Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Nyt käsittelyssä oleva talousarvioesityksen maa- ja metsätalousministeriön pääluokka osoittaa, että hallitus edistää sekä maatalouden kannattavuutta että luonnonvarojen kestävää käyttöä ja monimuotoisuutta.

Kannattavuutta kohennetaan lisäpanostuksilla investointeihin ja elintarvikevientiin samalla, kun huolehditaan ihmisten mahdollisuuksista virkistyä luonnossa metsästyksen, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen parissa. Vastaamme budjetilla myös korkeaan kunnianhimon tasoon ympäristötoimissa ja ohjaamme maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon pysyvää ja kertaluontoista rahoitusta yhteensä 19 miljoonaa euroa. Rahoitus suunnataan toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan hiilinieluja ja vähennetään maankäyttösektorin päästöjä.

Arvoisa puhemies! Maatilojen investointien turvaaminen on äärimmäisen tärkeää maaseudun elinvoimaisuuden, työllisyyden sekä kannattavuuden näkökulmasta. Maaseudun kehittämisrahasto Makeraa pääomitetaan yhteensä 90,3 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Investointiavustusten avulla voidaan käynnistää hankkeita, jotka synnyttävät työpaikkoja muun muassa rakennussuunnittelussa, rakennusteollisuudessa, kaupassa, kuljetuksissa sekä rakennustyömailla. Investoinneilla korvataan vanhentunutta kapasiteettia, parannetaan eläinten ja viljelijöiden hyvinvointia, edistetään ympäristön tilaa sekä lisätään uusiutuvan energian tuotantoa.

Myös vienti on Suomessa keskeinen osa kannattavaa ruokajärjestelmää ja edellytys sen menestykselle. Koska kotimaamme markkinat ovat verrattain pienet, elintarvikealalle on tärkeää hakea kasvumahdollisuuksia maan rajojen ulkopuolelta. Elintarvikeviennin edistämiseen hallitus esittää ensi vuoden budjetissa 2 miljoonaa euroa. Kannattavuuden kannalta yksi merkittävimpiä toimia on maatalouden ympäristökorvausten 88 miljoonan euron vajeen paikkaaminen ensi vuonna, 2020, hallitusohjelman mukaisella tavalla. Hallitus siis turvaa maatalouden ympäristötoimet ja kohdentaa tuet aktiiviseen toimintaan. Hallitus tukee myös ilmastoystävällistä ruuantuotantoa ja lisää kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa. Uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020 turvataan. Sitoumusten perusteella maksetaan korvaus luonnonmukaisesta kasvi- ja kotieläintuotannosta.

Maataloustuotannon säilymisen kannalta luonnonhaittakorvauksen merkitys on myös erittäin suuri, sillä luonnonhaittakorvaus mahdollistaa viljelyn pohjoisissa olosuhteissamme. Siksi hallitus paikkaa myös luonnonhaittakorvauksen 42 miljoonan euron vajeen ensi vuonna. Kannattava maatalous säilyttää maatilan elinvoimaisena ja pitää maaseudun työllisyyttä ja kotimaista ruuantuotantoa yllä.

Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys on hallitusohjelman keskiössä. Osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista hallitus suuntaa tukea vaelluskalojen elvyttämishankkeisiin ja vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen perustamiseen sekä vieraslajien torjuntaan. Vaelluskalaa, vesistöjen ohitusratkaisuja, vaellusesteiden purkua ja lisääntymisalueiden kunnostusta tuetaan 6 miljoonalla eurolla.

Arvokkaiden lintukosteikkojen kunnostukseen ohjataan 3 miljoonaa euroa. Hallitus lisää vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma Metson rahoitusta metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lisärahoituksesta 2 miljoonaa euroa ohjautuu maa- ja metsäta-lousministeriön hallinnonalan kautta talousmetsien luonnonhoitohankkeisiin ja määräaikaiseen suojeluun. Metsähallituksen korjausvelkaa puretaan ja luontomatkailun edellytyksiä vahvistetaan ostamalla Metsähallituksen luontopalveluiden perusrahoitusta ja kunnostamalla retkeilyalueiden ja kansallispuistojen reitistöjä. Retkeilyalueiden reitistöön osoitetaan miljoona euroa.

Kalataloutta tuetaan talousarvioesityksessä monipuolisesti. Kotimaisen kalan edistämiseen, kaupallisen kalastuksen vahinkojen vähentämiseen, kalastusmatkailuun ja kalavesien hoitoon ja tutkimukseen esitetään 2,3 miljoonan euron lisärahoitusta.

Myös 4H-toiminnalle esitetään lisää rahaa puoli miljoonaa euroa. 4H-toiminnalla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen, ja nyt vihdoin viimein tuo lisärahoitus on pohjassa mukana.

Luotettavan ja tarkan paikkatiedon saatavuuden ja käytön edistämiseksi paikkatietopoliittisen selonteon toimeenpanoon osoitetaan puolitoista miljoonaa euroa Maanmittauslaitokselle. Ja tämä rahahan kanavoituu myös monien muiden hallinnonalojen kautta siihen paikkatietoon perustuvan digitaalisuuden edistämiseen, mitä haluamme tehdä. — Kiitoksia.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministerin esittelyn jälkeen käymme jälleen debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa rouva puhemies! Tuntuu, että tästä muodostuu jo perinne, että tässä vaiheessa käytän puheenvuoron siitä, että täytyy saada eläinsuojeluvaltuutetun virka, ja siksi on äärimmäisen miellyttävää ja mukavaa, että nyt päätös tästä on tehty ja tämä virka ollaan jälleen täyttämässä. Tässähän oli neljän vuoden katkos, sitä ennen se oli, ja nyt se on ollut omalle puolueelleni SDP:lle erittäin tärkeä tavoite hallitusohjelmaneuvotteluissa — olen oikein iloinen, että se on nyt saavutettu.

Samoin, ministeri, toivotan teille voimia, ja kiirehdin eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta, niin kuin varmaan tiesittekin, eli on hyvin tärkeää, että pääsemme tästä eteenpäin ja saamme meille edistyksellisen ja eettisesti korkeatasoisen eläinsuojelulain.

Puhemies! Haluan myös nostaa tästä maa- ja metsätalouden kokonaisuudesta minusta tärkeän tulevaisuuskirjauksen, ja se on se, minkä ministerikin tuossa mainitsi, että edistetään luomutuotantoa kaikkinensa ja nostetaan luomutuotteiden osuutta, [Puhemies: Aika!] ja mielestäni nämä jos mitkä asiat ovat niitä, mitä meidän täytyy voimakkaasti tehdä.

Arvoisa puhemies! Kiitän minäkin hallitusta niistä vahvoista panoksista koulutukseen ja sivistykseen, joita nyt näemme. Osaaminen ja sivistys on, toden totta, se pohja, jolta Suomen menestys tulevaisuudessakin ponnistaa. Erityisesti kiitän siitä, että korkeakoulutukseen tehtävät lisäpanostukset astuvat voimaan täysimääräisesti jo ensi vuodesta alkaen. Kiitos myös siitä, että yliopistokeskukset mainitaan nyt erikseen hallitusohjelmassa. Kuten tiedämme, yliopistokeskukset ovat tärkeitä elinvoiman ja sivistyksen lähteitä omassa ympäristössään ja takaavat kansainväliset verkostot luontevasti niillekin seuduille, joilla se muutoin ei olisi mahdollista. Kysynkin ministeri Kososelta: miten yliopistokeskusten asema turvataan?

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Budjetissa on kyse arvovalinnoista. Koulutus on myös yksi parhaista työllisyyskeinoista, ja viime kaudella se valitettavasti laiminlyötiin. Tämän hallituksen koulutuspoliittisen ajattelun taustalla on sekä osaamistason nosto että koulutuksen tasa-arvon toteutuminen. Kiitos siitä, että molemmat näkyvät tässä budjettiesityksessä.

Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että valitettava suunta vanhempien koulutustaustan vaikutuksista lasten ja nuorten osaamiseroissa on nousussa. Jätin aiheesta viikko sitten kirjallisen kysymyksen, joka erityisesti kysyy erityisen tuen riittävyydestä ja ryhmäkoosta tai opettaja—oppilas-suhdeluvuista ja näistä varhaiskasvatuksen toimista, johon ministeri jo hyvin vastasi. Näen, että ryhmäkoot ja opettajien määrä suhteessa oppilaiden määrään ovat myös parhaita vastauksia kiusaamisen vastaisiin toimiin, joita täällä perättiin.

Aleksis Kiven päivän kunniaksi kysyn vielä toisen kysymyksen, joka liittyy [Puhemies koputtaa] suomen kielen osaamiseen ja maahanmuuttajataustaisten tukemiseen suomen kielen oppimisessa. Kuinka se turvataan riittävästi?

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ja tämä ensimmäinen talousarvio palauttaa tasa-arvoisen sivistyspolitiikan Suomeen, hieno asia. Yksi, mikä muutamassa puheenvuorossa on tullutkin esille, on viime aikoina aika paljon uutisoitu asia vähävaraisten lasten perheiden lasten harrastamisesta. Hienoa, että nyt tätä Suomen mallia ruvetaan rakentamaan, ja se 5 miljoonan budjetissa oleva raha menee kyllä tärkeään. Se on myös sitten aika iso tasa-arvoteko. Se on teko myös suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eteen. Alle 14-vuotiaista lapsista puolet tällä hetkellä liikkuu tarpeeksi, yli 14-vuotiaista yksi kolmasosa, ja on äärimmäisen tärkeätä, jotta tällä pyritään myös sitten tukemaan nuorten ja lasten liikkumista.

Arvoisa puhemies! SDP tuossa aikaisemmin antoi ymmärtää, tai ainakin siitä tuli sellainen kuva, että lasten ei ole hyvä olla kotona ja nyt he palauttavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Nyt tarkennus kaikille kuulijoille, että tälläkin hetkellä lapsi pääsee 20 tuntia viikossa ja myös tarpeen mukaan päivähoitoon. Meillä Hyvinkäällä se toimii todella hyvin, olemme kuulleet siitä meidän toimialajohtajia. Ja kun edustaja Lindtman sanoi, että lapsia ei saa potkia tarhasta pois, niin toivottavasti teidän vahtivuorollanne ei kesken päivää ole lapsia Vantaalla laitettu pois. Olette valtuuston puheenjohtaja, ja toivottavasti ette puhunut omasta kunnastanne, koska se kuulosti aika huolestuttavalta. Lastensuojelun Keskusliitto teki vuonna 2013 tutkimusta ja lastentarhanopettajat olivat huolissaan myös siitä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus ei saa kääntyä vanhempien oikeudeksi, vaan se on ennen kaikkea lapsen asia, eikä siihen tule [Puhemies koputtaa] suhtautua niin, että se on aikuisten oikeus varastoida lapset. Nyt teidän täytyisi puhua vähän rehellisemmin näistä. [Jukka Gustafsson: Oikein!]

Arvoisa puhemies! On oikeastaan erittäin hyvä, että edustaja Meri käytti tämän puheenvuoron. Eihän tässä ole kyse siitä, että — kuten te käytitte aika karkeaa ilmaisua — ”lapsia varastoidaan”. Siis ikinä en laadukkaasta varhaiskasvatuksesta Suomessa itse tohtisi tuollaista termiä käyttää. Kyse on siitä, onko jokaisella lapsella yhdenvertainen oikeus täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, ovatko heidän vanhempansa esimerkiksi työttömyyden vuoksi kotona vai ei. Ja hallitus on nyt esittänyt, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien taustasta. Ja kyllä, edustaja Meri, minunkin kotikunnassani tätä kokeiltiin vuoden verran — itse sitä tietenkin vastustin — ja sen vuoden kokeilun jälkeen tämä päädyttiin palauttamaan. Mutta on kuntia, on päiväkoteja, joissa toiset lapset lähetetään aikaisemmin kotiin [Puhemies koputtaa] sen vuoksi, että heidän vanhempansa ovat eri asemassa kuin toisten, ja se ei ole oikein. Vetoan eduskuntaan, että hyväksytään [Puhemies koputtaa] tämä tasa-arvouudistus yksimielisesti.

Arvoisa puhemies! Toivon sitten, että todellakin huolehditte siitä, että ne rahat sataprosenttisesti tulevat kunnille. Tässähän on tähän asti ollut niin, että kunnat voivat itse päättää, mutta tehän ette ilmeisesti luota siihen, että kunnissa osataan asioita päättää.

Mitä tulee näihin erilaisiin vertauksiin: Te itse sanoitte aikaisemmin, että ”lasta ei potkita ulos ruokailun jälkeen”, se oli teidän omaa puhettanne. Ja lisäksi oli tämä ”varastointi” — tämä tulee Lastensuojelun Keskusliiton teettämästä kyselystä, jossa lastentarhanopettajat ovat itse käyttäneet tämäntyyppistä kieltä. Olen pahoillani, jos se on teille liikaa, jos te ette kestä sitä. [Välihuutoja] Täällä todetaan juuri niin, että ”se ei ole positiivinen asia silloin, jos lapsia pidetään hoitopaikassa aamusta iltaan ja ilman loma-aikoja, vaikka vanhemmat olisivat lomalla tai kotona”. Myös tästä minä haluan keskustella, että näin ei saa missään tapauksessa käydä. [Eduskunnasta: Ei tietenkään!] — Niin. — Teidän mielestänne [Puhemies koputtaa] täällä käytetään rumaa kieltä, kun lastentarhanopettajat näin puhuvat.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallitus on saanut ruusutarhallisen kehuja koulutukseen panostamisesta. Minulla soikin nyt korvassa Vera Teleniuksen hieno laulu ”miljoona, miljoona, miljoona ruusua”. Tämä on totta, nimittäin nyt suunta kääntyy, hallituspuolueet pitivät lupauksensa palauttaa koulutukseen kunnianpalautus.

Menisi koko lyhyt puheenvuoro, jos lukisin kaikkien kiittävien tahojen kannanotot. Kaksi esimerkkiä: ”Ammattikorkeakoulut ovat tyytyväisiä hallituksen esitykseen”, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen. ”Hallitus ansaitsee OAJ:n Heljä Misukan mielestä kiitokset siitä, että se halusi panostaa osaamiseen, vaikka talousnäkymät eivät ole parhaat mahdolliset.”

Sivistysvaliokunta oli aamupäivällä puolitoista tuntia OAJ:n vieraana, ja siellä nousi erityisesti tämän ammatillisen koulutuksen [Puhemies koputtaa] tilanne. Lapsilla ja nuorilla ei saa kokeilla. Mitä nyt hallitus tekee erinomaisen hallitusohjelman toteuttamisessa, [Puhemies koputtaa] jotta tämä ammatillinen reformi saadaan sille laadulliselle tasolle, mitä me kaikki uskoakseni haluamme?

Arvoisa puhemies! Koulutuksen panostukset ovat tervetulleita, mutta todelliset sivistyspuolueet huolehtivat siitä, etteivät omat teot johda leikkausten tielle, [Välihuutoja] ja, arvoisa hallitus, te jätätte työllisyystoimet tekemättä. Te elätte tulevien sukupolvien kustannuksella ja te ajatte Suomea siihen, että edessä on koulutusleikkauksia. Toivon, että te muutatte suuntaa.

Korkeakoulujen työrauha on tärkeä. Edellinen hallitus huolehti siitä, että korkeakoulujen indeksi palautetaan. Se oli hyvä työ. Te olette nyt panostaneet korkeakoulujen perusrahoitukseen. Se on hyvä asia. Toivon, että me yhdessä voisimme eduskunnassa löytää määrärahat myöskin korkeakoulujen aloituspaikkoihin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla on huutava pula, hoitajia ei kuulu eikä näy. Toivon, että täällä ministerit vastaavat sivistysvaliokunnan puheenjohtajan kysymykseen, että minkälaisia panostuksia tulee niihin aloituspaikkoihin.

Ja sitten opettajat. Ilman opettajia [Puhemies koputtaa] meillä ei olisi mitään. Kysyn: Miksi juuri ammatillisen koulutuksen aloituspaikat ovat määräaikaisia? [Puhemies koputtaa] Onko tämä henkilöstöpolitiikan muutos? Edessä on massairtisanoutumiset, [Puhemies koputtaa] jos ei lisää rahaa löydy. Olen tästä hyvin huolissani.

Arvoisa puhemies! Tähän ovat kyllä sekä ministeri että ex-ministeri Gustafsson hyvin selkeästi vastanneet. Olen liikuttunut teidän huolestanne ammatillisesta koulutuksesta. [Sari Sarkomaa: Se on aitoa!] Missä se huoli oli silloin, kun te leikkasitte siitä 200 miljoonaa euroa, edustaja Sarkomaa? [Timo Heinonen: Te esititte vielä enemmän!] Missä se huoli oli silloin, kun teillä oli valta? [Välihuutoja] Nyt kun te olette oppositiossa, niin nyt te vaaditte, että panostukset ovat liian pieniä.

Mutta, edustaja Sarkomaa, te olette keskeinen kokoomuksen talousajattelija, valtiovarainvaliokunnan jäsen, ja puhutte tästä, että eletään velaksi. Nyt ensinnäkin, tehän nyt moititte näitä panostuksia liian pieniksi, tai haluaisitte muuttaa määräaikaiset pysyviksi, eli hyväksytte samat menot, jotka hallitus esittää. Ja sen lisäksi, tämän päälle, olette esittäneet miljardin veronkevennyksiä, [Sari Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!] ja kaiken tämän jälkeen moititte hallitusta liiasta velkaantumisesta. [Puhemies koputtaa] Miten tämä menee peruskoulun matikalla yhteen? Kertokaa.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitokset, koska niitä on ehdottomasti annettava. On hienoa, että koulutukseen panostetaan ja esimerkiksi varhaiskasvatukseenkin tulee nyt panostuksia.

Haluaisin kuitenkin kysyä myös tästä, kun nyt tutkimusten mukaankin on vaikuttavaa panostaa juuri sinne varhaisiin vuosiin ja meillä muihin Pohjoismaihin verrattuna osallistumisaste varhaiskasvatuksessa edelleen on alhaisimmalla tasolla: onko teillä jossain tässä budjetissa nyt jatkoa osallistumisasteen nostolle eli esimerkiksi kaksivuotisen esiopetuksen pilotteihin, 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun jatkolle, maksujen alennukselle ylipäätään?

Toinen asia, josta haluaisin kysyä: Viime hallituskaudella todella alkuvaiheessa leikattiin toki paljon rahaa — myös palautettiin koulutukseen — mutta yksi asia, josta huolehdittiin koko ajan, oli se, että julkiset panostukset, suorat panostukset tutkimustoimintaan pysyivät jatkuvasti kasvavalla uralla. Nyt Suomen Akatemian myöntövaltuuksista ollaan leikkaamassa 31 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Miksi?

Arvoisa herra puhemies! Haluan oikaista yhden väärinkäsityksen. Yli puolet, eli 60 prosenttia, erityistä tukea tarvitsevista oppilaista opiskelee edelleen pienryhmissä — eivät ne kaikkialta ole kadonneet. Ja kunnat ovat lähteneet myöskin uudelleen perustamaan näitä ryhmiä.

Minulla on kokemus vapaan sivistystyön kansanopistosta, jossa erityistä tukea ja joskus vaativaakin erityistä tukea tarvitsevat opiskelivat omassa kotiryhmässään mutta osallistuivat tuettuna ja avustettuna mahdollisuuksien mukaan myös muihin ryhmiin, ja oppilaskunnan toiminnassa he osallistuivat tasavertaisina lautakuntiin. Juuri tämän erityisnuoret kokivat tärkeäksi kansanopistovuoden aikana.

Inkluusion ajatus on sinänsä hyvä, kaikkien mukaan ottaminen, mutta toteuttaminen ei ole onnistunut resurssipulan ja ehkä osaamisvajeenkin vuoksi, mutta on myös onnistuneita tapauksia.

Kiitän hallitusta, että [Puhemies koputtaa] tämä toimivuus selvitetään, ja kysyn, kuinka nopeasti tämä tehdään, koska sillä on kiire.

Arvoisa puheenjohtaja! Tämä keskustelu on tärkein keskustelu työllisyyden kannalta, kuten täällä on todettu, ja myöskin sen myötä talouden kannalta. On hienoa, että hallitus panostaa nyt osaamiseen sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien.

Täällä todettiin aiemmin, että oppiminen alkaa jo peruskoulussa, mutta tosiaankin se alkaa kyllä siitä lähtien, kun lapsi syntyy ja sitä ennenkin, joten varhaiset vuodet ovat ihan kriittisiä. Olisin kysynyt, miten varhaisten vuosien oppimispotentiaalia kielten osalta vahvistetaan. Onko sen osalta suunnitelmia? Se on tärkeätä niin ruotsin kuin minkä tahansa muun kielen oppimisen kannalta.

Kulttuurin osalta olisin kysynyt vielä, miten varmistetaan toiminnan jatko. Olemme toki yhdessä sitoutuneet siihen, että rahapelitoiminnan lasku ei heikennä kulttuurin, liikunnan tai nuorisotoimen asemaa, mutta sehän ei voi olla niin, että tämä kompensaatio tapahtuu sitten OKM:n muista menoista, [Puhemies koputtaa] joten tästä pitää ottaa yhteisvastuu koko budjetin tasolla. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä näihin varhaiskasvatuspalveluihin ja haluan kiittää hallitusta ja ministeriä siitä, että lasten subjektiivinen oikeus nyt palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Tämä subjektiivinen oikeushan säädettiin aikanaan 80—90-lukujen taitteessa ensin koskemaan alle 3-vuotiaita lapsia ja sitten laman jälkeen vuonna 96 koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tiedostettiin näiden palveluiden syrjäytymistä estävä merkitys, jota tuolla oikealla laidalla ei tunnuta ymmärrettävän.

Tämä Sipilän hallituksen leikkaus olikin siis historiallisestikin hyvin dramaattinen. Se aiheutti kunnissa rahoitusvaikeuksia näitten varhaiskasvatuspalveluiden suhteen. Monet kunnathan pitivät palvelut edelleen samantasoisina kuin ennen tätä heikennystä, ja siitä aiheutui paljon taloudellisia ongelmia. Se johti varhaiskasvatuspalveluiden yksityistämiseen monissa kunnissa. [Puhemies koputtaa] Yksityistämiskehitys oli jo menossa, mutta tämä Sipilän heikennys silloin edelleen kiihdytti yksityistämiskehitystä. Nyt toivonkin, [Puhemies koputtaa] että hallitus osoittaa riittävät rahat tämän palvelutason parantamiseen, että tämä yksityistämiskehitys [Puhemies: Aika!] saadaan päättymään. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Olemme täällä puhuneet tällä viikolla paljon hallituksen työllisyystavoitteista, ja tänäkin päivänä tässä keskustelussa olemme niihin viitanneet. Lisäresurssien kohdentaminen ammatilliseen koulutukseen on erityisen tärkeää työllisyyspolitiikkaa, ja erityisesti voimavarojen lisääminen perustutkintojen ohjaus- ja opetushenkilöstöön on tärkeää. Työllisyydenhoidolta nimittäin menee ihan varmasti pohja pois, jos hukkaamme nuoret jo alkumetreillä eikä ammatillisen koulutuksen aikana saavuteta sellaista ammattitaitoa, jolla työllistyy.

Viime kaudella tehdyt säästöt heikensivät pahasti opetuksen laatua, ja monesta oppilaitoksesta tuli minullekin viestiä, että siellä eletään kaaoksen keskellä. Sen takia olen niin iloinen ja tyytyväinen, että nyt nämä tarpeelliset korjaukset tehdään. Tämä on todella ison kiitoksen paikka. [Antti Lindtman: Ei muuten ihme, ettei Grahn-Laasonen ole paikalla!]

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä, mihin edellinen puheenvuoronpitäjä jäi. Itsekin olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että hallitus lisää resursseja ammatilliseen koulutukseen. En usko, että kaikkia ammatillisessa koulutuksessa olevia ongelmia tällä pystytään korjaamaan, mutta tämä on hyvä alku. Mielestäni valtion tehtävä ja velvollisuus on tuottaa sellaista koulutuspolitiikka, että esimerkiksi oikeilla aloilla on oikea määrä ihmisiä työssä. Tämä ei tarkoita pelkkiä aloituspaikkoja vaan myös muun muassa sitä, että ammattikoulutuksesta valmistuu nuoria, jotka kykenevät tekemään sitä työtä, johon heidät on koulutettu.

Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esille sen, että viime vuodet varsinkin ollaan puhuttu korkeakoulutetuista ja siitä, kuinka kaikkien pitää mennä korkeakouluun ja niin edelleen. Mielestäni meillä on vähän unohdettu se, miten tärkeää työtä tekevät ne ihmiset, jotka valmistuvat ammattikouluista, ja mielestäni meidän pitäisi yhteiskuntana arvostaa näitä ihmisiä hieman enemmän, kuten esimerkiksi Saksassa, missä ammattikoulutuksen rooli ja asema ovat ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Haluaisin kysyä: onko hallituksella jotakin toimia tähän, että ammatillisen koulutuksen ja sieltä tulevien ihmisten ja nuorten [Puhemies koputtaa] asemaa ja roolia ymmärrettäisiin paremmin?

Arvoisa puhemies! On hienoa, että osaamiseen panostetaan.

Olemme puhuneet paljon nuorten tuentarpeesta, ja ministeri Andersson kertoi täällä, että oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella ollaan lisäämässä rahoitusta. Mutta kun tätä kirjaa luin, niin näyttäisi siltä, että vuoden 2020 budjetissa lisäyksiä ei vielä ole tulossa, ja kysyisin: miksi ei vielä ensi vuonna?

Sitten korkeakoulujen osalta todettakoon, kun täällä on puhuttu näistä indekseistä, että korkeakouluindeksien palauttamisesta on päätetty jo keväällä edellisen hallituksen toimesta julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Tämä on jälleen kerran hyvä muistuttaa mieliin.

Mitä hallituksen tekemiin lisäyksiin tulee, niin selkeänä epäkohtana on otettukin esiin se, että aloituspaikkojen lisäämistä ei ole huomioitu riittävällä tavalla ja sitten Akatemian tutkimusvaltuudet ovat vähenemässä. Liikkumavaran kasvu on siis rajallinen.

Epäselväksi kuitenkin jää, onko budjetissa huomioitu korkeakoulujen fuusioiden kustannukset. Tämä on kriittinen kysymys esimerkiksi uuden Tampereen yliopiston rakentamisen kannalta. [Puhemies koputtaa]

Kannustan hallitusta rohkeuteen ja pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Tehkää tulevaisuusinvestointeja yliopistojen pääomitukseen.

Arvoisa herra puhemies! Täällä ollaan minusta ministeri Kososen toimesta vastattu tosi hyvin tähän Suomen Akatemiaa koskevaan asiaan, joten siihen en enempää tässä puutu. Mutta muuten käytän tämän lyhyen puheenvuoroni nimenomaan tiede- ja tutkimuspolitiikasta.

Suomessa oltiin jo aikanaan tasolla 3,75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sitten se putosi alimmilleen 2,17:ään. Käänne tapahtui jo pari vuotta sitten seitsemän vuoden laskun jälkeen, ja nyt on selvästi lisäpanostuksia tulossa tiede- ja tutkimuspolitiikkaan. Ongelma on se, että teknisesti nämä näkyvät budjetissa kovin monessa kohdassa. Esimerkiksi eilen käsitellyssä STM:n pääluokassa oli merkittävä lisäpanostus terveystieteelliseen tutkimukseen. Se nousi vuoden 18 tilinpäätöstiedoista peräti 20 prosentilla 20 miljoonasta 25 miljoonaan. Vuoden 2030 tavoite lienee tämä 4 prosenttia bkt:stä. [Puhemies koputtaa] Haluaisin, että sitä polkua vielä selkeytettäisiin.

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, kysymykseni koskee taiteen perusopetusta antavien pienten yksiköiden toimintaedellytyksiä. Nämähän ovat käytännössä sellaisia yhden yrittäjän firmoja, jotka antavat esimerkiksi musiikin, taiteen perusopetusta, ja koulutuspohjana on konservatorion D-tutkinto. Nyt on kuitenkin olemassa esitys, että myös näihin yksiköihin pitäisi palkata rehtoriksi maisteritutkinnon suorittanut henkilö. Onko mahdollista tehdä näillä pienillä yksiköillä poikkeama tässä tilanteessa, koska kulurakenne ei yksinkertaisesti millään kestä tällaisen rehtorin palkkaamista kyseisiin yksiköihin? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.

Kiitoksia, puhemies! Kiitoksia ministereille. Tässä budjetissahan on tosi paljon hyvää asiaa täällä koulutussektorilla, ja palaan tuohon tutkimukseen sitten vähän myöhemmin.

Mutta näin pitkällä opettajakokemuksella ja aika paljon tätä asiaa tutkineenakin: kun aina puhutaan siitä, ja myös hallitusohjelma satsaa siihen, että tutkittuun tietoon pitäisi luottaa, niin nyt kun taloustieteilijöiltä tai muilta asiantuntijoilta on kysytty, mihin pitäisi satsata, he sanovat, että pitäisi satsata varhaisiin vuosiin.

Meillä on ongelmia nivelvaiheissa. 10 prosentilla on suuria ongelmia opintojen eri vaiheissa — 6 000 nuorta päättää peruskoulun ilman luku-, kirjoitus- tai laskutaitoa.

Ja mitä tapahtuu toisella asteella? Siellä 10 prosenttia on myöskin se keskeyttämisprosentti. Meillä on paljon etäopetusta, opettajilla ei ole resursseja olla käytännön ohjauksessa, taidot hiipuvat — ja nyt satsataan [Puhemies koputtaa] oppivelvollisuuden pidentämiseen, miksi?

Arvoisa puhemies! Jaan kyllä sen tai olen samaa mieltä, mitä tulee sivistysvaliokunnan puheenjohtajan huoleen tästä keskustelun tasosta, mutta en tiedä, mihin suuntaan loppupuheenvuoro sitä vei. [Naurua — Leena Meri: Meni aika sanattomaksi!]

Puhemies! Viime vaalikaudella tilanne oli se, että vaaleissa jokainen puolue oli todennut, tunnustanut sen — me mukaan lukien ja myös te — että nyt koulutukseen tehdyt säästöt on tehty piripintaan eikä tehdä enempää. Sen jälkeen te teitte vielä tuplat päälle, siitä oli kysymys.

Arvoisa puhemies! Katsotaan eteenpäin. Nyt tehdään koulutukseen kunnianpalautus, ja toivon vielä kerran, että tämän tärkeän symbolin, yhdenvertaisen varhaiskasvatusoikeuden, joka nyt ensi vuonna palaa, eduskunta voisi yksimielisesti hyväksyä. Sillä olisi iso symbolinen vaikutus Suomessa, jonka menestys perustuu [Puhemies koputtaa] tasa-arvoon, siihen, että täällä kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. [Sari Sarkomaa: Vastaus hallituspuolueiden väitteisiin!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt jäi monta hyvää puheenvuoroa pitämättä, mutta vielä ministerit. 5 minuuttia molemmille.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Riippumatta siitä, käsitelläänkö eriarvoisuuden vähentämistä, työllisyyden edistämistä vai tarvetta lisätä ymmärrystä ja vuorovaikutusta yhteiskunnassa, keskustelu palautuu aina koulutukseen ja sen valtavan suureen merkitykseen. Nyt tehtävät panostukset koulutukseen tekevät hyvinvointivaltiostamme vahvemman ja valmistavat sitä tulevien vuosikymmenien haasteisiin.

Koulutus on myös täsmävastaus niihin haasteisiin, joita Suomi tällä hetkellä kohtaa. Teknologinen kehitys nostaa osaamisvaatimuksia alalla kuin alalla ja tehtävässä kuin tehtävässä. Samalla osaamisvajeesta tulee yhä vahvemmin työttömyydelle altistava tekijä. Yritykset kärsivät tällä hetkellä osaajapulasta ja vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa ennätykselliseen määrään avoimia työpaikkoja. Samaan aikaan Suomen koulutustason nousu on kuitenkin pysähtynyt niin, että 70-luvun loppupuolella syntyneiden arvioidaan jäävän maamme koulutetuimmaksi sukupolveksi. Yhtä lailla huolestuttavaa on koulutuksen eriarvoisuuden kasvu. Eriarvoisuus näkyy alueellisten, sukupuolten välisten sekä oppilaan kotitaustasta johtuvien oppimiserojen kasvuna.

Rinteen hallitus on asettanut sivistys- ja koulutuspolitiikan tavoitteeksi, että koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla koulutusasteilla, että oppimiserot kaventuvat ja että koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Vuoden 2020 talousarvioesitys tuo vihdoin kaivatun suunnanmuutoksen koulutuspolitiikkaan. Liian pitkään jatkuneiden koulutusleikkausten jälkeen tilanne näyttää nyt valoisammalta kuin pitkään aikaan.

Jokaisen lapsen tasa-arvoinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautetaan koko maahan. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei ole enää riippuvainen siitä, missä hän asuu tai ovatko hänen vanhempansa töissä vai työttöminä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 elokuussa, ja muutoksen mahdollistamiseksi kuntien valtionosuutta lisätään 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja siitä eteenpäin 17 miljoonalla eurolla vuosittain.

Myös varhaiskasvatuksen lapsiryhmien kokoja pienennetään lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi. Jatkossa yhtä kasvattajaa kohden voi olla yli kolmevuotiaita lapsia enintään seitsemän nykyisen kahdeksan sijaan. Myös tämä muutos kasvattaa kuntien valtionosuutta.

Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 125 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. Ohjelmassa kehitetään muun muassa kolmiportaisen tuen mallia, pilotoidaan kaksivuotista esiopetusta ja laajennetaan viisivuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua.

Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020—2022. Tämän ohjelman tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, tukea opettajuutta ja vahvistaa perusopetuksen laatua. Hanke pyrkii puuttumaan oppimistulosten eriytymiseen, vahvistamaan oppimisen tukea ja koulutuksen laatua sekä tukemaan joustavia ja yksilöllisiä siirtymiä varhaisina vuosina.

Myös toiselle asteelle tehdään tärkeitä panostuksia koulutuksen laadun ja tasa-arvon edistämiseksi. Esitämme ammatilliseen koulutukseen opetuksen ja ohjauksen resurssien lisäämistä 80 miljoonalla eurolla. Tämä lisämääräraha voidaan käyttää uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä tarvittavan opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen. Näillä panostuksilla haluamme turvata opiskelijoiden oikeuden riittävään lähiopetukseen, samalla kun luodaan kokonaisten opiskelupäivien ja ‑viikkojen malli yhteistyössä koulutuksenjärjestäjien kanssa. Lukiokoulutuksen yksikköhintaa vahvistetaan vuodesta 2020 lukien 18 miljoonalla eurolla, josta valtionosuutta on 7,5 miljoonaa euroa ja kuntien rahoitusosuutta 10,5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Nopeasti muuttuvassa maailmassa Suomen vahvin kilpailuvaltti on korkea osaamistaso [Puhemies koputtaa] ja koulu, joka antaa kaikille mahdollisuuden oppia elämässä tarvittavat taidot. Sen eteen tämä hallitus on sitoutunut tekemään väsymättä töitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kosonen, myös 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2020 talousarvioehdotukseen sisältyy useita korkeakoulutukseen ja tieteeseen, kulttuuriin ja taiteeseen, urheiluun, liikuntaan, nuorisotyöhön sekä opintotukeen liittyviä lisäyksiä. Näillä toimilla nostetaan suomalaisten osaamista sekä tuodaan korkeakoulujen toimintaan vakautta ja kehittämisrauhaa.

Taiteen ja kulttuurin rahoituksella tuetaan luovaa työtä ja tuotantoa sekä niiden tasa-arvoista saavutettavuutta. Liikuntaan ja nuoriin suunnatulla rahoituksella edistetään liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia ja terveyttä — liikuntaa kaikille.

Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen rahoitus nousee vuonna 2020 yhteensä 144 miljoonaa euroa. Nousu aiheutuu indeksikorotuksista sekä perusrahoituksen kasvusta, josta yliopistojen osuus on 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa. Tämän rahoitustason nosto on pysyvä. [Jukka Gustafsson: Vihdoinkin!]

Korkeakoulutuksen sisältöjä ja digitaalista palveluympäristöä kehitetään yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Avoimia oppimisympäristöjä, joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja osaaminen kasvaa. Lisäksi korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.

Tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa tuetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja infraan. Suomi varautuu isännöimään ja rahoittamaan yhtä eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokonetta.

Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään. Esimerkiksi aineistojen digitointiin osoitetaan vuosittain 1,5 miljoonaa euroa, Kansallisarkiston toimintamenoja nostetaan myös 1,5 miljoonalla eurolla tasokorotuksena.

Opintotukeen tulee 31 miljoonan euron korotus. Vuoden 2020 alusta opintorahan huoltajakorotus korottuu 25 eurolla, ja opintorahan määrät sidotaan kansaneläkeindeksiin elokuusta 2020.

Taiteen ja kulttuurin määrärahataso kasvaa 32 miljoonalla eurolla, josta 54 prosenttia katetaan rahapelitoiminnan voittovaroista. Viime kaudella tehtiin hyvää työtä muun muassa esittävän taiteen vapaan kentän rahoituksen uudistamisen suhteen, ja tämä työ tehdään tällä kaudella valmiiksi. Myös uusi museoiden rahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön. Vuonna 2020 museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin varatut määrärahat kasvavat 10,2 miljoonalla eurolla.

Taiteen perusopetukseen tulee lisää yhteensä 4 miljoonaa euroa, kun otetaan indeksikorotus huomioon, ja täten suomalaiset lapset ja nuoret pääsevät musiikin, sirkuksen, tanssin, sanataiteen, arkkitehtuurin, mediataiteen, teatterin ja kuvataiteen aloille paremmin harrastamaan ammattilaisten johdolla. Taiteilija-apurahoja nostetaan 1,4 miljoonalla eurolla vuonna 2020 tässä ehdotuksessa.

Viimeinkin saadaan Kansallisteatteri korjattua. Kehyskaudella on varauduttu 50 miljoonan euron rahoitukseen. Ja yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy vuoden 2019 tasolla. Sitä ei täällä eduskunnassa teidän tarvitse korjata, se on jo hallituksessa tuonne 11 miljoonaan euroon nyt nostettu.

Liikuntapoliittisen selonteon toimenpiteet ovat käynnistymässä. Niihin on tuntuvia satsauksia tulossa. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että liikunta on kokonaisuus, josta löytyy määrärahoja muun muassa tuossa Jari Lepänkin esittelemällä alalla, eli kansallispuistojen reitistöihin laitetaan lisää panoksia.

Käydään näitä loppuasioita sitten tuossa keskusteluosuudessa läpi. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt niille edustajille, jotka haluavat näiden sektoreiden asioihin esittää näitä lisäkysymyksiä: nousette seisomaan ja painatte V-painiketta. — Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Puolustusvoimien tärkein tehtävä on vastata isänmaan puolustamisesta. Uskottavan puolustuskyvyn edellytyksiä ovat korkea maanpuolustustahto, osaava ja laaja reservi sekä ajanmukainen, toimiva kalusto. Kyse on paitsi tahdosta myös rahasta. Se ymmärrettiin hallitusohjelmaa tehtäessä. Uskon, että asialle löytyy ymmärrystä myös oppositiosta. Uusi punamultahallitus vahvistaa Suomen puolustusta päätöksillä, joiden vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen ja joita on aiemmin jo hyvin pohjustettu. Merivoimien ja Ilmavoimien merkittävien hankkeiden vaikutus tulee näkymään tulevien vuosien budjeteissa. Ensi vuoden osalta puolustusministeriön pääluokassa muutokset aiempaan ovat varsin maltillisia.

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella satsaamme varusmiesten koulutukseen, reserviläisten kertausharjoituksiin, Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kalustoon, johtamisjärjestelmiin ja kyberpuolustukseen. Suurimmat panostukset ovat neljän Pohjanmaa-luokan aluksen hankkiminen Merivoimille sekä HX-hanke, jonka myötä valitsemme Hornet-hävittäjille seuraajan. Molemmille hankkeille tuntuu olevan varsin laaja tuki yli hallitus—oppositio-rajojen. Siitä eduskunnalle kiitos.

Alushankinnasta teimme päätöksen muutama viikko sitten. 1,3 miljardin euron arvoinen hanke tarkoittaa neljän huippumodernin aluksen rakentamista Raumalla. Uuden Pohjanmaa-luokan aluksilla on ratkaiseva merkitys merialueidemme puolustamisessa 2050-luvulle saakka. On tärkeää, että laivat rakennetaan kotimaassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] Kyse on puolustuskyvyn ylläpitämisestä ja huoltovarmuudesta mutta myös suomalaisesta työstä ja yrittäjyydestä. Päätöksemme merkitys Rauman seudulle ja laajemminkin on suuri. Työ ja turvallisuus voivat kulkea myös tällä tavoin käsi kädessä.

Hävittäjähankinnassa yhtenä reunaehtona on teollinen yhteistyö, jonka osuuden on oltava vähintään 30 prosenttia hankkeen arvosta. Tämä merkitsee osaamista ja työtä Suomeen. Selvää kuitenkin on, että ratkaisu tehdään suorituskykyä painottaen. Ensi vuoden aikana viittä hävittäjävaihtoehtoa testataan ja vertaillaan. Lopullinen ja sitova tarjouspyyntö lähetetään ensi vuoden syksyllä, ja itse valinta tehdään vuonna 2021.

Hyvät kansanedustajat, muutama avainluku: Vuoden 2020 talousarvioesitys sisältää puolustusministeriön pääluokan määrärahoja 3 158 miljoonaa euroa. Pääluokan osuus valtion budjettitalouden menoista on ensi vuonna noin 5,5 prosenttia, bruttokansantuotteesta noin 1,27 prosenttia. Etenemme Ilkka Kanervan johtaman parlamentaarisen työryhmän vuonna 2014 viitoittamaa tietä ja teemme puolustusmateriaalin hankintaan pienen tasokorotuksen. Tämä on jatkoa viime vuodet tehdylle työlle pahimpien materiaalivajeiden paikkaamiseksi. Tavoitteena on, että meillä on joukoillemme nykyaikaiset varusteet sekä riittävät ampumatarvikkeet, varaosat ja johtamisjärjestelmät. Samalla luomme uuden tiedustelulain edellyttämät suorituskyvyt.

Puolustusvoimien henkilökunnan työ ei saa jäädä kalustotarpeiden varjoon. Päivittäiseen tekemiseen tarvitaan riittävät voimavarat. Kyse on myös työntekijöidemme jaksamisesta. Siksi onkin hyvä, että pystymme maltillisesti kasvattamaan henkilöstön määrää ensi vuonna.

Suomen puolustus nojaa paitsi reservin laajuuteen myös sen osaamiseen. Kyse on yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan mallimme uskottavuudesta. Ensi vuonna kertausharjoituksissa käyvien reserviläisten määrää nostetaan 1 200 reserviläisellä. [Ilkka Kanerva: Hyvä!] Tavoitteena on, että kertausharjoitusten määrää tullaan nostamaan hieman myös tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Puolustuskyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Siksi on hyvä, että puolustuspolitiikassa olemme tottuneet hakemaan yhteistä näkemystä ja jatkuvuutta. [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta on Suomen etu. Kaikista tehtävistä pitää selvitä määrärahoilla, joita eduskunta osoittaa. Esitys vuoden 2020 budjetiksi antaa Puolustusvoimille edellytykset suoriutua näistä tehtävistä. — Arvoisa puhemies, tältä pohjalta.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Tältä pohjalta mennään keskusteluun, ja avataan debatti. Pyydän edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Mieluisaa kuulla, millä tavoin puolustuspolitiikasta vastaava ministeri asiat täällä näkee ja esittelee. Yhdyn siihen hänen puheensa ydinosaan, jonka mukaan Suomi tulisi tekemään historiallisen luokan virheen, mikäli me tekisimme puolustuspolitiikkaa yhtä lailla kuin ulkopolitiikkaakin hyvin suhdanneherkästi vain yksiä hallitus- tai eduskuntakausia ajatellen. Se on luonut Suomelle nyt sen, että meillä on vahva yhteinen kansallinen näkemys harjoittamastamme puolustuspolitiikasta. Se on luonut mahdollisuuden sille, että noin puoli vuosikymmentä takaperin tapahtunut turvallisuusympäristömme muutos Euroopassa on ollut senkaltainen, johon on osattu Suomessa reagoida valtioviisaalla tavalla ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan keinoin. Toivon, että ministeri tältä osin tulee tätä hienoa perinnettä jatkamaan, ja tähän on tietysti kaikki syy uskoa ja luottaa.

Arvoisa rouva puhemies! On ilahduttavaa nähdä, että puolustusmäärärahat on vakiinnutettu ja niitä on jopa hieman kasvatettu edellisenkin hallituksen tasoon verrattuna. Suunta on täysin oikea, sillä turvallisuusympäristö, niin lähialueella kuin globaalistikin, on käynyt yhä epävarmemmaksi.

Yleinen asevelvollisuus on puolustuksemme selkäranka. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen vaatii reserviläisarmeijan osaamisen jatkuvaa kehittämistä kertausharjoituksissa. Nämä taas vaativat rautaisen, ammattilaisten muodostaman kantahenkilökunnan. Ministeriön arvio henkilöstön lisätarpeista on noin 600 henkilöä, ja talousarviossa on kuitenkin esitetty vain 40 htv:n lisäystä. Kysynkin ministeriltä: tulisiko tätä henkilöstökysymystä tarkastella vielä uudelleen tai ainakin pitkässä juoksussa?

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edellä puhuneiden mielipiteeseen ja näkemykseen parlamentaarisen yksituumaisuuden ei pelkästään tarpeesta vaan välttämättömyydestä, kun puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tässä isossa kentässä. Suomen kiistaton etu pienenä maana on se, että meillä on yhteinen näkemys omasta roolistamme maailmalla mutta myös siitä, millä tavalla tätä omaa kotimaatamme puolustamme. Ministerin lista hallituksen toimista oli oikein hyvä ja myös kuvaa sitä pitkäjänteisyyttä, jota puolustuspolitiikan osalta tulee noudattaa.

Kertausharjoitusten määrän nostaminen hallituskaudella mahdollisesti jopa yli 21 000:een nykyisen reilun 18 000:n sijaan on oikea suunta asevelvollisuuteen perustuvan puolustuskykymme kehittämiseksi. Kysyisinkin ministeriltä näkemyksiä tästä asevelvollisuuden kehittämiseksi suunnitellusta komiteatyöstä. Miten näette tämän komiteatyön merkityksen?

Arvoisa puhemies! Varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla tulee aina silloin tällöin kysymyksiä kansalaisilta varuskuntien rakennusten kunnosta. Esimerkiksi Upinniemessä on havaittu homeongelmia, ja siellä varusmiehet ovat sairastuneet. Onko mitään suunnitelmaa siitä, millä tavalla näiden rakennusten kuntoa kartoitetaan tai minkälaisia korjaussuunnitelmia niille ollaan tekemässä?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on erinomainen maanpuolustusjärjestelmä Suomessa, yleinen asevelvollisuus, joka pohjautuu reserviläisistä koostuviin sodan ajan joukkoihin, ja se tarkoittaa sitä, että armeijamme on Euroopan suurin. Tämä on tietysti se, mitä me tarvitsemmekin oman uskottavan puolustuskykymme pitämiseksi, ja tätä pitää ehdottomasti vaalia, ja siitä pitää pitää kiinni.

Tämä budjettihan satsaa erinomaisesti maanpuolustukseen. Puolustusmäärärahat nousevat, isot hankinnat toteutetaan, myös Maavoimiin satsataan, ja muun muassa laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta toteutetaan, ja tämän toteuttamiseksi lisävirkoja tulee, ja kertausharjoitusmääriä niin ikään nostetaan.

Oikeastaan kysyisin ministeriltä: Jotta meillä on hyvin tasapainossa oleva maanpuolustus ja puolustuksen hallinnonalan budjetti, niin sekä henkilöstön, toiminnan että materiaalihankintojen tulisi olla tasapainossa. Kuinka näette tämän tasapainon tällä vaalikaudella kehittyvän, tämän niin sanotun kolmasosa—kolmasosa—kolmasosa-ajattelun?

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Olen erityisen iloinen siitä, että hallitusohjelmassa on puolustuspolitiikan osalta vahva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspainotus, ja tähän liittyen esittäisin muutaman kysymyksen.

Suomessa on perinteisesti maanpuolustustahto ollut todella korkealla tasolla, mutta viime aikoina nuorten parissa tehtyjen tutkimusten mukaan siinä on tullut pieni notkahdus, ja nuorten näkökulmasta ilmeisesti erittäin tärkeää olisi tämä yhdenvertaisuuden näkökulman huomioiminen asevelvollisuuden kehittämisessä. Ja kun nyt hallitusohjelmassakin on kirjattu, että tätä asevelvollisuusjärjestelmää lähdetään kehittämään, niin olisin nyt kysynyt: millä aikataululla tätä kehittämis- ja selvitystyötä ollaan nyt tekemässä?

Sen lisäksi hallitus on kirjannut sen, että pyritään edistämään naisten vapaaehtoisen asevelvollisuuden kehittämistä, mahdollisuuksia. Kuinka tämä nyt on etenemässä? Lisäksi, kun tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä myös sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa ja meillä on ollut tavoitteena, että 7 prosenttia kriisinhallintahenkilöstöstä on naisia, niin mikä on tämä tilanne tällä hetkellä?

Arvoisa puhemies! Suomessa on ammattitaitoinen upseerikunta, ja minäkin arvostan heidän osaamistaan, ja he ovat myös erityisen taitavia lobbareina. Ihmettelen, miten tämä Suomen historian suurin hankinta, asehankinta, juoksutetaan tällä tapaa: juuri kun tarkentavat tarjoukset ovat lähdössä, niin silloin tehdään päätös, että kun hallitusohjelmassa ja selonteossa oli tämä kolmen miljardin euron liikkumavara — ja se olisi pitänyt säilyttääkin vielä — niin jo tässä vaiheessa, lähtökohtatilanteessa nostetaan hinta siihen suurimpaan mahdolliseen. Se on ihan sama tilanne kuin jos vaikka jossakin pienessä kunnassa laitetaan seuraavan vuoden talousarvioon, että homekoulun tilalle rakennetaan uusi koulu, niin on aivan varma, että se koulu maksaa vähintään sen hinnan, mitä sinne talousarvioon on laitettu. Ja on se aika kuvaavaa, että kun ollaan kaksi päivää kuunneltu, kuinka paljon puutteita meillä on yhteiskunnassa, niin tämän julkisen talouden suunnitelmakauden aikana Puolustusvoimien määrärahat nousevat 56 prosenttia neljän vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Hallitus lisää liikunnan rahoitusta, hyvä niin, mutta on harmaita pilviä tietysti siinä päällä, koska näyttää siltä, että Veikkaus tulouttaa vastaisuudessa — ainakin lähitulevaisuudessa — entistä vähemmän tuloja, jotka vaikuttavat suoraan myös liikunnan ja urheilun rahoitukseen. Erityisesti se saattaa näkyä liikuntapaikkarakentamisessa tai kansalaisjärjestöjen tukemisessa ja näin edespäin. Olisiko liikunnan ja muiden Veikkauksen rahoituksen varassa olevien edunsaajien resurssit jatkossa turvattava vahvemmin valtion budjetista kuin Veikkaukselta? Vai onko esimerkiksi arpajaislain kiirehtimisellä ja sen lain myötä uusilla mahdollisuuksilla positiivisempi vaikutus näihin resursseihin, mitä näillä edunsaajilla on tulevaisuudessa? Näkemystä tähän. — Kiitos.

Tiukkaa voi tehdä, arvoisa puhemies, mutta koetan kommentoida mahdollisimman montaa.

Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista, näkemyksistä ja kysymyksistä. Muun muassa edustajat Kanerva ja Kari painottivat tätä puolustuksen kehittämisen pitkäjänteisyyttä, ja se on juuri näin: uskottavan puolustuskyvyn ja suorituskyvyn rakentaminen ja kehittäminen ovat pitkäjänteistä työtä. Sen voi sanoa, että sen voi kyllä romuttaa nopeasti mutta sen uudelleen nostaminen on hyvin hidasta. [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] Meillä on eurooppalaisiakin esimerkkejä siitä, että on ajettu viimeisten 15 vuoden sisällä puolustuskykyä alas ja sen nostaminen ylös on osoittautunut sitten aika haastavaksi. Suomi on toiminut tässä pitkään viisaasti hallituksen väreistä riippumatta, ja näin pitää jatkossakin toimia.

Sitten: Edustajat Ronkainen ja Kari muun muassa viittasivat tähän yleiseen asevelvollisuuteen, sen merkitykseen ja parlamentaariseen komiteaan, ja itse asiassa myös edustaja Holopainen taisi tähän viitata. Tässä on tarkoitus asettaa todella parlamentaarinen komitea yleistä asevelvollisuutta kehittämään, pohtimaan sen kehittämistarpeita. Tämä asettamistyö on vielä kesken, myös aikataulu on vielä avoin. Mitään erityistä kiirettä tässä ei ole, mutta todennäköisesti vielä tämän syksyn aikana kuitenkin tämä työ laitetaan liikkeelle.

Kysymys on siitä, että yleisen asevelvollisuudenkin pitää elää ajassa. Muun muassa yhdenvertaisuuden vaatimus ja sukupuolten välisen tasa-arvon vaatimus ovat kasvavia toiveita varsinkin sieltä nuoresta ikäluokasta mutta yhteiskunnasta laajemminkin. En ole aikeissa asettaa mitään erityisen tarkkaa työlistaa, vaan pikemminkin aika avoimesti työryhmä voi lähteä pohtimaan näitä kehittämistarpeita ottaen huomioon tietysti sen kaiken työn, mitä maassa on tehty aikaisemmin, esimerkiksi varusmiesten Koulutus 2020 -ohjelmassa.

Olen julkisuudessakin esittänyt, että tässä yhteydessä voisi kyllä pohtia, olisiko kehittymässä jonkinlainen kansalaispalveluksen malli, joka koskisi nuorten naisten ikäluokkaa ja josta olisi hyötyä yhteiskunnalle laajemminkin ja näille nuorille naisille itselleenkin. [Ilkka Kanerva: Täsmälleen näin!] Samalla kuitenkin pidettäisiin kiinni nykyisestä yleisestä asevelvollisuudesta nuorille miehille. [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] En sano heti, että tässä on järkeä. Tämmöinen malli on löydettävissä. Mutta sen sanon, että asiaa kannattaa kyllä selvittää. Sen jälkeen olemme siinä sitten viisaampia ja voidaan johtopäätöksiä vetää.

Edustaja Ronkainen kysyi vielä tästä henkilöitten lisäämisestä. Todella nelisenkymmentä henkilöä voidaan palkata ensi vuoden aikana. Siitä suuri osa menee vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen asettamiin tarpeisiin. Tällä hallituskaudella hallitusohjelman mukaan voidaan perustaa sata uutta tointa, virkaa. [Ilkka Kanerva: Koko hallituskaudella sata?] — Kyllä, koko hallituskaudella sata. — Tarve olisi varmasti suurempaankin, sen voin puolustusministerinä sanoa, mutta sekin on hyvä, että suunta on tässä tapauksessa oikea. Varmaan sitten tätä keskustelua tullaan jatkamaan ja jatketaankin siitä, mitä ne tulevaisuuden tarpeet sitten ovat, mutta oikeaan suuntaan otetaan mielestäni askelia tässä suhteessa.

Edustaja Kauma otti esille kysymyksen rakennusten kunnosta. Useita kasarmeja on korjattu viime vuosien aikana, mutta on kyllä korviinikin kantautunut, että näitä ongelmia on edelleen. Niihin pitää suhtautua vakavasti, koska sekä varusmiehillä että henkilökunnalla pitää olla asianmukaiset olosuhteet toimia. Eli tähän asiaan täytyy kiinnittää jatkossakin huomiota, ja rakennusten pitää olla asianmukaisessa kunnossa.

Edustaja Savolan kysymykseen voin todeta, että tärkeitä huomioita esimerkiksi maavoimien roolista, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen roolista. Mitä kysyitte tästä kolmasosa—kolmasosa—kolmasosa-ajattelusta, niin voin sanoa, että kehitys on menossa parempaan suuntaan verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Sitten vielä edustaja Holopaiselle: Kysyitte tästä maanpuolustustahdosta, viittasitte siihen myöskin. Se on tärkeä kysymys, koska se on osa meidän uskottavaa maanpuolustustamme, että me haluamme puolustaa maatamme. Vuosi sitten tuli notkahdusta alaspäin tässä suhteessa, ei hälyttävää mutta kuitenkin sellainen, mikä on syytä noteerata. Mielenkiinnolla odotan tämän vuoden ja ensi vuoden tuloksia tässä asiassa sitten myöskin, koska trendi on tässä oleellinen. Pitää miettiä keinoja, [Puhemies koputtaa] joilla pidämme tätä maanpuolustustahtoa korkealla.

Vielä, puhemies, aivan lyhyesti edustaja Mustajärvelle: Mielestäni on perusteltua, että hintakatto on. Myös hinnasta huolestuneille: ainakaan siitä se hinta ei saa enää nousta. Nämä sitovat tarjoukset, tarjouspyynnöt, [Markus Mustajärven välihuuto] pannaan sitten ensi vuoden syksyllä liikkeelle, ja valinta tehdään vuonna 2021.

Ja viimeisenä ehkä vielä, arvoisa puhemies, jos sallitte: Edustaja Asell korosti fyysistä kuntoa ja liikuntaohjelman lisäämistä ja kysyi, näkyyhän se Puolustusvoimissa. Voidaan sanoa, että tämä liikunnan merkitys näkyy päivittäin Puolustusvoimissa. Armeija tekee tässä hyvää työtä. Tämä on tärkeä kysymys, minkä nostitte esille, mutta toisaalta ajattelen kyllä vähän niinkin, että meidän kyllä pitäisi voida suorittaa armeija niinkin, [Puhemies koputtaa] että myös semmoiset henkilöt, joilla kunto ei aivan niin huipussa ole, voisivat sen kuitenkin kunnialla suorittaa. Tähänkin pitää esittää väyliä. Mutta huomionne liikunnan yleisestä merkityksestä on ilman muuta oikea ja tärkeä.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hyvästä esittelystä, ja tuntuu, että aika paljon tässä on konsensusta, kun turvallisuudesta puhutaan, ei pelkästään hallituksen taholla vaan koko eduskunnassa, ja se on tärkeä asia.

Viime vaalikaudella tehtiin merkittävää työtä eduskunnassa. Saimme sotilastiedustelulainsäädännön ja siviilitiedustelulainsäädännön valmiiksi. Perustuslakiakin piti siinä nopealla aikatahdilla muuttaa, ja se muutos tehtiin. Kysyn ministeri Kaikkoselta: Miten omasta näkökulmastanne näette tämän lainsäädännön toimeenpanon? Riittävätkö talousarvioesityksessä olevat varat lainsäädännön asialliseen toimeenpanoon? Miten organisointi etenee Tiedustelulaitoksella ja Pääesikunnassa? Onko teillä henkilökohtaisesti yhteistyö alkanut hyvin tiedusteluvalvontavaliokunnan, tiedusteluvalvontavaltuutetun ja kaikkien niiden tahojen kanssa, joitten [Puhemies koputtaa] kanssa teidän pitää tässä suhteessa työtä tehdä?

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa puolustusministeri! Puolustusvoimien Senaatti-kiinteistöille maksamat pilviin nousseet ja jatkuvasti nousevat vuokrakulut ovat poissa Puolustusvoimien muusta toiminnasta. Pelkästään Senaatti-kiinteistöjen johtokunnan ja toimitusjohtajan palkkiot vuodessa ovat yli 2,5 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat ei saa olla tuon bisneksen maksaja. Myöskään tilalle ehdotettu uusi Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö Puolustuskiinteistöt ei ole hyvä ratkaisu.

Arvoisa puolustusministeri, miksi Puolustusvoimille ei luoda sen omaa kiinteistöjä ylläpitävää sisäistä yksikköä, joka ei tee bisnestä kiinteistöillä?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Kaikkoselle hyvästä esittelypuheenvuorosta ja vastauksista, joita jo olemme saaneet. Haluan vielä erikseen kiittää hallitusta ja ministeri Kaikkosta Laivue 2020 -päätöksestä, joka oli erinomaisen viisas. Päätös rakentaa monitoimikorvetit Raumalla on monesta näkökulmasta arvioituna erittäin hyvä, ajatellaan sitä sitten turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta, koko suomalaisen meriklusterin kehittymisen ja osaamisen näkökulmasta tai elinkeinopolitiikan ja työllisyyden näkökulmasta.

Varsinainen kysymykseni koskee kuitenkin kansainvälistä harjoitustoimintaa: miten arvioitte kansainväliseen harjoitustoimintaan osoitettavien määrärahojen tasoa, kun sitä verrataan edeltäviin vuosiin?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvisruuan osuutta. Tämä on ilmaston, luonnon, ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta tärkeää ja jopa välttämätöntä. Meillä on nähty kuntakentällä ja myös yksittäisissä kuluttajissa siirtymää kohti tällaista kestävämpää ruokavaliota. Olisin kysynyt siitä, miten ikään kuin luodaan edellytykset suomalaisille tuotteille olla mukana tässä muutoksessa ja siirtyä vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään uudenlaisille kasvisruokavalioille. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ilmastopolitiikan päästövähennysten taakanjako edellyttää maankäyttösektorilta toimia, ja saatavilla olevan peltopinta-alan käyttöön tämä asettaa omat haasteensa.

Arvoisa ministeri, miten me varmistamme, että sekä tuet että peltopinta-alan käyttö ohjautuvat jatkossa entistä vahvemmin aktiiviviljelijöiden toimintaan?

Toisena kysymyksenä rohkenen kysyä petopolitiikasta tämän verran: Kainuussa ja Lapissa meillä on isona haasteena ihmisten pihapiiriin tulevat karhut, sudet ja ahmat, niin sanotut häirikköyksilöt. Toivoisin, että sille puolelle pystyttäisiin tekemään toimenpiteitä, jottei myöskään salametsästys lisääntyisi sitä kautta, että ihmiset ovat pettyneitä, kun eivät saa apua omassa arkisessa hädässään ja huolessaan kotieläinten ja lasten osalta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerin vastauksesta.

Vähän koputtelen vielä ja nyt vähän syvemmältä tätä parlamentaarisen komitean työtä, joka tässä jossain hetkessä käynnistyy.

Mainitsitte kansalaispalveluksen ja mainitsitte myös viisaasti sen, että kansalaispalvelus ei käsitteenä tarkoita meille kaikille samaa asiaa, vaan voi sanoa, että meille jokaiselle hieman eri asiaa. Se nähdään tasa-arvonäkemyksenä ja nähdään myös samalla ehkä uudenlaisen suorituskyvyn luomisen näkökulmasta.

Samaan aikaan kun hallitus pystyy nyt, pitkästä aikaa, lisäämään kantahenkilökunnan määrää, kouluttajien määrää, niin miten näette ministerinä, tulisiko tämä kansalaispalveluskysymys tuoda osaksi asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyvää komiteatyötä, ikään kuin yhtenä uutena elementtinä tähän asevelvollisuuden kehittämiseen? [Puhemies koputtaa] Onko kansalaispalvelus yksi osa sitä?

Arvoisa puhemies! Kansainvälisissä tutkimuksissa on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen sekä mielen sairauksista paranemiseen ja toipumiseen. Myös positiivisten vaikutusten pitkäaikaisuudesta on saatu hyviä viitteitä. Tutkimuksessa on myös todettu, että nuorilla osallistuminen yhteisölliseen taidetoimintaan auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä ja se tukee nuorten kykyä rakentaa positiivisia suhteita sekä rohkaisee nuoria osallistumaan tiiviimmin yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Tällä on merkittäviä syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia, ja aihe on jälleen kerran hyvin ajankohtainen Kuopion tapauksen jälkeen. Haluaisinkin kysyä kulttuuriministeriltä: onko tätä huomioitu ministeriössä millään tavalla?

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on tosiaankin kirjattu, että ”tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä”.

Heinäkuun alussa ministeri Andersson lupasi omassa blogikirjoituksessaan ryhtyä toimenpiteisiin nimenomaan erityisopetuksen kohentamiseksi. Inkluusion toimivuuden osalta on jo aikaa sitten todettu, että se ei toimi. Erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu sen nimissä. Nämä lakkautukset eivät kuitenkaan ole siirtäneet erityisluokkiin käytettyjä resursseja näitten lasten mukana sinne isoihin luokkiin.

Budjettikirjasta ei löydy opetuksen puolelta sanaakaan tehostetun tuen oppilaiden resursseista, erityisopetuksesta saati luokkakokojen pienennyksestä. Kysyisinkin ministeriltä konkreettisempia toimia ja euroja erityisoppilaiden tehostetun tuen riittävyyden varmistamiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edelleen hyviä kysymyksiä.

Edustaja Kiurulle: Kysyitte näistä resursseista ja siitä, ovatko ne riittäviä lainsäädännön toteuttamiseen. Käsitykseni mukaan ovat. Näistä tulevista uusista viroista osa osoitetaan juuri tähän. Tiedusteluvalvontavaliokunnan kanssa yhteistyö on vasta alkumetreillä, ja koko uuden lainsäädännön kanssakin ollaan aika lailla alkumetreillä tässä vaiheessa, mutta minä sanoisin, että me olemme kyllä viisaampia tässä asiassa vasta vuoden kahden päästä, kun saadaan kokemuksia, ja silloin nähdään myös, onko vielä resurssitarpeita lisää. Minä uskon, että tässä salissa on kyllä aika laaja yhteinen näkemys siitä, että tämä uusi lainsäädäntö pitää saada kunnolla pelaamaan resursseineen päivineen.

Edustaja Niemi kysyi Puolustuskiinteistöistä ja kiinteistöasiasta. Tämä asia on kesken ja valmistelussa, mutta puolustusministerinä kyllä aion katsoa sen perään, että lopulta saadaan hyvä malli, mikä on Puolustusvoimien ja maamme puolustuksen kannalta hyvä ratkaisu. Asia on kesken.

Edustaja Kalli, kysyitte kv-harjoitustoiminnan määrärahoista. No, siinä arvioni on, että lähivuosina tuskin tulee isoja muutoksia nykyiseen, mutta nämähän aina vuosittain katsotaan, se kansainvälisen harjoitustoiminnan kokonaisuus. Se katsotaan TP-UTVAssa vielä tässä vuoden lopulla ja sitten käydään läpi tämän talon puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa. Arvioni on, että mitään dramaattisia muutoksia suuntaan tai toiseen ei ensi vuoden osalta ole tulossa, mutta parempi, etten ennakoi enempää ennen kuin asia on asianmukaisella tavalla poliittisella tasolla käsitelty. Meillähän valtaosa harjoittelusta tapahtuu sinänsä kotimaassa täysin kotimaisin voimin, mutta tämä kansainvälinen harjoittelu on osa, merkityksellinen osa, meidän kokonaisuuttamme. Katsomme, että se palvelee meidän puolustustarpeitamme ja sen kehittämistä.

Edustaja Harjanne kysyi tästä kyber-, hybdridipuolesta. Ajankohtainen kysymys: onko työnjako kunnossa? Käsitykseni mukaan on. Meillä on toimiva kokonaisturvallisuuden malli, mutta tämä jos mikä on semmoinen alue, mikä kehittyy jatkuvasti ja vaatii erityistä ajan tasalla olemista tai jopa vähän sen edelläkin, jos mahdollista.

Edustaja Kyllönen, todella Suomi käyttää puolustukseen paljon vähemmän kuin Saudi-Arabia, noin viitisen kertaa vähemmän suhteellisesti ja absoluuttisesti varmasti vielä paljon, paljon enemmän vähemmän. Kyllä tietysti voi sanoa, että Puolustusvoimat elää ajassa. Jatkuvasti tietysti puolustustarvike- ja aseteollisuus kehittää uusia välineitä, ja se on jatkuvaa kilpajuoksua, missä pyrimme pysymään ajan tasalla. Käsitykseni mukaan olemmekin varsin hyvin, mutta kyllä se edellyttää sitä, että näitä investointeja tehdään aina aika ajoin. Tietysti reservin ilmatorjuntaupseerina pidän ilmatorjuntaa hyvin tärkeänä osana tätä meidän puolustustamme. HX-hanke on siinä yksi osa, mutta ilmatorjunta tarkoittaa paljon muutakin, millä pystymme vastaamaan tämäntapaisiin uhkiin, mihin viittasitte.

Edustaja Kari, näkisin että tämä kansalaispalveluksen selvittäminen voisi olla juuri osa tätä yleisen asevelvollisuuden kehittämistä pohtivan parlamentaarisen komitean työtä. Se olisi luonteva paikka pohtia sitä ja katsoa, onko löydettävissä malli ja onko sille löydettävä paikka tässä meidän kokonaisuudessamme. Se vaatii myös laajaa kansalaiskeskustelua paitsi täällä eduskunnassa niin varmasti myöskin laajemminkin.

Edustaja Vikman, hallitusohjelmaan ovat kaikki puolueet sitoutuneita tässä HX-hankkeessa, ja hallitusohjelman kirjaus on varsin selkeä. Varmasti poliittista keskustelua käydään tässä talossa ja laajemminkin, mutta uskon, että vuonna 2021, kun lopullisia päätöksiä tehdään, niistä löytyy lopulta yksituumaisuus.

Ja edustaja Slunga-Poutsalolle it-järjestelmien suhteen: tämäkin vaatii jatkuvia panostuksia, ja varmasti parantamisen varaa tässä suhteessa on, mutta en ole erityisen huolissani, että tämä asia ei olisi saatavissa asianmukaiseen kuntoon, [Puhemies koputtaa] ja pääosin se sitä onkin. — Kiitoksia.

Rouva puhemies! Turkki on tänään uhannut laukaista uuden siirtolaiskriisin. Toivoisin puolustusministeriltämme kannanottoa, että mikäli kansainvaellus käynnistyy, onko Suomen armeija tällä kertaa valmistautunut pysäyttämään vierasmaalaiset Suomen rajalle. [Mika Karin välihuuto]

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin ministerille lämpimät kiitokset Laivue-hankkeen viemisestä maaliin ja siitä, että asia on saatu ratkaistua. Rauman seutu kiittää tästä lämpimästi.

Herra ministeri, kysyisin teiltä aivan toisesta asiasta, nimittäin diabeetikkojen vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Puolustusvoimat teki viime vuonna päätöksen siitä, että ykköstyypin diabeetikkojen vapaaehtoinen asepalvelus päättyy. Tällä hetkellä tosiaan palvelukseen hakeutuminen ei ole enää ollenkaan mahdollista. Tällöin perusteltiin päätöstä muun muassa sillä, että tämä diabetesosaajaresurssi on poistunut Puolustusvoimien käytöstä. Kysyisinkin teiltä: Kun kyse ei ole suuresta summasta — puhutaan 1—2 henkilötyövuodesta — niin oletteko valmiita arvioimaan tätä päätöstä uudelleen? Tämä on itselleni tärkeä asia, koska olen ykköstyypin diabeetikkona, reservin vänrikkinä täällä salissa seisomassa ja todiste siitä, että jokainen nuorimies pystyy asepalveluksen suorittamaan, mikäli motivaatio on kohdillaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille siitä tarmosta, jopa sotilaallisesta tarmosta, jolla olette näitä tehtäviä lähtenyt hoitamaan.

Meille keskustassa on tärkeää, että isänmaasta pidetään huolta, ja olen varsin tyytyväinen tästä hallitusohjelmasta ja tästä budjetista, jolla isänmaan asioita ja Puolustusvoimia ja tämän maan puolustusta tullaan hoitamaan.

Haluan myös kertoa siitä hyvästä hengestä, joka hallitusneuvotteluissa oli liittyen tähän puolustuspoliittiseen ohjelmaan, ja siitä parlamentaarisesta yhteistyöstä ja sen tärkeydestä. Keskustalle on tärkeää, että esimerkiksi tämä HX-hanke toteutetaan täysimääräisesti, ja me kyllä luotamme tuohon hallitusohjelmaan.

Haluaisin kysyä teiltä, arvoisa ministeri, työaikalaista. Jonkun verran tulee viestiä tuolta Puolustusvoimien henkilöstöltä liittyen harjoituksiin tai merityöhön ja siihen problematiikkaan, mikä liittyy työaikalakiin. Kuinka te näette tämän asian, ja mitä teidän mielestänne tälle pitäisi tehdä?

Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvoimien henkilöstön uupumuksesta on puhuttu jo pitkään, ja uupumus on tullut esiin niin työnantajan kuin eri järjestöjenkin tekemissä kyselyissä. Henkilöstöä on yksinkertaisesti liian vähän jatkuvasti lisääntyneeseen työmäärään ja työtehtäviin nähden. Myös puolustusvaliokunta on ilmaissut huolensa tähän aiheeseen liittyen useaan otteeseen kuluneina vuosina, ja toivon, että ministeri myös ottaa tämän viestin vakavasti.

Toinen huomioni kiinnittyy kriisinhallintaan. Halutessamme olla kokoamme suurempi toimija rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa meidän olisi syytä käydä laajempi pohdinta toiminnastamme. Suomen kymmenen vuotta vanha kriisinhallintastrategia kaipaa päivitystä, ja kysyisin: koska tällainen päivitys tullaan tekemään?

Arvoisa puhemies! Palaan itsekin vielä tähän ajankohtaiseen Turkin tilanteeseen. Tilannehan on tietenkin aivan kestämätön. Kyse on ennen kaikkea ihmisistä, lukemattomista siviileistä, jotka ovat jäämässä sotatoimien jalkoihin. On hyvä, että hallitus on linjannut tiukasti näistä asevientikysymyksistä ja arvioi myös näitä tehtyjä päätöksiä uudestaan, mutta kysyisin ministeriltä: miten varmistetaan, että jatkossa tämänkaltaisiin riskimaihin ei myöskään tehdä asevientipäätöksiä?

Rouva puhemies! Puolustusteollisuus on meillä tärkeä osa huoltovarmuutta, ja eilen te, herra ministeri, linjasitte, että asevienti Turkkiin keskeytetään. Ja mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin Suomi ei ole vienyt niinkään raskaita aseita, on viety suojausterästä, on viety muita tarvikkeita. Mutta sehän ei yksin riitä, että Suomi tämän aseviennin keskeyttää. Se on paljon isompi tekijä, että mikä on EU:n linja tässä asiassa. Yhtenäistä linjaa kaivataan. [Eduskunnasta: Venäjä kanssa!]

Oikeastaan kysyisinkin, kuinka nyt Euroopan unionin sisällä sitten vaikutetaan ja onko teillä tietoa, mikä se linja on. Eli tullaanko asevientikieltoa noudattamaan laajemmin? Olen tämän suhteen vähän epäileväinen, koska valtaosa EU-maista on myös Nato-jäsenmaita ja Turkki on niin ikään Nato-jäsenmaa. Eli tuleeko tämmöistä massiivista vientikieltoa olemaan? Mutta mikä teidän analyysinne tästä asiasta on?

Arvoisa rouva puhemies! Sekä valtiovarain- että puolustusministeriö ovat ottaneet hallituskauden alussa tavoitteeksi siirtää Puolustusvoimien toimitilojen hallinta Senaatti-kiinteistöiltä Puolustuskiinteistöille. Toivottavasti tällä hankkeella päästään tarttumaan yhteen viheliäisimpään ongelmaan varusmiespalveluksen arjessa elikkä kasarmirakennusten sisäilmaan. Ikävää on se, että muun muassa eilisessä Kauppalehdessä kertomistaan korulauseista huolimatta Senaatti-kiinteistöt ei ole asiaan tarttunut sillä vakavuudella, minkä se aihe ansaitsisi.

Myöskään vuoden 2020 talousarvioesityksessä tähän ei olla nähdäkseni yksityiskohtaisemmin puuttumassa. Täten kysynkin teiltä, puolustusministeri Kaikkonen: minkälaisilla toimenpiteillä olette tarttumassa tähän maanpuolustustahtoakin nakertavaan seikkaan? Ja vastaukseksi ei riitä, että otatte sen huomioon, koska luotamme siihen kysymättäkin.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän HX-hankkeeseen ja ihmettelen ihan samaa kuin edustaja Mustajärvi täällä aikaisemmin, että tällaisessa hankintaprosessin kriittisessä vaiheessa ilmoitetaan, että kyllä meiltä vähintään sen 10 miljardia voi pyytää. Eikö tässä tilanteessa tarjoajille pitäisi antaa ihan toisenlaista signaalia? [Mikko Savolan välihuuto — Markus Mustajärvi: Maksimi on minimi!]

Tuntuu, että nämä puolustushankinnat ovat tässä maassa musta aukko. Sitä ei ole kukaan kontrolloimassa, paljonko niihin rahaa menee. Juuri meni Laivue 2020 ‑hankkeeseen 100 miljoonaa euroa ylimääräistä — melkein 10 prosentin kustannusnousu siinä. Sitten samaan aikaan meillä on paljon tarpeita, esimerkiksi sosiaaliturvassa. Nyt esimerkiksi 20 miljoonaa tarvittaisiin toimeentulotuen tasokorotukseen, jotta toimeentulotukiasiakkaat saisivat saman korotuksen, jota perusturvaetuuksien saajat saavat. Mutta tätä rahaa ei löydy mistään. Sen sijaan tuolla budjetissa on 20 miljoonaa HX-hankkeen hallintokuluihin ensi vuodelle. Siellä on konsulttitoimeksiantoja, ostopalveluita, määräaikaisen henkilökunnan palkkaamista tähän hankintaorganisaatioon. [Puhemies koputtaa] Ja kuitenkin tämä hankinta hoidetaan aivan hullussa järjestyksessä, ilmoitetaan tuonne, että 10 miljardia voi ainakin pyytää. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustuksen keskeinen kulmakivi on tietysti yleinen asevelvollisuus, jonka pohjalle pystytään kouluttamaan laaja reservi ja jolla koko maata voidaan kaikissa tilanteissa puolustaa. Suomi omalla kyvyllään luo vakautta Pohjolaan.

On hienoa, että ensi vuonna reservin kertausharjoitusten määrää lisätään: 1 200 reserviläistä koulutetaan enemmän kuin tänä vuonna. Mielestäni tätä määrää pitäisi pystyä kestävästi kasvattamaan tulevina vuosina vielä huomattavasti, paljon enemmän, jotta reservin osaamistaso saadaan pidettyä korkeana. Kysynkin arvoisalta puolustusministeriltä sitä, ovatko nämä nyt tehtävät lisäykset, jotka sinänsä tulevat tarpeeseen virkojen osalta, vaikkapa tuolla vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa, riittäviä siihen, että reservin kertausharjoitusten määrä pystytään nostamaan oikeasti sille tasolle, mitä Suomen uskottavan puolustuksen ylläpitäminen edellyttää.

Arvoisa rouva puhemies! Kahden viimeisen vuoden aikana, jolloin varusmiehiltä puuttui lisävakuutusturva, tapahtui Suomessa vakavia onnettomuuksia, muun muassa Uudellamaalla Raaseporin tasoristeysonnettomuus ja Rovajärvellä mönkijäonnettomuus. Onnettomuuksien tutkinta kiinnitti huomiota moniin eri asioihin, ja kysyisin teiltä, hyvä ministeri: Kuinka turvallisuutta on parannettu varuskunnissa ja armeijan palveluksessa? Voisiko tällaisia onnettomuuksia myös jatkossa tapahtua? Ja sitten kysyisin näistä korvauksista: Olisi kohtuullista, että näille nuorukaisille ja heidän edunsaajilleen olisi mahdollista edelleen korvata näistä vakavista tapaturmista johtuvat korvaukset. Mitä mieltä olette, voisiko se olla mahdollista vielä, voisiko tähän asiaan palata? Tein lakialoitteen viime kaudella, ja asiasta keskusteltiin täällä paljon, ja silloin se kyllä meitä kaikkia kosketti ja pidimme sitä tärkeänä, mutta olisiko mitään mahdollisuutta? Meidän lainsäädännössämme oli kahden vuoden pimento, jolloin varusmiehiltä puuttui lisävakuutusturva.

Arvoisa rouva puhemies! Pyysin puheenvuoron edustaja Yrttiahon puheenvuoron jälkeen. Kun aikaisemmin sanoin, että puolustuspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, niin itselläni on käsitys — ja toivon, että laajemminkin on yhteinen käsitys — siitä, että viime kauden puolustusselonteon linjaukset ohjaavat isossa linjassa myös tämän hallituksen toimia, ja tässä erityisesti tarkoitan HX-hanketta, Laivue 2020:aa. Vaikka tässä nyt puhutaan tästä 10 miljardista ja tästä on tullut tämmöinen hintakatto, meidän on kaikkien hyvä muistaa, että meillä on hinnalle myös lattia. Edellisen hallituksen ja myös tämän hallituksen toimesta on esitetty se 6—10 miljardin haarukka, johonka tämän hankkeen tulee mahtua. Mutta eihän tässä kai käsittääkseni vielä ole määritelty sitä loppuhintaa: se tulee vuoden 21 aikana, kun hallitus, valtioneuvosto tästä ratkaisun tekee. [Puhemies: Aika!]

Sanoisin vielä lyhyesti, jos puhemies sallii: Eikö niin, ministeri, että meillä on puolustustarvikevientiä, ei asevientiä? Ei pelkästään semantiikkaa?

Arvoisa puhemies! Viime kaudella tapahtui paljon muutoksia ymmärrettävistä syistä, turvallisuusympäristön muutosten vuoksi. En käy niitä tässä luettelemaan. Mutta samalla on aihetta tietysti ymmärtää, että puolustuspolitiikan ja ulkopolitiikan pitää Suomessa olla yhdestä puusta veistettyä. [Markus Mustajärvi: Juuri niin!] Niillä ei voi olla ristiriitaisia perusfilosofisia lähtökohtia. Tässä mielessä kysyn, jotta ei tulisi äkkipysähdystä siinä kehittämisessä, joka meillä puolustuspolitiikassa on kansainvälistä yhteistyötä koskien: minkälaisia näkemyksiä ministerillä on siitä, miten varsin laajasti levinnyttä kansainvälistä yhteistyötä tullaan jatkossa viemään eteenpäin puolustuspolitiikkaa koskien niin, että se on synkroniassa ulkopoliittisen peruslinjamme kanssa?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Vielä kaksi puheenvuoroa, ja sitten ministeri vastaa.

Rouva puhemies! Kyllähän se niin on, että maassa on aina armeija. Jos se ei ole oma, niin se on jonkun muun, ja sen takia meillä pitää myös olla pitkäjänteisesti kalustohankinnat tehty, aivan kuten edustaja Kari kuvasi. Me olemme parlamentaarisesti sopineet niistä tietyistä peruslinjoista, joita mennään ja joita myös tämä hallitusohjelma toteuttaa. Sen lisäksi, muuten, Laivue 2020 tuo aika paljon kotimaista työtä. Se tuo aika paljon suomalaista työtä: siellä Rauman telakalla taitavat tilauskirjat olla pitkälle vuoteen 2026 asti voimassa. Se tuo huoltovarmuutta. Se tuo myös muita laivatilauksia, joten senkin takia tämä on erinomainen hanke, puhumattakaan siitä huoltovarmuudesta, jonka se meille suo. Eli ilman näitä hankintoja, ilman pitkäjänteistä puolustuspolitiikkaa ei meillä voi olla uskottavaa puolustustakaan. Sen takia näitä hankintoja puolustan, ja kyllä hallitus näissä hallitusohjelmakirjauksien mukaan etenee.

Mitä tulee vielä tähän 10 miljardiin, niin se on katto. Se on katto, se ei ole mikään lattia, edustaja Mustajärvi. [Markus Mustajärvi: Se on myös minimi! — Oikealta: Ei se ole!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Tämä virittikin nyt useampia vastauspuheenvuoroja. Otetaan nyt muutama, ja sitten ministeri vastaa lopuksi. Edustaja Ronkainen ensin.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä, että nostitte tämän kansalaispalvelusasian keskusteluun. Itse voisin jopa nähdä niin, että naisilla olisi kutsunnat ja jonkunnäköinen kurssiluontoinen palvelusmalli, mutta ainakin kannattaa ehdottomasti selvittää tämä asia. Sille voi olla hyvinkin kiinnostusta ja tarvetta.

Mutta sitten tästä varuskuntien määrästä on käyty aika ajoin vilkastakin keskustelua, ja puolustusvoimauudistuksen yhteydessä varuskuntaverkkoa karsittiin aika kovalla kädellä. Edellinen puolustusministeri katsoi, että uudistuksen jälkeen varuskuntien määrää on syytä tarkastella uudelleen. Varuskuntien lakkauttaminen ei johtanut kuitenkaan niihin odotettuihin säästöihin. Miten ministeri näkee, onko meillä tällä hetkellä varuskuntien määrä oikealla tasolla, onko mahdollisesti tarvetta jopa lisätä tai vähentää?

Arvoisa puhemies! Kun kyseltiin vasemmiston kantojen perään, niin enhän minäkään vänkäämisen riemusta vänkää. Minähän olen päinvastoin ollut jo monta kuukautta hallituksen uskollinen sotilas. Tosin sen roolin opetteleminen kesti 16 vuotta.

Mutta itse tähän asiaan: Kyllä minä sen uskallan sanoa, että vasemmalla laidalla ollaan aivan yhtä maanpuolustushenkisiä ja isänmaallisia kuin jossain muuallakin puolella salia. Me vain ajattelemme jotkut asiat toisella tapaa, ja minä viime kaudella yhdessä valiokunnassa ja tällä kaudella kolmessa eri valiokunnassa ihan oikeasti yritän perehtyä ja oppia nämä asiat, ja minun kriittisyyteni on vain kasvanut koko ajan.

Ensimmäiseksi nostan henkilöstön tilanteen, joka pitää hoitaa, sekä siviili- että sotilashenkilöstön tilanne. He kamppailevat vakavien jaksamisongelmien kanssa.

Toisena ja aivan ehdottomana tekijänä se, että yleisestä asevelvollisuudesta ei pidä luopua eikä sitä pidä edes horjuttaa millään lailla. Ruotsissa meillä on hyvä tai paremminkin huono esimerkki siitä, kuinka voi käydä.

Ja sitten tulee se, mitä kalustoja me tarvitsemme, ja silloin pitää kyllä pystyä myöskin kritiikkiin ja myöskin käymään paitsi ammattitaitokeskustelua myöskin arvokeskustelua siitä, [Puhemies koputtaa] mikä on välttämätöntä ja mikä on tarpeen. Jos katto ja lattia ovat samassa tasossa, niin siinä välissä on aika hankala hengittää.

Rouva puhemies! Tärkeä kommentti edustaja Savolalta, joka otti esille tämän Laivue 2020 ‑hankinnan, mikä siis Raumalle kohdistuu, työllisyysvaikutukset. Ne eivät ehkä ihan ole teidän hallinnonalaanne, herra ministeri, mutta hallitukselle kuitenkin: olisi hyvä, että ne saataisiin maksimaalisesti kohdistumaan nimenomaan sinne paikallisiin ja mahdollisesti jopa tuleviin työttömiin, kun paperikone pistetään kiinni, ja että ne kohdistuisivat suomalaisiin haalarimiehiin. [Mika Kari: Ja naisiin!] — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Käytetään tämä kaikki aika, mikä on, tehokkaasti.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mustajärvihän on reservin upseeri taustaltaan, ja hänetkin tunnetaan tietysti maanpuolustushenkisenä ihmisenä.

Tosiaan mielestäni Suomessa on aivan täysi yksimielisyys siitä, että yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää, ja oikeastaan päinvastoin nythän kaikkialta maailmaltakin halutaan tulla katsomaan Suomeen, kuinka me olemme melkeinpä profeetallisessa mielessä osanneet nähdä, että tässä ajassa tämä on juuri oikea puolustusratkaisu.

Kannan juuri samasta asiasta huolta kuin edustaja Mustajärvi tuossa, että Puolustusvoimien henkilöstö on tiukilla. Toki tietysti nyt kun on tullut tämä suuri muutos, että pelkästä koulutusorganisaatiosta on siirrytty myös valmiutta ylläpitäväksi organisaatioksi, se on varmaan lisännyt myös työmotivaatiota ja samalla resurssilla tehdään paljon enemmän työtä.

Mutta myös tämä, että näitä kansainvälisiä oppijoita tulee tänne niin paljon, kuormittaa Puolustusvoimia, ja olen ymmärtänyt, että näiltä [Puhemies koputtaa] kansainvälisiltä vierailtamme ei voi periä mitään hintaa siitä, että he tulevat opiskelemaan tätä Suomen maailman parasta järjestelmää. [Puhemies: Aika!] Pitäisikö, puolustusministeri, itse asiassa Suomen ottaa rahaa muilta mailta, kun he oppivat meiltä?

Arvoisa rouva puhemies! Ja todellakin, mitä tulee tähän maanpuolustushenkeen tai näihin elintärkeisiin hankkeisiin, niin olen kyllä ylpeä siitä yksituumaisuudesta, jolla pääsemme eteenpäin, ja arvostan kyllä myös sitä, sanotaan, rakentavaa kritiikkiä, jota myös toisinaan esiintyy, mutta kyllä meidän yksituumaisesti pitää isänmaan puolustusta ja turvallisuutta kehittää.

Olisin vielä ministeriltä kysynyt kahta kysymystä, ehkä jopa tämmöistä laajempaa kysymystä tästä aseviennistä tai puolustustarvikeviennistä:

Onko mahdollista ajatella, että EU:ssa olisi tulevaisuudessa ehkä yhtenäisempi linja siitä, mihin maihin saa viedä ja mihin maihin ei saa viedä, kun siinä jonkun verran EU-maissa on eroavaisuuksia, enkä puhu pelkästään nyt tästä Turkista?

Ja toisaalta sitten toinen kysymys liittyen hankintoihin, arvoisa ministeri: kuinka ja millä keinoilla voisimme lisätä omille puolustusvoimille tehtäviin hankintoihin suomalaista, kotimaista osuutta, kun sitä eittämättä pystyisi vielä nostamaan?

Arvoisa puhemies! Ranskan presidentti Macron kävi vuosi sitten Suomessa ja esitteli täällä Ranskan interventiohanketta Euroopassa, jonka tarkoituksena on eurooppalaisen puolustuksen kehittäminen tai ainakin sen pohtiminen, mitä se voisi olla. Tässä on taustalla pitkälti muun muassa se, että Euroopan eteläpuolisilta alueilta osoittautuu Eurooppaa kohtaan tietynlaisia uhkia.

Ja Afrikkahan on nyt myöskin uuden komission agendalla aika vahvasti. Esimerkiksi Mali on alue, jonne Ranska on satsannut aika paljon rahaa johtuen siitä, että siellä on sellaisia voimia liikkeellä, että syrjäytyneet nuoret miehet värväytyvät terroristiorganisaatioon ja aiheuttavat sitä kautta turvallisuusuhkaa sekä omassa maassaan että myöskin Euroopassa.

Onko Suomi arvioinut tätä Ranskan interventiohanketta sen jälkeen, kun presidentti kävi täällä, ja millä tavalla suhtaudumme ylipäätäänkin kansainvälisten [Puhemies koputtaa] kriisinhallintaoperaatioiden joukossa tähän Malin tilanteeseen?

Arvoisa puhemies! On ollut tosi mielenkiintoista seurata tätä keskustelua tästä yleisestä asevelvollisuudesta. Kuulostaa tosi hyvältä, että täällä on näin voimakas yhteinen tahtotila sen kehittämiseksi, jotta tämä maanpuolustustahto edelleen säilyy korkealla tasolla. Ja se antaa hyvän pohjan sitten tälle parlamentaariselle työlle, kun se alkaa. Että tästä lähtökohdasta sitten lähdetään jatkamaan.

Nostaisin vielä kysymyksen toisesta asiasta, joka liittyy yhdenvertaisuuteen ja alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Tulen itse tuolta Kaakkois-Suomesta, jossa Puolustusvoimien näkökulma on ollut se, että tuulivoimatuotantoa ei sinne ole voitu kaavoittaa isosta tahtotilasta huolimatta. Ja kysyisinkin nyt, mikä on linja jatkossa ja kuinka tähän tullaan kiinnittämään huomiota, koska muualla maailmassa on löydetty semmoisia teknisiä ratkaisuja, joilla tutkajärjestelmiä ja muita on voitu kehittää niin, että tuulivoimaloita silti voidaan sijoittaa myös sellaisille alueille, joissa tämä tutkavalvonta on tärkeässä asemassa. Ja tämä on tosiaan alueellisesta näkökulmasta tosi tärkeä kysymys.

Arvoisa puhemies! Vielä tähän parlamentaariseen komiteaan, joka pohtii yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Yleistä asevelvollisuutta ehdottomasti tarvitaan jatkossakin. Ja samalla vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien naisten määrää pitää pystyä lisäämään. Se on tärkeää, koska tiedämme, että nykyaikaisessa armeijassa tarvitaan sellaisia taitoja, joita naisilla on kyky oppia siinä missä miehilläkin.

Haluaisin vielä varmistua siitä, että tässä ei nyt käy perinteiset eli sillä tavalla, että asia lykätään komiteaan sillä tuloksella, että mitään ei tapahdu. Hyviä keinoja, kehittämisehdotuksia onkin jo esitetty, ja kysyisin ministeriltä, miten suhtaudutte esimerkiksi siihen, että naisille lähetettäisiin kutsuntakirje mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus — näin varmistettaisiin oikea-aikainen [Puhemies koputtaa] tiedonsaanti — ja miten suhtaudutte siihen, että naiset otettaisiin mukaan kutsuntoihin.

Arvoisa puhemies! Mitkä ovat perusteet, joilla hallitus toteaa Veikkauksen yksinoikeuden turvaamisen hillitsevän rahapelihaittoja? Kun hallitus korostaa Veikkauksen toimintaedellytysten turvaamista, niin miksi hallitus ei samaan aikaan halua vaatia pelihaittojen asiantuntijoiden lisäämistä Veikkaus Oyj:n päättävissä elimissä? Millä tavoin hallitus aikoo puuttua siihen, että yhteiskunnallisesti tärkeiden kohteiden rahoittaminen Veikkauksen kautta kierrätetyillä pikavipeillä saataisiin minimoitua? Ja kuinka hallitus aikoo turvata rahapeliongelmaisille sellaisen julkisen ympäristön sekä fyysisesti että verkossa, jossa he eivät jatkuvasti altistu aggressiivisille rahapelimainoksille?

Rouva puhemies! Herra ministeri, teidän edeltäjänne Jussi Niinistö piti varsin tiivistä yhteyttä ruotsalaiseen kollegaan, ja he tapasivat useita kertoja ja kehittivät Suomi—Ruotsi-yhteistyötä eteenpäin, kuten koko viime hallitus teki. Kysyisinkin oikeastaan teidän näkemyksiänne tästä kansainvälisestä yhteistyöstä, mihin edustaja Kanervakin useassa puheenvuorossa viittasi. Kun tämä vaalikausi on loppusuoralla, mikä on Suomi—Ruotsi-yhteistyön tila? Kuinka tiiviissä yhteistyössä me olemme? Ja kun on puhuttu varsinkin aiemmilla vaalikausilla, että meillä ei tässä yhteistyössä ole perälautaa, niin kuinka tiivistä Suomi—Ruotsi-yhteistyö voi ensi vuosikymmenellä olla? Voidaanko puhua jopa sotilasliittoon saakka menevästä yhteistyöstä? [Markus Mustajärvi: Ei missään nimessä!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja ministeri Kaikkonen, vastauspuheenvuoro, 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Olisiko mahdollista saada 20 minuuttia? [Puhemies kommentoi] — Selvä, koetetaan olla tiiviitä sitten.

Edustaja Holopainen kysyi tuulivoimakysymyksestä Itä-Suomessa. Puolustusvoimat perustelee näitä esteitä tuulivoiman rakentamiselle sillä, että nämä tuulivoimalat lyhentävät tutkien kantamaa ja muodostavat katveita ja heikentävät maalien, esimerkiksi lentokoneiden, havaitsemiskykyä, elikkä tällä on ihan tämmöinen meidän puolustuspolitiikkaamme liittyvä peruste. Emme vastusta ja puolustushallinto ei vastusta lisätuulivoiman rakentamista alueilla, joilla se ei vaaranna aluevalvonnan edellytyksiä. Ja sen vielä voi sanoa, että Puolustusvoimat on antanut lausunnon yli kymmenestätuhannesta tuulivoimalasta, ja niistä kielteisiä on ollut noin kymmenesosa elikkä noin tuhat, elikkä suurimpaan osaan on kyllä sinänsä suhtauduttu myönteisesti. Mutta tätä keskustelua on syytä jatkaa. Ymmärrän kyllä Itä-Suomen toiveita tässä asiassa, mutta puolustushallinnon täytyy katsoa asiaa puolustushallinnon näkökulmasta aika lailla kuitenkin.

Edustaja Tavio kysyi tästä mahdollisesta pakolaiskriisistä. No nyt täytyy tietysti vaikuttaa siihen, että sitä ei tule. Rajavalvonnasta vastaa ensisijaisesti Rajavartiolaitos. Toki Puolustusvoimat antaa virka-apua, jos semmoista pyydetään, mutta en halua lähteä nyt vielä kauheasti spekuloimaan ihan tällaisilla skenaarioilla.

Edustaja Marttinen kysyi diabeetikoista armeijassa. Olen pannut tämän epäkohdan merkille, minkä otitte esiin, ja haluan vielä kerran selvittää, onko tälle asialle jotakin tehtävissä, koska voisin kuvitella, että moni diabeetikko pystyisi sinänsä tämän varusmiespalveluksen aivan hyvin suorittamaan. Tämä asia katsotaan vielä kerran.

Ainakin edustaja Könttä kysyi työaikalaista, henkilöstön jaksamisesta, myös edustaja Mustajärvi, pari muutakin viittasi siihen. Työryhmä on pohtimassa tätä työaikalakikysymystä. Sen voi todeta, että lainsäädäntö on aika vanhaa tässä asiassa. Työryhmä saa työnsä ilmeisesti aika pian valmiiksi, niin että odotetaan sitä ja jatketaan sen jälkeen keskustelua tästä asiasta.

Hankintojen kotimaiseen osuuteen kiinnitetään tietysti jatkuvasti huomiota, ja esimerkiksi tässä HX-hankkeessa asetetaan ehdoksi, että siitä merkittävän osan, 30 prosenttia, on oltava kotimaista teollista yhteistyötä.

Edustaja Pelkonen, kriha-strategian päivityksestä on parlamentaarinen komitea tulossa, elikkä työ on alkamassa tämän tematiikan tiimoilta.

Sitten: Edustaja Hyrkkö kysyi aseviennistä ja puolustustarvikeviennistä edelleen, kuten edustaja Kari huomautti tässä näin. Täytyy sanoa nyt kuitenkin ihan se peruslinja, että mitä tahansa ei viedä minne tahansa, eli kyllä nämä aina katsotaan tapauskohtaisesti, tässä on tapauskohtainen harkinta. Ulkoministeriössä tuo pohjatyö tehdään. Ja esimerkiksi niiden kohdalta, mitä Turkkiin on viety, ei voi sanoa, että olisi raskasta aseistusta viety sinne, ja nyt tietysti on se linja, että nyt ei viedä tässä tilanteessa yhtään mitään. Kaikki on kyllä tarkasti arvioitu.

EU-linja, mihin edustaja Savola viittasi: Näissähän pyritään tietysti pääsääntöisesti yhtenäisiin käytäntöihin EU-alueella, ja YK:n suositukset otetaan tietysti aina mukaan. Tässä tilanteessa tietysti katsotaan, minkälaista keskustelua EU-maissa tästä asiasta käydään, ja en lähde sitä vielä ennakoimaan.

Sisäilmaongelmat on vakava asia. Tulen tekemään kyllä voitavani, että näitä asioita pannaan paremmalle tolalle.

HX-hankinnan hinta, edustajat Yrttiaho ja Mustajärvi: Ei ole niin, että nyt olisi vähintään 10 miljardia tämä hinta vaan enintään. Se on siis katto. [Markus Mustajärven välihuuto] Ja näillä näkymin se hinta tietysti pannaan lopullisesti kiinni ensi vuoden syksyllä, elikkä silloin sitten on viimeinen taisto [Markus Mustajärven välihuuto] siitä asiasta. Sen voi tietysti todeta, että nämä isot hankinnat eivät ole kuitenkaan pysyviä menoja vaan investointeja, ja niitä ei onneksi joka vuosikymmen tarvitse tehdä eikä joka toinen vuosikymmen, vaan näillä pärjätään sitten monta kymmentä vuotta eteenpäin. Isoja ne ovat, se on aivan totta, mutta onneksi vain harvoin tarvitsee tämän mittaluokan hankintoja tehdä.

Edustaja Autto kysyi, ovatko virkalisäykset riittäviä kertausharjoituksen lisäämiseen. Käsitykseni mukaan ensi vuonna kyllä pärjätään, pystytään tuo nosto toteuttamaan, mutta tämä on arvio, mikä pitää joka vuosi tehdä, kun tavoitteena on edelleenkin nostaa kertausharjoitusten määrää maltillisesti ylöspäin.

Edustaja Juvoselle näistä varusmiesten korvauksista: Valtiokonttori hoitaa näitä korvauksia voimassaolevan lainsäädännön mukaan. En oikein pysty muulla siinä asiassa spekuloimaan.

Edustaja Vikman kysyi kutsunnoista naisille. Oma suhtautumiseni siihen on myönteinen, mutta sekä tämän asian suhteen että tämän mahdollisen kansalaispalveluksen suhteen minusta siinä tarvitaan nyt aika laajaa poliittista keskustelua ja mahdollisimman laajaa yhteisymmärrystä, eli millään kapealla enemmistöllä tämäntyyppisiä ratkaisuja ei pitäisi tehdä, vaan koko salin tai ainakin melkein koko salin pitäisi löytää mielestäni yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan näissä asioissa mennään, ja se sitten löytyy tai ei löydy.

Sitten kansainvälinen yhteistyö. Sitähän arvioidaan jatkuvasti TP-UTVAssa ja totta kai tässäkin talossa, että se on linjassa meidän yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Suomi on monissa turvallisuusaloitteissa mukana tällä hetkellä. Aika näyttää, mikä niitten kantokyky on. Ja toisaalta ne on rakennettu sillä tavalla, että jos niissä poliittinen vaikeuskerroin lisääntyy, niin meillä on mahdollisuus tehdä aina tilanteen mukaan päätöksiä sitten. Tämä koskee myös Suomi—Ruotsi-yhteistyötä, josta voin sanoa, että aika paljon tämmöisiä helpompia asioita on jo tehty, mutta aina kun syvemmälle mennään, niin vaikeuskerroin kasvaa.

Edustaja Kaumalle: Malin suhteen ei ole tehty vielä poliittista harkintaa.

Edustaja Ronkainen kysyi varuskuntien määrästä. Käsitykseni mukaan se on oikealla tasolla, ja itse lähden siitä, että tällä vaalikaudella ei varuskuntia lakkauteta vaan tällä mennään.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä edustaja Mustajärvelle sanoa, että uskon, että hän edustaa maanpuolustushenkistä vasemmistoa — hän poistuikin, ei kun onkin siellä — kuten varmasti vasemmisto laajemminkin, en ole siitä huolissani. Ja yleisestä asevelvollisuudesta ei pidä luopua, kuten tekin tässä linjasitte. Sitä tarvitaan jatkossakin.

Viimeisenä, arvoisa puhemies, haluan lämpimästi kiittää [Puhemies koputtaa] koko salia tästä keskustelusta. Tässä tuli hyviä kysymyksiä, teräviä huomioita, mutta tämä henkii kuitenkin sitä, että tässä puhutaan meidän kaikkien yhteisestä asiasta, isänmaan asiasta. Jatketaan hyvää yhteistyötä tällä sektorilla. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitokset, puolustusministeri Kaikkonen. Ja sitten vaihdetaan sektoria. Ministerit Haavisto, Skinnari, Blomqvist, kukin 5 minuuttia, minkä jälkeen debatti.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti ensi vuoden talousarvio vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Talousarvioesityksessä painottuvat Suomen edustustoverkon toimintaedellytysten parantaminen, osallistuminen kansainväliseen konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen sekä kehitysrahoituksen tason varmistaminen. Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään nyt sopimuspohjaiseen maailmanjärjestykseen.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 235 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2019 talousarvioon on 10 miljoonaa euroa lähinnä hallitusohjelman mukaisina määrärahalisäyksinä. Edustustoverkkoa vahvistetaan kaiken kaikkiaan neljällä uudella edustustolla tämän hallituskauden aikana. Tänä syksynä avataan Irakissa Bagdadissa uudelleen meidän suurlähetystömme.

Työperäisen maahanmuuton pullonkauloja puretaan myös ulkoministeriön toimialalla. Tavoitteena on mahdollisimman sujuva ja nopea hakuprosessi, joka palvelee niin hakijoita kuin suomalaista elinkeinoelämää ja myös meidän oppilaitoksiamme. Talousarvioesityksessä esitetään tähän tarkoitukseen yhteensä 4,5 miljoonan euron erillistä määrärahaa. Tästä 2,5 miljoonaa euroa on pysyvää lisäystä erityisesti edustustojen resurssien turvaamiseksi. Samalla jatketaan muun viisumitoiminnan kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Päivähoidon maakohtaiset korkeat kustannukset ovat vaikeuttaneet diplomaattien hakeutumista tiettyihin edustustoihin. Tähän talousarvioesitykseen sisältyy ministeriön lähetettyä henkilökuntaa koskeva päivähoitokorvausuudistus, joka parantaa perheiden asemaa ulkomaan edustuksessa turvaamalla lasten oikeuden varhaiskasvatukseen ja edistämällä puolison työskentelymahdollisuuksia.

Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset lisäävät edelleen Suomen edustustoverkon tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyviä menoja. Tähän myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota. Talousarvioesitykseen sisältyy myös määrärahalisäys ulkoministeriön turvallisen tiedonvälityksen kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Konfliktinesto, rauhavälitys ja ‑rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä ja ‑rakentamista. Tuemme rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja sekä edistämme käynnissä olevien konfliktien ratkaisua. Rauhanvälitykseen esitetään 2,5 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa kertaluontoisena lisäpanostuksena.

Hallitus vahvistaa myös siviilikriisinhallinnan resursseja. Pysyvää lisärahoitusta ehdotetaan ulkoministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 nousten 4,5 miljoonaan euroon vuoden 2023 tasolla. Tämä mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen 150 asiantuntijan tason. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaan osallistumisesta suuntautuu erilaisiin EU:n operaatioihin.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumista myös kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa ja Afrikassa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53 miljoonan euron määrärahaa vuosittain. Operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan olevan enimmillään noin 500 henkilötyövuotta vuonna 2020.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Talousarvioesityksessä ehdotetaan Itämeren ja Barentsin arktisen alueen yhteistyön määrärahoiksi 3 miljoonaa euroa, josta 1 miljoona euroa kertaluonteisena panostuksena. Yhteistyö on tärkeä keino edistää lähialueiden vakautta ja turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Tärkeänä osana alueellista yhteistyötä Suomi edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Aivan lopuksi yhteenvetona totean, että tämä talousarvioesitys vahvistaa Suomen näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä maailmalla. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun elämme aikaa, jolloin kansainvälisten tapahtumien ennustaminen on vaikeaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitokset, ulkoministeri Haavisto. Seuraavana ministeri Skinnari. Myös 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla osaavana toimijana ja vaikuttavana toimijana. Suomalainen kehityspolitiikka ja suomalainen kauppapolitiikka ovat molemmat osaavia ja vaikuttavia ja — kuten hallitusohjelmassakin on todettu — myös osa osaavaa ja vaikuttavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Suomi on mukana ratkaisemassa merkittäviä globaaleja ongelmia kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta. Vahvempaa kansainvälistä yhteisöä ja yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Hyvinvoiva, vakaampi ja tasa-arvoisempi maailma on myös suomalaisten etu. Yrityksemme tarvitsevat kehitysyhteistyön kautta aukeavia markkinoita. Ilmasto- ja ympäristöhaasteet ratkaistaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Oma turvallisuutemme on yhä enemmän riippuvainen muusta maailmasta.

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2020 olevan yhteensä reilu miljardi euroa. Tämä on noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitettävät määrärahat ovat noin 674 miljoonaa euroa ja kasvavat noin sadalla miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Rahoitusta lisätään Suomen painopistealueille, kuten naiset ja tytöt, ilmastonmuutoksen vastainen työ, laadukas koulutus, demokratia ja oikeusvaltiokehitys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Monenkeskinen yhteistyö, kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö ja humanitäärinen apu saavat lisäpanostusta. Kertaluontoinen 10 miljoonan euron potti vuosina 20—21 kohdennetaan YK:n projektipalvelutoimisto UNOPSille, joka perustaa Suomeen sosiaalisen vaikuttavuussijoittamisen toimiston. Tämä tarjoaa suomalaiselle elinkeinoelämälle ja innovaatioille uusia verkottumismahdollisuuksia YK:ssa ja kehittyvillä markkinoilla.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano maksaa triljoonia eli noin 2 300 miljardia. Pelkkä julkinen kehitysapu ei tähän riitä, tarvitaan sekarahoitusta yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa sekä yksityisen sektorin aitoa sitoutumista. Tätä työtä me teemme. Kehitysyhteistyön rooli on luoda markkinoita köyhiin kehitysmaihin tilanteissa, joissa kansalliset tai kansainväliset yksityiset rahoitusmarkkinat eivät sitä yksin tee suurten riskien takia. Julkista, kärsivällistä kehitysrahoitusta tarvitaan, jotta syntyy lisää sekä hyviä työpaikkoja että hyviä liikekumppanuuksia. Siksi Suomi tekee kehityspolitiikkaa niin, että investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Tämä tapahtuu muun muassa finanssisijoitusten avulla, mihin esitetään noin 130 miljoonaa.

Hallitus on laatinut ensimmäistä kertaa koko vaalikauden kattavan laina- ja investointisuunnitelman. Sen mukaisesti määrärahoista ohjataan vähintään 75 prosenttia ilmastorahoitukseen ja 60 prosenttia rahoituskohteisiin, jotka kohdistuvat Afrikkaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana salkkuni toisesta puolesta.

Suomi tekee työtä monenvälisen kauppajärjestelmän ylläpitämiseksi, uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Alkavana vuonna erityisen huomion kohteena ovat neuvottelut Australian, Uuden-Seelannin, Indonesian ja Kiinan kanssa. Kauppasopimukset ovat tuoneet myös kestävää kasvua: Japanin, Etelä-Korean ja Kanadan vientimme on kasvanut kaksinumeroisilla luvuilla.

Hallitus tekee sen, mitä hallitusohjelmassa on sovittu: Suomi kiinnittyy entistä tiiviimmin kysyntävetoisesti kansainvälisiin ekosysteemeihin. Viennin ja kansainvälistymisen uudet avaukset tulevat olemaan entistä kokonaisvaltaisempia ja tuloksellisempia ja pitävät mukanaan myös suomalaisten brändien rakentamisen kansainvälisille kentille. Me siis monipuolistamme samalla suomalaista elinkeinorakennetta.

Yhdysvallat-suhteissa haasteena on kauppajännitteiden kärjistyminen nykyisestä, jolloin joudutaan tekemään päivittäin töitä positiivisen kauppa-agendan eteen.

Vienninedistämistoiminta ja Team Finland ‑palvelujen tarjoaminen yrityksille on ulkoministeriön ydintoimintaa. [Puhemies koputtaa] Edustustojen päällikköjen johtama Team Finland ‑ulkomaantiimi kattaen myös Business Finlandin vientikeskukset [Puhemies koputtaa] on siksi erittäin tärkeä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitokset, ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri. Sitten vielä ministeri Blomqvist, myös 5 minuuttia.

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Yritän lyhyesti kertoa siitä, mitä hallitus tekee pohjoismaisessa yhteistyössä ja myös tasa-arvon alueella.

Jag ska kort försöka sammanfatta allt det som regeringen gör inom det nordiska samarbetet och jämställdheten. Det är för övrigt två frågor som jag tycker att passar synnerligen väl ihop eftersom jämställdhet är en av grunderna för den nordiska välfärdsstaten.

Pohjoismaisessa ministerineuvostossa yhteistyötä tehdään 11:n eri ministerineuvoston toimialueella ja 12 pohjoismaisessa instituutiossa. Pohjoismainen yhteistyö takaa omalta osaltaan, että hyvinvointi alueillamme lisääntyy ja liikkuvuus Pohjoismaiden välillä on vaivatonta.

Suomi kontribuoi tulevana vuonna pohjoismaisen ministerineuvoston työhön 21 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksaa korkeakoulusopimuksen mukaista tasausmaksua, joka takaa pohjoismaisille opiskelijoille opiskelupaikkoja muissa Pohjoismaissa. Pohjoismaisesta yhteistyöstä jokainen suomalainen maksaa laskennallisesti ainoastaan noin 4 euroa vuodessa.

Genom det nordiska samarbetet med våra likasinnade grannländer kan Finland vara större än sin storlek i världen, vilket är regeringens målsättning. De nordiska länderna är viktiga för Finland också som handelspartner och dessutom bland de största investerarna i Finland.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Hallitusohjelmassa on ennätysmäärä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kirjauksia. Suurimmalle osalle ei kuitenkaan ole budjetoitu erillistä määrärahaa, vaan ne sisältyvät eri momentteihin budjetissa. Tasa-arvo‑ ja samapalkkaisuusohjelmiin varataan kuitenkin vuoden 20 talousarviossa 0,5 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan ohjelmien puitteissa toimia, joilla yhteiskunnasta halutaan tehdä tasa-arvoisempi. Ohjelmia suunnitellaan parhaillaan, ja niiden arvioidaan valmistuvan ensi vuoden alussa.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat keskeisiä tasa-arvo‑ ja ihmisoikeuskysymyksiä. Tämä näkyy myös talousarvioesityksessä. Turvakotien toimintaan varataan 21,6 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa on turvakotipaikkojen lisäämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti perustetaan naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Siihen on varattu 0,2 miljoonaa euroa. Raportoijan tulee olla itsenäinen ja riippumaton. Tehtävän perustaminen edellyttää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, ja valmistelussa on tarpeen kuulla eri viranomaisia sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Valtiovarainministeriön budjetinlaatimismääräykset edellyttävät, että ”talousarvioesityksen pääluokkaperusteluihin tulee sisällyttää yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta” — tämä oli suora sitaatti. Vuoden 20 budjetin laatimisen yhteydessä valtiovarainministeriö täsmensi ohjeistusta Tasa-arvoa talousarvioon ‑hankkeen suositusten mukaisesti. Ministeriöiden talousarvioesitysten tasa-arvoon liittyviä yhteenvetotarkasteluja seurataan vuosittain. Seurannalla pyritään nostamaan esiin budjetin vaikutuksia eri sukupuoliin sekä tasa-arvoon ja siten parantamaan budjetin läpinäkyvyyttä sekä myös laatua ja sillä tavalla edistämään tasa-arvoa. Seurantaa hyödynnetään ministeriöiden toiminnan kehittämisessä.

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus laatii myös rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman, ja hallituskaudella tullaan myös laatimaan laaja-alainen hyvien väestösuhteiden edistämisen toimintaohjelma.

Värderade herr talman! Jag vet att riksdagen och ledamöterna uppskattar ett fungerande nordiskt samarbete och jämställdhet. Inställningen till de här två frågorna som är på mitt bord är grundläggande positiv i riksdagen och det är jag tacksam för. För att vi ändå ska kunna förbättra jämställdheten och utveckla det nordiska samarbetet krävs det ständiga åtgärder, uppföljning och utvärdering och förbättringar. Det här för att vi i framtiden ska vara en ännu bättre integrerad region och för att Finland ska kunna bli ett ledande land i fråga om jämställdhet.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitoksia, tack. Ja nyt ne edustajat, jotka haluavat näistä aihealueista käyttää debattipuheenvuoroja ja lisäkysymyksiä, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Niikko.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille. Muutaman kysymyksen tässä minuutissa haluaisin esittää:

Tämä edustustoverkoston vahvistaminen neljällä uudella lähetystöllä on erittäin hyvää toimintaa siinä mielessä, että tämä kansainvälisen aseman lujittaminenhan Suomen kannalta on tärkeää ja laajentaa ennen kaikkea saavutettavuutta myös tämän viennin ja vientiyritysten kannalta. Meillä on kuitenkin ongelmana ollut se, että joka neljäs kyselyssä oleva vientiyritys on ollut tyytymätön Business Finlandin palveluihin, ja ongelmahan on se, että ne resurssit eivät ole olleet riittäviä. Nytten kun me avaamme lisää lähetystöjä, niin haluaisin kysyä: millä tavalla me voimme turvata myös sitä, että meillä olisi resursseja tämän Business Finland ja Team Finland ‑verkoston vahvistamiseksi samanaikaisesti?

Sitten täytyisi myös tarkasti seurata sitä, että kun me Irakiin avaamme lähetystön, niin kuinka tarkoituksenmukaista se on, koska Afganistanissa meillä on mennyt valtavasti rahaa [Puhemies koputtaa] jo yksistään turvallisuuden ylläpitämiseen, ja kuinka tehokasta varojen käyttöä se on, kun me sidomme miljoonia tällaisiin valtioihin [Puhemies koputtaa] niin ettemme tämän vaalikauden aikana jumittuisi näihin ja että pystyisimme myös liikkumaan toiseen suuntaan, jos se homma ei kannata Suomen kannalta taloudellisesti ja muutoin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, edustaja Tuomioja.

Herra puhemies! Syyrian sota on aikamme suurin humanitäärinen katastrofi. Siellä on melkein kaksi kolmasosaa väestöstä pakolaisina sisäisesti ja ulkomailla yli 6 miljoonaa, joista 3,6 miljoonaa Turkissa. Nämä ovat ihmisiä, jotka ovat joutuneet lähtemään sotaa pakoon, joiden kodit on tuhottu ja joidenka lähiomaisia on saanut surmansa näissä taisteluissa ja siviiliväestöön kohdistuneissa iskuissa. Silloin on äärimmäisen pöyristyttävää, että heitä käytetään nyt pelinappuloina ja heitä käytetään uhkakuvina. Tarkoitan nyt tätä Turkin toimintaa. Turkki on kuitenkin EU:n jäsenkandidaatti, ja neuvottelut eivät tietenkään ole edenneet, koska Turkin sisäinen kehitys on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan, mutta eikö tämä ole nyt jo sellainen tilanne, jossa Turkille olisi asetettava huomattavasti selkeämmät rajat? Ei siksi, ettemmekö haluaisi eurooppalaisia arvoja noudattavaa Turkkia unioniin, vaan siksi, että me saisimme sen aikaiseksi, kun tiedämme myöskin Turkin sisäisen tilanteen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Myöskin entinen ulkoministeri ja Etyj-edustaja, edustaja Kanerva.

Arvoisa puhemies! Ensin komppaan edustaja Tuomiojan äskeistä kysymystä, aika lailla juuri näillä perusteilla. Pitäisin tärkeänä nyt tässä ottaa huomioon myöskin vähän pidemmän aikavälin perspektiivillä olevia asioita EU:n ja Turkin välisissä suhteissa, eikä vain nopeaa ratkaisua varmaan ole mahdollista saavuttaa.

Mutta varsinainen kysymys ministeri Haavistolle on siinä, että te itse monien muiden ohella tässä olette kiinnittänyt huomiota siihen, millä tavoin tätä pitkään Euroopan kehitystä riivaannutta kysymystä läntisen Euroopan ja itäisen Euroopan keskinäisistä suhteista olisi mahdollista lähestyä rakentavilla tavoilla, joissa pidetään EU:n perusperiaatteista kiinni. Tämä on kysymys, josta ei pidä kieltäytyä keskustelemasta, vaan päinvastoin Suomella lienee sellaista ulkopoliittista pääomaa, joka mahdollistaa tässä asiassa dialogin, [Puhemies koputtaa] vuorovaikutuksen kautta tapahtuvan kontaktoinnin. Kysyn teidän vaikutelmaanne tästä kysymyksestä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvistä esittelyistä ja vastauksista tähän asti.

Kuten ehkä kyselytunnillakin huomattiin tai sivuttiin, maailma ei valitettavasti ole menossa vakaampaan suuntaan, vaan voimapolitiikka nousee, sopimuskehikot natisevat ja ilmastonmuutos etenee, ja tällaisessa tilanteessa on tärkeätä, että meillä on myös tavallaan se kova turvallisuuskoneisto kunnossa. Tämän talousarvion mukainen panostaminen osaamiseen, valmiuteen ja materiaalisiin resursseihin on siitä näkökulmasta perusteltua.

Olisin kysynyt vähän tähän laajempaan turvallisuuteen liittyen — turvallisuuskuvaan ja uhkiin liittyen — semmoista asiaa, että kun hallitusohjelmassa on mainittu erikseen keinoja esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja tämmöiseen niin kuin hybridivaikuttamiselta suojautumiseen liittyen, niin miten näkisitte: onko tässä roolitus kunnossa sen suhteen, että mikä on Puolustusvoimien rooli ja mikä muiden ja miten tässä yhteistyö sujuu saumattomasti? Tästä näkemys kiinnostaisi. — Kiitos. [Ilkka Kanerva: Good question!]

Arvoisa puhemies! Olen myös entinen tasa-arvoministeri. [Naurua — Puhemies: Se unohtui sanoa!] Tiedoksi, teki vain mieli huomauttaa.

Minulla on kysymykset itse budjettiin ja tasa-arvoon liittyen kaikille kolmelle herra ministerille. Yritän nopeasti, koska on vain minuutti aikaa.

Arvoisa ulkoministeri, haluaisin kysyä, kun puhuitte rauhanvälityksestä. Satsaukset siihen ovat erittäin tervetulleita. Mutta tasa-arvon näkökulmasta kuitenkin näyttää siltä, että ohjelmista riippumatta naisia on todella vähän koulutettu rauhanvälitystoimintaan, ja vieläkin olemme ihan liian alhaisilla luvuilla.

Kehitysyhteistyö ja tietenkin tämä tiekartta 0,7:ään olisi todella, todella tärkeä, ja tässäkin korostetaan tyttöjen ja naisten oikeuksia ja lasten oikeuksia. Haluaisin kysyä, millä tavalla on ajateltu etukäteen: onko mahdollista, että sukupuolivaikutusten arviointia ja lapsivaikutusarviointia voitaisiin tehdä kaikissa kehitysyhteistyöinstrumenteissa? [Puhemies koputtaa]

Ja ihan viimeiseksi pohjoismaisesta yhteistyöstä tasa-arvon kohdalla: onko tarkoitus [Puhemies koputtaa] kerätä tasa-arvoministerit Pohjoismaista erityisesti tänä kautena tekemään jotain — maailmaa mullistavaa?

Arvoisa puhemies! Me olemme viime aikoina kuulleet huolestuttavia viestejä siitä, että osaamisen tason lasku matematiikassa on aivan valtava, ja erityisesti tämä hätähuuto kuuluu ammattikorkeakoulun tekniikan alojen opettajilta. Nyt koulutukseen on tulossa lisäraha, mikä on hyvä asia, mutta millä tavalla te takaatte sitä lisärahoitusta nimenomaan matemaattisten aineiden opetuksen lisäämiseen ja sen opetuksen kehittämiseen elikkä että se lisärahoitus menee nimenomaan tähän, ainakin osa siitä rahoituksesta menee tähän?

Herra puhemies! Suomi on antanut kehitysapua 90-luvulta, alijäämäisten budjettien aikana, käytännössä velaksi. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan, jos tätä ei olisi, teoriassa, annettu, valtionvelka voisi olla kolmanneksen pienempi. Se olisi 35 miljardin summa yhteensä korkoineen, eli 35 miljardia Kankkulan kaivoon on sinänsä lähtenyt Suomesta rahaa maailmanparannukseen. Varmasti sillä on saatu hyvääkin aikaiseksi, mutta se, mikä minua tässä eniten huolestuttaa, on se, että samanaikaisesti maailman väkiluku on kasvanut 5 miljardista 8 miljardiin. Sehän ei ole mitenkään ekologisesti kestävää. Se aiheuttaa resurssipulaa, se aiheuttaa saastuttamista ja vaikka mitä nälänhätää ja vedenhätää ja ongelmia. Ei ole olemassa kuitenkaan mitään realistisia pyrkimyksiä [Puhemies koputtaa] väestönkasvun estämiseksi, pysäyttämiseksi. [Puhemies koputtaa] Kysynkin ministeriltä: millaisia realistisia keinoja väestömäärän hillitsemiseksi teiltä löytyisi?

Arvoisa herra puhemies! Huomenna perjantaina vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Tyttöjen päivä on tärkeä vuosittainen muistutus siitä, että maailma ei suinkaan ole vielä valmis. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on ilmastonmuutos ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tyttöjen elämään. Ilmastonmuutoshan muun muassa lisää koulupudokkuutta ja lapsiavioliittoja, heikentää tyttöjen ravitsemusta ja altistaa muutenkin tytöt erilaiselle hyväksikäytölle. Globaalisti tyttöjen aseman parantaminen vaatii paitsi puuttumista ilmastonmuutokseen myöskin paljon, paljon työtä tasa-arvon eteen.

Kehitysyhteistyöhön tehtävät korotukset ovat tärkeitä ja hyvin kannatettavia mutta myöskin hyvin maltillisia siihen nähden, että hallitusohjelmassa todella tähdätään tähän 0,7:ään, mistä edustaja Biaudet’kin täällä jo puhui. Kysyisin myös: miten hallitus aikoo saavuttaa tämän 0,7:n tason ja koska? [Satu Hassi: Edellinen hallitus vaan leikkasi!]

Arvoisa puhemies! En ole entinen ministeri, silti rohkenen kysyä. [Aki Lindén: Voit olla tuleva!] Kysyn nimenomaan tästä Turkin invaasiosta ja siitä keskustelun sävystä, joka hallitsi tuota kyselytuntia. Ministeriltä haluan siitä kysyä. Aito humanitaarinen kriisi, sotatilanne, ja me keskustelemme siitä, kuinka suojaa kaipaavat ihmiset voidaan pitää meidän rajojemme ulkopuolella. Minulle on käsittämätön se tapa. Eikö Geneven pakolaissopimuksella enää ole mitään merkitystä? Eikö humanitaarisella avulla ole mitään merkitystä tässä kohdassa?

Ja tässä aivan varmasti tarvitaan myöskin rauhanvälitystä. Ironistahan on se, että YK:n rauhanvälityksen kumppanuusryhmää vetävät Turkki ja Suomi. Tämä on ollut nyt sellainen ironinen asetelma. Tähän liittyen ministeri sanoi, että 2 miljoonaa euroa ollaan sijoittamassa rauhanvälitykseen. Norjahan käyttää siihen 45 miljoonaa euroa, Sveitsi on lähes samalla tasolla. Mitä Suomi tällä 2 miljoonalla eurolla aikoo konkreettisesti tehdä rauhanvälityksen suunnalla?

Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi kehityspolitiikassa. Tätä työtä tarvitaan näinä aikoina enemmän kuin koskaan, kun konservatiivinen naisten oikeuksia ja seksuaalioikeuksia vastustava liike vahvistuu globaalisti ja jopa Euroopassa. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niihin liittyvät oikeudet nivoutuvat aivan kiinteästi myös ihmisoikeuksiin ja erityisesti tyttöjen oikeuksiin laajemmin. Seksuaalioikeuksien toteutuminen on edellytys yhteiskuntien kehittymiselle, sillä esimerkiksi koulutusmahdollisuudet jäävät helposti vajaiksi, mikäli tyttöjen seksuaalioikeudet eivät toteudu.

Kaiken lisäksi, kuten edustaja Pelkonen totesi, ilmastonmuutos vaarantaa monien maailmalla jo saavutettujen tyttöjen ja naisten oikeuksien etenemisen ja edes säilyttämisen. Ilmastokriisi osuu monesti pahiten kaikkein köyhimpiin maihin, köyhimpiin yhteisöihin ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Tyttöjen ja naisten oikeudet ja ilmasto ovat keskeisiä painopisteitä Suomen kehityspolitiikassa. [Puhemies koputtaa] Kysyisin: miten nämä seikat näkyvät laajemmin myös Suomen ulkopolitiikassa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti tässä esille hienosti sen, kuinka ongelmallinen tämä kyselytunnin näkökulma oli. Heti kyselytunnin jälkeen Eduskuntatalon edessä oli toinen mielenosoitus, joka muistutti meitä Irakin tilanteesta ja niistä levottomuuksista, joita siellä on viime aikoina ollut. Siellä mieltä on osoittanut erityisesti nuori sukupolvi, joka on pettynyt korruptioon, korkeaan työttömyyteen ja julkisiin palveluihin. Satojatuhansia on loukkaantunut, ja kuolleita on ollut noin sata.

Ministeri Haavisto, kerroitte nyt, että Irakiin ollaan avaamassa lähetystöä, se on hyvä asia, mutta jos voisitte vielä avata hieman sitä, miten Suomi seuraa tällä hetkellä Irakin tilannetta. Mitä ne toimet ovat, joilla Irakin demokratiakehitystä tällä hetkellä tuetaan?

Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy hämmästellä tätä perussuomalaisten kritiikkiä kehitysyhteistyömäärärahoja kohtaan. [Kimmo Kiljunen: Samat sanat!] Näillä määrärahoilla puututaan nimenomaan muuttoliikkeen juurisyihin. Siihen, mitä edustaja Tavio tuossa äsken totesi: mikäli Suomi ei olisi tehnyt, mikäli maailman valtiot eivät olisi tehneet tätä määrätietoista, jatkuvaa kehitysyhteistyötä, niin en uskalla edes arvioida, paljonko meillä olisi Euroopassa tällä hetkellä turvapaikanhakijoita, joita myöskään perussuomalaiset eivät tänne halua. [Eduskunnasta: Vai haluavatko?] — Vai haluavatko? Niin, se on hyvä kysymys.

Hallitukselle haluan esittää kiitokset tässä vaiheessa erittäin ripeästä puuttumisesta Pohjois-Syyrian kamalaan tilanteeseen ja Turkin tuomitsemisesta. On varmasti meidän kaikkien etu, että vuosien 2015, 2016 tapahtumat eivät koskaan toistu. Olisinkin kysynyt ministereiltä: millaista yhteispohjoismaista ratkaisua Suomi hakee, että sellaista vyöryä, joka silloin 2015 tapahtui, ei tapahdu enää uudelleen?

Arvoisa herra puhemies! SBONN-verkosto on pohjoismaisten harvinaisten sairauksien kattojärjestöjen muodostama verkosto, jossa jaetaan kokemuksia ja edistetään pohjoismaista yhteistoimintaa liittyen harvinaisiin sairauksiin ja näiden järjestöjen toimintaan. Suomesta verkostoon kuuluvat muun muassa Harvinaiset-verkosto ja HARSO ry. Olisin kysynyt teiltä, ministeri Blomqvist, muun muassa sitä, millä tavalla edistämme yhteistyötä liittyen näihin harvinaisiin sairauksiin, jotta jaamme kokemuksia, ja miten pystymme yhteiskuntina vastaamaan näihin tarpeisiin, muun muassa lääkkeisiin, joita harvinaisissa sairauksissa käytetään, ja sitä kautta pystymme edesauttamaan sitä, että jokainen näihin sairauksiin sairastunut saa apua. Määritelmähän on se, että sairaus on harvinainen, kun sairautta esiintyy korkeintaan 5 ihmisellä 10 000:sta, ja tämän ovat muun muassa Suomi ja Islanti linjanneet.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että Suomi on Euroopan unionin tavoin ja nyt Euroopan unionin puheenjohtajamaana selkein sanoin tuominnut tämän iskun. Kuitenkin tässä taustalla on tietenkin syntymässä iso kriisi, josta on vielä vaikea sanoa, kuinka laajaksi se leviää. Muutama vuosi sitten tapasimme kurdien peshmerga-joukkojen edustajia puolustusvaliokunnan huoneessa, ja silloin aidosti tuntui siltä, että kansainvälinen yhteisö on yhdessä purkamassa sitä Isisin ja toimijoiden pommia, joka Syyriassa kylvi tuhoa. Nyt olemme tilanteessa, jossa me edelleen koulutamme peshmergoja ja samaan aikaan Pohjois-Syyriassa Turkki valtaa alaa. Näettekö, arvoisa ulkoministeri, tässä Yhdysvaltojen vetäytymispäätöksessä jonkunlaisen laukaisuvaikutuksen tämän nykyisen kriisin synnyttämiseen?

Arvoisa herra puhemies! Turkin hyökkäys Syyriaan on tehnyt sen, että al-Holin leirillä olevat suomalaiset lapset ovat joutumassa entistä suurempaan vaaraan. Leirillä olevista suomalaisista aikuisista en ole niin huolissani. He ovat itse omalla päätöksellään ja vastoin viranomaisten ohjeita sinne menneet, ja mielestäni aikuisten ihmisten pitää kantaa vastuuta omista ratkaisuistaan.

Neljä kuukautta hallitus on pohtinut, mikä on sen linja al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten suhteen, mutta ei ole pystynyt päätöstä siitä tekemään. Kyllä minä ihmettelen, ulkoministeri Haavisto, miksi ette ole edes suomalaisia lapsia sieltä auttamassa Suomeen, kun oikeuskanslerikin on tänään todennut, että lapset voidaan pelastaa, vaikka vanhemmat jäisivät.

Arvoisa puhemies! Jaan edustaja Tavion täällä aiemmin esittämän huolen kehitysmaiden hallitsemattomasta väestönkasvusta ja sen väistämättömistä vaikutuksista maailman ympäristöongelmiin, ja mielestäni myös hallituksen tulisi ottaa nämä seikat huomioon kehitysapua kohdentaessaan. [Välihuutoja keskustan ryhmästä]

Mutta, arvoisa puhemies, kohdistan kuitenkin varsinaisen kysymykseni ulkomaankauppaministeri Skinnarille, jolla on hyvin tärkeä rooli maamme kauppasuhteiden luomisessa ja vaalimisessa. Nimittäin suomalaisen korkean osaamisen hyödyntäminen ja erityisesti innovaatioiden ja keksintöjen kaupallistaminen kaipaavat edelleen kehittämistä, vaikka suomalaiset innovaatiot itsessään ovatkin usein erittäin laadukkaita. Toisaalta ulkomaisen markkinaehtoisen pääoman houkuttelu Suomeen teollisina ja muinakin investointeina olisi hyvin tärkeää, jotta kotimainen työllisyysasteemme saataisiin nousuun. Näistä molemmista on myönteisiä esimerkkejä viime viikoilta, mutta kysyisin vielä: [Puhemies koputtaa] mitä konkreettisia toimia ministeri aikoo tehdä kauppa- ja investointisuhteiden edistämiseksi?

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Tavio ja Savio kyselivät väestökysymyksen perään ja väestökehityksen perään. On todettu, että koulutushankkeet ja naisten kouluttaminen ovat tehokkaimpia tapoja vastata tähän haasteeseen.

Arvoisa puhemies! Vahvistamme varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja noin 100 miljoonalla eurolla. Tämä summa ei ole kuitenkaan suuren suuri, sillä olemme jääneet kovasti jälkeen siitä maaryppäästä, johon haluaisimme lukeutua — muista Pohjoismaista muun muassa. Kehitysrahoituksemme arvioidaan jäävän 0,41 prosentin tasoon bruttokansantulosta. Pienellä panoksella käynnistyvät myös niin sanotut kakkoskorin kertaluonteiset hallitusneuvotteluissa sovitut kansainväliseen ilmastotyöhön ja innovatiivisiin koulutushankkeisiin muun muassa suunnattavat varat tänä aikana, jolloin pakolaiskysymys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelevat maailmaa pahemmin kuin koskaan elinaikanamme. Kuinka — tämä kysymys on sekä ministeri Skinnarille että meille muille täällä — me parlamentaarisesti pääsemme [Puhemies koputtaa] tähän 0,7 prosentin polulle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Annetaan ministereiden kunkin tässä kohtaa vastata. Jokainen on toivonut 5 minuutin puheenvuoroa, ja sen he myös saavat. — Haavisto aloittaa.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä ja kommenteista.

Ensin aloitan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Niikon kysymyksestä, liittyen tähän Irakin Bagdadin lähetystöön, että tuleeko mahdollisesti turvallisuustilanne, joka sitten vaikuttaisi siihen, että kulut ovat hyvin suuret tai jouduttaisiin uudestaan sulkemaan. Toivottavasti ei tule tällaista tilannetta. Meillähän on ollut Irakissa aikanaan hyvin laajaa kaupallista yhteistyötä, ja tietysti tänä päivänä on myöskin paljon inhimillistä kanssakäymistä Irakin suuntaan. Pidämme siinä mielessä tätä lähetystöä tärkeänä.

Edustaja Honkasalo kysyi, miten olemme suhtautuneet näihin viime aikojen väkivallantekoihin ja aivan kohtuuttomiin mielenosoittajien ampumisiin ja pidätyksiin. Olemme reagoineet niihin hyvin jyrkästi ja viestittäneet myöskin Irakin pääministerille, että pidämme tällaista väkivallan käyttöä mielenosoittajia kohtaan vahingollisena ja tätä kriisiä entisestään kärjistävänä. Toivottavasti uudelle sukupolvelle siellä löytyy elinmahdollisuuksia, töitä ja koulutusmahdollisuuksia.

Useat teistä, mukaan lukien edustaja Tuomioja, ovat kysyneet tästä Syyrian sodasta ja niistä mahdollisuuksista, joita Suomella ja EU:lla vielä on tässä tilanteessa vaikuttaa: voidaanko Turkkiin vedota, voidaanko sitä painostaa? Ensi maanantaina on EU:n ulkoministerien kokous, ja varmasti kaikki miettivät tahoillaan, mitkä olisivat ne keinot saada tämä sotilaallinen toiminta loppumaan ja saada tilanne sellaiseksi, että siellä löytyisi neuvottelutulos.

Itse olen ajatellut Syyrian kurdien tulevaisuutta myöskin siitä näkökulmasta, että kun on sinänsä tapahtunut hyvä edistysaskel, Syyriaan on tullut perustuslakityöryhmä valmistelemaan uutta perustuslakia, mutta siinäkään eivät ole kurdit nyt olleet mukana, ja olisi erittäin tärkeää, että he olisivat rakentava osa Syyrian tulevaisuutta, ja tähänkin pyrimme tietysti kansainvälisesti vaikuttamaan.

Edustaja Kiljunen kysyi oikeastaan vähän jatkoksi tähän, että mitä näillä rauhanvälitysrahoilla voidaan saada aikaan ja mitä voidaan tehdä. Tietysti mainitsitte maita, jotka ovat ottaneet vähän nopeamman spurtin tässä rauhanvälityksessä ja hyvin suurilla varoilla tekevät tätä. Meidän vahvuutemme oovat ehkä hyvät neuvottelijat, hyvät järjestöt, hyvät henkilöt, jotka tällä sektorilla toimivat, laaja kontaktiverkko ja sitten Suomen maine sellaisena maana, joka on ratkaisukeskeinen näissä ongelmissa. Tuolla YK:n yleiskokousviikon aikana tuli hyvin paljon sen tyyppisiä yhteydenottoja, joissa kysyttiin, voisiko Suomi sitä tai Suomi tätä. Ja yleensä olemme vastanneet niihin positiivisesti ja etsineet sitten sen tahon, joka voisi Suomesta näihin asioihin vastata.

Tämä liittyy myöskin kysymykseen, joka oli sekä Eva Biaudet’lla että Saara Hyrköllä, että mitä teemme tyttöjen ja naisten eteen eri tavoin ulkoministeriössä. Haluan nyt ensin nostaa esiin tämän naisrauhanvälittäjäverkoston, jonka luomisessa Suomi on ollut aktiivinen ja josta nyt näyttää tulevan tämmöinen malli. Afrikan unioni kehittää omaa naisrauhanvälittäjäverkostoa ja muuta, ja olemme näiden verkostojen yhteenliittymä ja tukeneet tässä, olemme olleet hyvin näkyviä myöskin YK-työssä ja YK-toiminnassa.

Useammat edustajat mainitsivat myöskin ilmastonmuutoskysymyksen — muun muassa Jaana Pelkonen otti tämän esille, myöskin Saara Hyrkkö — ja aikamme suuriin haasteisiin vastaamisen. Varmasti ministeri Skinnari vastaa kehitysyhteistyön puolelta. Mutta oli tietysti hyvä huomata tuolla YK:n yleiskokousviikolla, että esimerkiksi YK:n pääsihteeri sanoi, että hän on nyt huomaavinaan tämmöisen kilpailun kohti parasta olevan menossa Pohjoismaiden kesken ilmastokysymyksissä. Meillä oli Suomessa ilmastovaalit keväällä. Tanskalla on hyvin kunnianhimoinen ilmastopolitiikka. Ruotsi kirii ilmastoasioissa. Norjalla on oma ilmasto-ohjelmansa. Päinvastoin kuin joskus, että on tämä race to the bottom, niin nyt ollaan menossa ylöspäin ja kiritetään toisiamme, mutta myöskin luodaan semmoinen malli maailmaan yhdestä alueesta, jolla on yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet.

Suomen ulkopolitiikkaan ja EU-puheenjohtajuuskauteen voisi vielä sanoa, että olemme tietysti myöskin EU:n piirissä pyrkineet edistämään rauhanvälityskysymyksiä ja rauhanvälityksen merkitystä ja toivomme, että Euroopan unioni olisi kokoaan suurempi myös näissä rauhanratkaisuissa. Ja tietysti tässä Lähi-idän, Syyrian, Irakin kohdalla Euroopan unionilla on nyt todella näytön paikka.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitokset. Seuraavana ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Skinnari, myös 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Kuten avauspuheenvuorossani totesin, kehitys ja kauppa liittyvät toisiinsa, ja voi sanoa, että entistä tiiviimmin. Siinäkin mielessä Suomi on saanut kiitosta siitä, että meillä nämä salkut ovat samalla ministerillä. [Mikko Savola: Se on järkevää niin!] Näin on muun muassa Hollannilla.

Aloitan tasa-arvosta, naisten ja tyttöjen asemasta, sukupulivaikutusten arvioinnista.

Edustajat Biaudet, Tavio, Hopsu, Pelkonen, kyllä Suomen ehdoton prioriteetti kehityspolitiikassa on naisten ja tyttöjen oikeudet ja heidän asemansa vahvistaminen. Se näkyy aivan kaikessa. Ja tähän voisi lisätä myös vammaisten aseman, sekin näkyy kaikessa tekemisessä. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet teemana oli oikeastaan meidän pääteema YK-viikolla Yhdysvalloissa. Ja kuten ulkoministeri sanoi, meitä arvostetaan, meidän toimijoita, meidän kansalaisjärjestöjä, meidän yhteistyötä ja myös niitä tuloksia, mitä Suomi on saanut aikaan. Vahvistamalla näitä oikeuksia me vaikutamme perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja kestävään talouskehitykseen. Ja tässä nyt esimerkkejä tuloksista: Suomen tuella YK:n väestörahastoon vuosina 2014—2017 yhä useampi nainen on saanut ehkäisyn. Muun muassa palkattiin 47 000 kätilöä 39 maassa ja saatiin noin 40 miljoonaa nuorta seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden piiriin. Nämä ovat mielestäni tuloksia. Tasa-arvosta kaiken kaikkiaan, siitä, miten päästään tavoitteisiin on näitä esimerkkejä, ja voin jakaa niitä mielelläni teidän kanssanne.

Sukupuolivaikutusten arvioinnista toteaisin edustaja Biaudet’lle, että ulkoministeriö on uusimassa ohjeistustaan läpileikkaavista tavoitteista, eli tähänkin on kiinnitetty huomioita. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi tavoitellaan sitä, että 85 prosenttia rahoituksesta sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita.

Sitten, edustaja Pelkoselle ja myös tietysti edustaja Hopsulle: miten hallitus, miten Suomi tavoittaa YK:n tavoitteet, Agenda 2030 -tavoitteet? Eli 0,7:n tiekartasta on kysymys. Tämä hallitus lähtee tekemään tätä kunnianhimoista polkua. Tämä hallitus on sen tekemiseen sitoutunut, ja olemme myös sitoutuneet tekemään ylivaalikautiset periaatteet kehitysyhteistyölle. Nämä prosessit lähtevät liikkeelle, ja on aivan selvää, että tiivis yhteistyö parlamentin ja sitä kautta kaikkien toimijoiden kanssa, niin kansalaisjärjestöjen kuin muidenkin kanssa, on avainasemassa. Mutta on myös selvää, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen puhtaasti ja pelkästään julkisella rahalla näyttää hyvin epätodennäköiseltä, jopa mahdottomalta. Siksi me tarvitsemme sekarahoitusta, erilaisia uusia rahoitusten muotoja ja myös yksityistä sektoria.

Arvoisa puhemies! Sitten kaupan puolelle, kauppapolitiikan puolelle.

Edustaja Niikko kysyi Team Finland -palveluista, niiden resursseista  Business  Finland -yhteistyössä. Business Finlandhan kuuluu ministeri Kulmunille, mutta korostan sitä, että Team Finland kokonaisuutena on pikkuhiljaa onnistumassa siinä, että me saamme liimattua näitä palveluita ehjäksi kokonaisuudeksi — se koskee meidän kansainvälistä verkostoa mutta myös kotimaata — jotta se yrittäjä, jotta se yritys on aidosti keskiössä.

Me teemme viennin ja kasvun kansainvälisen strategian, se tulee olemaan hyvin konkreettinen. Olen esimerkiksi itse henkilökohtaisesti ollut yhteydessä 30 avainmarkkinaan ja sitä kysyntävetoisuutta lähtenyt rakentamaan, jotta meidän innovaatiojärjestelmämme, jotta meidän vienninedistäminen, vastaa siihen aitoon kysyntään, mitä siellä kohdemaassa on. [Mika Niikko: Loistavaa!] Ja kuten sanoin, Japanilla, Etelä-Korealla, Kanadalla on kaksinumeroiset kasvuluvut. Meillä on erinomaisia esimerkkejä siitä, että olemme onnistuneet. Samalla totean sen, että kansainvälinen kauppapolitiikka, Yhdysvaltojen ja Kiinan jännitteet, kauppasota, [Puhemies koputtaa] kaikki tämä vaikuttaa kaikkeen, mutta me teemme parhaamme ja me teemme sen myös suudella tavalla.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Blomqvist, myöskin 5 minuuttia.

Arvoisa herra puhemies! Tässä tuli aika monta hyvää sekä kysymystä että myös ehdotusta ja kehotusta, ja siitä olen kiitollinen.

Mitä tulee pohjoismaiseen yhteistyöhön, niin on tietysti hyvä muistaa aina, että sitä tehdään ministerineuvostossakin 11:llä eri ministerineuvoston toimialueella, joten en nyt pysty ottamaan kantaa sitten ihan näitten sektoriministerien puolesta kaikkiin asioihin, mutta yleisellä tasolla sanon sen, että pohjoismaiset ministerit, myös yhteistyöministerit, tietysti kokoontuvat, vaihtavat kokemuksia siitä, mitä tehdään kotimaassa ja mitä voidaan oppia toisilta, ja sitten meillä on yhteisiä tavoitteita, joita pyritään edistämään. Tässä edustaja Juvonen muun muassa kysyi, mitä me yhdessä voimme tehdä, ja se on minusta sellainen asia, mitä pohjoismaisella tasolla pitäisi ehkä vielä enemmän miettiä, että mitä me voimme ulkomaailmaan päin tehdä enemmän yhdessä, miten saada enemmän vaikuttavuutta. Mitä tulee juuri näihin harvinaisiin sairauksiin ja lääkkeisiin ja niihin spesifisiin asioihin, niin sektoriministerit vastaavat siitä, mutta se ajatus, että tehdään yhteistyötä myös näissä asioissa, on hyvä ja kannatettava.

Sitten edustaja Biaudet kysyi, kokoontuvatko tasa-arvoministerit ja onko meillä — mitä termiä käytit — [Eva Biaudet: Mullistava!] mullistavia avauksia tulossa. No kokoonnuimme Islannissa tässä vähän aikaa sitten, ja vaihdoimme sielläkin kokemuksia, ja meillä oli hyviä keskusteluja, ja sitä yhteistyötä tietysti jatketaan ja kokoonnumme seuraavan kerran joulukuussa Tukholmassa. Minusta tässä Suomellakin on aika paljon, mitä voimme oppia, ottaa esimerkkiä siitä, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty. Muun muassa Islanti ja Ruotsi voivat olla aika hyviä esikuvia myös Suomelle, mitä tulee tasa-arvoon. Sitten tietysti mietimme — aivan kuten tässä vastasin edustaja Juvoselle — mitä me yhdessä voimme tehdä EU:n tasolla ja myös kansainvälisellä tasolla, jotta pystytään edistämään tasa-arvoa.

Sitten tässä sekä edustaja Pelkonen että Hyrkkö painottivat tärkeitä asioita, mitä tulee tyttöjen ja naisten asemaan, seksuaali‑ ja lisääntymisterveyteen ja seksuaalioikeuksiin. Kannatan, olen aivan samaa mieltä, ja hallituskin on, ja pyrimme sitä edistämään. Nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella EU:ssa nostamme keskusteluun juuri näitä asioita jatkuvasti, ja pyrimme saamaan tietysti jäsenmaat mukaan näihin parannuksiin, ja jo pieni edistysaskel on hieno asia, vaikkei se olisi maailmaa mullistava sellainen.

Sitten lopuksi, arvoisa herra puhemies: Minusta ehkä meidän suurimpia haasteita on juuri tämä sukupuoliarviointi, se, että se tehdään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti ja että tasa-arvoa pystytään valtavirtaistamaan, niin että se on kaikessa meidän toiminnassamme läsnä, ja sitä tiedostetaan ja mietitään ja myös arvioidaan ja sitten tulosten perusteella taas uudelleen arvioidaan, mitä voidaan tehdä paremmin ja toisin. Sanoin jo alussa, että pohjoismainen yhteistyö ja tasa-arvo minusta sopivat todella hyvin yhteen, ja Pohjoismaitahan yhdistävät juuri nämä arvoasiat, tasa-arvo, avoimuus, demokratia, yhdenvertaisuus, ja yhdessä voimme tehdä parempaa työtä myös EU:n tasolla. Nostaisin vielä tähän ilmastokysymyksen ja kestävän kehityksen, missä kaikki Pohjoismaat ovat aika eturintamassa, ja siinä pystymme varmaan yhdessä paljon parannuksia saamaan aikaan. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Jatketaan debattia, ja otetaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Niikko.

Arvoisa puhemies! Tässä haluaisin vielä nytten edustaja Kärnälle kyllä mainita sen, että kannattaa lukea tämä meidän vaihtoehtobudjettimme, minkä me olemme ryhmässä tehneet. Kyllä me olemme nostaneet esille myös kehitysyhteistyön osalta sen, että ennen kaikkea sen pitäisi perustua pohjimmiltaan vapaaehtoisuuteen — mutta me ymmärrämme myös, että sen pitäisi kohdistua tyttöjen ja naisten aseman vahvistamiseen — ja sen lisäksi, että passiivisen rahan antamisen sijaan sitä keskitettäisiin konfliktien ratkaisuun. Nämä lukevat meidän vaihtoehtobudjetissamme. [Mikko Savolan välihuuto]

Toisaalta täytyy muistuttaa myös vihreitä siitä, että tehän lupasitte vaalien alla palauttaa tämän kansalaisjärjestöiltä [Hälinää — Puhemies koputtaa] tehdyn leikkauksen, joka oli yli 40 miljoonaa euroa, lähes 45 miljoonaa euroa. Ja nyt te sitä palautusta ette ole tekemässä, puuttuu edelleen lähes 30 miljoonaa, joten... [Kimmo Kiljunen: Miksi te siitä puhutte, kun leikkasitte itse?] — Itse olen samalla kannalla, siellä se raha menee hyvään kohteeseen.

Mutta se itse kysymys, arvoisa ministeri: Kun te menette neuvottelemaan tämän Turkin ja Syyrian kriisin ratkaisemiseksi, niin siellä varmasti tulee esille myös se, rupeaako Euroopan unioni mahdollisesti asettamaan jotain mahdollisia sanktioita, jos tämä homma jatkuu. [Puhemies koputtaa] Nyt kun Suomesta ja Euroopasta miljoonia turisteja käy Turkissa jatkuvasti [Puhemies: Ja minuutti on täynnä!] ja Turkki elää turismilla, [Puhemies koputtaa] niin voisiko myös jollakin tavalla ainakin arvioida sen, että miten se vaikuttaisi Turkkiin, jos sinne ei enää matkustettaisi, jos se olisi turvaton paikka?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Savion ja edustaja Niikon tavoin olen tosiaan itsekin huolissani tästä hallitsemattomasta väestönkasvusta, mutta näen, että tämä kehitysyhteistyö on paras tapa torjua sitä. Teille voi toki tulla yllätyksenä, että näitäkin Suomen antamia määrärahoja käytetään nimenomaan seksuaalivalistukseen ja seksuaaliterveyttä edistävään työhön.

Sen sijaan nämä teidän keinonne jäävät kyllä nyt hyvin epäselviksi, ja en nyt tiedä, ymmärsinkö oikein: edustaja Tavio mielestäni oikein niin kuin vaati, että nämä määrärahat tulisi kaikki poistaa. Tämä perussuomalaisten linja ylipäätään — te kritisoitte kiintiöpakolaisia, te kritisoitte turvapaikanhakijoita, tänään te olette kritisoineet työperäistä maahanmuuttoa, te kritisoitte kehitysyhteistyötä. En ymmärrä, minkälaisessa kuplassa te elätte ja minkälainen maailma tällä teidän politiikallanne rakennettaisiin.

Keskusta näkee niin, että paras tapa auttaa ihmisiä paikan päällä ja estää hallitsematonta muuttoliikettä on panostaa kehitysyhteistyöhön. [Mika Niikon välihuuto] Ja te voisitte tukea hallitusta, jos tämä on nyt hyvä linja teidänkin mielestänne.

Arvoisa puhemies! En ole esittänyt mitään kehitysyhteistyörahojen kokonaan poistoja, en edes viitannut sellaiseen puheenvuorossani. Sen sijaan puhuin siitä, minkä mittasuhteen rahoista on ollut kyse, kun Suomi on näitä antanut, käytännössä velaksi, omasta budjetistaan.

Perussuomalaisten linja: [Mikko Savolan välihuuto] Nimenomaan itse kehitysyhteistyön tehokkuudesta puhumme. Meitä kiinnostaa tässä kaksi asiaa, raha ja tehokkuus. Olisi parempi tämmöisen perinteisen suoran budjettituen tai sitten eri kautta kierrätettävän, korruptiota aiheuttavan tuen sijaan nimenomaan panostaa tähän yritysten kautta ja yritysten vientiä ja kauppaa lisääviin toimintatapoihin. Kenties jonkinlainen Kiinan mallia lähestyvä toimintatapa olisi järkevä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan muitakin mukaan.

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan Suomen käyttämiä rahoja budjetissa, niin varmastikaan ei ole montaa kohdetta, jotka olisivat niin tarkkaan tiedossa kuin kehitysyhteistyö — mikä näiden määrärahojen vaikuttavuus on — ja myös viime kaudella siihen vaikuttavuuteen käytettiin paljon panoksia. Se on tehokasta ja toimivaa, ja Suomi on myös kansainvälisissä yhteyksissä sitoutunut siihen, että näin toimitaan.

Itse asiassa tästä haluaisinkin kysyä vielä ministeri Skinnarilta. Nimittäin hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että Suomi tavoittelee 0,7:n prosenttiosuutta bkt:stä kehitysrahoituksessa, mutta nyt tälläkin lisäyksellä prosenttiosuus pysyy ennallaan. Ymmärtääkseni ulkoministeriössä pitäisi olla laskelmia, askelmerkkejä siitä, miten tälle polulle päästään. Mitä todella ovat ne suunnitelmat siitä, [Puhemies koputtaa] että tämä kansainvälinen sitoumus täytetään?

Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio toi esille sen, että juuri nimenomaan viime hallituskaudella selkeästi panostettiin viennin edistämiseen. Kehitysyhteistyövaroja leikattiin, myös kansainvälisissä vertailuissa todettua laadukkainta apua eli kansalaisjärjestöapua. Sehän lähes puolitettiin.

Kysyisinkin hallitukselta, mitä nyt tehdään siinä, että saavutettaisiin hallitusohjelman mukaisesti tuo 15 prosentin taso kehitysyhteistyörahastosta nimenomaan kansalaisjärjestöjen kautta anottavaan apuun, koska se menee kaikkein parhaiten perille [Mika Niikko: Juuri näin!] nimenomaan köyhyyden ongelmien ratkaisuun.

Tässä erityisenä kysymyksenä halusin nostaa esille nämä ulko- ja turvallisuuspolitiikkakentällä toimivat kansalaisjärjestöt ja siinä olevan tuen, joka myöskin viime hallituskaudella vähennettiin lähes puoleen. Nyt nämä kansalaisjärjestöt ovat esittäneet, että sitä apua kaksinkertaistettaisiin. Kysyisin ministeriltä, että ollaanko tähän, nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä toimivien kansanjärjestöjen apuun, tukeen — tässä suhteessa on tuesta kysymys — panostamassa.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä 264 miljoonaa lasta ei pääse kouluun ja noin 800 miljoonaa lasta ei opi koulussa perustaitoja.

Näen, että koulutus on kaiken kestävän yhteiskunnallisen ja taloudellisen kasvun perusta. Lasten asemaa ja tulevaisuutta voi mielestäni parantaa pysyvästi kohdistamalla apu koulutukseen. Siis koulutus kehitysyhteistyön kärkiteemana.

Kysyisin siis arvoisalta ministeri Skinnarilta: miten te näette koulutusviennin osuuden ja ylipäätään koulutuksen osuuden kehitysyhteistyössä tietäen jo sen, että Suomi on yksi maailman johtavia koulutusmaita, joilla varmasti olisi myös kehitysyhteistyössä voimakkaasti annettavaa?

Arvoisa rouva puhemies! Talousarvioesitys tuo valopilkkuja monen maataloustuottajan arkeen. Paikataan ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksien reikiä, edistetään vientiä, luodaan tulevaisuudenuskoa pääomittamalla Makeraa, ja niin pois päin.

Värderade talman! Lönsamhetskrisen inom lantbruket är ingalunda över med det här, men regeringen och ministern ska ha ett stort tack för att man presenterar en budget som beaktar såväl lönsamhet som miljö.

Värderade talman! Också när det gäller fisket och yrkesfisket finns det många positiva saker, bland annat finns det medel för sälskador och så vidare.

Arvoisa ministeri! Merimetson aiheuttamat vahingot ovat kuitenkin paikallisesti merkittäviä ammattikalastukselle. Onko niihin tulossa mitään vahingonkorvausta, ja milloin ratkaistaan tämä merimetso-ongelma?

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten riveistä tulee toden totta varsin ristiriitaisia kannanottoja, ja edustaja Kärnän tavoin en voi kuin ihmetellä, mikä kumma perussuomalaisille oikein kelpaa, kun se ei tämän viikon puheiden perusteella ole turvapaikanhakijat, se ei ole työssäkäyvät maahanmuuttajat, se ei ole kiintiöpakolaiset eikä se ole kehitysyhteistyö. [Välihuutoja]

Olen todella iloinen, että kehitysyhteistyömäärärahat saadaan viime vuosien järkyttävien leikkausten jälkeen kasvuun. Nämä leikkaukset olivat vahingollisia paitsi suomalaisten järjestöjen tekemälle työlle myös Suomen maineelle ja sitä kautta meidän ulkopoliittiselle vaikuttavuudellemme maailmalla. Tulevissa budjeteissa tätä nostamista on syytä jatkaa.

Tervetulleita ovat myös nämä panostukset rauhantyön osaamiseen ja rauhanvälitykseen. Suomella voi ja tulisi olla kokoaan suurempi rooli maailman vakauden ja rauhan saavuttamisessa.

Syyskuussa julkaistu uusin kansainvälisen ilmastopaneelin raportti oli jälleen hälyttävä viesti koko maailmalle mutta tällä kertaa erityisesti meille arktisen alueen maille. Se ei ole mitenkään yksinkertainen kysymys [Puhemies koputtaa] arktisessa yhteistyössä, [Puhemies koputtaa] mutta kysyisinkin ulkoministeriltä, voisiko arktinen yhteistyö olla [Puhemies koputtaa] nykyistä vaikuttavampi työkalu kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. [Ben Zyskowicz: Niin, missä ovat hallituksen ilmastoteot?]

Kunnioitettu puhemies! Niin todellakin, me emme siis vastusta kaikkea kehitysapua, mutta se, missä me olemme havainneet eniten ongelmia, on maakohtaiset kehitysapupanostukset sekä monenkeskiset kehitysapupanostukset. Näiltä pitäisi sitä painopistettä liikuttaa toisiin kehitysapukohteisiin, eli täytyisi tehdä siis painopistemuutos.

Ja nyt haluaisin tällä kehitys- ja kauppateemalla jatkaa:

Kyllä kehitysapu ja sen yhdistäminen viennin edistämiseen on se keskeinen asia Business Finlandissa. Siellä täytyy olla sitä vienninedistämisosaamista ja tavoitteitten asentaa.

Ja nyt mennään kehitysapuyhteistyöhön ja niihin finanssisijoituksiin: Kun täällä budjetissa on 129 miljoonaa laitettu siihen, täällä on laina- ja sijoitusmuotoista kehitysapuyhteistyötä ja tänne ollaan suunnittelemassa sitä investointisuunnitelmaa, niin missä vaiheessa tämä suunnitelma on? Tällä kehitysyhteistyömallilla tässä on palaumaodote, me voimme saada sieltä jotakin joskus takaisinkin [Puhemies koputtaa] ja samaan aikaan edistää vaikkapa meidän hyvää vesiosaamistamme, viedä sitä tuonne maailmalle.

Arvoisa puhemies! Turkin sotatoimet kurdeja kohtaan ovat erittäin tuomittavia. Turkissa on tällä hetkellä lähes 4 miljoonaa Syyrian pakolaista, jotka presidentti Erdogan on uhannut lähettää kohti Eurooppaa, jos arvostelemme hänen toimiaan.

Tämä ei ole suinkaan ainoa vihamielinen toimi, mitä presidentti Erdogan on kohdistanut Euroopan unionin maita kohtaan. Esimerkiksi Kyproksella, Kyproksen aluevesillä, Turkki on porannut kaasua Kyproksen vastustuksesta huolimatta.

Nyt kurdeihin kohdistettujen sotatoimien tavoitteena on se, että Turkki saisi turvavyöhykkeen Syyrian kurdialueelle tulevia pakolaisia varten. Mutta herää kysymys, riittääkö tämä presidentti Erdoganille. Onko hänellä jokin suurempi tavoite tässä? Minkä viestin hän haluaa lähettää Euroopalle?

Ministeri Haavisto, nyt EU:lta olisi tultava selkeä viesti siitä, että [Puhemies koputtaa] Euroopan unioni ei ota tätä pakolaisvirtaa vastaan. EU:ta ei voi uhkailla. [Puhemies koputtaa] Oletteko samaa mieltä, ministeri Haavisto?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vähämäki, painopisteen muutos: te kuvailitte, miten te vastustatte, mutta se painopisteen muutos jäi ainoastaan niihin sanoihin, ei yhtään konkreettista tekoa. Tämä keskustelu on erikoista siinä mielessä, että kun keskusta haluaa, että tänne ei tarvitsisi maahanmuuttajien tulla turvapaikkaa hakemaan vaan auttaisimme paikan päällä, niin te vastustatte sitä paikan päällä annettavaa apua ja te vastustatte myös heidän tuloaan tänne. Tässä teidän politiikassanne ei ole mitään logiikkaa. Mikä on perussuomalaisten linja? [Mika Niikko: Saanko minä sanoa sinulle?] Mikä on perussuomalaisten linja? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kuinka te estäisitte maahanmuuttoa? Kuinka te estäisitte turvapaikanhakijoitten tuloa, ja kuinka te estäisitte sen, että ihmisten ei ennen kaikkea tarvitsisi lähteä sieltä parempiin oloihin? Me haluamme auttaa paikan päällä siinä, että he oppivat viljelemään maata, tuottavat itse ruokaa, heillä on vesitalous kunnossa, heitä koulutetaan, heille annetaan seksuaaliterveydenhuolto- ja terveydenhuoltopalveluita [Puhemies koputtaa] niin että heidän ei tarvitsisi tänne tulla. Mutta mikä on perussuomalaisten linja?

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola, kerron nyt perussuomalaisten linjan. Elikkä me olemme aivan samalla linjalla siinä, että me haluamme ehkäistä kriisejä, me haluamme auttaa katastrofeissa ihmisiä, me haluamme edistää tyttöjen ja naisten asemaa kehitysmaissa. [Mikko Savola: Miten?] Tätä me olemme puhuneet ainakin kaikki ne vaalikaudet, kun minä olen tässä talossa ollut. [Erkki Tuomiojan välihuuto] Se ero, mikä meillä on [Hälinää — Puhemies koputtaa] — kuunnelkaa — teihin vanhoihin puolueisiin, on tämä: me teemme uudistuksia, koska meidän äänestäjämme haluavat sitä. Me haluaisimme sellaisen uudistuksen, että kehitysyhteistyö perustuisi lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen, elikkä veroedun, kun ihmiset lahjoittavat rahaa. Ja vaikka tämä kuitenkaan ei toteudu, me emme silti halua lopettaa niitä välttämättömiä toimenpiteitä.

Mutta vastaavasti esimerkiksi tällainen tilanne, kun Afganistanille annetaan 30 miljoonaa tänäkin vuonna ja ensi vuonna: 10 miljoonaa menee siitä suoraan budjettitukena Afganistanin hallintoon. Vuonna 2012 Afganistan jäi kiinni esimerkiksi siitä — ministeri varmasti tarkistaa tämän — että pankki kavalsi 900 miljoonaa dollaria yhdessä vuodessa niitä kehitysapurahoja, mitä tuli Euroopasta. Afganistan saa miljardin vuodessa eri valtioilta [Puhemies koputtaa] siihen kehittämiseen rahaa. Se, mitä me vastustamme, on tämä kahdenvälinen rahan antaminen niihin hauraisiin valtioihin, missä sitä rahaa [Kimmo Kiljusen välihuuto] ei käytetä oikein. Me haluamme kohdentaa ne rahat [Puhemies: Aika on täynnä!] mieluummin kansalaisjärjestöille, kuten Kepalle, jota te vihreät olette luvanneet tukea [Puhemies koputtaa] huomattavasti suuremmilla summilla.

Arvoisa puhemies! Kestävän kehityksen ja tuloksellisuuden näkökulmasta Suomen kehitysyhteistyön painopisteen on oltava kasvavassa määrin koulutuksessa ja suomalaisen koulutusosaamisen viennissä kehittyviin maihin. Se vahvistaa tyttöjen ja naisten asemaa sekä tietenkin koulutusta, mikä on Suomen kehityspolitiikan tavoite. Näin kansainvälisen tyttöjen päivän aattona on hyvä nostaa esiin tyttöjen koulutuksen merkitys. Sen on pitkään tiedetty olevan avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä. Siitä huolimatta lähes kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Suomi voi tukea kehitysmaiden opetustoimen vahvistumista hyödyntämällä suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystekijöitä, kuten opettajankoulutusta ja koulutusjärjestelmän laatua. Kysyn: Voitaisiinko kehitysyhteistyössä nykyisestään painottaa koulutusvientiä tyttöjen turvaksi? Se olisi viisasta, kun niukat resurssit on käytettävä mahdollisimman tuloksekkaasti kestävän kehityksen hyväksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksessa on kunnianhimoisesti linjattu, että Suomen koko ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Kuinka varmistamme tämän linjakkuuden eri politiikkalohkoilla, esim. kauppapolitiikassa, kehityspolitiikassa, puolustuspolitiikassa?

Toinen asia, jonka haluan nostaa, on Afrikan kasvava merkitys tulevaisuudessa. Afrikan väestö tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä ja nuorten osuus on nyt jo yli 60 prosenttia väestöstä. Kuinka Suomi ottaa tämän nuoren väestön huomioon? Komppaan tässä Vikmanin ja Kivirannan puheenvuoroja ja kysyn: kuinka tämä hallitusneuvotteluissakin sovittu uusi kärkiteema, koulutus, saadaan näkymään vahvemmin Suomen kehityspolitiikassa? Entä kuinka nämä nuoret otetaan mukaan rauhantyöhön ja omien maidensa oikeusvaltiokehitykseen?

Arvoisa puhemies! Koulutusasioissa monet tärkeät asiat ovat näiden varsinaisten rahamääräisten tekijöiden ulkopuolella, toimintaperiaatteiden tasolla. Perusopetuksessa jo ihan arkijärjellä ajatellen tärkeää on turvata koulurauha, mikä vaatii opettajien auktoriteetin palauttamista. Oppimisessa on tärkeää seurata ja mitata oppimista sekä asettaa oppilaille vaatimuksia, joista myös pidetään kiinni. Ilmiöpohjaista oppimista ei pidä viedä liian pitkälle, vaan perusasioiden hallintaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota ensin. Kouluissa tapahtuva inkluusio ei ole saadun palautteen perusteella toiminut. Näissä asioissa Suomi on liikkunut huonoon suuntaan. Samaan aikaan, kun Suomea hehkutettiin kaikissa kansainvälisissä vertailuissa mallimaana vuosituhannen vaihteessa, olemme alkaneet itse matkia muualta tulleita trendejä liiaksi, omaksi vahingoksemme.

Hyvä ministeri, onko teillä aikomusta tarkastella edellä esiin nostamiani periaatteellisia asioita aidosti virheiden korjaamiseksi, oppimisen edellytysten ja suomalaisen koulun mahdollisimman korkean tason vaalimiseksi?

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna on Pekingin julistuksesta 25 vuotta. Siellä itse asiassa ensimmäistä kertaa julistettiin, että tyttöjen oikeudet ja naisten seksuaali‑ ja terveysoikeudet ovat ihmisoikeuksia. Olemme todella iloisia siitä, että voimme täysin rinnoin nyt sitten maailmalla edistää naisten ja tyttöjen seksuaali‑ ja terveysoikeuksia.

Tämä liittyy myös opetuksen ja osaamisen lisäämiseen, että tytöt tietäisivät enemmän omista oikeuksistaan. Haluaisin ehkä vähän kysyäkin tästä kehitysyhteistyön sisällöstä, että millä tavalla se on ehkä huomioitu: onko tässä esimerkiksi humanitäärisen avun sisällä pohdittu sitä, miten voisi enemmän kohdentaa varoja opetukseen?

Me tiedämme, että tällä hetkellä humanitäärisen suojelun tarpeessa on 50 miljoonaa lasta maailmassa. Apua koulutuksen järjestämiseen tarvitsee 75 miljoonaa lasta 35 kriisimaassa, ja joka viides lapsi maailmassa [Puhemies koputtaa] elää konfliktialueella. Tuntuu, että tarpeet ovat aivan suunnattomat. Onko humanitäärinen apu [Puhemies koputtaa] tai monenkeskinen apu se tie tässä edetä?

Arvoisa puhemies! Finanssisijoitukset ovat tulleet voimalla yhdeksi instrumentiksi kehitysyhteistyön rahoittamiseen, vaikka sijoitusten pitkäaikaisista kehitysvaikutuksista sekä ylipäätään tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta on toistaiseksi melko vähän tietoa. Nykyiset kehitysrahoitusinstrumentit eivät myöskään mahdollista joustavasti monitoimijayhteistyötä yksityisten yritysten, kansalaisjärjestöjen ja esimerkiksi tutkimuslaitosten välillä.

Nyt kysymys ministeri Skinnarille: millä keinoin ulkoministeriö aikoo edistää kehitysjärjestöjen ja kestävää kehitystä edistävien yritysten välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua ja sitten myös arvioida aikaisempaa paremmin näitä finanssisijoituksia, sitä, minkälaisiin hankkeisiin ne todellisuudessa kohdentuvat? Moni pohtii ihan vakavasti, pitääkö kehitysyhteistyövaroja käyttää yrityksiin.

Arvoisa herra puhemies! Käytin äsken lyhyen välihuudon mutta haluan tämän nyt ihan virallisesti debatissa todeta. Kuuntelin hyvin tarkkaan edustaja Tavion, siis eduskuntaryhmän puheenjohtajan, puheenvuoron, jossa hän esitti laskelman siitä, että 30 vuoden aikana Suomessa on käytetty 30 miljardia kehitysapuun, kehitysyhteistyöhön. Tarkistan myöhemmin nauhalta, sanoiko hän, että nämä rahat ovat menneet ”Kankkulan kaivoon”, vai mikä oli tämä, mitä hän käytti siinä, [Välihuutoja] mutta olihan se kannanotto siihen, että perussuomalaisten linja on se, että ei pidä yhtään antaa rahaa tähän tarkoitukseen? Tämän huusin välihuutona. [Mika Niikon välihuuto — Puhemies koputtaa]

Sen sijaan arvostan suuresti edustaja Vähämäeltä täällä kuulemiani puheenvuoroja, edustaja Niikonkin puheenvuoro oli hyvä ja erisisältöinen tässä, mutta eduskuntaryhmänne puheenvuoro oli juuri tällainen. Arvelinkin etukäteen, että tästä syntyy aika mielenkiintoinen debatti, koska parhaimmillaan me kävimme jo 0,59 [Puhemies koputtaa] prosentissa, sitten se putosi 0,36:een ja nyt se on nousemassa 0,41:een. [Ben Zyskowicz: Eikös se ollut 0,7? — Kimmo Kiljunen: Joo, vahingossa vuonna 1991!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! Suomen ulkoministeriöllä on perinnässä väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyövaroja, näin ainakin muistaakseni vuonna 2017 kerrottiin. Kysyisin teiltä, ministeri: millä tavalla edetään tällaisessa tilanteessa, jos havaitaan väärinkäytöksiä? Täällä on muun muassa tällaisia hankkeita kuin Mosambikin SUNAFOP-metsähanke, Sambian ZCSMBA-hanke. Täällä on tällaisia, ja jopa vuodesta 2014 on yritetty periä takaisin sieltä sitä rahaa.

Minä kysyisin, mitä tämä tarkoittaa. Miten näissä edetään, ja millä tavalla rahoja seurataan? Onhan se tietysti sääli ja äärettömän harmillista, että raha ei mene oikeaan kohteeseen, ja kun kissa on poissa, niin hiiret hyppivät pöydällä. Tämä vanha sananlaskuhan pätee monessa asiassa. Kertokaa hieman meille, pitävätkö nämä paikkansa. Ovatko ne edelleen perinnässä, ja saadaanko ikinä takaisin niitä rahoja, mitkä ovat väärinkäytöksiin menneet kehitysyhteistyössä?

Arvoisa herra puhemies! Haluan antaa kiitosta siitä, että koulutukseen voidaan nyt jälleen hieman panostaa. Se on tärkeää, sillä kyllä siellä varhaisissa vuosissa, peruskoulussa, toisella asteella luodaan ne edellytykset, joilla sitten menestytään tulevaisuudessa myös työelämässä.

Peruskoulun erityisopetuksessa aika usein törmätään siihen, että resurssit eivät ole sellaisia, että esimerkiksi kolmiportaiseen tukeen riittäisi opettajilla aikaa; hallinnolliset paperit vievät liian paljon tästä panoksesta. Toivoisin, että ministeri voisi hivenen avata ajatuksiaan tästä, miten voisimme esimerkiksi opettajamitoituksella tai muulla vahvistaa myös peruskoulua.

Pidän hyvänä myös sitä, että liikunnan rahoitus on päätetty turvata jatkossakin, vaikka veikkausvoittovarat vähenisivät. Mutta kysyn, arvoisa puhemies, sitä, että kun vihreät tulivat hallitukseen, niin Suomen Akatemialta nyt leikataan: oliko se vihreiden idea, vai mistä tällainen ajatus tuli, että nyt halutaan kuitenkin lopulta jatkaa näitä [Puhemies koputtaa] koulutusleikkauksia ja sivistysleikkauksia? [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt molemmat ministerit ovat pyytäneet mahdollisuutta vastata. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Nyt on ministereiden vastauspuheenvuorot. — Ministeri Andersson, 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Olen entinen kehitysyhteistyöministeri, kun tätä teemaa nyt on otettu esille. [Välihuutoja]

Niin, arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että Suomen hallituksella on nyt selkeä asenne siinä, että kansainvälisen aktiivisuuden ja oman roolin voimistaminen maailman eri foorumeilla on myös paras tapa ajaa suomalaisten omaakin parempaa tulevaisuutta.

Mutta itse asiassa mietin ihan samaa asiaa kuin edustaja Tuomioja. Silloin, noin 15 vuotta sitten, kun aloitettiin jäsenneuvottelut Turkin kanssa, Turkissa oli meneillään erittäin lupaava, myönteinen kehitys oikeusvaltion suuntaan, sananvapauden suuntaan, niiden perusperiaatteiden suuntaan, joille EU rakentuu. Nyt hyvin pitkään Erdoganin valta-aikana [Puhemies koputtaa] kehitys on mennyt aivan päinvastaiseen suuntaan, ja nyt todella hän on pahentamassa Syyrian humanitääristä kriisiä. [Puhemies koputtaa] Mielestäni meidän olisi syytä tehdä johtopäätöksiä myös EU-jäsenyysneuvottelujen suhteen.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Skinnaria pitää kiittää määrätietoisesta otteesta tonttinsa hoidossa. On erittäin hyvä, että ensinnäkin kehitysyhteistyötä ja meidän ulkomaankauppaamme, vientiämme yhdistetään ja haetaan hyötyjä molemmin puolin siitä, että suomalaisten yritysten kautta myöskin annetaan apuja kehittymättömimmille maille.

Kysymykseni liittyy oikeastaan siihen, että meidän vientiverkostomme, meidän suurlähetystömme ja henkilöstömme ovat edelleen esimerkiksi naapurimaatamme Ruotsia pienemmät. Kuinka meidän ulkoministerimme varmistaa sen, että meillä on paras osaaminen niissä potentiaalisissa vientimaissa, mitä Suomella on, jotta jokainen henkilö siellä on myös meidän vienninedistäjämme, markkinamies, tuoden suomalaista brändiä ulos voimakkaasti, jotta ulkomaankauppamme voi kehittyä ja erityisesti suomalaiset ruokatuotteet voivat päästä paremmin maailmalle?

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt puolet edellisestä työurastani ulkomailla, ja tärkein oppi oikeastaan, mitä sieltä olen saanut, on ihmisten luottamus Suomeen ja suomalaisuuteen. Tätä arvoa ja mainetta ei missään nimessä saa vaarantaa. Pääministeri Rinteen arvaamattomat lausunnot esimerkiksi brexit- ja Unkari-kysymyksissä nakertavat sitä luottamusta, minkä eteen Suomi on tehnyt jo vuosia töitä. Kuten hyvin tiedämme, arvaamattomuus on suurta myrkkyä diplomatialle. Tässä, arvon ministerit, toivon teille erinomaista tsemppiä.

Ystävää ei saa ikinä pettää, kuten nyt on käynyt Syyrian kurdeille. Arvon ministerit, toivoisin vielä selvennystä: mitä kovia keinoja teillä olisi tilanteen ratkaisemiseksi esimerkiksi kauppapolitiikan saralla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt annan vielä edustaja Kiljuselle puheenvuoron, ja sen jälkeen ministerit vastaavat.

Arvoisa puhemies! Täällä pohdiskeltiin kehitysyhteistyömäärärahojen kehitystä. Huusin välihuutona, että 0,7 prosenttia saavutettiin vahingossa vuonna 1991. Se saavutettiin sikäli vahingossa, että silloin tapahtui meillä bkt:n jyrkkä lasku. Sitä ei ollut budjetoitu, mutta me olimme kertaalleen 0,7:n tasolla, missä kaikki muut Pohjoismaat ovat olleet.

Minäkin ihmettelin — ja tämä oli minulle hyvin paljastava keskustelu tänään — perussuomalaisten kantaa: ei monenkeskiseen apuun eli ei Unicefille, lastenavun järjestölle, ei UNDP:lle, YK:n kehitysohjelmalle, ei bilateraaliselle avulle eli Suomen kahdenkeskiselle kehitysyhteistyölle. Te tarkoititte, jos minä luin sieltä oikein, että globaaliköyhyyteen tarkoitettuja suomalaisia voimavaroja voidaan käyttää ainoastaan Suomen vienninedistämiseen. Minä sanon arvon ministereille: toivottavasti tämä ei ole Suomen linja.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt arvon ministerit, 5 minuuttia jokaiselle.

Arvoisa puhemies! Nyt vastaan muutamaan aikaisempaankin kysymykseen, joihin täällä jäi vielä vastaamatta:

Edustaja Kari — tämä liittyi Syyrian tilanteeseen ja Irakin tilanteeseen — kysyi, mikä on näiden peshmerga-joukkojen, joita olemme tukeneet, ja nyt sitten näiden Pohjois-Syyrian kurdien välinen yhteys tai lyödäänkö nyt myöskin näitä peshmerga-joukkoja. Irakissa on erilainen tilanne. Irak on hyväksynyt tämän autonomisen kurdialueen ja peshmerga-toiminnan, ja siellähän on suomalaista koulutustakin ollut, ja tämä jatkuu normaalisti. Mutta tietenkin paineet siellä Irakin puolella voivat lisääntyä, jos tulee Syyrian puolelta pakolaisia.

Edustaja Zyskowicz piti erinomaisesti muotoillun puheenvuoron al-Holissa olevien lasten puolesta. Voin vain vakuuttaa edustaja Zyskowiczille, että on sellaisia tietoja, joita ei voi julkisuudessa käyttää, mutta hallitus ei ole ollut aivan toimeton tämän asian ympärillä. Meidän viestimme sille hallinnolle, joka nyt on pitänyt tätä leiriä, on, että ellei ihmisiin kohdistu joitakin oikeudellisia prosesseja, niin suomalaisilla on aina oikeus, ihan perustuslain mukainen oikeus palata kotiin. Tarvittaessa, kuten mainitsittekin, autamme lapsia sieltä palaamaan.

Edustaja Kanerva kysyi aikaisemmassa keskustelussa itä—länsi-suhteesta Euroopassa, että mitä voidaan tehdä. Tunnette itse hyvin Ukrainan. Olisin nostanut tämän Länsi-Balkanin tilanteen esille, koska olemme investoineet paljon Länsi-Balkaniin. Kävin juuri siellä kierroksella: Bosnia ja Hertsegovina on aika heikossa hapessa, ei ole ehkä perspektiiviä eteenpäin. Mutta olisi hyvin tärkeää, että EU tekisi kaikkensa pitääkseen tämän osan Eurooppaa kiinni meissä monella eri tavalla, kaupallisissa kysymyksissä, turvallisuudessa, kansalaisyhteistyössä. Mitä tahansa tapahtuu nyt sitten Pohjois-Makedonian ja Albanian neuvottelujen alulle EU:ssa, niin meidän pitää yhteyksiä sinne pitää aktiivisesti. Suomihan kannattaa sitä, että näiden maiden kanssa aloitettaisiin EU-jäsenyysneuvottelut. [Ilkka Kanerva: Oikein!]

Edustaja Niikko kysyi, onko kaupallisia keinoja — matkailu Turkkiin tai muita — vaikuttaa tähän tilanteeseen, joka nyt on päällä. Minä uskon, että kansalaiset reagoivat varmaan myöskin omalla tavallaan, eli tarvitaan valtiovallan toimia, ja tietysti erilaiset kansalaisten toimenpiteet tässä myöskin vaikuttavat.

Täällä on käyty hyvää keskustelua väestönkasvusta, ongelmien juurisyistä, muuttoliikkeestä, pakolaisuudesta. Edustaja Kärnä, edustaja Tavio ja niin edespäin ovat käyneet tätä keskustelua, ja edustaja Biaudet on omalla tavallaan myöskin osallistunut tähän. Minusta on tärkeä muistaa, ettemme panisi yhtäläisyysmerkkejä muuttoliikkeen ja väestönkasvun välille. Meillä on paljon maita, otan nyt Kiinan ja Intian esimerkkeinä, joissa on ollut suuri väestönkasvu mutta se ei ole merkinnyt muuttoliikettä, koska on voitu omalle väestölle tarjota koulutusta ja työpaikkoja ja rakentaa maata. Kun puhutaan meidän Afrikka-politiikastamme, niin itse toivon, että meidän Afrikka-politiikkamme olisi sellaista, että lähtisimme siitä, että nuori sukupolvi löytää siellä työtä, koulutusta ja myöskin tasa-arvoa niin, että tytöt ovat samassa asemassa kuin pojat sillä alueella.

Edustaja Hyrkkö kysyi arktisesta yhteistyöstä. Ympäristöhankkeet ovat aivan keskiössä nyt meidän arktisessa yhteistyössämme Arktisen neuvoston puitteissa. Pohjoismainen rahoitusyhtiö NEFCO rahoittaa myöskin näitä ympäristöhankkeita, ja pyrimme katsomaan, mitä voisimme enemmän tehdä pohjoisen ulottuvuuden ja arktisen yhteistyön piirissä siellä. Napajäätiköiden sulaminen on erittäin huolestuttavaa.

Täällä edustaja Kauma ja muut kysyivät, kuinka selkeä viesti Turkille voidaan antaa. Suomen kanta eilen oli poikkeuksellisen selkeä, ja myöskin EU:n yhtenäinen kanta — ja oli tärkeää, että se oli yhtenäinen — tuli eilen selvästi korkean edustajan Mogherinin puolelta. Katsotaan maanantain ulkoministerikokouksessa, miten tilanne sitten kehittyy.

Edustaja Kiljunen kysyi näiden UTP-järjestöjen osuutta budjetissa. Nyt piti vähän räknätä, eri momenteilta näitä tulee, mutta siellä pitäisi olla noin reilu miljoona näille UTP-järjestöille, mutta monet saavat myöskin budjetin eri momenteilta sitten rahaa.

Aivan lopuksi puuttuisin siihen, kun edustaja Kaunisto otti esille tämän kysymyksen, olemmeko me puheenjohtajamaana arvaamattomia tai niin poispäin. En ole saanut kyllä sellaista palautetta kollegoilta Euroopan unionista. Totta kai on paljon julkista keskustelua, Euroopassa tapahtuu arvaamattomia asioita myöskin, koko brexit-prosessi on päivittäin erilainen, mutta Suomi on saanut kyllä johdonmukaisuudestaan ja myöskin meidän eurooppaministerimme Tytti Tuppuraisen erinomaisesta työstä paljon kiitosta.

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin ehkä vähän täydentää sitä edellistä puheenvuoroani, mitä tulee tähän tasa-arvoasiaan ja tasa-arvotyöhön, mitä hallitus tekee. Hallitusohjelmahan on erittäin, sanoisin, kunnianhimoinen ja hyvä tasa-arvoministerin näkökulmasta katsottuna. Tasa-arvoasiat ovat kuitenkin poikkileikkaavia, poikkihallinnollisia, läpileikkaavia asioita, ja siihen tarvitaan koko hallituksen ja kaikkien ministereiden toimintaa. Sen takia tästä asiasta, tasa-arvosta siis, on keskusteltu iltakoulussa elokuussa, siitä, miten me yhdessä voimme toteuttaa niitä hyviä kirjauksia, mitä meillä on hallitusohjelmassa. Voin vakuuttaa myös eduskunnalle, että meillä hallituksen ministerit ovat sitoutuneita tähän asiaan, haluavat edistää tasa-arvoa ja tekevät sitä käytännön työssään. Ja kuten olemme kuulleet tässä, kun ministerit Haavisto ja Skinnari ovat omissa puheenvuoroissaan kertoneet omasta toiminnastaan, tyttöjen ja naisten asema on keskeisesti mukana kaikessa, mitä tehdään.

Sitten, arvoisa puhemies: edustaja Norrback kysyi siitä, mitä ovat ne tärkeimmät asiat, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tätä palkkaeroa naisten ja miesten välillä voidaan pienentää.

Ledamot Norrback frågade kring löneskillnaderna mellan män och kvinnor, som faktiskt är ett stort problem i Finland och i Europa. Finland klarar sig någorlunda bra i en europeisk jämförelse när det gäller pensionsskillnader, men de är faktiskt ändå större än löneskillnaderna mellan män och kvinnor, också i Finland. Men i löneskillnaderna kan vi inte slå oss för bröstet: vi har 16 procentenheter — alltså kvinnans euro är 84 cent — så där finns mycket att göra.

Jag skulle nämna tre saker: vi ska ha ett likalönsprogram, ett ambitiöst sådant som vi ska genomföra tillsammans med arbetsmarknadsparterna, vi ska ha en ökad lönetransparens och vi ska förverkliga en ambitiös familjeledighetsreform.

Elikkä kun edustaja Norrback kysyi, mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa, mitä voidaan tehdä, jotta samapalkkaisuus toteutuisi:

Hallitus haluaa edistää palkkatasa-arvoa jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, mutta sen on oltava aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi, ja keskeisenä tavoitteena on, että työnantajia ja työntekijöitä edustavat järjestöt saadaan sitoutumaan toimenpiteisiin, jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa. Nämä neuvottelut ja keskustelut ovat alkamassa tai ovat alkaneet jo, ja niitä jatketaan. Tämä on kuitenkin erittäin haasteellinen asia. Sitä on kyllä edellisetkin hallitukset yrittäneet ja ajaneet.

Toisena asiana on palkka-avoimuus, josta on selkeä kirjaus hallitusohjelmassa. Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin, ja tässä asiassa esivalmistelu on käynnistetty, ja tämäkin halutaan tehdä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Ja kolmantena asiana mainitsisin perhevapaauudistuksen, joka sekin toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta meillä on minusta hyviä kirjauksia hallitusohjelmassa, ja niitä lähdetään toteuttamaan. Tämä on ministeri Pekosen vastuulla, mutta tasa-arvoministeri on tiiviisti mukana siinä työssä.

Sitten ehkä haluaisin myös mainita, vähän myös mainostaa sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa parhaillaan EU-rahoitteista Sukupuolten eläke-erot -hanketta, ja sen tiimoilta järjestetään eduskunnassa eduskunnan naisverkoston ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanssa myös seminaari aika pian. En nyt suoralta kädeltä muista sitä tarkkaa päivämäärää, mutta siihen on varmaan hyvä osallistua ja siellä keskustella tästä tärkeästä asiasta. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan vielä muutama debattipuheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, että jouduin olemaan välillä kotvan pois istuntosalista, ja toivon, että pajatsoa ei ole tyhjennetty.

Tärkeä kysymys Suomen, koko Euroopan kannalta on Ukraina. Tiedämme, että tiettyä liikehdintää ei vain vankienvaihdon vaan myöskin muun kontaktoinnin merkeissä asian ympärillä on tapahtumassa. Kaikkien huulilla on Steinmeierin pyrkimys saada asiassa myönteistä liikehdintää rakentavasti aikaiseksi. Tiedämme Normandian, tiedämme trilateraalin kontaktiryhmän Etyjin, Venäjän ja Ukrainan merkeissä. Kysyisin ministeriltä: Näkeekö hän, että Etyj on tullut tässä asiassa toimineeksi riittävän ponnekkaasti omalta osaltaan edistääkseen Ukrainan kysymyksen ratkaisua niin, että Minskin sopimuksen, tulitaukosopimuksen, eri elementit saataisiin tässä yhtä aikaa toimimaan? Tuskin pala palalta [Puhemies koputtaa] voidaan päästä eteenpäin vaan kokonaisuutta hahmottaen.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Lepälle esittelystä ja kysymyksiin vastaamisesta.

Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla, ja nämä tulevaisuuden haasteet ovat hyvin moninaiset. Toimialallanne on osia, joihin me suomalaiset voimme vaikuttaa, ja toisia, joihin emme. Yksi tietenkin, mihin me emme voi vaikuttaa, on tämä globaali markkinatalous. Mutta sitten kestävä kehitys, ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset, teknologinen kehitys, näihin voimme vaikuttaa.

Kysymys teille, ministeri: Cleantech-asiat, maanmittausasiat, nämä ovat sellaisia juttuja, missä suomalaiset ovat todella hyviä. Miten me voimme olla kokoamme suurempia maailmalla siten, että kehitysavun kautta voisimme Afrikassa varmistaa ruokavarmuutta niin, että siirtolaisten ei tarvitsisi lähteä ilmastonmuutoksen myötä kotoaan pois? — Kiitoksia.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja nyt annetaan ministerille vastaus, 5 minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Kiitoksia nopeasta reagoinnista, siitä miten olette reagoineet Syyrian ja Turkin tilanteeseen. Se on hyvä asia. Jos meitä uhkaa tällainen mahdollinen turvapaikanhakijatilanne, niin itse näkisin, että siinä on vaihtoehtoja. Aikaisemmin on ollut tällainen MAVA-hanke ja sen tiimoilta on ollut kaikenlaista varautumista. Onko tällaista MAVA-hankkeen tyyppistä valmistelua alettu tekemään, tai onko alettu valmisteluja siihen, että länsirajan rajavalvonta alkaisi?

Arvoisa puhemies! Todellakin, tämä kehitysapuyhteistyön ja kaupan rajapinta on varmaan häilyväkin, mutta tietenkin pitää olla tarkkana. Meillä muun muassa on tämmöisiäkin tuotantoja, että Suomessa tehdään vesiturbiineja, niihin pistetään Japanissa generaattorit ja ne viedään Burmaan kehitysapuyhteistyönä. Varsinkin tanskalaiset osaavat hyvin hyödyntää sen kanavan. Kysyisinkin tässä: Onko meidän yrityksiä YK:n hankintalistoilla ja hankintayrittäjinä useitakin? Se on mahtava kanava aukaista näitä.

Vielä tästä suurlähetystön ja Team Finlandin erinomaisesta käynnistyneestä yhteistyöstä. Käytiin tuolla Ranskassa kuuntelemassakin, siellä oli muun muassa juuri tämä Food from Finland ja näitä toimijoita, ja se on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Toivottavasti nämä ohjelmat jatkuvat edelleen.

Sitten tästä pohjoismaisesta yhteistyöstä kysyisin ministeri Blomqvistilta: Onko nyt ollut puhetta tästä NEFCOn ja NDF:n yhdistämisestä tai niitten jatkamisesta edelleen? Ruotsin puheenjohtajakaudella piti asia ratkaista, mutta vielä ei ole varmaan mitään tullut asiassa enempää.

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen korkea osaaminen ja koulutus ovat herättäneet suurta kiinnostusta maailmalla, kuten ministeri Skinnari täällä totesi. Edellisen hallituksen aikana laadittiin muun muassa ensimmäinen koulutusviennin tiekartta. Vaikka tämä koulutusviennin kasvu on ollut jo kohtalaisen hyvää ja korkeakoulumme ovat saaneet ensimmäisiä kauppoja, muun muassa Rauman opettajankoulutuslaitos Namibian suuntaan ja ylipistojen yhteistyöverkoston kautta Gulfin alueelle, niin meillä olisi vielä mahdollisuus paljon suurempaan saavutukseen tuon kautta.

Team Finland -toiminnan kautta on UM:n ja OKM:n yhteistyönä sijoitettu eri edustustoihin maailmalle osaamisalan asiantuntijoita edistämään koulutusvientiä. Ja kysyisinkin ministeri Skinnarilta, miten näette tämän yhteistyön ja mitä muita toimia olette valmistelemassa ministeriössä koulutusviennin edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Ihan parista asiasta vielä:

Kuten ministeri Blomqvist hyvin totesi, tasa-arvo on vahvasti poikkileikkaava teema, jonka tulisi näkyä kaikessa hallituksen tekemisessä. Suomessa työmarkkinat ja koulutusvalinnat ovat erittäin sukupuolittuneita, ja tämä on merkittävä tekijä myöskin muissa epätasa-arvon ilmentymissä. Tähän liittyen kysyisin, onko yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vireillä jonkinlaista tekemistä, jolla voitaisiin puuttua näihin sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin ja koulutusvalintoihin.

Lisäksi vielä tästä kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7:n tavoitteesta. Sehän on käsitykseni mukaan tästä vilkkaasta debatista huolimatta jo pitkään ollut puoluerajat laajasti ylittävä, jaettu tavoite, ja näin toivottavasti on myös jatkossa. Meitä kaikkia toden totta tarvitaan, jotta siihen tavoitteeseen voidaan päästä, ja toivon, että mahdollisimman moni tässä salissa on siihen sitoutunut ja että se tiekartan laatiminen yhdessä entisestään vahvistaa tätä sitoutumista.

Arvoisa herra puhemies! Elinkeinoelämän valtuuskunta, Eva, laski vuonna 2017, että työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka eivät opiskele, tee töitä tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Me-säätiön mukaan nämä ongelmat nuorten miesten osalta ovat alkaneet jo niin aikaisin, että tuettua apua kaivattaisiin jopa varhaiskasvatukseen. Siksi kysynkin, miten ministeri Blomqvist näkee talousarvioesityksen ottavan huomioon nämä kadonneet työmiehet sukupuolten tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Otetaan vielä edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä hetkeksi al-Holin leiriin.

Tässä edustaja Zyskowicz totesi aiemmin, että leirille on mennyt aikuisia miehiä ja naisia ja heitä ei tule hakea varta vasten sieltä takaisin. Kuten täällä on useaan kertaan todettu, heillä on toki oikeus palata Suomeen mutta heitä ei tule varta vasten hakea.

Sen sijaan tilanne voi olla erilainen lasten, varsinkin aivan pienten lasten, osalta. Kysyisin teiltä, ministeri Haavisto: kuinka tarkasti seuraatte muiden maiden käytäntöjä, erityisesti sellaisten maiden, jotka ovat ajattelutavaltaan lähellä meitä? Otan tässä vertailukohdaksi esimerkiksi Norjan, jossa on todettu, että orpolapset on voitu hakea, ja käsitykseni mukaan viime kesään mennessä sieltä oli oltu hakemassa viisi orpolasta, joilla ei siis ole enää äitiä eikä isää siellä leirillä. Itävaltaan taas on haettu enemmänkin niitä lapsia, vaikka heillä onkin vielä vanhemmat tallella. Kuinka tarkasti katsotte sitä, [Puhemies koputtaa] miten muissa maissa on toimittu, kun määrittelette [Puhemies koputtaa] Suomen politiikkaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt, arvoisat edustajat, on pakko siirtyä näihin viimeisiin vastauksiin, että pysytään aikataulussa. 5 minuuttia kukin.

Arvoisa puhemies! Tässä on muutamia isompia kysymyksiä, joihin vastaan ensin:

Edustaja Kanerva kysyi Ukrainan tilanteesta. Totta kai Suomen asenne on ollut Ukrainan presidentinvaalien jälkeen ja Radan vaalien jälkeen se, että olemme toivoneet, että edistystä olisi tapahtunut Minskin sopimuksen toteuttamisessa. Tiedämme, että Steinmeierin formula on yksi tapa Minskin sopimuksen toteuttamiseen. Siinä on sidottu kehitys Etyjin hyväksymiin vaaleihin ja joukkojen vetämiseen pois niin, että Ukraina saa Donbassin rajat haltuunsa ja näin poispäin, ja tietenkin toivomme, että tämä aloitteellisuus, joka on ollut myöskin Ukrainan presidentillä, johtaa oikeaan suuntaan ja tärkeään suuntaan. Etyjillä on tässä Steinmeierin formulassa tietysti erittäin tärkeä rooli, ja se on ollut tähän asti aluetta vakauttavana tekijänä. Etyj on tuonut kansainvälisiä silmäpareja sinne alueelle, mikä on, minä luulen ja uskon, estänyt myöskin joitakin ylilyöntejä ja väkivallantekoja, ei valitettavasti kaikkea, mutta sillä on ollut selvästi positiivinen vaikutus siellä alueella. Toivotaan, että tilanne menee eteenpäin. Ennen kaikkea tietysti kysymys on Venäjän roolista ja vastuista, Minskin sopimuksenkin mukaisista vastuista, ja sen täytyy ne toteuttaa, jotta päästään tässä eteenpäin. Vankienvaihto oli positiivinen asia, ei kuitenkaan riittävä tämän koko paketin toteutumiseksi, ja sen vuoksi edelleen tietysti pidetään sanktioista kiinni EU:n puolella.

Edustaja al-Taee mainitsi Bagdadin lähetystön avaamisen. Itse olin siellä syksyllä 1990, jolloin lähetystö oli piiritetty hiekkasäkeillä ja oltiin Saddamin vaikeimmissa vaiheissa ja Kuwaitin miehityksessä ja näin poispäin. Siitä on jäänyt hyvin elävä kuva, ja on juuri niin kuin sanoitte, että taloudellinen yhteistyö ennen sitä oli melko vilkasta, ja toivottavasti uudestaan aukeavat nämä taloudellisen yhteistyön mahdollisuudet myöskin Irakin kanssa. Se on erittäin tärkeää.

Sitten viimeiseksi: En oikein tiedä, miten avaisin edustaja Kauman kysymystä. Olemme seuranneet aika tarkasti muiden Pohjoismaiden ja Itävallan ja Norjan ja jopa Kosovon ja Venäjän toimia, millä tavalla kaikki ovat toimineet vähän omia reittejään pitkin ja omilla tavoillaan, mutta vaihdamme aika intensiivisesti tätä tietoa. Ne ovat tietenkin suuria päätöksiä, ne, joissa lapset ja vanhemmat erotetaan toisistaan, ja alueella, jossa ei ole varsinaista toimivaa viranomaista, ehkä ylipäätään sukulaisuussuhteiden selvittäminen ja sitten lapsia koskevat päätökset ovat hyvin herkkä asia. Tähän asti on tietysti myöskin ollut kysymyksenä se, kuinka pitkälle suomalaisen viranomaisen toimivalta tietyissä asioissa ulottuu. Oikeuskanslerin tämänpäiväinen kannanotto, joka lähti sieltä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja jostain perustuslain kohdista liikkeelle, oli tietysti tätä keskusteluakin selventävä, mutta voin sanoa, että kaikesta yhteydenpidosta huolimatta mikään tämmöinen ratkaisuvaihtoehto siellä alueella ei ole kovin helppo monista syistä johtuen, mutta olemme erittäin aktiivisesti siellä olleet yhteydessä eri toimijoihin ja seuranneet muita toimijoita. Myöskin meille on ollut kovin suuri apu kansainvälisistä järjestöistä. Siellä on noin 30 järjestöä, jotka toimivat alueella, ja me olemme heidän kauttaan paitsi saaneet tietoa myös voineet konkreettisesti toimittaa apua näille lapsiperheille, joiden tilanne on tietysti surkea siellä tällä hetkellä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ministeri Skinnari, myös 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva kysyi Ukrainasta, ja itsekin olin siellä paikalla keskustelemassa laajemminkin asioista, mutta kehityspolitiikan osalta voin sanoa, että siellä juuri nyt ollaan vaiheessa, missä pitää päästä kehityksestä kauppaan. Toki tarvitaan asiantuntijuutta, lainsäädäntöosaamista, oikeusvaltioperiaatteiden hallitsemista — juuri sitä osaamista, mitä Suomella on tarjota.

Edustajat Puisto, Savio, ensinnäkin pahoittelut, että en päässyt äsken vastaamaan kysymyksiinne. Kysyitte innovaatiotoiminnasta laajemmin mutta myös Kiinasta ja siitä, miten esimerkiksi Tanska ja Ranska ovat siellä ehkä, voiko sanoa, laajemmin ja sellaisilla maantieteellisillä alueilla, millä Suomi ei näy. On varmasti ihan hyvä jatkaa tätä keskustelua. Tiedän, että teillä on Kiina-osaamista, ja voimme käydä sitä dialogia, ja mielelläni teen sitä. On selvää, että Kiina on niin suuri markkina, että pitää tunnistaa ne paikat, missä kannattaa olla ja missä ei kannata olla. Kaiken kaikkiaan — tämä edustaja Saviolle — on ihan selvää, että meidän pitää katsoa innovaatiojärjestelmää kokonaisuutena ja kehittää sitäkin yhteistyössä korkeakoulukentän ja kansallisten toimijoiden kanssa myös täällä kotimaassa, jotta me vastaamme siihen kansainväliseen kysyntään aidosti.

Kansalaisjärjestöjen tuki — aika moni kysyi siitä, muistan ainakin muutamia — on ensi vuodelle 11 miljoonaa euroa ja seuraavalle vuodelle 11 miljoonaa euroa. Tähän olemme sitoutuneet, eli näin lisäämme kansalaisjärjestöjen resursseja ja tiivistämme yhteistyötä. Ja olemme jo nyt tehneet erittäin tiiviisti yhteistyötä niin Suomessa, Euroopassa kuin kansainvälisesti, ja siitä täytyy tietysti olla kiitollinen.

Arvoisa puhemies! Koulutusvienti, kaiken kaikkiaan koulutus — edustaja Marttinen ja muut: Alan asiantuntijat ovat tietysti tehneet hyvää valmistelua jo edellisellä hallituskaudella. Tässä täytyy heti todeta, että minä olen tosi kiitollinen siitä yhteistyöstä, mitä ulkoministeriö on jo nyt tehnyt esimerkiksi opetusministeriön kanssa ja myös ‑ministereiden kanssa. On ihan selvää, että meillä pitää olla kansallisesti yhteinen näkemys ja myös STM:n rajapintaa, silloin kun me puhumme esimerkiksi neuvolatoiminnasta ja terveydenhuolto-osaamisesta, ja se yhteinen tahtotila ja näkemys on nyt olemassa.

Mutta kuten on todettu potentiaalista — puhuitte Persianlahden alueesta, täällä puhuttiin Irakista, voisimme puhua Vietnamista, voimme puhua monestakin paikasta, ja näemme, miten Britannia on pystynyt tekemään siitä, voisiko sanoa, yhden merkittävän vientitoimialan — niin on selvää, että meidän pitää vielä yhdessä täällä Suomessakin ehkä vielä näitä paketteja, tuotteita, kehittää edelleen, jotta ne ovat, niin kuin ne ovat, maailman parhaita ja jotta me pidämme huolta myös siitä laadusta. Valitettavasti näkee maailmalla, että meiltä myös kopioidaan suomalaisia kouluja. Saattaa olla jonkun talon katolla kyltti, että tämä on suomalainen koulu, mutta se on siinä rakennuksessa oikeastaan kaikki, mikä on suomalaista. Ja tämä on tietysti asia, mihin tietysti täytyy ulkoministeriössäkin kiinnittää huomiota ja laajemmin.

Edustaja Vähämäki kysyi finanssisijoituksista, investointisuunnitelmasta. Voin sanoa, että tämän vuoden loppuun mennessä tullaan laatimaan yksityiskohtainen suunnitelma, ja aivan varmasti voidaan sitä käydä yhdessä läpi, ja se on varmasti sellainen asia, mihin palataan.

Arvoisa puhemies! Täällä olisi vielä paljon kysymyksiä, ja varmasti voin jatkaa niistä, mutta tällä hetkellä toteaisin, että täällä on mielestäni nyt... Anteeksi, edustaja Savola ja edustaja Pirttilahti kysyivät näistä: vientivetoinen toiminta, maabrändi, ruokatuotteet. Meillä on nyt hallitusohjelman mukaisesti lisää resursseja elintarvikevientiin. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa olin itse paikalla, New Yorkissa, missä nähdään, että nyt ne suomalaiset ruokainnovaatiot — tulevaisuuden ruoka — lähtevät vetämään ja hyvin kasvavat suomalaiset bränditkin siinä samalla. Ja se on tietysti osa maabrändiä, se on sitä, mitä maailman onnellisin kansa osaa tehdä, ja siinä meitä arvostetaan.

Edustaja Pirttilahti kysyi myös vientiin liittyen, ja sitten kun löydän vielä loput kysymykset... Mutta kaiken kaikkiaan tässä on tämä viennin Team Finlandin — toistan taas sen — BF:n, tämän yhteisen kokonaisuuden, tekeminen [Puhemies koputtaa]. Mutta on myös pohjoismainen yhteistyö: me tulemme tekemään entistä konkreettisemmin Pohjoismaina myös viennin edistämistä, ja myös kehitysyhteistyössä katsomme strategisia yhteistyöaiheita. — Kiitos paljon.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitoksia. — Och ännu minister Blomqvist.

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä kerran kiittää mielenkiintoisista ja hyvistä kysymyksistä ja myös vinkeistä. Täytyy sanoa, että tuntuu hyvältä toimia tässä hallituksessa tasa-arvoministerinä ja myös pohjoismaisen yhteistyön ministerinä. Hallitus on sitoutunut näihin asioihin, hallitusohjelma on hyvä, ja myös eduskunnassa löytyy sekä kiinnostusta että myös vahva tuki sekä tasa-arvon että pohjoismaisen yhteistyön edistämiselle.

Edustaja Pirttilahti kysyi kysymyksen, johon en nyt pysty vastaamaan, mutta otan asiasta selvää. En ole ollut mukana tällaisissa keskusteluissa mutta otan selvää, mitä on tapahtunut tämän Ruotsin aloitteen jälkeen ja mitä on käynnissä. Palataan siihen asiaan, voidaan olla yhteydessä.

Edustaja Hyrkkö kysyi työmarkkinoista ja koulutuksesta ja segregaatiosta, mikä on iso ongelma. Se on valitettavasti Suomessa sukupuolittunut aika vahvastikin, ja se lähtee jo koulusta, ja siihen pitää puuttua. Nyt en ole tietoinen siitä, mitä opetusministeriössä ja mitä opetusministeri Anderssonilla on käynnissä, mutta minun listallani, jossa on aika paljon asioita, mitä pitää tehdä, tämä asia on. Minä olen yhteydessä ministeri Anderssoniin ja juttelen hänen kanssaan siitä, mitä hän ajattelee tästä asiasta ja mitä me yhdessä voisimme tehdä tämän asian eteen, koska tämä on iso ongelma.

Se liittyy myös tähän asiaan, mitä edustaja Heikkinen kysyi, elikkä kun tehdään tasa-arvotyötä, niin se tietysti koskettaa sekä tyttöjä että poikia. Pojilla on omat ongelmansa ja haasteensa koulussa, ja segregaatio koskee tietysti myös poikia kuten tyttöjä. Minusta on todella tärkeä asia myös tämä, mitä me voimme tehdä ”kadotettujen työmiesten” — täällä käytettiin sitä nimitystä — kohtalon eteen. Se, mitä sisältyy budjettiin, on sektoriministerin alalla, mutta tässäkin asiassa olen yhteydessä vastaavaan ministeriin, työ‑  ja elinkei-noministeriöön, ja keskustellaan tästä asiasta, koska tämäkin on erittäin tärkeä tasa-arvoasia. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Kiitoksia. — Vielä ministeri Skinnari on pyytänyt vuoroa. 1 minuuttiko riittää? Kunhan asiat tulevat selviksi. Olkaa hyvä.

Kyllä, arvoisa puhemies! — Edustaja Pirttilahti, pahoittelut: YK-hankinnat, tätä kysymystä olen odottanut.

Me olemme aivan selvästi esimerkiksi verrattuna Tanskaan todella paljon jäljessä YK-hankinnoissa. Oikeastaan olemme aivan telineissä, jos puhun ihan suoraan. Sen takia ulkoministeriö ja valtioneuvosto kaiken kaikkiaan kiinnittävät tähän huomiota ja resursoivat nyt hankintaosaamista New Yorkiin siten, että me olemme iholla YK-hankinnoissa, me tiedämme, mitä tapahtuu. Me tulemme tekemään sen varsin nopeastikin. Kysymys on enemmänkin uuden toimintamallin rakentamisesta, joka tapahtuu aika notkeasti ja dynaamisesti. Toki myös Suomessa lähellä yrityksiä, elinkeinoelämää, yliopistoja, osaajia pitää tehdä sitä työtä. Siinä mielessä tämä on nyt työn alla ja me teemme sen, ja tavoite on ottaa Tanska nyt ainakin jossain välissä kiinni, ja miksei kaikki muutkin.

Edustaja Honkasalo, finanssisijoitukset, miten muodostaa yritysten, järjestöjen kanssa yhteistyötä: varmasti meidän pitää ja tulee katsoa, miten me voimme sellaisia alustoja muodostaa, joissa voi olla aitoa public—private‑ mutta myös kolmannen sektorin yhteistyötä.

Kiitos, arvoisa puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

No niin, kiitoksia ministereille. — Tämän pääluokan käsittely nyt sitten keskeytetään ja mennään puhujalistaan.

Värderade talman! Regeringsprogrammet innehåller flera fina skrivningar som har kommit fram här under kvällen. Beredningen av regeringens jämställdhetsprogram har startat och konkreta jämställdhetsåtgärder har inletts. Man ser också spår i budgeten av beviljade anslag.

Arvoisa puhemies! Suomessa sukupuolten tasa-arvo toteutuu paremmin kuin suurimmassa osassa maailmaa, mutta Suomessakin on vielä tehtävää. Naiset esimerkiksi ansaitsevat keskimäärin vähemmän ja tekevät keskimäärin enemmän kotitöitä kuin miehet. Palkkaero naisten ja miesten välillä on Suomessa suurempi kuin monissa EU-maissa ja muissa Pohjoismaissa keskimäärin. Kysyisin ministeri Blomqvistilta, mitkä ovat hallituksen tärkeimmät toimet perustavanlaatuisen ongelman ratkaisemiseksi.

Arvoisa puhemies! ”Onko keskiluokalle merkityksellistä se, jääkö muutama euro enemmän käyttöön kuussa rahaa?” kysyi sisäministeri Ohisalo. ”3 500 euroa kuukaudessa tienaava kestää varmasti 10 euron veronkorotuksen”, totesi opetusministeri Andersson. Hallituksen linja on valitettavasti tämä. Työtä tekevien suomalaisten euro sinne, satanen tänne — ketä kiinnostaa? Voin kertoa, että suomalaisia kiinnostaa ja meitä kiinnostaa. Meitä kiinnostaa työtä tekevien ja yrittävien suomalaisten tilanne.

Täällä on puhuttu tällä viikolla lapsiperheiden tilanteesta. Tämän hallituksen veroratkaisut kasautuvat valitettavasti voimakkaasti juuri perheellisille keskituloisille, jotka ovat arjessaan riippuvaisia omasta autosta. Lasketaanpa erään uusimaalaisen perheen tilanne: Työn verotus kiristyy keskituloisten vanhempien perheellä 320 euroa. Polttoaineveron kiristykset tuovat tälle kauempana Uudenmaan kehysalueella — kuten Porvoossa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä tai Vihdissä — asuvalle ja pääkaupunkiin töihin autollaan pendelöivälle, lapsia harrastuksiin kuskaavalle perheelle 300 euron lisälaskun kahden vanhemman osalta. Jos tämä perhe käyttää keskimääräisenkin kotitalousvähennyksen, perhe ottaa takkiin myös kotitalousvähennyksen leikkauksessa 100 euroa. Eli tämän uusimaalaisen perheen käteen jää ensi vuonna vähemmän rahaa yli 700 euroa. [Eduskunnasta: Uskomatonta!] Hyvä hallitus, 700 euroa on paljon rahaa. Se on todella paljon rahaa. [Arto Pirttilahti: 70 prosentilla nousee!]

Keskustan edustaja Ovaska kantoi täällä eilen huolta opettajien tilanteesta. Niin minäkin. Kun perheellinen ja asuntovelallinen keskituloinen opettaja haluaa ottaa lisätunteja koulusta saadakseen lisätienestejä, hänelle jää käteen tienaamastaan lisäeurosta alle puolet. Jotta opettaja voisi palkata kahdeksi tunniksi lastenhoitoapua, hänen on tehtävä itse töitä kolme tuntia. Tämä johtuu verokiilasta, jota tämä hallitus aikoo kasvattaa. Onko tämä oikein? [Eduskunnasta: Ei ole!] Ei ole.

Toden totta tämä on hallituksen valinta. Te valitsitte kohdistaa tämän verorasituksen työtä tekeville, toimeliaille, liikkuville, ahkerille suomalaisille sen sijaan, että olisitte lisänneet kannusteita työntekoon, jotta tätä verotaakkaa olisi kantamassa entistä useampi suomalainen.

Me kokoomuksessa puhumme ahkerien työssäkäyvien suomalaisten puolesta tulotasosta riippumatta. Puhumme myös niiden ihmisten puolesta, jotka vielä elättävät itsensä ja perheensä omalla työllään ja yrittämisellään. Kuten me olemme kertoneet täällä, ahkeruus ei ole ominaisuus tai tuloluokka, se on asenne ja arvo. Kyse on siitä, että vain toimeliaisuuteen ja työntekoon kannustamalla suomalainen yhteiskunta kestää.

Tämä hallitus valitettavasti heikentää työnteon kannustimia, korottaa toimeliaisuuden veroja ja lisää tulonsiirtoja. Tämä on työllisyydelle haitallista. Sen sijaan pitäisi verottaa vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän, eli työtä. Kannustamalla työntekoon veroeuroja kertyisi enemmän. Tällöin myös ne, jotka eivät pysty tekemään töitä, hyötyvät, koska saamme pidettyä heistä huolta. Kaikki voittavat silloin. Hyvät keskustalaiset, te ymmärsitte tämän viime kaudella. Mitä teille on nyt tapahtunut? [Eduskunnasta: Täyskäännös!] — Kyllä, täyskäännös.

Lopuksi ahkerien ihmisten Uudenmaan puolesta kyselen pääradan kapasiteetin lisäämisestä eli sen Pasila—Riihimäki-yhteyden toisesta vaiheesta. Meillä Keski-Uudellamaalla on se tilanne, että junat ovat pääradalla tupaten täynnä lähiliikenteessä, ihmisiä siirtyy takaisin oman auton käyttöön työmatkaliikenteessä. Pääradan parannuksen toinen vaihe tulee käynnistää välittömästi nyt tämän ensimmäisen vaiheen jatkona. Valmis ratasuunnitelma mahdollistaa hankkeen käynnistämisen heti. Miksi siis hallitus viivyttelee? Tämä hankehan mahdollistaa lähijunaliikenteen vuorotarjonnan kasvattamisen, parantaa häiriönsietokykyä ja hyödyttää laajaa työssäkäyntialuetta niin valtakunnallisesti kuin seudullisestikin ja luo edellytyksiä päästötavoitteen saavuttamiselle. Toimikaa, hyvä hallitus. [Ari Torniainen: Mistä rahat?]

Arvoisa rouva puhemies! Minä olen huolestunut, ja tätä minun huolestuneisuuttani tukevat useat viestit ympäri Suomen. Eivätkä nämä keskustelut tästä talousarviosta ole helpottaneet minun oloani yhtään. Iso kuva ei ole muuttunut.

Arvoisa hallitus, te käytätte rahaa, jota teillä ei ole. Te käytätte meidän lastemme ja lastenlastemme rahoja vaalilupaustenne lunastukseen, ja silti joudutte pettämään lupauksianne. Te otatte velkaa nousukauden lopulla — siis nousukauden. Kun tämän päivän pienet lapset tulevaisuudessa aloittavat koulutiensä, heillä näyttäisi olevan lisävelkaa selkärepuissaan niin paljon, että pystyssä pysyminen on vaikeaa. Tämä ei ole kestävää tulevaisuuspolitiikkaa.

Hallituksen panostukset ovat monin paikoin erinomaisia, ja tästä ei varmasti ole erimielisyyttä. Kysymys on siitä, että te käytätte rahat ennen kuin teillä on niitä. Te lisäätte pysyviä menoja ennen pysyviä tuloja. Tämä aihe on niin kiusallinen hallitukselle, että täällä talousarviokeskustelussa keskitytään aivan muihin asioihin. Kun pitäisi keskustella siitä, miten kotitalousvähennyksen heikentäminen rankaisee ruuhkavuosissa tykittävän perheen mahdollisuuksia oman arkensa helpottamiseen, tai siitä, miten se vaikeuttaa ikäihmisten kotona asumista tai miten se rankaisee monia yksityisyrittäjiä, etenkin naisvaltaisilla aloilla, niin hallituspuolueet riitelevät ennemmin perussuomalaisten kanssa heidän ristiriitaisista kommenteistaan. Kun meidän pitäisi keskustella siitä, miten polttoaineveron korotus kurittaa niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat autoaan esimerkiksi töissä käymiseen ja lasten harrastuksiin viemiseen, tai siitä, miten se vaikuttaa erittäin negatiivisesti vaikkapa kuljetusalalla tulevaisuudennäkymiin, hallitus sulkee korvansa ihan kuin maaseutua ei olisi tai Suomessa ei olisi pitkien etäisyyksien kuntia. [Pasi Kivisaari: Mistä ne rahat otetaan?] Tässäkin mielessä oma vaalipiirini, Kaakkois-Suomi, tuntuu olevan unohdettu. Kun meidän pitäisi puhua ilmastonmuutoksen estämisen kunnianhimottomuudesta, me kuuntelemme hallituksen keskinäistä riitelyä ja konkreettiset toimet puuttuvat täysin. Kun pitäisi keskustella työllisyystoimista, hallitus puhuu ensi keväästä, kun pitäisi puhua tästä päivästä. Kun pitäisi keskustella siitä, miten kannustaa suomalaisia ahkeruuteen, hallitus vain keskittyy ahkera-sanan määrittelyyn.

Kuten aiemmin sanoin, monet hallituksen menokohteet ovat erinomaisia ja siinä mielessä erittäin tuettavia. Toivon todella, että koulutusmäärärahat tuovat positiivisia tuloksia, ja odotan, että hallitus pystyy tukemaan kaikkia suomalaisia liikunnan ilojen pariin. Tässäkin asiassa nuorena opittu tapa tukee ihmistä myös aikuisiässä.

Arvoisa rouva puhemies! Jos sallitte, niin käytän yhden esimerkin urheilusta. Urheilumaailmassa arvostetaan suuresti ihmisen kykyä myöntää virheensä. Virheen myöntäminen kertoo toisille osapuolille, että virheen tehnyt ymmärtää asian ja yrittää ryhdistäytyä ja myös korjata sen. Selittelyllä, muiden ja menneiden syyttelyllä on se päinvastainen vaikutus. Arvoisa hallitus, tällä hetkellä te valitettavasti kuulutte tähän jälkimmäiseen porukkaan. Te selittelette, kun pitäisi toimia, te syytätte muita, kun luottamus teihin on alhaalla. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että se ei ole meidän vikamme, jos te ette meinaa pärjätä.

Te olette nyt vallassa, mutta me kokoomuksessa olemme erittäin mielellämme auttamassa teitä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme nyt tämän viikon käyneet tätä talousarviokäsittelyä, ja tuntuu olevan aika normaali käsittely. Oppositio arvostelee kaikkea, mikään ei ole hyvin, ja tietysti hallituspuolueiden edustajat sitten osaltaan myöskin kommentoivat talousarvioesitystä hyväksi.

Jokainen eduskuntakausi, jokainen hallituskausi on omalla tavallaan erilainen mutta tavallaan myöskin samanlainen. Erilaisuutta on, jos verrataan viime kauteen: Viime kaudella laitettiin Suomea kuntoon, tehtiin vaikeitakin päätöksiä, erittäin vaikeita päätöksiä. Talous parani, työllisyys parani, mutta silti kaikilla suomalaisilla ei mene vielä hyvin. Nyt tällä hallituskaudella ja ensi vuoden budjetissa on tehty tietoinen valinta, että me haluamme parantaa pienituloisten tilannetta. Me haluamme parantaa perusturvaa. Tavoitteena on parantaa suomalaisten arkea ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Me haluamme nimenomaan, kuten sanoin, parantaa perusturvaa mittavien veronalennusten sijaan. Kokoomuksen linja tuntuu olevan tässä erilainen. [Heikki Vestman: Kannustaa työntekoon!]

Keskusta haluaa jatkaa työtä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Me haluamme olla perheiden asialla. Me haluamme nostaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Me haluamme helpottaa opiskelevien vanhempien toimeentuloa ja niin edelleen.

Kiirehdimme myös vanhustenhoidon epäkohtien korjaamista. Me haluamme nostaa pienimpiä eläkkeitä. Jokainen ihminen ansaitsee inhimillisen ja hyvän hoidon ja hoivan, olipa hän sitten laitos‑, koti‑, perhe- tai omaishoidossa. Me haluamme kantaa huolta lähimmäisestä.

Valitettavasti täytyy todeta, että viime kaudella, kun saatiin monia asioita eteenpäin — kuten sanoin, talous parani, työllisyys parani — valitettavasti iso asia, sote-uudistus, jäi toteutumatta, ja se ei johtunut kyllä keskustasta. Keskusta olisi halunnut sen toteuttaa jo viime kaudella. Nyt se on tällä kaudella välttämätöntä toteuttaa yhdessä meidän kaikkien kesken. Uskon, että kunnissa nimenomaan odotetaan, että vihdoin saatte myöskin tästä asiasta päätöksiä. Selvityksiä ja toimenpiteitä on tehty jo aivan riittävästi. Sitä pohjatyötä, mitä viime kaudella tehtiin, pitää käyttää nyt hyväksi ja lopettaa asioiden vatvominen ja saada siinä päätöksiä.

Keskusta haluaa kehittää tasapainoisesti koko Suomea. Se näkyy myös tässä budjettiesityksessä hyvinkin paljon, kun sitä vain lukee ja perehtyy siihen. Teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamista tehdään koko Suomessa — nimenomaan koko Suomessa. Perusväylänpitoon tehdään selkeä yli 300 miljoonan euron tasokorotus, ja se 300 miljoonan euron tasokorotus on vuosittainen tasokorotus. Yksityisteiden peruskorjauksiin on ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa, ja se on todella tärkeä euromäärä. Sillä saadaan monia korjauksia, välttämättömiä korjauksia, toteutettua.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja harvaan asuttu maa, ja oman auton käyttäminen on monille, meille kaikille, jatkossakin välttämätöntä, ja se tulee sallia.

Suomea on siis kehitettävä tasa-arvoisesti ja ihmisiä kuunnellen. Me puolustamme keskustassa ihmisen vapautta valita asuinpaikkansa yhtä lailla niin syrjäisen soratien päästä kuin tiiviistä kaupunkikeskustasta. Haluamme kehittää toimivia liikenneyhteyksiä.

Ensi vuoden budjetissa panostetaan myös turvallisuuteen. Se on hyvä asia. Poliisien määrää kentällä lisätään koko Suomessa.

Työllisyys on kuitenkin meille se ykkösasia, jotta saamme myös taloutta kuntoon. Työpaikka tulee saada paremmin jokaiselle ihmiselle. 75 prosentin työllisyysasteen tulee olla selkeä tavoite, ja siihen tulee päästä. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Ärade talman! Budgetförslaget vi diskuterar andas framtid och jämlikhet. Eftersom redan över hundra talturer är avklarade sedan remissdebatten inleddes på tisdagen ska jag inte upprepa sådant som redan har sagts. I stället vill jag belysa bristen på sann dialog i denna debatt och försöka förklara varför den nya politiska linjen enligt mig är moraliskt försvarbar och nödvändig.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys henkii tulevaisuutta ja tasa-arvoa. Koska yli sata puheenvuoroa on jo pidetty tiistain lähetekeskustelun alkamisen jälkeen, en aio toistaa sitä, mitä on jo sanottu. Sen sijaan haluan korostaa todellisen vuoropuhelun puutetta tässä keskustelussa ja yrittää selittää, miksi uusi poliittinen linja on minun mielestäni moraalisesti puolustettavissa ja tarpeellinen.

Jäin miettimään paria arvoisan edustaja Ben Zyskowiczin tiistaista välihuutoa. Hän sanoi ”leikkaatte lapsilta” ja, pidempänä versiona, ”leikkaatte lapsilta ottamalla velkaa”. Uskon ymmärtäväni tämän ajatuksenjuoksun. Jos olen oikeilla jäljillä, ajatus on, että talous on pidettävä vakaana ja tasapainossa, jotta hyvinvointi voidaan rahoittaa myös tulevaisuudessa. [Kokoomuksen ryhmästä: Oikein ymmärretty!] Uskon, että olemme kaikki samaa mieltä tästä. Uskon, että tavoitteesta vallitsee yksimielisyys, mutta keinoista olemme eri mieltä. Voimme olla eri mieltä leikkausten tarpeesta, verohuojennusten kohdentamisesta, finanssipolitiikan myötäsyklisyydestä tai vastasyklisyydestä sekä siitä, milloin on oikea aika ottaa käyttöön erilaisia poliittisia välineitä.

Edustaja Zyskowiczin huutoon tietysti heti vastattiin salin tältä suunnalta. Hallituspuolueiden ryhmät pitävät tietenkin epäoikeudenmukaisena sitä, että hallitusta syytetään siitä, että se leikkaa lapsilta, vaikka talousarvioehdotukseen sisältyy monia konkreettisia panostuksia lasten hyvinvointiin. Tässä tapauksessa uskon, että puhuimme ristiin ymmärtämättä toisiamme. Se voi johtua siitä, että meillä on erilaiset elämänkokemukset. Ehkä näemme elämässämme saman yhteiskunnan eri osia ja katsomme asioita eri näkökulmista. Minun näkökulmastani lapsilta leikkaamista ja heidän tulevaisuutensa riistämistä olisi se, jos emme takaisi heille turvallisia olosuhteita ja mahdollisimman tasapuolisia edellytyksiä kehittää erilaisia taitoja terveessä yhteisössä. Mielestäni lapsilta leikkaamista olisi se, jos kasvattaisimme tuloeroja sen sijaan, että pienentäisimme niitä. Mielestäni lapsilta leikkaamista olisi se, jos emme tekisi kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Mielestäni leikkaisimme lapsilta, jos emme palauttaisi subjektiivista päivähoito-oikeutta tai jos emme korottaisi joitakin etuuksia ja tukia nyt keskusteltavana olevan talousarvioesityksen mukaisesti. Mielestäni lapsilta leikkaamista olisi pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta luopuminen palveluja yksityistämällä, jos loisimme yhteiskunnan, jossa jokaista pidetään oman onnensa seppänä ja jossa tavallinen palkka ei riitä elämiseen. Tältä lapsiin kohdistuvat leikkaukset näyttävät minun näkökulmastani.

Ärade talman! Jag tror att ärade ledamot Zyskowiczs tanke är försvarbar endast ur ett långsiktigt och ensidigt ekonomiskt perspektiv. Det är bara det att politik handlar om mer än ekonomi. Det har ett egenvärde för de berörda utsatta människorna att de här och nu får det stöd de behöver. Här tror jag att mitt socialdemokratiska perspektiv och ledamot Zyskowiczs samlingspartistiska perspektiv skiljer sig. Det senare är mer utilitaristiskt och missar enligt mig en etisk dimension som handlar om att våra liv inte kan reduceras till siffror i en kalkyl. Samtidigt finns det saker vi är helt ense om, som att flitfällor bör avskaffas, så att det alltid lönar sig att ta emot arbete.

Det finns mycket jag oroar mig för, hur människor har det i vardagen, som inte har att göra med statsskulden. Jag oroar mig mycket för hur många fattiga människor har det, men det fina i sammanhanget är att oron dämpas av den riktning som politiken i Finland nu slår in på. Jag tror med stark övertygelse att den är moraliskt nödvändig och ansvarsfull. Jag vågar tro att vi bidrar till mer framtidstro och en stabilare samhällsutveckling. — Tack.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tänäkin päivänä on käytetty jo 230 puheenvuoroa ja listalla taitaa olla viitisenkymmentä ja on ollut erittäin värikkäitäkin ja hyviä keskusteluja. Kiitän tästä raikkaasta keskustelusta keltaisen kirjan osalta.

Arvoisa puhemies! Keskustan tavoitteena on parantaa suomalaisten arkea ja vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Tämän budjetin pohjalla on vahvana elementtinä 75 prosentin työllisyystavoite, mutta myös keskusta sitoutuu vahvasti tavoitteeseen, että vuonna 23 meillä on talouden tasapainotus. Keskusta on valmis kääntämään kaikki kivet työllisyyden edelleen parantamiseksi. Hallitus päätti budjettiriihessään ensimmäisistä työllistävistä toimenpideratkaisuista. Niitä taisi olla 25 kappaletta.

Olemme tulevaa silmällä pitäen myös esittäneet seitsemän keskustalaista omaa mielipidettä ja toimenpidettä, joista tärkein työllisyyden kannalta on paikallisen sopimisen edistäminen. Keskusta pitää kiinni hyvinkin vahvasti tästä 75 prosentin työllistämisestä tällä vaalikaudella, vaikkakin talouden näkymät ovat heikentyneet. Se vain vaatii meiltä uusia toimenpiteitä. Aikanaan myös mitataan hallituksen onnistuminen näittenkin asioiden osalta.

On ollut tietoinen valinta tässä budjetissa, että käytämme talouden liikkumavaran esimerkiksi perusturvan parantamiseen mittavien veronalennusten sijaan. Kaikilla suomalaisilla kun ei mene hyvin. Lapsiköyhyys on maamme yksi vakavimpia ongelmia. Nyt nostamme yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä, helpotamme opiskelevien vanhempien toimeentuloa, korotamme pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja, eli keskusta jatkaa sitä työtä lapsiköyhyyden vähentämiseksi, mitä on aikaisemminkin tehty. Päiväkotien ryhmäkokoja tullaan pienentämään, ja koulussa tuetaan opettajien jaksamista. Huolehditaan opettajien työ- ja oppilaiden oppimisrauhasta ja ennen muuta laitetaan perustaa kuntoon. Keskusta toimii pienten lasten koulun puolesta hyvin vahvasti.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on Vanhustenviikko, ja teemana on ”varaudu vanhuuteen”. Se on ihan normaalia — varaudutaan tulevaan opiskeluun, perheen perustamiseen, mutta tulee myös varautua vanhuuteen. Meillä on monella eläkeläisellä tiukkaa. Nostamme tässä nyt pienimpiä eläkkeitä, kiirehdimme vanhustenhoidon epäkohtien korjaamista. Mielestäni ja keskustan mielestä jokainen ihminen tarvitsee ihmisarvoisen, inhimillisen hoivan, on kyse sitten koti-, laitos-, perhe- tai omaishoidosta. Tällä viikolla mielestäni on aika vähän keskusteltukin juuri kotihoidosta — sen tasosta, sen toimivuudesta — ja varsinkin omaishoitajista, niin hoidettavana kuin hoitajana olevista rakkaista lähimmäisistämme, jotka jaksamme aktiivisesti, vapaaehtoisesti hoitaa toinen toisiamme.

Veronalennukset kohdennetaan pieni- ja keskituloisille, ja suurituloisten solidaarisuusvero tulee jatkumaan. [Heikki Vestman: Keskituloisten verotus kiristyy!] — VM:n tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia ihmisistä saa paremman tulon kuin aiemmin, eli se kohdentuu kyllä aika tasaisesti.

Nyt on myös pidettävä huoli yrittäjyydestä, ja tässä meidän paketissa on monta hyvää asiaa: tuplapoistoa, innovaatiorahoituksen mahdollisuutta, rekrytointikokeilua, ensimmäisen työntekijän palkkauksen sivukulujen alentamista, yrittäjien jaksamiseen panostetaan. Siinä on hyvin monia, mitkä aktivoivat myös pienyrittäjyyteen. Toteaisin myös tässä, että hankintalakiakin on aikaisemmin uudistettu, ja nyt pitäisi myös toimia kunnissa ja hankintayksiköissä niin, että meidän pienet yritykset saisivat niittenkin kautta tuloa.

Maa- ja metsätaloussektorilla on hieno asia, että luonnonhoitokustannukset ja nämä, mitkä ovat jälkeenjääneitä kustannuksia, korjataan. Ottaisin ylös myös täältä yhden asian: Me tarvitsemme maa- ja metsätalouteen vahvaa tutkimusta muun muassa Luken puitteissa. 30 vuotta sitten todettiin tutkimuksellisesti — en tiedä, kuka tutkimuksen teki — että maatalouden typpipäästöt ovat kaksinkertaiset, ja tänä vuonna ne on taas pudotettu sille tasolle, mille ne kuuluvat. 30 vuotta on tällä kiusattu meidän maatalouden yrittäjiä. Eli tutkimusta pitää tehdä ja tutkimusta pitää valvoa, eli kovasti näen, että meidän maa- ja metsätalouden tutkimus on hyvällä tolalla ja sitä pitää edelleen tehdä.

Yrittäjyyden edellytyksistä näen vielä, että se koskee myös vientiä, ja näen, että on erittäin hyviä asioita tehty, esimerkiksi Team Finlandin rahoitukseen mutta myös Business Finlandin rahoitukseen, että saamme uutta vientiä ja aktiivitoimintaa yrityskenttään. [Puhemies koputtaa] — Raiteet ja tiet unohtuivat, mutta niiden suhteen hallitus tekee erinomaista työtä, ja myös yksityisteille annetaan 20 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Polttoaineveron 250 miljoonan euron korotus osuu kipeästi etenkin niihin kaupunkikeskusten ulkopuolella asuviin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta kunnollisiin joukkoliikennepalveluihin.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös joukkoliikenne ja nimenomaan linja-autoliikenne kallistuu veronkorotusten seurauksena. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmän Lipaston avulla laskettu arvio on, että valtakunnallisesti linja-autoliikenteen kustannukset nousevat noin 12,4 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusten nousu aiheuttaa paineen nostaa lippujen hintoja. Hinnankorotukset taas johtavat joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen vähenemiseen. Näin polttoaineveron kiristys vaikuttaa joukkoliikenteen käyttöä vähentävästi. [Eduskunnasta: Ilmasto kärsii!]

Esimerkiksi kotikaupunkini Turun isännöimän seudullisen joukkoliikenneviranomaisen, tuttavallisemmin Fölin, toimintaan veronkorotus aiheuttaa noin 450 000 euron lisäkustannuksen. Sen kattaminen edellyttää lippujen hinnankorotuksia niin, että joukkoliikenteen matkamäärän arvioidaan laskevan 250 000 matkalla.

Näyttäisi siltä, että hallituksen ilmastoperusteella korottama polttoainevero osuu liikenteen päästövähennystavoitteita vastaan. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi joukkoliikenteen matkamäärän kasvattamista, ei sen vähentämistä. [Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh!] Budjetissa joukkoliikenteen järjestämiseen on osoitettu ilmastoperusteista lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa, mutta tämä raha näyttää kohdistuvan ennen kaikkea joukkoliikenteen kehittämiseen. On siis perusteltua kysyä, viekö veronkorotus nyt pohjan pois tältä kehityspanostukselta.

Myös parafiinisen dieselin verotuen poistaminen vaikuttaa linja-autoliikenteen kustannuksia kasvattavasti. Tuki on ollut 5 senttiä litralta, ja tuen määrä on ollut noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän verotuen poisto voi itse asiassa myös hidastaa siirtymistä biodieselin käyttöön. [Lulu Ranne: Hajoaako hallitus?] Tästä viime mainitusta asiasta minulla ei ole tarkempia laskelmia, mutta tämän verotuen poistamisen vaikutussuunta näyttäisi olevan selvä, ja valitettavasti joukkoliikenteen käytön ja päästövähennystavoitteiden kannalta se on negatiivinen.

Olisi ehdottoman tärkeää, että polttoaineveron korotuksen ja toisaalta veroedun poiston aiheuttamat lisäkustannukset kompensoitaisiin suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestäjille sekä alueellisille liikenteenharjoittajille siten, että kustannukset eivät siirtyisi joukkoliikenteen käyttäjille. Se olisi mielestäni vähintä, mitä eduskunta voisi tehdä ihmisten liikkumisen kallistumisen estämiseksi, eikä tämän hintalappukaan olisi suuri.

Arvoisa puhemies! Toivonkin, että asianomainen valiokunta käy tämän asian perusteellisesti läpi ja siihen saadaan vielä korjaus. — Kiitoksia. [Eduskunnasta: Hyvä puhe! — Erinomainen puhe!]

Arvoisa puhemies! Ministeri Andersson! Lukuisat opetusalan ammattilaiset kritisoivat tätä oppivelvollisuusiän nostoa 18 vuoteen ja sanovat, että paukkuja pitäisi sen sijaan satsata perusopetukseen. Sen olen kuullut myöskin monen edustajan suusta täällä, että se ongelma on siellä, ei suinkaan siellä toisen asteen opetuksessa. Nyt kun kuitenkin sitä ollaan viemässä lakiin, niin oletteko te huomioineet sen, että se yksilöllisen tuen tarve siellä toisen asteen opetuksessa tulee kasvamaan aivan valtavasti, koska sieltä perusopetuksesta tulee oppilaita, joiden perustaidot eivät riitä siihen toisen asteen koulutukseen?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallituksen onnistuneet verolinjaukset ansaitsevat erillisen puheenvuoronsa. Hallitus on veropolitiikassaan valinnut viisaasti yrittäjäystävällisen linjan. Yrittämisen, omistamisen ja omistajanvaihdosten verotusta ei kiristetä. Tämä oli keskustan kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa.

Yrittäjävähennys säilyy ennallaan. Perintö‑ ja lahjaverotuksen hyvin toimiva sukupolvenvaihdoshuojennus ei heikkene. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus pysyy verrattain kohtuullisella tasollaan, ja tämä on hyvä kannuste pk-yrittäjille. Pääomatulon veroprosentit eivät nouse.

Pääministeri Sipilän hallituksen vuonna 2016 toteuttama perintö‑ ja lahjaveron tasokevennys pysyy, eikä siis palata Kataisen hallituksen kiristetylle verotasolle, vaikka se oli hallitusneuvotteluissa esillä. Kohtalainen lopputulos mielestäni kaiken kaikkiaan yrittäjien näkökulmasta. Ymmärrän tietyn surutyön kokoomuksen piirissä, kun yhteiskunnassa on sellaistakin harhaluuloa, että kokoomus olisi joku sellainen puolue, joka erityisesti tarvittaisiin yrittäjien asioitten ajamiseen. Aika monta vuosikymmentä näitä asioita hoitaneena ja seuranneena voin sanoa, että varsin monet merkittävät, yrittäjiä laajasti koskevat verouudistukset on tehty keskustan aloitteesta punamultahallituksissa.

Täällä on puhuttu ansiotulon verotuksen kiristymisestä ensi vuonna. Siinä on oivallisesti sekoitettu ansiotulon verotus ja sitten kiky-sopimus, jota kokoomuskin oli tekemässä ja jonka rippeitä edelleen toteutetaan sillä tavalla, että siirretään eläke‑ ja työttömyysvakuutusmaksuja palkansaajan maksamisen suuntaan. Eli puhutaan nyt mieluummin sitten verotuksesta sellaisenaan. Moni ajattelee kyllä niin, että nuo kiky-sopimuksen eläke‑ ja työttömyysvakuutusmaksujen siirrot taidettiin viime kaudella jo kertaalleen palkansaajille ja muille ansiotulon saajille korvata.

Vuonna 2020 ansiotulon valtionverotuksessa on tarkoitus toteuttaa tulorajojen 3,1 prosentin ansioindeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Sillä hoidetaan se, etteivät verotuksen progressiivinen tuloveroasteikko ja kohonnut ansiotaso aiheuta millään tulotasolla verotuksen kiristymistä. Hallitus kohdistaa myös pieni‑ ja keskituloisten verotuksen keventämiseen 200 miljoonaa euroa, mikä toteutetaan sillä tavalla, että työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan. Myös valtion‑ ja kunnallisverotuksen eläkevähennystä kehitetään niin, että verotus lievenee.

Asuntovelan korkojen vähennysoikeudesta luovutaan. Jatketaan sitä jo pitkään jatkunutta linjaa, jonka eri hallitukset ovat valinneet liittyen siihen, että korkotaso on pysynyt alhaisena. Vuodesta 2023 alkaenhan asuntovelkojen korkovähennysoikeus poistuisi kokonaan.

Sitten aika paljon ihmetyttää tämä keskustelu kotitalousvähennyksen supistamisen ongelmallisuudesta. Ilmeisesti se liittyy siihen, että mitään muuta arvosteltavaa ei oikein tästä hallituksen veropolitiikasta löydy. Kysymyshän on siitä, että toteutunut verovelvolliskohtainen kotitalousvähennys oli vuonna 2017 keskimäärin vain 1 043 euroa, joten enimmäismäärän alentaminen 2 400 eurosta 2 250 euroon ei kovin monia ainakaan henkilökohtaisesti kosketa. Täytyy myöntää, että minulla on itsellänikin ollut se ongelma, että vaikka voisin ihan joka vuosi käyttää tämän kotitalousvähennykseni, niin ei oikein muista sitä ihan kokonaan käyttää. Minä luulen, että tässä salissa melkein kaikille muillekin on käynyt niin.

Arvoisa rouva puhemies! Raidehankkeet ovat puhuttaneet ja herättäneet intohimoja kotipuolessani Oulussa. Ennen vaaleja liki kaikki puolueet toivoivat vähäpäästöisen liikkumisen maksimaalista edistämistä. Puheenvuoroissa esitettiin ihan vakavasti, että pohjoisen neljän tunnin juna olisi omalta osaltaan hillitsemässä ilmaston lämpenemistä. Tuntuu hullunkuriselta, että hallitus on kyllä ehtinyt etukäteen julistautua ilmastohallitukseksi mutta jättää näin konkreettisen ilmastoteon puolen Suomen osalta tekemättä. Poliittisen historian näkökulmasta tässä ei ole tietenkään mitään uutta. Aivan samalla tavalla presidentti Obamalle jaettiin kyllä Nobelin rauhanpalkinto etukäteen, vaikka hänen myöhemmät tekonsa osoittivat, että mitä erikoisimmista selityksistä kiinni jäänyt presidentti olisi ansainnut ennemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Pahoin pelkään, että sama kohtalo odottaa Rinteen hallitusta.

Arvoisa puhemies! EU:n komissio on esittänyt pääradan saattamista osaksi TEN‑T-ydinverkkokäytävää, mikä mahdollistaisi CEF-rahoituksen hyödyntämisen osana hanketta. Suunnittelumäärärahaa pääradalle ei ole kuitenkaan varattu Tamperetta pohjoisemmaksi, ei tässä talousarviossa eikä kesän lisätalousarviossa. EU-rahoitus uhkaa mennä kokonaan sivu suun. On ihan perusteltua kysyä, mihin hallitus on unohtanut Pohjois-Suomen. Haluaisin vilpittömästi tietää, ovatko Pohjois-Suomen hallitusedustajat nukkuneet neuvotteluiden aikana vai ovatko he luovuttaneet hallitusohjelman kirjoittamisen etelän lobbareille, joita Säätytalolla juoksi siihen malliin, että Villissä lännessä kyllä saluunanovet heiluisivat vieläkin.

On sanalla sanottava, että pohjoisen työn ja pohjoisen elämänmuodon puolustamisen kunnianhimo vaikuttaa tuloksista päätellen äärimmäisen laimealta. Hallitus jättää talousarviossa toteuttamatta Oulun satamaan johtavan Poikkimaantien sekä Oritkarin kolmosraiteen rakentamisen, jotka tukisivat vauhdilla kasvavaa pohjoista vientiä, siis sitä vientiä, jota koko Suomi tarvitsee. On täysin hoopoa, että Oulun satamaväylä ruopataan ensiksi priimakuntoon mutta itse satamaan johtava liikenneinfra jätetään sitten retuperälle. Tämä ei ole kokonaista liikenne- ja elinkeinopolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Hyvä politiikan teko on ennustettavaa mutta myös strategista ja kokonaisuuteen panostavaa. Tässä budjetissa on ladottu lukuisia pieniä ja sinänsä ihan hyviäkin määrärahaviipaleita sinne tänne mutta kokonaisvaltaisuus puuttuu.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä on tämän kolmen päivän aikana monta kertaa pitänyt kurkistaa tuonne budjettikirjaan, mitä lukuja siellä on, niin ihmeellisiä lukuja oikealta laidalta on tullut.

Valtion talousarvio 2020 rakentaa pohjaa tulevaisuudelle ja kasvulle sekä haluaa pitää suomalaiset osana hyvinvointiyhteiskuntaamme. Panostukset koulutukseen, osaamiseen ja tki-toiminnan lisäpanostukset ovat edellisen hallituksen leikkauskierteen jälkeen suunnanmuutos kasvun ja tulevaisuuden rakentamisen tielle. Osoitamme heti ensimmäisessä talousarviossamme, että on tartuttu vakavasti työhön Suomen koulutus‑ ja osaamistason nostamiseksi sekä tasa-arvon ja oppimiserojen kaventamiseksi.

On ollut tärkeää, että olemme palauttaneet myös työrauhan työmarkkinoille. Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen, yrittäjäjärjestöjen kanssa luo paremmat mahdollisuudet uuden kasvun ja työllisyyden kehittämiseen. Yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus, positiivinen työllisyyskehitys, työelämän tasapaino ja kotitalouksien ostovoiman lisääminen sekä kilpailukykymme vahvistaminen, jotta saavutamme 60 000 uutta työpaikkaa, niin kuin hallitusohjelmassa on todettu. Yhteistyöstä meillä on jo hyvä esimerkki, ministeri Timo Harakan työllisyysohjelma.

Aluepolitiikan ja aluekehityksen panokset rakennetaan alueiden vahvuuksien pohjalta. Aluekehitysrahoitus, kasvuohjelmien jatkaminen kaupungeissa ja laajentaminen kaupunkiseuduille sekä maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ovat tärkeitä työkaluja, joilla huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä ympäri Suomea. Aluepolitiikkaan liittyvät olennaisesti myös alueiden saavutettavuus, perusväylänpidon rahoituksen nosto, talvihoidon luokituksen nosto sekä ensimmäisessä lisätalousarviossa liikkeelle laitetut yli 600 miljoonan investoinnit, joilla on työllisyysvaikutus useita tuhansia työpaikkoja. Samoin niillä poistetaan monilla alueilla kasvun esteitä.

Marraskuussa työnsä aloittavan parlamentaarisen liikennetyöryhmän tärkeä tehtävä on huolehtia tasaisesti niin itäisen, läntisen kuin pohjoisen Suomen liikenteestä. Tärkeää työssä olisi, että ennen kuin suuret investoinnit saadaan liikkeelle, vietäisiin väylien peruskorjauksia sillä välin mahdollisimman pitkälle. Saavutettavuuden merkitys Suomen tasapuolisessa kehittämisessä ja uuden kasvun rakentamisessa on aivan ratkaisevassa roolissa.

Ensimmäisen talousarvion lisäykset eläkkeisiin, toimeentuloturvaan, lapsiperheiden ja opiskelijoiden arkeen sekä pieni‑ ja keskituloisten veronkevennys ovat hieno esimerkki politiikan suunnanmuutoksesta tuloerojen kaventuessa. Täällä on tietysti käyty tätä juupas—eipäs-leikkiä, mutta Palkansaajien tutkimuslaitos on laskenut, miten ansiotulojen käy. Keskimäärin yksinhuoltajaperheiden, eläkeläisperheiden sekä lapsiperheiden ostovoima kasvaa 46—85 euroa kuukaudessa, väitetäänpähän mitä tahansa.

Viimeisenä asiana haluan nostaa esille kuntatalouden. On tärkeää, että kuntatalouden edellisen hallituskauden kiristykset pääosin kompensoidaan. Lomarahojen kiky-vaikutusten palautus kunnille ja indeksien jäädytyksen poisto ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntatalouden vahvistamiseksi. Edellisen hallituskauden indeksien jäädytys jätti kuntatalouteen kaiken kaikkiaan noin 400 miljoonan euron aukon, jota nyt kurotaan kunnissa ja kuntayhtymissä monissa paikoin yt-neuvotteluin ja talouden sopeuttamisen keinoin. Kuntatalouden tasapainon saavuttaminen on äärimmäisen tärkeää elinvoiman, koulutuksen, alueiden vetovoiman ja pitovoiman näkökulmasta.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen suunta on muuttumassa leikkausten tieltä kasvun tielle.

Arvoisa puhemies! Suomen Tilastokeskuksen teettämän selvityksen mukaan noin 15 prosenttia kaikista peruskoululaisista sai vuonna 2015 tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen, siis noin joka kuudes lapsi tai nuori. Samaan aikaan kuitenkin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ryhmäkoot ovat viime vuosina nimenomaan kasvaneet ja erityisryhmiä on lakkautettu. Tämä hallitus haluaa vihdoin korjata tätä ja muun muassa pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Yhtä vahvasti tulisi huomioida myös aistien kuormittumisesta eli aistiyliherkkyydestä kärsivien lasten ja nuorten esteettömyyden turvaaminen ja toteutuminen, sillä tällä myös on perustavanlaatuinen vaikutus lapsen ja nuoren kykyyn oppia. Erityisryhmiä tulee kolmiportaisuutta ajatellen olla saatavilla jatkossakin, ja myös siitä tämä hallitus haluaa huolehtia. Kysynkin nyt ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös aistiesteettömyyttä alettaisiin tunnistaa, ymmärtää ja toteuttaa nykyistä paremmin? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on käyty runsasta keskustelua siitä, mitkä ovat ne ajat, kun suomalaisten hyvinvointiin kannattaa panostaa, ja minä aikoina pitää sitten vetää vyötä kireämmälle. Jos tätä asiaa tarkastellaan osana pidempää historiallista jatkumoa, nähdään, että juuri vaikeina aikoina hyvinvointivaltiota tarvitaan kaikista eniten. Juuri silloin on pidettävä ihmiset mukana.

Tätä nykymuotoista järjestelmää alettiin rakentaa toden teolla Suomea repineen sisällissodan jälkeen, ja maailmansotien jälkeen tahti entisestään kiihtyi. Huomattiin, että meillä on todellakin tarve tämän maan edistyksen, sivistyksen, tasa-arvon ja rauhan eteen tehdä töitä ja se työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja panostusta ihan kaikkien hyvinvointiin, erityisesti niihin, jotka ovat lähellä pohjaa.

Tätä työtä jatkettiinkin pitkään, kunnes koitti 90‑luvun kriisi, kylmän sodan loppu, Neuvostoliiton romahdus ja lama, joka veti kokonaisia ikäpolvia kohti syvyyttä. Siinä tilanteessa olisi pitänyt olla viisautta nimenomaan panostaa siihen, että kukaan ei putoa pohjalle vaan saadaan pidettyä kaikki mukana. Toisin kuitenkin tehtiin. Valitettavasti silloin leikattiin hyvinvoinnista, perheiltä, peruspalveluista, juuri niistä asioista, jotka olisivat voineet pitää useamman pinnalla. Juuri silloin jätettiin moni työtön oman onnensa nojaan ja pikemminkin ajettiin syvempään ahdinkoon kuin autettiin nousemaan sieltä. Selvää on, että tämä jätti suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin syvän jäljen, ja sen jäljen hintaa me maksamme nyt edelleen.

Laman lapsia on tutkittu. He ovat yksi ensimmäisistä ikäluokista, joista on tehty koko elinkaaren mittainen kohorttitutkimus, vuonna 87 syntyneestä ikäluokasta ja sitten sen jälkeen vuoden 97 ikäluokasta. Tämä 87:n ikäluokkahan on nyt sellainen, että meillä alkaa olla eduskunnassa ja ministeriaitiossakin merkittävä määrä ihmisiä, jotka tähän ikäluokkaan kuuluvat. Se saattaa kuulostaa siltä, että meidän ei kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, mitä on 90‑luvulla tapahtunut, mutta kun katsotaan, missä iässä ovat ne ihmiset, jotka olivat silloin aikanaan niitä laman lapsia, ja katsotaan, miltä heidän hyvinvointinsa näyttää, ja katsotaan sitä eriarvoisuutta, niitä mielenterveysongelmia, sitä ylisukupolvista syrjäytyneisyyttä ja työttömyyttä, mitä siinä ikäluokassa piilee, niin tunnistetaan nimenomaan ne aikanaan, vuosikymmeniä sitten, tehdyn politiikan väärät jäljet. Tunnistetaan, että me olemme osan ihmisistä jo silloin tehdyillä valinnoilla ajaneet sellaiseen tilanteeseen, että on kyllä kovan työn takana, jos niistä kaikista pahimmin pohjalle tiputetuista halutaan saada jatkossa veronmaksajia, onnellisia kansalaisia, mihin me haluaisimme täällä tietysti kaikki pyrkiä, siihen, että kaikki pääsisivät elämään hyvinvoivaa elämää.

Sen tähden, jos todella halutaan rakentaa Suomen taloutta kestävälle pohjalle, työ ihmisten työkykyisyyden ja hyvän elämän eteen on aloitettava silloin kun he ovat lapsia. Tiedetään OECD-tutkimuksistakin, että varhaiskasvatukseen laitettu euro maksaa itsensä jopa 6—8 kertaa takaisin ihmisen elinkaaren aikana. Varhaiskasvatukseen satsattu euro ei siis suinkaan ole mitään syömävelkaa tai tyhjänpäiväistä hulisuttelua. Se jos jokin on yksi tuottavimmista investoinneista, mitä tässä maassa voidaan tehdä.

Tiedetään myös, että jos saataisiin yhä useampi nuori pidettyä hyvinvoivana ja saataisiin huolehdittua siitä, että mielenterveysongelmiin saa apua ajoissa, niin meillä olisi ehkä toisenlainen tilanne kuin tämä nykyinen, jossa mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen, ja nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, sellaiseen etuuteen, sellaiseen tilaan, josta harva kyllä enää sitten työelämään takaisin nousee, vaikka tahtoakin löytyisi. Sen tähden nimenomaan hyvinvointiin panostaminen on investointi. Se on investointi kestävään talouteen, se on investointi siihen, että kun tästä pisteestä katsotaan 32 vuoden päähän — mikä nyt on se aika, mitä on ehtinyt vuodesta 87 kulua — meillä on entistä enemmän niitä 32‑vuotiaita, joiden tulevaisuuteen me olemme investoineet tänä aikana. Ei sen tähden, että se tuottaisi hallituskauden aikana hyvää, vaan koska me näemme, että tulevaisuutta pitää rakentaa sinne 32 vuoden päähän.

Toivonkin, että tänä päivänä syntyneistä lapsista yhä useammista tulee sellaisia onnellisia, iloisia veronmaksajia kuin ne vuonna 87 syntyneet, joita me täällä salissa ja ministeriaitiossa tänä päivänä näemme. Siihen pitää kaikilla olla mahdollisuus, ja se vaatii työtä. Se vaatii kovaa työtä ja pitkäjänteisyyttä. Siksi toivon, että suomalaisen hyvinvointivaltion vaaliminen on meidän kaikkien yhteinen asia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa olla isä. Sen kokemuksen soisi mahdollisimman monelle. Pieni lapsi kiipeää syliin, koululainen ottaa kädestä, murrosikäinen heittää vitoset, aikuiseksi kasvanut kehtaa halata taas. Isänä tietää, miksi lähteä aamulla töihin. Vanhemmuus, läheisistä huolehtiminen ja työ voivat mahtua samaan onnelliseen elämään.

Suomea pidetään yhtenä maailman onnellisimpana maana. Siitä huolimatta syntyvyys on romahtanut. Lapsen saaminen on henkilökohtainen ja herkkä asia. Lapsi on lahja. Politiikan keinot vaikuttaa syntyvyyteen ovat rajalliset, mutta käsiä ei kannata nostaa pystyyn. Meidän päättäjien tehtävä on hoitaa maamme asioita kokonaisuutena niin, että perheet voivat hyvin ja lapset on hyvä ottaa vastaan, että lasten on hyvä ja turvallista elää, käydä koulua ja kehittää itseään, tehdä työtä ja kasvaa tämän maan rakentajiksi.

Keskustan ja hallituksen toiveena on rakentaa asenteiltaan ja ilmapiiriltään lapsi- ja perheystävällinen Suomi, jossa jokainen lasta haluava voisi saada lapsen ja perheet voisivat saada niin monta lasta kuin haluavat. Meidän tulee luoda kaikilla toimillamme toivoa ja luottamusta. Lapsiystävällisessä maassa nuoret uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia.

Syntyvyyden laskun taustalta voi löytyä monia syitä. Puolisoa ei välttämättä löydy, ja vaikka löytyykin, lapsettomuus ei ole kaikille tietoinen valinta, vaan jollekin se on kohtalo ja kipeä asia. Kun puoliso löytyy myöhemmin, lapsihaaveet eivät välttämättä toteudu. Lapsettomuushoidot voivat olla pienituloisille liian kalliita. Myös niiden saatavuutta tulisi mahdollisuuksien mukaan parantaa. Meidän tulee auttaa myös lapsettomia perheitä. Perheellistymisen pelko voi kummuta aikamme epävarmuudesta. Työttömyys ja pätkätyöt luovat taloudellista epävarmuutta. Ilmastoahdistus voi nakertaa tulevaisuudenuskoa. Työelämä voi vaatia yhä enemmän ja viedä kaikki voimat. Joku pelkää urakehityksen heikentymistä lasten vuoksi. Lähellä ei välttämättä ole sukulaisten auttavia käsiä. Lapsiperheet voivat jäädä yksin uudella asuinseudulla. Työn ja perheen yhteensovittaminen voi vaikuttaa siihen, kasvaako perhe yhden lapsen jälkeen.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että helpotamme työn, vanhemmuuden ja perhe-elämän joustavaa yhteensovittamista. On tärkeää, että poistamme lapsiperheköyhyyden. On tärkeää, että tuomme yrittäjyyttä, että syntyy uutta työtä ja perheet saavat leipää. On tärkeää, että täsmäkoulutamme jatkuvan oppimisen ajatuksen mukaan, että kaikki saavat osaamisensa mukaisen mielekkään työn.

Vanhemmilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus olla läsnä perheen elämässä. Perheen tulee saada kuitenkin itse päättää, miten jakaa perhevapaansa, koska perheiden tilanteet vaihtelevat. Kummalle tahansa vanhemmalle ei välttämättä esimerkiksi harvaan asutulla seudulla löydy työtä. Pelkojen vuoksi suurituloisemman on pakko joskus tiukassa tilanteessa pysyä töissä. Tarvitsemme sellaisen perhevapaiden uudistuksen, joka kannustaa isiä hoitamaan lapsia mutta joka jättää kuitenkin päätösvallan kotiin.

Perheille tulee antaa riittävästi tukea, nimenomaan lastenhoidossa ja kotitöissä. Myös vertaistukea kaivataan.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme Suomeen palveluita, jotka tukevat perheitä esimerkiksi perhekeskuksen muodossa. Raivataan yhdessä tietä lapsille.

Arvoisa rouva puhemies ja hyvät edustajat! Tuossa hallitusohjelmassa ja kirjassa on paljon hyviä asioita. Se, mikä itseni sai tänne, on tuo ammatillinen koulutus ja siihen osoitettava panostus. Pidän sitä erittäin hyvänä asiana. Se on tärkeä. Se on ollut mielestäni tämän reformin jälkeen aika ikävässä tilanteessa. Siellä on jo vuosikausia jatkunut semmoinen tilanne, että jos joku opettaja on tullut sinne töihin, raha on ollut aina ehkä yhteiskunnan kannalta sama ja samansuuruinen. Sitä mukaa kun opettajien palkat ovat nousseet, heiltä on leikattu tuntimäärää pienemmäksi. Sillä tavalla opettajien palkka on ikään kuin laskenut, ja se on ehkä pitkässä juoksussa aiheuttanut sen, että se opettajien ammattitaito ja ehkä opettajan virka ei ole ollut enää sitä kautta ammatillisella puolella niin haluttu. Tämän panostuksen minä näen hyvänä. Toivon, että sinne saadaan lisää opettajia mutta myös lisätunteja näille opettajille, jotka siellä työskentelevät.

Toinen asia budjetista: jos oikein ymmärsin, niin jonkinlaista valoa on näkyvissä tuohon urheiluun. Elikkä toivon, että sinne rahat kohdentuvat. Vaikka näyttää siltä ja oletettavaa on, että veikkausvoittovarat laskevat, toivoisin nuorten urheilijoiden asemaan parannusta.

Sitten tästä, mitä itse toivoisin. Olen kritisoinutkin sitä, paljonko rahaa käytetään turvapaikanhakijoihin tai näihin pakolaisstatuksen saaneisiin maahantulijoihin. Se raha — nyt todennäköisesti esitämme, että sitä ei ainakaan koroteta, ryhmänä esitämme tätä — tulisi mielestäni käyttää hyvin harkiten. Sillä rahalla ehkä tulisi hankkia opetusta ja viedä semmoista niin kuin opetusvientiä. Koska opetus, kun sitä viedään ulos, on sellaista, mitä kukaan ei voi siellä oikeastaan omia. Elikkä tämä mahdollinen raha, mitä te käytätte tuonne Suomen ulkopuolelle, kannattaisi käyttää opetuksena, suomalaisena työnä, opetusvientinä sinne. Se on sellainen asia, että sitä ei voi mikään taho siellä omia keneltäkään. Silloin se apu menee varmasti perille asti.

Nämä olivat nyt ne, mitä tässä vaiheessa mieleeni tulee. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, merkityksellisen elämän ja osallisuuden lisääminen ovat keskeisessä roolissa Rinteen—Kulmunin hallituksen politiikassa. Valtaosa suomalisista nuorista voi hyvin ja on entistä terveempiä. Heille hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä ovat muun muassa harrastaminen, turvallinen ympäristö koulussa, vapaa-ajalla ja kotona, ystävät sekä vaikuttamismahdollisuudet omaan elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan. Ennalta ehkäisevän nuorisotyön ja -toiminnan lisäksi tarvitaan kohdennettua tukea niille nuorille, joille pahoinvointi kasautuu. Muun muassa etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat erityisesti nuoria, jotka tarvitsevat tukea opintoihin, työhön tai ylipäätään elämään.

Arvoisa puhemies! Suomen Islannin mallin eli lasten ja nuorten koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastustoiminnan suunnittelua jatketaan. Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaankin viiden miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020. Hallitus varautuu lisäämään myös aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14 miljoonalla eurolla vuodesta 21 alkaen. Hyvä näin.

Lasten ja nuorten kiusaaminen ja pahoinvointi on noussut julkiseen keskusteluun. Äärimmäisen vakavia esimerkkejä on kuultu myös täällä eduskunnassa. Taistelua on siis jatkettava. Meillä on onneksi myös onnistuneita toimintamalleja. Kiusaamisen vastaista toimintaa toteutetaan voimakkaasti esimerkiksi Seinäjoella. Seinäjoen kaupungin Yhdessä yhteistyöllä -toimintamalli sisältyy koulujen suunnitelmaan oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Toimintamalli ohjaa arvostavaan kohtaamiseen sekä konfliktien rakentavaan ratkaisemiseen. Se rakennetaan siis yhdessä yhteistyöllä. Näin yhteisössä syntyy hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri, missä valtaepätasapainoa ei pääse syntymään. Keinoina ovat muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittaminen ja jatkuva ryhmäytyminen. Konfliktitilanteita ratkaistaessa virheet käännetään voimavaraksi ja riidat rakentaviksi ratkaisuiksi. Opitaan, että konflikti ei riko, vaan se rakentaa. Ei ole kiusaajaa, ei kiusattua. On pahaa oloa, on syitä ja seurauksia. On ratkaisuja, kun on tahtoa ja yhteistyötä. Ei rakenneta rooleja, vaan etsitään yhdessä ratkaisuja tukemalla jokaisen vahvuuksia ja hyviä ominaisuuksia. Toimintamali perustuu moniammatillisen osaamisen hyödyntämiseen, oppilaiden osallistamiseen sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Yhdessä yhteistyöllä vahvistetaan luottamuksen kulttuuria ja lisätään sosiaalista yhdenvertaisuutta.

Puhemies! Toimivia malleja on siis jo olemassa. Siellä, missä on tahtoa, siellä on tie. Opetushallitus laatii parhaillaan kiusaamisen vastaisen työn opasta, joka kattaa myös nettikiusaamisen ilmiöt. Tämä on äärimmäisen hyvä asia. Kouluissa pitää olla nyt ja aina nollatoleranssi kiusaamiselle. Koulujen ohella myös vanhemmilla on vastuu kiusaamisen vastaisessa toiminnassa. Kasvatusvastuuta ei kukaan voi ulkoistaa.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointi, ihmisen tie on ainutkertainen, siksi myös politiikalla on väliä.

Arvoisa herra puhemies! Jokaisella lapsella tulee olla oikeus oppia. Valitettavasti nyt tilanne ei ole näin, ei ole varhaiskasvatuksessa, ei ole myöskään perusopetuksessa eikä toisellakaan asteella.

Erityisopetuksen tarve on kasvanut kaikkialla Suomessa. Erityisopettajista on huutava pula. Me olemme varmaan kaikki kuulleet siitä ja saaneet palautetta siitä. Kyse ei ole pelkästään yksittäisestä lapsesta tai nuoresta, joka tarvitsee erityistä tukea, vaan kyse on koko oppimisryhmästä ja -ympäristöstä, missä kaikki lapset voisivat oppia, ja sen takia erityisopettajien merkitys yksilöllisen opetuksen tarpeessa mutta myös sen koko ryhmän oppimisessa on äärettömän tärkeä. Nyt kysyisin ministeriltä: mitä hallitus tulee tekemään, jotta meidän erityisopettajiemme saatavuus tulisi paranemaan sekä varhaiskasvatuksessa että myös perusopetuksessa?

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen budjettiesitys sisältää paljon hyvää kotimaakuntani Satakunnan kannalta. Näistä  keskeisin  on  Laivue  2020 -hankkeen toteutuminen, kun Merivoimien uudet sotalaivat tullaan rakentamaan Rauman telakalla. Tänään jo aikaisemmin kiitin puolustusministeriä ja kiitän edelleenkin hallituspuolueita siitä, että tämä pitkään valmisteltu hanke on viety nyt tämän hallituksen aikana maaliin, ja siitä annan syvät ja suuret kiitokseni hallitukselle. Hanke on erittäin merkittävä koko länsirannikon meriklusterin kannalta, se tuo valtavasti työtä ja toimeentuloa Rauman seudulle ja turvaa sen, että telakka pystyy myös tulevaisuudessa saamaan isoja, keskeisiä hankkeita Suomeen toteutettavaksi.

Arvoisa rouva puhemies! Budjetissa esitetään myös 300 miljoonan euron lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen. Päätöksen taustalla on kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen näkemys siitä, että tienpitoon on pitänyt panostaa enemmän. Kiitos liikenneministerille, että tämä asia tulee nyt kuntoon. Liikenneväylissämme on lähes kahden ja puolen miljardin euron korjausvelka ja monessa paikassa, kuten omassa kotimaakunnassani Satakunnassa, tiestön kunto on paikoitellen erittäin heikko. Tämän lisäksi Lounais-Suomessa on merkittävä määrä huonokuntoisia siltoja, jotka vaativat välitöntä korjaamista. Perusväylänpidon rahoituksen nostaminen on siten meille erinomainen uutinen.

Teollisuuden kuljetukset rautateitse ovat olleet vahvassa kasvussa Satakuntaan. Maakuntamme on yksi teollistuneimmista maakunnista Suomessa, ja toimivien liikenneyhteyksien merkitys on meille erittäin suuri. Tavaroiden ja ihmisten sujuva liikkuminen on maakunnallemme elinehto. Pori—Tampere-radan kunnostaminen aloitettiin vuosi sitten, kun Pori—Mäntyluoto-rata sai rahoituksen radan loppuosan sähköistämiseen. Nyt budjetissa radan parantamiseen ohjataan yhteensä 60 miljoonaa euroa, jolla poistetaan tasoristeyksiä ja peruskorjataan radan huonokuntoisia kohtia. Näiden toimien johdosta junamatka Porista Tampereelle lyhenee kymmenellä minuutilla.

Arvoisa puhemies! Nämä toimet ovat hyvä alku, mutta eivät tietenkään riittäviä. Seuraavana tavoitteenamme on käynnistää henkilöjunaliikenne uudelleen Raumalta Kokemäen kautta Tampereelle. Asian eteen on tehty töitä jo pitkään, ja nyt asia on liikahtanut askeleen eteenpäin. Väylävirasto nimittäin tekee parhaillaan tarkempia selvityksiä radan käyttämisestä henkilöjunaliikenteen osalta. Hallitus on lisäämässä budjetissaan varoja joukkoliikenteen ostoihin ja rahoittamiseen, ja Rauman henkilöjunaliikenne sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Koko Rauman seutu toivoo, että liikenneministeri kuulee toiveemme ja tukee liikenteen käynnistämistä uudelleen Raumalta Kokemäen kautta Tampereelle. Se olisi erittäin tärkeä toimi Rauman seudun saavutettavuuden parantamisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Totesinkin jo kollegoille aikaisemmin, että tässä salissa on käyty hyvin kipakkaakin debattia välillä opposition ja teidän hallituspuolueiden edustajien kanssa. Mutta minusta on kuitenkin hyvä todeta myös se, että budjetissa on paljon hyvää, ja erikseen nöyrästi ja lämpimästi kiittää hallitusta myös niistä oikeansuuntaisista toimista, mitä te budjetissa olette nyt tekemässä. [Kimmo Kiljunen: Rakentava puheenvuoro!]

Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on pidetty budjettiin liittyen monenlaisia puheenvuoroja. Hyvien ja rakentavien puheenvuorojen lisäksi on paljon syyllistytty kaivelemaan vanhoja. Väittely siitä, mikä puolue on eniten leikannut, mistä leikannut ja millä kaudella, ei johda mihinkään hyvään. Ihmetyttää myös väittely siitä, että sinne, tänne ja tuonne tarvitaan lisää rahaa, ja samaan hengenvetoon puhutaan, että mistä rahat, ja hallitus yrittää taikoa lisää rahaa verottamalla kaikkea mahdollista.

Arvoisa rouva puhemies! Minä toivon, että aletaan keskustelemaan siitä, kuka luo tähän maahan työpaikat eli kuka pitää hyvinvointiamme yllä. Jokainen tässä salissa varmaan tajuaa, että kaikki maksaa, mutta ymmärtävätkö täällä kaikki sen, että pk-yrittäjät ovat tämän maan isoin työllistäjä? Eli pk-yrittäjät ovat niitä, jotka luovat meille hyvinvoinnin. He kustantavat myös ne julkiset työpaikat. Mitä paremmin pk-yrittäjillä menee, sitä paremmin menee meillä kaikilla. Pk-yrittäjät ja heidän työvoimansa ovat meille niitä elintärkeitä nettomaksajia.

Arvoisa rouva puhemies! Emmekö voi sopia, että aletaan yli puoluerajojen puolustamaan edellä mainittuja nettomaksajia? Se on ainut keino puolustaa myös hyvinvointiamme. On suurta typeryyttä ajaa kaikenlaisilla veronlisäyksillä nettomaksajat entistä enemmän ahdinkoon ja samaan aikaan yrittää luoda hyvinvointia velkarahalla — puhumattakaan siitä, että velkarahaa jaetaan kehitysapuna ulkomaille. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 koostuu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä talouskasvusta, työllisyyden parantamisesta sekä kestävästä julkisesta taloudesta. Talousarvioesitys osoittaa selkeästi, että tämä hallitus panostaa nyt koulutukseen, hoivaan ja huolenpitoon sekä työn ja kasvun edellytyksiin ja että hallituksen päämääränä on tavallisten ihmisten hyvinvoinnin lisääminen.

Haluan kiittää hallitusta tästä sosiaalisen kestävyyden tavoitteita edistävästä talousar-vioesityksestä. Tämä talousarvioesitys vahvistaa sosiaaliturvan kokonaisuutta, joka rakentuu palveluista sekä riittävän toimeentulon turvasta. Täysimääräiset tarkistukset kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, aktiivimallin purkaminen sekä pienituloisiin kohdistuvat etuuksien korotukset vähentävät eriarvoisuutta ja viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Hallituksen päätöksissä korostuu selkeästi sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mikä kertoo siitä, että tämä hallitus on päättänyt investoida ihmisiin.

Arvoisa rouva puhemies! Vanhustenhoidon kriisi iski jokaisen suomalaisen tajuntaan viimeistään keväällä, ja hätähuutoja oli kuulunut jo kauan ennen sitä. On siis selvää, että lakiin tarvitaan viimeistään nyt sitova hoitajamitoitus. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava ihmisarvoinen hoiva ja huolenpito, ja henkilökunnalle on taattava inhimilliset työolot. Pidän todella tärkeänä hallituksen esitystä parantaa sosiaali‑ ja terveyspalvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua sekä sitä, että hallitus sitoutuu vihdoin parantamaan vanhuspalveluita merkittävästi tällä hallituskaudella kirjaamalla lakiin henkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen tehostetussa palveluasumisessa. Myös hallituksen esitys toteuttaa hoitotakuu, jonka tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista, sekä hallituksen esitys parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja laatua vastaavat kansalaisten syviin tarpeisiin.

Haluan kiittää hallitusta myös siitä, että se esittää terveydenhuoltolakiin muutosta, jolla Vaasan keskussairaala muutettaisiin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaksi. Tällä muutoksella turvataan Vaasan sairaanhoitopiirin suomen- ja ruotsinkielisen väestön palvelujen saatavuus ja kielellisten oikeuksien toteutuminen nykyistä paremmin.

Arvoisa rouva puhemies! Panostukset koulutukseen ja harrastusmahdollisuuksiin ovat kriittisen tärkeitä nuorison tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Suomen tulevaisuus riippuu nuorista, ja syrjäytymisen ehkäiseminen on parasta politiikkaa myös sisäisen turvallisuuden kannalta. Olenkin hyvin tyytyväinen, että tässä hallituksen budjetissa toteutuu nyt koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus. Hallitus panostaa talousarvioesityksessään osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla noin 350 miljoonan euron kokonaisuudella. Talousarvioesityksessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan heti ensi vuonna yhteensä 60 miljoonalla eurolla, tämän lisäksi yliopisto‑ ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla. Myös ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin esitetään kaivattua 80 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Syrjäytymisen ehkäisemisen ja tasa-arvon kannalta on myös tärkeää, että oppivelvollisuuden laajentaminen ja Suomen Islannin mallin rakentaminen käynnistyy ja että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Näillä investoinneilla nostetaan suomalaisten osaamistasoa, parannetaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa sekä panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää hallitusta myös siitä, että kuntien leikkauspolitiikka vihdoin päättyy ja indeksikorotukset palautetaan ensi vuonna. On myös hyvin tärkeää, että kuntia tuetaan ensi vuonna kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla enemmän kuin vuonna 2019 ja että kuntien uudet tehtävät rahoitetaan täysimääräisenä.

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Regeringens budgetförslag för 2020 har debatterats de senaste dagarna här och långt över 200 inlägg, talturer har hållits. Den här budgeten andas framtidstro på många olika sätt och det är glädjande att det även från oppositionshåll har hörts positiva utlåtanden till den här budgeten, senast för en liten stund sedan.

Jag väljer att lyfta fram några aspekter i min taltur. Bland annat ökar ju anslagen ganska märkbart inom utbildningen, från småbarnspedagogiken till universiteten, och det här är mycket, mycket bra. Vi vet att just utbildningen är den allra bästa konkurrensfördelen för oss och det är det bästa sättet för att trygga ett jämlikt samhälle. Det är väldigt fint att vi också satsar i början av utbildningsstigen. Till exempel begränsningen av den subjektiva rätten till småbarnspedagogik slopas och gruppstorlekarna inom småbarnspedagogiken minskas från 1 augusti. Dimensioneringen blir nu en anställd per sju barn över tre år. Alla andra utbildningsstadier får också mera pengar. Det här ger också på ett sätt bättre arbetsro.

Men det som jag vill lyfta fram är kanske mest att det ges pengar för andra stadiets utbildning och kring studiehandledningen. Det är oftast där som det finns risk för att unga framtidsförmågor hamnar på fel spår inför framtiden, risk för marginalisering. Det har pratats mycket om välmående och mobbning här tidigare i dag.

En annan fin grej är att det beviljas mera medel på ungefär 5 miljoner euro för mera hobbymöjligheter i samband med skoldagen, den så kallade Islandsmodellen. Alla har vi rätt att ha en hobby, men tyvärr är det för många dyrt att ha en hobby, och denna satsning är synnerligen viktig för att den är kostnadsfri. Även satsningar på morris- och eftisverksamhet är väldigt bra.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus panostaa merkittävästi liikennehankkeisiin. Perusväyläverkko on päässyt rapistumaan vuosikymmenten aikana, ja tämä panostus, 300 miljoonaa perusväyläverkkoon, on nyt todella hyvä asia. Tässä juuri kuultiin, että moni tie on todella huonossa kunnossa. Tähän summaan kuuluu myös 20 miljoonaa talvikunnossapitoon, ja se on todella hyvä asia myös. Tulee myös lisäpanostuksia muun muassa yksityisteihin ja sitten myös pyöräteihin, ja monessa suhteessa tämä on panostus liikenneturvallisuuteen.

Yksittäisistä hankkeista haluan nostaa esille valtatie 8:n osuuden Vassor—Kärklax, joka on todella tärkeä vientirannikolle, ja tässä tulee ottaa huomioon myös se tosiseikka, että meillä ei ole rautatietä siinä rannikolla. Eli tämä on todella hieno panostus. Haluan myös kiittää muita hallituspuolueita tästä yhteistyöstä, joka meillä on ollut tässä.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun tulee nyt panostaa, ja tämä on todella tärkeätä myös alueellisen tasa-arvon kannalta katsottuna.

Ärade fru talman! Då det gäller enskilda trafikprojekt så vill jag lyfta fram riksväg 8 och framförallt sträckan mellan Vassor och Kärklax och omkörningsfilerna där. Det här är synnerligen viktigt med tanke på Kust-Österbottens fina exportindustri och för trafiksäkerheten på våra vägar. Det här är en jättebra satsning som vi ska satsa på.

Och en annan sak som sedan är otroligt viktig är förstås också att vi har fått mera pengar för Vasa centralsjukhus och att man har fått fulljour kring det här — väldigt viktig åtgärd för att trygga den språkliga servicen på kusten. På samma sätt är det väldigt fint att Folktinget får mera budgetanslag.

Budgetförslaget ger också mera pengar för de allra fattigaste i samhället, och det här är väldigt bra till exempel för att stävja barnfattigdom och stöda pensionärerna. Att kommunerna får mera statsbidrag är väldigt fint, över 1 miljard.

Budgeten bygger på att vi ska lyckas nå en 75-procentig sysselsättning eller 60 000 fler arbetsplatser. Det ska inte vara helt omöjligt. Vi i Österbotten har över 75 procents sysselsättning redan i dag och jag vill tro att också övriga Finland klarar av det.

Talousarvio rakentuu sille, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin eli luodaan 60 000 uutta työpaikkaa. Se on haasteellista, mutta meillä Pohjanmaalla on jo työllisyysaste yli 75 prosenttia, ja haluan kuitenkin uskoa, että koko Suomi pystyy tähän.

Arvoisa rouva puhemies! Talouden näkymät ovat vähintäänkin haasteelliset, ja siksi on hyvä käydä pitkää keskustelua tästä ensi vuoden talousarviosta ja myöskin tulevien vuosien näkymistä. Kun katsotaan tulevaisuuteen, niin työllisyys ja työllisyyden parantaminen on kaiken keskiössä. Se, että hallitus on asettanut tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen, on iso haaste, mutta se on myöskin iso mahdollisuus.

Samalla kun puhutaan työllisyydestä, on puhuttava myös yrittäjyydestä. Tosiasia on, että pk-yrittäjät työllistävät Suomessa nyt ja tulevaisuudessa erittäin paljon ihmisiä, kun vain yrittäjyyden edellytykset ovat hyvät ja paremmat kuin nytten. Yksi iso asia on työvoiman ja avoimien työpaikkojen kohtaanto-ongelma, joka meillä on tällä hetkellä, ja jos me saamme sen ongelman korjattua, sillä saadaan myöskin paljon työllisyyttä paremmaksi. Isossa osassa Suomea on tällä hetkellä sellaisia avoimia työpaikkoja, joihin ei saada työväkeä tällä hetkellä, ja työttömiä on taas todella paljon. Tämä kohtaanto-ongelma tulee saada paremmaksi, ja se on iso asia, jolla työllisyysastetta saadaan nostettua, kunhan vain siihen paneudumme.

Iso asia on myöskin koulutuksen ja työpaikkojen kohtaanto. Suomi on erilainen eri puolilla maatamme, ja tarpeet ovat erilaiset eri osissa Suomea. Siksi toivon, että koulutuksessa koulutuksen järjestäjät pystyvät mukautumaan ja voivat mukautua myöskin kysynnän tarpeiden mukaan.

Keskusta on myös esittänyt seitsemän toimenpidettä työllisyyden parantamiseksi, ja niistä ehkä tärkein on paikallisen sopimisen edistäminen. On myöskin välttämätöntä, ettei nyt murenneta sitä kustannuskilpailukykyä, mikä viime kaudella vaivalla rakennettiin.

On myös tärkeää, että tuetaan osatyökykyisten työllistymistä räätälöidyllä tuella.

Panostetaan koulutukseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä puretaan investointien esteitä. Tähän myöskin nyt tässä budjettiesityksessä on resursseja.

Nuorten työllistämiseksi tarvitaan oma ohjelma.

Itse katsoisin myöskin sen hyväksi asiaksi, että jatketaan sitä viime kaudella ohjelmassa ollutta byrokratian ja myöskin turhien normien purkamista. Emme tarvitse, tai oikeastaan yritykset eivät tarvitse, esimerkiksi sitä valtavaa määrää erilaisia lupakortteja, jotka joudutaan myöskin aivan liian usein uusimaan ja joista aiheutuu yrittäjille, etenkin pienille ja keskisuurille yrittäjille, aivan turhia kuluja. Itse toivon, että lupakorttiviidakkoa voidaan keventää.

Arvoisa puhemies! Haluan sanoa muutaman asian myöskin asumisesta ja rakentamisesta: MAL-sopimusten kehittäminen ja laajentaminen on avainasemassa siinä, että koko Suomea voidaan viedä eteenpäin. MAL-sopimuksilla voimme saada kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisää. Puurakentamista tulee edistää — puurakentaminen on sinällään jo ilmastoteko. Sitten tärkeä asia, mihin hallitus on kiinnittänyt huomiota, on se, että tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen vaalikauden aikana. Aivan liian moni suomalainen on tälläkin hetkellä vailla asuntoa.

Vahvistamme myös luonnon monimuotoisuutta, ja vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman Metson rahoitusta lisätään. Nämä ovat hyviä panostuksia tulevaisuuteen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan sanoa, että kun puhutaan koko Suomesta ja asumisen edellytyksistä koko Suomessa, niin silloin liikenneväylien on oltava kunnossa, [Puhemies koputtaa] ja siihen kuuluvat myös toimivat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet. Toivon, että näihin panostetaan jatkossakin.

Arvoisa puhemies! Jäi vielä äsken pari verokommenttia esittämättä.

Vuoden 2020 budjetin verolakeihin kuuluu myös liikennepolttoaineiden valmisteveron korotus. Sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuun alusta. Tätä esitystä ei kylläkään ole vielä annettu eduskunnalle, vaikka tässä salissa moni on puhunut ikään kuin se jo olisi annettu.

Liikennepolttoaineiden valmisteveron korotusta on arvosteltu ilmeisen vähäisellä tietopohjalla. Valmisteveron korotus 250 miljoonalla eurolla vastaa kuluttajahintaindeksin kehitystä. Ennusteen mukaan ansiotaso nousee selvästi — siis ansiotaso nousee selvästi — kuluttajahintoja rivakammin. Valmisteveron korotus olisikin ollut 450 miljoonaa euroa, jos se olisi toteutettu ansiotasoindeksin nousun mukaisena. Ansiot siis nousevat enemmän kuin polttoaineverot. Koska muita liikennepolttoaineiden valmisteveron korotuksia ei ole tulossa, korotus merkitsee neljän vuoden aikana yhteensä runsaan 6 sentin suuruista bensiinin ja dieselöljyn valmisteveron korotusta litralta arvonlisäveroineen — siis neljän vuoden aikana yhteensä runsaat 6 senttiä. Se vastaa polttoaineen hinnan melko tavanomaista viikonvaihdevaihtelua tankkauspaikalla.

Perinteisiä koeteltuja veroja tupakkaveroa ja virvoitusjuomaveroa esitetään korotettaviksi. Sen sijaan alkoholiveroa ei tällä kertaa korotettaisi, kun seurataan Viron veroratkaisujen vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen. Virvoitusjuomavero on ongelmallinen siltä osin kun se koskee luonnonmehuja, marja‑ ja hedelmämehuja. Hallitusohjelman mukaan selvitetään, voitaisiinko marja‑ ja hedelmämehut luonnonmehuina kokonaan vapauttaa virvoitusjuomaverosta. Valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiehet eivät ole tästä kovinkaan innostuneita ja ovat kohottaneet myös EU:n valtiontukimenettelyyn joutumisen perinteisen uhkakortin. Asiasta kehkeytynee eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa mielenkiintoinen käsittely ottaen huomioon, että hallitusneuvotteluissa nykyiset hallituspuolueet olivat kovin yksimielisiä siitä, että nämä luonnonmehut, marja‑ ja hedelmämehut, pitäisi vapauttaa virvoitusjuomaverosta.

Arvoisa puhemies! Kuvitellaan, että jalkani murtuu. Murtuma on ensin niin pieni, että en ehkä edes huomaa sitä. Lopulta ehkä läheisten kannustamana hakeudun lääkärin vastaanotolle. Lääkäri diagnosoi vaivan, määrää hoidon: leikkaus, kipsaus, kuntoutus. Kuvitellaan, että tästä alkaisi temppurata: leikkaavan kirurgin etsiminen ja kilpailutus, erilaisten kipsimallien loputtomalta tuntuva sovittelu erilaisine sivuvaikutuksineen. Näin ei onneksi tapahdu. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä tunnistaa murtuneen jalan, ja tyypillisesti hoitopolku on melko mutkaton. Apua saa nopeasti, murtunut jalka hoidetaan kuntoon. Niin sen pitääkin mennä. Tilanne on kuitenkin toinen, jos jalan sijaan murtuukin mieli. Sairastunut voi joutua kamppailemaan saadakseen apua ja odottamaan jonossa, että hoidon ovet ylipäätään aukeavat. Hankala tukiviidakko lannistaa, ja rahapula voi ajaa kokonaan pois hoidon ääreltä.

Arvoisa puhemies! Joka toinen suomalainen kohtaa elämässään mielenterveyden häiriön. Opiskelijoilla yleisin lääkäriin hakeutumisen syy on mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Kymmenkunta ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia joka ikinen päivä. Mielenterveyden häiriöistä on tullut uusi suomalainen kansantauti. Siksi niihin tulee suhtautua samalla vakavuudella ja samalla häpeilemättömyydellä kuin vaikkapa diabetekseen.

Mielenterveyspalveluita on siis parannettava, mutta se ei vielä riitä. Toisin kuin murtuneen jalan kanssa, suuressa osassa mielenterveysongelmia raskaampia palveluita ei välttämättä tarvittaisi, jos kevyempää apua olisi saatavilla ajoissa. Aivan olennaista onkin tunnistaa orastavat merkit mielenterveyden ongelmista. Me seuraamme lasten ja nuorten pituutta, painoa ja yleistä terveydentilaa säännöllisesti. Pitäisikö terveystarkastusten rinnalla puhua myös mielenterveystarkastuksista? Tarvitsemme uuden suunnan mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkomiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveyden edistämisestä on tehtävä arkipäivää kouluissa, päiväkodeissa, neuvolassa ja työpaikoilla.

Tässä onnistuminen on paitsi inhimillistä myös välttämätöntä työllisyystavoitteidemme saavuttamisessa. Tekeillä oleva mielenterveysstrategia viitoittaa tätä tietä.

Arvoisa puhemies! Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää, ja sen kunniaksi kysyn: mistä tunnistaa mielenterveyskuntoutujan? Vastaus on tietenkin: ei välttämättä mistään. Masennus ei näy naamasta. Kenen tahansa mieli voi murtua. Silti joskus saattaa unohtua, että mielenterveysongelmat koskettavat jokaista suomalaista tavalla tai toisella, että elämänsä aikana noin puolet suomalaisista kärsii mielenterveyden häiriöistä, mutta vain noin puolet apua tarvitsevista saa asianmukaista tukea ja hoitoa.

Tämä asia on saatava kuntoon. Se on taloudellisesti järkevää, mutta ennen kaikkea se on oikein, ja olen iloinen, että hallitus on tähän tarttunut.

Arvoisa puhemies! Olemme todella käyneet tällä viikolla kovin reipasta keskustelua hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksestä. Me oppositiossa olemme ilmaisseet syvän huolemme siitä, että hallitus on nyt käyttämässä rahaa, jota ei ole vielä tienattu. Todella ensi vuonna 2 000 miljoonaa euroa lisää velkaa ollaan ottamassa. Me olemme sanoneet, että tämä on kestämätön tie, palvelut pitäisi rahoittaa lisäämällä työllisyyttä. Kyse ei ole siis siitä, etteivätkö jotkin hallituksen lisäpanostukset olisi hyviä. Kyse on siitä, miten ne tulisi rahoittaa.

Yhtä kaikki, minä haluan nostaa esille näistä hyvistä panostuksista perusopetuksen tasa-arvorahan. Toivon todella, että sitä käytetään vastuullisesti ja vaikuttavasti.

Arvoisa puhemies! Noin joka kymmenes peruskoulun päättänyt, yleensä poika, ei osaa lukea ja kirjoittaa kunnolla. Peruskoulun päättäneiden tyttöjen keskiarvo on keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi kuin poikien. Alkuvuonna syntyneiden tyttöjen ja loppuvuonna syntyneiden poikien välillä ero keskiarvossa on vielä suurempi. Peruskoulu ei siis toimi kaikille lapsille.

Arkijärjellä tiedämme, että vaikka kaksi lasta olisi yhtä vanhoja, kehityksessä ja kypsyydessä saattaa olla suuria eroja. Tiukasti ikävuosiin sidottu alku- ja perusopetus ei ota riittävästi huomioon näitä jo varhain ilmeneviä yksilöllisiä eroja. Tutkimusten mukaan loppuvuonna syntyneet pojat ovat heikossa asemassa paitsi koulussa myös vapaa-ajalla, kuten urheiluharrastuksissa. Terve järkikin sanoo, ettei lapsia pitäisi ryhmitellä ikävuosien vaan kehitystason perusteella. Tutkimusnäyttö tukee koulun aloituksen lykkäämisen myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi tanskalaisissa tutkimuksissa havaittiin koulun aloituksen lykkäämisen vuodella vähentävän dramaattisesti tarkkaamattomuuden ja hyperaktiivisuuden esiintyvyyttä 7-vuotiaana. Suomessa ADHD-diagnosoituja lapsia on huomattavasti enemmän kuin Tanskassa.

Mallia voisi ottaa juurikin Tanskasta, jossa opetus sovitetaan paremmin lapsen kehitykseen ja kypsyyteen eikä niinkään ikävuosiin. Tanskassa noin viidennes pojista ja kymmenesosa tytöistä viivästyttää koulunaloitustaan. Valtaosa heistä on loppuvuonna syntyneitä lapsia. Se, mikä tässä koulun aloituksen lykkäämisessä lykkääntyy, voitetaan takaisin lapsen vahvempana itseluottamuksena ja motivaationa.

Joustava koulunaloitus on onneksi kirjattu hallitusohjelmaan, ja toivonkin, että nyt tätä perusopetuksen tasa-arvorahaa käytetään tämän joustavan koulunaloituksen kehittämiseksi. Miten tämä voitaisiin toteuttaa, jotta koulunaloituksen lykkäämiseen Suomessa liittyvästä häpeästä päästäisiin eroon ja jotta opetuksen joustoon riittäisi rahaa? Lapsen tulisi voida edetä joustavasti esiopetuksessa ja ensimmäisinä peruskouluvuosina kykyjensä ja valmiuksiensa mukaan vanhempien ja opettajien arvion perusteella. Nykyisin Suomessa koulunaloituksen lykkääminen vaatii erillisen viranomaisratkaisun ja on prosessina turhan raskas. Vuosiluokkarajat siis tulisi kaataa ensimmäisinä vuosina ja opetusryhmät tulisi muodostaa nykyistä joustavammin. Kolmannelle luokalle siirryttäisiin siinä vaiheessa, kun lapsen kyvyt, taidot ja henkinen kypsyys ovat riittävällä tasolla. Tällaisesta joustavuudesta hyötyisivät sekä hitaammin että nopeammin oppivat lapset. Näin jokainen lapsi saisi onnistumisen kokemuksia, joita uuden oppiminen oman kehitystason mukaan voi tarjota. Tässä luotaisiin vahvaa perustaa hyvälle itsetunnolle ja oppimishalulle. — Kiitos.