Suullinen kysymys islamistisen terrorismin uhasta (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys Vastaamon tietomurrosta (Sari Multala kok) | Suullinen kysymys potilastietojärjestelmien tietoturvasta (Merja Kyllönen vas) | Suullinen kysymys mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja  potilastietojärjestelmien tietoturvasta (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys vahvasta  sähköisestä  tunnistautumisesta (Eeva-Johanna Eloranta sd) | Suullinen kysymys eturauhassyövän seulonnasta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys polttoaineverotuksen nostamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys poikien pärjäämisestä koulumaailmassa (Pekka Aittakumpu kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Pariisi, Nizza, Wien — islamistinen terrori iskee kerta toisensa jälkeen. Taas tekosyynä vihateoille on pilakuva ja se, että ainakin Ranskassa pidetään kiinni länsimaisesta sananvapaudesta. Sananvapaus nimittäin koskee myös sellaisia tietoja tai ajatuksia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät. Hallitus ei edelleenkään sano selvästi, että olemme sananvapauden puolella. Päinvastoin, sisäministeriö käynnistää kampanjoita puheen suitsimiseksi samalla, kun Eurooppaan hyökätään.

Kun Euroopassa ihmisiä kuolee islamistien käsissä, sisäministeriö ja hallitus etsivät keinoja, jotta laittomasti maassa olevat saisivat jäädä Suomeen. Arvoisa hallitus, tehän pahennatte turvallisuusuhkaa. Kysynkin: aiotteko perua suunnitelmat oleskelulupien jakamisesta maassa laittomasti oleville?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. Ensinnäkään ei ollut kyse mistään sisäministeriön kampanjasta. Kyse oli Europolin yhteisestä kampanjasta, jonka tukena oli ennen kaikkea Saksa EU:n puheenjohtajamaana.

Sitten, mitä tulee terrorismiin, olemme täällä ennenkin keskustelleet siitä, että kyseessä on erittäin vakava ja tuomittava ilmiö. Sen moni meistä hallituksessa on tuominnut, ja sen takia teemme yhteistyötä eri kansainvälisissä tahoissa. Teemme Europolin kanssa yhteistyötä ja jäsenvaltiot keskenään. Olemme Suomessakin panostaneet terrorismin torjuntaan: näiden iskujen jälkeen poliisi on muun muassa Helsingissä lisännyt näkyvyyttään ja esimerkiksi juutalaisyhteisöjen turvallisuutta parantanut jo pidemmän aikaa. Tämä on siis yhteinen, maailmanlaajuinen haasteemme, ja varmasti kaikki tämän yhdessä tuomitsevat.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Kysymykseeni en kuitenkaan saanut vastausta. Suomessa oleskelee laittomasti jopa tuhansia henkilöitä. Tuoreiden tietojen mukaan suojelupoliisilla on jo 390 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä seurannassa. Supo arvioi, että al-Qaida ja Isil pyrkivät edelleen tekemään iskuja länsimaissa. Laittomasti maassa olevien säilöön ottaminen pienentäisi oleellisesti tätä riskiä.

Karkottaminen vaikeutuu tai muuttuu jopa mahdottomaksi, jos henkilö saa Suomen kansalaisuuden, ja Suomen kansalaisuuden saa nykyään suorastaan alennusmyynnistä. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että kansalaisuuden asuinaikavaatimus nostetaan kymmeneen vuoteen, kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Kysyn vielä, ja haluan selvän vastauksen: haluaako hallitus ottaa maassa laittomasti olevat säilöön ja kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja esimerkiksi perussuomalaisten esittämillä ja muilla EU:n kansalaisuusdirektiivin sallimilla tavoilla?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. Olemme käsitelleet näitä asioita täällä ennenkin, ja tarkennan vielä: se hallitusohjelman kirjaus, että jos ihminen on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, niin hän voi saada oleskeluluvan, jos hän on täällä töissä, on mahdollista jo nykyisen lainsäädännön mukaan. Hallitus vain pyrkii siihen, että näille ihmisille, joita ei pystytä palauttamaan, kun tietyt valtiot eivät ota vastaan näitä ihmisiä — sen tietävät kaikki edellisetkin hallitukset ja muut jäsenvaltiot EU:ssa — löydettäisiin jonkinlainen status tässä yhteiskunnassa. Se olisi parempi, eikö totta, sen sijaan että nämä ihmiset ovat täysin jossain yhteiskunnan reunamilla — emme tiedä keitä he ovat, emme tiedä, kuinka paljon heitä on. Pyrimme siis nyt yhdessä torjumaan ikään kuin varjoyhteiskunnan syntymistä — joka valitettavasti on päässyt syntymään myös niillä päätöksillä, joilla on vaikeutettu ihmisten tänne integroitumista. Tämä hallitus tulee työskentelemään laittoman maahantulon torjumiseksi ja laittoman maassa oleskelun torjumiseksi, ja esimerkkinä tästä on nyt käynnissä uuden ohjelmatyön tekeminen näinä tulevina kuukausina.

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislain mukaanhan maasta voidaan karkottaa ulkomaalainen, joka on syyllistynyt rikokseen, josta enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta, ja teoriassa myös pakolainen voidaan karkottaa. Valitettavasti tämä käytäntö ei syystä tai toisesta riittävästi toimi. Usein maastapoistamisia ei voida panna täytäntöön, edes rikollisten kohdalla, koska ihmisoikeudet, koska lähtömaan turvallisuustilanne — siis lähtömaan, ei tämän maan turvallisuustilanne. Naapurimaassa Ruotsissa on todettu jo, että monet imaamit ovat kansalliselle turvallisuudelle uhka. Heitä ei kuitenkaan usein voida karkottaa maasta. Haluaisin tiedustella hallitukselta: mitä te aiotte tehdä sille, että Suomi olisi vapaa maa meille suomalaisille eikä vapaa maa ulkomaalaisille rikollisille tai islamisteille?

Arvoisa puhemies! Palaan siihen, mihin jo kaksi viikkoa sitten viimeksi palasin. Tämä hallitus on panostanut suomalaisten turvallisuuteen enemmän kuin yksikään hallitus vuosiin, ehkä vuosikymmeniin: satoja miljoonia euroja lisää Rajavartiolaitokselle, poliisille, pelastuspuolelle, Hätäkeskuslaitokselle. Minunkaan mielestäni se ei ole vielä tarpeeksi, ja ymmärrän tietysti sen. Minä toivon, että siinä vaiheessa, kun te olette hallituksessa, te myös jatkatte sitä työtä, että turvallisuusviranomaisten resursseja parannetaan. Harmillista on, että olette olleet niitä leikkaamassa aikaisemmin.

On aivan selvää, että rikolliset ihmiset palautetaan pois tästä maasta, karkotetaan täältä. Sitä työtä poliisi tekee operatiivisella tasolla. Se on poliisin operationaalista toimintaa, ja ensisijaisena vaihtoehtona aina on se, että ihminen palautetaan, jos hän ei täältä turvapaikkaa saa. Sitten ihminen voi kansainvälisen oikeuden mukaan myös tehdä uusintahakemuksen, ja näitä hakemuksia moni täällä tekee, ja moni saattaa myös jäädä sitten työperäisen oleskeluluvan perusteella tänne. [Puhemies koputtaa] Mutta rikolliset palautetaan. Se on varmasti kaikille aivan selvää.

Arvoisa puhemies! Sekä sisäministeri Ohisalo että ulkoministeri Haavisto ovat esittäneet sensuuntaisia lausuntoja, että islamistinen väkivalta olisi reaktio syrjäytymiseen ja syrjintään. Mielestäni on moraalisesti kyseenalaista lähettää sellaista viestiä, että jihadistinen väkivalta olisi yhteiskunnan syytä, siis uhrien syytä. Tällainen islamismin ja islamin edessä matelu ei edistä ongelman ratkaisua. Terrorismin takana on väkivaltainen ja takapajuinen arvomaailma, joka on pesiytynyt Eurooppaan maahanmuuton myötä. Jos lapset ja nuoret kasvatetaan vihaamaan länsimaista elämäntapaa ja puolustamaan profeetan kunniaa, niin matka päiden katkomiseen ei ole pitkän pitkä. Ministerit Ohisalo ja Haavisto, kerrotteko vielä kerran, mikä teidän mielestänne on islamistisen väkivallan ja terrorismin juurisyy ja miten siihen teidän mielestänne pitää puuttua?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Halla-aholle hyvästä kysymyksestä. Yritän olla tässä täsmällinen. — Ensinnäkin Suomi on tuominnut nämä iskut, joihin tässä viitattiin, niin Ranskassa kuin Itävallassa — erittäin valitettavia tapauksia, tällaista ei pitäisi Euroopassa tietenkään tapahtua.

Tähän kysymykseen, jota edustaja Halla-aho kysyi — mikä on islamilaisen väkivallan, terrorismin syy: Varmasti juuri sellainen radikaali opetustoiminta, jota joissakin moskeijoissa ja joidenkin uskonnollisten johtajien toimesta harjoitetaan, jonka sitten maltillinen muslimiyhteisö on myöskin maailmalla ja myöskin Euroopassa tuominnut. Tämä on erittäin tärkeä viesti, että islamilainen ja muslimiyhteisö ei ole tästä väkivallan sanomasta lainkaan yksimielinen. Miten sitten tällaisen sanoman leviämistä voitaisiin estää? Totta kai niin, että se ei lankeaisi mitenkään hedelmälliseen maaperään missään eurooppalaisessa maassa. Silloin puhutaan ihmisten integroinnista yhteiskuntaan ja siitä, että meillä on, kaikilla ihmisillä, tasavertaiset asemat yhteiskunnissamme. Mutta totta kai meidän täytyy toimia tätä radikaalia viestiä vastaan.

Arvoisa puhemies! Suojelupoliisin tuoreen arvion mukaan terrorismin uhka Suomessa on edelleen tasolla kohonnut. Supo on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa, ja supon mukaan Suomeen on siirtynyt konfliktialueilta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet aseellisten ryhmittymien toimintaan tai tukeneet niiden toimintaa muilla tavoin.

Suojelupoliisin viesti on otettava vakavasti. Terrorismin uhasta puhuminen ei riitä, vaan tarvitsemme konkreettisia tekoja. Kaikki käytettävissä olevat keinot on otettava käyttöön taistelussa terrorismia vastaan. Kokoomus on aikaisemmin esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön niin sanottu Tanskan malli eli kansalaisuuden peruminen ulkomailla aseelliseen terroristiryhmään tai vastaavaan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisuuden kohdalla. Eli ihmisen, jolla on kaksoiskansalaisuus, kansalaisuus voitaisiin perua, jos hän ulkomailla osallistuu aseelliseen terroristiryhmään tai vastaavaan toimintaan. Tämä on konkreettinen keino, yksi pieni, mutta mukana kaikissa niissä konkreettisissa keinoissa, joilla torjuttaisiin terrorismin uhkaa Suomessa. [Puhemies koputtaa] Onko hallitus ajatellut, että voisi toteuttaa tämän esityksen?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. En tiedä, onko kokoomus unohtanut, mutta itse asiassa 15.9.2019 on astunut voimaan kansalaisuuden menettämistä koskeva lakimuutos, jossa kaksoiskansalaiselta voidaan poistaa Suomen kansalaisuus, jos hän on syyllistynyt vaikkapa terrorismirikokseen, josta on säädetty vähintään kahdeksan vuotta vankeutta, eli tällainen on jo olemassa. Totta kai tämä hallitus on myös yhdessä linjannut siinä kohdassa, kun päätimme, että lapset al-Holin leiriltä täytyy tuoda Suomeen takaisin — ei ole näiden lasten oma vika, että he joutuvat elämään sellaisessa paikassa — että terrorismilainsäädäntöä käydään läpi yhdessä. Edellinen hallitus on sitä työtä myös tehnyt. Me jatkamme sitä työtä ja parannamme niitä lakeja niin, että näistä rikoksista, jos sellaisiin ollaan syyllistytty, sitten myös rangaistaan.

Arvoisa puhemies! Euroopassa tehdään nyt parhaillaan silmittömiä joukkomurhia islamilaisen terrorismin nimissä. Tapetaan järkyttävällä tavalla ihmisiä tänä päivänä. Täytyy kyllä sanoa, että meidän suomalaisten tunteenilmaisut solidaarisuuden merkeissä ovat olleet aika aneemisia näiden ilmiöiden yhteydessä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Se, millä säännöillä Euroopassa tästä eteenpäin tullaan pelaamaan, on mielestäni olennaisen tärkeää. Siksi minä kysyn hallitukseltamme: Onko teillä aikomuksia saada Euroopan unionia toimimaan yhtenäisemmillä pelisäännöillä, muillakin kuin poliisiyhteistyöllä, jotta Eurooppa kykenisi torjumaan näitä ja ennaltaehkäisevällä tavalla tarttumaan sekä uhrien että ilmiöiden syntymiseen? Mitä konkreettisia keinoja meillä on ehdottaa Euroopan unionille, jottei se tässäkään asiassa jäisi liian passiiviseksi ja toimettomaksi?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kanervalle tärkeästä kysymyksestä, ja näen aivan samoin, että nämä ovat kysymyksiä, joissa Euroopan unionin pitäisi toimia vahvasti yhdessä. Se, että osoitetaan solidaarisuutta iskujen uhreille, kuuluu asiaan. Presidentti Niinistö on tukenut presidentti Macronin näkemyksiä vahvasti ja osoittanut sitäkin kautta korkeimmalla valtionjohdon tasolla solidaarisuutta. Tämä on tärkeä asia. Ja nyt eri ministerineuvostoissa myöskin nämä kysymykset nousevat hyvin konkreettisesti esille, niin sisäministeriön osalta kuin ulkoministeriönkin osalta. Tähän liittyvät monet asiat — rajatarkastus, rajakontrolli, millaisia ihmisiä pääsee Eurooppaan, poliisiyhteistyö, turvallisuusyhteistyö, suojelupoliisin yhteistyö, kaikilla näillä tasoilla — mutta myöskin tämä poliittinen sanoma Euroopan moniarvoisuudesta, sananvapaudesta, joka täälläkin tuli opposition puheenvuoroissa esiin, on äärimmäisen tärkeä. Näen nämä kaikki toimet tärkeänä, jotta Euroopan omaleimaisuus ja omat arvot säilyvät.

Arvoisa puhemies! Terrorismin rahoituksen vaikeuttaminen tai estäminen on yksi osa tätä toimintaa, ja parhaillaan unionissa ollaan säätämässä tiukempia säännöksiä sellaiseen rahanpesuun, jolla tiedetään olevan kytköksiä myös terrorismin rahoittamiseen. Tämä on yksi esimerkki siitä laaja-alaisesta toiminnasta, jota tehdään.

Herra puhemies! Varmasti meidän kaikkien ajatukset ovat ranskalaisten ja itävaltalaisten luona. Viimeksi Wienin kauniissa kaupungissa tämä karmea hyökkäys synagogaa kohtaan on järkyttänyt meitä kaikkia eurooppalaisia. On aivan välttämätöntä, niin kuin täällä on tullut ilmi sekä oppositiosta että hallituksesta, että meidän eurooppalaisia arvojamme, valistuksen aatteisiin perustuvia arvoja, avoimen, vapaan yhteiskunnan arvoja, puolustetaan, ja siihen ei sovellu ääri-islam eikä mikään muukaan uskonnollinen tai poliittinen fanatismi tai kiihkoilu. Meidän pitää yhdessä kitkeä tämä kauhea väkivalta ja meidän yhteiskuntien uhka pois.

Puhemies! Kysyisinkin nyt terroristiryhmään kuulumisen ja terroristiryhmien toiminnan paremmasta rangaistavuudesta Suomessa: voisiko oikeusministeri kertoa, mitä hallitus aikoo tehdä terroristiryhmään kuulumisen kriminalisoimiselle tai muille rikosoikeudellisille keinoille, [Puhemies koputtaa] joilla terrorismiin puututtaisiin paremmin?

Arvoisa puhemies! Jo edellisellä kyselytunnilla totesin, että tämä lainvalmistelu on oikeusministeriössä vireillä. Hallitushan joulukuussa 2019 teki linjauksen, jolla päätettiin, että mennään eteenpäin terrorismilainsäädännön kanssa. Työryhmä myös sai tehtäväkseen tehdä vertailuja, ja työryhmä on tehnyt työnsä hyvin. On tullut ilmi, että Suomen lainsäädäntö on hyvin vertailukelpoinen muihin Pohjoismaihin ja myös Saksaan. Mutta työryhmä myös ehdotti, että terroristiryhmään kuulumista ja sen toimintaan osallistumista pitää jollakin tavalla nyt säätää rangaistavaksi, ja tätä on ehdotettu työryhmän omassa, aika isohkossa ehdotuksessa, joka on ollut lausuntokierroksella. Tällä hetkellä arvioidaan oikeusministeriössä, millä tavalla me menemme eteenpäin, tuodaanko tänne yksittäinen lakiesitys vai tehdäänkö kokonaisuudistus [Puhemies koputtaa] terrorismilainsäädännön osalta, ja jos kokonaisuudistusta tehdään, [Puhemies: Aika!] se on laajempi paketti.

Ärade talman! Nämä iskut Euroopan maissa ovat tietenkin järkyttäneet meitä kaikkia syvästi, ja keskustelua on käyty Suomessakin hyvästä syystä.

Suojelupoliisi julkaisee säännöllisesti kansallisen turvallisuuden katsauksen, ja niin kuin edustaja Talvitie totesi, siellä pohditaan niitä uhkakuvia, mitä meillä täällä on. Suojelupoliisi nosti esille erityisesti kaksi ryhmää: toisaalta äärioikeistolaiset ryhmät, toisaalta radikaali-islamistiset ryhmät ja erityisesti niitten kansainväliset yhteydet. On selvä, että näitä uhkia pitää torjua monella tasolla.

Tässä salissa hyväksyimme suurella yhtenäisyydellä tiedustelulait tässä hiljattain. Kysyn sisäministeriltä: Minkälaisia työkaluja tämä on antanut näitten uhkien torjuntaan? Minkälaista palautetta te olette saanut nyt poliisilta ja suojelupoliisilta siitä, miten nämä uudet työkalut ovat toimineet tässä työssä?

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä edustajalle. On aivan selvää, että Suomi oli takamatkalla siinä tiedustelulakitilanteessa ennen kuin niitä lakeja oli. Nyt ne lait ovat meillä käytössä, ja ne ovat erittäin toimivat työkalut.

Olen muun muassa tiedusteluvalvontavaltuutetun ja täällä myös valiokunnan kanssa käynyt hyviä keskusteluja, ja viranomaisilta tuleva palaute on se, että ne kyllä auttavat meitä ennalta estämään, ehkäisemään usein jo hyvin varhaisessa vaiheessa tiettyjä potentiaalisesti erittäin suuriksikin mahdollisesti paisuvia asioita. Eli menemättä nyt sen enempää yksityiskohtiin, niin kuten jo viimeksi täällä samaisessa keskustelussa aiemmin mainitsin, saamme harva se päivä lisätietoa muun muassa suojelupoliisilta siitä, millaisia uhkakuvia on ja kuinka viranomaiset niihin yhdessä tarttuvat. Moniviranomaisyhteistyö on aivan keskeinen keino tässä, että viranomaiset myös vaihtavat aktiivisesti tietoa ja puuttuvat asioihin aikaisessa vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Sisäministeri mainitsi tuossa äsken, että laittomasti maassa olevat ja rikoksentekijät pyritään karkottamaan ja poistamaan maasta. Tavan suomalaisen oikeudentajuun ei mahdu se, että laittomasti maassa oleskeleville turvataan oikeus toimeentuloon ja huolenpitoon. Säilöönotto olisi se tie, että he lähtisivät täältä vapaaehtoisesti. Kysynkin, että kun mainitsitte noin, niin miten te selitätte ristiriidan, koska hallitusohjelmassa sivulla 84 lukee: ”Hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.” Minun mielestäni te puhutte täällä nyt ristiin kansalle. Toisaalta olen onnellinen siitä, jos olette muuttamassa tätä lainsäädäntöä. Onko näin, vai pitääkö tämä sivun 84 lause paikkansa?

Arvoisa puhemies! Tietysti tämä asia olisi varmasti helpompi ymmärtää, jos sen haluaisi ymmärtää. Kuten sanoin aiemmin, jo aiemmat hallitukset, sisäministerit, muun muassa kokoomuksesta, [Mauri Peltokangas: Kysyn teiltä!] ovat toimineet sen eteen, että ne ihmiset, jotka täällä ovat hakeneet turvapaikkaa ja ovat saaneet kielteisen ja ovat työllistyneet ja työskentelevät ja maksavat veroja tässä yhteiskunnassa, voisivat jäädä. Esimerkiksi aiemmat sisäministerit ovat olleet järjestämässä tietynlaisia passidelegaatioita, jotta nämä ihmiset saisivat passin, jotta he saisivat sen oleskeluluvan, jotta tietäisimme, keitä nämä ihmiset ovat, miksi he ovat täällä, ja he maksavat tässä yhteiskunnassa veroja. [Juha Mäenpää: Kaikkiko?] Jos he eivät ole rikollisia, miksi he eivät voisi täällä tehdä töitä? Tämä yhteiskunta ikääntyy, tarvitsemme työvoimaa, ja nämä ihmiset ovat potentiaalisesti olleet täällä vuosia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] En usko, että kukaan haluaa sellaista yhteiskuntaa, jossa yhä useampi ihminen jää johonkin yhteiskunnan reunoille, niin ettemme tiedä lainkaan, keitä he ovat ja mitä he täällä tekevät. Onko se yhteiskunta sellainen, jonka perussuomalaiset haluavat?

Arvoisa puhemies! Siinä vaiheessa, kun oikeusministeriö selvittää nyt näitä terrorismirikossääntelyn uusia rangaistusmuotoja, niin pyyntö: selvittäkää myös sellaisia rangaistusmalleja, joilla tosiasiallinen, pitkä eristäminen mahdollistetaan. Nythän meillä on Euroopassa tilanne, että yhä useampi terroririkoksista tapahtuu henkilöiden toimesta, ketkä ovat jo istuneet vankilassa. Vankila ei tule parantamaan, pikemminkin päinvastoin, ja sen takia vaikka sellaiset mallit kuin Norjan malli, jossa tosiasiallinen varmuusvankeus jatkuu ja jatkuu, saattavat paremmin pystyä eristämään nämä henkilöt yhteiskunnasta.

Mutta tärkeämpi kysymys: Nythän Euroopassa käydään keskustelua islamilaisen maailman ja eurooppalaisten arvojen välillä — avoin yhteiskunta, ihmisoikeudet, demokratia. Missä on yhtenäinen Eurooppa? Macron on yksin. [Leena Meri: Niin on!] Missä on yhtenäinen Eurooppa? Mitä Suomen hallitus on nyt tehnyt sen eteen, että Euroopan unioni toimisi yhdessä reagoiden [Puhemies koputtaa] esimerkiksi Turkin Erdoğanin väitteisiin?

Arvoisa puhemies! Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat tuominneet Ranskan iskut. Meillä oli Eurooppa-neuvoston kokous, jossa annoimme yhteisen julkilausuman ja täysin yhdenlinjaisesti tuomitsimme nämä kamalat iskut. Meillä on myös ensi viikon jälkeen 19.11. Eurooppa-neuvoston kokous, jonka pääasiallinen teema on tämä koronavirustilanne, mutta varmasti siellä tätäkin kokonaisuutta sivutaan Wienin iskujen osalta, ja itse olen lähettänyt Itävallan kanslerille Sebastian Kurzille, kollegalle, surunvalittelut ja osanottoni Itävallan iskujen uhrien omaisille ja läheisille ja koko Itävallan kansalle. On aivan selvää, että me yhdessä tuomitsemme nämä järkyttävät iskut ja seisomme yhdessä rintamassa tätä kamalaa terrorismia vastaan.

Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, nyt olisi aika siirtyä kyllä jo puheista tekoihin. Suomenkin olisi syytä alkaa karkottamaan, perumaan oleskelulupia niiltä, joilla on selvät kytkökset islamistiseen terrorismiin. Laittomasti maassa olevat tulee pistää maasta ulos, heidät tulee ottaa säilöön ja sen jälkeen aloittaa karkotusprosessi. On kansainvälisen oikeuden vastaista, että Irak ei ota vastaan omia kansalaisiaan. Perussuomalaisten mielestä tätä ei yksinkertaisesti tule hyväksyä. Kysyn hallitukselta: miksi ette ole näiden viimeaikaisten tapahtumien johdosta Suomessakin ryhtyneet toimiin islamistista terrorismia kannattavien, täällä Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten karkottamiseksi?

Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio tässä itsekin toteaa, että Irak ei vastaanota näitä ihmisiä. Ymmärrätte varmasti ristiriidan tässä omassa puheenvuorossanne. [Välihuutoja — Juha Mäenpää: Voisi ottaa säilöön!] On myös muita kolmansia maita, joiden kanssa yksikään eurooppalainen valtio ei ole täydellisesti onnistunut siinä, että nämä valtiot vastaanottaisivat omia kansalaisiaan. Tästä jokainen sisäministeri, jokainen pääministeri ja ulkoministeri ovat varmasti samaa mieltä, että tätä pitää kehittää, ja tämä on osa sitä eurooppalaista uutta maahanmuuttopakettia ja sitä uudistusta, että niitä palautuskäytäntöjä ja -politiikkaa yhdessä pyritään parantamaan.

Kuten aiemmin jo sanoin täällä, yksikään ministeri meistä ei palauta täältä ihmisiä mihinkään. Viranomaiset toimivat. Poliisi on tässä toimivaltainen viranomainen, joka tekee karkotuksia ja palautuksia. Minä kyllä luotan suomalaiseen poliisiin. En ole ihan varma, luottavatko perussuomalaiset aina.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tavion kysymykseen kuului Irak erityisesti. Kun kävin siellä viime kesänä Bagdadissa ja Erbilissä, niin yhtenä keskustelun pääaiheena oli tämä palautuskysymys Irakin ulkoministerin ja Irakin hallinnon kanssa. Irakhan tekee siinä tällä hetkellä kaksi poikkeusta; tietysti ottaa vastaan vapaaehtoisesti palaavat mutta ottaa myös vastaan rikostuomion saaneet henkilöt, eli rikolliset otetaan sinne maahan vastaan. Tämä on tärkeä asia, mutta totta kai pitäisi olla niin, että Irakiin voisi palata normaalisti näissä olosuhteissa. Samat teemat ovat olleet viimeaikaisella käynnilläni Afganistanissa Afganistanin hallinnon kanssa. Afganistanin velvollisuus on ottaa vastaan omia kansalaisiaan.

Arvoisa puhemies! On arvokasta, että eduskunta käy tällaisen keskustelun ja tuomitsee jyrkästi nämä väkivallanteot, terroriteot, joita Euroopassa on tapahtunut. Luulen, että koko eduskunta myöskin tukee hallitusta siinä, että hallitus on painavasti tuominnut nämä teot ja myöskin surunvalitukset ovat menneet.

Täällä on myöskin ollut vahvaa näkemystä siitä, että tarvitaan yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa näissä asioissa, ja yksi instrumentti on tietysti meille tulossa; komissio on tehnyt esityksen uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta. Haluaisin kysyä hallitukselta: nähdäänkö tässä myöskin yksi väline, jossa me löydämme yhteisen eurooppalaisen tavan suhtautua näihin kysymyksiin?

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin hyvästä kysymyksestä. Hallitus käsittelee piakkoin hallituksen ja Suomen yhteistä kantaa, joka myöhemmin sitten eduskuntaan myös tulee keskusteluun, tästä kokonaisuudesta. Kyseessähän on siis komissiolta satojen sivujen uudistusehdotus, jota on odotettu vuosia. Kuten olen aiemminkin sanonut täällä, kyseessä on ikään kuin vaa’an kaksi eri kuppia, joiden täytyy olla tasapainossa, niin että yhtä aikaa meillä ulkorajavalvonta on vahvaa ja sitä vahvistetaan jatkuvasti — tämä on erityisen tärkeää Suomelle ulkorajavaltiona — ja samaan aikaan nähdään, että Euroopassa jaetaan yhteistä vastuuta. Kannetaan jokainen oma kortemme kekoon, yksikään maa ei saa olla vapaamatkustaja, ja samalla turvataan ihmisoikeudet, perusoikeudet siinä turvapaikkaprosessissa. Tämä tulee olemaan hyvä työkalu varmasti.

Arvoisa puhemies! Tuohon Ranskan terrori-iskuun liittyy hyökkäys kirkkoon ja seurakunnan työntekijän brutaali murhaaminen. Itävallassa kysymys oli hyökkäyksestä synagogaan ja juutalaisyhteisöä kohtaan. Vuosisatojen ajan Euroopassa on totuttu siihen, että kirkoista ja jumalanpalveluspaikoista voidaan hakea suojaa. Siksi luulen, että juutalais-kristilliset arvot pikkuhiljaa hylkäämässä oleva Eurooppa ei oikein ymmärrä, miten vakavasta hyökkäyksestä näissä molemmissa terroriteoissa oli kysymys. Nämä olivat hyökkäyksiä eurooppalaisten arvojen ytimeen, ja se, että ne kohdistuivat jumalanpalveluspaikkoihin, ei ollut millään tavalla sattumaa. Olisinkin halunnut kysyä arvoisalta hallitukselta: Ymmärrättekö te, miten vakavista hyökkäyksistä on kysymys? Onko mahdollista, että esimerkiksi Suomessa jumalanpalveluspaikkoja kohtaan tulee vastaavanlaisia hyökkäyksiä, koska Suomessahan esimerkiksi juutalaisia synagogia kohtaan on ollut ilkivaltaa ja erilaisia häirintöjä?

Arvoisa puhemies! Edustaja Essayah otti erittäin tärkeän asian esille, ja se liittyy eurooppalaiseen arvopohjaan, myöskin uskonnonvapauteen ja oikeuteen harjoittaa uskontoa Euroopassa. Tämä kuuluu juuri niihin eurooppalaisiin perusarvoihin, joista täällä on tänään puhuttu. Juuri tämä Ranskan terroriteko, joka vielä liittyy sitten kirkkoon ja kirkossa käyviin ihmisiin, sen takia satutti erityisen paljon, koska siihen liittyy myöskin tämä meidän oma arvopohjamme. Sama koskee tietysti juutalaisyhteisöä. Olen puhunut myös Israelin suurlähettilään kanssa näistä kysymyksistä nyt aivan viime aikoina, ja he kokevat nimenomaan, että Euroopassa on kaksi uhkaa juutalaisväestölle. On äärioikeiston uhka — näitä iskuja on valitettavasti ollut — ja sitten on islamilaisen terrorin uhka, ja juutalaisvähemmistö koko Euroopassa pyytää nyt meidän kaikkien apua ja meidän kaikkien tukea. On erittäin tärkeää, että osoitamme heille tällaisessa tilanteessa solidaarisuutta. Tämä Wienin tapaus oli taas muistutus siitä, että meidän pitää suojella myös näitä uskonnollisia vähemmistöjä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt vielä tämän aihealueen esille nostanut edustaja Mäkelä, ja sen jälkeen muihin aiheisiin.

Arvoisa puhemies! Palataan vielä siihen länsimaiseen sananvapauteen, josta nyt Ranskassa ja Itävallassa maksetaan kallista hintaa. Suomessahan tällä sananvapauden anteeksipyytelyllä on pitkät ja surulliset perinteet. Vuonna 2006 silloinen pääministeri Vanhanen pahoitteli ja pyysi anteeksi julkisesti, että Suomessa julkaistiin profeetta Muhammedin pilakuva. Kokoomuksen riveistä vihjailtiin tuolloin jopa lakimuutoksia, että tällaisten kuvien julkaisu estettäisiin. Silloin laitettiin poliisi julkaisijan perään. Nyt sentään poliisi tehostaa toimintaansa ja näkyvyyttään kohonneen terrorismin uhan torjumiseksi. Onko siis jotain opittu?

Kun ei ole vielä selvää vastausta tällä kyselytunnilla saatu, kysyn vielä kerran vaikka sitten pääministeriltä: Kumartuuko Suomen hallitus edelleen islamistisen terrorin edessä, vai oletteko oppineet noista ajoista? Pidättekö nyt sananvapauden ja suomalaisten puolia nöyristelemättä? [Jussi Halla-aho: Kylläpä älämölö nousee vasemmalla! — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! [Välihuutoja — Puhemies: Kuunnellaanpa vastaus!] Arvoisa eduskunta, kyllä Suomen hallitus täysin yksiselitteisesti tuomitsee kaikenlaisen terrorismin ja väkivallanteot niin Suomessa kuin kaikkialla Euroopassa.

Arvoisa puhemies! Meitä on viime viikkoina järkyttänyt Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto. Luottamuksellisia potilastietoja päätyi vääriin käsiin, peräti kahteen otteeseen. Tietomurto ja potilastiedoilla kiristäminen ovat raukkamaisia tekoja, ja varmasti me kaikki toivomme, että tekijä saadaan kiinni. Tietomurto on horjuttanut luottamustamme tietojärjestelmien luotettavuuteen, kansalliseen ja sisäiseen turvallisuuteenkin. Luottamus yksityisten tietojen suojaan on tärkeää ihmisten turvallisuudentunteen kannalta. Tietomurron ja kiristyksen uhreiksi joutuneet tarvitsevat tukea vielä pitkään. Onneksi sitä on ollut myös tarjolla. On ollut hienoa huomata, että suomalaiset ovat yhtenä rintamana ilmaisseet tukeaan rikoksen uhreille.

Aikooko hallitus nyt varmistaa tuomioistuimille, poliisille ja muille viranomaisille riittävät voimavarat tämän häikäilemättömän rikoksen selvittämiseksi? Ja varmistaahan hallitus, että Vastaamon tietomurron kymmenettuhannet uhrit saavat asianmukaisesti oikeutta?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. — Tämä tapaus on todellakin järkyttänyt aivan varmasti jokaista suomalaista ja yleistä turvallisuudentunnetta tässä yhteiskunnassa, kokemusta siitä, että aina uskaltaa pyytää apua, tukea ja turvaa, että viranomaisiin ja auttajiin voi aina luottaa. Tämä tunne on valitettavasti tässä tapauksessa monella ropissut ja karissut. Sen takia hallitus onkin panostanut siihen, että yhtäältä on mahdollisimman nopeasti kerätty kriisiapua näille uhreille, ja sen jälkeen, ja samaan aikaan, on jo lähdetty varmistamaan, että tällaista ei enää koskaan pääsisi uudestaan tapahtumaan.

Meillä ovat nyt prosessit meneillään eri ministeriöissä, kuinka puuttua vaikkapa yritysten toimintaan jatkossa vahvemmin, varmistaa se, että tällaista tietomurtoa ei pääse tapahtumaan, että järjestelmät ovat niin hyvin suojattuja, ja toisaalta, kuinka vaikkapa vahvaa tunnistautumista täytyisi levittää kaikkialle tässä yhteiskunnassa. Erittäin tärkeä kokonaisuus.

Olemme juuri lisänneet poliisien resursseja, muun muassa ensi vuodelle tulee uusia poliiseja juurikin verkkorikostorjuntaan. Nyt tässä akuutissa tilanteessa tietysti aivan keskeistä on myös, [Puhemies koputtaa] että keskusrikospoliisi saa kaiken rauhan selvittää tämän järkyttävän teon ja saada tekijät vastuuseen.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys, ja on erittäin tärkeätä, että meidän viranomaiset ja poliisi saavat nyt rauhassa tehdä sitä työtä, ja toivottavasti rikoksentekijät myös joutuvat kiinni. Siitähän tässä tietysti nyt on kyse: me tarvitsemme esitutkintaa, joka sitten löytää sen syyllisen tai ne syylliset, jotta sitten tuomioistuimissa voidaan käsitellä näitä asioita. Mutta riippumatta siitä kuitenkin on niin, että jokaisella, joka on nyt joutunut tämän vakavan rikoksen uhriksi, on myös oikeus vahingonkorvaukseen, jos on kärsinyt siitä suoraa vahinkoa, ja kaikki mahdollinen apu tietenkin annetaan. Rikosuhripäivystys on jo tähän mennessä ottanut vastaan monta, monta puhelua, ja viranomaiset ovat myös poikkihallinnollisesti tehneet hyvää työtä, ja rikosten uhreja yritetään kaikin keinoin nyt auttaa. Toivottavasti me saamme nämä vakavan rikoksen tehneet rikolliset kiinni.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat kysymyksiä esittää, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Vastaamon tietomurrossa vietiin ilmeisesti jopa 40 000 henkilön potilastiedot. Tallennettuja tietoja ovat olleet nimi, henkilötunnus, yhteystiedot, laskutustiedot sekä eritasoiset potilaskertomukset ja terapia-aineistot. Näiden tietojen päätyminen vääriin käsiin on aiheuttanut vakavaa kärsimystä uhreille.

Pelkään pahoin, että näin suuren uhrimäärän oikeuskäsittely vie vuosia. Voi myös olla, että ennen kuin prosessi on ohi, korvauksen saaminen voi muuttua vaikeammaksi ajan myötä. Jotta jokainen rikoksen uhriksi joutunut saisi tarvittavan avun ja korvauksen kärsimyksistään, voitaisiin harkita myös poikkeuksellisia keinoja tällaisessa tilanteessa. Kysyisinkin hallitukselta: oletteko harkinneet erillislakia, jolla Vastaamon tietomurron uhreille voitaisiin korvata rikoksesta aiheutuneita vahinkoja ja kustannuksia?

Arvoisa puhemies! Emme ole vielä sellaista erillistä lakia ajatelleet. Lähtökohta on kuitenkin se, että meillä on Suomessa hyvä lainsäädäntö. Meillä on lainsäädäntö, joka lähtee siitä, että kun rikos on tapahtunut, poliisi selvittää, ja silloin, kun meillä on henkilö tai henkilöitä, jotka ovat rikoksesta epäiltyjä, niin heitä kohtaan syyttäjä nostaa syytteen, ja siitä se lähtee sitten tuomioistuimiin.

Meillä on ollut Suomen historiassa myös aikaisemmin sellaisia isompia rikosvyyhtejä, mutta tämä on kyllä ainutkertainen, toivottavasti ainutlaatuinen, tässä on niin paljon uhreja. Mutta tässä tilanteessa vielä on liian aikaista sanoa, mitä kaikkea tähän vaaditaan. Tietenkin hallitus tulee pitämään huolta siitä, että meidän tuomioistuinlaitos kykenee sitten hoitamaan näitä asioita ja näitä keissejä, kun ne sinne tulevat. Se on äärimmäisen tärkeätä, ja se on myös haasteellista, mutta toivotaan nyt ensin, että keskusrikospoliisi saa näitä tekijöitä tai tekijän kiinni.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää hallitusta ja vastaavia ministereitä siitä, että te asiaankuuluvalla vakavuudella otitte kiinni ripeästi tähän järkyttävään rikokseen. Myös kokoomus pitää tärkeänä sitä, että tehdään kaikki mahdollinen uhrien auttamiseksi.

Kokoomus pitää tärkeänä myöskin sitä, että roistot saadaan kiinni. Ne sikamaiset ihmiset, jotka kiristävät ihmisten mielenterveyteen liittyvillä henkilökohtaisilla tiedoilla, ansaitsevat jäädä kiinni ja saada tuomion.

Kolmanneksi on välttämätöntä, että luottamus yhteiskuntaan ja henkilökohtaisten tietojen turvallisuuteen digitaalisessa maailmassa ja terveyspalveluissa säilyy. Tämä ei ole hallitus—oppositio-kysymys, vaan tämä on yhteinen asia, ja kysyisinkin: mitä me voimme yhdessä tehdä, jotta luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan, tietoturvaan ja meidän palveluihin säilyy? [Antti Kurvinen: Tyylikäs puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Haluan lämpimästi kiittää edustaja Orpoa tästä erittäin rakentavasta ja yhteistyöhakuisesta puheenvuorosta. Kyse on todellakin siitä, että tämä järkyttävä, vastenmielinen teko on ehkä viimeistään herättänyt meidät ymmärtämään sen, että kyberturvallisuus ja ylipäätään ihmisten tietosuoja on paitsi perusoikeus myöskin tämän yhteiskunnan selkäranka siinä datataloudessa, jota kohti olemme menossa. Ja siksi — kun nyt ensiksi huolehditaan siitä, että tämän järkyttävän tapauksen uhrit saavat kaiken mahdollisen avun — katsomme tulevaisuuteen, ja olen pääministeriltä saanut tehtäväksi olla koordinoimassa tämän alan ja kyberturvallisuuden kaikkia aloja koskevaa yhteistyötä siten, että varmistutaan, että finanssialalla, energia-alalla, telealalla, sote-, infra- ja liikennealalla, kaikilla näillä yhteiskunnan kannalta ja myös yksilön kannalta tärkeimmillä alueilla [Puhemies koputtaa] huolehditaan turvallisuudesta ja siitä, että luottamus palautuu.

Arvoisa herra puhemies! Psykoterapiayritys Vastaamoon tehty järkyttävä tietomurto ei saa unohtua, vaikka mediakohu onkin jo laantunut. Teko heikentää yhteiskunnallista luottamusta terapiapalveluihin ja yleisemmin sote-palveluihin. Valitettavasti teko myös nostaa ihmisten kynnystä hakea terapia-apua. Teko on törkeä yksityisyyden loukkaus, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Rikos vaikuttaa niin uhreihin kuin heidän perheisiinsäkin, mutta myöskin koko yhteiskuntaan. Monet yksityiset sote-yritykset toimivat isolta osin julkisilla varoilla. Jotta vastaavat rikokset voidaan jatkossa estää, tulee tarkastella, miten arkaluontoisia potilastietoja voidaan suojata nykyistä paremmin. Miten hallitus aikoo varmistaa sote-alan tietojärjestelmien riittävän tietosuoja‑ ja tietoturvatason ja ‑valvonnan, ja miten me yhdessä turvaamme terapiaan pääsyä myös julkisella sektorilla? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustajaa erinomaisesta kysymyksestä, ja itse asiassa varmasti te ja koko eduskuntakin olette viimeisten vuosien aikana käyneet todella paljon keskustelua siitä, millä tavalla potilastietojärjestelmät voisivat olla turvallisempia. Sen takia on sosiaali‑ ja terveysministeriössä ollut käynnissä nyt viimeiset ajat todella kuumeisesti se, että me saisimme näitä potilastietojärjestelmiä parannettua.

On auttamatta selvää, että psykoterapiapalveluita tarjoavan Vastaamon tietovuoto ja tämä kiristysyritys, joka liittyy näiden palveluiden käyttäjiin, on järkyttävä. Se on järkyttävä sen takia, että ihmisten pitää pystyä luottamaan siihen, että arkaluontoiset tiedot ovat turvassa. Ja kun olemme jo heränneet aikaisemmin yhteiskuntana siihen, että tämä nykymeno ei voi jatkua näiden sote-palveluiden tuottajien tietojärjestelmien osalta siinä, että meillä A- ja B-tason järjestelmiä — joista tämä Vastaamon järjestelmä on ollut B-tasolla — niin nyt tänään valtioneuvoston istunnossa toteutettiin pitkäaikainen haave siitä, [Puhemies koputtaa] että kaikki siirtyy A-tasolle.

Arvoisa puhemies! Tämä Vastaamon tietomurto on paitsi valtava inhimillinen tragedia myös digitaalinen suuronnettomuus, jonka jäljiltä on nyt kymmeniätuhansia rikoksen uhreja. Monen suomalaisen turvallisuudentunnetta on nyt rikottu, ja olen äärettömän pahoillani jokaisen puolesta, jota tämä järkyttävä rikos on koskettanut.

Haluan kiittää hallitusta siitä, että se yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa on järjestänyt nopeasti apua uhreille ja heidän läheisilleen. Meidän tulee nyt onnistua varmistamaan, ettei kynnys hakeutua mielenterveyspalveluihin kasva enää yhtään entisestään, ja meidän on saatava tähän maahan sellaiset mielenterveyspalvelut, että kun sitä apua uskaltaa, jaksaa ja rohkaistuu hakemaan, niin sitä myös silloin saa. Siksi me vihreät kannatamme terapiatakuuta.

Kysynkin ministeri Kiurulta ja ministeri Ohisalolta: mihin toimiin hallitus ryhtyy madaltaakseen mielenterveyspalveluiden saatavuuden kynnystä, sekä miten jatkossa nyt varmistetaan, että arkaluontoisia tietoja sisältävien järjestelmien tietoturvat ovat aidosti riittävällä tasolla estämään tällaiset digitaaliset suuronnettomuudet ja järkyttävät rikokset, joilla horjutetaan myös aina maamme sisäistä turvallisuutta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan vastaus ministeri Kiurulta.

Arvoisa puhemies! Varmasti tähän jälkimmäiseen kysymykseen on hyvä jatkaa tuota äskeistä puheenvuoroani, että meillä on nyt tarkoitus todella tämän päivän valtioneuvoston päätöksen johdosta tuoda eduskuntaan käsittelyyn hallituksen esitys, jossa kaikki potilastietojärjestelmät kuuluisivat jatkossa luokkaan A. Niitä koskisi Kela, koordinoiminen, niin sanotusti yhteensopivuus Kelan järjestelmien kanssa eli kova testaus siinä, että ollaan ylipäätään sillä tietoturvan tasolla, millä pitää olla. Ja myöskin sitten vaatimuksenmukaisuustodistus vaadittaisin. Tältä osin tämä loikka tulee olemaan merkittävä ja varmaan vastaa juuri edustajan kysymykseen, ja uskon, että eduskunnassa tätä asiakastietolain muutosta kannatetaan. Tämä siis syntyi nyt hallituksen neuvottelun tuloksena viime viikolla. Tähän varattiin riittävät resurssit, ja tämä loikka tehdään. Tämä on merkittävä muutos.

Edustaja kysyi myös siitä, millä tavalla mahdollisuus päästä näiden palveluiden piiriin paranee. On sanottava täällä, että me olemme monta kertaa keskustelleet siitä, että perustason toiminnassa valitettavasti sote-maailmassa ei saada matalan kynnyksen keskustelu-apua alkamaan nopeasti, ja siksi hoitotakuu, [Puhemies koputtaa] joka olisi viikossa toteutettavissa, on vastaus siihen, [Puhemies: Aika on nyt täynnä!] että nopeammin on toimittava.

Arvoisa puhemies! Terapiakeskuksen tietomurto on järkyttänyt meitä kaikkia. Nyt on välttämätöntä, että yhteiskunnan toimin minimoidaan uhreille koituvat haitat. Tietovuodon uhrit joutuvat elämään jatkuvassa pelossa, käyttääkö joku heidän nimeään ja henkilötunnustaan luotollisten verkko-ostosten tekoon tai pikavippien ottamiseen. Toisen ihmisen nimissä voi pelkästään näillä tiedoilla tehdä myös aiheettoman osoitteenmuutoksen tai ilmoittaa toisen ihmisen vaikkapa yrityksen vastuuhenkilöksi tämän tietämättä. Tuhansien, jopa kymmenientuhansien kansalaisten henkilötunnusten paljastuminen verkossa pakottaa pohtimaan pelkän henkilötunnuksen käytön kieltämistä tunnisteena ilman vahvaa tunnistamista. Kysynkin hallitukselta: tuletteko tekemään tarvittavat muutokset, jotta luottokaupassa tai sähköisessä viranomaisasioinnissa vaadittaisiin aina vahvaa tunnistamista pelkän nimen ja henkilötunnuksen sijaan?

Arvoisa puhemies! Vastaan ministeri Paateron puolesta, jolle asia varsinaisesti kuuluu. On juuri niin, että tämä tuhoisa työ ei ainoastaan koske haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka ovat hakeneet apua ongelmiinsa — ja nyt ne ongelmat ovat moninkertaistuneet — vaan samalla mahdollisesti myöskin uudet avuntarvitsijat ovat estyneet hakeutumasta avun piiriin ja tämä painajainen jatkuu. Siksi valtiovarainministeriössä selvitellään paraikaa tilannetta, että voitaisiinko uuden henkilötunnuksen myöntäminen toteuttaa nykyistä helpommin. Siihen on ollut hyvin korkea kynnys tähän saakka. Tämä olisi ehkä ensiapua niille kymmenilletuhansille ihmisille, jotka nyt tätä apua kipeästi tarvitsevat. Mutta myöskin on selvää, että juuri tekeillä olevat vahvan tunnistautumisen menetelmät ovat niitä, joiden on tarkoituskin tulla käyttöön yhä useammassa palvelussa, [Puhemies koputtaa] niin että jokainen suomalainen voi varmistua siitä, että julkisen vallan tuottama henkilötunnistautuminen on turvallinen.

Arvoisa herra puhemies! Kyberrikoksissa näytön saaminen näistä teoista on usein hyvin haasteellista. Yleisesti verkon kautta tapahtuvien tietomurtojen ongelmana on se, kuinka osoitetaan, kuka tekoon on syyllistynyt, ja kuinka hänet saadaan oikeudelliseen vastuuseen. Asiansa osaava rikollinen, jopa keskitason harrastaja, pystyy peittämään jälkensä verkossa siten, että sen jäljittäminen on erittäin työlästä ja usein jopa mahdotonta. Kysymykseni kuuluu, arvoisa hallitus: onko meidän kyberrikollisuuslainsäädäntömme tai siihen liittyvät lakipykälät sellaisella tasolla, että meillä on riittävät mahdollisuudet selvittää näitä rikoksia, vai olisiko aika tehostaa kyberrikollisuuslainsäädäntöä ja kyberturvallisuuslainsäädäntöä siten, että arvioidaan uudestaan koko kokonaisuus, jotta jatkossa tällaisetkin konnat saadaan paremmin vastuuseen?

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä. Tässä aiemmin edustaja Orpo hyvin sanoi, että kysymys on yhteinen, ja uskon, että hallituksessa jaetaan se näkemys, että hyviä vinkkejä otetaan vastaan. Yksittäiset ihmiset ovat lähestyneet hallituksen ministereitä kertoessaan, kuinka vaikeaa on vaikkapa omien tietojen suojaaminen paremmin. Nämä kaikki vinkit otetaan jatkotyössä, muun muassa STM:n ja LVM:n valmistelussa, huomioon. Mielellämme kuulemme myös opposition ajatuksia. Jos ja kun varmasti löytyy kyberrikollisuuden piiristä lainsäädännöstä sellaisia kohtia, joita voimme korjata, niin uskoisin, että halua löytyy myös niitä lähteä korjaamaan. Faktahan on se, että rikollisuus etsii ja löytää jatkuvasti uusia muotoja erityisesti ajassa, jossa olemme siirtyneet vahvasti koko yhteiskuntana verkkoon monessa: tekemään töitä ja viettämään aikaa välillä enemmän kuin perheenjäsenten kanssa. Silloin tietysti tarvitaan lainsäädännön tarkastelua, jatkuvia resurssien kehittämisiä eri viranomaistahoilla ja, taas kerran, sitä vahvaa viranomaisyhteistyötä [Puhemies koputtaa] ja tiedonvaihtoa viranomaisten kesken.

Puhemies! Suomessa on kaikista OECD-maista eniten mielenongelmia — siis kaikista eniten. Ahdistuneisuus koskettaa jopa sataatuhatta lasta ja nuorta. Masennus vei yhdeksän ihmistä eläkkeelle joka päivä vuonna 2017. Mitä konkreettisia ennaltaehkäiseviä toimia hallitus aikoo tehdä, että suomalaiset lapset ja nuoret voisivat paremmin? Tähän tarvitaan myös priorisointia. Kouluihin tarvittaisiin tällä hetkellä psykologeja 50 miljoonalla, teiltä on tulossa siihen 10. Miksi ette pysty priorisoimaan suomalaisten lasten ja nuorten hyväksi?

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee kyllä monia toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja myöskin mielenterveyden vahvistamiseksi. Yksi tämmöinen konkreettinen toimenpide on oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistaminen eli koulupsykologien ja koulukuraattoreiden määrän lisääminen, johon tällä vaalikaudella tullaan käyttämään 29 miljoonaa. Edustaja tässä viittasi ensi vuoden talousarviossa olevaan määrärahaan, mutta tämä tulee nousemaan vuodesta toiseen niin, että tämän vaalikauden lopussa ollaan siinä 29 miljoonassa.

Ehkä vielä oleellisempaa on se, että lainsäädäntömuutoksella myöskin tullaan säätämään mitoituksista näihin palveluihin, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on vahvempaa sääntelyä sen osalta, paljonko näitä ammattilaisia pitää olla eri puolilla Suomea kouluissa työskentelemässä, jotta myöskin pystytään nykyistä paremmin ja nykyistä alueellisesti tasa-arvoisemmin turvaamaan se, että lapset ja nuoret myöskin saavat apua, kun sitä hakevat siellä omassa oppilaitoksessa tai koulussa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan tähän teemaan vielä edustaja Sarkomaa, ja sen jälkeen vaihdetaan aihetta.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuuteen kuuluu se, että ihmiset voivat luottaa siihen, että tiedot pysyvät luottamuksellisina, kun terveyspalveluita käytetään, ja nyt tämä luottamus on kokenut kovan kolauksen. Tuo tietomurto Vastaamoon oli todellakin vastenmielinen rikos, ja se saattaa nostaa kynnystä hakeutua terapiapalveluihin. Tämä saattaa vahingoittaa meidän mielenterveyspalveluita pitkälle tulevaisuuteen. Onkin hyvä yhdessä miettiä, mitä me voisimme tehdä, että rakentaisimme tuota luottamusta.

Turvattomuutta lisää myöskin se, että perusterveydenhuollossa meillä ei ole yhdenvertaisesti saatavilla palveluita, ja siksi mielenterveysjärjestöt  tekivät Terapiatakuu-kansa-laisaloitteen, jonka käsittely on pettymykseksemme ollut eduskunnassa pysäytettynä. Vuosi on nyt kulunut, ja eduskunnan olisi nyt vihdoin yhdessä käsiteltävä tuo aloite. Kysyn nyt hallitukselta: kun kaikki eduskuntapuolueet, viimeksi tuolla vihreät, totesivat, että he kannattavat, niin kuin me kaikki kannatamme, tuota terapiatakuualoitetta, onko hallitus valmis siihen, että toisitte lakiesityksen ja määrärahat tähän terapiatakuualoitteeseen, että voisimme vihdoin tehdä terapiatakuusta totta? [Puhemies: Nyt on aika täynnä!] Tämä lisäisi turvallisuutta. — Kiitos puhemies!

Arvoisa puhemies! Kyllä eduskunnassa on vahva tahto siihen, että hoitoonpääsyä parannetaan. Siitä on käyty pitkä keskustelu täällä kuluneen vuoden aikana, että pitääkö lähteä vain siitä, että parannetaan psykiatrisiin palveluihin pääsemistä, vai parannetaanko kaikkiin sote-palveluihin pääsemistä. Tältä osin me olemme linjanneet, että sen lisäksi, että tarvitsee olla saatavilla paremmat mielenterveyspalvelut heti hoitotakuun tiukemmassa toteutumisessa, tarvitsee olla kaikki sote-palvelut paremmin saatavilla, eikä näiden vaivojen laatua, olipa se sitten polvivaivaa tai mielenvaivaa, tässä pitäisi lähteä erittelemään. Tämä on minusta iso, tärkeä askel, että ihmiset eivät leimaudu. Kaikkia koskisi sama hoitotakuu.

Edustaja on aivan oikeassa siinä, että yksi isoimpia kysymyksiä on se, että hoitotakuuta koskeva lainsäädäntö saadaan eduskunnan käsittelyyn, ja heti kun se on valmis, minä tuon sen tänne. Niin kuin tiedätte, tämä korona-aika on viivästyttänyt tämän lainsäädännön valmistelua. Helppoa ei tule olemaan siinä, [Puhemies koputtaa] että maailma muuttuu perustasolla niin, että mielenterveyspalvelut otetaan toimintalinjaan.

Arvoisa puhemies! Naisten syöpien seulontaan on Suomessa panostettu jo monien vuosikymmenten ajan. Mammografia- ja papaseulonnat ovat parantaneet naisten mahdollisuutta selvitä syövästä, ja ne mahdollistavat syövän löytymisen jo esiastevaiheessa. Toisin on miesten kohdalla. Suomen yleisin syöpä on miesten eturauhassyöpä, johon kuolee joka vuosi noin 900 miestä. Sairastuneita on yli 5 000. Siitä huolimatta meillä ei valitettavasti vielä ole otettu eturauhassyövän toteamisen mahdollistavaa seulontaa käyttöön. Syövästä selviytymisen kannalta on kuitenkin olennaista, että syöpä löydetään ajoissa, ennen kuin se on päässyt leviämään laajemmin.

Hallitusohjelmassa painotetaan monessa kohtaa tasa-arvon toteutumista. Kysyisinkin asianosaisilta ministereiltä: miten hallitus aikoo edistää miesten tasa-arvoa terveydenhuollossa ja miesten mahdollisuuksia selvitä tästä miesten ja koko Suomen yleisimmästä syövästä?

Arvoisa puhemies! Edustaja nostaa ihan oikean kysymyksen esiin. EU-puheenjohtajuuskaudella me puhuimme paljon ennaltaehkäisystä ja siitä, että me voisimme tehdä hyvinvointitaloudellisia panostuksia etukäteen, ja tätä kautta kysymys kiertyy aina takaisin siihen, voitaisiinko ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa parantaa ennaltaehkäisevästi ja sitä kautta saada sitten mahdollisesti myöhemmin kustannuksia vähemmäksi. Tämä on iso kysymys sosiaali- ja terveydenhuollossa ylipäätäänkin.

Edustaja kysyi suoraan, onko ohjelmassa eturauhassyövän mukaan ottaminen laajempaan seulontaan, ja valitettavasti tässä yhteydessä minun täytyy sanoa, että tällä hetkellä ei sellaista suoraan osoitettua määrärahaa tälle vielä ole, mutta on hyvä sanoa, että esimerkiksi suolistosyöpien osalta me liikumme nyt siinä suunnassa, että nämä seulonnat tulevat laajentumaan. Syöpähoitojen osalta tällä hallituskaudella soten sisältöremontin yhteydessä me olemme myöskin koonneet asiantuntijavoimaa yhteen ja yritämme parantaa syövän hoitojen laatua ja vaikuttavuutta tällä hallituskaudella entisestään. Sellainen hallitusohjelmakirjauskin tehtiin osoittaaksemme, [Puhemies koputtaa] että tässä tullaan toimimaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalaiset käyttävät autoa työmatkailuun, koska matkat ovat pitkiä ja julkista liikennettä ei pysty käyttämään joka paikassa. Arvoisa hallitus, ministeri Harakka, meinaatteko te nostaa polttoaineveroa? Jos te nostatte sitä, ratkaisu ei ole se, että pientuloiset saavat rahaa tilille, niin kuin olette mainostanut, koska kokonaisveroaste nousee ja silloin kulutus pienenee, ja se vaikuttaa jokaisen suomalaisen kukkaroon. Tässä ei ole mitään järkeä. Haluaisin teiltä suoran vastauksen: nostatteko polttoaineverotusta vai ette?

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus toteuttaa kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistä tavoitetta liikennepäästöjen vähentämiseksi. Kuten olen jo monta kertaa sanonut, tarvitsemme siihen lukuisia eri keinoja, ja niistä aivan viimeisenä olisi polttoaineen hinta, siis emme halua korottaa polttoaineiden hintoja.

Näyttää siltä, että kysyjä ei ole kovin kiinnostunut pienituloisten huolista. Kun esimerkiksi kokoomus ja perussuomalaiset viime kaudella korottivat polttoaineveroa 100 miljoonaa euroa, niin ei kiinnostanut se, miten se vaikuttaa pienituloisiin autoilijoihin. Meitä kiinnostaa. Selvitimme, miten voidaan hyvittää se korotus, joka osuisi pahiten pienituloisiin, joille polttoaineen osuus menoista on moninkertainen verrattuna keski- ja hyvätuloisiin. Kun hyvätuloiset kuitenkin käyttävät eniten bensaa ja dieseliä, joiden hinnannousu tuottaa valtiolle lisätuloja — siis sitä samaa tuloa, jota kokoomus ja perussuomalaiset keräsivät 100 miljoonaa euroa — niin ero on vain siinä, että he käyttivät rahat rikkaiden veronalennuksiin [Puhemies koputtaa] ja me puolestamme ottaisimme huomioon pienituloiset ja pienipalkkaiset yrittäjät ja työntekijät.

Arvoisa puhemies! Vietämme tällä viikolla 16. kerran vuosittaista miesten viikkoa, ja sunnuntaina vietämme isänpäivää. Voimme Suomessa olla ylpeitä siitä, että kansainvälisesti vertailtuna meillä on haluttu rakentaa ja kyetty rakentamaan tytöille ja pojille samat mahdollisuudet elämässään. Näin pitää olla, ja tätä työtä pitää jatkaa.

Viime vuosina erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen on lisääntynyt, ja merkittävä osa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä on nuoria miehiä. Tutkimusten mukaan pojilla on erityisiä vaikeuksia pärjätä ja motivoitua koulussa. Ero tyttöihin näkyy jo perusopetuksessa. Poikien koulumenestys jää heikommaksi. Miehet jäävät naisia useammin pelkän peruskoulun varaan. Haluan kysyä opetusministeriltä: miten hallitus aikoo parantaa poikien pärjäämistä koulumaailmassa?

Arvoisa puhemies! Kysyjä on siinä aivan oikeassa, että meillä on vielä töitä tehtävänä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi tässä maassa, ja yksi merkki siitä ovat sukupuolten väliset oppimiserot. Kun on tutkittu tilannetta eri OECD-maissa, on käynyt ilmi, että Suomessa on OECD-maiden suurin osaamisero sukupuolten välillä, mitä tulee lukutaitoon. Koska tiedämme, että lukutaidolla on erittäin vahva yhteys kaikkeen oppimiseen, siis koulussa pärjäämiseen yleisesti, liputtaisin kyllä itse erityisesti lukutaidon edistämisen puolesta. Viimeisessä Pisa-tutkimuksessa kaksi kolmasosaa pojista Suomessa vastasi, että he lukevat vain, mikäli on pakko.

Toimenpiteitä tarvitaan toki monella yhteiskunnan eri saralla. Varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa pitää panostaa nykyistä enemmän lukutaitotyöhön, lukutaidon edistämiseen. Tarvitaan toimenpiteitä monipuolisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden turvaamiseksi, jotta myöskin olisi vaihtoehtoja eri asioista kiinnostuneille pojille, mutta sitten me tarvitsemme myöskin esimerkkejä. [Puhemies koputtaa] Isänpäivä on mielestäni loistava tilaisuus kenties ostaa isille lahjaksi kirja, mitä isät voivat lukea omien lasten kanssa.