Suullinen kysymys varhaiskasvatusmaksuista (Tytti Tuppurainen sd) | Suullinen kysymys opiskelijoiden asumistuesta (Ozan Yanar vihr) | Suullinen kysymys turvapaikkapäätöksistä (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta (Stefan Wallin r) | Suullinen kysymys sokeriverosta (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kiitokset koko hallitukselle, että SDP:n yhteistyöaloite nuorten kesäduunikampanjasta liikahti eilen eteenpäin. Tämä on tärkeä Suomen satavuotissanoma kaikille meidän nuorille. Jokainen nuori ansaitsee kesätyöpaikan. Tämä on meille yhteinen tavoite. Mutta meillä on myös yhteinen tavoite alentaa suomalaisperheiden päivähoitomaksuja ja tehdä asteittain varhaiskasvatus maksuttomaksi. Niinpä tässä yhteistyön hengessä kysynkin teiltä, hyvä hallitus: aiotteko te tehdä esityksen kehysriihessä päivähoitomaksujen alentamisesta tai varhaiskasvatuksen tekemisestä maksuttomaksi?

Arvoisa puhemies! Hallitus on itse asiassa toiminut tässä asiassa jo vähän nopeammin, elikkä maaliskuussa, tässä kuussa, jossa elämme, varhaiskasvatusmaksut Suomessa laskevat pienituloisilta perheiltä eli perheiltä, jotka ovat esimerkiksi yksinhuoltajaperheitä, perheiltä, jotka ovat tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Tämä saattaa vaikuttaa perheiden arkeen jopa 80 euroa kuussa alentavasti, elikkä se on merkittävä, iso helpotus lapsiperheille ja myöskin lisää lasten osallistumista ja mahdollisuuksia päästä laadukkaan pedagogisen varhaiskasvatuksen piiriin. Tällainen hyvä uutinen on tietysti ilo kertoa suomalaisille, että varhaiskasvatusmaksut laskevat, ja tällä tiellä on hyvä jatkaa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Minä puhuin eilen yhden nuoren äidin kanssa. Hän on töissä kaupan kassalla, ja nyt perheen perustamisen jälkeen töihin palaaminen ei ole hänelle taloudellisesti kannattavaa. Eihän näin voi nyky-Suomessa olla. SDP:lle varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja asteittainen poistaminen on tärkeä asia. Hyvä hallitus, teidän oma kannustinloukkutyöryhmännekin on sitä mieltä, että päivähoitomaksujen alentaminen parantaa työllisyyttä. Me SDP:ssä esitämmekin hallitukselle, että se toisi tänne eduskuntaan esityksen lakimuutoksesta, jolla tämä työ käynnistyy.

Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, kuntavaalit ovat kuukauden kuluttua. Voisitteko te nyt kertoa äänestäjille, aiotteko te vaalien jälkeen kehysriihessä tehdä päätöksen päivähoitomaksujen alentamisesta edelleen sekä varhaiskasvatuksen tekemisestä kokonaan maksuttomaksi?

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, varhaiskasvatusmaksut laskevat tässä kuussa, ja kaikkein pienituloisimmille perheille varhaiskasvatus on toki nyt jo ollutkin maksutonta ja on jatkossakin. Mutta tosiaan monet perheet hyötyvät nyt siitä, että maksuja on päätetty alentaa, ja kannustinloukkuja pohtinut työryhmä, joka luovutti raporttinsa ihan tässä taannoin hallituksen käyttöön, on tosiaan käynyt läpi näitä kannustinloukkukysymyksiä myös varhaiskasvatusmaksujen osalta ja tehnyt siihen liittyen laskelmia. Se on ihan tosiasiallinen tilanne, että varhaiskasvatusmaksut aiheuttavat kannustinloukkuja eli tilanteita, joissa perheissä koetaan, ettei kannata ottaa työtä vastaan vaan jäädä mieluummin kotiin siksi, että ne varhaiskasvatusmaksut lankeavat ikään kuin työssäkäyntimaksuna. Tähän ongelmaan tosiaan hallitus on jo kiinnittänyt huomiota muun muassa juuri sillä, että maksut nyt laskevat. Tietenkin arvioimme sitten puoliväliriihessä mahdollisuuksia, miten voidaan asiassa edetä jatkossa.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä on näistä kannustinloukuista eli siitä, kannattaako työtä ottaa vastaan, paljon puhuttu ja hallitus teetti selvityksen, mutta sieltä ei nyt paljon uusia eväitä tullut. Mutta siellä mainittiin, että nämä päivähoitomaksut, varhaiskasvatusmaksut ovat yksi este ottaa työtä vastaan. Ilolla huomasin, että opetusministeri oli tarttunutkin tähän SDP:n ajatukseen jo aikaisemmin. Tehän jo mediassa totesitte, että varhaiskasvatusmaksut pitäisi osaltaan poistaa. No nyt kun te vasta joitakin kuukausia sitten ajoitte korkeampia päivähoitomaksuja, mutta suostuitte luopumaan tästä esityksestä, niin ihmiset tietysti pohtivat, onko tässä vain kyse vaalipuheesta ja unohdetaanko nämä nyt sitten kehysriihessä, joka on heti kuntavaalien jälkeen. Ministeri Grahn-Laasonen, onko tämä vain vaalipuhetta, vai voitteko nyt luvata tässä, että teette esityksen hallituksen kehysriiheen varhaiskasvatusmaksujen poistamisesta?

Arvoisa puhemies! Teot ratkaisevat, ja edellisellä hallituskaudella, kun oli sosiaalidemokraattinen opetusministeri, varhaiskasvatusmaksuja ei alennettu, [Oikealta: Ohoo!] mutta nyt tällä kaudella näin on tapahtunut, eli maaliskuussa varhaiskasvatusmaksut laskevat. Se on toteutettu nimenomaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden varhaiskasvatus on jo maksutonta. Sitten perheillä, jotka ovat heikossa taloudellisessa tilanteessa, esimerkiksi yksinhuoltajaperheillä, jotka ovat todella ahtaalla Suomessa, [Pia Viitanen: Aiotteko tehdä esityksen riiheen?] varhaiskasvatusmaksuja alennetaan nyt merkittävästi, ja se tuntuu siellä omassa arjessa ja kukkarossa. Mutta se on ihan totta, että varhaiskasvatusmaksut aiheuttavat perheissä kannustinloukkutilanteita, ja siitä syystä siihen on se työryhmäkin kiinnittänyt huomiota. Asiaahan nimenomaan sitten kehysriihessä, siinä puolivälitarkastelussa, on mahdollisuus asiantuntijoiden tekemän raportin pohjalta katsoa.

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus voi myös pysäyttää huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Koulutuksellisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että alhaista varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta me nostamme Suomessa eurooppalaiselle tasolle. Kannustavin tapa tähän olisi tarjota etenkin kaikille yli kolmivuotiaille maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus, niin kuin esiopetuksessa jo nyt tehdään. Samalla tämä tosiaankin poistaisi niitä kannustinloukkuja työn vastaanottamiselta. Tähän asti hallitus on kuitenkin kurjistanut suomalaista varhaiskasvatusta: ryhmäkokoja on kasvatettu ja päivähoito-oikeutta rajattu, ja vielä muutama kuukausi sitten oltiin tosiaankin korottamassa noita päivähoitomaksuja.

Nyt on tosiaan hienoa, että ministerikin on julkisuudessa puhunut tämän maksuttoman varhaiskasvatuksen puolesta. Nyt kysyisinkin ihan selvän kysymyksen: Saammeko esityksen maksuttomasta varhaiskasvatuksesta eduskuntaan vielä tällä vaalikaudella? Oletteko tulossa SDP:n linjoille?

Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen siitä opetusministerinä, että varhaiskasvatus on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja meillä on myös tutkimuksen kautta entistä enemmän tietoa varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta ja merkityksestä lapsen koulutuspolulla ja elämässä yleensäkin.

Olen asettanut kolme selvityshenkilöä tekemään selvitystä ja rakentamaan tiekarttaa siihen, miten varhaiskasvatusta Suomessa voidaan edelleen kehittää, ja siinä on kolme näkökulmaa: Yksi on osallistumisaste varhaiskasvatukseen, jossa jäämme muista OECD-maista jälkeen. Toinen näkökulma on varhaiskasvatuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ja kolmas näkökulma on varhaiskasvatuksessa tarvittava osaaminen ja henkilöstörakenne. Näitä esityksiä tulemme saamaan käyttöön loppukeväästä, ennen kesää, jotta voidaan sitten rakentaa yhteistä polkua varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.

Tänä aamuna sain myös käytännön kokemusta varhaiskasvatuksesta, kun oli vanhempien aamukahvit.

Arvoisa puhemies! Kannustinloukkukeskustelussa on käännettävä katse varhaiskasvatusmaksuihin. Tällä hetkellä keskituloisessa monilapsisessa perheessä päivähoitomaksut ovat iso menoerä, koska taloudellinen liikkumavara on vähissä. Työssäkäynnin ja arjen yhteensovittamista puntaroidaan perheissä toimeentulon kannalta, koska se vaikuttaa perheen hyvinvointiin. Vanhemmat pohtivat tarkkaan, kannattaako työhön meno, jos siitä ei ole taloudellista hyötyä ja arki muuttuu kilpajuoksuksi aikaa ja maksuja vastaan. Maksut synnyttävät noidankehän, jossa lapset osallistuvat harvemmin varhaiskasvatukseen ja vanhemmat käyvät vähemmän töissä. Mikä pahinta, samalla kasvaa lapsiperheköyhyys, joka haavoittaa, ja sen vaikutukset näkyvät aikuisiässäkin. Tähtäimenä on maksuton varhaiskasvatus. Kysyn: aikooko ministeri valmistella tuota esitystä maksujen poistamiseksi?

Arvoisa puhemies! On oikeastaan todella hieno tilanne se, että tällaisessa taloustilanteessa, jossa nyt elämme, olemme voineet tehdä sellaisen päätöksen, että tässä kuussa varhaiskasvatusmaksut monelta perheeltä laskevat, ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että se hyödyttää niitä heikossa asemassa olevia perheitä, esimerkiksi yksinhuoltajaperheitä, jotka Suomessa ovat todella ahtaalla. Vastaavia päätöksiä edellinen hallitus — eli silloin, kun te olitte vallassa — ei vastaavasti tehnyt. [Välihuutoja vasemmalta] Joten siinäkin mielessä voidaan pitää hienona asiana, että tällaisia tärkeitä päätöksiä tänä vaikeana taloudellisena aikana me voimme viedä eteenpäin perheitä hyödyttävällä tavalla.

Varhaiskasvatus, niin kuin sanoin, on lapselle eduksi, ja se on myös lain mukaan lapsen oikeus. Varhaiskasvatusta kehitetään tällä hetkellä laadullisesti. Ihan sellainen konkreettinen ja hyvinkin iso asia on se, että varhaiskasvatus saa syksyllä omat niin sanotut opetussuunnitelmat eli varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet, kun Opetushallitus tekee ne ensimmäisen kerran. [Susanna Huovinen: Se on hyvä, mutta entä vastaus?]

Arvoisa rouva puhemies! Kiinnittäisin huomiota siihen, että päivähoidon ylin maksuluokka tulee vastaan jo varsin maltillisilla perhetuloilla. Kysyisin ministerin kantaa siihen, miten näette tulevaisuuden ylimpien maksuluokkien kohdalla, jos nyt lähdetään siitä, että varhaiskasvatusmaksuja ette ole kuitenkaan poistamassa.

Toinen kysymys, joka tulee mieleen, on se, että isyysvapaalta juuri palattuani ehdin aika paljonkin miettiä lapsiin liittyviä kysymyksiä, ja palasin uudelleen pohtimaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden merkitystä monien perheiden hyvinvoinnille. Nyt kun monissa kunnissa on havaittu tämän muutoksen tuottaneen melkoisia haasteita, niin kysyisin teiltä, oletteko keränneet aineistoa siitä, miten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on Suomessa nyt toteutunut ja johtaako se joihinkin uusiin toimenpiteisiin teidän osaltanne.

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusoikeuden rajaamiseen liittyvää lainsäädäntöä arvioidaan ja seurataan hyvin tarkasti, ja toimimme siinä hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa. Kaikkein olennaisin kysymys on itse asiassa se, osallistutaanko varhaiskasvatukseen lainkaan, koska meillä on Suomessa se tilanne, että me jäämme muista OECD-maista jälkeen varhaiskasvatukseen osallistumisessa. Neljävuotiaista vain noin 70 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun se muissa Pohjoismaissa on lähempänä 100:aa kuin 90:tä, eli jäämme tässä ikään kuin luonnollisissa vertailuryhmissämme jälkeen. Siitä syystä yksi näistä asioista, joihin selvityshenkilöt nyt hakevat vastauksia, onkin se, miten osallistumista pedagogisesti laadukkaaseen, suunnitelmalliseen varhaiskasvatukseen voidaan tulevaisuudessa lisätä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin puhua muutaman sanan laadusta. RKP:n mallissa meillä on maksuton varhaiskasvatus kolme vuotta täyttäneille, mutta hallitus on antanut kunnille mahdollisuuden taas suurentaa ryhmiä yli kolmevuotiaille, subjektiiviseen oikeuteen on kajottu, ja näillä heikennyksillä on vaikutusta varhaiskasvatuksen laatuun. Nyt hallitus suunnittelee, että esiopetuksen yhteydessä voitaisiin tarjota kerhotoimintaa, missä ei ole vaatimuksia henkilöstön koulutuksen suhteen, ryhmäkoosta eikä minkäänlaisia laadullisia vaatimuksia. Toivomme tietysti, että tämä esitys ei etenisi, mutta, arvoisa hallitus, missä vaiheessa tämä valmistelu on?

Var befinner sig förslaget om att tillåta klubbverksamhet i samband med förskolan? Vi anser det vara mycket beklagligt om regeringen går vidare med det här.

Arvoisa puhemies! Sellainen tilanne ei ole mahdollinen, ettei olisi esimerkiksi osaamiseen ja kelpoisuuksiin liittyviä säännöksiä laissa, se on aivan selvä asia. Mutta taloustilanne on tällä hetkellä Suomessa ollut tiukka, ja se on näkynyt myös varhaiskasvatuksessa, sitä ei käy kiistäminen, mutta siitä syystä olenkin erityisen iloinen siitä, että meillä on ollut mahdollisuus tehdä myöskin sellaisia perheiden elämää helpottavia ratkaisuja kuten varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Se tulee monelle perheelle hyvin tarpeeseen ja osuu nimenomaan sinne eniten tarpeessa oleviin, heikoimmassa asemassa oleviin.

Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota ja minkä eteen on paljon tehty töitä, on varhaiskasvatuksen laatu. Eli meidän pitää pystyä vahvistamaan varhaiskasvatuksen laatua ja tuomaan se [Mikaela Nylander: Onko tämä sitä?] mahdollisimman monen lapsen saataville, ja sitä työtä tehdään nyt muun muassa opetussunnitelmatyön kautta tai varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden kautta Opetushallituksessa. Eli voimme parantaa varhaiskasvatuksen laatua sitä kautta, että tehdään normiasiakirja, joka koskee kaikkia varhaiskasvatuksen järjestäjiä, [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta sitten voimme kirittää ja parantaa laatua. [Susanna Huovinen: Aivan ohi kysymyksen!]

Arvoisa puhemies! Minusta on erinomaista, että hallitus on lähtenyt purkamaan kannustinloukkuja, ja yksi tietenkin on se, että päivähoitomaksujakin tarkistellaan, niin kuin tässä ollaan nyt kaikista pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksuja alennettu. Mutta on hyvä muistaa, että ilmaista päivähoitoa tai varhaiskasvatusta ei ole olemassakaan, ainahan sen joku maksaa, ja jos me kaikki maksut poistamme, niin me yhdessä verotuloilla maksamme nämä päivähoitomaksut.

Nyt on hyvä muistaa, että tämä sosiaalidemokraattien mallihan lähtee siitä, että siitä hyötyisivät kaikista eniten parempituloiset lapsiperheet, eivät pienituloiset lapsiperheet. Sen takia haluan kysyä ministeriltä: tässä taloudellisessa tilanteessa [Paavo Arhinmäen välihuuto] onko parempi, että Suomi satsaa varhaiskasvatuksen laatuun ja kaikista pienituloisimpien lapsiperheiden tilanteen parantamiseen ja lapsiperheköyhyyteen kuin siihen, että helpottaisimme vähän parempituloisien lapsiperheitten asemaa? [Eduskunnasta: Hyvä, Markus!]

Arvoisa puhemies! Juuri tämä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden linja näkyy tässäkin ratkaisussa, joka tässä kuussa tehtiin, elikkä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen koskee siinä nimenomaan eniten tarpeessa olevia. Niissä perheissä, jotka ovat kaikkein heikoimmilla, varhaiskasvatus on jo tänä päivänä maksutonta. Varhaiskasvatushan kaiken kaikkiaan on vahvasti yhteiskunnallisesti subventoitu palvelu, eli perheethän maksavat siitä vain hyvin pienen osan tänäkin päivänä. Siellä tehdään todella erittäin arvokasta työtä, ja olen hyvin iloinen, että meillä on entistä vahvemmin myöskin tutkimusnäyttöä siitä, mikä on varhaiskasvatuksen vaikutus myöhemmälle koulutuspolulle.

Yksi näkökulma, jonka haluan tähän keskusteluun vielä tuoda, on syrjäytymisen ehkäisy. Meillä on kaikilla täällä yhteinen huoli nuorten syrjäytymisestä, ja kun haluamme siihen ongelmaan löytää kestäviä ratkaisuja, niin silloin katse tulee kiinnittää ja kääntää sinne varhaisiin vuosiin, miten voimme puuttua niihin varhaisiin syrjäytymisen merkkeihin jo ennaltaehkäisevästi mahdollisimman varhain, ja siinä nimenomaan pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus on yksi tärkeä keino.

Arvoisa rouva puhemies! Toivottavasti moni katsoja ei juonut kahvia kuunnellessaan äskeistä ministerin vastausta, jossa hän puhui hallituksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden linjasta. Nimittäin aika monella taisivat kahvit lentää siinä vaiheessa ruudulle hämmästyksestä.

Mutta, arvoisa rouva puhemies, aamuisin keskustelen hyvin paljon lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien kanssa päiväkodissa, ja kyllä he kokevat kahdella tapaa hallituksen politiikan erittäin epäoikeudenmukaiseksi. Ensinnäkin näiltä varsin pienituloisilta, vastuullista työtä tekeviltä ihmisiltä teidän painostuksesta on leikattu 30 prosenttia lomarahoja. Sen lisäksi olette tehneet päätöksen siitä, että kunnat voivat kasvattaa ryhmäkokoja. Onneksi on järkeviä kuntia, vaikkapa kotikaupunkini Helsinki, joka näin ei ole tehnyt, [Oikealta: Ja Espoo!] mutta kun te puhutte laadusta ja erityistarpeista varhaiskasvatuksessa, te toimitte juuri päinvastoin kasvattamalla ryhmäkokoja, jolloin lapset joutuvat entistä heikompaan asemaan ja samaan aikaan työntekijät, koulutetut lastentarhanopettajat, [Puhemies koputtaa] lastenhoitajat, väsyvät. [Puhemies koputtaa] Eikö tässä ole valtava ristiriita, ministeri Grahn-Laasonen?

Arvoisa puhemies ja arvoisa edustaja Arhinmäki! Eikö teidän mielestänne ole sosiaalisesti oikeudenmukaista, että yksinhuoltajaperheiden varhaiskasvatusmaksuja tässä kuussa alennetaan? [Välihuutoja vasemmalta] Minun on hyvin vaikea ajatella sen oikeudenmukaisempaa päätöstä kuin se, että helpotetaan yksinhuoltajaperheiden tilannetta ja edistetään lasten osallistumista pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, [Vasemmalta: Tämä ei ole hallituksen kyselytunti!] joka tutkitusti ehkäisee syrjäytymistä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, te ette saa puhuttua mustaa valkoiseksi. Tämän hallituksen politiikka liittyen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen on ollut vihamielistä. Te olette poistaneet työttömien lapsilta oikeuden subjektiiviseen päivähoitoon. [Välihuutoja oikealta] Te olette kasvattaneet ryhmäkokoja. On hyvä, että hallitus perääntyi aikeistaan nostaa varhaiskasvatuksen maksuja. Se on hyvä, että peräännyitte tästä. Kuuntelitte siinä järjen ääntä.

Mutta haluaisin edelleen saada vastauksen niihin kysymyksiin, joita tässä salissa on tänään esitetty. Te olette itsekin esittänyt sitä, että pitäisi edetä siihen suuntaan, että varhaiskasvatus muuttuisi maksuttomaksi, mutta te ette ole vieläkään suostunut vastaamaan siihen, aiotteko te oikeasti esittää tätä konkreettisesti kuntavaalien jälkeisessä kehysriihessä. Aiotteko te esittää ja edistää tätä tavoitetta? Hallituksen politiikka on ollut ristiriitaista. Se on ollut poukkoilevaa päivähoidon osalta, varhaiskasvatuksen osalta, ja toivon todella, että tähän saadaan linjakkuutta ja voisitte tässä suoraan kertoa, mitä aiotte tehdä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja, olen tehnyt sen jo. Olemme jo alentaneet varhaiskasvatusmaksuja, [Antti Lindtman: Ei, ei, ei, ei!] ja kannustinloukkuja pohtinut työryhmä on tehnyt laskelmia ja esityksiä, että tätä tietä voitaisiin jatkaa eli käydä läpi se, millä tavalla voitaisiin purkaa kannustinloukkuja ja tehdä työn tekeminen aina kannattavaksi. Tämä raportti on luovutettu hallitukselle, ja se tullaan käsittelemään puoliväliriihen yhteydessä.

Vielä haluan yhden käsityksen korjata: keneltäkään ei ole poistettu oikeutta varhaiskasvatukseen. [Eva Biaudet: Käytännössä se kyllä tarkoittaa sitä!] Jokaisella lapsella Suomessa kaikista taustoista riippumatta on oikeus 20 tuntiin pedagogisesti vahvaa, suunnitelmallista varhaiskasvatusta, ja sen yli tulevalta ajalta toimitaan tarpeen mukaan. [Ben Zyskowicz: Se olikin vaihtoehtoinen fakta!]

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, on aivan totta, että alle kolmehenkisissä pienituloisissa perheissä päivähoitomaksut alenevat, mutta jos perheessä on neljä henkeä, niin maksut pysyvät ennallaan, vaikka olisi pienituloinen perhe, elikkä tämä kohdistuu pienituloisiin alle kolmehenkisiin perheisiin.

Mutta toinen asia on myös, että te ette vastannut edustaja Nylanderin tekemään kysymykseen siitä, että olette valmistelemassa eskareiden iltapäiväkerhotoimintaa, [Mikaela Nylander: Hyvä, Kiljunen!] joka on maksullinen ja jota te nostitte 100 prosenttia viime vuonna. [Kari Uotila: 100 prosenttiako?] Nyt tämä käytännössä ei tue pienituloisia lapsiperheitä, koska kunnilla ja näillä iltapäiväkerhoilla on itse mahdollisuus määrittää sitä maksua. Tämä maksu on hyvin eriarvoinen siitä riippuen, missä kunnassa tämä järjestetään, kuka sitä järjestää. Kuten täällä todettiin, ammatillista koulutusta ei ole riittävästi kaikilla osapuolilla sekä ryhmäkoot ovat isompia kuin varhaiskasvatuksessa. Miten te [Puhemies koputtaa] vastaatte näille vanhemmille, jotka nyt suunnittelevat omien lastensa eskareita, heidän iltapäivä- ja varhaiskasvatustoimintaansa, miten te huolehditte siitä?

Arvoisa puhemies! Haluan edustajalle todeta sen, että teimme ihan tietoisen ratkaisun, kun varhaiskasvatusmaksuja alennettiin ja priorisoimme siinä yksinhuoltajaperheitä, koska teimme sen arvion, että siellä se tarve on kaikkein suurin. Siihen tosiaan perustui [Oikealta: Tätäkö SDP vastustaa?] tämä meidän linjamme, ja pidän sitä sosiaalisesti hyvin oikeudenmukaisena ratkaisuna.

Sitten toiseen asiaan eli tähän esiopetuskysymykseen. Meillähän Suomessa esiopetus on tehty velvoittavaksi kaikille, ja se on ollut erinomaisen hieno päätös. Se tuo kaikki lapset esiopetuksen piiriin. Nyt puhetta on ikään kuin siitä ajasta, mikä on esiopetuksen ulkopuolella, ja siihen liittyvä esitys on hallituksen ohjelmassa. Sitä käymme läpi niin, että vain sellainen esitys on mahdollinen, mikä turvaa lapsille turvallisen arjen sen päiväkodin, sen esiopetuksen ulkopuoliselta ajalta, ja palaamme tähän.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä kaksi vuotta sitten ennen eduskuntaan pääsyä olin vähävarainen opiskelija, joka sinnitteli noin 400 euron opintotuella. En olisi ikinä uskonut, että hallitus leikkaisi jo hyvin pienestä opintorahasta neljänneksen tällä kaudella puhumattakaan valtavista koulutusleikkauksista. Ja leikkauksille ei näy loppua.

Viime viikolla valtiovarainministeriön alla kannustinloukkuja selvittänyt työryhmä julkaisi raportin. Raportissa on harkittu asumistukeen mallia, jossa opintolaina laskettaisiin opiskelijan tuloksi riippumatta siitä, nostaako opiskelija lainaa vai ei. Tämä ajaa opiskelijat pakkolainanottoon ja heikentää asumistukea opiskelijajärjestöjen mukaan 80—200 euroa kuukaudessa. Arvoisa opetusministeri: Aikooko hallitus toistaa koulutuspetoksensa? Aikovatko kuntavaaleissa hallituspuolueet ja puolueenne kokoomus taas väittää olevansa opiskelijoiden puolella, [Eero Heinäluoma: Väittää jo!] mutta heti vaalien jälkeen puoliväliriihessä tuodaan opiskelijoiden asumistukeen lisäleikkauksia?

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Rehula vastaa.

Arvoisa rouva puhemies! Eikö ole hyvä, että tuodaan esiin sosiaaliturvajärjestelmään, verotukseen, eri etuuksiin liittyviä ongelmia, yhteensovittamiseen liittyviä asioita, jotka eivät esimerkiksi kannusta työntekoon tai jotka eivät esimerkiksi kannusta opiskelemiseen?

Toisekseen siihen, miten jatkossa opintotuki, -laina ja asumistuki yhteensovitetaan, on vielä pitkä matka ennen kuin meillä on minkäänlaisia esityksiä siitä, mitä mahdollisesti tapahtuu. Nyt, arvoisa edustaja, te kerrotte totuutena sellaista, joka on vasta työryhmätyön asia. Ja tässä kohdassa myös opiskelijajärjestöjen palaute on varmuudella se, jota otetaan vastaan, niin kuin otettiin viime vuoden puolella, kun opiskelijoitten asumistuki siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan. — Edustaja Yanar.

Arvoisa rouva puhemies! Opiskelijaliike puolusti opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen alle, ja tavoitteena oli, että näin useimmat opiskelijat saisivat pienen mutta pitkään kaivatun helpotuksen taloudelliseen tilanteeseensa. Tämä oli erityisen tarpeen, kun opiskelijoilta oli leikattu jo niin paljon. Nyt tämäkin pieni kädenojennus vaikuttaa ansalta suunniteltujen uusien leikkausten jälkeen. Hallitus siis taas pohtii opiskelijoille satojen eurojen lisäleikkauksia. Ja minä tiedän, että opiskelijat seuraavat hallituksen toimia erityisen tarkasti tällä hetkellä, luottamusta ei hirveästi ole. [Sari Sarkomaa: Senkö vihreät määrittelee?] Siksi kysynkin, arvoisa opetusministeri, tällä kertaa: nyt kun tämä pieni myönteinen ele opiskelijoiden taloudellisen aseman parantamiseksi on paljastunut ansaksi, eikö teillä ole mitään ehdotusta tiedossa, joka oikeasti parantaisi opiskelijoiden toimeentuloa? [Ben Zyskowicz: Mites ois toi työllisyyden lisääminen?]

Arvoisa puhemies! Hallitus ei tässä kaavaile mitään, vaan kyse on työryhmästä, joka on pohtinut Suomessa työelämän kannustinloukkuja eli tilanteita, joissa ei kannata ottaa työtä vastaan. Ja sehän on tietysti yhteiskunnan kannalta aivan kestämätön tilanne, että meillä on sellaisia tilanteita, joissa ihmisen ei kannata ottaa työtä vastaan. Työryhmä on käynyt läpi hyvin laajalla pensselillä erilaisia keinoja ja toimittanut niitä eteenpäin, mutta kyse ei ole siis hallituksen esityksestä.

Meillä on erittäin hyvä vuoropuhelu, ainakin oman kokemukseni mukaan, ollut opiskelijaliikkeen kanssa. Tietenkään ei aina olla samaa mieltä ja taloustilanne on tiukka, mutta vuoropuhelu on ollut erinomaisen hyvää ja haluamme sitä myöskin jatkaa. Ja korostan, että tällaista hallituksen esitystä ei ole.

Puhemies Maria Lohela

Vielä ministeri Rehula.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Yanar: se on olemassa olevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä, että erityisesti kaikki pienituloisimmat opiskelijat ovat saaneet asumistukeensa lisäeuroja. Ei tämä muutu miksikään ankaksi eikä sammakoksi eikä miksikään muuksikaan. Se on eduskunnan hyväksymä laki, jolla kaikkein pienituloisimpien opiskelijoitten taloudellista tilannetta parannettiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja erityisesti opetusministerin puheet ovat kyllä syvimmän neuvostorealistisen historiankirjoituksen oppien mukaisia. Haluan hiukan muistuttaa teitä siitä, että tämä hallitus on leikannut varhaiskasvatuksesta sillä, että ensin halusitte korottaa maksuja. Kun oppositio ja ihmiset nostivat siitä metakan, te veditte sen pois ja jätitte sen osuuden, aivan oikein, missä yksinhuoltajien maksuja alennettiin. Se oli hyvä, että se jäi, mutta te halusitte nostaa maksuja. Te olette myös rajoittaneet päivähoito-oikeutta, te olette kasvattaneet ryhmäkokoja ja nyt opiskelijoiden osalta olette elokuun alussa leikkaamassa 86 euroa kuukaudessa korkeakouluopiskelijoiden opintorahasta. Tämä on fakta ja sitä ei brezhneviläinen historiankirjoitus muuksi muuta.

Nyt kun puhutaan yleisestä asumistuesta, niin se ei ole mikään kannustinloukku, että opiskelijan kannattaa keskittyä opiskelemaan. Se on hänen työtään. Me haluamme, että he pystyvät täysipäiväisesti keskittymään opiskelemaan, emme sitä, että heitä yritetään ohjata työelämään opiskelun sijaan. Miten takaatte täysipäiväisen opiskelun edellytykset ilman pakkoa ottaa lainaa?

Rouva puhemies! Ollaan vain tilanteessa, missä on esitys työryhmältä. Hallitus ei ole sitä keskuudessaan vielä kertaakaan käsitellyt. Ja toisekseen, jos ykköstavoite on se, että kokopäiväinen opiskeleminen tässä maassa on mahdollista, siihen liittyvät asumisen mahdollisuudet, siihen liittyy se, että sillä euromäärällä, joka opiskelijalla on arjessaan käytettävissä, pärjää. Asumistukijärjestelmään mahdollisesti tehtävät muutokset ovat kyllä pitkässä puussa, tilanteessa, jossa hallitus ei ole vielä edes aloittanut tuon työryhmätyön käsittelyä.

Arvoisa puhemies! Edessämme on tietenkin vain työryhmän esitys, ja siltä osin voi todeta, että minkäänlaista hallituksen esitystä ei ole vielä edes toivon mukaan tulossa. [Paavo Arhinmäki: Ei ole vielä] Siltä osin voi todeta, että kyllä meidän opiskelijat ovat kortensa kantaneet kekoon monellakin tavalla. Opintososiaalisia etuuksia on leikattu aika kovallakin kädellä. Lisäksi meillä on leikattu meidän korkeakouluistamme, ammattikouluistamme ja niin edelleen. Siltä osin voi sanoa, että nyt ollaan semmoisessa paikassa, että enempää ei pidä tehdä. Tässä kohdin kysynkin varapääministeriltä: pidättekö te näpit irti opiskelijoiden eduista? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Arvoisa rouva puhemies! On virkistävää saada hallituspuolueelta tällainen kysymys, ja se kannustaa minua pääsemään tästä loukusta.

Tällä hetkellä hallituksella ei ole mitään suunnitelmia puoliväliriiheen tehdä lisäleikkauksia. [Paavo Arhinmäki: Joku puolue niitä ajaa!] Kun sitten ajatellaan, mitkä asiat ovat myös koskeneet opiskelijoita ja heidän etujaan, niin ikävä kyllä viimeisellä hallituskaudella leikattiin rajusti kuntien valtionosuuksia, [Eva Biaudet: Vastaa tästä tilanteesta!] mikä on heijastunut epämiellyttävällä tavalla tietysti myös opiskelijoiden elämään. Tämän hallituksen aikana kuntatalous on huomattavasti parantunut.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Lauslahti tässä hyvin toi esille, niin hallitus ei ole leikannut ainoastaan koulutuksen rahoituksesta hyvin merkittävästi vaan myöskin suoraan opiskelijoiden, Suomen pienituloisimman väestöryhmän, toimeentulosta, mikä on heikentänyt ennen kaikkea perheellisten opiskelijoiden asemaa.

Opiskelijaliikkeissä oli isoja huolia kahdesta syystä liittyen tähän opiskelijoiden siirtämiseen yleisen asumistuen piiriin.

Ensinnäkin se jätti noin 40 000 opiskelijaa kokonaan ilman asumisen tukea. Onko hallitus seurannut tätä tilannetta näiden opiskelijoiden osalta ja miten he tulevat pärjäämään ilman tätä tukea jatkossa?

Toinen huolenaihe liittyy perheellisten opiskelijoiden asemaan. Pääministerin sijainenhan on ollut hyvin huolissaan nuorista lapsiperheistä. Ja siitä syystä haluan kysyä: onko hallitus tuomassa esityksen huoltajakorotuksesta ensi kevään puoliväliriihessä?

Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä hallitus valmistautuu puoliväliriiheen eikä ole sen paremmin vielä esityksiä kuin kantojakaan. Mutta on erittäin hyvä, että opiskelijaliike, vapaa kansalaistoiminta, ihmiset tuovat niitä huolia ja viestejä hallituksen tietoon.

Onneksi tämän hallituksen toimesta työllisyys on alkanut paranemaan, talouskasvu on lähtenyt liikkeelle. Ja tämä on, edustaja Gustafsson, aivan erilaista politiikkaa kuin te teitte viime hallituksen aikana, jolloin työttömyys paheni 100 000:lla ja talouskasvua ei ollut.

Totta kai, edustaja Andersson, tämä on tärkeä asia, ja hallitus ottaa tämän totta kai vakavasti, koska kyllä me ymmärrämme opiskelijoiden asiaa, aika moni meistä ministereistä on itsekin ollut opiskelija joskus. [Li Andersson: Tuleeko esitys?]

Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden viikkoja jatkunut mielenosoitus on nostanut esille monien turvapaikanhakijoiden vaikean tilanteen Suomessa. Monet sotia ja konflikteja paenneet ihmiset ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta käytännössä he eivät kuitenkaan voi palata kotimaahansa heikon turvallisuustilanteen takia.

Eilen illalla Helsingin keskustassa nähtiin traaginen tilanne, kun kielteisen päätöksen saanut ihminen päätyi epätoivoiseen tekoon ja yritti itsemurhaa.

Olemme saaneet kuulla turvapaikanhakijoilta ja heidän kanssaan työskenteleviltä henkilöiltä, että Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätösten laatu on paikoin heikko ja perustelut ovat horjuvia.

Haluankin kysyä sisäministeriltä: Kohdistetaanko Maahanmuuttovirastoon tällä hetkellä painetta tehdä mahdollisimman paljon kielteisiä turvapaikkapäätöksiä? Ja mitä hallitus aikoo tehdä turvapaikkapäätösten laadun parantamiseksi ja ilmitulleiden virheiden korjaamiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Annetaanko jotain ohjeita ja painostetaanko kielteisten päätösten tekemiseen? Ei todellakaan. He tekevät sitä virkavastuulla, he tekevät päätöksiä yksilöllisesti, kuten laki edellyttää. Me olemme kiinni erilaisissa ihmisoikeussopimuksissa, me olemme ne allekirjoittaneet, me aivan varmasti ne myöskin täytämme, ja siitä on jo näyttöäkin.

Suomi on oikeusvaltio, jokaisesta päätöksestä voi valittaa ensin hallinto-oikeuteen ja sitten useimmiten myös korkeimpaan oikeuteen. Kun olemme katsoneet näitä Migrin tekemiä päätöksiä, niin niistä suurin osa on pysynyt ihan näissä kaikissa oikeusasteissa, eli laatu on todella kohdallaan. Totta kai on muutamia sellaisia takaisin tulleita päätöksiä ja muutettuja päätöksiä, kun maassa oleva tilanne on muuttunut.

Ja onko tehty laatuun parannuksia? Ollaan koko ajan kehitetty Migrissä tätä toimintaa ja ollaan palkattu sinne lisää väkeä, myös laatuun on kiinnitetty huomiota. Myös Migri on itse tänä päivänä [Puhemies koputtaa] laittanut tiedotettakin asiasta.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan oli aiemmin mahdollista saada tilapäinen oleskelulupa, jos kotimaahan pakkokäännyttäminen ei ollut mahdollista. Keväällä 2015 mahdollisuus tilapäiseen oleskelulupaan kuitenkin poistettiin. Tämä päätös ja nykyisen hallituksen kiristynyt turvapaikkapolitiikka ovat johtamassa Suomessa oleskelevien paperittomien määrän kasvuun. Poistaessaan tilapäisen oleskeluluvan silloinen hallitus antoi lausuman, jonka mukaan on seurattava poiston vaikutusta paperittomien määrään ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Neljän oppositiopuolueen puheenjohtajat ovat tällä viikolla julkaisseet puheenvuoron, jossa todetaan, että lausumassa tarkoitettuihin toimiin tulee nyt ryhtyä muuttuneen tilanteen johdosta, jotta voidaan estää paperittomien määrän kasvu.

Arvoisa puhemies! Onko hallitus valmis puuttumaan niihin turvapaikkajärjestelmän ja lainsäädännön ominaisuuksiin, jotka tuottavat paperittomuutta, ja ryhtymään konkreettisiin [Puhemies koputtaa] toimiin paperittomien aseman parantamiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Äsken viittasitte siihen, että näitä kielteisen päätöksen saaneita on paljon. Tällä hetkellä meillä on siellä vastaanottokeskuksissa noin 12 000 sellaista, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, ja heistä lähes kaikki ovat valittaneet. On aivan selvää, että varmasti näitä kielteisiä päätöksiä tulee, ja jokainen hakemus katsotaan yksilöllisesti. Olemmeko puuttuneet tähän asiaan? Olemme, viime joulukuussa, viime syksyn aikana olemme ministeriryhmällä tätä käsitelleet ja on tehty toimenpidesuunnitelma siitä, miten voidaan estää laittomasti maassa olevien määrän kasvu. Laittomasti maassa oleva henkilö on laittomasti maassa, ja kukaan ei halua sitä, että nämä henkilöt joutuisivat ihmiskaupan uhriksi ja rikollisten hyväksikäyttämäksi. Aina on vaarana, jos on laittomasti maassa, että on muitten hyväksikäytön uhri. Siitä syystä olemme satsanneet vapaaehtoisen paluun järjestelmään yhdessä kansainvälisen järjestön kanssa, hyvin tuloksin. Myöskin poliisi on pystynyt [Puhemies koputtaa] palauttamaan henkilöitä. Olemme tehneet aivan kaikkemme, että määrä ei kasvaisi.

Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijat tulevat luomaan Suomeen uuden paperittomien ryhmän jo täällä olevien paperittomien lisäksi. Nämä uudet paperittomat eroavat entisistä sillä tavalla että heidän ei tarvitse piileskellä, joten ainakin periaatteessa heillä olisi mahdollisuus hankkia työpaikka myös virallisilta työmarkkinoilta. Työlupaa heillä ei kuitenkaan ole. Heillä ei ole myöskään pääsyä sellaisen sosiaaliturvan piiriin, jota Suomessa voi pitää elämiseen riittävänä. Samantyyppinen tilanne on toistuvasti muualla maailmassa johtanut harmaiden työmarkkinoiden merkittävään kasvuun. Siksi kysyn: sallitteko paperittomien tehdä työtä virallisesti Suomessa?

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tässä ministeriryhmässä käsitelleet tätäkin asiaa. Jos ihminen on laillisesti maassa, hänellä on mahdollisuus hakea työpaikkaa, ja mikäli esimerkiksi turvapaikanhakija saa Suomesta työpaikan, niin hän sen perusteella voi hakea työperäisen maahanmuuton mahdollisuutta. Mutta kun ihminen on laittomasti maassa, hänellä ei ole mahdollisuutta hakea työpaikkaa. Mutta mikäli hän on saanut turvpapaikanhakuaikana työpaikan, hän voi hakea työperäistä maahanmuuttoa ja oleskelulupaa työpaikan perusteella.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Sarkkinen kertoi, niin tilanne Helsingin keskustassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pitämällä leirillä on alkanut kriisiytyä. Tällä hetkellä leiristä ja siihen liittyvistä mielenosoituksista ei ole ainoastaan vain häiriötä ulkopuolisille, vaan tilanne on muuttunut uhkaavaksi myös leiriläisille ja mielenosoittajille itselleen. [Li Andersson: Ketkä siellä uhkaa?] — Myös uusnatsit ovat ilmoittaneet uhkauksista leiriä kohtaan, edustaja Kontula. — Tilanne on kehittymässä erittäin huolestuttavaan suuntaan.

Kysyisinkin ministeriltä, miksi tämä tilanne on jatkunut näin pitkään. Mikä on estänyt siihen puuttumista ja minkälaisiin toimiin ministeri aikoo ryhtyä taatakseen kaikkien toria käyttävien turvallisuuden?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli erittäin hyvä kysymys, koska meiltä on paljon kysytty tästä asiasta ja olemme eilen pitäneet Helsingin poliisilaitoksen väen ja poliisikomentajan kanssa palaverin. Myöskin tänä päivänä on kokoonnuttu tämän asian tiimoilta, koska meille on tullut tieto siitä, että väki lisääntyy näihin kokouksiin ensi viikonlopun aikana, ja siitä syystä Helsingin poliisilaitos, joka on operatiivinen johto tähän liittyen, on tänään tiedottanut asiasta.

Kysymys on myös siitä, mitkä ovat toimivaltuudet. Suomessa on tänä päivänä mahdollisuus jokaisen Suomessa oleskelevan pitää julkisia kokouksia, myöskin järjestää mielenosoituksia. Se on kokoontumisvapautta, mutta sitten jos sattuu jotain, poliisin pitää puuttua. Mutta pitää muistaa toimivaltuudet ja toimivastuut myös muilla. Järjestäjällä, tämän kokouksen järjestäjällä, on aina vastuu turvallisuudesta, siitä, mitä siellä tapahtuu. Myös Helsingin kaupungin pitää maanomistajana arvioida sitä, [Puhemies koputtaa] missä tilanteessa Helsingin kaupungin pitää puuttua, ja poliisi vastaa [Puhemies koputtaa] myöskin näistä turvallisuusasioista.

Arvoisa rouva puhemies! Tilanne tuolla Rautatientorilla on tosiaan hyvin surullinen. Siellä on luistinrata, jonka toisessa päässä ovat Suomi Ensin -mielenosoittajat ja toisessa päässä ovat nämä turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen Suomelta. Varmasti kaikki olemme hyvin pahoillamme, tai ainakin näin toivon, siitä traagisesta tapauksesta, josta olemme tänään kuulleet, eli että eilen siellä yksi kielteisen päätöksen saanut henkilö on yrittänyt itsemurhaa.

Tässä tilanteessa kaikkein tärkeintähän on kysyä, mitä me Suomena voimme tehdä tälle tilanteelle. Siellä on ihmisiä, jotka ovat epätoivoisia, jotka eivät voi palata omaan maahansa sen vuoksi, että siellä odottaa melko varma kuolema. Hallitus on kuitenkin omilla toimillaan valitettavasti lisännyt [Hälinää — Puhemies koputtaa] paperittomien määrää Suomessa. Esimerkiksi perheenyhdistämisestä on tehty melko mahdotonta, ja nyt Maahanmuuttovirasto kuuluu tekevän päätöksiä, jotka koetaan hyvin epäoikeudenmukaisiksi [Puhemies koputtaa] ja hankaliksi näille ihmisille, jotka eivät voi palata omaan kotimaahansa. [Puhemies: Ja nyt on jo aika täynnä!] Kysyisin laajemmin hallitukselta: mitä te voisitte tehdä tässä tilanteessa, jotta paperittomien määrä Suomessa ei kasvaisi?

Arvoisa rouva puhemies! Vielä palaan tuohon äskeiseen kysymykseen, elikkä Helsingin poliisi, joka on operatiivinen toimija tässä, seuraa tätä tilannetta koko ajan ja tarvittaessa toimii, ja virka-apupyyntöä tietysti voi Helsinki ja myöskin järjestäjä tehdä. Poliisi on hyvin varautunut, ja olemme saamassa lisäapua myöskin muista kunnista.

Mitä Suomi voi tehdä niin, että meillä ei niiden kielteisen päätöksen saaneiden määrä, jotka Suomeen jäävät, vaikka heillä on lainvoimainen kielteinen päätös, kasva? Siihen on hyvin monia toimia, ja tässä toimenpideohjelmassa on niitä siellä sisäministeriönkin sivuilla. Siinä me kaikki voimme toimia, että nämä henkilöt, joilla on kielteinen lainvoimainen päätös, palaavat vapaaehtoisesti omiin lähtömaihinsa. Mutta sitten kun te kysytte, mitä muuta voidaan tehdä, niin Suomi on sitoutunut näihin ihmisoikeussopimuksiin. Me olemme sitoutuneet yhdessä siihen, että meillä on samat säännöt kuin muissakin maissa ja meillä kohdellaan nimenomaan yksilöllisesti jokainen hakemus.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Fimeas, det vill säga det tidigare Läkemedelsverkets, huvudorts placering har diskuterats länge.

Saimme sunnuntaina lukea Helsingin Sanomien artikkelin lääkelaitos Fimean eri vaiheista, ja siinä todetaan, että keskustan ajama alueellistamispäätös ajoi viraston tuhon partaalle. Itse äänestin aikoinaan ministerinä 16.6.2009 Fimean päätoimipaikan Kuopioon pakkosiirtämistä vastaan ja tein sen muun muassa siksi, että olin huolissani Lääkelaitoksen osaavan henkilökunnan katoamisesta muualle. Tämä huomio on sittemmin valitettavasti osoittautunut oikeaksi.

On helppo yhtyä eilisen Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, jossa todetaan: "Hallitukselta odotetaan nyt päätöstä, joka takaa viraston korkean ammattitaidon ja antaa työntekijöille vihdoinkin työrauhan." Arvoisa ministeri Soini, jos en muista väärin, niin myös te äänestitte eduskunnassa aikoinaan tätä Lääkelaitoksen alueellistamista vastaan. Ja kysyn nyt pääministerin sijaiselta, ministeri Soinilta: miten hallitus aikoo ratkaista Fimean tilanteen, ja milloin tämä päätös vihdoinkin syntyy?

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin tämä alueellistamispäätös on tällä hetkellä voimassa. Tämä on tämän hetken tilanne. Ja nyt sitten, jos tehdään toinen harkinta, mitä en tässä tietysti rohkene ennakoida, se on koko hallituksen päätös eikä yhden varapääministerin päätös. Mutta tällä hetkellä meillä on voimassa oleva päätös, ja jos sitä ei muuteta, niin tietysti tämä tilanne jatkuu.

Mutta se kysymys, minkä, edustaja Wallin, otitte esiin näistä huolista — saadaanko henkilökuntaa, miten Fimean käy, miten se kehittyy, saadaanko ulkomailta tänne tutkijoita, ja mitkä ovat taloudelliset synergiaedut — on oikea, ja se kysymys on vakava. Tämä on se asia, mikä täytyy selvittää. Mutta tällä hetkellä hallitus toimii tällä tavalla, kun päätös on voimassa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Jotta Fimea pystyisi menestyksekkäästi hoitamaan tehtäviänsä ja pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa, on sen pystyttävä pitämään kiinni nykyisistä asiantuntijoistaan ja myös kyettävä rekrytoimaan uusia osaajia. Nyt tämän erittäin huonon alueellistamispäätöksen huonot vaikutukset on korjattava. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän asettama selvitystyöryhmä tarjosi jo yli vuosi sitten hyvän kompromissin, jonka mukaan toimintoja säilyisi sekä Helsingissä että Kuopiossa. Kysyn taas kerran hallitukselta: miten hallitus aikoo turvata, että Fimealla on lopullisesta päätoimipaikkapäätöksestä riippumatta käytössään se paras mahdollinen osaaminen ja asiantuntemus?

Arvoisa rouva puhemies! Olen aika varma, että silloinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä päätti tehdä tämän selvityksen, jotta pystytään vastaamaan näihin huoliin ja ongelmiin. Kuten toin äsken esille, on erittäin tärkeää, että me saamme korkealuokkaista lääketieteellistä tutkimusta Suomeen, vierailuvaihtoja, ammattitaitoa, kaikkea tätä. Se tuo myös työtä. Se edistää sitä, että meillä on lääketeollisuutta, uusia tuotteita.

Mutta, niin kuin sanoin, tällä hetkellä meillä on voimassa oleva päätös, alueellistamispäätös, eikä se auta, edustaja Wallin, vaikka te ministerinä ja minä edustajana olemme sitä vastaan joskus aikanaan äänestäneet, koska se taas on sellainen tilanne, että meidän täytyy noudattaa sitä sääntöä, sitä päätöstä, jonka eduskunnan enemmistö on tehnyt, ja tällä hetkellä se on voimassa oleva päätös. Ja jos ei hallitus mitään muuta tässä yhteisesti [Puhemies koputtaa] sovi, niin tämä se tilanne on.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Hyssäle teki aikoinaan päätöksen siitä, että Fimean päätoimipaikka siirretään Kuopioon — osoittaa kyllä melko lailla asenteellista aluepoliittista näkemystä, kun ajatellaan, että Fimean päätoimipaikka ei voisi olla siellä Kuopiossa. Itä-Suomen yliopisto edustaa Suomessa yhtä korkealaatuisinta tutkimusta muun muassa lääketieteessä ja farmasiassa, joten näkee hyvin selvästi, mitkä ovat hallituspuolueessa nämä linjaukset, kun ollaan edelleenkin haraamassa sitä vastaan, etteikö Fimean päätoimipaikan tulisi olla Kuopiossa, niin kuin aikoinaan on päätetty. Olisinkin kysynyt hallitukselta: koska tämä veivaaminen tämän asian ympärillä oikein saadaan päätökseen, jotta Fimeassa saadaan työrauha, ja niin, että tuo voimassa oleva päätös pidetään myöskin voimassa eikä aina tehdä uusia tutkimuksia, joilla horjutetaan tätä tilannetta, mikä on aikoja sitten päätetty ja mitä myöskin ministeri Risikko on aikanaan ollut tukemassa?

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka olenkin nyt toisissa tehtävissä, haluan muistuttaa siitä, mitä silloin minun aikanani tehtiin: Silloin neuvoteltiin maakuntaliiton ja kaupungin kanssa sekä Fimean luottamushenkilöiden ja Fimean johdon kanssa ja tehtiin sellainen ratkaisu, että on nimenomaan näitä eri toimipisteitä eri puolella Suomea. Eli sen lisäksi, että on Kuopio, on myöskin Helsinki ja mahdollisesti muita toimipisteitä. Tässä päästiin aivan täysin yhteisymmärrykseen, ja tilanne rauhoittui, eikä ollut sitä joukkopakoa enää ongelmana. [Sari Essayah: Entäs nykyhallituksen aikana?]

Tällä hetkellähän on tehty erilaisia selvityksiä, ja varmasti tuolla meidän ministeriryhmässämme tähän palataan. Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tämä vatkaaminen pitää saada loppumaan ja ihmisille työrauha. [Sari Essayah: Juuri näin!]

Arvoisa rouva puhemies! On todellakin vatulointia tämän asian ympärillä. Nykyinen sosiaali- ja terveysministeri on kuudes ministeri, jonka pöydällä tämä asia pyörii. Tästä on ollut vain haittaa kaikille, että ratkaisuja ei ole saatu.

Näen erittäin ongelmallisena, että julkisuuteen tulee ymmärrys, että tarkastustoiminta pyörisi tarkastettavien ehdoilla. Näinhän ei tietenkään luonnollisesti voi olla.

Kysyn hallituksen edustajilta: pidättekö ehdottomasti siitä kiinni, että vastaisuudessakin Fimeaa kehitetään duaalimallin pohjalta, Kuopiota vahvistetaan ja myös työskentely Helsingissä mahdollistuu myös jatkossa?

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai tämä on tavoite, eli siinä mielessä vastaus on kyllä.

Mutta myöskin siitä kysymyksestä, jonka edustaja Wallin otti esiin: Tästä on paljon huolta ja murhetta. Eivät nämä tekstit ja tapahtumat synny tyhjästä vaan huolesta, miten parhaimmalla tavalla Fimea pystyy palvelemaan sitä tehtävää, mitä varten se on tehty.

Edelleen toistan, vaikka saattaa kuulostaa yksitotiselta: Tällä hetkellä meillä on voimassa oleva päätös, joka on tämä. Mutta totta kai ne huolet, että saadaanko tutkijoita, saadaanko rahoitusta, saadaanko Suomen ulkopuolelta rahoitusta tänne, täytyy vakavasti ottaa, se, mikä tämä tilanne todellisuudessa on, ja onko se muuttunut, ja miltä osin se on muuttunut.

Arvoisa puhemies! On totta, että näitä alueellistamispäätöksiä on myös osattu tehdä hyvin, mutta jos muistelemme taaksepäin, niin vuonna 2007 tarkastusvaliokunta yksimielisesti totesi, että näissä alueellistamisissa on tehty todella heikkoja ja huonoja päätöksiä, ja tämän Fimean kohdalla, joka vastaa lääketurvallisuudesta ja lääkealan kehittämisestä, on nyt tilanne, että se on jakaantuneena kahteen paikkaan, pääpaikka vielä toistaiseksi Helsingissä ja Kuopiossa tietyt toiminnot.

Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan kanssa kävimme tutustumassa tilanteeseen Kuopiossa, ja olen ymmärtänyt, että kaikki toimijat ovat nyt ihan yksimielisesti — nämä, jotka tämän asian ymmärtävät [Naurua] — sitä mieltä, että tämä tilanne pitäisi jäädyttää nyt niin, että tämä päätoiminta-alue olisi täällä Helsingissä ja Kuopiossa se toiminta, mikä siellä nyt on. Rauhoitettaisiin tämä tilanne ja pidettäisiin huolta, että nämä osaajat myös pysyvät täällä. Voidaanko tehdä näin? Kysyn nyt varapääministeriltä: voidaanko näin tehdä, että jäädytetään, rauhoitetaan ja luodaan edellytykset, että tämä tärkeä toiminta [Puhemies koputtaa] säilyy Suomessa?

Arvoisa rouva puhemies! Siihenhän hallitus juuri pyrkii, että meillä säilyy korkealaatuista lääketieteellistä tutkimusta, me saamme henkilökuntaa sekä kotimaasta että ulkomailta, jotta meillä on vierailuvaihtoa tutkijoiden kesken ja jotta tälle hyvän tutkimuksen ja yhteistyön perustalle pystytään rakentamaan esimerkiksi työpaikkoja, bisnestä, uusia lääkkeitä ja muita. Uskon, että edustaja Haatainen, joka muistaakseni on Vehmersalmelta lähtöisin, tuntee sekä Kuopion alueen että täällä toimineena pääkaupunkiseudun alueen, ja sen takiahan tämmöinen duaalimalli on varmasti hyvä. Eli kyllä meistä täällä toivottavasti meidän kahden lisäksi joku muukin tämän ymmärtää. [Tuula Haatainen: Säilytetään!]

Arvoisa rouva puhemies! Tämä päätös aikanaan on tehty, se tehtiin vuonna 2009, ja on täysin ymmärrettävää, että silloin ihmiset olivat eri mieltä, että minne se Fimean pääpaikka sijoittuu. Tämän lain takana ovat eduskunta ja valtioneuvosto, sen suhteen, että pääpaikka on Kuopio. Kun tällä hetkellä Kuopiossa työskentelee kolme kertaa vähemmän työntekijöitä kuin Helsingissä, niin minkälainen aika, arvoisa varapääministeri, teidän mielestänne pitäisi virkamiehillä ja ministeriöllä olla, jotta ne saavat aikaan päätöksen ja noudattavat sitä päätöstä, minkä eduskunta ja valtioneuvosto ovat tehneet? Missä ajassa toimeenpano teidän mielestänne pitäisi tehdä? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Arvoisa rouva puhemies! Toistan itseäni: Meillä on tällä hetkellä voimassa oleva päätös, lainvoimainen päätös, jonka mukaan tällä hetkellä eletään. Tämä on tilanne tällä hetkellä, ja jos ei siihen muutosta tule, niin tämä tilanne tietysti jää voimaan. Näinhän tämä on.

Arvoisa puhemies! Lääkekorvauksien leikkaus, omavastuuosuuksien kasvattaminen on iskenyt suoraan ja pahasti jo ennestään heikon toimeentulon kanssa kamppailevien kansalaisten, varsinkin ikäihmisten elämään. Toisaalta makeisvero ja sen suuret, noin 100 miljoonan euron tuotot poistuivat hallituksen päätöksen mukaisesti vuoden alusta. Kaupan alalta on kerrottu, että jo alkuvuonna veronpoiston jälkeen makeisten myynti on kasvanut noin 10 prosenttia, eli ikävät terveysvaikutukset entisestäänkin lisääntyvät. Kysyisinkin asiasta vastaavalta ministeriltä: Miten terveysperusteisen sokeriveron valmistelu etenee, ja millä aikataululla olette tuomassa asiasta esitystä eduskunnalle? Eikö olisi järkevää saada tuloja sokeriverosta, ehkäistä terveyshaittoja ja helpottaa esimerkiksi lääkemenojen kanssa kamppailevien ikäihmisten elämää?

Arvoisa rouva puhemies! Asiasta vastaava ministeri eli valtiovarainministeri vastasi tähän samaan kysymykseen kaksi tai kolme viikkoa sitten, ja hän vastasi silloin niin, että tämän asian valmistelu on valtiovarainministeriössä menossa. Näin hän vastasi. Sosiaali- ja terveysministeriön osalta tiedän sen työn, mitä siellä tehdään. Me — eli sosiaali- ja terveysministeriön ne vastuulliset henkilöt, joille muun muassa nämä aiheasiat kuuluvat — valmistelemme osaltamme tukea sen esityksen eteenpäin menolle, että päästäisiin verotusmalliin, jossa terveyttä edistäviä keinoja etsittäisiin ja toisinpäin vahingollisia asioita verotettaisiin. Tällainen työ meillä on STM:ssä menossa, mutta verotuksesta vastaa valtiovarainministeri.