Suullinen kysymys lakkautettavista junareiteistä (Maarit Feldt-Ranta sd) | Suullinen kysymys sairauspäivän palkattomuudesta (Anna Kontula vas) | Suullinen kysymys Metsähallituksen yhtiöittämisestä (Hanna Halmeenpää vihr) | Suullinen kysymys kuntien tehtävien karsimisesta (Outi Mäkelä kok) | Suullinen kysymys Kemera-tuesta (Hannu Hoskonen kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Monet ovat ostaneet kodin hyvien kulkuyhteyksien vuoksi radan varsilta eri puolella Suomea. Nyt te, ministeri Berner, olette päättänyt lakkauttaa junaliikenteen kokonaan esimerkiksi Siuntiosta, jossa päivittäin 300 ihmistä käyttää junaa työmatkoihin tai koulumatkoihin. Myös ihmiset Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa ovat oikeutetusti huolissaan ja kovin pettyneitä. Eilisessä Helsingin Sanomissa oli riipaiseva kirjoitus, joka kertoi yhden junamatkustajan kohtalon: "Juna kulki halki läntisen Uudenmaan kulttuurimaiseman. Vaunussa kuului tytön ääni. Tyttö kertoi, että se lukio on hänen elämänsä surkein päätös. Hänen on pakko jättää koulu keväällä kesken, koska tämä juna lakkautetaan, eikä hän tiedä, mitä tehdä, ja nyt häntä itkettää. Ja hän itki. Y-juna Helsingin ja Karjaan välillä on päätetty lopettaa maaliskuussa. Näin murskataan unelmia." Ministeri Berner, ymmärrättekö te näiden ihmisten huolen? Ymmärrättekö te näitten lakkautuspäätösten vaikutuksen ihmisten arkeen?

Arvoisa puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin näiden ihmisten huolen, ja sen vuoksi näiden kysymysten äärellä on tehty erittäin paljon töitä. Tehtävä on ollut leikata joukkoliikenteestä 15 miljoonaa euroa, ja sen korvaamiseksi olemme nyt hakeneet ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat sen, että liikennöinti pystyisi säilymään. Tämä tulee toteutumaan osin korvaavalla juna- ja bussiliikenteellä, mutta haemme myöskin ratkaisua siihen että saamme tähän liikennöintiin myöskin korvaavaa junaliikennettä. Näitä ratkaisuja tehdään juuri siksikin, että haluamme huomioida sen, että ihmiset pääsevät liikkumaan. Se, että valtio lakkauttaa ostoliikennettä, ei tarkoita sitä, että kaikki liikenne loppuu vaan että meillä on mahdollisuus saada parempaa palvelua ilman, että käytämme veronmaksajien euroja.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan ja painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, koska ihmisiä ei voi jättää tyhjän päälle ja koska markkinavoimilla ei ole intressiä hoitaa koko Suomen liikennettä, niin meillä on teille rakentava ratkaisu, jota toivomme, että pohditte. Pääministeri, te ajoitte viime kaudella tupakkaveron korotusta vaihtoehtona lapsilisien leikkaamiselle, ja nyt tässä voisi käyttää tätä samaa mallia, jota silloin ajoitte, ja sillä tavalla pelastaa nämä junavuorot. Te olette päättänyt käyttää 200 miljoonaa euroa autoverotuksen alentamiseen. Mitäs jos harkitsisitte, että käyttäisitte tästä 200 miljoonasta eurosta 15 miljoonaa euroa tämän junaliikenteen tukemiseksi ja huolehtisitte sillä tavalla, että Suomi jatkossa voisi myös olla sellainen maa, jossa joka puolella Suomea voitaisiin asua ja olisi julkista liikennettä? Pääministeri Sipilä, otatteko te tämän rakentavan ehdotuksen vastaan ja pelastatte siten näiden tuhansien ihmisten tärkeät junayhteydet ja huolehditte, että koko Suomi jatkossakin voidaan pitää asuttuna?

Arvoisa puhemies! Tulemme huolehtimaan siitä, että koko Suomi pysyy jatkossakin asuttuna, ja tulemme huolehtimaan siitä, että joukkoliikenne toimii koko maassa. Mutta emme tarjoa siihen ratkaisuksi veronkorotusta vaan haemme ratkaisua. Jos VR ei halua liikennöidä joitakin reittejä, haemme sinne yksityisen toimijan. Siihen on kiinnostuneita ilmoittautunut, ja haluamme nyt testata sen, löytyykö ratkaisu tätä kautta. Uskon, että se ratkaisu löytyy tätä kautta ja lopulta jokaisen lakkautetun reitin varrella oleva ihminen on tyytyväinen.

Arvoisa puhemies! Ajatus siitä, että henkilöjunaliikennettä avataan kilpailulle, on mielestäni ihan tutkimisen arvoinen, ja kannattaa varmaan ottaa oppia siitä, mitä esimerkiksi naapurimaissa on tehty. Mutta on kuitenkin aika absurdi ajatus, että niille väleille, joita ollaan nyt lakkauttamassa — esimerkiksi Joensuu—Nurmes, joka nimenomaan on tarvinnut valtion tukea, jotta meillä on säilynyt siellä raideliikenne — nyt olisi kovasti kilpailijoita tulossa. Samoin Joensuu—Varkaus-väli, joka mahdollistaa poikkiliikenteen Joensuusta Jyväskylään ja Tampereelle, on äärimmäisen tärkeä, ja nimenomaan se, että se on junaväli, koska jos me järjestämme sen bussilla Varkauteen ja sitten sieltä Varkaudesta Pieksämäelle, missä on vaihto, aikaa kuluu, rahaa kuluu, menee niin monimutkaiseksi, että junankäyttö kyllä vähenee merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Me olemme nykyisessä sopimustilanteessa VR:n suhteen sellaisessa asennossa, jossa niillä reiteillä, joilla VR ei liikennöi, voimme avata kilpailun muille halukkaille tarjoajille. Kun muita halukkaita tarjoajia näille reiteille on meillä joitakin jo olemassa ja neuvotteluja käydään, niin haluamme nytten selvittää sen, että saamme markkinaehtoista, ilman veronmaksajien rahaa käytettävää liikennettä käyntiin myös näille reiteille, jotka nyt ovat ostoliikenteestä jäämässä pois.

Arvoisa puhemies! Olemme tänään saaneet erilaisia ja keskenään ristiriitaisia tietoja VR:n toiminnan yksityistämisestä. Yksityistäminen tuntuu olevan tälle hallitukselle ja ministeri Bernerille ideologinen itseisarvo. Ristiriitainen ja alati muuttuvien tietojen välittäminen taas tuntuu olevan tämän hallituksen toimintatapa. Kysynkin ministeri Berneriltä: millä perusteella VR:n toiminnan yksityistämistä nyt kiirehditään? Esimerkiksi Britanniassa raideliikenteen yksityistäminen on johtanut korkeampiin lippujen hintoihin, sekavaan lippujärjestelmään, ruuhkiin, vanhaan kalustoon ja korkeisiin kuluihin. Lisäksi kysyisin teiltä, ministeri Berner: mikä yksityinen taho näitä lakkautettavia, hallituksen mukaan kannattamattomia reittejä mahtaa sitten tulevaisuudessa liikennöidä, vai onko tarkoitus luoda jälleen uusi valtion tukimuoto uudelle yksityiselle toimijalle?

Arvoisa puhemies! Me emme ole yksityistämässä VR:ää, me emme ole yksityistämässä liikennettä. Me olemme poistamassa VR:n yksinoikeutta sellaisilta liikennereiteiltä, joilla VR ei tällä hetkellä liikennöi. Nämä eivät ole keskenään samoja asioita. Joissain maissa on yksityistetty junamatkayhtiöitä. Tässä tapauksessa emme ole sitä tekemässä. Tämä terminologia on tullut ihan muualta kuin meiltä tai minulta.

Arvoisa puhemies! On tosiaankin tärkeää, että maakuntien reuna-alueidenkin junaliikenne hoidetaan, ja tämä oli hyvä uutinen, että junien henkilöliikennettä avattaisiin kilpailulle nimenomaan niillä reiteillä, joissa VR lopettaa, siitä huolimatta, että esimerkiksi läntiselle Uudellemaalle on paljon matkustajia ja on myös meillä siellä Tampereelta pohjoiseen, Keuruulle saakka.

Mutta meillä oli viime viikolla liikennevaliokunnassa käymässä tavaraliikenteen operaattoreita, ja kysyin heiltä, mihin hintaan te tekisitte henkilöliikennettä. He sanoivat, että noin kolmen neljäsosan hinnalla siitä, mitä VR tekee, mutta siinä on ongelmana se, että pitäisi olla liisattavaa kalustoa, ei kannata ostaa kalustoa, jos ei ole ihan varma, ja sitten se, että matkustajamäärät ovat hyvät ja kolmanneksi tietysti myös se, että sopimukset ovat riittävän pitkiä. Kun aikataulu on aika haastava, niin olisin kysynyt tästä, onko odotettavissa, että ensi kevääksi sellaisia operaattoreita tulisi. Toiseksi kysyn, että onhan bussiliikenteessä tietysti halukkaita tekijöitä, mutta he haluaisivat päästä siihen yleisen säännön piiriin elikkä ottaa tuettuja lippuja. Siellä on kyllä yksi operaattori... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Tässä vaiheessa olisi ministeri Bernerin vuoro.

Arvoisa puhemies! Tarkoituksena on huolehtia siitä, että liikenteen yksinoikeuden avaamiselle voidaan luoda edellytykset kevääseen 2016 mennessä, ja se edellyttää hyvin pitkälti juuri näiden teidän esittämienne kysymysten selvittämistä — millä tavalla kalusto, turvallisuus ja lupamenettelyt ratkaistaan — ja ne ovat niitä kysymyksiä, joita nyt eri yhtiöiden kanssa käydään läpi. Rinnakkain käydään neuvotteluja linja-autoyhtiöiden kanssa siitä, että ne järjestävät markkinaehtoista linja-autoliikennettä, ja olemme valtaosalle alueista saaneet jo lupahakemuksia tältä osin liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, alkaa pikkuhiljaa selvitä ja itse asiassa kiihtyvällä tahdilla, että te olette murskaamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja altistamassa meidät suomalaiset (Välihuutoja) rajoittamattomien markkinavoimien temmellyskentäksi. Siinä menossa meitä ei kaikkia eikä koko maassa pidetä mukana, ei koulutuksen, ei toimeentulon eikä palveluiden — mukaan lukien liikkuminen — näkökulmasta. Ymmärrättekö te, pääministeri Sipilä, mitä te olette tekemässä?

Arvoisa puhemies! Sitä en ymmärrä, miten se murskaisi hyvinvointiyhteiskuntaa, että niille reiteille, joissa VR lopettaa liikennöinnin, tulisi yksityinen toimija (Välihuutoja) tai niihin haetaan yksityisiä toimijoita. En ymmärrä, miten se murskaisi hyvinvointiyhteiskuntaa. Pitäisin sitä päinvastaisena kehityksenä.

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon esimerkkejä siitä, kun on kilpailulle vapautettu esimerkiksi tavaraliikenteen puolella 70-luvulla liikennöinti. Ja nyt ollaan tilanteessa, jossa te olette rakentamassa tarjouskokonaisuutta, jossa nämä syrjäseutujen kannattamattomat reitit linkitetään tähän Siuntion reittiin, ja sitä kautta haette tulevaisuudessa semmoista, että nämä reitit tullaan lakkauttamaan kilpailuttamisen myötä. Tämä tulee vaikuttamaan selkeästi niitten ihmisten palveluihin maaseudulla.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Bernerin näkisin tässä kohtaa.

Arvoisa puhemies! Kun linja-autoliikennettä on vapautettu kilpailulle, on saatu useampia toimijoita, on saatu useampia reittejä, on saatu halvempia hintoja ja parempaa asiakaspalvelua. (Eduskunnasta: Eikä!) Tästä on kysymys silloin, kun kilpailua vapautetaan. Yleisesti se tarkoittaa sitä, että silloin asiakas on lähtökohtana ja asiakasta palvellaan. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että suomalainen asiakas saa parhaan mahdollisen palvelun ja saavutettavuuden koko Suomessa. Sitä tukee kilpailun avaaminen, mutta on ilman muuta myöskin selvää, että sen rinnalla on huolehdittava siitä, että yhteiskunta huolehtii niistä alueista, jonne ei markkinaehtoinen kilpailu ulotu tai näe sitä mielekkäänä. Se tarkoittaa sitä, että koko sitä kuviota meidän täytyy katsoa kokonaisuutena, ja sitä työtä parhaillaan teemme.

Arvoisa puhemies! Täällä eilen käytiin keskustelua maaseudun joukkoliikenteestä ja todettiin se, että 200 liikennöintivuoroa on vähennetty. Maaseudulla, missä on vähän ihmisiä, tämä logiikka ei pelaa.

Arvoisa puhemies! Tätä liikennettä on edellinen hallitus lakkauttanut, nimenomaan ostoliikennettä. Markkinaehtoinen liikenne on sitten kyllä löytänyt sen paikan ja lähtenyt täyttämään niitä aukkoja, joita ostoliikenteestä vähennetyt palvelut ovat bussiliikenteelle aiheuttaneet. Nämä ovat olleet edellisen hallituksen päätöksiä.

Arvoisa kunnioitettu puhemies! Pohjoiskarjalaiset ovat suuresti huolissaan Nurmes—Joensuu-välisten junavuorojen lakkautus-uhasta. Vaikka Pohjois-Karjala on harvaan asuttua aluetta, tarvitsevat myös he toimivat liikenneyhteydet. Ministeri Berner, voivatko pohjoiskarjalaiset luottaa siihen, että junaliikenne Nurmes—Joensuu-välillä säilyy, ja jos kilpailu avataan, niin toimiiko junaliikenne siihen saakka, kunnes uudet yrittäjät pääsevät aloittamaan?

Arvoisa puhemies! Me pyrimme hyvällä ja nopealla työskentelyllä nimenomaan huolehtimaan siitä, että pystymme saamaan mahdollisimman monia uusia toimijoita liikkeelle ja kiinnostumaan näistä reiteistä, myös ja etenkin Pohjois-Karjalan alueesta, jossa on ollut paljon huolta ja kysyntää tästä reitistä. Samanaikaisesti meidän tehtävämme on katsoa sitten aikanaan niitä ratkaisuja, joita haemme sitten väliajalle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! VR:hän ei lakkauta näitä junareittejä, hallitus lakkauttaa ne viemällä ostopalvelut näiltä reiteiltä. Ja nyt te sanotte, että kun nämä maaliskuun alussa lakkautetaan, niin siihen mennessä haetaan uudet toimijat. Keitä nämä uudet toimijat ovat? Jos ajatellaan suomalaista raideliikennettä, niin meillä on eri raideleveys kuin muualla Euroopassa, meillä on aivan erilaiset pohjoiset olosuhteet — tämä vaatii aivan erityistä osaamista. Uskotteko te, ministeri Berner, todella, että puolessa vuodessa lähes tyhjästä pystytään laittamaan uudet toimijat näille raiteille? Ja toinen kysymys: jos niitä ei pysty VR tekemään markkinaehtoisesti, niin millä ihmeellä yksityinen yritys, jonka pitää tuottaa niistä vielä voittoa, pystyy markkinaehtoisesti niitä viemään eteenpäin? Voitteko taata, että maaliskuun alussa VR:n asemat eivät hiljene (Puhemies koputtaa) ja ihmiset jää yksin orpoina asemalaitureille?

Arvoisa puhemies! Kuten äsken totesin, ensi kevääseen, kevääseen 2016, mennessä pystymme laatimaan edellytykset kilpailun avaamiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että kun nämä VR:n ostoliikennesopimukset päättyvät — itse asiassa vuodenvaihteessa — ja VR:n kanssa on sovittu, että he jatkavat niitä vielä maaliskuun puoleenväliin saakka, niin meidän tehtävämme on sitten katsoa, että me saamme ylimenokaudeksi turvattua liikenteen, siksi aikaa, kunnes saamme markkinaehtoisen liikenteen käyntiin.

Herr talman! Det är faktiskt så att det är många som är bekymrade över det som sker, till exempel i Sjundeå, i Ingå och på många andra håll.

On erittäin hyvä, että hallitus nyt ainakin on kertonut, koska aikaisemmin päivällä tämä asia ei ollut selvä, ja nyt tiedetään enemmän. Omalta osaltani koen, että se, että avataan kilpailulle, on sinänsä ihan terve ilmiö.

Minua vain huolestuttaa tämä teidän prosessikaavionne tässä taas kerran. Koska tässä on nyt tämmöinen kiire, ei varmasti voida sanoa, jääkö maaliskuulle sitten semmoinen katkos, tiedetäänkö varmasti, että joku kilpailun kautta tuleva toimija varmasti suostuu ottamaan nämä reitit hoitaakseen. Sitä me emme tiedä, sitä varmaan pääministeri ei tiedä eikä ministeri Berner tiedä. Onko nyt niin, että hallitus sitten lupaa, että jos joillekin reiteille ei löydy niitä yksityisiä toimijoita, silloin hallitus hoitaa ne jatkamalla sitä ostoliikennettä? Onko näin, herra pääministeri?

Arvoisa puhemies! Me emme tietenkään viikossa ehdi kilpailutusta tehdä. Tässä täytyy tehdä huolellinen työ, ja prosessikaavio menee juuri niin kuin ministeri Berner tuossa kertoi. Eli valmistelemme huolella sen ja sitten kilpailutamme ja teemme sen työn huolella sillä tavalla, että edellytykset siihen luodaan keväällä ja liikennöinti voidaan aloittaa sitten aikanaan ehkä loppuvuodesta ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen, mikä täällä tuli esiin: Pääministeri sanoi, että VR lakkauttaa, mutta eihän kyse ole siitä, että VR lakkauttaa, vaan tämähän on hallituksen päätös lopettaa liikenne, pussittaa Pohjois-Karjala, pistää Pirkanmaa, Keski-Suomi, Seinäjoki—Jyväskylä-väli ja Länsi-Uusimaa kärsimään.

Kun te nyt näin teette, niin tämä summa, jonka te tällä säästätte... Kyse ei ole siitä, että tehtäisiin veronkorotus vaan pienennettäisiin sitä autoveron alennusta, jonka te olette päättäneet tehdä, yhdellä viidestoistaosalla. Siis viidestoistaosa vähemmän autoveron alennusta, niin tämä homma voitaisiin korjata.

Ja nyt tämä prosessi: Ensin te lakkautatte ja sitten te sanotte, että ryhdytään miettimään, löytyykö jotain muuta korvaavaa. Siis teette valtavan epävarmuuden näille ihmisille heidän tulevaisuudestaan ja työmatkastaan ja sitten mietitte. Ja kun te, pääministeri, sanoitte, että ihmiset ovat sitten loppujen lopuksi tyytyväisiä tähän päätökseen, voitteko sanoa yhden kunnan tai maakunnan, joka olisi kehunut nyt tätä teidän päätöstänne.

Arvoisa herra puhemies! Kehuista en tiedä, mutta koska on veropolitiikasta kyse, niin kaksi huomiota:

Ensimmäinen on se, että meidän tavoitteena veropolitiikassa on se, että vältämme kaikkea poukkoilevuutta eli että se on johdonmukaista ja ymmärrettävää. (Naurua) Anteeksi, edustaja Lindtman, te äsken ehdotitte, että me poukkoilisimme, ja minä vastaan, että me emme tule poukkoilemaan. Eli me emme tule tekemään sitä ehdotusta, minkä te äsken teitte.

Ja toinen: Kuten varmasti te hyvin tiedätte, koska olette tietysti tämän alan asiantuntija, me emme myöskään korvamerkitse veroja millään muodolla, koska siitä kerta kaikkiaan syntyisi sellainen verokokonaisuus niiden 49,1 miljardin verotulojen kautta, jotka meillä tällä hetkellä on, joka ei toimisi.

Eli vastaus teidän ehdotukseenne on ehdottomasti ei.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys kahdesta eri asiasta. Hieman hämmentyneenä havaitsen, että toisessa asiassa hallitus on oikeassa, mutta onneksi sentään toisessa asiassa väärässä. (Naurua)

Missä hallitus on oikeassa: On totta, että kilpailun lisääminen erityisesti seutuliikenteessä voisi lisätä raiteidenkäyttöä, parantaa palvelujen laatua, alentaa hintoja, ja tähän suuntaan kannattaisi Suomen raideliikennettä kehittää. Esimerkit Euroopasta ovat hyviä, kunhan se ei tarkoita yksityistämistä, kunhan se ei tarkoita julkisen kontrollin menettämistä. Tällä hetkellä VR itse asiassa siirtää suurilta kaupunkiseuduiltaan tulostaan jonkun verran, ja sillä se sitten rahoittaa muualla tapahtuvaa liikennettä.

Mutta asia, missä hallitus on väärässä, on se, että ostopalveluja tarvitaan, jotta kaikki suomalaiset ovat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Sen pitää olla vain avointa ja läpinäkyvää. Nyt kun te leikkaatte ostoliikennettä, vaarana on se, että syrjäseuduilla ja kaupunkikeskusten ulkopuolella se panos, mitä kunnat ovat (Puhemies koputtaa) laittaneet esimerkiksi asemien kehittämiseen, menetetään. Eli tämä pitää hoitaa toisinpäin: ostopalvelut kuntoon, ja sitten uudistuksia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö on oikeassa: Luomalla muuta kilpailua yksinoikeudella liikennöidyille reiteille parannamme palveluita, luomme enemmän kilpailukykyä hintaan. Mutta on myöskin aivan selvää, että sen rinnalla tarvitaan ostoliikennettä. Meidän täytyy vain rakentaa henkilöliikenne kokonaisuutena toisella tavalla, niin että valtaosa siitä toimii markkinaehtoisesti palvellen asiakasta, luoden kilpailua ja parempaa palvelua ja sitten yhteiskunta huolehtii niistä alueista, jotka jäävät ilman palvelua. Se edellyttää rakenteen muuttamista ja kokonaiskuvan uudistamista, ja tämä on nyt prosessikaaviossa ensimmäinen askel. Nämä ovat pitkäaikaisia prosesseja ja vaativat aikaa, mutta me tulemme juuri tuohon suuntaan tätä kokonaiskuvaa kehittämään. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kieltämättä silloin karvat hieman nousivat pystyyn niillä alueilla, joita koskien tuli tämä ensi tieto, että junaliikennettä oltaisiin lakkauttamassa, ja nyt on erittäin huojentavaa ollut kuulla, että hallitus on löytämässä keinoja siihen, että junaliikenne pystytään myös jatkossa turvaamaan. Tämä VR:n liikennöintihän esimerkiksi Haapamäen radalla on ollut eriskummallista. Se ei ole palvellut esimerkiksi työmatkaliikennettä ollenkaan. Markkinointia ei ole tapahtunut, ja oikeastaan ei ole haluttu palvella asiakkaita sillä tavalla kuin siellä ehkä sitä tarvetta olisi.

Haluankin nyt kysyä teiltä, arvoisa ministeri: Mikä teidän viestinne nyt on esimerkiksi Haapamäen radan varrella asuville asukkaille? Voimmeko huokaista helpotuksesta siltä osin, että meillä tulee liikenne tavalla tai toisella säilymään ja junat myös jatkossa kulkemaan?

Arvoisa puhemies! Me tulemme tekemään kaikkemme sen osalta, että ihmiset pystyvät luottamaan ennustettavuuteen ja pitkäjänteisyyteen liikenteessä niin junaliikenteen kuin linja-autoliikenteen ja henkilöliikenteen kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Te olette puhuneet prosessista ja järjestyksestä. Koska me teemme tätä nimenomaan valtion näkökulmasta ja yhteiskunnallisena toimena, niin me joudumme ensin tekemään niitä leikkauspäätöksiä, jotka tulevat valtion budjettiin (Vasemmalta: Miksi?) ja tulevat hallitusohjelman kautta. Sen rinnalla olemme jatkuvasti tehneet sitä työtä, jolla haemme korvaavia ratkaisuja. (Paavo Arhinmäki: Mitä jos niitä ei löydy?) Se tarkoittaa sitä, että me olemme tässä tapauksessa toimineet avoimesti ja läpinäkyvästi, kertoneet siitä, mistä on kysymys, ja mahdollistaneet siten myöskin keskustelun alueiden kanssa, jotta yhteisiä ratkaisuja voidaan hakea.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Vielä pari kolme kysymystä.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu hämmentää kyllä entistä enemmän. On erittäin vaikea ymmärtää, että samalla kun sanotaan, että ymmärretään se, että vähäliikenteisillä radoilla tarvitaan liikennettä, ja hallitus on valmis myöskin tätä ostoliikennettä siellä harrastamaan, niin miksi nämä junayhteydet nyt lakkautetaan, saatetaan ihmiset todella hämmennyksen valtaan siinä, mitä tässä tulee tapahtumaan. Haluaisin kysyäkin sitä, kuka liikennöi raiteilla Lieksan ja Nurmeksen välillä maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Arvoisa puhemies! Me olemme siinä tilanteessa, että me joudumme leikkaamaan monista toimista ja monista palveluista tämän hallituskauden aikana. Meidän tehtävämme on sen rinnalla niin digitalisaation, normien purun kuin vaihtoehtoisten ratkaisujen kautta hakea sellaisia mahdollisuuksia, jotka eivät rasita meidän valtion budjettia mutta mahdollistavat palveluita. Ja sitä työtä me parhaillaan nyt teemme. Sitä, miten ne neuvottelut etenevät eri toimijoiden kanssa, pystymme kommentoimaan hieman tuonnempana.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että julkinen liikenne toimii koko maassa. Tässä on nyt kuitenkin huolia muun muassa maakuntien linja-autovuorojen kohdalla ja nyt myös junavuorojen kohdalla. Pidän myönteisenä sitä, että nyt näitä VR:n liikennöimättä jättämiä linjoja ja yhteyksiä tarjotaan myös yksityisille toimijoille. Niillä voidaan täydentää VR:n tarjontaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjaamassa kuitenkin 600 miljoonaa tieverkon parantamiseen. Aika monelle suomalaiselle julkinen liikenne ei kuitenkaan tarjoa sitä liikkumisen mahdollisuutta, vaan tarvitaan omaa autoa. Kysyisin teiltä, arvoisa liikenneministeri Berner: miten tässä tieremontissa on nyt tarkoitus edetä, millaisella aikataululla ja miten, niin että koko Suomi ja koko maaseutu otetaan huomioon, että tiet ja sillat saadaan kuntoon?

Arvoisa puhemies! Korjausvelan osalta 600 miljoonaa kohdistuu suunnilleen puoliksi ja puoliksi rataverkon ja tieverkoston ylläpitoon. Kyseessä on nimenomaan pienien hankkeiden kautta siitä huolehtiminen, että saamme kokonaisvaltaisesti parannettua meidän väyläverkostoamme. Sen lähtökohtana on työssäkäyntialueiden, elinkeinoelämän tarpeiden ja edellytysten, turvallisuuden, ympäristön ja tulevien hankkeiden kokonaisuus. Ensimmäinen 100 miljoonaa lähtee liikkeelle vuodenvaihteen jälkeen ja kohdistuu vuoteen 16. Vuonna 17 meillä on sitten jo 300 miljoonaa euroa käytettävissä, millä toivottavasti luomme myöskin dynamiikkaa ja kasvua näille alueille.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Vielä edustaja Essayah, ja sen jälkeen ensimmäisen kysymyksen esittäjä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Berner, olette nyt koko ajan korostanut sitä, että ainoastaan niille junareiteille, joita VR ei liikennöi, ollaan nyt avaamassa tätä kilpailua. Valtiolla on kuitenkin VR:n kanssa sopimus monopolista vuoteen 2024 asti, ja VR on sitten vastineeksi tälle monopolille pitänyt yllä myöskin näitä reittejä, jotka eivät ole taloudellisesti niin kannattavia. Mutta miten te ajattelette, että EU:n kilpailuneutraliteetin valossa me voimme purkaa ainoastaan osittain tätä monopolia? Uskon, että nyt on niitä yrityksiä, jotka haluavat tulla kyllä Nurmes—Lieksa—Joensuu-reitille sen tähden, että he tietävät, että sen jälkeen he pääsevät kuorimaan kermaa niiltä alueilta Etelä-Suomessa, joilla tämä junaliikenne on taloudellisesti kannattavaa, ja sen jälkeen he voivat lopullisesti lakkauttaa Nurmeksen, Lieksan, (Eduskunnasta: Juuri näin!) Joensuun, Varkauden reitit. Millä tavalla te olette ottaneet huomioon sen, että tänne ovat varmasti tulossa kermankuorijayritykset sitä kautta, että me lähdemme avaamaan tätä kilpailua tietyille reiteille?

Arvoisa puhemies! Meillä on nimenomaan lähtökohta se, että tällä hetkellä meidän sopimuksemme VR:n kanssa mahdollistaa liikennöinnin muille toimijoille niiltä osin, missä VR ei liikennöi. Samalla kyllä katsomme myöskin kokonaisuutta ja meidän nykyistä sopimustamme VR:n kanssa, joka ulottuu vuoteen 2024 saakka. On selvää, että monopolia vastaan tullaan jatkossakin vaatimaan ja edellyttämään velvoiteliikennettä. Siihen me tarvitsemme hetken aikaa, että saamme nämä jakoperusteet mietittyä kokonaisuutena.

EU:ssa tullaan käsittelemään rautatiepakettia ensi viikolla. Siellä tähtäimessä on kuitenkin se — EU:n lähtökohta on se — että kansallisesti tulisi vapauttaa rautatieliikenne vuoteen 2019 mennessä. Tästä Suomi hakee oman linjansa, ja huolehditaan sitten siitä, miten nämä ovat yhteensovitettavissa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja tämän jälkeen ensimmäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Feldt-Ranta.

Arvoisa puhemies! Ei ihmisiä voi jättää tällä tavalla tyhjän päälle. Te olette tällä tavalla toiminnallanne luoneet suurta epävarmuutta monille puolille Suomea. Tällä on todella suuret vaikutukset ihmisten arkeen. Tällä on vaikutuksia asuntojen hintoihin, perheiden ajatteluun, missä heidän lapsensa opiskelevat. Ihmisten työmatkojen kustannukset ja ajat tulevat merkittävästi lisääntymään, ja teillä ei ole mitään takeita antaa siitä, että jotain korvaavaa liikennettä näille reiteille saadaan. Te ette ole esittäneet mitään laskelmia, mihin tämä teidän suunnitelmanne perustuu, ettekä täällä ole jostain syystä halunneet kertoa yhtään toimijaa. Suomi ei ole yritys, vaan me olemme kansakunta, ja nyt ollaan maan parlamentissa, ja suomalaiset, joilla on suuri hätä, ovat ansainneet paremmat selvitykset. Millä tavalla te, hallitus, olette varautuneet siihen, (Puhemies koputtaa) jos näille liikenteille ei löydy yksityisiä toimijoita, että nämä asiat saadaan hoidettua? Onko teillä mitään suunnitelmaa?

Arvoisa puhemies! Hallitus kantaa suurta vastuuta siitä, että me saamme toimivaa sekä elinkeinoelämää ja työssäkäyntialuetta, opiskelijoita ja koululaisia palvelevaa joukkoliikennettä ylläpidettyä koko maassa. Sitä työtä me teemme, vaikka meidän on ostoliikenteestä tehtävä leikkauksia. Meidän tehtävämme ja myöskin teidän tehtävänne on huolehtia siitä, että veronmaksajan euroille saadaan parasta mahdollista palvelua ja että me saamme myöskin aikaiseksi uusia toimintamuotoja ja uudenlaista palvelua. Sitä työtä nyt teemme. Ihan vastaavasti, kun aikanaan vastustettiin telemarkkinoiden vapauttamista, ilman sitä työtä, jota silloiset ihmiset tekivät ja puolustivat, tänä päivänä meillä ei olisi koko Suomi mobiilipalveluiden äärellä siihen hintaan kuin se nyt on. Tätä samaa työtä teemme nyt tässäkin ajassa, ja vastuu siitä on meillä kaikilla, myös oppositiolla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen aikomus ensimmäisen sairaspäivän muuttamiseksi palkattomaksi on herättänyt paljon huolta. Erityisen huolissaan ovat sellaiset ihmiset, jotka joutuvat esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi usein olemaan lyhyitä aikoja poissa töistä. Nyt puhun esimerkiksi syöpäsairaista ihmisistä.

Mutta tällä aloitteella on myös luokkavaikutuksia. Valkokaulustyöläisen on huomattavasti useammin mahdollista tehdä etätyöpäivä kotoapäin ja näin säästää palkkaansa flunssassakin, kun taas haalarityöläiselle siihen ei ole mahdollisuutta. Tällä on sukupuolivaikutuksia. Hoiva-, hoito- ja koulutusaloilla työskentelevät naiset sairastavat flunssa-aalloissa useammin kuin miehet ja eivät tietenkään voi mennä töihin sairastuttamaan muita.

Viime viikkojen perusteella minä en ole ihan varma, onko hallituksessa ylipäätään tapana pohtia etukäteen näiden avauksien vaikutuksia, mutta jos ministeriöstä löytyy joku, joka on sitä tehnyt, niin nyt toivoisin, että hän kertoisi, mitä tälle aiotaan tehdä.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on varmasti kaikilla meillä tässä nyt ollut vahvasti mielessä, ja totta kai on ihan päivänselvä asia, että siinä vaiheessa, nyt, kun ryhdymme tätä kokonaisuutta tässä käymään läpi, niin ilman muuta me mietimme sen, kuinka ja miten tämä tullaan osaltaan toteuttamaan. Mutta kuten varmasti nyt on tullut myöskin tässä keskiviikon keskustelussa esiin, niin tämä on yksi niistä toimenpiteistä, joihin hallitus nyt on sitoutunut, ja luonnollisesti sitten käymme sitä arviota ja teemme ne vaikutusarvioinnit siltä osin, onko tarpeen sitten miettiä siltä osin jonkunnäköisiä pohdintoja, onko tällaisissa pitkäaikaissairauksissa mahdollisesti joitain syitä miettiä, teemmekö sinne sitten erilaisia toimenpiteitä. Mutta kuten varmasti kysyjä ymmärtää, niin ryhdymme nyt valmistelemaan näitä esityksiä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, painamaan V-painiketta ja nousemaan ylös.

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Ruotsin kokemuksista me tiedämme, että ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus ei vähennä sairauspoissaoloja. Kuitenkin kysymyksessä on ihan aito ongelma, Suomen työhyvinvointivelka on 40 miljardia — 40 miljardia. Onneksi meillä on myös tieto siitä, että on olemassa keinoja, joilla tätä työhyvinvointivelkaa voidaan tehokkaasti vähentää. Sellainen luottamukseen perustuva työhyvinvointia painottava johtamiskulttuuri pystyy merkittävässä määrin vähentämään työpaikan poissaoloja.

No, nyt hallitus on kuitenkin Työterveyslaitokselta leikkaamassa kolmanneksen henkilöstöstä pois. Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jotka ovat moninkertaisesti yrityksissä ja työyhteisöissä maksaneet palkkaansa takaisin vähentämällä näitä sairauspoissaoloja. Tässä meillä on maailman mittakaavassakin kiitosta saatua osaamista, joka nyt lähtee työttömyyskortistoon.

Eikö meidän kannattaisi kuitenkin käyttää sellaisia keinoja, joiden tiedetään toimivan, eikä sellaisia keinoja, joista tiedetään, että ne eivät toimi?

Arvoisa puhemies! Työhyvinvointi on erittäin tärkeä asia, ja tämän vuoksi ministeriössä on jo nimenomaan ryhdytty sen eteen tekemään töitä ja nimenomaan hakemaan niitä hyviä käytäntöjä, joita tiedetään meillä varmasti paljon olevan. Nyt nimenomaan se oleellinen kysymys siinä on se, kuinka ne hyvät käytännöt jalkautetaan nimenomaan myöskin sinne työpaikoille, jotta se työhyvinvointi ja työssäjaksaminen myöskin lisääntyy.

Tämä on myöskin yksi osa tätä. Hallituksen kärkihankkeissa on nimenomaan tämä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, johon olennaisena osana kuuluu myöskin työssäjaksaminen ja työhyvinvointi. Kaikki tiedämme varmasti täällä salissa, me, jotka yhtään olemme näihin asioihin perehtyneet, että esimerkiksi masennuksen takia meillä jää huomattava määrä ihmisiä ennenaikaisesti eläkkeelle tai sairauspoissaolot ovat hyvinkin pitkiä. Nämä ovat niitä asioita, joissa meidän pitää mennä sinne ruohonjuuritasolle ja nimenomaan lähteä miettimään ne konkreettiset keinot, kuinka me voimme näihin puuttua.

Arvoisa puhemies! Työhyvinvoinnista kun puhutaan, niin pitää muistuttaa myös, että hallitus on tehnyt sellaisiakin päätöksiä, joita oppositio tukee, näin olen ainakin ymmärtänyt. Työelämä 2020 -hanke on hanke, jossa nimenomaan koetetaan jalkauttaa näitä hyviä käytänteitä sinne kentälle, työpaikoille ja varsinkin pienille työpaikoille. Ei hallitus suhtaudu yliolkaisesti työhyvinvointiin — se on erittäin tärkeä asia, mihin edustaja Kontula kiinnitti huomiota: että siellähän se tapahtuu oikeasti, millään lailla väheksymättä Työterveyslaitoksen toimintaa niin kyllähän se loppupeleissä tapahtuu siellä työpaikoilla, sinne pitää vain saada jalkautettua ne hyvät käytänteet.

Arvoisa puhemies! Ministeri Mäntylä, otitte aivan oikein esiin kysymyksen siitä, että työhyvinvointi on keskeinen asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan pitkät sairaslomat ovat niitä asioita, joiden vähentämisen kautta pystyttäisiin sairauspoissaolokustannuksia vähentämään kaikista tehokkaimmin, turvaamalla hyvä hoito ja turvaamalla hoitoon pääsy sekä satsaamalla kuntoutukseen ja työhyvinvointiin.

Kysyn teiltä: Miksi te rankaisette nyt niitä ihan tavallisia ahkeria työntekijöitä, jotka sairastavat flunssaa ja saavat tartunnan esimerkiksi lasten osastolla työskennellessään? Ja sitten he joutuvat työsuhde-etuna menettämään tämän yhden työpäivän aina jokaisesta sairauspoissaolojaksosta. Miksi ei keskitytä olennaiseen — siihen, että vähennetään sairauspoissaoloja näiden pitkien sairauspoissaolojen kautta, siten että siinä ei tarvitse keneltäkään leikata mitään pois, kun satsataan työhyvinvointiin ja siihen, että ihmisille turvataan hyvä hoito, kuntoutus, ja satsataan siihen, että voi palata ajoissa takaisin työhön?

Arvoisa puhemies! Nämä asiat nyt eivät sinällään toisiaan sulje pois. Tämä sairaspäivän poissaoloasia on yksi toimenpide hallituksen kokonaispaketissa, mutta se ei sulje pois sitä, ettemmekö me myöskin nimenomaan tule puuttumaan siihen, josta tässä jo aikaisemminkin sanoin, tähän ennaltaehkäisyyn, ja nimenomaan siihen, kuinka me kannustamme ja tuemme ihmisten työssäjaksamista ja sitä, että he kokevat siellä työpaikalla tekevänsä ja osallistuvansa siihen työssä olemiseen mahdollisimman vahvasti ja nimenomaan niin, että he kokevat sen työyhteisön ja oman työtehtävänsä mielekkäänä.

Ja esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on yksi semmoinen asia, josta meidän yhteiskunnassamme ei edelleenkään puhuta riittävästi, ja monet näistä pitkistä sairauspoissaoloista johtuvat nimenomaan esimerkiksi siitä työpaikkakiusaamisesta, johon me valitettavasti emme ole tässä poliittisessa keskustelussa juurikaan kiinnittäneet huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri Mäntylä, otitte juuri esille sen asian, josta itsekin olisin halunnut kysyä: työpaikkakiusaamisen, joka on suuri harmi suomalaisessa työkentässä. Hyvin moni poissaolo varmasti riippuu ja johtuu myös siitä, että siellä työpaikalla ei ole työkaluja ja toimintamalleja, kuinka nämä suuret ja pahat ja ihmistä syövät asiat saataisiin nostettua päivänvaloon. Millä tavalla, hyvä hallitus, nyt tätä asiaa mahdollisesti olette ryhtymässä sitten evästämään eteenpäin, että näitä toimintamalleja saataisiin sinne työkentälle ja siellä ei oltaisi tilanteessa, missä vain luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ja työntekijät keskenään näitä asioita pohtisivat? Kysymys on todella raadollisista asioista, ja, kansanedustajat, ainakin itse saan näihin asioihin liittyen todella paljon postia, ihan kirjepostiakin, missä ihmiset pyytävät hyvin hädissään apua. Mitä voimme tehdä tämän vakavan ongelman esiin nostamiseksi?

Arvoisa puhemies! Se, mitä hallitus nyt tälle asialle ryhtyy tekemään: Tietysti STM:ssä työsuojeluosaston kanssa, joka on yksi oleellinen toimija tässä kokonaisuudessa, olen käynnistänyt jo myöskin tämän asian puitteissa tätä vahvaa yhteistyötä, ja uskon, että sieltä me löydämme omalta osaltaan niitä keinoja. Mutta tässä on paljon muitakin toimijoita, joita me tarvitsemme tähän kokonaisuuteen mukaan, ja he ovat nimenomaan juuri niitä henkilöitä, jotka omalta osaltaan huolehtivat siellä työpaikoilla siitä, että siellä se työhyvinvointi aidosti toteutuu.

No, sitten toinen asia on nimenomaan nämä kärkihankkeet. Eli niiden kautta meillä on mahdollisuus muuttaa niitä käytäntöjä ja myöskin löytää niitä panostuksia ja satsauksia sinne ja pystyä jalkauttamaan niitä toimintamalleja: sitä ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista. Siinä työterveyshuollon rooli tulee olemaan erittäin merkittävä. Eli sitä tietoutta ja osaamista on, mutta tässä on juuri tämä, kuinka me (Puhemies koputtaa) saamme sen vahvemmin käyttöön.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Edustaja Nylund. — Anteeksi, edustaja Nylander, suokaa anteeksi.

Arvoisa puhemies! Pikkuhiljaa varmasti totun siihen, että olen Nylund, (Naurua) ja nousen automaattisesti.

Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt puhumme oikeista asioista, että miten me tuemme suomalaisia jaksamaan työelämässä, ja puhutaan työhyvinvoinnista ja siitä, miten sitä voidaan edistää. Mutta eilen keskustelimme tässä pitkään ja hartaasti esimerkiksi työmarkkinauudistuksista, ja herää kysymys: Miksi hallitus ei ole ottanut tätä mukaan siihen keskusteluun, miten tuetaan työhyvinvointia ja suomalaisia jaksamaan? Minun mielestäni se olisi yhtä hyvin voinut olla yksi osa tästä paketista.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Muutan tapani.

Ärade talman! Vi har här diskuterat arbetsmarknadsreformer under veckan, och nu talar vi om en mycket viktig del av arbetsmarkanden, det vill säga hur vi ska stöda finländarna att orka, arbetsvälmående och så vidare. Då ställer jag mig frågan varför regeringen inte har gjort det här som en del av det här arbetsmarknadspaketet och reformen.

Arvoisa puhemies! Tämä osa tästä hallituksen esityksestä jää aina vähemmälle huomiolle. Eli olemme tehneet varsin vahvan muutosturvapaketin osana tätä kustannuskilpailukyvyn parantamista. Siellä on muutostilanteisiin — joita tulee nyt yhä enemmän, kun työelämän muutokset ovat nopeita — yhden kuukauden palkkaa vastaava summa työntekijälle työllistämistä edistävään koulutukseen. Samoiten tämmöisessä irtisanomistilanteessa myöskin työterveyshuollon merkitys korostuu, ja tässä paketissa on kuuden kuukauden etuus: työnantajalle pakollisena määrätään, että siinä tilanteessa, kun tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotaan, työterveyshuolto jatkuu kuusi kuukautta, tässä työntekijälle vaikeassa tilanteessa. Ja samassa paketissa olemme myöskin korjanneet sen pitkään pöydällä olleen, vanhemmuuden kustannusten tasauksen, naisvaltaisille työpaikoille.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Seuraavana edustaja Zyskowicz — hänen nimensä minä muistan hyvin.

Kiitos, puhemies Pekkanen! (Naurua) — Tämä on vaikea päätös, mutta tämä on osa tätä hallituksen kilpailukykypakettia. Ja muistutan siitä, että työmarkkinaosapuolilla on edelleen mahdollisuus sopia siitä, miten näitä tavoitteita saavutetaan, mutta paremmin keinoin.

Tähän hallituksen kaavailuun liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kun seuraa julkista keskustelua, niin näyttää siltä, että ajatellaan, että tällä hallitus väittää, että ne ihmiset, jotka jäävät sairauslomalle, jäävät aiheettomasti sairauslomalle. Hallituksen ajattelussa tästä ei ole kyse. Kyse on itse asiassa riskin jakamisesta. Jos meillä on työntekijä saanut flunssan tai loukannut jalkansa lenkkipolulla, niin onko se todella kohtuutonta, että työntekijällä olisi myös riski siitä sairauslomasta eikä koko riski olisi sillä yrittäjällä. Tästä on kyse: onko se oikein, että yrittäjällä on koko riski ja työntekijällä ei riskiä tässä suhteessa lainkaan.

Arvoisa puhemies! Tämä on juurikin näin, miten tässä edustaja toi esiin. — En lähde nyt yrittämään nimen lausumista tässä, ettei nyt mene vahingossa väärin.

Mutta se on juuri näin, että tämä on yksi vaikea päätös osana kokonaispakettia. Ja varmasti on oleellista myöskin muistaa, jos puhutaan nyt sitten myöskin tästä kokonaisuudesta eli työhyvinvoinnista, että siellä on myöskin työnantajilla erittäin suuri vastuu siinä, kuinka he pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että työntekijät jaksavat, ja minkälaisia ovat ne toimenpiteet, palvelut, minkälainen ilmapiiri työpaikoille luodaan, onko siellä ennakoitavuutta, onko siellä pysyvyyttä. Eli nämä ovat kaikkien osapuolten vastuulla, eivät pelkästään hallituksen toimenpiteiden, eivät pelkästään ministerin tai ministeriön, vaan myöskin työnantajien tehtävä ja rooli tässä kokonaisuudessa on erittäin merkittävä.

Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu esiin, että oppositio epäilisi tämän sairaspäiväuudistuksen johtuvan siitä, että tässä nyt metsästetään krapulasaikulla olevia, ja kyllä minä toden totta ihan vähän sitä epäilen. Eilen muun muassa edustaja Heinonen käytti täällä puheenvuoron, jossa pohti niitä 17:ää prosenttia, jotka ovat joskus ilmoittaneet olleensa aiheettomasti pois töistä, pohtimatta lainkaan niitä 83:a prosenttia suomalaisista, jotka eivät sitä ole olleet, joihin kuuluvat muun muassa palomiehet, jotka sen yhden palkattoman vuorokauden aikana saattavat menettää kolmen päivän palkan, tai nämä edellä mainitut pitkäaikaissairaat, jotka saattavat menettää tilinauhaltaan satoja euroja yhden kuukauden aikana.

Ei tämä ole minusta semmoista riskinsiirtoa, joka olisi millään lailla järkevää, kohtuullista, oikeudenmukaista, ja kun se ei edes toimi tutkimusten mukaan. (Puhemies koputtaa) Kysyn ministeriltä: oletteko lainkaan tutustunut Ruotsin esimerkkiin ja siitä tehtyihin tutkimuksiin?

Arvoisa puhemies! Kuten taisin jo ensimmäisessä puheenvuorossani sanoa, on erittäin tärkeää, että me käymme sen kokonaisuuden läpi. Ymmärrämme ihan täysin ne teidän huolenaiheenne, jotka sieltä nousevat esiin. Eivät ne ole meillekään mitenkään vieraita. Mutta kuten sanottu, tämä on yksi päätös, yksi osa hallituksen pakettia. (Paavo Arhinmäki: Eli mitään ei ole selvitetty!) Se ei silti sulje pois niitä muita asioita, joita tässä nyt on tuotu esiin. Kyllä, me kannamme huolta työntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista aivan varmasti monella eri sektorilla. Tiedostamme kyllä, minkälaiset kansantaloudelliset vaikutukset ovat, jos me emme huolehdi työssäjaksamisesta tai työhyvinvoinnista.

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä, että tämän keskustelun myötä on noussut esiin myös tämän eilen paljon meitä puhuttaneen kilpailukykypaketin toinen puoli, muutosturva. Mutta sen sijaan tässäkin keskustelussa vähemmälle ovat jääneet ne ihmiset, jotka sairauden, henkisen tai fyysisen, vuoksi eivät ole yksin sairauslomalla vaan kokonaan syrjässä työelämästä. Me tiedämme, että me menetämme jatkuvasti päteviä ihmisiä työelämän ulkopuolelle siksi, että lainsäädäntö, käytänteet ja asenteet ovat Suomessa yhä monen hallituskauden tavoitteiden jälkeenkin sellaiset, että työelämässä joko ollaan tai ei olla.

Olen varsin iloinen siitä, että hallituksen yksi kärkihanke kytkeytyy tähän osatyökykyisyyteen, siis siihen, että näemme ihmisessä mahdollisuuden, sen, mitä hänellä on jäljellä työkyvystä, emmekä laita häntä sivuun siksi, että hän on tavalla tai toisella sairas. Erityisesti katson tätä mielenterveysongelmien näkökulmasta. Kysyisin ministeri Mäntylältä: miten tämä kärkihanke jaksaa ja mitä hallitus erityisesti tältä tavoittelee tällä kaudella?

Arvoisa puhemies! Hallitus nimenomaan tavoittelee tällä hankkeella sitä, että me tunnustamme myöskin näiden osatyökykyisten ihmisten arvon työelämässä ja me luomme ja suomme heille mahdollisuuksia siihen, että heillä on aito mahdollisuus olla osallinen myös työelämässä sekä saada sen kautta mahdollisuuksia omien valintojen tekemiseen ja semmoiseen tunteeseen, että heillä on yhteiskunnassakin arvo.

Ja kuten tässä edustaja Saarikko nosti esiin, niin nimenomaan yksi tärkeä ryhmä on nämä mielenterveyskuntoutujat. Uskon, että juuri tämän hankkeen kautta, itse asiassa tiedän, että tämän hankkeen kautta me pystymme luomaan heille aitoja väyliä sinne työelämään ja myöskin siihen tavoitteeseen, että me kykenemme luomaan heille työväyliä sinne, ajan mittaan myöskin avoimille työmarkkinoille. Totta kai pitää muistaa se, että on aina henkilöitä, jotka valitettavasti eivät ehkä pysty sinne ihan täysin avoimille työmarkkinoille siltä osin työllistymään, (Puhemies koputtaa) että he tarvitsevat tiettyjä tukitoimia, mutta näen, että tämän hankkeen kautta meillä on valtavat mahdollisuudet.

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikon kysymys osatyökykyisten työnteon edistämisestä on hyvin tärkeä, mutta se ei kyllä liity tähän käsillä olevaan kysymykseen, tähän sairassakkoon, yhtään mitenkään. Haluaisin kysyä hallitukselta: ymmärrättekö te, että te tällä esityksellä itse asiassa lyhennätte työuria ja että tällä kyseisellä esityksellä te vaikeutatte tässä yhteiskunnassa niiden ihmisten asemaa, joilla on takanaan kohtuullisen pitkä työura, jotka ovat tehneet fyysisesti raskasta työtä, jotka usein kärsivät reumatyyppisistä sairauksista, erilaisista kulumista ja haluaisivat olla vielä kuitenkin työelämässä, ennen kuin putoavat hyvin pienelle eläkkeelle? Ja kysyn vielä: ymmärrättekö te siellä hallituksessa, että juuri näiden samojen ihmisten asemaa te olette vaikeuttamassa myös sillä, että te siirrätte heidät yleisen asumistuen (Puhemies koputtaa) piiriin? Heidän mahdollisuutensa tulla toimeen omalla työllään...

...ja sitten myöhemmin eläkkeellä vaikeutuvat aivan suunnattomasti teidän toimienne vuoksi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja nyt olisi ministeri Mäntylän vuoro.

Arvoisa puhemies! Olen tässä nyt useampaan otteeseen koettanut teille tuoda esiin sitä, että on aivan päivänselvä asia, että kun tällaisia päätöksiä tehdään, niin totta kai silloin kokonaisvaikutukset arvioidaan. Minä uskoisin näin, että koska tässä salissa suurin osa on poliittisia päätöksentekijöitä, osa oppositiossa, jotka ovat istuneet myöskin hallituksessa, he tietävät sen, että nämä prosessit lähtevät liikkeelle ja sen myötä me saamme lisää tietoa ja sen myötä me myöskin silloin arvioimme, onko joitain sellaisia toimenpiteitä, joita meidän täytyy silloin tehdä, jotta me voimme tasavertaisuuden turvata. (Paavo Arhinmäki: Eikö se yleensä selvitetä ennen kuin tehdään päätöksiä!) — Kuten tässä nyt varmasti on tullut jo moneen kertaan se sanottua, niin kyllä, varmasti tulemme tekemään vaikutusarvioinnit. Me teimme sen myöskin tämän asumistuen osalta ja korjasimme sitä päätöstä ja (Puhemies koputtaa) loivensimme sen vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Suomen luonto, metsät ja vedet ovat kansallista pääomaa, arvokkainta suomalaisten perintöä. Hallitus on ryhtynyt vauhdilla ajamaan Metsähallituksen yhtiöittämistä. Metsähallituksen luontopalvelut on Suomen vahvin luonnonsuojelun asiantuntija ja kansallisen luontoperinnön kuten kansallispuistojen vaalija. Hallitus on muuttanut aikaisempaa valmistelua niin, että Luontopalveluiden roolia pienennetään ja asiantuntemus vaarantuu.

Lisäksi valtion vesialueita ollaan siirtämässä kaupallisen toiminnan piiriin. Tähän asti ne ovat kuuluneet Metsähallituksen luontopalveluihin, joka hoitaa luontoa ja takaa kansalaisille mahdollisuuden virkistyä. Jatkossa Metsähallitus voisi luovuttaa vesialueet yksityiseen kaupalliseen käyttöön.

Kysyn ministeri Tiilikaiselta: miten hallitus varmistaa, ettei Metsähallituksen yhtiöittäminen johda tärkeän luontoasiantuntemuksen vähenemiseen ja valtion metsien ja vesialueiden muuttumiseen kauppatavaraksi?

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymästä. Metsähallitus-lakia uudistettaessa valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy suorassa valtion omistuksessa. Niitä ei siirretä minkään yhtiön haltuun. Luontopalvelut säilyy osana Metsähallituksen kokonaisuutta ja tuottaa meille yhteiskunnalle hyvinvointia nimeltä luonnonsuojeluarvot ja monimuotoisuus, virkistyspalvelut. Myös Luontopalveluitten rooli säilyy jatkossa näitten palveluitten tuottajana.

Arvoisa puhemies! Uudessa lakiluonnoksessa ei mainita enää, että Metsähallituksen tulee selvittää valtion maa- ja vesialueiden käytön vaikutukset saamelaiskulttuuriin. Lakiluonnoksessa ei myöskään anneta saamelaisille tai muillekaan kansalaisille oikeutta hakea muutosta Metsähallituksen päätöksiin. Siksi kysyn vielä ministeri Tiilikaiselta: Aikooko hallitus tosiaan viitata kintaalla saamelaisten oikeuksille, ja aikooko hallitus turvata saamelaisten oikeudet oman kulttuurinsa säilyttämiseen ja elinkeinojensa harjoittamiseen? Aiotteko ratifioida ILO 169 ‑sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista?

Arvoisa puhemies! Ihan kaikista näistä kysymyksistä ei toki maatalous- ja ympäristöministeri vastaa, vaan ne kuuluvat hyvin pitkälti myös muitten ministeriöitten vastuualueelle.

Itse asiassa on mielenkiintoista, mistä lakiluonnoksesta te puhutte, koska Metsähallitus-lain luonnosta ei ole edes lausunnoille vielä lähetetty. (Eduskunnasta: No sitähän me ihmeteltiinkin!)

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yksityiskohtainen toimenpideohjelma kuntien poistettavista tehtävistä ja velvoitteista konkreettisine esityksineen olisi valmis budjettiriiheen mennessä. Tähän työhön on ilmeisesti kyllä perustettu jo valmisteluryhmä, mutta tuloksia ei ole vielä nähty. Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien tehtäviä miljardilla eurolla, mikä on kymmenesosa koko julkisen talouden kestävyysvajeesta. Kysyisinkin teiltä, ministeri Vehviläinen: mikä on tässä kuntien tehtävien karsimisessa prosessin aikataulu, ja päästäänkö hallitusohjelman mukaiseen miljardin euron säästötavoitteeseen tämän hallituskauden aikana?

Arvoisa puhemies! Totean sen, että tämä valmistelu käynnistettiin aivan välittömästi hallituksen aloitettua ja on ministeriöitten välisenä työnä ollut tässä kuukausien ajan, ja budjettiriihessä kävimme valmistelun tilanteesta keskustelun. Eilen päättyi määräaika sille, minkä verran kunnat laittavat ehdotuksia, ja tuli yli 200 ehdotusta. Ne käydään myös huolella nyt lähiviikkoina läpi.

Tavoite on, että tämän vuoden loppuun mennessä tämä työ on tehty. Työ on erittäin haasteellinen, saada miljardi euroa kasaan, mutta näin aiomme tehdä. Sitten ensi maaliskuussa kehysriihen yhteydessä arvioidaan nämä vaikutukset, miten saadaan mahdollisimman täsmälliset kustannusvaikutukset aikaiseksi, vuosina 2016—2017 säädösvalmistelu tässä talossa, ja sitten sen jälkeen ne tulisivat voimaan. Ja mitä siitä miljardista saadaan aikaiseksi — en uskalla sanoa, että tällä vaalikaudella vielä (Puhemies koputtaa) kovin paljon. Tämä täsmentyy tässä näin lähikuukausina.

Arvoisa herra puhemies! Uusiutuvan energian käyttö on Suomelle suuri mahdollisuus, ja juuri valmistuneiden valtakunnan metsien inventointien mukaan nuorissa kasvatusmetsissä on valtavat hakkuurästit, mikä tuo sekä kuitupuuta markkinoille että energiapuuta energiateollisuuden lämpökattiloihin. Vuosittain energiapuun tuotantoa on tuettu Kemera-varoin, ja nyt kun tätä lakia muutettiin, niin energiapuun tuki muutettiin pienpuun tueksi ja kävi niin, että kaikki se rahamäärä, joka vain energiapuuhun käytettiin, jakautuu nyt sekä energiapuulle että kuitupuulle, ja metsäteollisuus on käyttänyt tätä tilaisuutta hyväkseen. Kuitupuun markkinahintaa on laskettu, ja se koko määrä, mikä on iso määrä, tulee sekä kuitupuuta että energiapuuta tienvarteen, ja sille koko potille maksetaan se tuki. Nyt on käynyt niin, että rahat menevät vähiin ja itse energiapuun tuonti tällä keinoin kärsii. Kysyn arvoisalta ministeriltä: mitä aiotaan tälle tehdä, että saataisiin tämä epäkohta järjestykseen, koska tarkoitus oli tuoda energiapuuta tienvarteen ja kuitupuu lienee ihan edelleen (Puhemies koputtaa) markkinaehtoista toimintaa?

Arvoisa puhemies! Kun energiapuun korjuuta halutaan edistää, niin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset tuet todellakin vaikuttavat siihen, aivan niin kuin kysyjä hyvin kuvasi tuota tilannetta. Osana hallituksen säästöpäätöksiä ensi vuoden alusta myös näitä Kemera-tukia tullaan leikkaamaan. Ja kun tätä tukea alennetaan, samassa yhteydessä on hyvä arvioida näitä tuen myöntämisen ehtoja.

Tuo kysyjän viittaama puunkorjuun tuki nuoren metsän hoitokohteilla: Sen ehtoja tullaan muuttamaan sillä tavoin, että tukea saa entistä, sanoisiko, riukuuntuneemman kohteen korjuuseen, kun rajataan sitä poistettavan puuston määrää tai nostetaan sitä ylöspäin. Silloin ne kohteet, joista lähtee sitä metsäteollisuuden kaipaamaa kuitupuuta, jotka ovat riittävän hyviä siihen, eivät ole tukieuroja saamassa. Sen sijaan tuki kohdistuu kohteisiin, joista tulee paljon energiarankaa. Näin on tarkoitus toimia.