Suullinen kysymys Kreikan lainojen leikkaamisesta (Antti Rinne sd) | Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan kotimaisesta omistuksesta (Hanna Halmeenpää vihr) | Suullinen kysymys harmaan talouden torjunnan resursseista (Matti Semi vas) | Suullinen  kysymys  EU-asetuksessa  määritellystä  viimeisestä  kylvöpäivästä (Annika Saarikko kesk) | Suullinen kysymys seksuaalirikosten rangaistuskäytännöistä (Sari Tanus kd) | Suullinen  kysymys  kuntoutusjärjestelmän  kokonaisuudistuksesta  (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kreikan osalta tehdään tällä viikolla isoja ratkaisuja. Julkisuudessa on esitetty sitä, että euromaat, Suomi mukaan lukien, hyväksyisivät Kreikan lainojen leikkaamisen. Sosialidemokraatit ovat halunneet turvata suomalaisten veronmaksajien rahat eurokriisin hoidossa, emmekä ole hyväksyneet velkojen yhteisvastuuta. Tämä oli myös Suomen edellisen hallituksen linja.

Iso kysymys on, ratkaistaanko euroalueen ongelmia tulevaisuudessa yhteisvastuun kautta vai ei. Pääministerin sijainen Soini, te olette aikaisemmin vastustanut velkojen leikkausta. Voitteko luvata Suomen kansalle, että Kreikan velkoja ei leikata ja että Suomi ei lipeä yhteisvastuun tielle? Pyydän, että vastaatte suoraan, että jokainen tv-katselija saa selvän vastauksen. Kyse on heidän rahoistaan.

Arvoisa puhemies! Kreikan tilanne on ollut akuutti jo viisi vuotta. Eri hallitusten aikana Suomen johdonmukainen linja, myös silloin kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa, on ollut, että velkoja ei leikata. Tämä kanta on tietenkin voimassa tässä, koska se on Suomen linja. Suomen linja on se, että velat maksetaan, sitoumuksista huolehditaan ja asiat hoidetaan sääntöjen mukaisesti. Tämä on hallituksen ehdoton tavoite, ja asia on tätä myöten aivan selvä, että Suomi ei suostu velkojen leikkaamiseen, ja tämä on selvästi myöskin määritelty hallituksessa, tämä yhteinen linja.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus piti tärkeimpänä, että suomalaisten veronmaksajien asema ja rahat turvataan eurokriisin hoidossa. Suomi ei hyväksynyt velkojen yhteisvastuuta eikä velkojen leikkaamista. Suomi neuvotteli vakuudet turvaamaan suomalaisten rahoja. On hienoa, jos uusi hallitus jatkaa edellisen hallituksen linjalla. Yhteisvastuun tie johtaa euroalueella pahimmillaan holtittomaan taloudenpitoon. Suomen tärkein tehtävä on suomalaisten edun turvaaminen kaikin mahdollisin keinoin. Toistan, koska totesitte tavoitteeksi, vielä varmuuden vuoksi sen kysymyksen: varapääministeri Soini, tuletteko pitämään kaikissa oloissa kiinni siitä linjauksesta, että Suomi ei hyväksy velkojen yhteisvastuuta ja että Kreikan velkoja ei leikata suomalaisten kustannuksella?

Arvoisa puhemies! Suomi edellisten hallitusten aikana sitoutui sekä rahoitusvakausvälineeseen että vakausmekanismiin, ja me emme ole, ei tämä hallitus eikä perussuomalainen puolue, mikään Syriza, joka ei sitten pidä huolta niistä kansainvälisistä sitoumuksista, joita joku edellinen hallitus on mahdollisesti antanut ja näitä mekanismeja pääomittanut. Tämä hallituksen linja on selvä: me emme suostu siihen, että velkoja leikataan.

Arvoisa puhemies! Vielä viime syksynä ennustettiin Kreikalle noin 3 prosentin talouskasvua, mutta valitettavasti paikallisten parlamenttivaalien jälkeen poliittinen epävakaus Kreikassa on lisääntynyt, ja se on vaikuttanut siihen, että Kreikkaan ei tule enää uusia investointeja eivätkä kreikkalaiset halua maksaa veroja, koska he eivät tiedä, minkälaisia poliittisia päätöksiä Kreikassa tehdään.

On aidosti mahdollista, että Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyteen: euroryhmässä ei tänään päästä sopuun, ei päästä uusissakaan kokouksissa, ja kun tuo tiistai koittaa, niin ajaudutaan tilanteeseen, jossa Kreikka on maksukyvytön. Kysyisinkin hallitukselta ja sen varapääministeri Soinilta: Onko hallitus tehnyt suunnitelmaa tämmöisen maksukyvyttömyyden tai B-vaihtoehdon osalta? Ja oletteko valmiita myös tässä B-vaihtoehdossa pitämään kiinni niistä vakuuksista, joita viime vaalikaudella Suomelle neuvoteltiin, jotka tällä hetkellä ovat tilillä, yli 900 miljoonaa euroa?

Arvoisa rouva puhemies! Vakuuksista on kahta tulkintaa. Sanonpa sen vain, että toinen kutsuu niitä vakuuksiksi, joku toinen tuottojenvaihtosopimukseksi.

Mutta alkuperäiseen kysymykseenne: On erittäin selvä asia, että Kreikassa tilanne on huonontunut sen jälkeen, kun siellä hallitus vaihtui. Talous on sakannut, uskottavuus on mennyt alaspäin ja myöskin kaikinpuolinen kehitys sitä lukuun ottamatta, että jonkinnäköinen perusylijäämä on olemassa.

Kreikan mahdolliseen kriisiytymiseen ja maksukyvyttömyyteen: Se tulee olemaan vakava asia, jos siihen ajaudutaan, ja tietysti oikea tapa alun perin, mutta se on nyt jälkiviisautta. Olisi ollut freedom to fail Islannin mallin mukaan, että jos et pysty hoitamaan velvoitteitasi, niin sitten menet maksukyvyttömyyden kautta konkurssiin, (Puhemies koputtaa) mutta tällä hetkellä se ei ole paras mahdollinen tilanne. (Puhemies koputtaa) Mutta totta kai Suomi pitää kiinni kaikista niistä velvoitteistaan ja myös oikeuksistaan, joita sillä on.

Arvoisa puhemies! Olen ministeri Soinin kanssa siitä samaa mieltä, että alun perinkin kriisi olisi pitänyt hoitaa toisella tapaa, mutta kun Suomi viime vaalikaudella neuvotteli itsellensä vakuudet — te voitte kutsua niitä, ministeri Soini, aivan millä nimellä tahansa — yli 900 miljoonaa euroa kuitenkin on tilillä olemassa rahaa. Sen takia haluan kysyä teiltä uudestaan tuon peruskysymyksen, että jos ajaudutaan B-vaihtoehtoon eli Kreikka ajautuu maksukyvyttömäksi, niin onko hallitus valmis tekemään kaikkensa, jotta Suomen vakuudet säilyvät myös siinä tilanteessa ja Suomi sitten tarvittaessa tulevaisuudessa tulee nuo rahat myöskin itsellensä saamaan, jos Kreikka ei omia velvoitteitaan maksa.

Arvoisa puhemies! Suomella on tuottojenvaihtosopimus ei Kreikan valtion kanssa vaan kreikkalaisten pankkien kanssa. Silloin kun tämä sopimus tehtiin, niin laittomasti valtiovarainministeri salasi nämä asiakirjat, jotka vasta oikeuden päätöksellä (Hälinää — Välihuutoja — Puhemies koputtaa) — jotka vasta oikeuden päätöksellä — tulivat julkisiksi. On täysin selvää, että eduskunta ja hallitus kokonaisuudessaan ajavat Suomen etua eivätkä suostu velkaleikkauksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on tässä oikea linja. On todella valitettavaa, että Kreikassa uusi hallitus luopui hyvän hallinnon periaatteista. Me tiedämme, että jos ei valtio pysty keräämään veroja ja tekemään budjettia kattavasti ja vastuullisesti, niin rahat menevät mustaan aukkoon missä tahansa euromaassa ja euroalueen oloissa. Kysyisinkin pääministeriltä: katsotteko, että euroalueella on riittävästi panostettu hyvään hallintoon Kreikan suhteen, jotta siellä päästäisiin uudelleen tälle tielle, jossa valtio voi selvitä veloistaan?

Arvoisa rouva puhemies! Tietysti on kreikkalaisten asia, minkälaisen parlamentin he itselleen äänestävät, ja sitä saa, mitä tilaa, myös Kreikassa. Eli kun kreikkalaiset äänestivät itselleen Syrizan hallinnon, niin ikävä kyllä se hallinto ei ole saanut maata vakauden tilaan. Se ei ole saanut talouskasvua liikkeelle, ja sen luottamuspääoma on heikko. Mutta se on täysin kreikkalaisten asia — ei suomalaisten, ei eurooppalaisten, muiden asia — minkälaisen ratkaisun he tekevät. Nyt on pelättävissä, että jos jonkinnäköinen ratkaisu vaikkapa syntyykin Brysselissä, niin se ei mene Kreikassa omassa parlamentissa läpi, koska siellä voi tulla sisäinen jako Syriza-puolueen sisällä, ja sitten ollaan siinä epätoivottavassa tilanteessa, että tätä prosessia ei hallitse kunnolla kukaan.

Arvoisa puhemies! Pääministerin sijainen, te olette myös ulkoministeri, ja kun katsoo tätä Kreikan kokonaistilannetta tällä hetkellä, niin se sisältää tietysti monia muitakin kuin taloudellisia huolia. Se sisältää huolen Kreikan sisäisestä epävakaudesta, ja se sisältää myös sen huolen, joka viime aikoina on nähty, että jos ystäviä ei löydy Kreikalle Euroopasta, niin niitä etsitään sitten muualta ja mahdollisesti Euroopan ulkopuolelta. Olisin pyytänyt teitä arvioimaan, kuinka suuriksi näette nämä riskit, että jos Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyden tielle, niin sen yhteydet laajemminkin Euroopan unioniin katkeavat. Kun Euroopan unioni tällaisena arvoyhteisönä muun muassa on toiminut yhdessä reagoiden Krimin kriisiin ja muihin Eurooppaa järkyttäviin asioihin, Välimeren pakolaiskysymyksiin ja muihin, miten näette silloin Kreikan roolin tällaisessa tilanteessa?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli erittäin hyvä ja olennainen kysymys. On äärimmäisen vakava asia, jos ulko- ja turvallisuuspoliittinen lohko siellä Kreikan ympäristössä lähtee horjumaan. Sillä on vakavia vaikutuksia. Tässä on ollut ehkä varovaista myönteistä kehitystä Kyproksen kohdalla turkkilaisten ja kreikkalaisten lähentymisessä. Tämä vaarantuisi. Kreikka on Nato-maa. Sillä on valtavat puolustusmenot. Tässä tilanteessa on myös tämä sisäinen tilanne: Kreikalla on sotilasjunttamenneisyys 70-luvulta. Siellä on paljon sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat mahdollisesti räjähdysherkkyyttä. Sitten tämäkin on oma asiansa, että energiayhteistyö ja kaasuputkiyhteistyö Venäjän kanssa sattui, tai satutettiin, juuri tähän ajankohtaan. Tässä on isot riskit olemassa, että se voimatasapaino, tai sanotaan vakaus, sillä alueella horjuu.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida muutamalla sanalla tätä turvapaikanhakija-asiaa, joka nousi tässä esille.

Kreikka on todellakin yksi niistä maista, joihin tämä suuri muuttopaine tällä hetkellä kohdistuu ja nimenomaan laiton muuttopaine Afrikan syrjäalueilta. Täytyy olla erittäin huolissaan siitä, mikä on Kreikan kyky huolehtia tästä rajaturvallisuudesta ja siitä, että nämä ihmiset, jotka sitten Kreikkaan saapuvat, identifioidaan, heidät tunnistetaan Schengen-alueelle saapuviksi, koska se on aivan oleellinen osa sitä, että me pystymme ratkaisemaan tämän eurooppalaisen suuren ongelman tästä Eurooppaan tällä hetkellä vyöryvästä muuttoliikkeestä ja siihen liittyvistä ongelmista, jotka nimenomaan liittyvät laittomaan muuttoliikkeeseen ja sen lieveilmiöihin, ihmissalakuljetukseen, ja tämän koko ongelman ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministerin sijainen! Kreikka on tosiaan varoittava esimerkki koko Euroopalle siitä, että jollei euromaa harrasta vastuullista talouspolitiikkaa, jollei se itse omin toimin tasapainota budjettiaan ja talouttaan, niin se lopulta euroalueella menettää taloudellisen ja osittain poliittisenkin itsenäisyytensä.

Kreikka on antanut useita sitoumuksia muille euromaille, ja nyt kun neuvotteluihin jälleen mennään, Kreikalla on varmasti halua neuvotella niitä uudestaan tai hylätä niitä. Aikooko hallitus tukea EU:ssa sitä linjaa, että Kreikka joutuu pitämään ja että sen tulee pitää kiinni aiemmin antamistaan sitoumuksista, ja mikä on teidän arvionne siitä, miten muut euromaat suhtautuvat tähän kysymykseen? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, jolla on erittäin paljon kokemusta vakavien kriisien hoidosta ympäri maailmaa, edellyttää hyvin voimakkaasti, että Kreikka hoitaa sitoumuksensa, ja IMF:n laina on se iso laina, joka ensi viikolla on lankeamassa. On aivan selvää, että jos tätä ennen ei tule ratkaisua, niin tämä IMF:n laina jää maksamatta.

Mikä tässä on ongelma tietenkin, paitsi moraalinen hasardi, on se, että mikäli Kreikan velkoja lähdettäisiin helpottamaan tavalla tai toisella, Espanja, Portugali, Irlanti ja monet muut, jotka ovat pistäneet taloutta kuntoon ja noudattaneet niitä sopimuksia, joita velkojien kanssa on tehty, kokisivat, että heille kanssa. Ja tämä on kestämätön tie.

Arvoisa puhemies! Tuntuu aika hämmästyttävältä, että edustaja Ala-Nissilä ja vähän myös ministeri Soini laittavat muutaman kuukauden vallassa olleen nykyhallituksen syyksi sen, että Kreikassa on huono hallinto. Kreikassa on ollut huono hallinto vuodesta 74 sotilasjuntan jälkeen sen vuoksi, että paikallinen kokoomuspuolue, Uusi demokratia, ja Pasok ovat sallineet huonon hallinnon Kreikkaan syntyä, hallinnon, joka on luonut ylileveän eläkejärjestelmän, ei ole torjunut korruptiota, ei ole järjestänyt verotusta oikeudenmukaisella tavalla ja niin edelleen.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan niin Suomessa kuin Kreikassa — enemmän uudistuksia kuin kovia leikkauksia. Kysynkin pääministerin sijaiselta, ministeri Soinilta: edustaahan Suomen hallitus neuvotteluissa sitä linjaa, että se tukee sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla kreikkalaisille luodaan kestävä, pitemmän ajan selviytymismahdollisuus, mieluummin kuin sellaisia lyhytnäköisiä (Puhemies koputtaa) leikkauksia, jotka vain heikentävät tilannetta ja kurjistavat kreikkalaisten asemaa?

Arvoisa rouva puhemies! Ei kukaan halua tavalliselle kreikkalaiselle mitään pahaa. On aivan selvää, että siellä on lapsia, vanhuksia hädässä — ei heitä kukaan halua sorsia ja sortaa. Pahintahan kansakunnalle on tulla oman johtajistonsa ja eliittinsä pettämäksi, ja tästä on kysymys. Papandreou, Karamanlis, Karamanlis, Papandreou — tätähän jatkui vuosikausia. Toinen oli oikealla, ja toinen sanoi olevansa vasemmalla.

Mutta, arvoisa puhemies, tietenkään Syriza ei ole kaikkea pystynyt puolessa vuodessa sotkemaan, mutta aika paljon. Ja kun kysyitte vastuun perään, niin tämä hallitus on ollut 20 päivää voimassa emmekä mekään ole ihan kaikkea saaneet vielä sotkettua. (Naurua — Jukka Gustafsson: Aikaa on, aikaa on!)

Arvoisa rouva puhemies! Kreikkalaisten ajattelua tässä asiassa on vaikea ymmärtää. He sanovat, että tavalliset kreikkalaiset, tavalliset eläkeläiset, palkansaajat, ovat syyttömiä siihen tilanteeseen, missä Kreikan talous on. Jos tästä ajattelusta lähdetään, niin eivätkö tavalliset suomalaiset eläkeläiset tai saksalaiset tai hollantilaiset veronmaksajat ole vielä syyttömämpiä siihen tilanteeseen, mikä Kreikassa nyt on? Millä ihmeen logiikalla meille kuuluisi heidän velkojensa maksaminen? Ei millään. Jokaisen maan on vastattava itse omista veloistaan. Ja tämä on totuus, vaikka kreikkalaiset äänestivät valtaan Syrizan, joka lupasi, että veloista päästään eroon ja saavat kuunkin taivaalta.

Mutta monet suomalaiset luulevat, että Kreikan lähtö euroalueesta olisi ongelmatonta esimerkiksi Suomelle. Kysyn ministeri Soinilta hallituksen arviota siitä, mitä suomalaisille ja Suomelle merkitsisi, jos Kreikka lähtisi euroalueesta.

Arvoisa rouva puhemies! Aloitetaan tästä verojen keruusta ja perimisestä. Kyllä Kreikassa on varallisuutta ihmisillä ja yhtiöillä aika lailla, mutta verojen kerääminen ei jostain syystä onnistu. Lahdenpoukamat ovat täynnä kalliita veneitä ja huvikuunareita, ja tällä puolella veronkannossa on parantamisen varaa, ja aika paljonkin parantamisen varaa.

Sitten mitä tulee siihen asiaan, että miten Suomelle käy, jos Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyden tilaan, niin se on selvä isku koko euroalueelle ja se luo epävakautta, ja kukaan ei täysin pysty sanomaan, mitä siitä seuraa. Se on täysin selvä asia. Hallituksella ja varmasti valtiovarainministeriöllä oli jo viime kaudella tiettyjä varautumissuunnitelmia tätä niin sanottua vaihtoehto B:tä varten, mutta en lähde sillä spekuloimaan. (Puhemies koputtaa) Katsotaan nyt päivä kaksi, että mitä sieltä Brysselistä tulee vai tuleeko juuri mitään.

Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella käsittelimme suuressa valiokunnassa useampaan otteeseen useita eri kriisipaketteja, muun muassa Kreikan paketteja monta kertaa. Koin hallituksen edustajana hankaluuden siinä, että me emme aina saaneet nähdä velkakestävyyslaskelmia ennen kuin meidän piti muodostaa Suomen kanta. Ja oppositiossa te, arvoisa varapääministeri, ulkoministeri Soini, kritisoitte tätä menetelmää. Minun mielestäni tämä kritiikki oli ihan oikeutettua.

Kysyn nyt: voitteko, arvoisa ulkoministeri, varapääministeri Soini, luvata, että tällä kaudella te laitatte tämän asian kuntoon, että me saamme kunnon velkakestävyyslaskelmat ennen kuin Suomen kanta muodostuu?

Arvoisa rouva puhemies! Olen jälleen samaa mieltä edustaja Östmanin kanssa, niin kuin yleensä olen, koska hän puhuu fiksuja. Mutta tällä hetkellä esimerkiksi meillä on totta kai pääministerillä ja valtiovarainministerillä mandaatti siellä, mutta tällä hetkellä meillä ei ole tavallaan minkäännäköistä sopimuspohjaa siellä, koska Kreikan vastaus on ollut puutteellinen. No, tänään mahdollisesti tulee lisää, ja on tietysti aivan selvä, että jos se menee siitä mandaatista ohi, jonka suuri valiokunta on tehnyt, niin silloin puhelin soi ensin valiokunnan puheenjohtaja Virolaisella ja sen jälkeen valiokunnalta otetaan kanta selville siitä, voidaanko tähän mahdolliseen tilanteeseen, johonka muuten mandaatti ei riitä, ottaa kantaa. Mutta jokainen meistä tietää, että yhden puhelinsoiton aikana tässä tilanteessa, jossa ei oikein kukaan tiedä, mitä on tapahtunut, se on hankalaa. Useinhan vielä näissä EU-kokouksissa on niin, että on sovittu ja sitten seuraavat kolme kuukautta selvitetään, (Puhemies koputtaa) että mistä on sovittu.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Tämä Kreikka-kysymys on tärkeä sekä Kreikan ajankohtaisen tilanteen takia että myös siltä kannalta, miten suomalaisten saatavat ovat tässä tilanteessa turvattuna. Ja se on tärkeätä myös Euroopan tulevan kehityksen kannalta. On erinomaisen tärkeätä, että hallitus pitää tästä linjasta kiinni, että jokainen valtio vastaa itse omista veloistaan. Se on tärkeää myös rahoittajien kannalta, jotka valtiolle antavat lainaa. Heidän täytyy tietää, että arvioivat riskit oikein.

Pidän erittäin merkittävänä pääministerin sijaisen, ministeri Soinin, ilmoitusta siitä, että Suomen hallitus ei tule hyväksymään Suomen saatavien leikkaamista ja Kreikan velkojen leikkaamista. Se on merkittävä ilmoitus, ja on hyvä, että hallitus on pääministerin sijaisen suulla tämän ilmoituksen tässä tehnyt.

Kun sitten katsoo tätä jatkokehitystä, niin mehän tiedämme, että siellä on erilaisia velkoja: Siellä on kahdenkeskistä velkaa, jolla ei ole suojaa. Sitten on tämä (Puhemies koputtaa) vakautusmekanismien kautta annettu luotto, jolla on vakuusjärjestely olemassa. Kysynkin ministeri Soinilta, onko hallitus toiminut näiden vakuuksien osalta niin, että on ilmoitettu muille maille, että me tulemme pitämään omista vakuuksistamme kiinni.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ohjelmassa sanotaan, että Suomen kokonaisvastuut eivät saa kasvaa. Tämä asia on tulkittavissa myös niin, että Suomi pitää kiinni saatavistaan. Se on täysin selvä asia.

Mitä sitten niin sanottuun tuottojenvaihtosopimukseen tulee, niin totta kai — me emme ole Syriza — me pidämme kaiken sen voimassa, minkä edelliset hallitukset ovat sopineet, ja se on suomalainen tapa. Kun Suomi on antanut kuitin, naisen ja miehen sanan, niin siitä tietenkin pidetään kiinni.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri Rehn, eduskunnan vahvistamassa Fennovoima Oy:n viimeisimmässä periaateluvassa on selkeä reunaehto, että Fennovoiman kotimaisen omistuksen pitää olla kiistattomasti osoitettu jo siinä vaiheessa, kun yhtiö jättää rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle, eli 30.6. mennessä viimeistään. Mikäli Fennovoimalla ei ensi viikon tiistaina ole vähintään 60 prosentin kotimaista omistusta, tulevatko työ- ja elinkeinoministeriö ja valtioneuvosto toteamaan, että hanke raukeaa, koska periaateluvan ehdot eivät täyty? Ja toiseksi, mikäli Fennovoimalta vaadittava kotimainen omistus ei ensi tiistaina ole selvillä, tulevatko ministeriö ja valtioneuvosto edellyttämään yhtiöltä hankkeen valmistelutöiden keskeyttämistä Pyhäjoella, missä yhtiö tällä hetkellä rakennuttaa tiestöä, aitaa suunniteltua voimala-aluetta, sekä peruuttamaan tonttien ja mökkien pakkolunastukset, jotka se on toteuttanut?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hyvin tärkeä ja ajankohtainen kysymys tietysti. Takaraja tämän Fennovoiman Hanhikivi 1:n ydinvoimalan rakennuslupahakemuksen edellytysten täyttymiselle on ensi tiistaina 30. kesäkuuta, ja tämä perustuu eduskunnan viime joulukuussa vahvistamaan valtioneuvoston periaatepäätökseen. Työ- ja elinkeinoministeriön ja valtioneuvoston tehtävänä on arvioida siinä yhteydessä, täyttyvätkö nämä rakentamislupahakemuksen edellytykset koskien yhteiskunnan kokonaisetua ja erityisesti 60 prosentin kansallista omistusosuutta. Hallituksen mielestä tässä omistusosuuden varmistamisessa, siis kotimaisen osuuden varmistamisessa, on kyse erittäin tärkeästä kansallisesta edusta, (Puhemies koputtaa) jolla varmistetaan Suomen energiapolitiikan ohjattavuutta ja sitä kautta myöskin maamme energiatalouden huoltovarmuutta.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! En saanut ministeriltä vastausta esittämääni kysymykseen siitä, tulevatko hallitus ja ministeriö toteamaan, että periaatepäätös raukeaa, jos nämä ehdot eivät täyty ensi tiistaihin mennessä. Kysyn kuitenkin vielä: jos Fennovoiman periaateluvan ehdot eivät siis täyty määräaikaan mennessä, tulevatko ministeriö ja valtioneuvosto huolehtimaan myös siitä, että suunnitellun voimalaitoksen aluetta ei 1. heinäkuuta eli ensi keskiviikkona luovuteta Rosatomin hallintaan? Mutta pyytäisin vastausta tähän ensimmäiseen kysymykseeni myös.

Meillä on vielä viisi kuusi päivää aikaa, ja ennen kaikkea Fortumilla on viisi kuusi päivää aikaa saattaa omat neuvottelunsa venäläisestä vesivoimasta sellaiseen asentoon, että Fortum voi katsoa osallistuvansa tähän Fennovoima-hankkeeseen. Hallitus ei halua puhua pörssiyhtiö Fortumin puolesta eikä voi sitä tehdä, mutta totean tämän vain olemassa olevana tosiasiana. On mielestäni tässä vaiheessa tarpeetonta ennakoida sitä, minkälainen päätös tästä tulee siinä vaiheessa, kun hakemus jätetään. Olennaista on se, että valtioneuvoston ja työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on arvioida tätä kotimaista omistusosuutta ja pitäytyä tässä eduskunnan selkeästi ilmaisemassa kannassa.

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että se on hiukan liian aikaista tässä vaiheessa, kun määräaika on vasta ensi viikon tiistaina — sitten me tiedämme, onko tämä kotimainen omistus saatu kuntoon.

Nyt kun on tiedossa se, että Ruotsissa on suljettu kaksi ydinreaktoria, ja meillä on yhteiset pohjoismaiset sähkömarkkinat mutta kuitenkaan Ruotsin ja Suomen välillä ei ole riittävää kaapeliyhteyttä niin, että sähkö sujuvasti siitä läpi kulkee, mikä on johtanut taas siihen, että alueelliset hintaerot sähkön hinnassa ovat kasvaneet merkittävästi, niin olisin vastuunalaiselta ministeriltä tiedustellut, onko tälle puolelle ajateltu minkäännäköisiä hankkeita tai onko vireillä hankkeita Ruotsin ja Suomen välisen sähkönsiirron osalta.

Kiitoksia edustaja Turuselle tärkeästä kysymyksestä.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat tärkeä osa koko Pohjolan ja myös Suomen energiahuoltoa ja sähköhuoltoa, silti ne eivät toimi tälläkään hetkellä täydellisesti, samoin kuin eivät toimi myöskään Euroopan unionin energia- ja sähkömarkkinat, ja tarvetta näiden kehittämiseen on edelleenkin. Hallitus tulee varmastikin siinä vaiheessa, kun tulemme revisioimaan ja uudistamaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, arvioimaan myös sitä, millä tavalla pohjoismaisia sähkömarkkinoita viedään eteenpäin ja mitä voidaan Suomen ja Ruotsin välisellä saralla tässä yhteydessä tehdä. Siinä vaiheessa, kun me tiedämme kansainvälisen ilmastokokouksen tulokset, tämän vuoden lopulta Euroopan unionin (Puhemies koputtaa) energia- ja ilmastolinjaukset vuoteen 2030, joihin vaikutamme aktiivisesti, voimme laatia uudistetun kansallisen energia- ja ilmastostrategian.

Arvoisa puhemies! 2008—2012 on hävinnyt teollisuudesta kymmeniätuhansia työpaikkoja, kone- ja laiteteollisuudesta yli 55 000 ja elektroniikkateollisuudesta saman verran. Meillä on paljon energiaintensiivistä perusteollisuutta, jossa on paljon työpaikkoja tällä hetkellä olemassa. Meillä on tulossa uutta kovasti sähköä kuluttavaa teollisuutta datacenterien kautta Suomeen. Energiatarveselvityksessä on TEMin puolelta esitetty kahden ydinvoimalan tarvetta. Nyt näyttää siltä, että Olkiluoto 4 ei tule toteutumaan, ja näyttää nyt siltä, että Hanhikiven voimalan tai Pyhäjoen voimalan tulevaisuus on epävarmassa tilanteessa. Nyt kysynkin: onko hallitus, valtioneuvosto, varautunut siihen, millä tavalla nyt tämä aukko, joka on jäämässä näiden kahden laitoksen osalta suomalaiseen energiantuotantoon, tullaan korvaamaan, ja millä tavalla on varauduttu, jos on varauduttu?

Arvoisa puhemies! Jaan edus-taja Rinteen syvän huolen suomalaisten työllisyydestä ja olen huolissani teollisuuden työpaikoista, minkä takia me tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen ja sen, että me palautamme suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn. Osa tätä on ekologisesti kestävä ja kilpailukykyinen energiatuotanto. Energiapolitiikkaa on katsottava pitkällä aikajänteellä. Tätäkään asiaa hallitus ei ole vielä — lainatakseni pääministerin sijaista, Soinia — ehtinyt 20 päivässä sotkea, mutta kannamme syvää huolta siitä, millä tavalla Suomen energiahuolto kyetään pitkällä aikavälillä ratkaisemaan. Sen takia hallitusohjelmassa linjataan selvästi, vahvasti kestävän vihreän energian suuntaan eli uusiutuvan energian osuus 50 prosenttiin ja halutaan päästä eroon hiilenmustasta (Puhemies koputtaa) energiapolitiikasta elikkä kivihiilestä 2020-luvulla, ja osana (Puhemies koputtaa) tätä kokonaisuutta on myöskin päästötön ydinvoima, totta kai, ydinenergialain normaalien säädösten mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Seuraava viikko on äärimmäisen tärkeä meidän investointien ja työllisyyden kannalta, mutta siitä huolimatta on myös tärkeää, että tässä keskustelussa välittyy myös Venäjälle niille, jotka vesivoimakauppoja miettivät, yksiselitteinen viesti siitä, että Suomessa noudatetaan tätä eduskunnan päättämää aikarajaa ja omistusosuusehtoa, että siitä ei lipsuta, siitä ei jousteta, vaan nyt ovat ne päivät käsillä, jolloin päätökset pitää tehdä myös siellä. Kysymys ministerille on tästä muusta energiapolitiikasta, näitten investointien käynnistämisestä: mikä teillä nyt ensimmäisten 20 päivän ministerikokemuksen jälkeen on se perusarvio tästä energia-alan investointien lähivuosien volyymista ja mahdollisuuksista ja vahvuusalueista?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vanhasen näkemys siitä, että on tärkeää lähettää yksiselitteinen viesti kaikille neuvotteluosapuolille, on hyvin tärkeä, ja sen vuoksi, kun eilen Fortum pörssitiedotteellaan kertoi omista pyrkimyksistään ja omista näkemyksistään, halusin valtioneuvoston puolelta kertoa, että me tulemme selkeästi ja yksiselitteisesti noudattamaan tätä edustaja Vanhasen mainitsemaa eduskunnan selvästi ilmaisemaa tahtoa 60 prosentin kotimaisen omistusosuuden varmistamisesta. (Eduskunnasta: Ja aikataulu!) Kun 20 vuoden investointijänteen osalta katsotaan asiaa, hallitusohjelmassa painotetaan hyvin vahvasti investointeja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, joka on tämän päivän ja tulevaisuuden musiikkia. Se on hallitukselta hyvin vahva tahtotila, minkä eduskunta pari viikkoa sitten keskustelussa myöskin (Puhemies koputtaa) osaltaan siunasi, ja tämän lisäksi ajattelen niin, että biotalouteen, bioenergiaan ja (Puhemies koputtaa) biopolttoaineisiin liittyvät mahdollisuudet ovat hyvin merkittävä osa suomalaista energiataloutta.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rehn vastasi edustaja Vanhasen kysymykseen vähän suoremmin kuin alkuperäiseen kysymykseen. Oletan siis, että hallitus pitää tiukasti periaatepäätöksen ehdoista kiinni, ja näemme ensi tiistaina, missä tilanteessa olemme. Mutta sen me jo tiedämme, että viimeisen viiden vuoden aikana maailmalla on tapahtunut suuri energiavallankumous. Aurinkovoiman kannattavuus on viisi kertaa suurempaa tänä päivänä kuin se oli silloin, kun Fennovoiman alkuperäinen päätös tehtiin. Suomessa on 2000-luvulla tehty kolme ydinvoimapäätöstä, yksikään voimala ei ole valmistunut. Eikö olisi jo aika siirtyä siihen pitkäjänteiseen energiapolitiikkaan, jossa suomalaiselle teollisuudelle luodaan työtä ja vientiä, jotta meidän energiaklusteri pääsee kasvamaan, että me alamme panostamaan kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, ottamaan itse sitä käyttöön, luomaan kotimarkkinoita, saamaan referenssilaitoksia? Kymmenen johtavaa energia-alan professoria julkaisi tänä keväänä kirjan aiheesta, miten Suomi voi osallistua energiavallankumoukseen ja saada talouden uuteen nousuun. Se edellyttää aivan uudenlaista ajattelua, (Puhemies koputtaa) jossa on myös pientuotannolla iso rooli. Onko hallitus valmis tekemään tämän harppauksen vihdoin ja unohtamaan haikailun ydinvoiman perään?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niinistön kysymyksen premisseihin vastaan, että tämä Fortumin eilinen pörssitiedote tai mikään muukaan tekijä ei muuta aikarajaa eikä tätä omistusosuuden arviointia. Tämä on valtioneuvoston selkeä kanta, ja se heijastaa eduskunnan selkeästi ilmaisemaa tahtoa viime vuoden joulukuussa. Olen samaa mieltä siitä, että me elämme suurta energia-vallankumousta kohti kestävää vihreää taloutta. Tässä yhteydessä on hyvin tärkeää pitää mielessä ilmastotavoitteet, ja ilmastotavoitteiden kannalta ennen kaikkea uusiutuva energia ja myöskin päästötön ydinvoima ovat niitä energialähteitä, jotka vastaavat näihin ilmastotavoitteisiin. Osaltani olen sitä mieltä, että meidän tulee vahvasti panostaa hallitusohjelman mukaisesti uusiutuvaan energiaan ja kestävään vihreään talouteen. Samaan aikaan joudumme hyväksymään ydinvoiman (Puhemies koputtaa) siirtymäkauden energiamuotona, ja se voi olla aika pitkäkin siirtymäkausi (Puhemies koputtaa) tämän pitkään kulkevan energiavallankumouksen rinnalla.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu, että harmaata taloutta torjutaan aktiivisesti. Hallitus ei kuitenkaan aio antaa poliisille tähän tarvittavaa lisärahoitusta. Tämän vuoksi lähes sadan talousrikostutkijan työ tulee loppumaan. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita selvittänyt parlamentaarinen työryhmä on todennut, että vuonna 2012 aloitettua tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaohjelmaa tulee jatkaa. Ohjelman avulla on saatu kiinni talousrikollisia ja vähennetty rikoksentekomahdollisuuksia, samalla tuettu laillista yritystoimintaa ja tervettä kilpailua. Hallitusohjelmassa on pantu tavoitteeksi 150 miljoonan euron verotuottojen lisäys harmaan talouden kuriin saattamisella ja yrityspohjan tiivistämisellä.

Arvoisa ministeri, kuinka hallitus aikoo paneutua harmaan talouden torjumiseen, jos riittävää määrää talousrikostutkijoita ei ole? Mitkä ovat hallituksen todelliset toimenpiteet harmaan talouden kitkemiseksi?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä tulee veropohjan tiivistämiseen ja siihen, mitä verorintamalla voidaan tehdä, varmaan oikea henkilö vastaamaan olisi valtiovarainministeri.

Mutta sitten näihin määrärahoihin. Tässä on sama ilmiö kuin lähes kaikkialla yhteiskunnassa, että meillä on erittäin niukat voimavarat harmaan talouden torjuntaan, mutta on kuitenkin 13,6 miljoonaa olemassa, joka jakautuu eri ministeriöiden kesken. Tästä poliisin osuus on muutama miljoona, mutta fakta on se, että rahaa on vähemmän käytössä. Me teemme kaikkemme, että olemassa olevilla resursseilla me pystymme suuntaamaan ne voimavarat, joita poliisilla on suunnata, tehokkaaseen harmaan talouden kitkentään ja talousrikostutkintaan, ja pyrimme pääsemään niin hyviin tuloksiin kuin mahdollista. Me aloitamme tässä samalla selontekovalmistelun sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tilasta ja siinä tulemme (Puhemies koputtaa) kiinnittämään huomiota myöskin siihen, miten me pidemmällä aikavälillä ja tulevina vuosina pystymme paremmin ratkomaan näitä ongelmia.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! On todettu, että harmaan talouden tutkimuksessa ja sen selvittämisessä tuotot ovat aina paljon suuremmat kuin mitä siihen panostetaan. Kysyn vielä kerran: Mitkä ovat ne todelliset toimenpiteet, ja millä resursseilla ne tehdään? Mitkä ovat ne keinot, millä saadaan aikaan, että harmaa talous saadaan kuriin ja verotuloja saadaan kasvatettua tähän maahan?

Arvoisa puhemies! Niiden määrärahojen puitteissa, joita meillä on, me tulemme suuntaamaan niitä niin tehokkaasti kuin mahdollista, jotta jokaisella eurolla, joka harmaan talouden kitkentään suunnataan, pystyttäisiin saamaan mahdollisimman hyvä tehovaikutus. Meillä on huippuosaamista poliisiorganisaatiossa, Verohallinnossa, ja me teemme niillä resursseilla, mitä on, tätä työtä.

Mutta oikeastaan äsken jäi hieman keskenkin se, että kun vuodelle 16 meillä on poliisin resurssitilanne vielä kohtuullinen ja suurimmat haasteet, jos me katsomme tätä talouskehikkoa, osuvat tuleviin vuosiin, siksi me valmistelemme selontekoa, jossa katsomme poliisin ja sisäisen turvallisuuden resursseja ja tehtäväkenttää, ja teemme sitten yhdessä myöskin priorisointeja ja painopisteitä. Uskon, että harmaan talouden kitkentä on yksi aivan keskeinen prioriteetti, johon meidän pitää kiinnittää huomiota, näistä edustajan esille tuomista syistä muun muassa.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tuo parlamentaarinen sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon työryhmähän ehdotti paitsi tuota 20 miljoonan euron määrärahaa harmaan talouden torjuntaan, joka oli viime vaalikaudella, myös noin 70 miljoonan euron määrärahaa, jolla voitaisiin kuroa umpeen se aukko, joka on kasvamassa muun muassa poliisimäärärahoihin. Kyllä tässä on nyt hyvin huolestuttava tilanne, kun hallitusohjelmassa on vain 50 miljoonan euron panostus eli noin puolet siitä, mitä tuo sisäisen turvallisuuden parlamentaarinen työryhmä aivan yksimielisesti esitti. Sehän käytännössä tarkoittaa useiden satojen poliisien vajetta vuoden 2019 tasolla, mikä vaikuttaa myös toki harmaan talouden torjuntaan.

Kun tiedän, että myös kaikki hallituspuolueet ennen vaaleja yksimielisesti olivat sitä mieltä, että sisäisen turvallisuuden resurssit pidetään nykyisellä tasolla eikä esimerkiksi poliisien määrää vähennetä, (Puhemies koputtaa) kysyn, löytyykö hallituksesta tahtotilaa nyt tämä asia pitää kunnossa.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pitää todeta, että poliisin näkökulmasta ja sisäisen turvallisuuden näkökulmasta tämä esitetty 75 ei ole oikeastaan lisäraha, vaan se on silloin teidän kaudellanne tehtyjen, yhdessä tehtyjen, leikkausten kompensointia. Että tämä aukko kyllä syntyi jo aikaisemmin. Nyt hallitus päätti lisätä 50 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa me leikkaamme 4 miljardia yhteiskunnasta eri puolilta, ja se on merkittävä panostus sisäiseen turvallisuuteen, se on vahva huomioonotto siihen parlamentaariseen tahtoon, joka viime kaudella osoitettiin. 50 ei ole 75, mutta se on sen aukon paikkaamista, joka sinne on syntynyt. Tämä 50 on senkaltainen, kuten äsken sanoin, että sillä pärjätään vuosi 16 kohtuullisesti. Siksi me teemme huolellisesti selonteon, jolla me katsomme, että me pystymme takaamaan hyvän sisäisen turvallisuuden tason, me pystymme takaamaan sen, että suomalainen voi luottaa siihen, että saa apua, kun tarvitsee, ja Suomi on edelleenkin tulevaisuudessa maailman turvallisin (Puhemies koputtaa) maa jopa meitä uhkaavien uusien uhkien edessä.

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin tärkeä kysymys.

On erittäin harvinaista, että meillä on parlamentaarinen työryhmä, joka tulee lopputulokseen, jota hallitus ei sitten kunnioita. Nyt meillä on se tilanne, että viedään oikeudenhoidolta paljon resursseja tässä uudessa hallitusohjelmassa: leikataan 20 miljoonaa vuonna 2018 ja 40 miljoonaa vuonna 2019, ja sen lisäksi nämä harmaan talouden määrärahat ovat myös poissa. Jotta sisäinen turvallisuus toimisi hyvin, niin koko ketjun pitää olla kunnossa — siis poliisin, syyttäjän, tuomioistuinlaitoksen ja ulosoton. Miten hallitus on aikonut ratkaista tämän yhtälön nyt, kun vedetään resursseja pois?

Arvoisa rouva puhemies! Ihan oikea huoli edustaja Henrikssonilta, edeltäjältäni.

Eli tilannehan on se, että siellä on jo selvitysryhmiä, teidän asettamianne selvitysryhmiä, jotka ovat muun muassa puuttumassa sitten näihin, hakemassa näitä säästöjä, eli käräjäoikeus, vankilaverkko ynnä muut tämmöiset. Jokainen osapuoli joutuu näihin talkoisiin osallistumaan, myös oikeuspuoli sekä sisäinen turvallisuus, josta me kaikki kannamme huolta. Ei näistä talkoista kukaan osapuoli säästy, ja tämä tietysti tekee kipeää, mutta se (Hälinää) koetetaan tehdä niin, että siitä tulisi mahdollisimman vähän vahinkoa, ja koetetaan tehdä asioita fiksummin. Ja se on se oikeastaan se tie, mihinkä joka puolella yhteiskuntaa täytyy mennä.

Arvoisa puhemies! Alkanut kesä on ollut kylmä ja sateinen. Lomalaisia se harmittaa, mutta siitä huolimatta (Hälinää — Puhemies koputtaa) lomalaiset sen kestävät. Toisin on suomalaisen viljelijän elon laita. Jatkuvat sateet ovat tehneet kylvötöistä vaikeita, pelloille on ollut paikoin mahdotonta päästä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) ja pelloilla kasvaa suomalaisen leipä — meidän jokaisen. Erityisen suureksi ongelmaksi tästä johtuen on osoittautumassa EU:n tukijärjestelmään liittyvä niin sanottu viimeinen kylvöpäivä, pian käsillä oleva kesäkuun 30. päivä, johon täällä jo aiemmassakin keskustelussa viitattiin muussa yhteydessä. Tuo päivä on käsillä. Millaisen viestin asiasta vastaava ministeri antaa maataloushallinnolle ja suomalaisille viljelijöille tämän viimeisen kylvöpäivän käytännön toteutuksesta? (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Viljelijöitten kevät on todella jatkuvien sateitten takia ollut tuskallinen, kun normaalisti toukokuun aikana kylvöt saadaan tehtyä. Nyt lähestytään kesäkuun loppua ja työt ovat monin paikoin pahasti kesken, hyvä etteivät alkutekijöissään.

Mitä tulee tuohon asetuksessa määriteltyyn viimeiseen kylvöpäivään 30.6., jokainen ymmärtää, että ei EU-asetusta viikossa muuteta. Se päivä pysyy, mutta juuri sitä varten asetuksessa on ylivoimaisen esteen tuoma poikkeus. Ja terve järki kertoo, että jos pelto on liian märkä kylvettäväksi, viljelijällä on ylivoimainen este tehdä kylvöt määräaikaan mennessä. Tällöin hänen täytyy vain kertoa tuosta ylivoimaisesta esteestä maataloushallinnolle, ja maataloushallinnon täytyy ymmärtää viljelijöitten tuskallinen tilanne.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Tuon ensimmäisen kysymyksen osalta viittasin kesäisiin säihin ja lomailijoihin. Asiasta vastaavalle ministerille laajennan kysymystä koskien tätä lähestyvää lomakautta.

Suomalaiset ovat tunnettua mökkikansaa, ja yhä useampi viettää kesälomapaikassaan itse asiassa paljon pidemmänkin ajan kuin nyt alkavan kesäkauden. Monella olisi haave, että kesähuvilasta tai -mökistä tulisi pysyvä koti. Samalla kuitenkin tiedostamme, että monet säännökset ja normit estävät suomalaisilta nämä mahdollisuudet. (Ben Zyskowicz: Asiaan! — Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Haluaisin tiedustella asiasta vastaavalta ministeriltä vähän eilisenkin keskustelun hengessä, kun täällä keskustelimme normien vähentämisestä ja suomalaisten arjen helpottamisesta...

...olisiko tämä mahdollista.

Puhemies Maria Lohela

Edustaja, tämä ei liity nyt siihen alkuperäiseen kysymykseen kyllä.

Arvoisa rouva puhemies! Helsingin käräjäoikeuden tiistaina antamat tuomiot Tapanilan joukkoraiskaustapauksessa osoittavat taas kerran, että seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntömme ja oikeuskäytäntömme eivät vastaa näiden tekojen suurta vakavuutta ja tuomittavuutta. Seksuaalirikos on erittäin vakava ja tuomittava ihmisen koskemattomuutta vastaan tehty rikos, joka aiheuttaa uhrille suurta ja pitkäaikaista, jopa loppuelämän vaikuttavaa... (Hälinää)

...fyysistä ja henkistä vahinkoa.

Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö sekä niistä annetut tuomiot ovat oikeusjärjestelmäämme suhteutettuina kuitenkin erittäin lieviä. Esimerkiksi rangaistukset omaisuuteen kohdistuvista rikoksista voivat olla huomattavasti kovempia. Sekä lainsäädännön että oikeuskäytännön tulee pystyä vastaamaan siihen vahinkoon, (Puhemies koputtaa) jota teko aiheuttaa. (Puhemies: Kysymykseen!)

Arvoisa rouva puhemies! Minä gynekologina tapaan näitä uhriksi joutuneita tyttöjä ja naisia (Puhemies: Kysymys, edustaja Tanus!) ja tiedän, miten hirveä ja uhrin loppuelämään vaikuttava rikos tämä on. (Puhemies: Kysymys!) Miten hallitus varmistaa, että seksuaalirikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon suureen vakavuuteen ja tuomittavuuteen, toisin sanoen: miten rangaistukset saadaan ankarammiksi?

Puhemies Maria Lohela

Anteeksi edustaja, odotatteko hetken. — Pyydän salia nyt hiljentymään, että me kuulemme kysymyksen.

Arvoisa rouva puhemies! Äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Viime vuosina julkisuudessa on raportoitu tiheästi tuomioistuimien ratkaisuja koskien erityisesti väkivaltarikoksia ja seksuaalirikoksia. Näissä yhteyksissä on tuotu esiin, että rikoksista annetut rangaistukset ovat olleet lieviä ja että rangaistukset eivät vastaa yleistä oikeustajua.

No, ennen suoraviivaista johtopäätöksen tekemistä mahdollisista toimintatavoista on syytä arvioida, mitä yleisellä oikeustajulla tarkoitetaan ja mikä kansalaisen näkemys toimivasta rikosoikeusjärjestelmästä loppujen lopuksi sitten on. Tämän takia olen yleisen oikeustajun ja tämän asian määrittelemiseksi käynnistänyt tämmöisen hankkeen. Se on kattava tutkimushanke, tämmöinen väestöpohjainen haastattelututkimus, jossa satunnaisesti valikoiduilta vastaajilta kysytään heidän arviotaan sopivista rangaistuksista. Sitten toisaalta on tuomaripaneeli, jossa tuomarit (Puhemies koputtaa) saisivat antaa oman arvionsa sopivista seuraamuksista, (Puhemies: Aika!) samoista tapauksista. Eli tutkimuksen valmistuttua arvioidaan mahdolliset tarpeet lainsäädännön tarkistamiseen.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on linjannut hallitusohjelmassa lainsäädännön kehittämisestä muun muassa siten, että lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa tarkastetaan. Tämä kirjaus on todella hieno, ja se tukee myös edellisen eduskunnan tahtotilaa. Eduskunnassa tehtiin muutama lakialoite asian tiimoilta.

Jokainen lapsiin kohdistuva rikos on asia, jonka estämiseksi meidän tulee tehdä kaikkemme. Kysynkin teiltä, hyvä ministeri: millä tavalla tämä kirjaus nyt etenee, ja millä tavalla me koko yhteiskuntana ryhdymme torjumaan näitä törkeitä rikoksia, joiden uhriksi kenenkään viattoman ihmisen, lapsen, ei pitäisi joutua?

Arvoisa  rouva puhemies! Hallituksen ja hallitusohjelman tavoitteena on se, että Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua, ja tämä oli vahva kirjaus. Tämän ohjelman mukaan tämä toteutetaan siten, että varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa tarkistetaan. Ja tätä työtä nyt tehdään.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri tuossa sanoikin hyviä asioita, mitä on kirjattu hallitusohjelmaan. Sinne on myös kirjattu se, että rikoksen uhrin asemaa parannetaan lainsäädännöllisin keinoin. Ja se on nimenomaan tätä raiskauksen uhrin aseman parantamista joko minimirangaistusta tai kvalifiointiperusteita muuttamalla, se on aivan selvä.

Mutta rangaistuksia voi olla myös monenlaisia. Nyt on ehdoton ja ehdollinen rangaistus. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu kokeiluluontoisesti, että yhdistetään ehdolliseen vankeusrangaistukseen lyhyt ehdoton vankeusrangaistus. Samalla ainakin minun toiveeni olisi, että siihen — etenkin nuorten rikoksentekijöiden osalta — myös liitettäisiin tämmöinen päihdevieroitus‑, kuntoutus‑, koulutusosuus. Toivon, että tämmöinen lähtisi eteenpäin tuolla hallituksessa ja siitä tulisi hallituksen esitys lähiaikoina. Mitä mieltä te olette, arvoisa oikeusministeri, tästä asiasta?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tolvaselle: Erittäin tärkeä huomio, ja minä tietenkin toimin täysin hallitusohjelman kirjausten mukaan. Ne ovat minulla ohjenuorana, ja ne ovat hallituksella ohjenuorana, ja aivan varmasti tätäkin asiaa viedään eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä keskustelussa on jo käynyt ilmi, seksuaalirikokset ovat rikoksia, jotka vaikuttavat hyvin usein uhrin koko loppuelämään. Elämään voi tulla aivan toisella tavalla mukaan pelko, pelko liikkua, pelko elää normaalia elämää, johon jokaisella on oikeus. Jotta uhrit voivat päästä näiden kokemustensa yli elämään sitä tavallista turvallista elämää, tarvitsemme palveluita, palveluita heille siinä tilanteessa. Mutta aivan yhtä lailla on oleellista se, miten uhri otetaan vastaan silloin, kun tällainen rikos on tapahtunut. Haluaisinkin kysyä sisäministeriltä: miten koette, että esimerkiksi poliisien koulutuksessa tänä päivänä kyetään huomioimaan se, että uhrit otetaan tämän vakavan rikoksen jälkeen asianmukaisesti vastaan? Valitettavasti olemme erilaisista tutkimuksista kuulleet, että aina (Puhemies koputtaa) nämä tilanteet eivät suju siten kuten on tarkoitettu.

Arvoisa puhemies! Olen menossa lähiaikoina tutustumaan poliisikoulutukseen paikan päälle Hervantaan ja sen jälkeen olen varmasti vielä paljon viisaampi. Mutta minusta tämä asia ja tämä tulokulma, jonka otitte esille, on äärimmäisen tärkeä, koska minusta rikoksen uhrin heti alusta lähtien oikeanlainen huostaanotto ja kohtelu on aivan keskeinen osa tätä rikosten selvittämistä ja oikeusvaltiota.

Ärade fru talman! Det är många som är oroliga just nu för vad som ska hända med arbetsrehabiliteringen i vårt land.

Hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo lakkauttaa niin sanotun Aura-kuntoutuksen vuoden 2016 alusta eli ennen kuin sitä ehditään edes käynnistää. Aura-kuntoutuksen oli tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta, ja se olisi kuntoutusohjelma, johon on yhdistetty nykyiset Aslak- ja TYK-kuntoutus.

Hallituksen suunnitelmat vaikuttavat hyvin lyhytkatseiselta politiikalta. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Parantamalla työhyvinvointia ja helpottamalla paluuta työelämään yhteiskuntamme voisi kyllä säästää merkittäviä summia. Nyt hallitus kuitenkin ilmeisesti haluaa valita aivan toisenlaisen suunnan, ja sen takia kysynkin vastaavalta ministeriltä: kun hallitusohjelmassa nyt todetaan, että toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus, niin tarkoittaako tämä kokonaisuudistus nyt sitä, että romutetaan kaikki nykyinen toiminta?

Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisuudistus tarkoittaa sitä, että jo kuntoutuksen käsite pitää kyetä määrittelemään niin, että se vastaa 2020-luvun työelämän vaatimuksia. Lähdetään ihan perusasioista, siitä, mitä se kuntoutus on, mitkä kokonaisuudet, mitkä asiat siihen liittyvät. Mielenterveyskuntoutus on ihan eri asia kuin joku tuki- ja liikuntaelinvamman jälkeinen kuntoutus. Kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistus on sitä, että juostaan kasaan vuosikymmenten varrella tapahtuneet lainsäädännön muutokset, jotka ovat menneet joissakin tilanteissa jopa hyvinkin eri suuntiin. Mennään ihan perusteisiin käsitteistöstä alkaen.

Sitten, arvoisa rouva puhemies, toinen asia: Kyllä kuntoutuksen tehtävä tulee olemaan oleellinen osa esimerkiksi työssäjaksamista ja työurien pidentämistä jatkossakin. (Puhemies koputtaa) Tämä muun muassa otetaan kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistuksessa huomioon.