Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd) | Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr) | Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin aloittaa tämän valtiopäivien ensimmäisen kyselytunnin arjen asioilla. Tiedättekö, että suomalaisissa lapsiperheissä on noussut huoli tulevaisuudesta? Te hallituksessa suunnittelette päivähoitomaksujen todella merkittävää, yli 22 prosentin korotusta. Olen saanut paljon yhteydenottoja, joissa kysytään, miksi lapsiperheet on laitettu hallituksen maksumiehiksi. Korkeimmassa maksuluokassa tämä korotus on yli 60 euroa kuukaudessa per lapsi. Olette juuri hallituksessa päättäneet nostaa aamu- ja iltapäiväkerhojen maksuja 100 prosentilla, 60 eurosta 120 euroon. Nyt siis puhutaan toisesta 60 euron kuukausikorotuksesta yhtä lasta kohden. Hyvää esityksessä on, että hallitus taipui säilyttämään nollamaksuluokan, mutta raharikkaista ei ole nytkään kysymys vaan ahkerista, työssä käyvistä, keskituloisista perheistä, kahden lähihoitajan tai bussikuskin perheistä. Kahden lapsen perheessä teidän korotusaikeenne toisi 120 euron lisämaksun päivähoitomaksuihin jo kuukaudessa.

Arvoisa hallitus ja ministeri, pidättekö te päivähoitomaksujen korotusaikeitanne kohtuullisina?

Puhemies Maria Lohela

Nyt jo kysymykseen, edustaja Kymäläinen.

Arvoisa puhemies ja arvoisa eduskunta! Kysyjä otti esille lapsiperheiden tilanteen Suomessa, ja laajentaisin tämän keskustelun oikeastaan isompaan kuvaan. Meillä on Suomi erittäin vaikeassa tilanteessa tällä hetkellä: olemme velkaantuneet voimakkaasti, mitoittaneet menot tuloja korkeammiksi, ja meillä on suuria vaikeuksia kasvun kanssa. Tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hallitus on tehnyt muutosohjelman, jossa joudumme tekemään myös ikäviä ratkaisuja tämän tilanteen korjaamiseksi. Tavoitteena on tehdä sellaisia toimia, joilla Suomi saadaan sellaiselle kestävälle uralle, että meillä olisi mahdollisimman hyvät palvelut lapsiperheille myöskin tulevaisuudessa.

Valitettavasti tässä muutosohjelmassa joudumme myöskin varhaiskasvatuksen osalta toimiin, ja pidän itse henkilökohtaisesti erittäin valitettavana sitä, että hallituksen ohjelmassa joudumme puuttumaan myöskin asiakasmaksuihin, varhaiskasvatuksen maksuihin. Mutta haluan kuitenkin todeta sen, että varhaiskasvatuspalvelut Suomessa ovat erittäin laadukkaita ja jatkossa tämän jälkeenkin varhaiskasvatuksen kuluista vain noin 15 prosenttia katetaan asiakasmaksuilla.

Se on vahvasti julkisen sektorin tukema erinomainen palvelu.

Puhemies Maria Lohela

Aika on jo täynnä.

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Ihmisiä huolestuttaa arjessa selviäminen, ja tämä on otettava vakavasti, ei vähätellen. Neljän lapsen äitinä ja lastenhoitajana tiedän oikein hyvin, miten tämä vaikuttaa lapsiperheiden arkeen. Tiedän, miten tämä taloudellisten resurssien kaventaminen vaikuttaa esimerkiksi lasten mahdollisuuksiin harrastaa vaikkapa taitoluistelua tai jääkiekkoa.

Arvoisa hallitus, on osoitettu, että on olemassa vaihtoehtoja. SDP:n vaihtoehtobudjetissa otetaan vähemmän velkaa kuin teidän budjetissanne. Kysymys on arvovalinnoista. Haette reilun 50 miljoonan tulolisää päivähoidon maksujen korotuksella. Tälle on vaihtoehto, esimerkiksi vaihtoehtobudjetissamme SDP esitti marraskuussa verosuunnittelun kitkemistä yritysten korkovähennysoikeutta rajaamalla. Tällä esityksellä saataisiin 60 miljoonaa, eikä tätä tarvitsisi ottaa lapsiperheiltä.

Arvoisa ministeri, nyt lapsiperheet kysyvät, ne ahkerat, työssä käyvät perheelliset — nämä katsovat teitä, ministeri, ja kysyvät — voisiko nämä korotukset unohtaa ja voisiko hallitus etsiä oikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa, koska aina on vaihtoehtoja. Suomalaisia arvoja ovat mielestäni panostaminen lapsiimme...

...ja kannustaminen työssä käymiseen.

Puhemies Maria Lohela

Aika on nyt täynnä.

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että joudumme näitä ikäviä päätöksiä täällä tekemään, tässä esityksessä, joka tällä hetkellä on ollut lausuntokierroksilla, on korostettu sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sitä, että nollamaksuluokka säilyy eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille varhaiskasvatus on maksutonta myöskin tulevaisuudessa. Ja tässä on tehty myös sellaisia korjausliikkeitä, että muun muassa joidenkin yksinhuoltajaperheiden tilanteeseen tulee tämän esityksen myötä jopa helpotusta elikkä tämän esityksen myötä — sikäli kuin se nyt etenee eduskuntaan asti tässä muodossa lausuntokierroksen jälkeen — nämä yksinhuoltajaperheiden maksut osalla yksinhuoltajaperheistä jopa siis laskevat.

Nostitte tässä esille myöskin lasten harrastusmahdollisuudet, mikä olikin tärkeä asia ja yksi lempiaiheitani. Minun mielestäni jokaisella suomalaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa ja kokeilla, päästä omien intohimojensa pariin ja päästä kokeilemaan uutta — jokaisella lapsella harrastus — ja tähän liittyen on käynnissä erilaisia toimia: on koulujen iltapäiviin kulttuuri- ja urheilumahdollisuuksia (Puhemies koputtaa), ja lisäksi Leena Harkimon johtama työryhmä etsii tällä hetkellä vastauksia siihen...

...miten liikuntaharrastusten kustannuksia voitaisiin laskea.

Puhemies Maria Lohela

Nyt on aika jo täynnä. — Seuraava kysymys, edustaja Haatainen.

Arvoisa puhemies! Lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on jo hallituksen toimin syksyn aikana rajattu. Ryhmäkokoja on kasvatettu, ja se merkitsee myös sitä, että laatu tulee heikkenemään. Samanaikaisesti te olette esittämässä, että tästä palvelusta maksuja korotetaan. Minusta se on ennenkuulumatonta. Lisäksi tiedämme, että suurissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, asumisen kustannukset ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan. Kun lapsiperheillä on yleensä opintolainat vielä niskassa ja siihen päälle vielä nämä päivähoitomaksut tulevat nousemaan, niin kuinka hallitus aikoo nyt turvata sen, että tavallista työtä tekevän perheen vanhempien kannattaa edes ylipäätänsä ajatella käydä työssä ja että koko tämä hyvinvointiyhteiskunnan legitimiteetti säilyy eli palkkatyötä tekevä ihminen saa myös työstään riittävän ansion, jotta voi itse selviytyä omalla työllään eikä tarvitse esimerkiksi turvautua muitten apuun?

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on kolme keskeistä tavoitetta, joista ensimmäinen on julkisen talouden tasapainottaminen, että velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Toinen tavoite on työllisyystilanteen parantaminen ja työllisyyden nostaminen 72 prosenttiin rakentamalla 110 000 uutta työpaikkaa. Kolmas liittyy rakenteellisiin uudistuksiin, jotka avittavat näitä kahta ensimmäistä tavoitettamme.

Vastaus teidän kysymykseenne on se, että meidän on purettava tässä yhteiskunnassa kannustinloukkuja, nimenomaan sellaisia loukkuja, jotka estävät sekä työn tekemisen että työn teettämisen. Siihen me hallituksessa pyrimme ja myös yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Arvoisa puhemies! Vuosi on alkanut kyllä todella huolestuneissa merkeissä monessa lapsiperheessä. Nyt mietitään ihan oikeasti niitä arjen peruskysymyksiä, että riittävätkö rahat. Riittävätkö rahat näihin harrastuksiin, sitä pohditaan monessa perheessä, mutta nyt on tullut huoli myös siitä, riittävätkö rahat tähän peruspalveluun, joka päivähoito on. Nämä asiakasmaksujen korotukset iskevät juuri tavallisiin työtä tekeviin perheisiin aivan kohtuuttomasti. Ja vielä kun sen yhdistää tähän isoon kehykseen, mitä hallitus on rakentanut päivähoidon suhteen, että rajoitetaan päivähoito-oikeutta työttömiltä tai niiltä perheiltä, joissa vanhempi on kotona, niin ei voi muuta ajatella kuin että te, hyvä hallitus, olette valinneet linjaksenne suomalaisen päivähoidon romuttamisen. Se on kyllä hyvin outoa, kun sen yhdistää tähän, mitä ministeri Sanni Grahn-Laasonen aivan ensimmäiseksi sanoi ja mitä valtiovarainministeri Alexander Stubb just sanoi. Kun teillä on tarkoituksena talouskasvun edistäminen, niin päivähoito, jos mikä, tukee talouskasvua mahdollistamalla pienten lasten vanhempien työssäkäynnin. Tämä teidän linjanne on aivan väärä. Onko, hyvä hallitus, teidän tavoitteenne ajaa suomalaiset pienten lasten vanhemmat kotiin, naiset takaisin hellan ääreen pitämään lapsista huolta pelkästään kotona?

Arvoisa puhemies! Tämä edellinen puheenvuoro ei pidä ollenkaan paikkaansa. Päinvastoin, varhaiskasvatus on erittäin tärkeä palvelu. Perheet myöskin arvioivat tämän palvelun laadun hyvin korkeatasoiseksi. Tällä hetkellä meillä Opetushallitus työskentelee juuri sen puolesta, että ensimmäistä kertaa Opetushallitus laatii varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuksen perusteet, eli pyrimme vahvistamaan varhaiskasvatuksen roolia osana meidän koulutusjärjestelmää ja sitä jatkumoa ja pyrimme nostamaan sen pedagogista laatua.

Tällä hetkellä Suomessa tilanne on niin vaikea, että joudumme tekemään ikäviä, inhottavia päätöksiä täällä eduskunnassa myöskin tänä vuonna, aivan niin kuin olemme joutuneet tekemään useina edellisinäkin vuosina. Mutta olen sitä mieltä, että lapsiperheidenkin kannalta on erittäin tärkeää, että Suomen nykyinen kurjistumisen tilanne saadaan käännettyä, että ne päätökset, joita on valmisteltu, todella viedään maaliin ja sitä kautta saadaan taloudessa uusi aika alkamaan. Minä uskon, että lapsiperheet Suomessa odottavat meiltä täällä eduskunnassa rohkeaa linjaa, joka kääntää Suomen suunnan.

Arvoisa puhemies! Hallitus nostaa monella tapaa asiakasmaksuja. Olenkin ollut huolestunut tästä kehityksestä, esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksujen 30 prosentin korotuksesta, että se on johtanut vahvasti alueelliseen eriarvoistumiseen. Olen huomannut, että alueet ja kunnat, jotka ovat varakkaita muuhun maahan verrattuna, ovat nostaneet niitä indeksikorotuksen verran, esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin sairaanhoitopiiri, mutta taas köyhemmät sairaanhoitopiirit ovat nostaneet maksimissaan näitä asiakasmaksuja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Olenkin äärettömän huolestunut tämmöisestä alueellisesta eriarvoistumisesta ja kysynkin siksi asianomaiselta ministeriltä: miten ehkäisette ihmisten myös alueellisesti tapahtuvaa tämmöistä eriarvoistumista, ja onko hallitus mielestänne toiminut perustuslain ja terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla edistääkseen väestön terveyttä ja terveyserojen kaventamista?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on kuntien välisen epätasa-arvon tasaamiseksi järjestelmä valtionosuuksista. Yhdenvertaisuuden turvaaminen ympäri Suomen riippumatta siitä, mikä on alueen kantokyky, on riippuvainen siitä, miten maan sisällä pystytään kustannuksia tasaamaan. Tämä hallitus ei ole vuoden 2016 budjettia esittäessään ja eduskunta siitä päättäessään leikannut valtionosuuksia, vaan niitä euroja tuli tehtyjen päätösten perusteella kunnille lisää. Toisekseen näitten asiakasmaksujen osalta: Asiakasmaksulainsäädäntö on mahdollistavaa, ei velvoittavaa. Ja tämä hallituksen esitys, jossa tähdättiin siihen, että koko kuntakentässä olisi 150 miljoonan euron lisätulot asiakasmaksujen noston kautta saatu, oli mahdollistava laki. Osa kuntia on päättänyt toisin. Arvoisa edustaja, tasaaminen kuntien ja alueiden välillä ja yhdenvertaisuus turvataan valtionosuusjärjestelmän kautta.

Arvoisa puhemies! Tänä alkaneena vuonna monet hallituksen kovista leikkauksista osuvat ihmisten arkeen ja monet ihmiset ovat huolissaan tulevaisuudesta. Varhaiskasvatukseen on jo tehty merkittävät leikkaukset, ryhmäkokojen kasvatus, ja esimerkiksi monissa yliopistoissa on nyt irtisanomisia ja vähentämiskierre, ja sen lisäksi pakkolakien uhka leijuu päällä. Monet ovat menettäneet jopa tuhansia euroja ansioistaan, ja on selvää, että tällainen huolestuttaa. Nyt olisi hyvä, että hallitukselta tulisi vähän viestiä siitä, että tämä arjen huoli otetaan vakavasti. Päivähoidon maksukorotuksissa puhutaan ihan tavallisista keskiluokkaisista ihmisistä, jotka joutuvat maksamaan satoja euroja vuodessa enemmän, jos tämä toteutuu, ja asiantuntijat, varhaiskasvatuksen ja talouden asiantuntijat, myös OECD, ovat kritisoineet sitä, että tämä ohjaa ihmisiä pois työelämästä, jos päivähoitoon tuleminen vaikeutuu. Eli tämä on täysin päinvastoin kuin mitä ministeri Stubb äsken sanoi, että yritetään poistaa rakenneloukkuja siitä, että ihmiset eivät menisi töihin — päivähoitoon pääsemisen vaikeuttaminen haittaa perheiden työllistymistä ja lasten oikeutta tasapainoiseen varhaiskasvatukseen. Miten te näette, ministeri Stubb, eikö tämä leikkaus tästä ole haitallista työllisyyden ja tasa-arvonkin kannalta?

Arvoisa rouva puhemies! Kaksi vastausta.

Ensimmäinen: Ymmärtääkö hallitus näiden leikkausten tuskan, ihmisten arjen ja huolen ja pelon? Kyllä, sen me teemme ilman muuta.

Toinen vastaus kysymykseenne: Puutuitte OECD:n raporttiin, joka itse asiassa päällisin puolin tuki erittäin vahvasti hallituksen talouspolitiikkaa. Ainoastaan yhdeltä osalta, juuri siltä, minkä te tuossa äsken mainitsitte — myös kotihoidon tuki ja tämäntyyppiset kysymykset kuuluivat siihen kokonaisuuteen — OECD tekisi tässä tilanteessa eri tavalla. Viimeinen huomio tähän on se, että me olemme tällä hetkellä siinä tilanteessa, että jopa tänä vuonna otamme noin viitisen miljardia euroa lisävelkaa. Me joudumme sopeuttamaan, ja ennen kuin me saamme tämän maan kilpailukyvyn paranemaan, sitä kautta viennin vetämään, työllisyystilanteen paranemaan, niin meidän hyvinvointiyhteiskunnan pohja rapistuu. Eli nyt meidän täytyy panostaa kaikkiin niihin keinoihin, jotka edistävät työllisyyttä ja kasvua.

Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin valtiovarainministeri sanoi, ja vielä haluan näitä maksuja ja tämän mallin valmistelua hiukan avata. Tämä pohjaesitys, joka on nyt ollut lausuntokierroksella, on opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön virkamiesten valmistelema, ja siinä on huomioitu aivan erityisesti se, ettei pääsisi syntymään kannustinloukkuvaikutuksia, tai ne on pyritty tässä työssä minimoimaan. Sitten samoin on tämä nollamaksuluokan säilyminen eli se, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille yhteiskunta edelleen korvaa koko varhaiskasvatuspalvelun, elikkä säilytämme tämän nollamaksuluokan heikoimmassa asemassa oleville perheille ja maksujen korotus painottuu parempituloisiin perheisiin.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 syntyi Suomessa vähiten lapsia sitten 1860-luvun nälkävuosien. Tästä on syytä olla todellakin huolissaan. Väestömme ikääntyy, ja huoltosuhde heikkenee. Pienet kunnat kuihtuvat, kun lapsia ei synny. Tutkimusten mukaan epävarmuus työpaikasta ja säännöllisistä tuloista estää naisia perustamasta perhettä. Nyt pitäisikin tarjota naisille vakituisia työpaikkoja ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Mutta mitä tekee hallitus? Rajoittaa päivähoito-oikeutta, heikentää päivähoidon laatua suurentamalla ryhmäkokoja ja nostaa päivähoidon maksuja. Kysynkin teiltä nyt, arvoisa ministeri: mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen perheen ja työn yhteensovittamista syntyvyyden lisäämiseksi?

Rouva puhemies! Vakavaan asiaan ei pitäisi yhtään kevyesti suhtautua tai siitä kevyesti lausua, mutta tämä hallitus on kyllä varsin vähän syyllinen vuoden 2015 syntyvyyteen. (Naurua)

Toisekseen, mitä yritetään tehdä? Ennakoitavuus ja vakaus — totta kai pysyvä työpaikka on iso asia. Me yritämme hallituksen isossa kuvassa saada aikaan sen pyörän pyörimisen, että Suomessa olisi työtä ja suomalaista työtä jatkossakin. Toisekseen, meillä on lasten ja perheiden muutosohjelma, yksi niistä 26:sta hallituksen kärkihankkeesta, lapsi- ja perhepalvelujen sisältöjen kehittäminen niin, että me pääsisimme eteenpäin esimerkiksi siinä, miten turvallisesti vanhempi voi päiväänsä viettää, kun lapsi on yhteiskunnan tarjoamien palvelujen piirissä. Kolmanneksi, tämä yhteensovittaminen: me tulemme tasa-arvo-ohjelmalla hallituksen osalta ulos tämän kuun aikana, ja siellä tulee olemaan useampikin konkreettinen keino tähän teidän kysymykseenne.

Puhemies Maria Lohela

Ja vielä ministeri Stubb.

Arvoisa puhemies! Edustaja on analyysissään täysin oikeassa. Meillä on itse asiassa taloudessa tällä hetkellä kaksi suurta rakenteellista muutosta, joihinka pyrimme vastaamaan: Ensimmäinen niistä on väestörakenne. Meillä väestö ikääntyy, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että enemmän ja enemmän ihmisiä siirtyy eläkkeelle, vähemmän ja vähemmän ihmisiä on töissä. Toinen on globaalitalous. Sen realiteeteissa me elämme. Nyt me pyrimme tekemään ratkaisuja kokonaisuudessa, jotka muuttavat meidän talouden rakennetta, jotka muuttavat meidän työmarkkinoiden rakennetta. Tällä hetkellä me emme pysty joustamaan suuntaan tai toiseen. Valuutta ei jousta samalla tavalla kuin se jousti 1990-luvulla, ja valitettavasti työmarkkinat eivät jousta sillä tavalla. Ainoa asia, joka tällä hetkellä joustaa näiden sopeutusten keskellä, ovat perheet ja valitettavasti erityisesti työttömät, ja tähän me haemme ratkaisua. Ei voi olla niin, että työttömyys on ainoa, joka lisääntyy tässä taloustilanteessa.

Arvoisa rouva puhemies, fru talman! On selvää, että tämä teidän päivähoitopolitiikka puhuttaa. Aamuisin kun käy tuolla viemässä tytärtä päivähoitoon, niin siellä aika usein saa palautetta ja kysytään, että mitä te oikein teette siellä eduskunnassa. Tämä on nyt yksi niistä kysymyksistä, jotka huolettavat, ja se ei huoleta vain niitä, jotka siellä käyvät, on myös kaikkia muita tässä yhteiskunnassa, koska päivähoito on hyvin keskeinen osa meidän hyvinvointivaltiota.

On tosiasia, että me nyt teidän toimestanne päädymme tilanteeseen, missä ei kannusteta, niin kuin viime vaalikaudella — ministeri Stubb, ministeri Grahn-Laasonen muistavat hyvin — kannustettiin äitejä käymään töissä, koska todettiin, että meillä on tasa-arvo-on-gelma, liian moni äiti on kotona, ja meillä oli aktiivisia toimia, jotta saadaan äitejä töihin ja myös isiä. Nyt ollaan tilanteessa, missä teidän toimenne johtavat ihan päinvastaiseen tilanteeseen, missä nämä maksujen korotukset kannustavat ihmisiä jäämään kotiin taloudellisista syistä. Te, ministeri Stubb, sanoitte äsken aika ristiriitaisesti tästä. Ei ainakaan minulle avautunut tämä teidän logiikkanne, miten tämä teidän maksupolitiikkanne palvelee meidän taloutta? Sehän on omiaan tekemään juuri päinvastoin. Kun olen opiskellut vain kansantaloustiedettä, niin minä en tätä varmaan ymmärrä, mutta nyt teidän pitää kertoa minulle, miten tämä taloudellinen logiikka menee. Jag förstår inte.

Arvoisa rouva puhemies! Yhtäältä on olemassa suuria makrotaloudellisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työn kysyntään ja työn tarjontaan. Niistä neuvotellaan yhtäältä kilpailukykypaketin sisällön myötä, yhtäältä palkkamaltin myötä ja yhtäältä tuottavuuden lisäämisen ja muun muassa paikallisen sopimisen myötä. Ne ovat niitä suuria rakenteellisia uudistuksia. Sen jälkeen meillä on olemassa pienemmässä mittakaavassa finanssipoliittinen kehikko, jota jatkuvasti työstämme, ja siinä pyrimme tekemään päätöksiä. Ne vaikuttavat vähemmän kuin se suuri kehikko. Meidän argumenttimme on se, että nämä sopeutustoimet, liittyivätpä ne sitten päivähoitoon, varhaiskasvatukseen tai vastaaviin, jatkuvat, ellemme me saa työllisyystilannetta parannettua tässä maassa, ellemme me saa kasvua aikaiseksi, ja se vaatii pitkällekin meneviä rakenteellisia uudistuksia, mutta meillä tällä hetkellä on yhteiskunnassa jäykkyyksiä, jotka estävät nämä uudistukset.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvällä perhepolitiikalla varmasti pystytään vaikuttamaan syntyvyyteen, mutta harmillisesti hallitus on toistuvasti ollut lapsiperheitten kukkarolla ja hyvin tuntuvilla summilla. Tuntuu hivenen hämmentävältä tämä ministeri Stubbin vastaus siihen, millä tavalla näillä päivähoitomaksuilla voitaisiin kannustaa ihmisiä työhön, kun päinvastoin asiantuntijat ovat jo nyt osoittaneet, että nämä päivähoitomaksujen korotukset tulevat nimenomaan lisäämään kannustinloukkuja. Kaksihenkinen keskivertotuloinen perhe maksaisi päivähoidosta tulevaisuudessa 674 euroa kuukaudessa. Varmasti moni miettii, kannattaako lähteä työelämään, jos päivähoitomaksut nousevat tällaisella rytmityksellä. Olisinkin kysynyt hallitukselta: ymmärrättekö te, että nämä päivähoitomaksujen korotukset itse asiassa lisäävät kannustinloukkuja ja tulevat heikentämään ihmisten menemistä työelämään ja sitä kautta vaikeuttavat sitä kansantalouden kasvattamista ja verotulojen lisäämistä?

Arvoisa puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin sen, että nämä säästöt ovat ikäviä. Toisaalta ajattelen pienen lapsen äitinä myöskin niin, että Suomen talous pitää saada kuntoon, jotta meillä on varaa rahoittaa meidän hyvinvointiyhteiskunnan arvokkaat palvelut myöskin tulevaisuudessa. Näiden maksukorotusten jälkeenkin yhteiskunta maksaa varhaiskasvatuksen palveluista noin 85 prosenttia ja vain se noin 15 prosenttia on perheiden rahoittamaa osuutta. Mieluummin tietysti jättäisin esittelemättä tällaisen lain maksujen korotuksista, mutta Suomen taloustilanne on nyt niin vaikea, että näitä ikäviä päätöksiä joudutaan tekemään. Hallitus on neuvotellut hallitusohjelmansa kolmen puolueen kesken, ja siihen sisältyy 54 miljoonan euron maksujen korotus varhaiskasvatukseen, ja tätä me olemme valmistelleet ja etsineet siinä parhainta mahdollista mallia, (Paavo Arhinmäki: Mikä puolue nosti tämän sinne hallitusohjelmaan?) jossa minimoidaan kannustinloukut työn vastaanottamiseen ja jossa pyritään hakemaan sellainen tulokulma, että ne maksut painottuvat parempituloisiin ja että kaikkein heikoimmassa (Puhemies koputtaa) asemassa olevien maksut eivät nouse vaan jatkossakin säilyy (Puhemies: Aika!) nollamaksuluokka elikkä se, että ei ole maksuja ollenkaan.

Arvoisa puhemies! Tämä jo mainittu hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmahan käynnistyi nyt tammikuussa, ja tämä ohjelma on näitten ikävien säästöpäätösten keskellä todella positiivinen uutinen. Tuon muutosohjelman tavoitteenahan on, että lapsi- ja perhepalvelut järjestetään ja johdetaan hyvin lapsi- ja perhelähtöisesti. Hallinnolla ei saa siis olla väliä, kun lapset tai lapsiperheet hakevat tuolta asiakaspalvelujen viidakosta sitä akuuttia apua, mitä he tarvitsevat. Tämä ei suinkaan ole mikään uusi keksintö, meillä on jo muutamia kaupunkeja, muun muassa Imatra, jossa tätä käytäntöä ollaan jo jonkun aikaa harjoitettu. Kysyisinkin ministeri Rehulalta: ovatko nämä jo hyvät käytänteet helposti siirrettävissä, ja millä aikataululla arvioitte näkyviä tuloksia?

Arvoisa rouva puhemies! Jos tämä työ — jotta ne toimintatavat, joita eri puolilla Suomea on kehitetty vuosien varrella, saadaan monistettua — olisi helppo sarka kynnettäväksi, niin sehän olisi tehty. Me yritämme nyt tämän ohjelman alla henkilöitä vastuuttaen ensinnäkin kerätä näitä toimintatapoja. Imatran malli on lastensuojelussa yksi malli, Raisiossa on toinen, Oulussa on perustettu uutta Oulua rakennettaessa perhepalvelukeskuksia, Mikkelissä on jatkossa yksi ovi, että lapsi ja perhe voivat mennä ovesta sisään kysymättä etukäteen sitä, että mitähän palvelua saan, vaan palvelut ovat saatavilla. Tämä on keskiössä, tavoitteena se, että kahden vuoden päästä me olisimme saaneet näitä hyviä käytäntöjä niin pitkälle kerättyä, että ne olisi sitten myös jo jaettu läpi maan.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Päivähoitopalvelujen maksussa lähtökohta on siltä osin hyvä, että isompituloiset osallistuvat suuremmalla maksuosuudella kuin pienituloiset tai työttömien perheet. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ongelma on, että tuo alaraja korkeimman maksuluokan osalta on niin alhaalla, että — kuten jo aiemmin kerroin — puhutaan kahden bussikuskin tai kahden lähihoitajan tulotasosta, jolloin nämä korotukset osuvat näihin perheisiin. Suomalaisten turvallisuudentunne on alhaisimmillaan vuosikymmeniin, ja tässä suurta roolia näyttelee nimenomaan arjessa selviäminen, onko työtä tai pystyykö maksamaan laskut, pitämään kattoa pään päällä ja pystyykö huolehtimaan terveydestä. Hyvinvointivaltiossa tämä huoli ei saisi näytellä näin suurta roolia kuin se tällä hetkellä tekee. Yhden syrjäytyneen kustannukseksi on laskettu miljoona euroa, ja meillä ei vain ole yhteenkään tällaiseen enää varaa. Valtavat, ylimitoitetut leikkaukset koulutuksesta ja ryhmäkoosta, aamu- ja iltapäivähoitojen korotukset, (Puhemies koputtaa) lapsilisän poistaminen indeksin piiristä ja jopa 30 prosentin...

Voitteko, hallitus, hillitä itseänne? (Naurua) Voitteko tehdä oikeudenmukaisempaa politiikkaa... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Puhemies Maria Lohela

Nyt kysymys, edustaja Kymäläinen.

Arvoisa rouva puhemies! Itsehillinnästä en tiedä, mutta vastaan kahdella tavalla: Ensimmäinen on se, että ellei meidän työllisyystilanteemme parane, niin nämä sopeutustoimet valitettavasti jatkuvat, koska tosiasia on se, että hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida ylläpitää, jos työllisyysaste on tämä ja jos kasvua ei ole nähtävissä. Tähän me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, muun muassa työmarkkinoihin. Toinen vastaus: Minun mielestäni tämä keskustelu on ollut symbolisesti ja käytännössä tärkeä. Miksi? Sen takia, että tällä hetkellä me elämme nimenomaan niiden lasten velkaa, jotka ovat varhaiskasvatuksessa, ja sitä me pyrimme välttämään.

Arvoisa puhemies! Aiheenani on kotouttaminen. Se, kuinka hyvin onnistumme Suomeen tulleiden ja etenkin lopulta Suomeen jäävien turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa, on tämän päivän ja tulevien vuosien polttavimpia kysymyksiä. Hallituksesta onkin hyvin todettu, että maahanmuuttajien nopea aktivoiminen on tärkeää, kotouttaminen ei saa jäädä vain teorian tasolle ja että kotouttamisen käytäntöjä on uudistettava ennakkoluulottomasti.

Tämä työ alkaa jo vastaanottokeskuksista. Esimerkiksi vapaaehtoistyöhön osallistuminen voisi edistää kotoutumista tarjoamalla tekemistä, ihmisiin tutustumista ja tavallisen suomalaisen arjen näkemistä. Olemme kuitenkin joutuneet lukemaan uutisista, kuinka turvapaikanhakijoiden vapaaehtoistoimintaa päiväkodeissa on vastustettu ja lumenluontikin oli törmätä byrokratiaan. Kysyisinkin sisäministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että vastaanottokeskuksissa tuetaan turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä ja päästä osaksi suomalaista yhteisöä?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kotouttaminen on aivan keskeinen asia, jotta suomalainen yhteiskunta pystyy ottamaan vastaan ne ihmiset, jotka meiltä turvapaikan saavat, ja saamme heidät integroitua osaksi suomalaista yhteiskuntaa, myöskin rakentamaan Suomea.

Tämän työn pitää alkaa jo vastaanottokeskusvaiheessa, ja tähän on päättäväisesti lähdetty. Ensimmäinen asia, mikä tehdään, on osaamiskartoitus, ja sitä kautta jo lähdetään liikkeelle — katsotaan, millaista osaamista löytyy, millaisia koulutustarpeita on — ja siitä polku sitten jatkuu mahdollisimman nopeasti niillä, jotka turvapaikan saavat, kohti kotouttamiskoulutusta ja työelämää.

Tämä on meillä maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä aivan keskeisiä asioita, mitä tällä hetkellä käsitellään. Ministerit Lindström ja Grahn-Laasonen osaltaan tuovat pöytään tällä hetkellä näihin kotouttamiskoulutukseen ja maahanmuuttajien koulutukseen liittyviä asioita. Tässä on paljon nyt työn alla, ja toivottavasti saadaan myöskin paljon valmista hyvin nopealla aikataululla.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Grahn-Laasonen täydentää.

Arvoisa puhemies! Onnistunut kotouttaminen on tämän kevään yksi suurimmista haasteista, ja tänä päivänä tämä keskustelu on ollut sikälikin ajankohtainen, että otin tänä aamuna vastaan asiantuntijoiden ehdotukset, 56 keinoa siitä, miten me voimme edistää kotoutumista koulutuksen keinoin. Suomeen viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista 84 prosenttia on alle 34-vuotiaita, ja heistä vielä vähän vajaa 70 prosenttia on 16—34-vuotiaita, mikä tulee tarkoittamaan sitä, että meillä on erittäin paljon tarvetta erilaisille yksilöllisille koulutuspoluille. Nykyiset, olemassa olevat rakenteet eivät toimi: ne ovat liian pitkiä, siellä on paljon tyhjäkäyntiä. Joustavuutta tarvitaan ja nopeampia polkuja niin koulutukseen kuin työelämäänkin. Hallitus on lähtenyt tässä erittäin määrätietoisesti liikkeelle, ja tulen itse pitämään huolen siitä, että nämä 56 ehdotusta lähtevät heti valmisteluun, osa niistä on jo hyvin pitkällä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Vastaanottokeskuksissa tehdään tosiaan jo nyt paljon arvokasta työtä, jolla pyritään yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteenahan on saada mielekästä tekemistä turvapaikanhakijoille. Miten arvioitte nykytilannetta? Eli voitaisiinko tätä työtä jollain tapaa kehittää ja parantaa esimerkiksi näiden toimenpiteiden osalta, joita opetusministeri juuri mainitsi, ja haluaisitteko hieman avata niitä toimenpiteitä? Ja voisiko akuuttiin tarpeeseen vastata myös esimerkiksi maanlaajuisella tehokkaalla kampanjalla yhdessä järjestöjen kanssa? Voitaisiinko samalla mahdollisesti ohjata resursseja tähän kysymykseen?

Arvoisa puhemies! On harmi, että työministeri Lindström ei ole paikalla, hänellä olisi kaikkein parhaat tiedot näistä.

On selvää siis se, että jo vastaanottokeskusvaiheessa tämä kouluttautuminen pitää aloittaa, ja kuten sanoin, tämä osaamiskartoitus on ensimmäinen. Mutta sen lisäksi on ylipäänsä aktivointi, se että nämä ihmiset vastaanottokeskuksissa saavat tekemistä, saavat osallistua siihen arjen tekemiseen, voisivat auttaa, tehdä työtäkin siinä lähiympäristössä. Ja kuten täällä jo todettiinkin, me olemme törmänneet jälleen kerran suomalaiseen byrokratiaan siinä, että lumitöiden tekeminenkään ei ollut mahdollista.

Näiden kaikkien asioiden kanssa me teemme tällä hetkellä töitä. Meidän täytyy miettiä uudella tavalla, jotta me saamme ihmiset, jotka haluavat osallistua, jotka haluavat tehdä, myöskin aktivoitua. Uskon, että sitä kautta, jos on mielekästä tekemistä ja sitä kautta kanssakäymistä lähiympäristön, kantasuomalaisten, kanssa, kaiken kaikkiaan integroituminen on sujuvampaa ja parempaa.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä nousi esiin tämä vapaaehtoistyön rooli, ja se on kyllä ollut aivan korvaamattoman tärkeää myöskin tässä ensimmäisessä vaiheessa. Omalla sektorillani opetus- ja kulttuuriministeriössä reagoimme heti ja lähdimme tukemaan muun muassa nuorisoalan järjestöjä ja urheiluseuroja ja myöskin kulttuurin keinoin vaikuttamaan siihen, että siellä paikallistoiminnassa, eri paikkakunnilla, voitaisiin huomioida vastaanottokeskukset. Esimerkiksi liikuntaseurat ovat lähteneet tähän erittäin innostuneesti mukaan, Martat ovat mukana, opiskelijajärjestöt ovat mukana, elikkä siellä on tehty erittäin paljon hyvää työtä, jossa hyväntahtoiset suomalaiset ovat lähteneet rakentamaan siltoja vastaanottokeskuksissa olevien turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välille.

Me tarvitsemme toimia, jotka uudistavat meidän koulutusjärjestelmää ottamaan vastaan paremmin näitä maahanmuuttajia erilaisiin yksilöllisiin polkuihin, me tarvitsemme suoria väyliä työelämään ja me tulemme tarvitsemaan jatkossa myöskin vapaaehtoisten roolia siihen ja meidän kaikkien suomalaisten roolia siihen, että kun turvapaikanhakijat saavat turvapaikan — ne turvapaikanhakijat, jotka saavat turvapaikan — heidät voidaan tähän yhteiskuntaan kotouttaa ja he voivat kokea olonsa tervetulleeksi.

Arvoisa puhemies! Olemme nähneet viimeisten kuukausien aikana valitettavasti väkivaltaongelmia, vihapuhetta, rikollista käyttäytymistä joissakin tilanteissa, joskus turvapaikanhakijoiden puolelta, joskus meidän kantasuomalaisten puolelta, ja kaikki tämä on yhtä tuomittavaa mielestäni. Nyt on tietysti hyvin tiukka paikka siinä, miten tämä kotoutuminen tapahtuu, ja kaikki keinot ovat arvokkaita.

Yksi sellainen asia, johon Suomessa on kiinnitetty huomiota usein, on se, että meillä on hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia poliiseja ja viranomaisia. Olisi varmasti syytä myöskin poliisin toiminnan uskottavuuden lisäämiseksi ja poliisin tukemiseksi miettiä, voisiko tätä reittiä avata, että maahanmuuttajataustaiset, jotka ovat sitten Suomeen sijoittuneet, pääsisivät ehkä nykyistä helpommin jollakin tavalla tämmöisen uran alkuun. Mielestäni tämä olisi tärkeää.

Ja ehkä yleisenä kysymyksenä: onko hallituksella aikomus lisätä nyt poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten resursseja ainakin tilapäisesti, kun tilanne on tällainen?

Arvoisa rouva puhemies! Aloitan tästä viimeisestä, eli me olemme lisänneet poliisin, turvallisuusviranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten resursseja tälle vuodelle merkittävästi. Se on osin ollut aivan pakkokin, mutta sitten on tehty myöskin se valinta, että nimenomaan turvallisuuteen on satsattu erityisesti. Huoli ehkä enemmänkin on tulevissa vuosissa, mutta niihin asioihin palaamme sitten. Me teemme sisäisen turvallisuuden selontekoa parhaillaan, ja siitä meillä on mahdollisuus keskustella tässäkin salissa.

On aivan totta, että meillä on puutetta ulkomaalaistaustaisista poliiseista. Tämä on ollut jo pidempään poliisin tiedossa, ja tässä on ollut ja on koko ajan erityinen projekti, jolla myöskin maahanmuuttajanuoria kannustetaan hakeutumaan poliisiopintoihin. Minusta se on erittäin kannatettavaa ja omalla tavallaan varmasti helpottaisi poliisin ja maahanmuuttajien välistä kanssakäymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Kotouttamisessa oikeastaan yhdistyy valtiovarainministerin näkökulmasta kaksi kokonaisuutta: Ensimmäinen on se kirjanpitoharjoitus, jonka joudumme tekemään turvapaikanhakijoiden kustannusten nousun myötä. Karkeasti se on noin 0,5 miljardia vuodessa, kun käsitellään, kun lisäämme sisäministeriön määrärahoja ja niin edespäin. Mutta toinen puoli, jota meidän pitää tarkastella pitkällä aikavälillä, liittyy nimenomaan kotouttamiseen ja siihen, miten maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat, saadaan töihin. He muuttavat, kuten ministeri Grahn-Laasonen tuossa hyvin totesi, meidän väestörakennettamme. Jos 80 prosenttia heistä, jotka ovat tulleet maahan, ovat nyt alle 34-vuotiaita, mahdollisuudet työllistää ovat huikeat. Viimeinen huomio tähän: IMF:n arvion mukaan, vaikka Eurooppa hoitaisi tämän turvapaikkatilanteen huonosti, talouskasvun näkökulmasta puhumme noin 0,2 prosentin kasvusta vuosittain.

Viimeinen huomio: Ymmärrän, että tämä on vaikea keskustelunaihe. Kannattaa kuitenkin pistää mittakaavaan: turvapaikanhakijoita viime vuonna oli noin 0,2 prosenttia koko Euroopan väestöstä.

Arvoisa puhemies! Eurooppalaiset arvot ja saavutukset ovat uhanalaisia, ja yksi syy siihen on, että Eurooppa ei ole kyennyt toistaiseksi sopimaan ja toteuttamaan sitä yhteistä rajavalvontaa, sitä yhteistä ja yhtenäistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, jota tämän säilyttäminen edellyttää. Ja kaikki tuki ministeri Orpolle ja hallitukselle siltä osin kuin te tätä haluatte ajaa ja pyritte Euroopassa ajamaan.

Mutta kotouttamisen kannalta näen myöskin toisen vaaran näille arvoille, ja se on se vihapuhe ja suoranainen väkivalta — viimeinen polttopulloisku esimerkkinä — jota tilanne on myöskin synnyttänyt. Kysyisin ministeri Orpolta: mitenkä näette ja kuinka suurena ongelmana sen, että meillä ei olla ehkä vieläkään riittävästi sekä arvojohtamisen keinoin että tarvittaessa viranomaistoimin kyetty puuttumaan tällaiseen vastakkaisuuksia kärjistävään, vihaa ylläpitävään ja synnyttävään ja vääriin tietoihin perustuvaan toimintaan?

Arvoisa rouva puhemies! On niin, että yksin viranomaistoimin näitä ongelmia, joita nyt on nähty, näitä käsittämättömiä, tuomittavia väkivallantekoja eri suuntiin, ei pystytä ratkaisemaan — niitä voidaan ennalta ehkäistä, niitä voidaan vähentää, mutta ne eivät luo sitä kestävää ratkaisua. Kestävä ratkaisu löytyy siitä, että me käymme arvokeskustelua Suomessa avoimesti, tosiasioihin perustuen siitä, mistä on kyse, miten me tämän asian kohtaamme, miten me hoidamme tätä kansalaisyhteiskuntana. Meidän pitää käydä hyvää keskustelua ja ymmärtää se, että tämä muutos, jonka me olemme kohdanneet, ei ole ohimenevä ilmiö vaan me olemme ilmiön edessä, joka tulee jatkumaan. Volyymista ja lukumääristä en osaa sanoa, mutta on selvää, että paine maahanmuuttoon Eurooppaan ja myös Suomeen tulee jatkumaan. Siksi meidän täytyy pystyä keskustelemaan tämä asia eikä yrittää vain unohtaa tätä olemassa olevaa olotilaa.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tuomioja on täysin oikeassa siinä, että tähän turvapaikkakysymykseen on vain ja ainoastaan yhteiseurooppalaisia ratkaisuja. Itse uskon vahvasti siihen, että tässä tulee käymään niin, että turvapaikkapolitiikassa, ulkorajavalvonnassa, oikeus- ja sisäasioissa ylipäätään, tulemme tiivistämään yhteistyötä Euroopan unionin sisällä. Se on se ainoa ratkaisu, koska me näemme sen, mihinkä hallitustenvälisyys voi pahimmillaan näissä kysymyksissä johtaa.

Toinen asia, jonka edustaja Tuomioja nosti esille, oli eurooppalaiset arvot. Kyllä, tällä hetkellä käydään eurooppalaisista arvoista vilkastakin keskustelua. Mielestäni on erittäin tärkeää, että me pidämme kiinni niistä länsimaisista perusarvoista, joihinka koko Euroopan unioni pohjautuu: vapaus, vastuu, ihmisoikeudet, perusoikeudet, sananvapaus. Ja kun kulttuurit törmäävät, syntyy keskustelu näistä. Hallituksen linja on yksiselitteisen selkeä, ja se on määritelty meidän hallitusohjelmassamme: siellä puhutaan avoimuudesta, suvaitsevaisuudesta ja kansainvälisyydestä, ja tätä me edustamme myös Euroopan unionin kentillä.

Arvoisa rouva puhemies! Alkuperäinen kysymys koski kotouttamistoimenpiteitä, ja olen iloinen, että, ministeri Grahn-Laasonen, nostitte esiin vapaaehtoistyön esteet. Toivon, että se keskustelu, jota myös viime vuosina on käyty eduskunnassa, nostaisi esiin myöskin vaikkapa sen suomalaisen työttömän mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön.

Kunnat ovat hyvin merkittävässä asemassa tämän turvapaikkaprosessin osana, ja vaikka valtio aluksi näistä kustannuksista huolehtiikin, niin kyllähän tämä pitkä prosessi päätyy loppujen lopuksi kuntiin, ja niin kuin tässäkin on todettu, tämä ilmiö ei ole ohimenevä. Haluaisin kysyä kuntaministeriltä: miten te näette nyt kuntien roolin ja resurssit, nimenomaan ne resurssit, kun halutaan nopeasti toimenpiteitä ja kuitenkin tiedetään rajalliset resurssit?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lasten ja nuorten osaltahan on tilanne se, että se vaatii hetimmiten kunnilta resursseja, ja kuten täällä nyt ja aiemminkin ministeri Grahn-Laasonen on kertonut, siihen ollaan pystytty varautumaan. Mutta sitten on oikea kysymys, miten jatkossa — nyt kun arvioidaan, että tänä vuonna vähintään 10 000 turvapaikanhakijaa saa myönteisen päätöksen — pystytään kunnissa toimimaan. Meidän pitää tietysti arvioida tätä taloudellista puolta, joka kulkee itse asiassa kotouttamisen osalta ely-keskuksien kautta, varmasti myös tuolla kehysriihen paikkeilla. Ja kuten kysyjä tietää, niin onhan niin, että jokainen myönteisen päätöksen saanut saa itse valita myös sen, mihinkä kuntaan menee, ja tietysti sitä kautta varmaan suurin paine kohdistuu suuriin kaupunkeihin, mutta toivomme, että tulisi tasaisemmin eri kuntiin. Tässä on monia kysymyksiä vielä ratkaistavana.

Puhemies Maria Lohela

Vielä yksi kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tuoreessa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan tehnyt ehdotuksen kotouttavan työtoimintajärjestelmän luomisesta turvapaikanhakijoille, mikä mahdollistaisi sen, että ennen kuin turvapaikanhakijalla on tämä työlupa, eli ennen sitä karenssiajan päättymistä, hänelle tulisi oikeus ja jopa velvollisuus vastaanottorahaa vastaan osallistua kotouttavaan työtoimintaan joko vastaanottokeskuksessa, järjestöissä, kunnissa tai sitten myös yrityksissä. Silloin hänellä olisi mahdollisuus myös tutustua työelämään ja kenties saada vaikka jonkinlainen työtodistus, niin että sitten jos hän saa myönteisen luvan, niin hän pääsisi nopeammin työhön kiinni. Tällä vältettäisiin myös se niihin ehdotuksiin, joissa on ehdotettu tämän karenssiajan lyhentämistä, liittyvä vetotekijä, (Puhemies koputtaa) jos ikään kuin sekoitetaan nämä kaksi järjestelmää...

...työperusteinen ja humanitäärinen. Mitä mieltä olette?

Puhemies Maria Lohela

Kysymys nyt!

Arvoisa puhemies! Kaikki esitykset, joilla me nyt pystymme aktivoimaan turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia, auttamaan heidät nopeasti työelämään ja integroitumaan yhteiskuntaan, otetaan nyt avoimesti vastaan ja käydään läpi, tämä teidänkin esityksenne. Lupaan sen.

Siis avainsanoja ovat nämä: "nopeasti", "aktiivitoimenpiteisiin", "työelämään" ja "integroitumaan yhteiskuntaan". Sama pätee siis tietenkin myöskin suomalaisiin työttömiin. Me tarvitsemme näitä samoja keinoja myöskin heille.

Mutta näihin karensseihin. Meillähän on nyt käytäntö, että kolmen kuukauden jälkeen pääsee työelämään, ja käytännössä meillä menee nyt pidempään näiden papereiden selvittämisessä ja turvapaikkapäätösten tekemisessä, koska tulijoita on ollut niin paljon. Jatkossa tämä aika tulee lyhenemään, kun tämä mylly alkaa jauhaa ja saadaan nopeammassa tahdissa näitä päätöksiä tehtyä.

Meidän täytyy käydä läpi kaikki ehdotukset, mitä tähän tulee, ja saada nopeasti käytäntöjä. Meillä ei ole paljon aikaa odottaa, koska nämä ihmiset ovat jo täällä.

Arvoisa puhemies! Tammikuussa monet ihmiset saivat järkyttävän kirjeen, jossa kerrottiin sähkönsiirtohintojen jopa yli 30 prosentin korotuksista. Taustalla on vuonna 2013 toteutettu valtionyhtiö Fortumin sähköverkkojen myyminen pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevalle Carunalle. Vasemmisto vastusti Fortumin sähköverkkojen myymistä ainoana hallituspuolueena. Sähkön hinta koskettaa kaikkia. Talvipakkasilla sähköä kuluu paljon, ja mihin valuvat suomalaisten rahat? Ulkomaisen yhtiön taskuihin.

Vasemmistoliitto on tehnyt toimenpidealoitteen, jossa ehdotamme useita toimenpiteitä, joilla siirtohintojen kohtuuttomaan nousuun voitaisiin puuttua. Esitämme esimerkiksi katon asettamista sähkönsiirtomaksujen sallituille kertakorotuksille, yhtiöille sallitun tuoton alentamista ja Energiaviraston valvontaoikeuden muuttamista reaaliaikaiseksi ja joustavammaksi. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta sähkönsiirtohinnat eivät nouse kohtuuttomasti?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Sarkkinen totesi, nämä Carunan isot hinnankorotukset — keskimäärin 27 prosenttia, eräällä laskutavalla — iskevät hyvin kipeästi isoon joukkoon suomalaisia. Pidän näin suurta kertakorotusta kuluttajien kannalta aivan kohtuuttomana.

Tulen esittämään lakimuutosta, jotta tällaiset kohtuuttomat korotukset kyetään jatkossa välttämään. Olen ollut yhteydessä myös kuluttajaviranomaisiin tämän akuutin ongelman takia. Kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen tapaa huomenna Carunan johtoa ja suositellee neuvotteluteitse näiden kohtuuttomien hinnankorotusten kohtuullistamista, ja kuluttaja-asiamies harkitsee tarvittaessa myöskin ryhmävalituksen tekemistä. (Eero Heinäluoma: Erittäin hyvä!) Hallitus käyttää siis kaikki keinot kohtuuttomien hinnankorotuksien estämiseksi, ja teemme yhteistyötä eduskunnan kanssa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille vastauksesta, ja olen ilahtunut siitä, että toimiin aiotaan ryhtyä.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Carunaa voi perustellusti epäillä aggressiivisen verosuunnittelun avulla harjoitetusta veronkierrosta, eli kohtuuttomien hinnankorotusten lisäksi yhtiö ei myöskään maksa asiallisesti veroja Suomeen. Valvovat viranomaiset vaikuttavat olevan hampaattomia Carunan toiminnan edessä. Laki ei anna viranomaisille riittäviä keinoja puuttua sähkösiirtoyhtiöiden toimintaan. Suomalainen maksaa, ja voitot valuvat ulkomaille. Haluaisinkin lisäksi kysyä: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta nimenomaan viranomaisilla olisi paremmat mahdollisuudet jatkossa puuttua sähkönsiirtoyhtiöiden harjoittamaan veronkiertoon ja tähän kansalaisten kuppaamiseen?

Arvoisa rouva puhemies! On sanomattakin selvää, että jos on yksi ministeri tai yksi henkilö, joka vastustaa veronkiertoa, se on valtiovarainministeri — mitä enemmän verotuloja, sen parempi. OECD:ssä G20-maat itse asiassa vuonna 2013 lähtivät liikkeelle aloitteen kanssa, jossa pyrittiin rakentamaan järjestelmä, joka estää veropohjan rapautumisen, puuttuu kansainvälisten yritysten aggressiiviseen tai muuhun verotoimintaan. Sen seurauksena on tällä hetkellä menossa kaksi kokonaisuutta, joita Suomi tukee vahvasti. Ensimmäinen on OECD:n piirissä 15 niin sanottua BEPS-toimenpidettä, ja toinen on viime viikolla julkaistu komission corporate tax package. Suomi on allekirjoittanut yhden osion tästä OECD:n BEPS-ratkaisusta, ja viemme eteenpäin kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuovat verotuksen ja verotietojen vaihdon yhteiseen piiriin.

Arvoisa rouva puhemies! Perusinfrastruktuuri pitää pitää kotimaisissa käsissä, erityisesti monopoliasemassa oleva infrastruktuuri — mieluiten julkisessa omistuksessa. Nämä olivat perusteet, minkä vuoksi vasemmistoliitto, minä ministerinä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, vastusti Fortumin kauppoja Carunalle.

Mutta tämä ei ole ainoa kerta, kun perusinfrastruktuuria on kaupattu. Digitassa tehtiin samanlainen puhallus, ranskalaiset käyttävät monopoliasemaa hyväksi. Muutenkin tulee mieleen kauppoja, vaikkapa Kemiran Yara-kaupat tai monet kaupat, joissa työpaikkoja alueellisesti luovia teollisuusyhtiöitä on myyty ulkomaalaisille omistajille. Tämä ei ole suomalaisten työntekijöiden etu, tämä ei ole Suomen kansalaisten etu eikä Suomen valtion etu. Kysynkin, arvoisa rouva puhemies, valtiovarainministeri Stubbilta: onko perusinfrastruktuurin ja kansallisomaisuuden myyminen alehintaan isänmaallista?

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä kysymyksen tulokulma on sen verran vaikea, että siihen ei voi antaa ihan suoraa vastausta.

Tähän yksittäiseen tapaukseen. Jos en ihan väärin muista — en itse ollut silloin talouspoliittisen valiokunnan jäsen — niin tässähän puhuttiin strategisesta omistuksesta ja päädyttiin siihen, että voi myydä, ja sen lopullisen kaupan tästä teki Fortum. Se riippuu tietysti täysin siitä, millä tavalla määritellään strateginen omistus. Itse täytyy myöntää, että en kuulu julkisten tai yksityisten monopolien ystävien joukkoon. Teistä, edustaja Arhinmäki, en tiedä.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä asiassa koko edellisellä hallituksella on peiliin katsomisen paikka. Tässä tapahtui hämmästyttäviä virhearviointeja. Esimerkiksi silloinen elinkeinoministeri Vapaavuori totesi joulukuussa 2013: "Fortum-kauppa ei nosta sähkön hintaa."

Mutta, arvoisa puhemies, nyt tähän täytyy tarttua, ja annan tuen niille toimille, joita elinkeinoministeri Rehn täällä sanoi. Toivomme, että hallitus tuo lakiesityksiä, ja toivomme, että tähän voi puuttua.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Stubb, haluan muistuttaa, että te olette itse ajaneet, hallitus on ajanut, sellaista maksupolitiikkaa, joka iskee paljon kipeämmin ja paljon useampaan suomalaiseen kuin nämä korotukset, jotka nyt on nähty. Olette sanoneet, että nämä Carunan korotukset ovat kohtuuttomia. Voisitteko kertoa nyt selkosuomeksi Suomen kansalle, että jos nämä korotukset ovat kohtuuttomia, niin minkä takia ajamanne terveys- ja päivähoitomaksujen (Puhemies koputtaa) 20 ja 30 prosentin korotukset (Välihuutoja oikealta) ovat oikeutettuja?

Puhemies Maria Lohela

Ei tämä nyt kyllä oikein enää tähän varsinaiseen aiheeseen liity. Otetaan seuraava kysymys, edustaja Turunen.

Arvoisa puhemies! Kun tässä on nyt tunnustettu, että virheitä on tehty edellisellä vaalikaudella ja jopa syytelty toisia, niin todetaan se tosiasia kuitenkin, että näistä virheistä vapaat ovat ainoastaan kaksi puoluetta, (Paavo Arhinmäki: Kolme!) jotka tiesivät, että hinnat tulevat nousemaan, ja nämä kaksi puoluetta ovat perussuomalaiset ja keskusta. Tämä on täysin selkeä asia.

Mutta nythän ovat kysymyksessä siirtohintojen korotuksien lisäksi myös perusmaksun korotukset, ja yritykselle erittäin merkityksellinen asia ovat nämä tehosiirtomaksujen korotukset. Kyllä jos tästä jonkun viestin voi Carunalle lähettää, niin Caruna voisi nyt mahdollisimman nopeasti peruuttaa oma-aloitteisesti nämä rajut hinnankorotukset.

Elinkeinoministeri Rehniltä kysyn: On aivan hienoa, että olette tarttunut tähän asiaan, mutta minkälaisen ajan nyt ottaa tämä lakimuutos? Meneekö tässä kuukausia, vai pystytäänkö tämä käsittelemään eduskunnassa hyvinkin nopeasti?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ensinnäkin tuesta näille toimenpiteille. Mitä tulee tähän historiaan, niin nämä ovat tapahtuneet edellisen hallituksen aikana, enkä siihen puutu. On tärkeää katsoa nyt eteenpäin.

Se, kuinka nopeasti ne lakiesitykset kyetään käsittelemään eduskunnassa, on sitten ennen kaikkea eduskunnan asia ja talousvaliokunnan asia. Luotan siihen, että teemme tässäkin asiassa sujuvaa ja asiallista yhteistyötä. Me tulemme käynnistämään tämän lainmuutoksen valmistelun välittömästi. Olen antanut tästä ohjeet työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolle, ja tulemme tekemään sen hyvin pian, jotta varmistamme sen, että kykenemme jatkossa välttämään tällaiset täysin kohtuuttomat, perusteettomat korotukset.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun tämä keskustelu käydään, niin täytyy nähdä se kokonaisuus, missä mennään. Ensinnäkin silloin 2011 tavoite oli se, että kaikille suomalaisille turvataan se, että sähkö tulee kotiin, halutaan tehdä verkot turvallisiksi tässä suhteessa, ja se tavoite meidän täytyy yrittää pitää edelleenkin. Toinen näkökulma on sitten, että haluttiin todellakin Energiaviraston puolella reguloida se, että hinnat eivät nouse liian korkeiksi. Nyt sellainen suuri kysymys on todellakin, minkälaisia tarkennettuja ohjeita sinne Energiaviraston suuntaan tulee. Suuri kysymys ei varmaan ole se, kuinka paljon on ulkomaista tai kotimaista omistusta, vaan miten tämä homma käytännössä viedään eteenpäin. Kysyn, ministeri Rehn: minkälaisia käytännön ohjeita nyt olette jo antanut Energiaviraston puolelle ilman, että tarvitsee tehdä minkäänlaisia lakimuutoksia?

Edustaja Jaskari on aivan oikealla asialla, kun hän korostaa, että on tärkeää ja välttämätöntä, että siirtoverkot saadaan turvallisiksi. Sehän on tämän lain alkuperäinen tarkoitus. Kun kyse on monopolista, niin sanotusta luonnollisesta monopolista, on aivan perusteltua ja suorastaan välttämätöntä, että sitä säännellään yhteiskunnan kokonaisedun nimissä. Pyysin Energiavirastolta selvityksen, ja tulemme käynnistämään tämän lakimuutoksen tämän selvityksen pohjalta. Valvonnan kehittämiseksi Energiavirasto esittää erityisesti kahta toimenpidettä, ensinnäkin sitä, että määritetään katto näille sähkön siirtohinnan korotuksille, siis niiden korotusten kertamuutoksille, kertakorotuksille, samoin kuin toistumisvälille, ja tämän rinnalla, mikä on edustaja Jaskarin kysymyksessä taustalla, näiden verkkopalvelumaksuina perittävien tulojen riittävä kohdentaminen investointeihin ja muuhun verkkotoiminnan kehittämiseen on varmistettava.

Arvoisa rouva puhemies! On pakko edelleen kiitellä ministeriä tästä nopeasta reagoinnista, jonka olette ottanut tahdikkaasti esille. Haluaisin kuitenkin vielä kysellä tässä vähän samaan tapaan kuin edustaja Jaskari, mitkä ne konkreettiset toimet ovat. Hieman jäi ikävä maku siitä, kun tämä lainsäädäntö viime kaudella tehtiin ja talousvaliokunta mietinnössään kirjasi sinne pidemmän siirtymäajan kuin mikä hallituksen esityksessä oli. Olimme ilmeisesti vähän lapsenuskossa siinä, että 15 vuotta olisi sellainen jakso, jolla nämä korotukset ja verkon turvaamisasiat voidaan tehdä ilman sitä, mitä mietinnössä erityisesti korostettiin, kohtuuttomuutta. Tavallaan haluan nyt kysyä ministeriltä: oletteko arvioinut sitä mietinnön viestiä kohtuullisuudesta ja 15:tä vuotta, ja millä tavoin käsittelette sitä, onko Energiamarkkinavirasto tässä itse asiassa toiminut sen kirjauksen vastaisesti antamalla tämmöisen mahdollisuuden yhtiöille?

Viittasitte, edustaja Myllykoski, näihin pidempiin siirtymäaikoihin. Tämä on yksi kysymys, jota on arvioitu, mutta arviointi on kesken, ja tähän palaamme tämän lainvalmistelun yhteydessä. Ennen kaikkea tulemme keskittymään siihen, että tulemme estämään kohtuuttomat kertakorotukset ja luomaan siihen tietysti myöskin toistumisvälin, jotta tästä tulee asiallista lainsäädäntöä. Tämän lisäksi on tärkeää, että samaan aikaan tarkastellaan myös sähkön siirtoverkkojen toimitusvarmuutta, joka on tärkeä kysymys kaikille kuluttajille ja kansalaisille. Tämän ympyrän neliöimisestä tässä tämän lainsäädännön korjaustyössä tulee olemaan kyse, ja tässä teemme varmasti hyvää yhteistyötä talousvaliokunnan kanssa.