Aika!] jos yksittäinen työntekijä sitä kohtaa. [Puhemies koputtaa] Ja jatkossa sitten lainsäädäntöön pyritään mahdollisesti myös kirjaamaan tästä [Puhemies: Aika!] konkreettinen määritelmä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa pääministeri, terveyden ja talouden tasapainoa hallitus on hakenut nyt vuoden, mutta mitään järkevää mallia tai suunnitelmaa se ei ole saanut aikaiseksi. Tapahtumat, ravintolat ja matkailu joutuvat suunnittelemaan liiketoimintansa täysin ennusteettomassa, mielenvaltaisessa tilanteessa. Hallituksen esitys matkailun maahantulomallista on täysin luokaton. Eihän tällä hallituksen mallilla tänne kukaan tule. Luulisi vasemmistohallituksen heräävän, kun jo SAK on muiden mukana arvostelemassa Euroopan tiukinta mallia ja puolustamassa työntekijöiden oikeutta tehdä töitä. Miksi ihmeessä Suomen pitää erottua tällä tavalla? Hallituksen mallilla Finnair ajetaan selkä seinää vasten, Kaukoidän strategiaan perustuva liiketoimintamalli romuttuu, ja pian Suomesta pääsee Eurooppaan vain Tukholman ja Kööpenhaminan kautta. Näin ei voi jatkua. [Puhemies koputtaa] Milloin matkailu, tapahtumat ja ravintolat saavat selkeän suunnitelman paluusta normaaliin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Hallitus on julkistanut oman exit-suunnitelmansa, millä tavalla ja millä kriteereillä rajoitustoimia puretaan, ja sen mukaisesti etenemme. On myös hyvä huomata, että monet näistä rajoitustoimista ovat viranomaisten tekemiä, eli aivan yhtä lailla kuin silloin kun rajoitustoimia asetetaan, niin nyt kun niitä puretaan, itse asiassa päätösvalta monissa kohdin on alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla — mutta hallitus on tehnyt tietenkin tämän suunnitelman näidenkin viranomaisten tueksi, ja sosiaali‑ ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käyvät aktiivista vuoropuhelua myös paikallisten toimijoiden kanssa, jotta tätä toimintaa saadaan mahdollisimman ripeästi auki.

Hallituksen tavoitteena ilman muuta on se, että kun terveystilanne mahdollistaa, niin tapahtumatoimintaa, ravintolatoimintaa ja kaikkia muitakin rajoituksia niin pikaisesti kuin mahdollista haluamme lieventää. Se on meidän tavoitteemme, saada aikaan normaalimpi kesä, edetä rokotusten osalta ripeästi, niin että turvallisesti voimme jälleen tavata läheisiämme ja ystäviämme sekä viettää aikaa ravintoloissa, tapahtumissa ja kulttuuririennoissa. [Puhemies koputtaa] Kaikki tämä on valtavan tärkeää, ja me haluamme kyllä näitä toimintoja avata.

Arvoisa puhemies! Kulttuuri- ja tapahtuma-ala osoitti tänään hienosti Eduskuntatalon edessä, että ammattilaiset osaavat järjestää suuriakin tapahtumia terveysturvallisesti. He onnistuivat, vaikka tapahtuma oli sen luonteinen, että varmaa tietoa osallistujamäärästä ei ollut tiedossa etukäteen. Koronakriisi on tehnyt näkyväksi sen, mikä oli todellisuutta jo ennen kriisiä. Valtava joukko kulttuurialan ammattilaisia ottaa suuria henkilökohtaisia taloudellisia riskejä, jotta tähän maahan saadaan meille kaikille tärkeitä kulttuuri- ja taide-elämyksiä. Suuri osa heistä tippuu läpi kaikkien yhteiskunnan turvaverkkojen, kun kriisi iskee. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa kulttuuriministeri Kurvinen! Olitte tänään mukana vastaanottamassa näiden ammattilaisten viestiä tässä vaikuttavassa mielenilmauksessa. Miten aiotte toimia, jotta tapahtumat saadaan mahdollisimman pian kokonaan auki ja kulttuurialan ammattilaisten toimeentuloa näin myös parannettua? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kurvinen.

Rouva puhemies! Valitettavasti ministeri Kiuru, joka vastaa näistä rajoitustoimista, ei ole paikalla, mutta puhun omasta näkökulmastani. Oma linjani uutena ministerinä on se, että pyritään avaamaan terveysturvallisesti mutta määrätietoisesti kaikkia tapahtumia ja toimintaa Suomessa ja mennään sitten korona-exitiä kohti. Voinkin edustajalle ilokseni sanoa, että tällä viikolla Suomessa ovat kaikki rajoitukset höllentyneet ja että jatketaan tätä tietä. Kulttuuriyrittäjien, luovien alojen yrittäjien toimeentulon osalta, sosiaaliturvan osalta, vastaa takanani istuva ministeri Pekonen, mutta voin kertoa eduskunnalle myönteisen uutisen, että niin sanotuista korona-apurahoista taiteilijoille tulee päätöksiä Taiteen edistämiskeskukselta, Taikelta, jo huomenna.

Puhemies! Uutena ministerinä käynnistän laajan kulttuurin tulevaisuustyön — siihen otetaan myös vientiasioita esille — ja pyrimme yhdessä jälleenrakentamaan entistä ehomman kulttuurisektorin. [Puhemies koputtaa] Satojen miljoonien panostuksia on viime vuonna ja tänä vuonna tehty myös kulttuurin tueksi, ja tapahtumatakuu on myös tullut voimaan.

Arvoisa puhemies! Lintujen pesintä on hyvin ajankohtainen aihe, näin kesän korvilla valtaosa suomalaisista linnuista pesii. Valitettavasti näin pesimäaikana tehtävät metsien hakkuut vaarantavat lintujen pesintää ja tuhoavat pesiä laajasti. Eri arvioiden mukaan kyse on jopa kymmenistätuhansista lintujen pesistä vuosittain. EU-tuomioistuin otti vastikään kantaa lintujen pesiä tuhoaviin kesähakkuisiin Ruotsissa. Tuomioistuin otti ratkaisussaan tiukan linjan lintujen pesimärauhan turvaamiseksi kaikkien lintudirektiivin lajien osalta. EU:n tuomioistuimen ratkaisu edellyttää toimenpiteitä kesähakkuiden rajoittamiseksi myös suomalaisessa metsätaloudessa.

Tiedämme, että Suomen linnusto on hätätilassa. Pesimälinnuistamme jopa kolmannes on uhanalaisia. Meille tärkeät suomalaiset linnut ja lintulajit ovat ahtaalla — vähintä, mitä voimme tehdä, on turvata niiden pesimärauha. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri Leppä: mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen lintujen pesimärauhan ja vähentääkseen hakkuita lintujen pesimäaikaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Leppä.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin metsätalous on normaalia ja sallittua metsien käyttöä, ja näin ollen se ei ole tahallista lintujen häirintää.

Pesimärauhan takaaminen on todella tärkeä asia. Pitää huomata, että 97 prosenttiin Suomen metsäpinta-alasta vuosittain ei kohdistu metsän hakkuita — siis 97 prosenttiin. Niihin metsiin, mihin hakkuutoimenpiteitä kohdistuu, ne kohdistuvat valtaosin talvisaikaan, ja ne ovat pienimmillään huhti- ja heinäkuun välisenä aikana, jolloinka linnut myös pesivät. Sen lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään lehtoihin ja muihin reheviin metsätyyppeihin, koska niissä, kuten kaikki tiedämme, kaikkein eniten on lintujen pesiä ja pesimätoimintaa muutoinkin. Sen lisäksi meillä on vielä sertifikaatit, kaksi kappaletta, jotka vielä rajoittavat sitä toimintaa, ja sen lisäksi vielä meillä on erittäin vahva paikkatietoon perustuva toimintamalli, jossa toimijat saavat tiedon siitä, [Puhemies koputtaa] missä näitä herkkiä alueita on. Mielestäni nämä riittävät.

Arvoisa puhemies! Tuoreen Lääkärilehden mukaan Suomi osallistuu tutkimukseen, jossa testataan koronarokotetta alle 12-vuotiaisiin lapsiin. Suomi on yksi kolmesta tutkimukseen osallistuvasta Euroopan maasta, ja siinä on mukana yli 4 600 lasta ja jopa alle 2-vuotiaita lapsia. Suomessa ensimmäiset lapset saavat tutkimukseen liittyvän piikin aivan lähiaikoina. Kyseessä on täysin sairas ihmiskoe, jossa pieniä lapsia käytetään koe-eläiminä. Kysyn terveysministeriltä: mitä mieltä te olette tästä, ja oletteko mielestänne vastuussa tuon kokeen seurauksista, ja jos ette ole, kuka mielestänne on?

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Turtiainen, minun täytyy sanoa, että teidän sanavalintanne, mitä tässä käytettiin, eivät ole aivan asiallisia. [Aki Lindén: Mitään tutkimuksia ei saa tehdä ilman eettisen toimikunnan lupaa!] Vastataanko täällä ministereitten puolelta? Vastaako joku täällä? Ministeri Kiuru ei ole paikalla. — Ministeri Pekonen lyhyesti, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys kuuluu ministeri Kiurun tontille, ja varmaan hän vastaa tähän jollain seuraavalla kyselytunnilla.