Suullinen kysymys harmaan talouden torjunnasta (Tarja Filatov sd) | Suullinen  kysymys  toimenpiteistä  ääriliikkeiden väkivaltaisuuden estämiseksi (Ozan Yanar vihr) | Suullinen kysymys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta (Anna Kontula sd) | Suullinen kysymys EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista (Eva Biaudet r) | Suullinen kysymys  Suomen osallistumisesta  Afganistanin  kriisinhallintaoperaatioon (Mikko Savola kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Talouden tasapainottamisessa on kyse kolmesta asiasta: työllisyyden kasvusta, menojen säästämisestä ja tulojen turvaamisesta — sekä tietenkin tietyistä rakenteellisista uudistuksista, jotka liittyvät näihin. Mutta harmaa talous syö epäreilusti tulopohjaamme. Se heikentää rehellisten toimijoiden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia.

Arvoisa pääministeri, eilen me keskustelimme täällä hallituksen tekemistä säästöistä, epäreiluistakin säästöistä, jotka kohdistuvat muun muassa eläkkeensaajiin ja synnyttävät lisää köyhyyttä. Tänään minä kysyn teiltä: Miksi teille eivät kelpaa oikeudenmukaiset säästöt, sellaiset säästöt, joita voitaisiin saada tehostetun harmaan talouden torjunnan kautta? Miksi on luovuttu harmaan talouden torjuntaohjelmasta?

Arvoisa puhemies! Hallitus ei missään tapauksessa ole luopunut harmaan talouden torjunnasta. Hallitus on päättänyt koota yhteen kaikki ne toimet ja tarkistaa, että nämä toimet ovat riittäviä. Jos puhemiehelle sopii, niin sisäministeri voisi kertoa tarkemmin näistä toimista, mitä ollaan tekemässä harmaan talouden tiivistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri totesi, niin hallitus ei ole luopumassa harmaan talouden torjunnasta eikä myöskään tästä erillisprojektista. Jo budjettiin on siis erillisrahoitusta normaalibudjetissa olevan päälle lisätty tämän vuoden tapaan oikeusministeriölle, oikeuslaitokselle ja Verohallinnolle. Tällä hetkellä tehdään töitä poliisilta puuttuvan 6,4 miljoonan euron erillisrahoituksen kuromiseksi umpeen. Tämä tarkoittaa, että kun meillä on tällä hetkellä on noin 90 miestä ja naista tekemässä talousrikostorjuntaa, harmaan talouden vastaista työtä, niin meillä pystytään noin puolet heistä työllistämään, mutta me teemme töitä sisäisten siirtojen, siis rahansiirtojen, kanssa, että saadaan resursoitua lisää, plus meillä on vielä kesken budjettiprosessi täydentävän budjettiesityksen osalta. Eli minä uskon, että me pääsemme tässä ihan hyvään kokonaisuuteen ja pystymme resursoimaan ja turvaamaan harmaan talouden ja talousrikosten tutkinnan myös ensi vuonna.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, tämä sisäministerin toive oli mukavaa kuultavaa, koska itse asiassa valiokunnissa asiantuntijat ovat kyllä kertoneet vähän toisenlaista viestiä. Siellä on kerrottu siitä, miten poliisi, Tulli, Raja, työsuojelu ovat menettämässä niitä resursseja, joilla harmaaseen talouteen ollaan oltu puuttumassa. Ja esimerkiksi se, mihin nyt käsittääkseni ei vielä ole rahoitusta löytynyt, liittyy poliisin talousrikoksien torjuntaan, jossa tällä harmaan talouden erillispanostuksella on saatu 20 prosentin lisähyöty talousrikosten torjuntaan, ja kyse on miljoonista, miljoonista, kymmenistä miljoonista euroista.

Mutta kysyisin teiltä sitä, kun nämä pienet panostukset voivat tuoda lisähyötyä harmaan talouden torjuntaan: oletteko te valmis laittamaan liikkeelle ohjelman, joka kerää nämä pienet panostukset eri hallinnonaloilta ja turvaa ne budjetin täydennysesityksissä ennen kuin tämä eduskunta budjetin käsittelyn lopettaa?

Arvoisa puhemies! Niin kuin sisäministeri tuossa kertoi, teemme nyt selvityksen siitä, mitä puutteita meillä eri hallinnon-aloilla on tämän asian korjaamiseksi, ja jos siellä on selviä resurssipuutteita, niin niihin sitten puutumme asianmukaisella tavalla. Mutta ensin teemme tämän selvityksen, jossa kootaan kaikki yhteen.

Harmaan talouden torjunta on erinomaisen tärkeä osuus koko talouspolitiikkaa. Koko Euroopassa on noin 1 800 miljardia tämän harmaan talouden osuus, ja koko Euroopan talouskriisiä ei olisi, jos se olisi normaalin verotuksen piirissä. Kyllä Suomessakin on edelleenkin harmaata taloutta. Eri arviot siitä vaihtelevat; liikutaan ehkä noin 10 miljardin paikkeilla. Jos tämä olisi meidän normaalin veroasteen piirissä, niin meidän taloutemme olisi ihan toisella mallilla. Tämä on ehdottomasti tärkeä asia ja tärkeimpiä asioita hallituksen agendalla.

Arvoisa puhemies! On selvää, että tavallinen kansalainen joutuu maksamaan tällaisten erilaisten veropakolaisten maksamatta jättämät verot, kun te armahdatte näitä veropakolaisia. Ja kun mietitään myöskin tavallista kansalaista taikka pientä yrittäjää, jolla jää lasku taikka vero maksamatta, niin sitä kyllä peritään ja karhutaan ulosoton uhalla ja korkojen kera. Kuinka te kehtaatte vapauttaa erilaiset rötösherrat vastuusta?

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri ei ole paikalla, mutta tämä ehdotus on nyt eduskunnan käsittelyssä, asianmukaisessa käsittelyssä, ja jos ehdotuksessa on puutteita, eduskuntakäsittelyssä siihen on mahdollisuus sitten puuttua. Sen takia se on nyt valiokunnissa käsittelyssä, ja esimerkiksi asiaan voi liittyä myöskin perustuslaillisia näkökulmia, jotka tarkastellaan hyvin huolellisesti asianomaisessa valiokunnassa, totta kai.

Arvoisa puhemies! Tulee semmoinen olo kuitenkin, että harmaan talouden torjunta ei ole hallituksen kärkihankkeita, kuten viime hallituskaudella oli. Panostettiin rahallisesti paljon, resursseja lisättiin, laadittiin yli 40 kohdan harmaan talouden torjuntaohjelma. Oppositio silloin arvosti hallituksen jämäkkää työtä tässä asiassa. On erittäin tärkeätä, että me ryhdymme torjumaan harmaata taloutta, että se ei rehota ja veropohja ei murene ja että rehelliset yrittäjät pärjäävät tässä maassa. Sitä meidän pitää tukea. SDP on laatinut 20 kohdan harmaan talouden torjuntaohjelman, ja se on varmaan kaikkien käytettävissä. Toivon, että hallitus laatii konkreettisen ohjelman harmaan talouden torjunnasta, ja me voimme mielellämme tarjota niitä tavoitteita, joita me olemme tähän vakavaan asiaan vakavalla mielellä tehneet.

Puhemies Maria Lohela

Pääministeri Sipilä löysi kysymyksen.

Arvoisa puhemies! En löytänyt kysymystä, mutta voin kommentoida, että juuri tätä olemme nyt sisäministerin johdolla tekemässä.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjunta ja talousrikosten selvittäminen on erittäin tärkeä asia. Erittäin tärkeää tässä on se, että toiminnat ovat pitkävaikutteisia, ja torjuntaohjelmasta on varmaan saatu tuloksia, mitä pitää muuttaa lainsäädännössä taikka toiminnoissa tai käytännössä, jotta talousrikokset ovat vaikeampia tehdä, jotta niitä pystytään ennalta estämään. Kysyn sisäministeriltä, onko tässä asiassa saatu sillä lailla tuloksia, joita voidaan nyt hyödyntää, ettei pelkästään rikostutkinnalla saada vaan pystytään myöskin ennalta estämään.

Arvoisa puhemies! Nyt pitää kyllä aloittaa toteamalla, että oli hyvä kysymys. (Naurua) Eli näin vakavasti ottaen meillä on huippuammattilaisia tekemässä talousrikostutkintaa, harmaan talouden torjuntaa, ja työtä kehitetään koko ajan. Haluan myöskin kiittää ministeri Ihalaisen hyvää kysymystä ja kommenttia ja todeta sen, että edellinen hallitus teki erinomaista työtä. Me kehitämme tätä normaaliin tapaan ja pyrimme nyt turvaamaan kaikin tavoin sen tärkeän resurssin, mitä tähän työhön tarvitaan, ja normaalitavalla lainsäädäntöä ja toimintatapoja kehittämällä haemme uusia keinoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykset ja lausunnot julkisuudessa harmaasta taloudesta ovat olleet aika poukkoilevia ja ovat herättäneet epäilyksen siitä, että asiat eivät ole täysin hallinnassa tai eivät hallitukselle niin tärkeitä.

Hallintarekisteriesitystä on epäilty siitä, että siinä pystyy piilottamaan kotimaisen omistajan, todellisen omistajan näiden hallintarekistereiden kätköön. Tästä on hyvin nopea lausuntokierros nyt viranomaisille, viranomaiset ovat olleet siitä huolissaan.

Tehokkaan katumisen lakiesitys on eduskunnassa käsittelyssä. Monet oikeusoppineet ovat kritisoineet sitä, että siinä annetaan syytesuoja ihmisille, jotka ovat voineet tehdä suuriakin, törkeitäkin veropetoksia samalla, kun automaattinen tietojenvaihto on jo muutaman vuoden kuluessa tuomassa yhä enemmän näitä kätkettyjä rahoja joka tapauksessa valtion tietoon.

Onko hallitus miettinyt sitä, minkälainen kuva kansalaisille tulee tästä teidän harmaan talouden vastaisesta linjastanne, kun on aika tällaisia löysiä lakiehdotuksia heitelty ilmaan? Miten näette avoimuuden tässä, että ihmiset voivat vaikuttaa ja osallistua keskusteluun asioista — onko avoimuus ja harmaan talouden torjunta teille tärkeä arvo aina? (Touko Aalto: Rötösherrat kuriin!)

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen on helppo vastata: tämä on tärkeä arvo tälle hallitukselle. Esimerkiksi hallintarekisteriasiassa lähtökohta on se, että avoimuuden tulee kasvaa, ja tässä viitataan niihin lausuntoihin, mitä virkamiehet ja eri viranomaiset ovat antaneet edellisen kauden ehdotuksesta. Sitä on muutettu nyt avoimempaan suuntaan, ja nyt on otettu lausuntokierros vielä uudelleen, ja jos sieltä tulee vielä sitä viestiä, että tämä ei viekään avoimempaan suuntaan, niin silloin esitystä pitää muuttaa. Sehän on selvä asia, että tämän lähtökohtana on se, että avoimuus lisääntyy.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, ettekö te ole ollenkaan huolestuneita siitä, että tämä tehokas katuminen johtaa moraalikatoon, kun ne, joilla on ollut rahaa ihan piilottaa asti, vapautetaan vastuusta? Tilannettahan voisi verrata semmoiseen tapaukseen, että jos pankkiryöstäjä ryöstää pankin, pakenee rikospaikalta ja poliisi alkaa saavuttaa pakoautoa, niin tämä ryöstäjä pysähtyy, kävelee poliisimiehen tykö, sanoo, että tunnustan teon mutta kadun valtavasti, ja poliisimies sanoo, että sinut vapautetaan vastuusta mutta saat vielä pitää ryöstösaaliinkin.

Arvoisa puhemies! Tämä tehokkaan katumisen eteenpäinvieminen perustuu edellisen kauden valtiovarainvaliokunnan mietintöön, josta tämä on lähtenyt liikkeelle. (Markus Mustajärvi: Te vastaatte tässä hallituksessa!) — Kyllä vastaamme, ja siinä lähtökohtana on ollut se, että se voisi tuoda lisää tuloja ja tässä tämä tehokas katuja maksaa kaikki veronkorotukset ja niin edespäin.

Mutta niin kuin edelliseen kysymykseen vastasin, tähän sisältyy monenlaisia muita kysymyksiä, jotka nostitte esille, ja nämä huolellisessa valiokuntakäsittelyssä käydään läpi. Tämä ei ole todellakaan hallituksen kärkihankkeita, ei sinnepäinkään.

Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki, että resurssit ovat niukat. Tässä vaikuttaa vähän siltä, että ollaan ikään kuin tästä varsinaisesta ohjelmasta ujuttamassa sinne normaalitoimintoihin harmaan talouden torjuntaa. Me tiedämme, että siinä käy herkästi huonosti. Ne tehtävät, joihin on laitettu erityisrahaa ja joissa on saatu erityistuloksia, eivät herkästi implementoidu sinne normaaliin toimintaan. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että on olemassa joku ohjelma, joka ohjaa resurssien käyttöä.

Mutta voidaan saada tulosta myös ilman lisäresurssia. Kysyisinkin esimerkiksi työsuojelusta vastaavalta ministeriltä, kun meidän työsuojelutarkastajamme tällä hetkellä ovat sidotut tiettyihin alueisiin ja he eivät voi tuon rajan yli tarkistaa tai on tarkastajia, jotka eivät voi tarkistaa niitä asioita, jotka tällä hetkellä kuuluvat osin esimerkiksi poliisille tai verovirkailijalle: jos lainsäädäntöä muutettaisiin ja täältä haettaisiin synergiaetua, niin voitteko luvata, että tuotte tällaisen esityksen, koska se ei syö euroja, se tuo niitä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, kyllä voisin näin hyvinkin nähdä. Kyllähän tämä on ilman muuta useiden eri hallinnonalojen yhteinen työ, ja yhteinen tavoite täytyy olla, että me pääsemme niihin toivottuihin lopputuloksiin. Kyllä, otan tämän viestin erittäin vakavasti, ja ilman muuta katsotaan, miten se olisi mahdollista toteuttaa.

Arvoisa rouva puhemies! Me kävimme viime viikolla keskustelua tässä salissa rasismista ja äärioikeistosta. Tämä on toki hyvä askel eteenpäin. Me olemme koko kesän puhuneet näistä asioista, ja se, että se tuli tänne salille, on hyvä asia. Jotta asia ei jäisi ilmaan ja pelkän keskustelun tasolle, meidän on vaadittava konkreettisia toimia hallituksen suunnalta. Joten kysynkin sisäministeriltä: Onko hallitus valmis tiukentamaan äärioikeiston seurantaa? Mitä käytännön toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, jotta ääriliikkeitä ja äärioikeiston väkivaltaisuutta voidaan ehkäistä? Ja tullaanko myös lainsäädäntöä kiristämään? — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Jyväskylän tapahtumat kesällä olivat järkyttäviä ja täysin tuomittavia. Jo heti sen jälkeen teimme päätöksen siitä, että ääriliikkeiden valvontaa Suomessa lisättiin, ja tätä on pidetty yllä. Mitä lainsäädännöllisesti voidaan tehdä? Päällimmäisenä se, että voidaanko väkivaltaisten ja väkivaltaa käyttävien ääriliikkeiden toiminta kieltää ja kriminalisoida — siihen me odotamme Jyväskylän tapahtumien oikeusprosessin päätöstä ja siinä yhteydessä tehtävää harkintaa, sen jälkeen teemme päätöksiä lainsäädännön osalta.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Muistutan, että väkivallan kitkeminen ja turvallisuuden parantaminen on sisäministeriön toki suurimpia tehtäviä. Olisin kysynyt, millaisia hankkeita teillä sisäministeriössä on, joilla ennaltaehkäistään tällaisten ryhmien, nykyisten vaarallisten järjestöjen lisäksi, kasvamista, ja millä tavalla aiotte näihin tapauksiin puuttua. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Eiköhän se ole niin, että kaikkein tärkein tehtävä on meidän yhteinen, ja se on, että me estämme eriarvoistumiskehitystä Suomessa, estämme syrjäytymisen kasvua, panostamme nuorisotyöhön ja nuoriin ja se, että me vähennämme ja pienennämme niitä syitä, miksi jotkut lähtevät ääriliikkeisiin mukaan ja lähtevät sellaiseen toimintaan, jota ei voi hyväksyä ja joka on jopa lainvastaista. Ennaltaehkäisevää työtä voi ja pitää tehdä monilla näillä rintamilla.

Sitten taas viranomaispuolella on kyllä ääriliikkeiden valvonta ja sitten niiden henkilöiden, jotka ovat lähdössä väärälle polulle, kohtaaminen ja palauttaminen viranomaisten laajalla yhteistyöllä takaisin oikealle polulle, äärettömän tärkeää. Tätä työtä poliisi yhdessä muiden viranomaisten kanssa tekee tällä hetkellä ja uusia toimintoja kehitetään. Se on ollut sen verran hyvä toimintamalli, että sitä on käyty katsomassa ulkomaita myöten, on käyty Suomessa tutustumassa meidän malleihimme.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kysymyksestä ja kiitos vielä erityisen paljon viime viikon keskustelusta. Uskon, että keskustelu tulee tarpeeseen. Ja siinä vaiheessa, kun yläasteikäinen poika tulee kiittämään eduskunnassa käydystä keskustelusta, niin uskon, että myös me kansanedustajat olemme oikealla tiellä. Tarvitsemme rakentavaa keskustelua mutta tietenkin myös avoimuutta ja ennen kaikkea vuoropuhelua näissä kysymyksissä.

Mutta toki, kuten tässä tuli esiin, pelkkä keskustelu ei riitä. Siltä osin vielä kerran haluan kysyä hallituksen tahtotilaa puuttua näihin ääriliikkeisiin, tietenkin rasismiin samanaikaisesti, mutta myöskin, että päivitetäänkö ääriliikkeiden riskiarviota. Eli kysyn vielä kerran ministeri Orvolta: onko tämä tekeillä?

Arvoisa puhemies! Riskiarvot päivitetään säännöllisesti, päivitettiin muun muassa heti Jyväskylän tapahtumien jälkeen. Kuten kerroin, suojelupoliisi ja paikallispoliisi ovat tehostaneet ääriliikkeiden valvontaa Suomessa. Me teemme tätä riskiarviota koko ajan, ja toimintaa mitoitetaan sen mukaisesti. On aivan välttämätöntä, että seuraamista tehdään — varsinkin, kun me voimme nähdä, että tämän hetken suomalainen yhteiskunta oireilee ja ääri-ilmiöt ovat nostamassa päätään.

Edelleen haluan sanoa, että näissä ääriliikkeissä, poliittisissa sellaisissa, on kuitenkin vain joitakin satoja henkilöitä, se ei tee sitä yhtään sen vähemmän tuomittavaksi, se toiminta on täysin tuomittavaa. Mutta rauhoittavana viestinä se, että tämä on pieni joukko, mutta sitäkin äänekkäämpi ja sitäkin vaarallisempi. Tätä valvontaa seurataan.

Se vielä, mitä me voimme tehdä, on yhdessä tekemistä. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan pitää vastata tähän haasteeseen: yksittäisten kansalaisten, järjestöjen, työpaikkojen, yritysten ja viranomaisten yhdessä pitää tehdä kaikkensa, jotta väkivaltaiset ääriliikkeet saadaan häviämään.

Arvoisa puhemies! Rasistinen rikollisuus on äärimmäisen vastenmielistä, tämä on täysin selvä. Sitä vastaan täytyy toimia, se täytyy tukahduttaa. Tässä suhteessa taistelussa emme voi hyväksyä perääntymistä, emme antautumista, emme kompromisseja emmekä minkäänlaisia myönnytyksiä.

Kun me tutkimme tätä ilmiötä: Meillä käsittääkseni on tästä rasistisesta rikollisuudesta kohtuullisen paljon erilaisia tilastoja. Haluaisin tietää lisää niistä. Onko meillä tietoa, millaiset kansanosat tai -ryhmät helpommin altistuvat sekä uhreina että tekijöinä rasistiselle rikollisuudelle? Miten esimerkiksi Suomen kansalaiset tai maahanmuuttajat suhteutuvat näissä tilastoissa uhreina tai rikollisina? Tapahtuuko myös ehkä sellaista, että maahanmuuttajaryhmät keskenään syyllistyvät rasistiseen rikollisuuteen, tai onko muita tällaisia mielenkiintoisia ja tärkeitä tietoja, että me osaamme reagoida ääriliikkeiden lisäksi tähän ilmiöön?

Arvoisa puhemies! Erittäin haastava kysymys. Sanoisin niin, että jos pyritään yksityiskohtaisesti vastaamaan, niin voisimme palata tähän asiaan ja analysoida tätä kunnolla. Yleinen käsitys on se, että on vaikea tehdä ainakaan merkittäviä eroja eri kansanryhmien osalta tai kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Mutta me palaamme tähän kysymykseen.

Tällä hetkellä kansalaiset kantavat murhetta siitä, miten kasvava maahanmuutto vaikuttaa yleiseen turvallisuustilanteeseen. Minusta tilanne on kohtuullisen hyvin suomalaisten turvallisuusviranomaisten hallussa. Meillä on tietenkin suuria vaikeuksia järjestyksen ja turvallisuudentunteen ylläpitämisessä varsinkin uusilla vastaanottokeskuspaikkakunnilla, mutta siellä, missä ne ovat toimineet pidempään, nämä uhkatekijät on todettu hieman ylimitoitetuiksi. (Puhemies koputtaa) Mutta kun aikaa on vähän, niin palaamme tähän kysymykseen tarkemmin.

Arvoisa puhemies! Haluaisin oikeastaan jatkaa omalla kysymykselläni edellisen edustajan erinomaista kysymystä. Nimittäin viime kaudella tehtiin ihmisoikeusselonteko, joka nostaa neljä eri tarkastelukohdetta, ja yksi niistä on eri kulttuuritaustoja omaavat nuoret, ja nimenomaan sen takia, että he kokevat muuta väestöä enemmän syrjintää. Eli siinä meillä on ainakin yksi konkreettinen työkalu.

Tämä on tärkeä muistutus myöskin siitä, että se rasismikeskustelu oli hyvä, mutta täytyy muistaa, että rasismi ei ole irrallinen osa tätä yhteiskuntaa vaan se on rakenteissa. Se on ilmiö, jolla on pitkä historia. Sillä on pitkä historia sekä globaalisti että kansallisella tasolla, ja sen juuret ulottuvat myöskin tähän päivään. Se on valtaa, se on alistamista, se on eriarvoisuutta. Sen takia on tärkeä myös kysyä hallitukselta: minkälaisiin konkreettisiin toimiin lainsäädännöllisesti ja muuten hallitus aikoo ryhtyä rasismin kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta joka tasolla?

Puhemies Maria Lohela

Kuka ministereistä tarttuu nyt tähän? — Ministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Laaja kysymys, että millaisiin kaikkiin toimiin hallitus ryhtyy lainsäädännöllisesti rasismin kitkemiseksi. Minusta tämä on asenteissa, ja se ei välttämättä lainsäädännöllä ratkea. Rasismi on täysin tuomittavaa, se ei kuulu tähän yhteiskuntaan. Rasismista me pääsemme eroon ainoastaan sillä, että me vaikutamme ihmisten asenteisiin, lisäämme tietoa erilaisista kulttuureista, erilaisista tavoista ja käymme avointa keskustelua tämän päivän maailmassa. Minusta se on kaikkein parasta työtä, mitä niin hallitus kuin oppositio, kansanedustajat ja kansalaisjärjestöt voivat tehdä.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Grahn-Laasonen täydentää.

Arvoisa rouva puhemies! Koulu ja koulumaailma on yksi hyvä keino, jolla pystymme kitkemään ja torjumaan rasismia. Lähdemme siitä, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja että koulussa luodaan sellaista pohjaa, joka rakentaa osaltaan rasismivapaata yhteiskuntaa. Uusissa opetussuunnitelmien perusteissa tämä näkyy jo ihan siinä koulumaailman arvopohjassa, ja uudet opetussuunnitelmat saadaan käyttöön ensi syksynä. Tietenkään tämä ei ole millään tavalla uusi asia koulumaailmassa, vaan tätä työtä on tehty jo pitkään.

Sen lisäksi omassa salkussani on muun muassa kulttuuriasiat, ja siellä pyrimme siihen, että voimme myöskin tukea toimijoita, jotka tekevät tätä tärkeää työtä. Nyt kun Suomessa on tilanne se, että meillä pakolaisten, turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt, niin olemme kulttuuripuolella myöskin ensi vuodelle lisäämässä monikulttuurisuustyöhön määrärahoja.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston yleisistunto on tänään kuitannut esityksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Se tarkoittaa, että jatkossa sellaisilla lapsilla, joiden vanhempi syystä tai toisesta on kotona, olisi oikeus vain 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa. Kuten hallituksessakin varmaan tiedetään, meidän päivähoitojärjestelmällä on paitsi hoito- ja varhaiskasvatus- myös lastensuojelutehtävä, ja näiden lastensuojelun suojaavien rutiinien merkitys siellä päiväkodissa korostuu erityisesti silloin, kun kotona on muutostilanne, potentiaalinen kriisitilanne menossa.

No, nyt hallitus on luomassa systeemiä, jossa nimenomaan silloin, kun kotona asiat muuttuvat, samanaikaisesti toteutetaan siellä päiväkodissa isoja muutoksia lapsen elämään. Tämä on täysin päinvastainen suunta kuin kaikkialla muualla meillä lastensuojelussa, ja useat asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että yhdessä ryhmäkokojen kasvattamisen kanssa tämä tulee merkittävästi heikentämään suomalaisen päivähoidon tasoa.

Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, arvioidut säästöt ovat pieniä, arvioidut haitat (Puhemies koputtaa) ovat isoja. Kannattaako tällainen uudistus?

Arvoisa puhemies! Suomen vaikeasta taloustilanteesta johtuen olemme tänään antaneet hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain muuttamisesta, ja se sisältää 20 tuntia oikeutta laadukkaaseen, pedagogisesti mietittyyn varhaiskasvatukseen jokaiselle lapselle. Tällä uudistuksella pyrimme turvaamaan myöskin — yhdessä sen kanssa, että tehdään varhaiskasvatuksen perusteita Opetushallituksessa ensimmäistä kertaa, ja meillä on tehty iso työ siinä, että varhaiskasvatuksen laatua on kehitetty ja kehitetään edelleen — ennen kaikkea sen pitkän työn, mitä on tehty varhaiskasvatuksen kehittämiseksi, tämän uudistuksen jälkeenkin.

Sen haluan sanoa tähän, kun kiinnititte huomiota lastensuojeluun ja vaikeassa asemassa oleviin perheisiin: siksi pidän äärimmäisen tärkeänä, että tämän uudistuksen yhteydessä sinne lakiin on kirjattu se, että silloin, kun on lapsen edun mukaista, kun lapsen kehitys ja kasvu tai perheen olosuhteet sitä vaativat, perheellä ja sillä lapsella on oikeus myös laajempaan varhaiskasvatukseen kuin siihen 20 tuntiin.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! On aika epärealistista odottaa, että ne perheet, joissa olisi eniten hyötyä ennakoivasta lastensuojelusta, lähtevät anomaan ja erikseen perustelemaan perheensä vaikeaa tilannetta viranomaisille sen paikan saadakseen, ainakaan siinä mittakaavassa kuin tarvetta olisi. Jatkossa päätös hoitoajasta muutenkin tehtäisiin esityksen mukaan perheen säännöllisen elämäntilanteen perusteella, mutta aika monessa suomalaisessa lapsiperheessä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että mitään säännöllistä tilannetta ei ole, vaan jommankumman vanhemman työmarkkina-status muuttuu monta kertaa vuodessa.

Pääministeri Sipilä, te olette puhunut paljon normitalkoista. Nyt kuitenkin Suomeen ollaan luomassa kyttäysmekanismi, jolla edellytetään kaikilta pienlapsiperheiltä raportointia työmarkkinastatuksesta monta kertaa vuodessa ja erikseen vielä byrokraattista anomusta sellaisessa tilanteessa, jossa perheessä on jotain erityisiä ongelmia, jotka vaativat lastensuojelutoimia. Näin luki siinä esityksessä, joka tänään jätettiin. Eikö byrokratian purku ja luottamus koskekaan tavallisia suomalaisia perheitä?

Arvoisa puhemies! Nämä huolet, mitä edustaja Kontula esitti, on otettu tässä lainvalmistelussa hyvin huomioon, ja nimenomaan emme ole halunneet rakentaa byrokraattista järjestelmää tai vaatia jotain kyttäämistä, vaan kaikki tämä perustuu siihen ihan normaaliin perheiden ja päivähoidon tarjoajien, varhaiskasvatuksen tarjoajien väliseen hyvin arkiseen ja jokapäiväiseenkin yhteydenpitoon, nimenomaan siinä paikallistasolla, ja se perustuu perheen ilmoitukseen. Perhe ilmoittaa, kun heidän elämäntilanteensa muuttuu.

Itsekin kaksivuotiaan tytön äitinä näen, että tilanteet siellä päiväkodissa ovat ihan jokapäiväisiä, että sitä keskustelua käydään, ja me toivomme, että tulevaisuudessa sitä keskustelua käytäisiin vielä enemmän. Uusi varhaiskasvatuslaki, joka meillä nyt on luotu, 1.8. tullut voimaan, tarjoaa siihen uusia mahdollisuuksia, kun esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmat tulivat kaikille lapsille oikeudeksi ja järjestäjille pakolliseksi.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä on paljon ongelmakohtia, mutta yksi asia, joka tulee aiheuttamaan suuria ongelmia ja haasteita ihan käytännön tilanteissa, on se, että lapsella on oikeus jäädä samaan hoitopaikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että samassa ryhmässä tulee olemaan sekä niitä lapsia, joilla on oikeus kokopäivähoitoon, että niitä lapsia, joilla on pelkästään rajoitettu oikeus. Miten hallitus tulee ohjeistamaan kuntia käytännössä? Miten kunnat tulevat toteuttamaan tätä? Se on aika harva päiväkoti, missä on eri ryhmät niille lapsille, joilla on sitten tämä rajoitettu oikeus varhaiskasvatukseen. Tämä tulee käytännössä johtamaan siihen, että ryhmät tulevat olemaan tosi isoja, ja varsinkin kun otetaan huomioon nämä joustot, mitä on olemassa lainsäädännössä.

Bästa talman! Jag skulle vilja fråga hur regeringen kommer att se till att det i praktiken inte blir ett kaos då barn med rätt till heldagsvård och barn som enbart har en begränsad rätt till vård ska samsas i samma grupp. Det kommer automatiskt att leda till större grupper.

Arvoisa puhemies! Pidimme myös lainvalmistelussa tärkeänä sitä, että lasten päiväkotipaikka ei koko ajan muutu vaan että siinä arjessa on vakautta. Sen johdosta teimme lakiin sellaisen kirjauksen, jonka mukaan lapsella ja sillä perheellä on oikeus siihen samaan hoitopaikkaan, vaikka vanhempien status työmarkkinoilla tai perhetilanne — eli jos perheeseen syntyy lapsi — muuttuu. Tällöin pidän edelleen tätä siis yhtenä tämän lain onnistuneimmista kohdista, (Mikaela Nylander: Käytännössä sitten?) että oikeus samaan hoitopaikkaan turvataan sille lapselle samaan päiväkotiin — ryhmä voi toki muuttua, jos tilanne sitä edellyttää. (Mikaela Nylander: Jos ei ole!)

Kunnille tämä laki antaa tietysti ne raamit, mutta se toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen on tähän asti niin kuin tästä eteenpäinkin ollut siellä kunnissa, ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset siellä tekevät näitä järjestelyjä. Tämä on myös kunnille ikään kuin mahdollisuus toteuttaa ne palvelut tämän raamin sisällä. (Mikaela Nylander: Entäs joustot?) Tietenkin pidän tärkeänä sitä, että käydään myös se vuoropuhelu niin kuin tähänkin asti on käyty. (Puhemies koputtaa) Itse asiassa tämän lainvalmistelun yhteydessä kuntien kanssa kommunikoimme hyvin paljon.

Arvoisa puhemies! Nyt pitää muistaa se, että kun keskustelemme subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, keskustelemme lapsen oikeudesta saada hyvä hoiva ja kasvatus. On tehty tutkimuksia siitä, että hyvä varhaiskasvatus maksaa itsensä takaisin 6—7-kertaisesti, ja nyt hallitus ottaa ison riskin tietyn lapsiryhmän kohdalla vetoamalla sitten esimerkiksi vanhempien työttömyystilanteeseen. Sos.dem. eduskuntaryhmä tunti sitten kokouksessaan suhtautui äärimmäisen kielteisesti tähän hallituksen esitykseen. Emme hyväksy, meillä tulee olemaan oma vaihtoehtoesitys siitä. Ja nyt kysyn, arvoisa pääministeri: Te sanoitte nätisti yhden toisen lain yhteydessä, että eduskunta voi korjata hallituksen esitystä. Annatteko hallituspuolueitten edustajille luvan korjata tätä huonoa hallituksen esitystä?

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Gustafssonin kanssa samaa mieltä siitä, että varhaiskasvatuksella on suuri arvo. Se on jopa tärkein osa meidän koulutusjärjestelmäämme viimeaikaisten tutkimustenkin mukaan, ja on äärimmäisen tärkeätä, että meillä on jatkossakin tarjota jokaiselle lapselle subjektiivinen oikeus laadukkaaseen, pedagogisesti mietittyyn varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa, mikä on 5 tuntia enemmän kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että varhaiskasvatuksesta puhuttaessa puhutaan lasten oikeudesta varhaiskasvatukseen. Tämä koko kokonaisuus, joka hallitusohjelmaan sisältyy, on hyvin haastava. Siinä on paljon erittäin hyviä asioita mutta myös aika kiperiäkin kysymyksiä. Tärkeää on, että hallitus tarkkaan tämän lain käy läpi, ja ehkä tuo aikuisten suhde lapsiin, se että osapäiväryhmissä on erilainen säädös kuin kokopäivähoidossa, on asia, joka täytyy kyllä vielä miettiä. Mutta annan täyden tukeni ministerille, että hän tätä myöskin pohtii. Mutta kysyn: kun opettajakoulutukseen, sen uudistamiseen ja täydennyskoulutukseen, on tulossa paljon rahaa, ainakin mittava panostus vaikeina aikoina, onhan niin, että tämä koskee myöskin lastentarhanopettajia, että myöskin heidän täydennyskoulutukseen tulee rahaa?

Arvoisa puhemies! Kyllä vain eli haluamme samaan aikaan kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, ja sen johdosta meillä on käytössä ensi vuodelle budjetissa 7 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen sisällölliseen kehittämiseen, ja sen osana pystymme lisäämään 120:llä yliopistollisten lastentarhanopettajien koulutusmääriä, mikä on hyvä uutinen ja pitkällä tähtäimellä kehittää varhaiskasvatusta oikein hyvään suuntaan. Se on aivan totta — mistä tässä salissa aiheellisesti huolta nousi, ja olen iloinen itse asiassa siitä, että tästä keskustellaan, koska se tietysti lisää kaikkien meidän ymmärrystä ja tietoa varhaiskasvatuksen merkityksestä osana meidän koulutusjärjestelmää — että tämä vaikea taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että me joudumme tekemään aika monilla sektoreilla sellaisia toimia, jotka tuntuvat epämieluisilta myös niiden esittelijöille, siis meille, jotka esitämme niitä valtioneuvostossa. Tässä tapauksessa yksi ongelmallinen kohta on muun muassa tämä, että joudumme kasvattamaan sitä suhdelukua näiden isompien lasten ryhmissä 7:stä 8:aan, ja se on tietysti sellainen asia, mistä olemme hyvin pahoillamme. Mutta tässä tilanteessa joudumme tekemään eri suunnilla sellaisia tekoja, joilla sitten turvataan se, että meillä on mahdollisuus tähän meidän palvelujärjestelmään (Puhemies koputtaa) tulevaisuudessakin, eli että talous on kunnossa ja kestävällä pohjalla.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Regeringen har idag också valt att föreslå införandet av terminsavgifter för studerande från länder utanför EU och EES-området.

Hallitus on siis nyt myös romuttamassa yhtä toista suomalaisen koulutusjärjestelmän peruspilareista, kaikille maksuttoman koulutuksen. Tämän hallituksen esitys on mielestäni lyhytnäköinen mutta myös itse asiassa taloudellisesti kyseenalainen. Lukukausimaksuista on huonoja kokemuksia muista Pohjoismaista, esimerkiksi Ruotsista, jossa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on laskenut huomattavasti maksujen seurauksena, erityisesti joillakin aloilla.

On lisäksi kyseenalaista, tuovatko itse asiassa ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut todella lisärahoitusta korkeakouluihin, kun ottaa huomioon esimerkiksi mahdolliset stipendijärjestelmät tai ohjelmien hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Kaiken lisäksi on myös huomionarviosta, että Cimon ja VATTin julkaiseman selvityksen mukaan ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tuovat maahan myös kansantaloudellista hyötyä, kun he jäävät tänne ja työllistyvät.

Haluan siksi kysyä opetusministeriltä, (Puhemies koputtaa) tuovatko hallituksen mielestä lukukausimaksut todella lisärahoitusta korkeakoulutukseen ja miten paljon, ja myös miten (Puhemies koputtaa) noin puolet Suomessa tutkintonsa suorittaneista EU- ja Eta-maiden ulkopuolisista opiskelijoista voisi työllistyä, kun he jäävät Suomeen. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut yhdeksi kärkitavoitteekseen purkaa koulutusviennin esteitä ja nostaa koulutusviennin liikevaihto 350 miljoonaan vuoteen 2018 mennessä.

Aivan hetki sitten ministeri Toivakan kanssa olimme tilaisuudessa, johon oli kutsuttu koulutusvientitoimijoita, odotimme sinne noin 30:tä, tai sitä luokkaa, toimijaa, siellä oli yli sata kiinnostunutta tahoa lähtemään maailmalle viemään suomalaista koulutusta sinne, tekemään tästä vientituote, joka tuo lisätuloja, ja ne tulot jäävät suoraan korkeakouluille, heidän rahoituspohjaansa, tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Uskomme, että tämä lainsäädäntö avaa koulutusviennille aivan uudet mahdollisuudet: se on ollut se suurin este ja tulppa koulutusviennin toteutumiselle.

Pidän tärkeänä, että stipendijärjestelmän myötä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista maista ja perheistä tuleville opiskelijoille voidaan stipendein turvata opiskelu Suomessa kyllä jatkossakin.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Monien arvioiden mukaan ulkomaalaiset opiskelijat tuovat Suomeen osaamisen ja osaavan työvoiman kautta paljon enemmän tuloja kuin heistä koituu kuluja. Lisäksi nekin opiskelijat, jotka muuttavat sitten ulkomaille valmistumisensa jälkeen, ovat suomalaisille yrityksille äärimmäisen tärkeitä linkkejä viennin kannalta.

Oppilaitokset ovat arvioineet, että tästä uudesta lukukausimaksusta tulee todennäköisesti enemmän kuluja kuin siitä tulee tuloja. Mikä on hallituksen arvio siitä, (Puhemies koputtaa) että onko tämä todella taloudellisesti kannattavaa, mikäli menetämme näiden osaavien ulkomaalaisten opiskelijoiden työpanoksen, panoksen suomalaisille yrityksille ja näistä uusista järjestelyistä koituu enemmän kuluja kuin tuloja?

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut niitä harvoja OECD-maita, jotka eivät peri lukukausimaksuja EU- ja Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa on otettu nämä järjestelmät käyttöön, ne ovat hyviä vertailukohtia meille.

Korkeakoulut ovat itse toivoneet mahdollisuutta periä maksua, ja niin kuin kerroin edellisessä puheenvuorossani, se on myös ollut koulutusviennin suurena tulppana. Mutta totta kai meidän pitää kiinnittää erittäin paljon huomiota tähän kansainvälistymiseen meidän korkeakoulumaailmassa ja siihen, että me tiedämme jo naapurimaan kokemuksista sen, mikä on lain perusteluissakin huomioitu, eli että ensi vaiheessa on aivan varmaa, että hakijamäärät tulevat putoamaan. Mutta niin kuin Ruotsissa on tapahtunut, että ne ovat sitten hiljalleen lähteneet uuteen nousuun, niin totta kai tämä edellyttää korkeakouluilta myöskin markkinointiponnisteluja, mihin he ovat hyvin valmiita.

Sitten meidän pitää miettiä erilaisia keinoja, millä tavalla Suomi olisi houkutteleva maa huippuosaajille, että he haluaisivat myöskin sen koulutuksensa jälkeen jäädä Suomeen töihin ja tuottaa meidän yhteiskunnallemme lisäarvoa.

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että lainvalmistelussa tärkeintä on tietenkin palautteen kuuleminen, ja tässä yhteydessä, kun puhumme lukukausimaksuista, niin varmasti yksi tärkeä näkökulma on se, miten palaute otetaan huomioon. Minusta siltä osin kannattaa muistaa, että jokainen korkeakoulupaikka on vähintään 6 000—yli 10 000 euron paikka, ja silloin tietysti kysymys on siitä, että tässä hallituksen esityksessä, kun tätä alarajaa mitataan, niin kannattaa perehtyä vielä tuohon lausuntopalautteeseen.

Ministeriltä minä kysyisin: Nyt kun lähdette tähän hankkeeseen, niin tosiasiassa niistä noin 4 000 uudesta ulkomaalaisesta opiskelijasta, jotka syksyisin aloittavat, jää puolet tai 80 prosenttia tulematta. Varmasti jokainen meistä miettii, mihin nämä loput paikat menevät, ja siltä osin olen kyllä kovin pettynyt, että valtioneuvosto ei tehnyt lausumaa, ei puuttunut opiskelijasumaan eikä millään tavalla tehnyt näitä toimenpiteitä, mihin nämä loput paikat menevät. Koska meillä on 40 000—60 000 nuorta...

...19-vuotiasta, jotka odottavat sitä, että hekin pääsisivät opiskelemaan 2—3 vuodeksi. (Puhemies: Kysymys!) Tuleeko tämä opiskelijasuma purettua tämän esityksen yhteydessä vai jätättekö sen tekemättä?

Puhemies Maria Lohela

Edustaja Kiuru, kysymys.

Arvoisa puhemies! Koulutuksen mitoituksesta toki tehdään erillisiä päätöksiä. Mainitsitte tämän palautteen kuulemisen ja että se otettaisiin siinä huomioon, nimenomaan itse asiassa me olemme käyttäneet tässä nyt niitä kokemuksia, mitä on saatu tästä lukukausimaksukokeilusta, joka oli joku vuosi sitten ja jossa muun muassa todettiin se, että sellainen malli ei toimi, jossa toinen korkeakoulu tarjoaa samaa koulutusta maksuttomasti ja toinen sitten maksullisesti, vaan että on syytä, että tämä järjestelmä tulee kaikkien käyttöön. Tästä oli myös meidän korkeakoulusektori yhtä mieltä. Viime vaiheessa sitten tähän lakiesitykseen päädyimme määrittelemään alarajaksi 1 500 euroa, mutta se toki on vain hyvin pieni osa niistä kustannuksista, mitä opiskelusta keskimäärin on — noin 8 000 euroa, riippuu tietysti alasta hirveän paljon. Eli me olemme päinvastoin nyt pyrkineet oikein paljonkin ottamaan huomioon näitä sekä toisaalta tarjoamaan autonomiaa ja mahdollisuuksia meidän korkeakouluille vaikuttaa että sitten toisaalta ottaneet kaiken tämän tiedon, (Puhemies koputtaa) mitä meillä on naapurimaistamme ja mitä on aikaisemmista, esimerkiksi lukukausimaksukokeiluista saatu palautetta. (Puhemies: Aika!)

Rouva puhemies! Lienee hyvä valmistautua siihen, että lyhyellä tähtäimellä EU- ja Eta-alueiden ulkopuoliset opiskelijat Suomessa tulevat vähenemään. Sen sijaan pidemmällä tähtäimellä tämä luo tietysti mahdollisuuksia ennen kaikkea koulutusviennin aikaansaamiseksi. Siksi pitäisin erittäin tärkeänä, että tämä stipendijärjestelmä todella luodaan tässä saman tien, jotta vähävaraisista maista tulevat vähävaraiset opiskelijat voivat edelleen hyödyttää meidän kansakuntaa myöskin jatkossa. Toivon, että se on hallituksen esityksessä vahvasti sisällä.

Kysymys kuuluu, ministeri: kun toivoimme, että nuo opiskelijat todella jäisivät Suomeen sitten sen jälkeen, kun he ovat täällä olleet, voisiko tulevaisuudessa kehittää sellaista vähennysjärjestelmää, jolla voisi tuota maksua — kuitenkin tulevaisuudessakin aika kohtuullista maksua — vähentää sitten esimerkiksi verotuksessa niin, että myöskin kannustaisimme niitä hyviä EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisia opiskelijoita hyödyttämään Suomea ja työskentelemään täällä jatkossa?

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Itsekin pitäisin kiinnostavina sellaisia malleja, joita olisi syytä kehitellä ja lähdetäänkin kehittelemään, joissa pohditaan niitä kannusteita ja keinoja, millä tavalla Suomi näyttäytyisi houkuttelevana maana näille huippuosaajille, joita koulutamme, sitten myöskin työskentely-ympäristönä, että he voisivat jäädä tänne ja tehdä töitä ja tuottaa lisäarvoa yhteiskuntaamme.

Näitä tietysti lähdemme heti valmistelemaan ja pohtimaan. Ne eivät ole ihan ongelmattomia luoda — siinä pitää tietysti ottaa tämä meidän toimintaympäristö, verolainsäädäntö ja EU-tasokin huomioon — mutta näitä voisi pohtia muun muassa siltä pohjalta, miten edellisellä kaudella oli edustaja Satosen lakialoitteessakin tähän liittyviä malleja pohdittu. Näitä voisimme lähteä kyllä yhteistuumin kehittämään.

Muutenkin mielestäni tärkeätä on, että tässä yhteydessä rakennetaan myös sitä kansainvälistymisen tietä, että tämä suunta ei kuitenkaan pitkässä juoksussa ole se, että meillä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä vähenee, vaan nimenomaan toivomme, että se tulevaisuudessa kasvaa.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Toivakka täydentää vielä.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Haluaisin tähän koulutusvientiasiaan vastata, kun se on useassa kysymyksessä tullut esille. Täällä salissa on paljon peräänkuulutettu lisää vientiä Suomelle, ja tämä koulutusvienti on todellinen mahdollisuus tehdä sitä. Tämä on globaalisti valtava sektori: jopa 100 miljardia euroa liikkuu tämän koulutusviennin alueella ympäri maailmaa. Suomi on tässä hyvin pienellä osuudella tällä hetkellä mukana. Meidän on mahdollisuus päästä tähän vahvemmin.

Ja voin itse kertoa lukuisilta vienninedistämismatkoilta terveisiä. On delegaatio mikä tahansa, aina kysytään koulutusviennin perään. Suomalaisella osaamisella on hyvä maine. Meihin luotetaan, ja tämä tuote on tavallaan tunnettu. Mutta meillä ei ole riittävän hyvin tarjolla tuotetta, mitä myydä, ja joudumme myymään paljon eioota. Toki me teemme nyt koulutusvientiä, mutta se on vielä aika pienellä tasolla. Tässä on valtavan suuret mahdollisuudet meillä tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on mukana omalla vahvalla panoksellaan Afganistanissa kriisinhallintatehtävässä, niin sanotussa Resolute Support ‑operaatiossa. Nyt tehtävässä on 68 miestä ja naista, mutta olemassa olevan suunnitelman mukaan ensi vuoden alussa olisi noin 40 henkilöä ja sitten vuoden lopulla 10 henkilöä. Afganistanin turvallisuustilanne ei ole kuitenkaan sellainen, että kriisinhallintatehtävän siellä voisi lopettaa. Muun muassa Yhdysvallat on jo päättänyt keskeyttää vetäytymisensä. Joidenkin tietojen mukaan myös Saksa olisi toimimassa samoin. Ulkoministeri Soini, te kävitte juuri Saksassa ja tapasitte kolleganne Frank-Walter Steinmeierin. Mitä keskustelitte tästä asiasta, ja kuinka näette Suomen jatkon operaatiossa? Jatkuuko Resolute Support myös meidän osaltamme ensi vuoden jälkeen?

Arvoisa rouva puhemies! Erinomaisen tärkeä ja ajankohtainen kysymys edustaja Savolalta. Keskustelin Saksan ulkoministerin kanssa monista asioista, myös tästä asiasta. Afganistanin turvallisuustilanne on edelleen hauras. USA oli aikanaan tehnyt päätöksen, että he vetäytyvät vuoden 2016 loppuun mennessä. Nyt siellä on tultu toisiin ajatuksiin, ja tämä tietysti aiheuttaa kysymyksen siitä, keitä muita mahdollisesti olisi jäämässä mukaan. Mitään päätöksiä ei tehty. Hyvin todennäköistä on, että pyyntö tulee niin Saksalle, Suomelle kuin monille muillekin, jotta Afganistanin haurasta tilannetta ei horjutettaisi. Tilanne on nimittäin niin, että jos Afganistan romahtaa talebanivaltaan tai Isil-valtaan, se tulee aiheuttamaan massiivisen pakolaisvyöryn. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Tämä tullaan Suomessa aikanaan päättämään, (Puhemies koputtaa) jos pyyntö tulee, TP-utvassa yhdessä (Puhemies: Aika on täynnä!) tasavallan presidentin ja hallituksen kanssa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ulkoministeri Soinia vastauksesta. Sen lisäksi, että kriisinhallintatehtävät ovat siellä kohdemaassa äärettömän tärkeitä, ne ovat tärkeitä myös meidän kansallisen puolustuksemme näkökulmasta, erityisesti reserviläisille ja ammattisotilaille saadun kokemuksen kautta.

Taloustilanteemme on kuitenkin erittäin haastava tässä maassa. Siksi myös puolustusbudjettimme kehys on hyvin tiukka mentäessä tämän vuosikymmenen lopulle. Kysyisinkin puolustusministeri Niinistöltä, kuinka maanpuolustuksen resursseista tullaan huolehtimaan mahdollisessa operaation jatkamisessa Afganistanissa ja ylipäätään muissa operaatioissa. Voitteko vakuuttaa, ettei varusmieskoulutuksen tasosta ja reservin kertausharjoituksista tingitä missään oloissa?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan, mutta talouden reunaehdot ovat ankarat. Jos Afganistanin operaatiota, Resolute Supportia, päätetään vuoden 2016 lopun jälkeen jatkaa, se tullaan mitä todennäköisimmin tekemään lisäbudjetin kautta.

Voin vakuuttaa, myös hallitusohjelman mukaisesti, että tämä hallitus turvaa yleisen asevelvollisuuden. Se tarkoittaa sitä, että varusmiesten koulutus säilyy laadukkaana ja reserviläisten kertausharjoitusmäärä tyydyttävällä tasolla, joka tänä vuonna on 18 000 ja samoin myös ensi vuonna ja toivottavasti myös loppukehyskaudella.

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että liian nopea vetäytyminen Afganistanista aiheuttaisi vain sen, että kalliilla hinnalla saavutetut parannukset esimerkiksi naisten ja tyttöjen asemassa valuisivat hukkaan. Jos sinne nyt jäädään lisäajalle, niin kuulimme, että se, kuten muutkin mahdolliset lisäkriisinhallintaoperaatiot, vaatii lisäbudjetointia. Kysyisin hallitukselta: Onko tarkoituksenmukaista, että kriisinhallintaoperaatioiden rahoituksen liikkumavara säännönmukaisesti jatkuvasti on niin pieni, että niitä rahoitetaan aina lisäbudjettien avulla? Eikö voida varautua vähän pidemmällä tähtäimellä ja liikkumavaralla, kun me tiedämme, että näitä tarpeita mahdollisesti meille tulee?

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai aina olisi parempi, jos pystyttäisiin kaikki tilanteet ennakoimaan. Mutta esimerkiksi tämmöiset tilanteet ja maailman kriisit ja kriisipesäkkeet syntyvät hyvin nopeasti, ja apua pitää silloin myös saada hyvin nopeasti. Tämä on se tapa, minkä takia lisäbudjetteja tehdään. Meillä on eräitä muitakin asioita, esimerkiksi työttömyyskorvaukset usein annetaan lisäbudjetilla, jos työttömyys pahenee, koska niitä ei pystytä aina ennakoimaan. (Välihuutoja) Eli tämä on vastuullista talouspolitiikkaa. Esimerkiksi kun ei täysin pystytä ennakoimaan, niin se tehdään niin, koska pitää lain velvoitteita noudattaa.

Sitten haluan vielä sanoa tästä, että eilen täällä, tai kun viimeksi keskusteltiin ulkopolitiikasta, oppositio kantoi suurta huolta vaikuttavuudesta. Tämä jos joku, että Suomi on mukana tämäntyyppisissä organisaatioissa, on sitä Suomen vaikuttavuutta (Puhemies koputtaa) siellä maailmalla. Vai oliko näin, edustaja Haavisto, (Puhemies: Aika!) edustaja Rinne ja monet muut?

Arvoisa rouva puhemies! Olen ministerin kanssa täysin samaa mieltä, että on tärkeätä, että Suomi on vastuullinen, erityisesti YK-operaatioissa, niin kuin on vuosikymmenet oltu, mutta nyt ollaan romuttamassa tätä pohjaa. Jos meillä on nyt tällä hetkellä muistaakseni 560 rauhanturvaajaa ympäri maapallon eri operaatioissa, niin hallituksen tavoite on vetää se alle sataan, 90:een. Se tarkoittaa myöskin koko järjestelmän romuttamista koulutuksen ja muitten osalta täällä Suomessa. Ei ole mahdollista yhtäkkiä aina lisäbudjeteilla lähettää sitten kymmeniä ja satoja ihmisiä, jos ei sitä kokemusta ja sitä koulutusta ole täällä säännöllisesti. Tästä syystä, onko ihan välttämätöntä romuttaa tämä suomalaisenkin puolustusjärjestelmän hieno oppi, mitä on saatu sieltä maailmalta, ja toisaalta se vienti, mitä on voitu viedä sinne maailmalle, tällä hallituskaudella ihan totaalisesti?

Arvoisa rouva puhemies! Nyt joudun kyllä olemaan jyrkästi eri mieltä arvoisan kansanedustajan kanssa. Meillä on kriiseistä kokemusta. Meillä on pitkä linja ja oppia otetaan ja sitä saadaan ja sitä sovelletaan. Suomi on tälläkin hetkellä mukana koulutustoiminnassa peshmerga-joukkojen kanssa Erbilissä, me olemme UNIFILissä, juuri lähdimme MINUSMAan, ja jos pyyntö tulee ja harkitsisimme myönteisesti, niin mentäisiin tähän. Jos halutaan katsoa sinne menneisyyteen, niin kuinka paljon vähemmän pari kolme edellistä hallitusta on resursoinut näitä asioita? Nythän itse asiassa, jos tässä mentäisiin eteenpäin, tämä hallitus resursoisi lisää siihen, mitä meillä tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Ministeri Soini, mielestäni oikein arvioitte Afganistanin tilannetta juuri sitä vasten, että jos siellä turvallisuustilanne heikkenee, myöskin pakolaisvirrassa alkaa näkyä Euroopassa suurempi afgaanien määrä. Meillähän on nyt jo tullut aika paljon tässä pakolaisvirrassa afgaanipakolaisia, ja Talebanin toiminta Kunduzissa, sen valtaaminen ja muuta, on tietysti huolestuttavaa.

Kun olette saksalaisten lisäksi tavanneet Venäjän ulkoministeri Lavrovia, niin olisin kysynyt teiltä, onko ollut heidän kanssaan keskustelua tästä Venäjän näkökulmasta Afganistanin turvallisuustilanteeseen. Luin presidentti Putinin vierailusta Kazakstaniin, jossa hän nosti esille sen, että siellä pitäisi rakentaa rintamaa mahdollista Afganistanin radikalisaa-tiota vastaan. Onko tämä asia sellainen, jossa näette yhteisen huolen lännen ja Venäjän välillä?

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelin ulkoministeri Lavrovin kanssa hyvin laajasti näistä kriiseistä, ja kyllä, myös Venäjä jakaa huolen siitä, kuinka radikalisoituminen voitaisiin pysäyttää. Tässä on nimenomaan idällä ja lännellä erinomainen mahdollisuus tehdä yhteistyötä.

Erityisesti keskustelimme Syyriasta, ja Venäjän suurin huoli oli siinä, että jos sinne syntyy valtatyhjiö, niin sen täyttää Isil. Uskon, että tämä sama ajatusmalli ikään kuin kulkee Afganistanin suhteen: Venäjä Neuvostoliiton aikana meni sinne ja otti kovan opin vastaan. Meidän kaikkien, Venäjän, USA:n ja myös Suomen, etu on, että Afganistan pysyy vakaana ja se pystyy menemään eteenpäin, koska muuten siitä uhkaa tulla toinen syyria, ja sitä me emme todellakaan halua.