Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2020 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hyvät kansanedustajat! Aloitamme työskentelyn 2020-luvun ensimmäisillä valtiopäivillä. Käsillä on ratkaisujen vuosikymmen ilmastonmuutoksen torjunnan, suomalaisen osaamisen, hyvinvoinnin ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. [Hälinää]

Olemme nousseet yhdeksi maailman vauraimmista ja osaavimmista kansakunnista samalla kun olemme rakentaneet Suomesta pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sen peruspilareina ovat ihmisten yhdenvertaisuus, yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen asuinpaikasta ja iästä riippumatta, korkea osaamistaso ja työllisyys, vahva julkinen, yksityinen ja kolmas sektori sekä näiden välinen kumppanuus. Pohjoismainen hyvinvointimalli on lähes kaikilla mittareilla mitattuna menestystarina, mutta se ei ole koskaan valmis. [Sari Sarkomaan välihuuto]

Suomi, kuten kaikki maailman maat, on ison haasteen edessä uudistaessaan talouttaan, tuotantoaan ja kulutustaan ympäristöllisesti kestävämmäksi. Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat ihmiskunnan suurimpia uhkia. Tämä on tosiasia, jonka kanssa elämme, halusimme tai emme. Samaan aikaan kun ilmastonmuutos on meille valtava haaste, on sen torjuminen Suomelle iso mahdollisuus luoda uutta työtä, osaamista, teknologisia ratkaisuja ja vientiä. [Välihuuto oikealta] Se on meille mahdollisuus vahvistaa talouttamme ja kansalaisten hyvinvointia. Siksi meidän kannattaa olla edelläkävijöitä. [Sebastian Tynkkynen: Me olemme jo!]

Hallituksen tärkein tehtävä on uudistaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ilmastollisesti kestäväksi ja varmistaa, että muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Samalla haluamme vahvistaa osaamista, työllisyyttä ja elinkeinorakennettamme. Haluamme, että Suomi on tulevaisuudessakin hyvä maa elää ja yrittää. Lupauksemme on rakentaa Suomea taloudellisesti vastuulliselle, sosiaalisesti oikeudenmukaiselle ja ympäristöllisesti kestävälle pohjalle. Tämän eteen teemme töitä joka päivä. Näillä valtiopäivillä hallitus tuo eduskunnalle 212 esitystä ja 12 selontekoa, joilla viemme Suomea yhdessä eteenpäin. Hallituksen työn keskiössä on parantaa tavallisten ihmisten arkea.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Vahvan työllisyyden kautta rahoitetaan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Julkisen talouden kestävyys edellyttää selvästi nykyistä korkeampaa työllisyyttä. Myös väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvaminen vaativat, että yhä useampi työikäinen on työssä. Hallitus on sitoutunut työllisyyden vahvistamiseen. Tämä vaatii niin työllisyyden hoidon palveluiden ja saatavuuden kuin työn vastaanottamisen velvoitteiden oikeaa tasapainoa. Lisäämme työllisyyden, kansainvälisten osaajien rekrytoinnin ja kotouttamisen määrärahoja vaalikaudella lähes 250 miljoonalla eurolla. Hallitus panostaa aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, jonka kulmakivinä ovat nykyistä yksilöllisemmät palvelut, palkkatuen kehittäminen, kuntien vastuun ja mahdollisuuksien kasvattaminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Palveluiden kehittämisen tarpeeseen vastataan useilla näille valtiopäiville annettavilla esityksillä.

Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi ja sitä kautta edistetään työttömien ihmisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tuomme eduskunnalle lain rekrytointitukikokeilusta. Kokeilun tavoitteena on edistää työttömien nopeaa työllistymistä, uusien työnantajayritysten syntyä ja yritysten kasvua alentamalla yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien kynnystä palkata työntekijöitä.

Annamme eduskunnalle lakiesityksen myös työllisyyden kuntakokeilusta. Kokeilussa TE-toimistojen tehtäviä siirretään kunnille. Tavoitteena on sovittaa paremmin yhteen valtion ja kuntien osaaminen, resurssit ja palvelut. Näin parannetaan erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.

Kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä uudistetaan. Työtoiminnan määrittelyä tarkennetaan, ja siihen tulee myös sisältyä henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Nämä tulee myös kirjata henkilön aktivointisuunnitelmaan. Esityksen myötä kuntouttavan työtoiminnan luonne sosiaalihuollon palveluna vahvistuu.

Säännöt ja tasa-arvoinen työelämä ovat ensisijaisia periaatteita työperäisen maahanmuuton prosessien kokonaistarkastelussa. Työ lupahakemusten nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi on jo aloitettu työ‑ ja elinkeinoministeriössä.

Hallitus on sitoutunut siihen, että vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä on osoitettavissa 30 000:ta uutta työllistä vastaavat toimenpiteet. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa! — Jukka Gustafsson: Juurihan niitä lueteltiin!] Toimien valmistelu on edennyt asetettujen askelmerkkien mukaisesti. Toimenpiteistä osan valmistelu on pitkällä. Hallitus on sitoutunut valmistelemaan myös lisätoimia, jotta tavoitteeseen päästään. [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä] Työllisyystavoitteen saavuttaminen on tärkeää julkisen talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. Olemme myös valmiita tekemään vaikeita päätöksiä. [Paavo Arhinmäki: Kokoomus toivoo vaikeita päätöksiä!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ikääntyvät suomalaiset ansaitsevat vanheta turvallisesti ja ihmisarvoisella tavalla. Siksi hallitus tuo eduskunnalle esityksen vanhuspalvelujen sitovasta henkilöstömitoituksesta. [Kokoomuksen ryhmästä: Tuntien työ!] Lakiin esitetään kirjattavaksi velvoite vähintään 0,7:n työntekijän minimimitoituksesta vanhusten ympärivuorokautiseen tehostettuun hoivaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä rahat?] Esityksessä eritellään hoitotyö ja tukityö. Hoitajien on voitava keskittyä hoitotyöhön. Tämän varmistaminen on myös panostus niiden ammattilaisten työhyvinvointiin, jotka ovat joutuneet harkitsemaan alanvaihtoa lisääntyneen työkuormituksen vuoksi. [Ben Zyskowicz: Ja voimaan 23!]

Haluamme taata tasa-arvoiset sosiaali‑ ja terveyspalvelut jokaiselle ja joka puolella Suomea. Siksi hoitoonpääsyä parannetaan ja hoitojonoja lyhennetään. Tällä hetkellä vain neljännes suomalaisista asuu alueella, jossa kiireettömän lääkäriajan saa alle kahdessa viikossa. Palveluihin pääsyssä on myös sosioekonomisia eroja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pienituloiset tulevat muita heikommin hoidetuksi. Se ei ole oikein. Tuomme eduskunnalle esityksen terveydenhuoltolain muuttamisesta eli hoitotakuusta. Tavoitteena on parantaa perustason sosiaali‑ ja terveyspalveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoonpääsyä kiireettömissä tilanteissa. Annamme eduskunnalle myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistuksen. Tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen. Maksuttomuutta laajennetaan ja uusia palveluita tuodaan maksukaton piiriin. Perustamme myös vanhusasiainvaltuutetun viran vahvistamaan vanhuspalveluiden laadun toteutumista.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Emme enää elä ajassa, jossa nuori voi työllistyä ja pärjätä elämässään pelkällä perusasteen koulutuksella. Kolmessa vuosikymmenessä Suomesta on kadonnut 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän perusasteen käyneiden työllisyysaste on noin 40 prosenttia. Useampi heistä on siis työelämän ulkopuolella kuin töissä. Riittämätön koulutus rajaa ihmisten mahdollisuuksia maailmassa, jossa uutta osaamista tarvitaan koko ajan. [Jukka Gustafsson: Kokoomuskin voisi herätä tässä asiassa!] Siksi tuomme eduskunnalle esityksen, jolla korotetaan oppivelvollisuus-ikää 18 ikävuoteen. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. [Kokoomuksen ryhmästä: Pakkoratkaisuita kaikki! — Paavo Arhinmäki: Kokoomus vastustaa koulutuksellista tasa-arvoa!] Samalla kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta. Oppivelvollisuuden laajentaminen on myös merkittävä tasa-arvoteko nuorille ja perheille, sillä se muuttaa toisen asteen koulutuksen aidosti maksuttomaksi.

Panostamme nuorten terveyteen ja hyvinvointiin myös tuomalla eduskunnalle valtakunnallisen kokeilun maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa rakentaa nykyistä tasa-arvoisempaa työ‑ ja perhe-elämää. Näillä valtiopäivillä eduskunnan käsiteltäväksi tuodaan pitkään odotettu perhevapaauudistus, joka lisää perheiden hyvinvointia ja valinnanvapautta sekä vahvistaa tasa-arvoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se heikentää äidin asemaa!] Perhevapaita kehitetään ymmärtäen perheiden erilaiset elämäntilanteet. Molemmille vanhemmille tulee samanpituiset vanhempainvapaat, mutta osan vanhempainvapaasta voi siirtää joustavasti toiselle vanhemmalle. Ansiosidonnaisen vanhempainvapaan osuus kasvaa, mikä on merkittävä parannus perheille. Uudistuksen tavoitteena on, että vastuu ja oikeus pienen lapsen hoidosta jakautuu nykyistä tasaisemmin vanhempien välillä, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.

Tasa-arvon vahvistamiseksi Suomessa on vielä paljon tehtävää, myös naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Yhtenä monista tilanteen korjaamiseksi vaadittavista keinoista esitämme, että Suomeen perustetaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Tuomme eduskunnalle myös esityksen pakottamalla solmitun avioliiton purkamiseen liittyvistä avioliittolain muutoksista.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi on aina osallistunut sääntöperusteisen maailman rakentamiseen. Me toimimme sen hyväksi osana Euroopan unionia. EU on väylämme vaikuttaa maailman kehitykseen, ja siksi kehitämme Euroopan unionia entistäkin yhtenäisemmäksi toimijaksi kansainvälisillä areenoilla. Puheenjohtajuuskautemme jälkeen keskitymme vaikuttamiseen Suomelle keskeisimmissä kysymyksissä, joita ovat esimerkiksi EU:n vihreän kehityksen ohjelma, green deal, sekä talous‑ ja rahaliitto Emun kehittäminen.

Kansainvälisen toimintaympäristön muutos ja ratkaisumme muutokseen vastaamiseksi koskettavat koko yhteiskuntaa ja kaikkia suomalaisia. Entistä vahvempi monenkeskinen järjestelmä on pienen maan mutta samalla koko kansainvälisen yhteisön etu. Suomi on osoittanut vastuunkantoa ja aktiivisuutta yhteisissä ponnisteluissa myös YK:n vahvistamiseksi kriisinhallinnassa, köyhyyden poistamiseksi, ihmisoikeuksien noudattamiseksi, tasa-arvon puolesta sekä sääntöjen luomiseksi reilun vapaakaupan hyväksi. Toimintalinjamme on syvästi ankkuroitu eduskuntaan. Valtioneuvosto antaa ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle ennen kesätaukoa ja Eurooppa-poliittisen selonteon syksyllä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi voi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. [Sebastian Tynkkynen: Me olemme jo!] Muutos ilmastollisesti kestävään yhteiskuntaan on mahdollista tehdä oikeudenmukaisesti ja asteittain ja siten, että kaikki pidetään mukana. Tavoitteenamme on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Olemme sitoutuneet tekemään päätöksiä, joilla vähennetään Suomen päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja. Kannustamme ja kiritämme myös suomalaista teollisuutta vähentämään päästöjään. Vauhditamme uuden, puhtaan teknologian käyttöönottoa, joka parantaa teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on maailmalla valtava kysyntä ja markkinat.

Teemme ilmastotekoja Suomessa, mutta on vähintäänkin yhtä tärkeää vaikuttaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen kansainvälisesti. Ilmasto ei tunne kansallisvaltioiden rajoja. Jokaisen maan on tehtävä oma osansa. [Jukka Gustafsson: Hyvin sanottu!]

Arvoisa puhemies! Hallitus uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn, jonka kautta tulevaisuuden isoja uudistuksia tuodaan näillä valtiopäivillä eduskunnan kanssa yhdessä valmisteltavaksi. Uudella komiteatyömallilla vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa. Komiteatyön keskeinen elementti on yhteistyö. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sadankomitea!]

Arvoisat kansanedustajat! Päätänkin puheeni yhteistyöhön. On luonnollista, että hallitus ja oppositio ovat erimielisiä monissa asioissa, mutta emme ole kuitenkaan kaikessa. Niissä kysymyksissä, joissa on löydettävissä yhteistä näkemystä tai jotka vaativat yli vaalikausien valmistelua, kannattaa pyrkiä yhteistyöhön. Tähän me olemme valmiita. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvin sanottu!] Tarvitsemme näillä valtiopäivillä vuoropuhelua ja yhteistyön kykyä, jotta löydämme yhdessä myös ratkaisuja parempaan huomiseen.

Arvoisat kansanedustajat! Tässä lyhyesti esityksiä näiden valtiopäivien toimista.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri, odottakaa hetki. — Olkaa hyvä.

Siirrymme ryhmäpuheenvuorokierrokseen.

Arvoisa puhemies! Edessämme on isojen päätösten vuosi. Vanhustenhoivan parantaminen, perhevapaat, työllisyys, ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen, sote-ratkaisut — kaikki nämä ja monta muuta asiaa odottavat meiltä edustajilta ratkaisuja. [Sari Sarkomaan välihuuto]

Puhemies! Vanhustenhoivan puutteet, Pohjoismaiden jäykimmät perhevapaat ja liian monen nuoren syrjäytyminen koulutuksesta ja työstä ovat olleet yhteiskuntamme kipupisteitä, joiden korjaamista kansalaiset ovat pitkään odottaneet. Näissä Suomi astuu nyt vihdoin eteenpäin. Laki hoitajamitoituksesta on annettu eduskunnalle, ja tähän varataan myös riittävä rahoitus. [Ben Zyskowicz: Ensi vaalikaudella!] Myös kotihoitoa vahvistetaan. Perhevapaat uudistetaan tälle vuosikymmenelle. Joustavat perhevapaat lisäävät tasa-arvoa niin vanhemmuudessa kuin työssä. Muuttunut työelämä ja moninaistuneet perhemuodot huomioidaan. Tärkeä työllisyyttä ja osallisuutta lisäävä uudistus on oppivelvollisuuden laajentaminen, ja samalla toisesta asteesta tehdään aidosti maksuton.

Arvoisa puhemies! Paljon on tehty, mutta vielä on paljon edessä. Työllisyyden vahvistaminen on pääministeri Marinin hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Syksyllä hallitus päätti jo 25 työllisyystoimesta. Työllisyyspalveluita parannetaan kohti muiden Pohjoismaiden tasoa. Kuntakokeilu on mahdollisuus työvoimapalveluiden reformille kohti Tanskan mallia, jossa työttömiä ei enää jätetä oman onnensa nojaan. Voi kysyä, eteneekö hallitus työllisyystoimissaan aikataulussa. Valtiosihteeri Martti Hetemäki piti arvostelua kohtuuttomana. Hän muistutti, että hallitus päätti jo budjettiriihessä työllisyyspaketista ja sen toimeenpano on meneillään: ”Ei nyt pitäisikään olla muuta valmiina.” [Timo Heinonen: Miinus 5 000!] Teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on myös tärkeä osa työllisyyttä. Siksi tki-rahoitusta lisätään, teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n minimitasolle ja kone- ja laiteinvestointien tuplapoistot mahdollistetaan.

Arvoisa puhemies! Ilmastotoimissa meillä on edessä kaksi vaihtoehtoa: vitkastelu tai määrätietoinen eteneminen. Sosiaalidemokraattiselle eduskuntaryhmälle valinta on selvä, sillä lasku vain kasvaa, jos ilmastonmuutoksen annetaan vastuuttomasti jatkua. Jos seuraukset tulevat, rikkaat pärjäävät kyllä aina mutta laskun maksajiksi joutuvat pienituloisimmat.

Ovatko ilmastotoimet ja työllisyys sitten ristiriidassa keskenään? Eivät ole, päinvastoin. Juuri nyt maailmalla pääomat hakeutuvat kohti hiilivapaita ratkaisuja ja investointeja. Meidän pitää tehdä valinta: joko pidämme kiinni fossiilitaloudesta ja näivetymme sen mukana tai uudistamme kohti päästöttömyyttä ja luomme näin myös uutta työtä ja hyvinvointia. Antti Rinteen hallitus aloitti työn kunnianhimoisen tavoitteen eteen, jota pääministeri Marinin hallitus nyt jatkaa. Hallituksen suuri tehtävä on viedä Suomi hiilivapaaksi seuraavan 15 vuoden aikana ja tehdä se yhtä aikaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja työllisyydestä ja taloudesta huolehtien. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Tämä tehtävä ei ole helppo, mutta se on samalla suuri mahdollisuus luoda uutta työtä ja investointeja. Meillä on tästä tuore esimerkki: teräsyhtiö SSAB lupaa tuoda markkinoille fossiilitonta terästä jo runsaan viiden vuoden päästä. Tämä maailmanluokan innovaatio vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä jopa 7 prosentilla. Mikä olisikaan varmin tapa estää tämä suuri investointi? Se olisi juuri nyt perääntyminen päästötavoitteista. SSAB:n käyttämä tekniikka on ollut tiedossa ja olemassa jo 30-luvulta, mutta juuri kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat edellytykset sille, että tämä tekniikka tulee kannattavaksi.

Suomen kilpailukyvyn menestys onkin aina perustunut siihen, että olemme aina kulkeneet eturintamassa. Vaikka Suomi tiukensi metsäteollisuuden ympäristönormeja 60- ja 70-luvuilla etulinjassa, ei metsäteollisuutemme näivettynyt vaan päinvastoin: osaltaan juuri edistyksellisen ympäristöajattelun lopputuloksena Suomessa on tänä päivänä maailman kilpailukykyisin metsäteollisuus. Siksi Suomen on nytkin kuljettava eturintamassa synnyttämässä uusia korkean arvon työpaikkoja. Tässä jos missä ympäristö ja työ kättä lyö.

Ärade talman! Finland behöver förmåga att komma överens och att värna om samarbete. Det förutsätter förmåga till diskussion med konstruktiv och ömsesidig respekt. Ärade kolleger, vi arbetar gemensamt för fosterlandet — det är därför vi har valts till detta uppdrag.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kykyä sopia ja vaalia yhteistyötä. Välillä asioista väännetään, mutta erimielisyyksistä huolimatta on tärkeää, että keskustelu on rakentavaa ja toisia kunnioittavaa. Tässä voisimme ottaa tasavallan presidentti Niinistön ja puhemies Vanhasen neuvoista vaarin. Arvoisat kollegat, tehdään työtä yhteisen isänmaan eteen — siksihän meidät tänne on valittu. [Ben Zyskowicz: Otetaan oppia opetusministeristä!]

Herra puhemies! Perussuomalaiset odottavat hallitukselta toimintaa. Julkisten menojen paisuminen, tuhlailun politiikka ja valtionvelan kasvattaminen ovat mahdoton yhtälö tilanteessa, jossa tehokkaita työllisyystoimia ei ole näköpiirissä. Velkaa otetaan aina vain lisää, valtion omaisuutta myydään ja verotusta kiristetään. Suunta on erittäin huolestuttava. Perussuomalaiset odottavat hallitukselta aidosti tehokkaita toimia työllisyyden parantamiseksi. Perussuomalaiset tarjoavat yhteistyön kättä suomalaisen työn ja yrittäjyyden kannalta tärkeiden uudistusten tekemiseen. Me tiedämme, että erimielisyyksistä huolimatta eduskunnan työssä täytyy puhaltaa yhteen hiileen. [Antti Kurvinen: Hyvin sanottu!]

Herra puhemies! Elämme aikaa, jolloin Suomi kohtaa länsimaissa ja globaalisti vaikuttavia aikamme ilmiöitä, ja olemme muutoksen edessä, halusimme sitä tai emme. Internet on tarjonnut ihmisille ennennäkemättömän tietomäärän, mutta samalla suhteellisuudentaju uhkaa hämärtyä. Valtamediassa klikkijournalismi ja ylimalkaisen tason kirjoittelu on syrjäyttänyt perinteisemmän, tutkivan laatujournalismin. Monilla toimittajilla tuntuu olevan haluja politisoitua pikemminkin kuin toimia neutraalina tiedonvälittäjänä.

Fanaattinen, tunteisiin vetoava aktivismi pyrkii raivaamaan itselleen virallisen totuuden asemaa. Elämme aikaa, jona ne, jotka hokevat jatkuvasti tieteellisyydestä, ovat usein itse kauimpana siitä. Pieni joukko aktiivista vihervasemmistoa pyrkii tekemään keskustelukulttuurista ahdasmielistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Vasemmalta: Ei ei ei! — Puhemies koputtaa] En kuitenkaan usko kaiken maailman pöyristymisen ja loukkaantumisen kulttuurin vievän voittoa.

Nyt on syytä nousta puolustamaan suomalaista sananvapautta. On oltu huolissaan viranomaisten maalittamisesta, mutta entä kun viranomaiset ja virastot ovat itse maalittamassa sosiaalisen median kautta kansalaisia, joiden mielipide poikkeaa viranomaisen mielipiteestä? On erikoista, että viranomaisen riveistä on noustu kirjoittelemaan siten, ettei aina tiedä enää, milloin kirjoitus on viranomaisen näkemys ja milloin politiikkaan yksityishenkilönä osallistuvan viranomaisen näkemys. Perussuomalaiset lähtevät siitä, että viranomaiset ovat olemassa kansalaisia varten, eikä toisin päin.

Herra puhemies! Euroopan unionissa valtapuolueet ovat ajaneet puoluekoneistoineen Eurooppaan monikulttuurisia yhteiskuntakokeiluja, joita tavalliset kansalaiset eivät halua. Monikulttuuriset yhteiskuntakokeilut heikentävät maiden talouksia ja turvallisuutta. Viime kädessä massamaahanmuuton politiikka voi horjuttaa kokonaisia kansakuntia väestömuutosprosesseilla ja kulttuurierojen lisääntymisen kautta. Perussuomalaiset aikovat jatkaa tolkun äänenä, ja olemme rohkeasti suomalaisten puolella jatkossakin. [Maria Guzenina: Puolan tiellä!] Suomessa on uskallettava puhua enemmän EU:sta. Kansalaisten tietoisuutta on lisättävä, vaikka Suomen lainsäädännöstä vastaava Bryssel tuntuisi kaukaiselta paikalta.

Brysselistä puheen ollen, tiedämme mikä on tilanne. Brysselin eliitti hävisi briteille. EU ei kovasta yrityksestä huolimatta saanut brittejä perumaan kansanäänestyksensä tulosta, vaan brexit toteutui. Paniikki on ollut eliitin keskuudessa ilmeinen. Jopa Ylen pölyttyneet kirjeenvaihtajat on täytynyt hälyttää uutisoimaan EU-myönteisiä juttujaan suomalaisille. Suomen tv-lähetyksiin kutsuttiin tietysti brexitiä kommentoimaan erittäin EU-mielisiä poliitikkoja ja asiantuntijoita. Valtamedia pelottelee kansaa Suomen riippuvuudella EU:sta. Samalla EU hamuaa itselleen aina vain lisää valtaa, eikä Suomen etu Brysselin vaakakupissa paljoa paina. Isossa-Britanniassa tapahtunut itsenäisyyden palauttaminen on aikakautemme merkittävimpiä tapahtumia. Brexitistä on lisäksi syytä muistaa, että vallanvaihdos tapahtui Britanniassa rauhanomaisesti ja demokraattisesti äänestämällä. Siksi myös meidän on syytä kiinnittää Suomessa huomiota siihen, että kansan tulee voida äänestämällä vaikuttaa maansa tulevaisuuteen. Tämä on demokratian haaste, jonka toivon kaikkien puolueiden ottavan vakavasti. Suomalaiset tahtovat hillitä EU-liittovaltion ja Brysselin eliitin valtapyrkimyksiä. Brexit olkoon varoituksena Suomen EU-mieliselle eliitille. Jos luovutatte lisää valtaa EU:lle, myös Suomessa saattaa vielä nousta halu ottaa itsenäisyytemme takaisin.

Arvoisa puhemies! ”Kello käy, eikä avauksia näy — hallituksen on nyt siirryttävä työllisyyspolitiikassa sanoista tekoihin.” Pääministeri voi pitää tätä värittyneenä huudahduksena, mutta se olikin keskustan Suomenmaan pääkirjoituksen otsikko tammikuun viimeisenä päivänä. Siinä rehellinen tulkinta kysymykseen, ovatko ne todelliset työllisyystoimet jo ihan putkessa vai aivan levällään.

Tänä keväänä hallituksen on todella käännettävä suuntaansa tai erottava. Kysymys ei ole enää siitä, miltä osin hallitusohjelma jää toteutumatta. Kyse on siitä, että nykymenolla hallitus tekee enemmän päätöksiä, jotka vähentävät työpaikkoja, kuin niitä, jotka lisäävät työpaikkoja.

Me tarvitsemme perhevapaauudistuksen. Me tarvitsemme ikäihmisille tuhansia hoitajia lisää. Yhtä selvää on, että tällaiset uudistukset huutavat rinnalleen aktiivisen työvoiman määrää lisääviä päätöksiä, vaikeitakin sellaisia. Edellisten kolmen vuoden aikana työssäkäyviä saatiin 120 000 lisää. Rinteen hallituksen päätökset taas vähentävät työssäolevien määrää tuhansilla, sen me tiedämme, ja sama pätee valitettavasti myös Marinin hallituksen tänä talvena toistaiseksi julkistamien ehdotusten nettomäärään. Näin ei voi kyllä jatkua.

Työllisyystoimia odotellessa valtiovarainministeriö valmistautuu vuosittaisen velanoton moninkertaistumiseen vuoteen 2023 mennessä. Valtiovarainministeri Kulmuni, te sanoitte viime torstaina, että niin sanotut kertaluontoiset 3 miljardin euron menolisäykset päättyvät vuonna 2022. Uskotteko te nyt ihan oikeasti, että esimerkiksi kertaluonteisilla rahoilla palkatut tuhat opettajaa irtisanotaan tämän vaalikauden lopulla? [Sebastian Tynkkynen: Hyvä kysymys!] Ei niin pidä tehdä, ettekä te tule niin tekemäänkään. Te vain pyörrätte puheenne ja kaivatte rahat ottamalla vielä lisää velkaa tai korottamalla vielä lisää veroja. [Paavo Arhinmäki: Kokoomusko vastustaa opettajien määrän lisäämistä?]

Tähän loukkuun teidän, valtiovarainministeri Kulmuni ja edustaja Arhinmäki, ei olisi ollut mikään pakko mennä. Olisitte voineet valita kokoomuksen vaihtoehtobudjetin linjan. Se olisi toki tarkoittanut koviakin työllisyystoimia, mutta se olisi tarkoittanut kymmenientuhansien työttömien nousua omille jaloilleen ja sitä, että te olisitte voineet palkata ne kiireesti kaivatut tuhat opettajaa rehellisesti pysyvillä menolisäyksillä kertaluonteisen kikkailun sijaan. Onneksi se meidän vaihtoehtomme on edelleen täydessä terässä ja ilmaiseksi tarjolla. Ottakaa vaihtoehtobudjettimme, ja auttakaamme yhdessä kymmenettuhannet suomalaiset palkkatöihin. Vähennetään köyhyyttä auttamalla suomalaisia seisomaan omilla jaloillaan tulonsiirtojen sijaan. Silloin myös kouluihin, vanhustenhoivaan ja eläkkeisiin riittää rahaa niin nyt kuin kymmenen vuoden päästä.

Hyvä hallitus, minuahan te ette usko, mutta uskokaa riippumattomia asiantuntijoita. Professoreista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi juuri vuosiraporttinsa. Arviointineuvoston mukaan työpaikkoja lisäävät päätökset olisi kannattanut tehdä ensin. Neuvoston mukaan hallituksen tulevaisuusinvestointien pakettia voidaan pitää harhaanjohtavasti nimettynä, koska sen sisältö ei muistuta investointeja. Neuvoston mukaan on epätodennäköistä, että 75 prosentin työllisyystavoite saavutettaisiin ilman työmarkkinoiden rakenteiden uudistamista. Tai jos ruotsalainen taloustieteilijä on suomalaista viisaampi, kuunnelkaa professori Lars Calmforsin sanoja: ”Voi olla houkuttelevaa ottaa lisää valtionvelkaa nyt, kun korkotaso on lähellä nollaa. Mutta kun korot alkavat nousta, Suomen velkasuhde kasvaa sellaiselle tasolle, josta useat euroalueen maat kärsivät eurokriisin aikana.”

Arvoisa puhemies! Lyhyellä tähtäimellä suomalaisten hyvinvointi on kiinni työllisyydestä ja talouskasvusta. Siitä olemme yhtä mieltä. Silloin kun ne pidetään kunnossa, seuraa palkankorotuksia ja palveluiden parannusta. Jos taas talous laiminlyödään, seuraa vaikeuksia suomalaisten arkeen. Päätösten seuraukset tosin tuppaavat tulemaan viiveellä — niin ne myönteiset kuin nyt tehtävät kielteisetkin.

Pidemmällä sihdillä keskeinen kysymys on, että löydämme turvallisen polun vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Edelläkävijänä Suomi on voittaja, kun voimme myydä esimerkiksi täällä Helsingissä kehitettäviä lämmitysratkaisuja vaikkapa Torontoon ja Pekingiin. Monistamisesta syntyvä Suomen kädenjälki voi olla moninkertainen meidän suhteelliseen hiilijalanjälkeemme verrattuna. Päästöjä on vähennettävä niin, että talous kasvaa eikä suomalaisten elämä hankaloidu. Meiltä poliitikoilta kaivataan nyt ennen kaikkea turvallisuudentunnetta niille ihmisille, jotka pelkäävät, että ilmastopolitiikka tarkoittaa heille ongelmia.

Lämmitys on Suomen suurin päästölähde. Syyllistämisen sijaan voimme auttaa taloyhtiöitä ja öljylämmittäjiä pääsemään eroon nousevista lämpölaskuista ja samalla päästöistä. Ehkä hallituksen ilmastorahasto kannattaisi suunnata ensisijaisesti kotitalouksien ilmastoremontteihin.

Arvoisa hallitus, entinen keskustan pääministeri Esko Aho lähetti teille viime viikolla vielä viisaat terveiset: ”Ei uudistus tarkoita rahan jakamista tai etuuksien antamista.” Ilmastotoimien tehokkuutta mitataan päästöjen vähenemisellä, ei käytetyllä rahalla. Riittävän koulutuksen takaaminen jokaiselle, josta, pääministeri, puhuitte, mitataan putoamassa olevien vetämisellä takaisin, ei pelkillä yhteiskunnan kustantamilla oppimateriaaleilla. Osoittakaa tänä keväänä toimillanne, että sekä asiantuntijat että me oppositiossa pelkäämme aivan turhaan. Pelkillä puheilla ja velkarahaa jakamalla te ette kylläkään enää suomalaisia auta — nyt tarvitaan aitoja uudistuksia.

Arvoisa herra puhemies! Elämme aikaa, joka vie myös meitä suomalaisia erilleen. Liian vähän puhutaan kaikesta siitä, mikä meitä yhdistää. Usein tuntuu, että marsalkka Mannerheimin viisaat sanat ovat unohtuneet: ”Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihollisen miekka.” Suomi on yhteinen. Ratkaistavat asiat ovat yhteisiä. Tärkeintä: tulevaisuutemme on yhteinen. Moni asia tässä maassa on paremmin kuin muualla, jopa parhaiten maailmassa. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Suomalainen hyvä peruskoulusta alkaen on saavutettu yhdessä. Huomisen Suomea kuitenkin koettelevat isot muuttujat, jotka tuntuvat jo nyt: meillä on vauvapula, muutto kaupunkeihin kiihtyy, suomalaiset harmaantuvat. Kaikella tällä on vaikutuksia, jotka koskettavat jokaista meistä ja koko maata. Hallitsemattomana muutos rikkoo suomalaista hyvää. Hallittuna se on mahdollisuus, kunhan rohkenemme tehdä asioita uudella tavalla. Vaikka mitä sanotaan, kyllä Suomella — päästä päähän ja laidasta laitaan — on toivoa.

Puhemies! Viime viikolla päätettiin useammasta tulevaisuuden rakennuspuusta — sanon rakennuspuusta, koska puu on kestävä suomalainen rakennusmateriaali. Ilmassa on nyt suomalaista arkijärkeä. Päästöjä vähennetään oikealla ja oikeudenmukaisella tavalla. Pelottelijoitahan riittää, mutta me keskustassa tähdennämme sitä, miten valtava mahdollisuus Suomelle on siirtyminen saastuttavien fossiilisten polttoaineiden käytöstä puhtaaseen bio- ja kiertotalouteen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs turve?] Pörssiyhtiö SSAB:n ilmoitus Raahen terästehtaan muuttamisesta päästöttömäksi osoittaa tätä uutta toivon suuntaa muullekin teollisuudelle. Ilmastorahasto ja teollisuuden sähköveron alennus EU:n sallimaan minimiin ovat ratkaisuja, joilla edesautetaan isoa käännettä. Ihmisten arjen kannalta tässä käänteessä tärkeintä ovat uudet työpaikat. Niiden myötä toivoa on myös niillä kotiseuduilla, joista väki on vähentynyt ja joista jotkut tietäjät ovat sammuttamassa kaikki valot. Jokainen työpaikka lisää on kotiinpäin. Keskusta pitää kaikissa oloissa kiinni siitä, että yhdessä sovitut tavoitteet 60 000 työpaikasta ja talouden tasapainottamisesta saavutetaan. Vain tällä tavalla kaikki nykyinen hyvä on myös huomisen hyvää.

Herra puhemies! Monen asian on muututtava, jos Suomi aikoo pärjätä yhä sykkyräisemmässä maailmassa. Uudistusten lopputulema ei saa kuitenkaan olla eriarvoistunut Suomi, saati sellainen luokkayhteiskunta, jossa toiset elävät yltäkylläisyydessä aitojen takana ja toiset kodittomana kadulla. [Jussi Halla-aho: Juuri sinne ollaan menossa!] Uudistamalla on parannettava asioita.

Perhevapaauudistus on juuri tällainen parannus, sellaisen Suomen tekemistä, jossa lapset ovat tervetulleita kaikkiin elämäntilanteisiin, [Vilhelm Junnila: Kuka muistaisi äitejä!] jossa lapsen kanssa selviää arjessa ja jossa apua saa tarvittaessa. Tasa-arvo lisääntyy, ja perheillä on myös tulevaisuudessa valinnan mahdollisuus ja valinnan vapaus lastenhoidossa — vapaus valita myös kotihoito. Kun hallitus myös vahvistaa esiopetusta, peruskoulun ensimmäisiä luokkia ja opettajien työn tukemista, olemme jo pitkällä lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentamisessa.

Suomi on pärjännyt ja pärjää jatkossakin vain sivistyksellä ja osaamisella. Jokaiselle nuorelle on taattava oppioikeus 18 vuoteen asti. Keskustan mielestä Suomeen tarvitaan toisen asteen lähikoulu. Nuorten mahdollisuuksia opiskella lähellä kotejaan parantaisi se, että ammattikouluissa opiskelevat voisivat suorittaa yleissivistävät opintonsa lukiossa ja päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti sanoi valtiopäivien avajaisissa viime viikolla, että huomiseen on aihetta luottaa. Vaikka ratkaistavaa on paljon, tähän luottamukseen on helppo yhtyä. Keskusta katsoo, että kaiken politiikan on lisättävä luottoa tulevaisuuteen ja toivoa paremmasta. Jätämme muille vallalla olevan ahdistuksen, pessimismin, pelottelun ja uhkakuvien politiikan. Keskusta on käytännönläheisten ratkaisujen ja toivon valoisampi vaihtoehto. [Naurua]

Yksi asia on satavarmaa: mitä enemmän pystymme sopimaan asioista, sitä paremmin pärjäämme. Varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on vaalittava yhteisymmärrystä. Suomella ei koskaan ole pienenä kansakuntana varaa Jenkkilän meininkiin, jossa ei edes kätellä ja toisen puheet revitään. Meidät kansanedustajat on valittu myös näillä vuoden 2020 valtiopäivillä hoitamaan ihmisten asioita yhteistyöllä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Me aloitamme nyt uutta vuosikymmentä, ja siksi on syytä katsoa yhdessä eteenpäin. Mutta miten puhua tulevaisuudesta keskellä vauvakatoa? Me tiedämme, että moni toivoo tässä maassa lasta mutta ei uskalla tai voi tätä toivetta toteuttaa. Jotkut pelkäävät, että rahat eivät riitä. Toiset huolehtivat, ettei ura kestä vanhenpainvapaita. Monella epävarmuus maapallon tulevaisuudesta saa kysymään: uskaltaako tähän maailmaan enää tehdä lasta? Meidän tehtävämme tässä salissa ei ole käskeä naisia synnyttämään uusia veronmaksajia isänmaan takia. Meidän tehtävämme on rakentaa maata, jossa tulevaisuuteen voi luottaa. Meidän tehtävämme on tehdä politiikkaa, joka luo toivoa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Maa, joka nojaa tulevaisuuteen, uskoo koulutukseen. Siellä pienimmät eivät jää jalkoihin. Hyvinvoivassa Suomessa lapset kuitenkin eriarvoistuvat, koulutuserot kasvavat ja pahoinvointi kasaantuu. Jos me haluamme tähän muutosta, meidän on annettava tukea kaikille opintien askelille. Varhaiskasvatuksessa muurataan koko elämän oppimisen kivijalka. Siksi jo ensi elokuusta alkaen me palautamme jokaiselle lapselle tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja pienennämme ryhmäkokoja. Me palkkaamme lisää opettajia ja panostamme koulutuksen tasa-arvoon. Koulutusleikkauksia perutaan, rikottua korjataan. [Petteri Orpon välihuuto] Oppivelvollisuuden jatkamisen lisäksi vihreät kannattavat esiopetuksen muuttamista kaksivuotiseksi ja askeleita kohti maksutonta varhaiskasvatusta, sillä tulevaisuuteen uskovassa maassa koulutus ei ole maksullista, ei varsinkaan kaikkein pienimmille.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Samalla kun me pidämme entistä parempaa huolta heistä, jotka ovat tämän maan rakentaneet, meidän on nostettava niitä, jotka tulevat huolehtimaan meistä. Suomessa yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Köyhyys vaikuttaa lapseen vakavalla tavalla. Se sulkee lasten edestä ovia, jotka ovat muille auki, ja se vie vanhemmilta voimat. Siksi me parannamme pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa. Me nostamme opintotuen huoltajakorotusta ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja lisäksi teemme korotuksia lapsilisiin. Vihreille on selvää, että näin rikkaassa maassa ainoa oikea tavoite on poistaa lapsiperheköyhyys kokonaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä on maa, jossa pienen lapsen äiti voi olla pääministeri. Se on asia, josta me saamme kiittää kaikkia niitä, jotka ovat ennen meitä tehneet työtä tässä salissa tasa-arvon puolesta. Naisten on voitava luottaa siihen, ettei vauvahaave tarkoita urasta luopumista. Siksi tämä hallitus tekee sen, missä on aikaisemmin epäonnistuttu. Me uudistamme perhevapaat niin, että perheiden tasa-arvo ja vapaiden joustavuus lisääntyvät. [Perussuomalaisten ryhmästä: Äidin asema heikkenee!] Vihreät haluavat, ettei lapsihaave maksa äidille uraa ja että isille annetaan tasa-arvoinen oikeus luoda se ainutlaatuinen suhde omaan lapseen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! 2020-luvulla tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ei johdu enää vain koulutuksesta, rahasta tai urasta. Yhä useampi on huolissaan planeettamme tulevaisuudesta. Siksi tämä hallitus rakentaa polun hiilineutraaliin Suomeen ja tekee Suomesta maailman ensimmäistä fossiilitonta hyvinvointivaltiota. Tämä tarkoittaa 35 miljoonan hiilitonnin vähennyksiä. Nykyisillä toimilla tästä katetaan 16 miljoonaa tonnia. Meillä on edessämme 19 miljoonan hiilitonnin edestä töitä. [Sari Sarkomaa: Kello käy, eikä uudistuksia näy!] Meille on selvää, että jos päästöjä ei vähennetä tarpeeksi jollain sektorilla, on toisaalla tehtävä enemmän. Jos esimerkiksi liikenteen päästöt eivät vähene tarpeeksi, vähennetään enemmän teollisuudesta. Jos turpeesta ei luovuta, on esimerkiksi maataloudessa tehtävä sitäkin enemmän. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuuleeko keskusta? — Ben Zyskowicz: Tämmöisiä ystäviä teillä on!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ilmastokriisin rinnalla luonnon monimuotoisuus hupenee ennennäkemätöntä vauhtia. Tämä ei tapahdu vain Amazonissa tai Australian palavissa metsissä; Suomen luontotyypeistä lähes puolet on uhanalaisia. Siksi me olemme nostaneet luonnonsuojelun rahoitusta historiallisen paljon. Ympäristöministeri Mikkosen johdolla suojellaan nyt enemmän luontoa kuin koskaan, sillä me emme väistä vastuuta. Emmekä me suojele luontoa itseämme varten, me teemme sen niiden takia, jotka ovat täällä vielä meidän jälkeemme. Heitä varten me puolustamme aapasoita, aarniometsiä ja vapaita koskia. Heitä varten me puolustamme mehiläisiä, järvilohia, punasotkia ja Saimaan kuutteja. Tämä maa on kaunis ja ihmeellinen paikka, ja kuten vihreässä eduskuntaryhmässä on jo todettu, tämä on maa, jossa toive omasta lapsesta kannattaa yrittää toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Epäoikeudenmukainen ja nöyryyttävä aktiivimalli on peruttu. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille ja päivähoidon ryhmäkokoja on pienennetty, koulutukseen ja osaamiseen on panostettu lisää resursseja. [Timo Heinonen: Avustajamäärää on nostettu!] Merkittäviä ja tärkeitä parannuksia tavallisten suomalaisten elämään. Aika hyvin hallitukselta, josta väitetään, ettei se ole saanut mitään aikaan. [Välihuutoja] Tämä hallitus pystyy toteuttamaan uudistuksia. Me emme sadistisesti halua tehdä vain vaikeita päätöksiä, vaan haluamme tehdä uudistuksia, joita on jo vuosia tai vuosikymmeniä toivottu ja odotettu. Sellaisia, joita aiemmat hallitukset eivät ole saaneet aikaiseksi, vaikka niiden tärkeyttä on tässä salissa jokaiselta laidalta korostettu.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvoinen perhevapaauudistus on ollut monen puolueen tavoite jo vuosikymmeniä. Nyt kun vasemmistoliittolainen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen pääsi ohjaamaan uudistuksen valmistelua, on löydetty ja neuvoteltu yhteinen malli. Tasa-arvoinen perhevapaauudistus tukee kaikenlaisia perheitä ja lisää yhdenvertaisuutta sekä kotona että työelämässä. Se joustaa perheiden erilaisissa tilanteissa ja parantaa perheiden toimeentuloa. Tuleva uudistus on maailmanlaajuisestikin edistyksellinen ja saanut siksi laajaa kansainvälistä huomiota. Ja jatkossakin äitejä kutsutaan äideiksi ja isiä isiksi. Jopa tähän aikaan harvinaisen pölhöpopulistinen keskustelu asiasta voidaan lopettaa.

Arvoisa puhemies! Myös sosiaaliturvauudistus on käynnistetty. Jo pitkään on ollut suuri tarve uudistaa pirstaleinen ja joustamaton suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä. Byrokratia- ja köyhyysloukkuja täytyy purkaa ja niiden tilalle rakentaa kannustava ja mahdollistava järjestelmä.

Viimein lakiin kirjataan vanhuspalveluiden 0,7:n hoitajamitoitus. Kun vanhuspalveluiden skandaalit ravistelivat Suomea vuosi sitten, kaikki eduskuntapuolueet kannattivat sitovaa 0,7:n hoitajamitoitusta — paitsi kokoomus. Ihmiset äänestivät muutosta vanhuspalveluihin ja nyt sen myös saavat. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä rahat?]

Suuri maksuhäiriömerkinnän saaneiden ja ylivelkaantuneiden määrä on huomioitu hallitusohjelmassa. Nyt hallitukselta odotetaan esityksiä myös heidän asemansa parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Suomi sai Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta langettavan päätöksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Tässäkin asiassa hallitus toimi ripeästi. Opetusministeri Li Anderssonin esittelystä me eduskunnassa olemme hyväksyneet lain kaikille lapsille tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta, jo ennen Suomen saamaa huomautusta.

Vielä tänä vuonna eduskuntaan tulevat myös lait oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen. Oppivelvollisuuden pidentäminen on todella suuri koulutuspoliittinen uudistus, merkittävä tasa-arvoteko. Vain perusasteen koulutuksen saaneilla on yhä vähemmän työpaikkoja ja mahdollisuuksia yhteiskunnassamme. Siksi jokaiselle nuorelle pitää pyrkiä takaamaan vähintään toisen asteen tutkinto. Samalla vastaamme myönteisesti nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen viime kaudella keräämään kansalaisaloitteeseen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

Arvoisa puhemies! Työllisyys on parantunut koko hallituskauden ajan, mutta vielä on matkaa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. [Timo Heinonen: 80 000!] Jokainen prosenttiyksikkö on edellistä vaikeampi saavuttaa. Jos haluamme kestävää työllisyyden parantumista, ovat panostukset osaamiseen ja hyvinvointiin keskeisiä. Työllisyyttä pitää parantaa auttamalla ja tukemalla, ei leikkaamalla.

Suomen yhteiskuntarakennetta pitää uudistaa vastaamaan ilmastonmuutokseen. Meillä on rohkea mutta samalla välttämätön tavoite Suomesta hiilineutraalina maana vuonna 2035. Siksi ilmastotoimien pitää olla kunnianhimoisia mutta samalla niissä tulee huomioida sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Pienituloisia ei laiteta ilmastotoimien maksajiksi, eikä kukaan tule joutumaan kohtuuttomaan tilanteeseen. Tärkeitä askelia ovat ilmastorahaston perustaminen, energiaverotuksen uudistaminen sekä linjaukset niin päästöjen sektorikohtaisista vähennyksistä kuin hiilinielujen vahvistamisesta. Työ ilmastokriisin torjumiseksi on tehdyillä päätöksillä vasta alkanut. Uusia toimia tarvitaan muun muassa turpeen osalta. Tälle työlle annamme täyden tukemme.

[Jukka Gustafsson: Hallitusryhmillä on parhaat puheet. Luulen, että jatkuu!] — Kiitos luottamuksesta, edustaja Gustafsson!

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ollut vallassa kahdeksan kuukautta, ja monia asioita on pantu alulle. EU-puheenjohtajuus on siirretty Kroatialle menestyksekkään puheenjohtajakauden jälkeen. Suomi on taas maa, joka tuo asioita EU:n agendalle. Suomi ei äänestä tyhjää vaan kertoo linjansa. Suomi on taas EU:n ytimessä. Se on hyvä, koska EU — nyt enemmän kuin koskaan — tarvitsee niitä, jotka puolustavat oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja jotka haluavat kehittää EU:ta ja parantaa sen sisämarkkinoiden toimintaa.

Kilpailukyky on elintärkeää Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Meidän on pyrittävä olemaan vähän nopeampia, vähän ketterämpiä, avoimempia ja osaavampia kuin muut. Meidän tulee pystyä hyödyntämään voimavarojamme muita paremmin.

Ärade talman! Efter åtta månader har många saker kört igång som i det långa loppet stärker oss. Vi satsar igen på utbildning från ung till gammal. Alla har igen rätt till samma småbarnsfostran. Det känns kanske som en självklarhet, men historien visar att det inte är det. Våra lärare får mer resurser på alla stadier och universiteten kan igen se litet ljusare på framtiden. Ett folk som kan och som satsar på utbildning och kunnande har en ljusare framtid.

I Nyland lider en tredjedel av företagen av brist på arbetskraft. I Österbotten säger hälften av företagen samma sak. Det här kan vi inte mera blunda för. SFP har sagt det länge, att vår ekonomi behöver arbetsrelaterad invandring. Vi är nöjda att regeringen stärker arbetskraftsinvandringen. Arbetslovsprocesserna för utländsk arbetskraft kommer att ses över. Ett arbetstillstånd ska inte ta mera än en månad att få. Och när vi väl lyckats locka hit en ungdom ska hen få stanna kvar efter avlagd examen. Det känns kanske som en självklarhet, men vi vet att det i dag inte är det.

Arvoisa puhemies! Mitä yhdenvertaisuus on, ja miksi se vahvistaa Suomen kilpailukykyä? Emme ole kilpailukykyisiä, jos ylläpidämme sellaisia rakenteita, jotka estävät meitä suomalaisia löytämästä paikkaamme yhteiskunnassa, ja jos luomme sellaisia odotusarvoja, joiden takia emme hyödynnä voimavarojamme parhaalla mahdollisella tavalla. Tasa-arvossa on kyse kilpailukyvystä.

Arvoisa puhemies! Siksi perhevapaat uudistetaan. Uudistus on selvä parannus mittaustavasta riippumatta. Isien osuutta vapaista pidennetään, ja niistä tulee itse asiassa Pohjoismaiden pisimpiä. Valitettavasti suomalaiset isät käyttävät tätä mahdollisuutta huonosti. Pystymme parempaan. Erilaiset perheet tulevat huomaamaan, että me yhteiskuntana huomioimme myös heidät, että myös he ovat vanhempia, jotka otetaan huomioon ja joita kunnioitetaan.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkein tehtävämme, ja aivan kuten hallitusohjelmassa sanotaan, mitään keinoja ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on todella tärkeää, että hallitus pystyy päättämään keinoista 30 000 uuden työpaikan luomiseksi elokuun budjettiriihen yhteydessä. RKP odottaa paljon työllisyyden parantamiseksi tehtäviltä kuntakokeiluilta. Alueilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta, tulisi myös voida kokeilla työvoiman tarveharkinnasta luopumista.

Konservatiivinen oppositio tekee mielellään identiteettipolitiikkaa: me ja ne muut, uhkakuvia, vääristelyjä, muunneltuja totuuksia. [Sebastian Tynkkynen: Mites se hen-sana?] Ilmastopolitiikka ei ole uhka. Ilmastonmuutos on uhka, mutta sen vastainen toiminta on meidän kaikkien etu, ja se on myös Suomen elinkeinoelämän etu. Oppositio saattaa epäillä tätä, mutta siinä tapauksessa se elää menneisyydessä.

Ärade talman! Vårt näringsliv vill ha en tydlig karta, en klar vision. Vårt ansvar är att rita upp den och att ta fram de åtgärder som behövs. När vi sänker elskatten till EU:s miniminivå gör vi både vårt näringsliv och klimatet en tjänst. Vi gör någonting som ingen regering tidigare gjort.

För oss i SFP är det viktigt att våra äldre har en värdig ålderdom. Därför är regeringens beslut om bindande vårdardimensionering på 0,7 vårdare per äldre i dygnetruntvård helt rätt. Det handlar om att prioritera, och vi prioriterar en bättre äldreomsorg.

Arvoisa puhemies! Konservatiivinen oppositio valittaa siitä, että suuri osa rahoista hoitajamitoitukseen otetaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Oppositio valittaisi varmasti myös, jos ottaisimme ne vaikka teiden kunnossapidosta. Oppositio valittaisi, jos lainaisimme rahat. Jos te ette halua mitoitusta, tunnustakaa se, mutta älkää kritisoiko vastuuntuntoista ratkaisua siitä, että se on vastuuntuntoinen.

Kahdeksassa kuukaudessa suuria asioita on pantu alulle. Meidän kaikkien vastuulla on hyvän hallitusohjelmamme toteuttaminen kaikilta osin.

Ärade talman! Tärningen är kastad.

Arvoisa puhemies! Näiden valtiopäivien aikana hallitukselta odotetaan oikeita toimia, jos se aikoo saavuttaa ohjelmassaan asetetut tavoitteensa. Työryhmien ja tiekarttojen piirtelyn aika on ohi. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla rakennetaan 2020-luvun haasteisiin valmista Suomea.

Alku ei vaikuta järin lupaavalta. Esimerkiksi hallituksen julkistama hiilineutraaliustiekartta sisältää toistaiseksi varsin niukasti konkretiaa. Sentään yksi selkeä ja hyvä päätös saatiin aikaiseksi eli teollisuuden sähköveron lasku EU:n minimiin. Kristillisdemokraatit esittävät, että hallituksen tulisi samassa yhteydessä pohtia sähköveron alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti. Muutoinkin on koko ajan uhkana, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat asumisessa, liikenteessä ja yrittämisessä hallituksen päästövähennystalkoiden maksumiehiksi.

Hallitus koko lailla sivuutti sen keskeisen haasteen, että energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen hiilipäästöjen vähentäminen tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon. Uusiutuvan energian tuotantovaje uhkaa, kun meillä samanaikaisesti oikeuslaitos linjaa, että bioenergiaa tuottavia uusia sellulaitoksia ei saa rakentaa eikä edes tuulipuistoa Kainuuseen pystyttää susien elinpiirin suojelemiseksi. [Antero Laukkanen: Voi hyvänen aika!] Susien vai ihmistenkö ehdoilla meinataan rakentaa maakuntien tulevaisuutta Suomessa?

Entä sitten ratkaisut väestöpolitiikkaan? Perhevapaauudistus ja vanhuspalvelulain hoitajamitoitus ovat molemmat tarpeellisia vauvapulasta kärsivässä, ikääntyvässä Suomessa. Hyvä myös, ettei kotihoidon tukeen koskettu. Mallien rahoitus tuntuu vain olevan epäselvää, ja kustannusten kattaminen aiotaan kipata seuraavan hallituksen huoleksi. Paremman perhepolitiikan lisäksi tarvitsemme yhteiskunnallista asennemuutosta lapsikadon pienentämiseksi. Puheet siitä, että lapset ovat esteenä työelämän tasa-arvon toteutumiselle ja että lapsettomuus olisi ilmastoteko, pitää lopettaa. Pidetään isät ja äidit myös lakitekstissä mukana.

Väestöpolitiikka on talouspolitiikan kovaa ydintä, sillä kestävyysvaje suurenee syntyvyyden laskiessa ja ikäsidonnaisten menojen kasvaessa. Tarvitsemme toki työperäistä maahanmuuttoa, mutta maahan muuttaneiden työllisyysasteen kokonaisuudessaan tulee ylittää 60 prosenttia ennen kuin sillä on positiivista vaikutusta kestävyyden kannalta, kuten Työpoliittinen aikakauskirja tuoreissa laskelmissaan osoittaa. Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi. Kristillisdemokraatit esittävät, että osana sosiaaliturvan uudistusta Suomessakin on otettava käyttöön kielikoe, joka kannustaa parantamaan kielitaitoa osana työmarkkinavalmiuksia.

Yksi keskeisimpiä uudistuksia, joilla voitaisiin parantaa julkisen talouden kestävyyttä, on aidosti toimiva sote-uudistus ilman poliittisia kytkykauppoja tehottomiin maakuntarakenteisiin. Kuntaliitto varoittaa, että kuntatalouden tila on tällä hetkellä erittäin vaikea. Kilpailukykysopimukseen liittyvät kustannushyödyt on syöty pois, ja kustannukset kasvavat tällä hetkellä keskimääräistä nopeammin. Lukuisat kunnat joutuvat tänäkin vuonna nostamaan veroprosenttiaan, mikä entisestään heikentää talouskasvua ja pienituloisten ihmisten mahdollisuutta selvitä arjessaan.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä olisi kuitenkin saada työllisyystoimet vauhtiin. Sen sijaan pääministeri Marin ilmoitti haastattelutunnillaan, että vaikean työmarkkinatilanteen takia hallitus tekee hankalat päätökset kesän tienoilla eikä kevään kehysriihessä, kuten odoteltiin. [Oikealta: Uskomatonta!] Tämä on vaarallista ajanpeluuta, sillä hallitus on jo lisännyt pysyviä kustannuksia samoin kuin velkaa ennen kuin tuloista on tietoakaan. Ei ihme, että talouspolitiikan arviointineuvosto antoi hyvin selkeäsanaisen varoituksen hallituksen talouspolitiikan suunnasta kuten lukuisat tahot jo aiemmin.

Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite ei tule välttämättä riittämään julkisen talouden tasapainottamiseen, vaan työllisyyttä pitäisi vahvistaa vielä enemmän. Edes olemassa olevia työpaikkoja ei pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä. Suomen Yrittäjien tänään julkaisema pk-yritysbarometri kertoo, että seuraavan kahden vuoden aikana noin 12 prosenttia yrityksistä suunnittelee toteuttavansa omistajanvaihdoksen ja seuraavan kymmenen vuoden aikana vajaat 40 prosenttia yrityksistä. Epäonnistunut omistajanvaihdos eläköitymisen tai yrityskaupan takia voi haaskata osaamista ja tuhansia työpaikkoja. Kristillisdemokraatit patistavat hallitusta luomaan pysyvän valtakunnallisen järjestelmän, joka turvaa yrittäjien omistajaohjauspalvelut ympäri maata.

Arvoisa puhemies! Nykyiset hallituspuolueet tuntuvat jo asemoituvan seuraavan vaalikauden oppositioasemaan. Ensin hallitusasemassa lisätään surutta pysyviä kustannuksia ja samalla ajetaan maamme talous ja työllisyys kuoppaan, ja sitten ensi kaudella oppositiossa voidaan haukkua seuraavaa hallitusta, jonka tehtäväksi jää epäkiitollinen tehtävä konkurssipesän hoitajana.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä. Meillä on osaamista, ja maailmalta ja Suomesta saa rahaa. Jos yritykset ja suomalaiset päättävät, että Suomessa tapahtuu, niin kyllä täällä tapahtuu. Mutta nyt ei tapahdu. Se taas johtuu siitä, että Suomessa ei luoteta tulevaisuuteen. Siksi täällä ei investoida. Luottamusta syö myös se, että hallituspuolueet eivät luota toisiinsa. Ne istuvat toistensa käsien päällä ja varmistavat, että toisen puolueen toiveet eivät toteudu.

Hallitus puhuu kauniisti tulevaisuudesta, mutta se ei luo ja rakenna sitä konkreettisilla päätöksillä. Hallituksella on sellainen ihmeellinen käsitys, että jos tavoitteet on päätetty, homma on hoidossa. Kun hallitusohjelma tehtiin, uskottiin, että kovat tavoitteet talouden tasapainosta ja päästövähennyksistä toteuttavat itse itsensä. Sama juttu, kun nyt pidettiin ilmastokokous. Edelleen vain tavoitteet ovat olemassa, mutta silti annettiin kuva, että nyt on suunniteltu jotain. Mitään konkretiaa ei ole. Tämmöistä illuusiota nyt viljellään. Se, että päätetään tavoite, ei tarkoita sitä, että tulee tapahtumaan.

Miksi näitä konkreettisia asioita ilmastosta ja työttömyyden poistamisesta ei sitten saatu aikaiseksi? Koska hallituspuolueet eivät mieti, mikä Suomelle olisi parasta, vaan mitä ne luulevat niiden kannattajien ajattelevan. Puolueet eivät tee tarpeellisia päätöksiä, koska ne pelkäävät, että niiden kannatus laskee entisestään. Samaan aikaan kannatus laskee, koska mitään ei tehdä. Kannattaisi välillä miettiä ja ajatella, mitä ajattelevat ne kannattajat, jotka eivät teitä kannata. Uskon, että pois lähteneet nimenomaan arvostaisivat isoja ja kipeitä päätöksiä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallituksen on pakko saada päätöksiä aikaiseksi. Turpeenpoltto pitää lopettaa. [Olli Immonen: Miksi?] Kotitalouksia pitää palkita ilmastoteoista. Samalla pitää muistaa, että sähköautot eivät ratkaise liikenteen ongelmia. D-viisumi pitää nopeasti saada käyttöön, jos aiotaan saada työperäistä maahanmuuttoa oikeasti lisättyä. Työntekijöitä pitäisi palkita, jos he muuttavat työn perässä. Pitää vapauttaa paikallista sopimista, koska pienet ja keskisuuret yritykset voisivat sopia vapaammin työajasta ja palkoista ja se olisi myös työntekijän etu. Samalla se estäisi monet tulevaisuuden lakot. Liike Nyt on lisäksi ehdottanut, että kannustaisimme yrityksiä investoimaan päättämällä, että niiden ei tarvitse maksaa yhteisöveroa siltä osin, jonka ne investoivat. Se olisi hyvä alku todellisille työllisyystoimille. Tässä on joitain asioita heti tehtäväksi.

Näitä asioita ei pitäisi tehdä: Työmatkoja ei saa vaikeuttaa korottamalla polttoaineveroa — se vie työttömältä lopunkin innon etsiä töitä kauempaa. Palkkatuki ei saa olla ratkaiseva työllisyyden hoidossa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hyvä hallitus, kuulkaa järjen ääntä: Aina on hyvä aika tehdä päätöksiä. Meidän on nyt pakko rakentaa nopeasti tunnin junat ja itäjunat ja tiet vaikka velkarahalla. Se auttaisi moneen isoon ongelmaan. Se auttaa säilyttämään edes osan Suomea asutettuna. Se on parempi lääke monien kaupunkien asuntojen hintojen laskuun, parempi kuin asunnonomistajien tukeminen. Se auttaisi myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan sekä työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamisessa.

Det är viktigt att man har snabba trafikförbindelser. Jag påstår att det enda sättet man kan hjälpa fastighetsägare, som har fastigheter vars priser har fallit, är att ha snabba förbindelser, staten kan inte på något annat sätt hjälpa detta.

Sanotaan se nyt suoraan: Työllisyys- ja ilmastotoimista täytyy tehdä sellaisia päätöksiä, jotka kaikki eivät miellytä omia kannattajia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi turpeesta luopumista ja paikallisen sopimisen lisäämistä. Suomen pärjääminen riippuu nyt siitä, uskaltavatko Sanna Marin ja Katri Kulmuni tehdä sellaisia päätöksiä. Siellä aitiossa tuntuu olevan enemmän soraääniä, mutta ei järjen ääniä.

Lopuksi neuvo: Vedelle pitää tehdä jotain. Sitä ei saa yksityistää. Ja kun hallituksella on niin paljon rahaa, niin ostakaa se Caruna pois. — Kiitos. [Antti Kurvinen: Harkimo on keskustan vesilinjalla!]

Puhemies Matti Vanhanen

Seuraavaksi pääministeri, 5 minuuttia, ja sen jälkeen siirrytään vastauspuheenvuoroihin.

Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaryhmiä puheenvuoroista. Niissä oli paljon hyvää ja totta kai oppositioryhmien puheenvuoroissa myös kritiikkiä. Tämähän kuuluu totta kai asiaan.

Tartun ensimmäiseksi huoleen julkisen talouden kestävyydestä. Hallitus tunnistaa sekä valtiontalouden että kuntatalouden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet. [Arto Satonen: Mitä te teette?] Keskeisiä hallituksen toimia ovat työllisyysasteen nostaminen, tulevaisuusinvestoinnit suomalaiseen osaamiseen sekä hyvinvointivaltion ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen useilla eri sektoreilla. Hallitus on sitoutunut parantamaan työllisyyttä lainsäädännöllä sekä muilla tulevilla päätöksillä. Lainsäädännön puolelta mainitsinkin puheessani jo kuntakokeilut ja rekrytointikokeilun, kuntouttavan työtoiminnan sekä palkkatuen käytön laajentamisen. Budjettiriiheen mennessä hallitus tulee päättämään 30 000:ta työllistä vastaavat toimet. [Timo Heinonen: Niitä odotellessa!]

Edustaja Essayah täällä kysyi omassa puheenvuorossaan työllisyystoimien päätöksenteon ajankohtaa. Itse ajattelen ja olen myös rehellisesti sen sanonut, että hallituksen ei pidä omilla toimillaan vaikeuttaa muutenkin vaikeaa työmarkkinakevättä, ja sen vuoksi esitin arvion, että vaikeista päätöksistä tullaan tekemään päätökset todennäköisesti touko—elokuun välisenä aikana. Nyt on tärkeää, että työmarkkinaosapuolet pääsevät neuvottelemaan ratkaisuja, ja onneksi ratkaisuja onkin jo löytynyt.

Panostukset ihmisiin ja heidän osaamiseensa ovat panostuksia Suomen talouteen. Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on varmistaa toisen asteen koulutus jokaiselle suomalaiselle nuorelle, ja oppivelvollisuusiän nostaminen on keskeinen toimi tämän tavoitteen onnistumisessa. Varmistaaksemme osaavan työvoiman saannin suomalaisille työnantajille tulee meidän panostaa koulutusasteeseemme ja houkutella Suomeen lisää osaajia.

Edustaja Mykkänen kritisoi puheenvuorossaan sitä, että samalla kun oppivelvollisuus laajenee, muuttuu toisen asteen koulutus myös maksuttomaksi, ja mikäli tulkitsin oikein, ehkä peräänkuulutitte ennemmin sitä, että minkä takia me emme kohdenna tätä tukea vain vähävaraisten perheiden lapsille. Me lähdemme siitä ajatuksesta, että meidän pitää tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti kaikille nuorille taata edellytykset opiskeluun. Tässä on ajatus tietenkin universalismista, ei köyhäinhoidosta tai tuen osoittamisesta vain joillekin yksittäisille perheille tai nuorille. Tämä on tärkeä periaate ja totta kai myös edellytys sille, kun oppivelvollisuutta laajennetaan.

Lainsäädäntötyön rinnalla hallitus tulee tekemään aktiivista elinkeinopolitiikkaa läpi hallituskauden. Jo nyt olemme päättäneet vauhdittaa teollisuuden sähköveron laskua. Haluamme laskea sen EU-minimiin. Tällä on iso merkitys totta kai meidän teollisuutemme uudistumiselle ja myös ilmastotoimille. Valmisteilla on myös yrittäjästrategia, eri sektoreiden kasvuohjelmia sekä uutta teknologiaa vauhdittava ilmastorahasto. Muistutan, että hallitus on vahvasti sitoutunut myös harmaan talouden torjumiseen, mikä lisää reilua kilpailua markkinoilla.

Sitten muutama sana tasa-arvosta. Politiikka on arvovalintoja, ja tämän hallituksen valinta on parantaa tavallisten suomalaisten arkea. Haluamme tasa-arvoisen yhteiskunnan, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain perhetaustasta riippumatta. [Ben Zyskowicz: Semmoinen meillä on!] Hallitus on valinnut politiikan, jossa keskiössä on ihminen. Tästä syystä haluamme perhevapaauudistuksen, hoitajamitoituksen ja asiakasmaksulain, torjua syrjäytymistä oppivelvollisuusiän nostolla sekä uudistaa kuntouttavaa työtoimintaa — vain muutaman toimen mainitakseni.

Täällä kansanedustajien joukosta kuulin myös huudon, että mitä tämä perhevapaauudistus tarkoittaisi äideille ja isille. Arvio on virheellinen, jos arvioidaan, että perhevapaauudistus vähentäisi äitien mahdollisuutta käyttää perhevapaita. Näinhän ei ole. [Ben Zyskowicz: Puhutaanko siellä äideistä?] Tämä hallituksen esittämä malli on joustava, niin että äiti voi vastaisuudessakin pitää perheen niin valitessa yhtä pitkän vanhempainvapaajakson kuin tähänkin asti, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] eli äitien oikeutta pitää vanhempainvapaita ei vähennetä. Sen sijaan vanhempainvapaita kokonaisuudessaan kasvatetaan, ja näin ollen myös isien osuus perhevapaiden käyttäjinä toivottavasti lisääntyy ja perhevapaajaksot myös isillä pitenevät. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Tässä on joustavuutta mukana, ja perhe voi itse oman elämäntilanteensa mukaisesti valita juuri heidän perheellensä sopivan mallin. Totta kai tavoitteena on se, että mahdollisimman tasaisesti ja tasa-arvoisesti vanhempainvapaita pidettäisiin. [Sari Sarkomaa: Kannustimet vain puuttuu isille vielä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt siirrytään keskusteluun. Keskustelu käydään enintään 2 minuutin mittaisilla vastauspuheenvuoroilla, ja niitä pyydetään painamalla V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Todella, Suomella on edessä se valinta, kuljemmeko me nyt eturintamassa ilmastoajattelussa vai jäämmekö me kiinni tähän fossiiliseen talouteen. Tässä on paljon esimerkkejä siitä, että yritykset menevät edellä: pääomia virtaa sinne, missä on puhtaita ratkaisuja, ja sinne, minne virtaa pääomia, syntyy investointeja, ja sinne, minne syntyy investointeja, syntyy uutta työtä. Arvoisa puhemies, uutta työtä; sellaisia työpaikkoja — edustaja Halla-aho — jotka todella ovat korkean arvon työpaikkoja ja tuovat lisäarvoa, eikä tarvitse täydentää sosiaaliturvalla tai millään muullakaan. Ja tämä valinta on hallituksen valinta.

No nyt sitten otetaan tähän mukaan EU, kun perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro oikeastaan kokonaan käsitteli EU:ta. Nythän Euroopan unionin komissio on ilmoittanut, että se edellyttää, että myös muut maat, isot maat, joista tuodaan tuotteita — Kiina, Intia — ottavat käyttöön hiilen hinnoitteluun perustuvan järjestelyn, jotta kilpailu saadaan tasaiseksi, ja jos näin ei tapahdu, otetaan käyttöön hiilitullit. Nyt jos te aidosti olette huolissanne suomalaisesta työstä, niin oletan, että annatte täyden tuen EU:n komissiolle tässä hankkeessa, jotta saadaan ilmastonmuutos pysäytettyä ja samalla luotua korkean arvon työpaikkoja. Arvoisa puhemies, tässä tarvitaan nyt faktoja, ei pelottelua.

Puhemies! Nyt yli kymmenen vuoden keskustelun jälkeen vanhustenhoivakriisiin puututaan, hoitajamitoitus tulee. Kaksi vaalikautta on puhuttu perhevapaauudistuksesta — nyt se tehdään. Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu jo pitkään — nyt oppivelvollisuus laajenee. Yritystukia on yritetty karsia vaikka kuinka pitkään — nyt saldoa on useiden satojen miljoonien eurojen edestä. Tämä on, edustaja Mykkänen, nyt se kehitys. Sanoitte, että hallitus on väärällä tiellä. Nämä kaikki ovat toimia, joita ei saatu aikaan, kun kokoomus oli hallituksessa, mutta nyt saadaan alle vuodessa, [Puhemies koputtaa] ja teidän viestinne on, että nyt tämä kehitys pitää kääntää ja tämän hallituksen on erottava. [Kai Mykkäsen välihuuto — Kokoomuksen ryhmästä: Ei hoitajamitoitus tule vuodessa! Jää seuraavan hallituksen mietittäväksi!]

Herra puhemies! Pääministerin sanamuodoista sai käsityksen kuin pelkkä työllisyydestä puhuminen olisi jokin työllisyystoimi, mutta työllisyyden nostamisesta puhuminen ei siis ole työllisyystoimi, vaan se on teidän tavoitteenne, ja siihenhän tarvitaan niitä tehokkaita toimia. [Paavo Arhinmäki: No niin, nyt kuullaan niitä esityksiä!] Se ei veronkorotuksin, sosiaalidemokratialla toteudu. [Paavo Arhinmäki: Mitäs ne esitykset on perussuomalaisilla?]

2

Perussuomalaisilla on kansainvälisempi näkökulma ilmastonmuutokseen kuin muilla puolueilla. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Varsinkin hallituspuolueet toimivat jatkuvasti ja puhuvat ilmastonmuutoksesta kuin Suomi olisi tyhjiössä ja umpiossa. Todellisuudessa Suomen tulee pohtia omien päästötoimiensa seurauksia, vaikutuksia kauppaan. Jos suomalainen teollisuus ajetaan enemmän saastuttaviin maihin, niin silloin saastuminen, CO-päästöt lisääntyvät, eivät vähenny. Jos Kiinassa päästöt vain kasvavat ja Suomessa teollisuus vähenee, niin lopputulemana on, että Suomi siinä häviää ja köyhtyy.

Perussuomalaiset ovat aika pitkään puhuneet tästä hiilitulliajatuksesta, ja en sitä yhtään epäile, etteivätkö perussuomalaiset sitä tulisi kannattamaan, jos se komissiossa etenee. Toki komission toimintakyky ja sen tavoitteenasettelu voi olla hieman eri asia, vähän kuin hallituksellakin. Onhan komissio lupaillut aika usein maahanmuuton hallintaan saattamistakin, ja ollaan nähty, mitä siitä on seurannut. [Eduskunnasta: Tehän haluatte pois koko EU:sta!]

Kuitenkin tämän teidän koko uudistuslinjanne ongelma on se, minkä tuossa välihuudossakin joku huusi aika hyvin, että pelkkä tuhlailu ei ole mikään uudistus. Tuhlailu voi tuntua hetken hyvältä ja lämmittää, mutta seurauksena on Suomen köyhtyminen, ja se meitä huolestuttaa. [Välihuutoja]