Hallituksen vuosikertomus 2017

Arvoisa rouva puhemies! Silloin kun Suomen talous romahti 2008 finanssikriisin myötä, se ei ollut hallituksen vika, se tuli ulkoapäin. Ja samalla tavalla nyt, kun EKP on todella voimakkaasti elvyttänyt taloutta, se on vetänyt myös Suomen talouden lopulta mukaansa.

Mutta mitä Suomi on tehnyt talousasiantuntijoiden mukaan? Hallitusta on kehuttu kyllä siitä, että se ei ole onnistunut sentään tätä Euroopan talouden, kansainvälisen talouden vetoa sössimään, mutta se, mikä on oleellista, on, että teidän talouspolitiikkanne on ollut leikkaamista pienituloisilta ja veronalennusten jakamista hyvätuloisille. Kyllä teidän täytyy, pääministeri, ymmärtää, että se, että verotulot kasvavat, on eri asia silloin, kun talous kasvaa, kuin se, että jaetaan sen lisäksi vielä veronalennuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Se, että aktiivimallia kehutaan vielä, vaikka on nähty, että se on passiivimalli, joka leikkaa jopa syöpäsairailta työttömiltä, [Puhemies koputtaa] on kaikkea muuta kuin alkiolaista puhetta.

Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille edustajille siitä, että olette näin laajassa asiakohdassa puhuneet hyvin kokonaisvaltaisesti tästä meidän taloutemme suuresta kuvasta ja sitten näistä Sipilän hallituksen ongelmista.

Perussuomalaisille valtion velkaantumisen torjuminen on yhä ykkösasioita, tapahtui se sitten talouskuria käyttämällä tai elvytyspolitiikkaa käyttämällä. Itse henkilökohtaisesti toivon, että siinä on olemassa myös kultainen keskitie, jonka puolueet voivat saavuttaa yhdessä näitä asioita pohtimalla.

Lisäksi tahdon kiinnittää huomiota siihen, mitä keinovalikoimaa meillä on saada Suomen vienti kasvuun. Kun meillä ei ole omaa valuuttaa ja emme voi tehdä valuuttadevalvaatiota, niin Sipilän ja perussuomalaisten silloinen hallitus, hallitustaipaleen alussa siis, aika klassisestikin lähti hakemaan viennin nostamista sisäisen devalvaation kautta. Tehtiin tuo kilpailukykysopimus, jonka taloudellisia vaikutuksia vientiin on vaikea arvioida, mutta asiantuntijat ovat ainakin minulle vakuuttaneet, että ne ovat kuitenkin kiistattomasti olemassa. Ongelma siinä oli se epätasa-arvoinen lopputulema joiltain osin, ja siinä on se moraalinen ongelma, joka näissä opposition puheissa toistuu, ja se on aivan selvä ja keskusteltava asia.

Edustaja Arhinmäki taisi sanoa, että hallitus ei ole onnistunut näistä talouden hyvistä suhdanteista huolimatta kuitenkaan sössimään Suomen asioita — joku ainakin tuossa käytti aikaisemmin puheenvuorossaan hyvin tuota sössinyt-sanaa. Siitä olen aika samaa mieltä, että on kuitenkin hyvä euro—dollari-kurssisuhde, ja tämä talouden suhde on se, joka siivittää Suomen taloutta nyt niin paljon nousuun, että on vaikea arvioida, miten Suomen sisäinen devalvaatio sitten itse asiassa onkaan onnistunut — vaikkakin toisaalta onko sitten keinoilla millaista väliä, jos lopputulema on hyvä? Toisaalta tässä voi arvioida myös sitä hyvää lopputulemaa.

Kuitenkin tahtoisin nostaa tähän keskusteluun, huomioon, sen, että sen sisäisen devalvaation sijaan eli sen sijaan, että leikattaisiin työntekijöiltä, niin kuin tässä tavallaan sisäisessä devalvaatiossa ajatuksena on klassisesti, vahvistettaisiinkin niitä muita kilpailutekijöitä: koulutusta, osaamista, yritysympäristöä. Työntekijätkin kaipaavat enemmän sitä porkkanaa eli niiden kannustinloukkujen purkamista, ja sitten taas yritykset haluavat, että byrokratiaa purettaisiin, eikä tämä Sipilän hallitus, vaikka sitä hehkuttaa, ole onnistunut [Puhemies koputtaa] byrokratiaa riittävästi purkamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Sen verran tästä vuosikertomuksesta, että pitää muistaa, että talouden suunta on kääntynyt. Siitä isosta työstä, minkä hallitus on tehnyt, niin kuin pääministeri aivan oikein sanoi, hallitus on saanut kuraa niskaan, muka olisi kaikki tehty väärin ja kaikki olisi mennyt piloille. Mutta jos näin olisi tapahtunut, niin tuskinpa tämä kertomus tällainen olisi.

Kuten pääministeri sanoi, noin 6 miljardin euron velanottoon varauduttiin ja siitä vain puolet toteutui. Eli suunta on oikea. Ja pitää muistaa se, että esimerkiksi veropolitiikka ja elinkeinopolitiikka ovat meidän omia, omien päätöstemme takana olevia asioita, hallituksen esityksiä, jotka tässä talossa hyväksytään. Tässä keskustelussa on liian paljon kiinnitetty huomiota siihen, että joku muu on meitä auttanut. Kyllä meidän kansallisen politiikan pitää olla sellaista, että kansantalous pysyy kunnossa emmekä velkaannu enää lisää, ja niin kuin pääministeri sanoi, velkautumisen loppuminen on näköpiirissä ja pystymme pian alkaa maksamaan velkojamme takaisin.

Sitten vielä se asia tämän päälle, että kun olemme osana Euroopan unionia, niin meidän toki on oltava siellä aktiivisia ja tehtävä sellaista politiikkaa yhteistyökumppaneittemme kanssa, että pystymme tavaroitamme tuonne markkinoille myymään. Totta kai markkinat toimivat markkinalakien alaisuudessa, ei niihin politiikalla kovin paljon voi vaikuttaa, mutta olemalla mukana aktiivisesti myös kansainvälisessä yhteisössä teemme varmasti itsestämme hyvää kuvaa toisten silmissä. Ja mitä tulee vielä Eurooppa-politiikkaan, kansantalouteemme ja vuoteen 2017 liittyen, on syytä muistaa se, että Suomen kantahan on ollut EU:ssa koko ajan se, että emme sitoudu mihinkään uusiin vastuisiin EU:ssa vaan pidämme ne, mitä tähän asti on ollut, ja panostamme kaiken siihen, että kauppapolitiikka ja kansainvälinen yhteistyö edistyy, koska siitä Suomi hyötyy.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä sen verran, että kun katsotaan Suomen taloutta tällä hetkellä, niin kaikki isot luvut osoittavat, että olemme menossa parempaan suuntaan. Kun tässä salissa kuuntelee näitä puheenvuoroja, niin joskus ihmettelee sitä, että olenkohan minä oikeassa eduskunnassa, kun tuntuu, että kaikki menee väärin, vaikka talousluvut osoittavat, että asiat menevät ihan oikeaan suuntaan. Toivoisin oppositiolta hieman rakentavampaa otetta edes tämän [Puhemies koputtaa] hallituksen vuosikertomuksen 2017 käsittelyyn, koska olihan se Suomen itsenäisyyden 100 vuoden juhlavuosi — että edes sen verran toivon positiivisuutta.

Kiitän, herra puhemies! Itse en päässyt toisen tilaisuuden takia osallistumaan tähän keskusteluun. Haluan vain todeta sen hyvän asian, minkä pääministeri totesi, että me täällä eduskunnassa kyllä puhumme budjetista puoli vuotta ja käsittelemme sitä, mutta kun tulee valtion tilinpäätös, vuosikertomus, erittäin hyvä ja kehittynyt raportti, siitä ei tahdo syntyä keskustelua. Tänään sitä oli pääministerin avauksen johdosta, ja oli hyvä katsoa viime vuotta ja sen saavutuksia, joten minusta tämä olisi käytäntö, jota olisi syytä vahvistaa eduskunnassa.