Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Kiitos, arvoisa puhemies! En ollut ihan varma, päätättekö keskustelun tähän. — Katselin tässä eduskunnan pöytäkirjamerkintöjä ja katsoin tämmöistä pöytäkirjaa 134/2010 ja samaten pöytäkirjaa 132/2010. Näissä on ollut kysymys siitä, että edustaja Vistbacka on edustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin kannattamana esittänyt vähennettäväksi 74 miljoonaa Yhdistyneille kansakunnille myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuksista, ja näissä keskusteluissa on tullut esille samanlaisia perusteita, joskin asian myöhemmässä käsittelyssä. Täällä pöytäkirjassa 134/2010 ilmenee, että tämä kyseinen talousarvioaloite, joka on ollut silloin numero 1077, on lähetetty valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn ja kun se on palautunut sieltä eduskunnan käsittelyyn, niin tässä yhteydessä on kyseenalaistettu sitä, voiko tämmöistä esitystä, talousarvioaloitetta ylipäätään tehdä, koska tämä perustuu näihin kansainvälisiin sitoviin sopimuksiin. Silloin puhemies on todennut, että edustajan esitysoikeuden rajoituksia tulee tulkita erityisen suppeasti, eikä katso olevan estettä, että se otetaan äänestykseen. Ja korostan siis, että tämä oli ollut valtiovarainvaliokunnassa käsittelyssä.

Tästä syystä esitän, että tämä talousarvioaloite 310/2018 lähetetään valtiovarainvaliokuntaan aloitteen asiallista käsittelyä varten. He voivat sitten siellä mietinnössään katsoa, miten asian kanssa menetellään. Tämä on esitykseni.

Kiitos, arvoisa puhemies! Toki oletin, koska olin pyytänyt tämän puheenvuoron etukäteen, että saan kommentoida nimenomaan siihen. Tiesin etukäteen, että puhemies tulee esittämään sitä, että sitä ei hyväksytä, ja tähän minun puheenvuoropyyntöni kohdistui. En tietenkään kehtaa täältä huudella, kun minulla on puheenvuoropyyntö meneillään, että en hyväksy. Koetan kuitenkin käyttäytyä täällä korrektisti niin kuin täällä tulee käyttäytyä.

Elikkä en hyväksy menettelyä ja teen esityksen, että aloite lähetetään valtiovarainvaliokuntaan käsiteltäväksi asianmukaisesti.

Puhemies Paula Risikko

Tässä on nyt sellainen probleema, että kun tuossa äsken kysyin, että ”puhemiehen menettely hyväksyttäneen”, niin siinä vaiheessa te ette sanonut, että te ette hyväksy. Ja tämäntyyppistä esitystä ei voi tehdä tässä. Nyt voi ainoastaan riitauttaa puhemiehen menettelyn. Ja oikeastaan, jos tarkkoja ollaan, niin sekin meni jo. Mutta koska ymmärrän, että edustaja ei ehkä tiennyt sitä, että se olisi pitänyt tehdä tuossa ”menettely hyväksyttäneen”-kohdassa ennen kuin keskustelu käynnistetään, sallin tämän nyt kuitenkin vielä uudelleen.

Eli kysyn: puhemiehen menettely hyväksyttäneen?

Tällaista esitystä te ette voi tehdä, vaan ainoastaan te voitte esittää, että te ette hyväksy tätä menettelytapaa, ja siinä tapauksessa tämä lähetetään perustuslakivaliokuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on monenlaisia erilaisia talousarvioaloitteita itse kultakin, ja voin sanoa, että omatkin talousarvioaloitteeni ovat osittain niitä, jotka perustuvat kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin, sitten on muutamia sellaisia, jotka ovat niin sanotusti henkilökohtaisia talousarvioaloitteita, ja sitten Savo-Karjalan kansanedustajien yhdessä tekemiä talousarvioaloitteita, ja myöskin on yksi, jossa on ollut tällaista, voisiko sanoa, itäsuomalaista sympatiaa Savonlinnaa kohtaan. Puhun siinä tapauksessa tästä talousarvioaloitteesta 110, joka on varmaankin hyvin samanmuotoisena aika monienkin ryhmien ja yksittäisten edustajien taholta esitetty. Elikkä toki täytyy toivoa, että Savonlinnan seutukunnalle tässä tilanteessa, jossa hallitus osittain omilla päätöksillään ja toki myöskin julkiset toimijat, yliopisto, ovat olleet seutukunnan elinvoimaisuutta murentamassa, tällainen erityisrahoitus voitaisiin turvata.

Mutta ihan lyhyesti muutamista näistä talousarvioaloitteista — vaikka varsinaisesti käymmekin vaihtoehtobudjeteista keskustelua sitten tuossa marraskuun puolessavälissä:

Toteaisin, että kristillisdemokraateille lapsiperheitten tilanne on tärkeä, ja erityisesti monet opiskelevat perheet ovat niitä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Perheen ja opiskelujen yhdistämistä on ehdottomasti helpotettava, ja niinpä me kaksinkertaistaisimme opiskelevien vanhempien huoltajakorotuksen 150 euroon kuukaudessa. Tänään juuri kuulimme näitä hälyttäviä uutisia, miten Suomen syntyvyys on jälleen kerran saavuttanut uuden negatiivisen tason, elikkä ollaan niissä lukemissa, joissa on viimeksi oltu sata vuotta sitten.

Sitten senioripolitiikka. Siinä on tärkeää, että me pidämme huolen paitsi toimeentulosta myöskin riittävistä palveluista. Sieltä oikeastaan mainitsisin myös omaishoidon tuen tason korottamisen. Ja vanhustenhoidon tason turvaamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi kristillisdemokraatit ovat esittäneet myöskin vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista. Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa siten, että alkuvuoden kulurasitus pystyttäisiin jakamaan mahdollisesti useammalle kuukaudelle, ja ylipäätänsä tätä maksukattoa tulisi alentaa, koska lääkemenot rasittavat kyllä useimpien senioreitten taloustilannetta.

Ehkä sitten vielä haluaisin mainita täältä turvallisuuteen liittyen, että harmaan talouden torjunta olisi sellainen, joka tuottaa myöskin yhteiskunnalle lisää tuloja, elikkä siihen satsaaminen kyllä sitten omalla tavallaan tuo myöskin niitä tuloja yhteiskunnalle tietyssä vaiheessa takaisin.

Ja totta kai sitten on koulutukseen ja osaamiseen panostaminen. Ryhmäkokojen tarpeeksi pienenä pitäminen niin kouluissa kuin päiväkodeissa on tärkeää. Myöskin ammatilliset oppilaitokset tarvitsevat lisää satsausta. Me olemme lukeneet huolestuttavia uutisia siitä, [Puhemies koputtaa] mitä on tarkoittanut se, kun lähiopetustuntien määrä on laskenut dramaattisesti.

Arvoisa puhemies! Sitä en halua tehdä. En halua puhemiehen menettelyä kyseenalaistaa. Olisin tietysti toivonut, että puhemies olisi katsonut näitä aikaisempia ratkaisuja ja katsonut voivansa luottaa valtiovarainvaliokuntaan ja lähettää sen sinne. En tiedä, onko tätä asiaa puhemiesneuvostossa käsitelty.

Tuossa aikaisemmin mainitsemassani tapauksessa, pöytäkirja 134/2010 ja pöytäkirja 132/2010, on nimenomaan ollut kyse vastaavantyyppisestä tilanteesta, jolloin talousarvioaloite on mennyt valtiovarainvaliokuntaan ja se on tullut sitten takaisin eduskuntaan mietinnön ohessa ja silloin siitä on saanut jopa äänestää. Tietysti pidän hieman kummallisena sitä, että tässä on vaihtelua.

Tosin tuon esille kuitenkin sen, että täysistuntopöytäkirjan 24.10.2011 mukaan taas on edustaja Ruohonen-Lernerin aloite 429 jätetty lähettämättä valtiovarainvaliokuntaan. Tässä nyt on hieman epäjohdonmukaista käytäntöä. Se on kyllä hyvin hämmentävää.

Rouva puhemies! Edustaja Essayah kävi jo aika yksityiskohtaisesti läpi meidän talousarvioaloitteitamme. Yhteenvetona voisi todeta, että se on todellinen vaihtoehto, niin kuin vaihtoehtobudjetin tulee olla.

Yleensä politiikassa sanotaan, että ei ole muita vaihtoehtoja kuin se, mitä hallitus esittää. Jos valtion talousarvio on suuruusluokaltaan 55 miljardia ensi vuonna, niin kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti poikkeaa siitä noin 1,4 prosenttia — sanoisin, että kyse on ihan tahtotilasta. Siinä on hyviä esityksiä: esitämme lisämenoja reilun 800 miljoonan euron edestä mutta vastaavasti pystymme osoittamaan säästöjä tai tulonlisäyksiä oikeastaan enemmän kuin meillä on lisämenoja, eli meidän vaihtoehtobudjettimme jättäisi valtion kassaan liki 7 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen tekemä esitys.

Pari asiaa nostaisin siitä, mitkä myöskin edustaja Essayah mainitsi: Me panostaisimme lapsiperheisiin yhteensä noin 150 miljoonaa euroa ja ikäihmisiin taas reilu 250 miljoonaa euroa. Tällä me haluamme osoittaa, että on olemassa vaihtoehtoja hallituksen esitykseen. Mutta niin kuin aina, kristillisdemokraatit harjoittavat vastuullista ja rakentavaa politiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvin helppo yhtyä näihin edustaja Östmanin sanoihin ja todellakin muistuttaa siitä, että meidän vaihtoehtobudjetissamme on kysymys vain noin 800 miljoonan euron muutoksista budjettiin ja kuitenkin näillä ihan selkeästi pystytään tiettyjen ihmisryhmien elämään ja elämisen laatuun tekemään kohdennettuja muutoksia, joilla on merkitystä, ja siinä mielessä ilolla sitten odotan sitä, kun pääsemme tästä vaihtoehtobudjetista kokonaisuutenaan keskustelemaan ja myöskin sitten kuulemaan kaikkien muittenkin oppositioryhmien vaihtoehdot.

Vielä näistä omista talousarvioaloitteistamme, jotka myöskin liittyvät ryhmän vaihtoehtobudjettiin, nostaisin ympäristöön ja ilmastoon liittyvät esitykset: Elikkä panostamalla esimerkiksi energia-alan koulutukseen ja tutkimusyhteistyöhön varmasti luodaan sellaisia uusia innovaatioita, joilla parannetaan maamme energiaomavaraisuutta ja samalla myöskin luodaan uusia vientimahdollisuuksia. Me esitämme lisäpanostuksia joukkoliikenteen ostopalveluihin. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva joukkoliikenne on tärkeä niin talouden kuin myöskin ympäristön kannalta. Sitten myöskin meillä on varsin mittavia panostuksia ollut sisäilmaongelmien tutkimiseen ja näitten asioitten selvittämiseen. Myöskin on energia-avustukset pientalojen energiaremontteihin. Tämä on tilanne, joka vielä erityisesti koskee ikäihmisiä, jotka monta kertaa asuvat näissä vanhoissa, 50—60-luvuilta olevissa taloissa, ja näissä tilanteissa sitten varmasti autetaan asumisen kustannusten hillitsemisessä ja samanaikaisesti myöskin tuetaan energian säästämistä.

Omissa nimissäni olevista talousarvioaloitteista mainitsen vielä tämän, joka oli viime vuonnakin, elikkä ViaDia ry, joka tekee äärimmäisen tärkeää työtä vankien ja vapautuneitten vankien yhteiskuntaan sopeuttamisessa. Täällä aikaisemmin keskustelimme muistaakseni edustaja Tolppasen lakialoitteesta ja juuri siitä, millä tavalla esimerkiksi nämä henkilöt, joilla ovat luottotiedot menneet, pääsevät kiinni omaan asuntoon. ViaDia on tämmöinen vapaakirkkotaustainen järjestö, joka tekee äärimmäisen hyvää ja tärkeää työtä ja tarjoaa tukea niille ihmisille, joilla useimmiten, kun tuolta vankilan porteilta lähtevät, on todella se muovikassi kourassa eikä juuri mitään muuta apua olemassa. Tällaiset järjestöt tulevat sitten heidän avuksensa ja tukevat sitä yhteiskuntaan sopeutumista. Tähän jos mihin satsaukset ovat sellaisia, jotka maksavat itsensä takaisin: jos me saamme rikoskierteen katkaistua, jos me saamme ihmisen palautettua yhteiskuntakelpoiseksi, se on varmasti sellainen taloudellinen satsaus, joka on järkevä.

Vielä talousarvioaloite 105, jossa määrärahaa haluttaisiin liikunnan yhdenvertaisuuden lisäämiseen. Tänä päivänäkin meillä on niitä perheitä, joilla ei ole varaa lapselle liikuntaharrastusta olla tukemassa. Hallituksellakin on ollut esitys, jossa halutaan tukea sitä, että vähintään yksi harrastus olisi jokaisella lapsella, ja erityisesti haluaisin vielä kohdentaa tätä liikuntapuolen harrastuksiin.