Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittäminen on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja sisäistä turvallisuutta. Toimivalla vaaratiedottamisella voidaan varoittaa väestöä ja suojata ihmisiä tehokkaasti niin normaaliolojen onnettomuuksissa, erilaisissa häiriötilanteissa [Hälinää — Puhemies koputtaa] kuin poikkeusoloissakin.

Suomessa väestön varoittaminen ja vaaratiedottaminen perustuu monikanavaisuuteen, jolla pyritään tavoittamaan väestö mahdollisimman kattavasti. Nykyinen järjestelmä perustuu radioon ja televisioon siten, että vaaratiedote annetaan aina radiossa ja sen lisäksi televisiossa, jos vaaratiedotteen antava taho niin päättää. Näiden lisäksi vaaratiedote julkaistaan 112 Suomi ‑sovelluksessa, Yle-palvelusovelluksessa, teksti-tv:n sivulla 112 sekä sivustoilla pelastustoimi.fi, yle.fi ja 112.fi. Väestön varoittamisen tukena ovat myös kiinteä väestöhälytinjärjestelmä ja tarvittaessa kaiutinautot. Vaaratiedottamisen järjestelmiä täytyy kuitenkin kehittää ja parantaa nykyisessä turvallisuusympäristössä ja teknologian kehittyessä. Saatujen kokemusten ja tehtyjen selvitysten perusteella on havaittu tarvetta parantaa entisestään väestön tavoitettavuutta mobiilivaroittamisessa sekä nopeuttaa varoitusten perillemenoaikaa.

Sisäministeriö sai vuoden 2025 toisessa lisätalousarviossa kuuden miljoonan euron määrärahan vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämiseen. Valtaosa rahoituksesta kohdennetaan uuden matkapuhelimia hyödyntävän vaaratiedotejärjestelmän rakentamiseen. Suomeen rakennetaan lokakuun 2026 loppuun mennessä uusi FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmä, joka täydentää nykyisiä väestön varoittamisen järjestelmiä. Uuden järjestelmän avulla vaaratiedotteet voidaan välittää matkapuhelimiin nykyistä nopeammin ja aiempaa tarkemmin rajatulle maantieteelliselle alueelle. FI-Alert-järjestelmä perustuu cell broadcast ‑teknologiaan sekä EU-Alert-konseptiin. Vastaava järjestelmä on käytössä tai rakenteilla yli 20:ssä Euroopan maassa, ja se on muodostumassa yleisimmäksi matkapuhelimia hyödyntäväksi varoitusjärjestelmäksi.

Uuden järjestelmän käyttöönotto edellyttää vaaratiedotelain muuttamista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, että vaaratiedote voitaisiin välittää yleisölle myös solulähetysjärjestelmän eli cell broadcast ‑järjestelmän avulla. Samalla Hätäkeskuslaitokselle säädettäisiin velvoite välittää vaaratiedote myös tähän solulähetysjärjestelmään. Esityksen tavoitteena on täydentää Suomen monikanavaiseen viestintään perustuvaa väestön varoittamis- ja vaaratiedotejärjestelmää. Tämä mahdollistaa nopean, viiveettömän ja maantieteellisesti rajatun vaaratiedotteen välittämisen vaara-alueilla oleville kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille. Solulähetysjärjestelmä parantaa väestön varoittamisen kattavuutta ja siten myös ihmisten turvallisuutta. Merkittävää on myös se, että järjestelmän käyttö ei edellytä kansalaisilta erillisen sovelluksen asentamista. Viesti välittyy yhteensopiviin päätelaitteisiin automaattisesti. Toisin kuin tekstiviesteissä, viestejä ei lähetetä yksittäisiin puhelinnumeroihin, eikä niiden välittäminen edellytä vastaanottajarekisteriä.

Esitys toteuttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitetta vaaratiedotejärjestelmän uudistamisesta sekä vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa varautumaan entistä paremmin erilaisiin turvallisuusuhkiin ja häiriötilanteisiin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. marraskuuta 2026. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa rouva ministeri, hyvä, että nyt tämä hanke lähtee eteenpäin. Itse olen saanut aikanaan toimia pitkään hallintovaliokunnassa ja olen näihin vaaratiedotusjärjestelmiin jo vuodesta 2011 asti tutustunut, mutta kuitenkin nyt Venäjän hyökkäyssodan myötä on tullut ihan uusia vaaroja, kuten viime keväänä nähtiin droonien myötä. Kysyisin, arvon ministeri, teiltä: Hyvä, että nyt käynnistyi, mutta mikä teidän arvionne on, miksi vasta siinä vaiheessa, kun droonit tulevat Suomen ilmatilaan ja vaarantavat ihmisten arkea Suomen maaperällä? Miksi tässä kesti kuitenkin niin kauan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea kansalaisten turvallisuudesta mutta myös yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Nopea tieto voi pelastaa ihmishenkiä esimerkiksi suuronnettomuuksissa, kemikaalivaaroissa, sään ääri-ilmiöissä tai poikkeusolojen tilanteissa. On perusteltua, että Suomi liittyy niiden eurooppalaisten maiden joukkoon, joissa vastaava teknologia on jo käytössä tai parhaillaan käyttöönotossa. Tämän esityksen vahvuus on myös siinä, ettei se korvaa nykyisiä järjestelmiä vaan täydentää niitä: radio, televisio, väestöhälyttimet, 112-sovellukset. Muut kanavat säilyvät edelleen käytössä, mutta nyt niitä laajennetaan. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tarpeellisena, ja on erittäin hyvä, että olemme tästä keskustelemassa tänään täällä salissa. Voisikin sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, koska tämä on ollut varsin kivinen polku tähän asti. Onneksi sitä aikataulua on saatu kirittyä, koska alkuperäisestihän se olisi vasta ensi vuonna valmistunut, sitten tämän vuoden lopussa, ja nyt onneksi näyttää siltä, että ihan lähikuukausina saamme tämän järjestelmän käyttöön.

Samalla olisin vielä halunnut kysyä ministeriltä, että kuinka ovat nyt nämä katvealueet kännykkäverkoissa. Kysyin asiasta ministeri Lulu Ranteelta eduskunnan kyselytunnilla 21.5., ja hän sanoi, että uudella järjestelmällä ei tule olemaan mitään esteitä. Kun tein kirjallisen kysymyksen asiasta, niin siinä kyllä selvisi, että matkapuhelinverkko tarvitaan, että viesti tulee perille. Saadaanko matkapuhelinverkko nyt kattavammaksi Suomessa, jotta kaikkialla Suomessa myös tämä pakotettu viesti tulee jokaisen suomalaisen puhelimeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tarve tälle uudelle järjestelmälle tuli äkillisesti eteen, ja se huomattiin droonien tullessa Suomen maaperälle. Onhan pitkään varmasti ajateltu, että tällaista tarvittaisiin, mutta erityisesti tässä kohtaa huomattiin, että pitää olla täydentävä järjestelmä. On huomattava se, että tämä nimenomaan on täydentävä järjestelmä. Tämä ei korvaa aikaisempia, vaan täydentää niitä nykyisiä myöskin niillä alueilla, joilla on katveita, tai jos tilapäisesti vaikka linkkijärjestelmä on pois käytöstä, niin voidaan käyttää muita järjestelmiä, joita ministerikin tässä toi esiin.

Erityisesti haluaisin kiittää siitä nopeasta aikataulusta, jolla on edetty tässä tärkeässä asiassa, ja että on tehty kaikki, mitä on voitu tehdä. Tämän nopeampaa tätä ei olisi voinut saada läpi.

Vielä haluan korostaa sitä, mikä tässä on todella hyvää, että alueellista kohdentamista voidaan tehdä huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin, eli vain tietylle pienellekin alueelle voidaan kohdentaa se viesti. Siksi tämä on nopea, hyvä ja toivottavasti myöskin tulevaisuudessa kustannustehokas järjestelmä Suomelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin edellisiin puheenvuoroihin siitä, että on hyvä, että tämä esitys on tänne saliin saatu ja siitä nyt keskustellaan.

On tietenkin ensisijaisen tärkeää yhteiskuntamme turvallisuuden kannalta, että ihmiset saadaan tiedotettua mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti mahdollisesta vaarasta. Mutta kuten ollaan huomattu aikaisemmissa tilanteissa, niin ehkä on vielä aukkoja myös siinä tietoudessa siitä, kuinka pitää toimia, kun tällainen vaaratiedote tulee. Se onkin kysymykseni ministerille: miten me voisimme tätä puolta kehittää ja vahvistaa, että tässä meidän yhteiskunnassamme olisi selkeä ymmärrys siitä, kuinka toimia, mikäli tällainen mahdollinen vaara nyt jatkossa tulee? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Uudellamaalla koettiin toukokuussa tänä vuonna droonihälytys ja vaaratilanne, ja tämä tilanne kävi myös erittäin hyvänä harjoituksena ajatellen mahdollisia vakavampia tilanteita.

Tiedämme, että vaikkapa nämä drooniuhkat ovat edelleen täysin mahdollisia. Sen vuoksi kiitän ministeriä, että saitte näin ripeällä aikataululla tämän esityksen tänne eduskuntaan. On erittäin hyvä, että tämä nyt viedään eteenpäin.

On vaikea löytää tästä edes lukemalla puutteita. Tässä on esimerkiksi se, että tämä toimii riippumatta siitä, onko älykännykkää vai ei, ei tarvitse mitään erityisiä maksullisia sovelluksia, ja kaiken lisäksi vielä ne aiemmatkin, tällä hetkellä voimassa olevat, järjestelmät toimivat. Kysyn: Kuinka monella kielellä tätä on suunniteltu? Varmasti ainakin suomeksi ja ruotsiksi, mutta onko muita kieliä? Ilmeisesti englanti myös.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tässä tosiaankin puhutaan nyt hyvästä esityksestä ja siitä, että tällä saadaan suomalaisten turvallisuutta kyllä lisättyä.

Tämä keskustelu heräsi silloin viime keväänä näiden harhautuneiden droonien myötä, ja on tietenkin jälkiviisautta sanoa, että ehkä tämäntyyppiset mahdollisuudet, hybridiuhat tai droonien harhautumiset, oltaisiin voitu ennaltakin arvioida. Mutta siis parempi nyt myöhään kuin ei milloinkaan, että tätä edistetään, ja siitä kiitos teille.

Olin itse viime viikolla vierailemassa hallintovaliokunnan kanssa Rajavartiolaitoksen vieraana itärajalla, ja käydyt keskustelut kyllä vahvistivat minulle käsitystä siitä, että tällainen järjestelmä on tarpeellinen. Nimenomaan, kuten edellisissäkin puheenvuoroissa on tullut esille, tämä monikanavainen tapa on hyvä, että on mahdollisimman laaja kattavuus näillä erilaisilla viesteillä.

Joten kiitän omalta osaltani ja toivon valiokunnassa asiallista, hyvää ja ripeää käsittelyä tälle. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn niihin kriittisiin puheenvuoroihin siitä, miksi tämä lainsäädäntö tuodaan vasta nyt. Venäjän hyökkäyssota laajeni täysimittaiseksi jo vuonna 22. Kysyisin ministeri Rantaselta: onko teillä tietoa, valmisteliko edeltävä, Marinin hallitus mitään tämänkaltaista, kun tiedossa oli, niin kuin tässä on tuotu, että tämäntyyppistä tapahtumaa voi Suomeenkin kantautua?

Kiitos teille, ministeri Rantanen, että te tämän nyt maaliin viette. Vaaratiedottaminen on monikanavaista, ja tämä FI-Alert-järjestelmä, joka toimii siis Cell Broadcast ‑järjestelmänä, on erinomainen myös siksi, että se menee myös ulkomaalaisille, jotka Suomessa ovat esimerkiksi turisteina paikalla.

Nostan esille tämän monikanavaisuuden rinnalla myös sen, että esimerkiksi meidän Kylävara-toiminta, kylien yhteistyö, on erinomaisella tavalla tässä aktivoitunut. Siellä sitten oman juttunsa tähän tuovat esimerkiksi kyläradiot, joita myös pääministeri Petteri Orpon hallitus on merkittävällä tavalla tämän Kylävara-toiminnan kautta rahoittamassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä en ole niin kriittinen kuin edustaja Heinonen edellä. Politiikassa pitää katsoa tuulilasista eteenpäin eikä peruutuspeilistä taaksepäin, ja silloin kun on kiitoksen paikka, pitää antaa kiitos, ja nyt on semmoinen paikka, että nyt tämä on tuotu tänne. Maailma muuttuu koko ajan, eivät nämä droonitilanteet kovin vanhoja meillä Suomessa ole olleet. Erinomaista, että tämä on tullut tänne, ja uskon, että tässä tulee laaja tuki tälle asialle. Me olemme kaikki tyytyväisiä siitä, että tämä ehditään syksyn aikana hyvissä ajoin käsitellä ja saadaan voimaan ja järjestelmät toimimaan.

Tässä 1.9. kuitenkin muuttui pelastustoimen tiedottaminen, tämä Peto-media-järjestelmä, jossa ei tarvitse pelastuslaitoksen tiedottaa vaan automaattisesti lähtee medialle tieto suurista ja keskisuurista onnettomuuksista. Tämä lopetettiin 1.9., ja nyt se on jokaisen pelastuslaitoksen vastuulla, miten se sitten tiedottaa. Onko tämä nyt synkronissa ja järkevä ottaen huomioon tämä kokonaistilanne? [Timo Heinonen: Sä olit ihanan rakentava!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos lämpimästi sisäministeri Rantaselle tosiaan tämän tärkeän esityksen tuomisesta nyt näin pikaisellakin aikataululla, vaikka tosin kyllähän tässä on ollut meillä uhkaa ilmassa ja on mallia ollut tuolta Ukrainan suunnasta, miten näissä hälytysjärjestelmissäkin olisi voitu toimia. Mutta arvoisa sisäministeri kyllä laittoi tähän vauhtia sitten, kun tämä vielä ajankohtaiseksi uhkineen, mitä Suomeenkin saatiin, sitten tuli. On aivan loistavaa.

Tämä on viranomaisille todella kelpo työkalu, millä pystytään nytten sitten tavoittamaan ihmiset suuronnettomuuksissa, vakavissa häiriötilanteissa ja muissakin poikkeusoloissa nopeasti. Toivonkin, että tästä tulee myös semmoinen työkalu, mitä monet viranomaiset pystyvät myös itse sitten suoraan käyttämään. On tärkeää, että hengenvaarasta varoittaminen ei ole riippuvaista siitä, onko ihminen ladannut jonkun sovelluksen, vaan että nämä tulevat automaattisesti ja myöskin sitten omaiset saavat tiedon nopeasti välitettyä puhelimensa kautta kautta linjan. — Kiitos tästä esityksestä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhdyn kiitoksiin siitä, että tämä esitys on tänne eduskuntaan tuotu. Edellinen hallitushan todellakin päätti tehdä tällaisen sovelluspohjaisen ratkaisun, 112-sovelluksen, joka yksimielisesti täällä eduskunnassa nähtiin teknisesti ja toiminnallisesti edistyneeksi ja josta nyt viimeksi viikko sitten Britannian parlamentin ylähuoneen jäsenet totesivat täällä vieraillessaan, että tämän 112-sovelluksen he haluavat viedä Britanniaan.

On selvää, että monikanavaisuus, monet eri keinot saada vaaratiedotus, on ihan välttämätöntä. Ja tässähän kävi niin kuin minkä tahansa hälytysvälineen kanssa: palohälyttimiäkin pitää ajoittain kokeilla, miten ne toimivat, ja tässä nyt sitten ikään kuin käytännön kautta huomattiin, että tässä tarvitaan lisätoimia. Joten varmasti on oikein hyvä, että meillä on vaaratiedottamisessa vyö ja henkselit.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vaaratiedotteen on tavoitettava ihmiset nykyistä paremmin ja nopeammin, ja on hyvä, että tämä hallitus on tähän asiaan tarttunut. Tarve korostuu nyt muuttuneessa turvallisuustilanteessamme sekä mahdollisissa poikkeusoloissa. On erittäin tärkeää, että uusi, kaivattu varoitusjärjestelmä ja sen käyttöönotto mahdollistetaan tällä muutoksella. Kuten täällä on todettu, järjestelmän merkittävä etu on nyt se, että vaaratiedotteen voi kohdentaa nykyistä tarkemmin alueelle, jolla vaara todella on. Tämä uudistus siis parantaa osaltaan viranomaisten mahdollisuutta pitää huoli suomalaisten turvallisuudesta ja on siten kannatettava.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, haluan myöskin antaa teille kiitosta. Taisin antaa aika jyrkkääkin palautetta silloin, kun oli se droonitilanne päällä. Moni koodari laittoi postia, että he pystyisivät päivissä tällaisen tekemään, ja suunnitelmat ministeriöllänne olivat hyvin kauaskantoiset. Luulen, että teidän työllänne ne suunnitelmat muuttuivat niin, että hallituksen esitys on nyt tässä.

Kuitenkin on se asia, minkä edustaja Räsänen nosti, eli se, että matkapuhelinverkon kuuluvuus on erittäin heikko osassa Suomea, erityisesti juuri siellä itäisessä Suomessa, mutta myös monilla keskisen Suomen alueilla. Kysyisin: Oletteko ministeri Ranteen kanssa käyneet tätä läpi, sillä operaattorillahan on velvollisuus hoitaa tämä matkapuhelinverkko kuntoon? Miksi tätä painetta ei laiteta sinne puhelinoperaattoreille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Venäjän laiton ja julma hyökkäyssota jatkuu, ja valitettavasti sen päättyminen ei ole näköpiirissä, joten voidaan olettaa, että tilanteita, joissa sodan vaikutukset saattavat läikkyä Suomen puolelle, voi tulla tulevaisuudessakin. Sitäkin silmällä pitäen on todella tärkeää, että väestövaroitusjärjestelmää entisestään kehitetään.

Siksi suuri kiitos ministeri Rantaselle siitä, että hän on todella tiivistänyt tämän uuden cell broadcast -teknologian käyttöönoton aikataulua niin, että se saadaan nyt lokakuun lopussa koko väestön tasolta voimaan. On välttämätöntä, että meillä on järjestelmä, joka riittävän kohdennetusti mutta siellä kohdennetulla alueella riittävän kattavasti tavoittaa kaikki siellä oleilevat henkilöt, ja näin tieto mahdollisesta vaarasta saadaan juuri niille, jotka tuon tiedon sitten oman henkensä ja terveytensä suojelemiseksi tarvitsevat.

Eli tämä on erittäin tärkeä ja hyvä hallituksen esitys, ja kannatan puhemiesneuvoston esitystä, että se lähetetään nyt hallintovaliokuntaan mietinnölle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sitten siirrymme puhujalistalle. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vihdoin tämä odotettu uudistus vaaratiedotteesta etenee eduskunnan käsittelyyn. Kiitän ministeri Rantasta erinomaisesta toiminnasta tässäkin asiassa.

Turvallisuusympäristömme on pysyvästi muuttunut. Samalla myös kansalaisten odotukset viranomaisten kyvystä tavoittaa ihmiset vaaratilanteessa ovat muuttuneet. Kun lähes jokaisella on matkapuhelin mukanaan, on luonnollista, että vaaratiedotteet tavoittavat ihmiset sitä kautta. Tällä esityksellä vahvistamme merkittävästi Suomen väestön varoittamisjärjestelmää. Sen avulla varoitukset voidaan toimittaa nopeasti, tarkasti, rajatulle alueelle ja käytännössä kaikille alueella oleville päätelaitteille riippumatta operaattorista. Vaaratiedotteet tulevat siis vihdoin sinne, missä kansalaisetkin ovat.

Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea kansalaisten turvallisuudesta mutta myös yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Nopea tieto voi pelastaa ihmishenkiä esimerkiksi suuronnettomuuksissa, kemikaalivaaroissa, sään ääri-ilmiöissä tai poikkeusolojen tilanteissa. On perusteltua, että Suomi liittyy niiden eurooppalaisten maiden joukkoon, joissa vastaava teknologia on jo käytössä tai parhaillaan käyttöönotossa. Tämän esityksen vahvuus on myös siinä, ettei se korvaa nykyisiä järjestelmiä vaan täydentää niitä: radio, televisio, väestöhälyttimet, 112-sovellukset ja muut kanavat säilyvät edelleen käytössä, mutta niitä laajennetaan nyt. Turvallisuuttamme ei tule rakentaa yhden järjestelmän varaan, vaan monikanavaisuus tekee varoitusjärjestelmästä toimintavarman myös häiriötilanteessa.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä rakennetaan viranomaisille entistä parempia keinoja tavoittaa kansalaiset. Se on erittäin hyvä asia. Seuraava kehitysaskel voisi olla myös sen tarkastelu, miten kansalainen voisi entistä paremmin tavoittaa viranomaiset kaikissa vaaratilanteissa, myös silloin, kun puhuminen ei ole mahdollista tai hätäilmoituksen jättämisen tulisi tapahtua huomaamattomasti. Kokonaisuutena tämä esitys kuitenkin vahvistaa turvallisuutta, parantaa viranomaisten toimintakykyä ja tuo Suomen vaaratiedottamisen vastaamaan tämän päivän teknologisia mahdollisuuksia. Turvallisuusjärjestelmien kehittäminen ei kuitenkaan saa päättyä tähän. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, neljä minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä keskustelusta.

Kuten tässä on tullut jo moneen otteeseen esiin, niin haluan kyllä alleviivata sitä, että tämä on yksi osa tätä meidän monikanavaista varoitusjärjestelmää, ja näin on syytä olla jatkossakin. Kaikki meillä eivät kuitenkaan edelleenkään, esimerkiksi ikääntynyt väestö, välttämättä käytä matkapuhelimia, ja tällöin on hirvittävän hyvä, että tätä tietoa tulee myöskin esimerkiksi radion ja television välityksellä.

No, sitten tässä esitettiin kysymys siitä, minkä takia tämä on kestänyt niin kauan. Ensinnäkin Euroopan unioni antoi tämän EECC-direktiivin. Se annettiin vuonna 2018, ja tämän mukaisesti väestön varoittamisen järjestelmien, jotka siis tavoittavat helposti, olisi tullut olla voimassa 21.6.2022. Suomi on päättänyt tuossa vaiheessa sen, että me menemme tällä 112-sovelluksella, ja tuossa vaiheessa ei katsottu tarpeelliseksi ottaa käyttöön tätä EU-Alert-järjestelmää, jonka me nyt otamme käyttöön. Se on ollut valinta siinä vaiheessa. Tämä hallitus on valinnut toisin. Me ensinnäkin rahoitimme tätä jo 2025, kun lisätalousarviossa laitoimme rahaa tähän väestön varoittamisen järjestelmän parantamiseen. Mielestäni tässä on toimittu kyllä varsin nopeasti siihen nähden, jos me katsotaan, että direktiivi on vuodelta 2018 ja se on pitänyt vuonna 22 saada voimaan. No nyt me sitten tätä järjestelmää parannamme, ja jos ajatellaan, niin mielestäni siitä keväästä, milloin keskustelua käytiin, Suomi on toiminut tässä erinomaisen nopeasti. Valtaisa kiitos niille henkilöille, jotka tätä työtä ovat nyt tehneet niska limassa niin että me saamme aikataulussa meille tämän yhden osion vielä tähän meidän varoitusjärjestelmään.

Sitten täällä esitettiin kysymys siitä, onko kansalaisille tuotettu ohjeita siitä, miten näissä vaaratilanteissa pitää toimia. Ja kyllä, näistä meidän tapahtumistamme on tietenkin otettu opiksi. Se on tietenkin selvää, että jokaiselle yksilölle me emme pysty tuottamaan ohjetta jokaiseen tilanteeseen, missä meidän kansalaiset ovat. Mutta olemme kuitenkin lisänneet tänne meidän varautumissivustoille uusia ohjeita esimerkiksi drooniasioihin. Sen lisäksi olemme tekemässä tätä varautumisopasta, joka kansalaisille sitten lähetetään kotiin, ja se on varmasti nyt sitten se seuraava vaihe. Mutta selvää on se, että tässä on tehty kyllä töitä tuon toukokuun jälkeen. Nimenomaisesti yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa on pystytty tuottamaan ohjeistusta myös kuntiin ja hyvinvointialueille. Hyvässä yhteistyössä tätä on tehty, ja toivotaan, että seuraavan kerran ollaan valmiimpia.

Mutta ehkä tässä yhteydessä haluan sanoa myös sen, että on valtaisan tärkeää se, että suomalaiset, meidän koko väestö, ymmärtäisivät sen, että me elämme aika jännitteisessä maailmassa ja tämäntyyppisiä tilanteita voi tulla jatkossakin ja meidän kaikkien täytyy pystyä sietämään sitä, että me ollaan vähän tällaisessa heiluvassa tilanteessa. Näitä tilanteita voi totta tosiaan jatkossakin tulla, ja siinä mielessä kaikkien pitää myös henkisesti valmistautua siihen, että täytyy siinä kohtaa osata katsoa ohjeet, mitä annetaan, ja pystyä soveltamaan niitä omaan elämään, ja tämä on äärimmäisen tärkeätä.

Tässä laissa ei muuteta vaaratiedotelain kieliä. Nämä annetaan suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Ja totean tässä vaiheessa, että varmasti jossain kohtaa kannattaa pohtia sitä, kannattaisiko nämä kännykkäviestit antaa englanniksi, mutta onneksi meillä on tänä päivänä varsin hyviä käännösohjelmia, joihin tämän viestin voi laittaa ja kääntää. Tällä tavoin itsekin ulkomailla toimin, kun varoitukset ovat tulleet vaikkapa kreikan kielellä. Siitähän en ymmärrä mitään, mutta sen saa käännettyä käännösohjelmassa.

Sitten täällä kysyttiin tästä Peto-mediasta, pelastustoimen tiedottamisesta. Totean vain sen, että ehkä se oli syytäkin jo lakkauttaa. Ei nimittäin jokaista tehtävää ja keikkaa ole tarpeen laittaa julkisesti näkyville. Se, mikä on tärkeätä silloin, kun tapahtuu jotain onnettomuuksia, on se, että niistä tiedotetaan, kun niistä aiheutuu vaaraa ulkopuolisille ihmisille tai väestöä pitää varoittaa siitä, että on vaikkapa kemiallinen vuoto jossain. Siinä mielessä olen pitänyt vähän erikoisenakin sitä, että meillä on yksi paikka, jossa kaikki tehtävät näkyvät osoitteineen päivineen. Se ei ole mielestäni tänä päivänä kyllä asiallista.