Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Hallitus on tehnyt ensi vuoden talousarvioesityksen, jonka esittelen enemmän kuin mielelläni. Tilanne on tällä hetkellä taloudessa erinomainen. Budjetin voisi esitellä perkaamalla miljardeja ja miljoonia. Mutta sen voi esitellä myöskin kertomuksena valinnoista, niistä arvovalinnoista, joita olemme tehneet, jotta Suomi olisi tänään ja tulevaisuudessakin hyvä paikka asua ja elää. Nimittäin suomalaisen hyvinvoinnin puolustajat ovat niitä, jotka pitävät taloudesta huolta. Hyvinvointia riittää huomiselle vain, jos talous on kestävällä pohjalla. Siksi olemme tehneet vastuullisen budjetin.

Ensimmäinen valinta onkin vastuu. Emme ole tehneet vaalibudjettia, ei ole ollut mitään ylimääräistä jakovaraa. Me noudatamme hallituksen jo hyvää ja toimivaksi osoittautunutta talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa. Me haluamme, että Suomessa ihmiset kokevat, että tässä maassa saa tehdä, saa yrittää ja saa menestyä. Mutta saa myöskin epäonnistua, sillä suomalainen hyvinvointimalli on sellainen, jossa autetaan, jos epäonnistuu tai on heikko, saa apua, jos sitä tarvitsee, saa mahdollisuuksia. Me olemme tehneet budjetin, joka tukee työllisyyttä ja tasa-arvoa ja siten vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Mielestäni tämän vaalikauden ylivoimaisesti suurin onnistuminen on ollut se, että moni suomalainen on päässyt töihin. [Ben Zyskowicz: 100 000!] Kolmen vuoden aikana yli 110 000 ihmistä on saanut työpaikan. Työ on ihmiselle itselleen iso asia, mutta kyllä se niin on, että jos isä tai äiti saa sen työpaikan, ehkä pitkänkin yrittämisen jälkeen, niin kyllä se on hurjan tärkeä asia sille koko perheelle ja taloudelle.

Toinen valinta on työllisyys eli yhteiskunnan tasa-arvo. Me olemme iloisia työllisyyskehityksestä, mutta kannan huolta heistä, jotka eivät ole vielä saaneet työtä. Näitä suomalaisia on edelleenkin 260 000. Työtä vailla olevat ja avoimet työpaikat [Eero Heinäluoman välihuuto] eivät kerta kaikkiaan tällä hetkellä kohtaa. Ympäri Suomea tulee yrityksistä viestejä ja työvoimatoimistoista tietoa, että työntekijöitä tarvittaisiin tuhansia, kymmeniä tuhansia, ja samaan aikaan on työttömiä. Meidän on saatava tämä asia ratkeamaan. Siksi teemme taas toimia, joilla työttömät ja työpaikat saataisiin kohtaamaan.

Esimerkiksi kun vierailin Ylä-Savossa, Iisalmessa, Metallityö Vainiossa, he kertoivat, miten heidän liikevaihtonsa on kolminkertaistunut vuoden 2015 loppupuolelta, vuoden 2016 alusta, työntekijämäärä on kasvanut 40:stä sinne 70:een. He ovat tehneet kaikkensa löytääkseen sieltä paikallisia — työttömiä nuoria tai vanhempia — työttömien joukosta töihin mutta eivät ole onnistuneet sieltä löytämään kuin alle yhden käden sormilla laskettavan määrän. He ovat joutuneet turvautumaan työvoimanvuokrausfirmaan, jonka kautta he ovat nämä noin 30 työllistäneet, ja näistä sitten taas 90 prosenttia on ollut ulkolaista työvoimaa. Eli Metallityö Vainio ei pärjäisi ilman ulkolaista työvoimaa. Mutta surullista on se, että suomalaiset työttömät eivät ole työllistyneet samaan aikaan, vaikka yritetty on. [Seppo Kääriäinen: Yleinen pulma Ylä-Savossa!]

Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja Suomessa. Vain suomalaisten ahkeruus voi poistaa köyhyyden Suomesta. Sitä ei tee yksikään puolue eikä yksikään poliitikko tässä maassa. Meidän tehtävämme on poistaa esteet ahkeruuden ja kekseliäisyyden tieltä ja auttaa ihmisiä työllistymään ja yrityksiä saamaan työntekijöitä. Nyt esimerkiksi lisäämme ja helpotamme palkkatuen käyttöä yrityksissä, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät nykyistä paremmin. Lisäämme räätälöityä tukea pitkään työttöminä olleille. Lisäämme täsmäkoulutusta työvoimapolitiikkaan. Tuemme työn perässä muuttamista. Vauhditamme maahanmuuttajien työllistymistä Suomeen.

Kolmas valinta on tulevaisuus. Nyt kun meillä on tukevampaa maata jalkojen alla julkisessa taloudessa, olemme voineet tehdä panoksia budjettiin. Siksi olemme tehneet budjetissa ratkaisuja, jotka vahvistavat kasvua ja osaamista. Maailmanlaajuisessa kilpailussa Suomi pärjää vain osaamisella. Tarvitsemme laadukasta tutkimusta, uusia ideoita ja kykyä skaalata ja kaupallistaa niitä. Tarvitsemme kansainvälisiä verkostoja ja yhä reippaampaa myyntiotetta, jotta tuotteemme menestyvät maailmalla. Siksi lisäämme pysyvästi tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden rahoitusta noin 112 miljoonalla eurolla.

Neljäs valinta on turvallisuus. Suomalaiset kokevat ymmärrettävästi yhä suurempaa huolta arjen turvallisuudestaan ja kokonaisturvallisuudesta. Me haluamme, että Suomi on tulevaisuudessakin maa, jossa ihmiset voivat kokea olonsa turvalliseksi. Siksi esimerkiksi pidämme huolen, että poliisien määrä säilyy nykyisessä 7 200:ssa ja harvaan asutuille alueille sekä lähiöihin palkataan lisää poliiseja. [Eero Heinäluoma: Entäs Enontekiö?]

Viides ratkaisu ja valinta on ympäristö ja kestävä kehitys. Ympäristön puhtaus, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat meidän kaikkien vastuulla. Moni koki viime kesänä omakohtaisesti, mistä on kysymys. Helteinen kesä teki mökkivesistä uimakelvottomia. Kuivuus vei viljelijöiltä sadon, purojen uomat kuivuivat. Monet kodit kuumenivat läkähdyttäviksi, ja monet meille tärkeät laitokset, joissa esimerkiksi hoidetaan vanhuksia, olivat todella tukalia työpaikkoja ja oleskelupaikkoja. Tuulettimet loppuivat kaupoista.

Tässäkin budjetissa teemme valintoja yhteisen ympäristömme hyväksi. Yksi kipeimmin toimia vaativista vesistä on Itämeri. Me aloitamme nyt kolmivuotisen ohjelman, jolla vähennämme Itämeren ravinnekuormitusta. Tutkimusalus Aranda on nyt uusittu loppuun, ja nyt lisäämme sen käyttöä. Onkin vaikea nähdä, että tämän ohjelman jatkamisesta tulisi tulevinakaan vuosina kiistaa, vaikka päätöksen teemme nyt ensimmäisestä vuodesta.

Me arvostamme suomalaista ruokaa, lähellä tuotettua terveellistä ja turvallista ruokaa. Ja kuten sanottu, viljelijät ovat olleet todellisessa ahdingossa tänä kesänä. On selvää, että autamme ennätyskuivasta kesästä kärsinyttä suomalaista ruoantuottajaa.

Minä olen erityisen iloinen siitä, että Suomi on ensimmäisten maiden joukossa ottanut käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin. Viime vuonna me aloitimme tämän: tämän vuoden budjettikirjaan käytännössä vähän puolipakottamalla ministeriöt tekivät arvion siitä, miten eurojen käyttö edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tämän vuoden budjettiesityksessä menemme pidemmälle, pidemmälle arvioissa siitä, miten resurssiviisas, hiilineutraali Suomi tavoitetaan. Tämä on loistava työkalu jatkossa, kun arvioidaan tulevien budjettien ja kehyspäätösten yhteydessä varojen suuntaamista järkevällä ja kestävällä tavalla. Tämä on herättänyt erittäin paljon kiinnostusta maailmalla. Mielestäni Suomen pitää tavoitella sitä, että kestävän kehityksen budjetointi ajetaan sisään myöskin tulevaan Euroopan unionin rahoituskehykseen.

Arvoisa puhemies! Seuraava valinta on kannustavuus. Verotuksen rakenne on yksi keskeisimpiä keinoja ohjata yhteiskunnallista kehitystä. Meidän viestimme on, että Suomessa paitsi saa tehdä myös kannattaa tehdä työtä, kannattaa ottaa ylitöitä, kattaa ponnistella, kannattaa kehittää itseään, kannattaa yrittää. Siksi tässäkään budjetissa kenenkään työn verotus ei kiristy. Palkansaajien ja myös eläkeläisten verotus pysyy lähes ennallaan ensi vuonna. Verotusta kevennetään 130 miljoonalla eurolla. Eniten kevenee pieni- ja keskituloisten verotus. Eläkkeensaajien ostovoiman turvaamiseksi eläkeläisten verotusta kevennetään 30 miljoonalla eurolla. Väite siitä, että tämän hallituksen veropolitiikka olisi suosinut suurituloisia, on väärä. [Eero Heinäluoma: Sehän näkyy tästä kirjasta!] Veropolitiikan suurin hyötyjä on ollut pieni- ja keskituloinen palkansaaja. Työn verotusta on kevennetty yhteensä 1,4 miljardilla eurolla, painottuen pieni- ja keskituloisiin. Tuloverotuksen keventäminen on kannanotto: Työn tekemistä arvostetaan Suomessa. Se on myös viesti siitä, että ihmisten kuuluu saada itse päättää rehellisesti hankkimiensa rahojen käytöstä. Ne ovat ihmisten rahoja, eivät valtion rahoja.

Esitämme piensijoittajien osakesäästötilin ottamista käyttöön. Se on pitkään aikaan ensimmäinen uudistus, joka parantaa tavallisen piensijoittajan asemaa. Kyse ei ole mistään pienestä porukasta: Suomessa on jo yli 800 000 ihmistä, jotka omistavat osakkeita. Kuvaavaa on se, että noin 400 000 heistä saa osinkotuloja alle 500 euroa vuodessa. Eli tämä malli, jota esitämme, osuu todella hyvin ja palvelee todella hyvin, niin että tavallinen pienituloinenkin palkansaaja pääsee sijoittamisen ja säästämisen alkuun, samalla välineellä ja samoilla veroeduilla, jotka ovat olleet suurituloisilla jo kauan Suomessa käytössä. [Ben Zyskowicz: Demareista se on väärin! — Eero Heinäluoman välihuuto]

Arvoisa puhemies! Menetimme vuosia finanssikriisin ja sitä seuranneen talouden alhon vuoksi. Vasta tänä vuonna me saavutimme bruttokansantuotteessa tuon tason, johon 2008 syöksyimme. Mutta nyt Suomi käy täysillä, yritykset palkkaavat väkeä, tilauskirjat pullistelevat, vienti vetää. [Puhemies koputtaa]

Kun tämä hallitus aloitti, otettiin velkaa noin 6 miljardia euroa. Olemme saaneet velkaantumiseen taittumaan. Ensi vuoden budjettiesitys rakentuu 1,4 miljardin velanotolle, ja jos tämä talouskehitys, jota ennustetaan, jatkuu, [Puhemies koputtaa] valtionkin velkaantuminen loppuu ensi vuonna. Julkinen talous on vahvistunut lähes 6 miljardia — herra puhemies, jatkan puoli minuuttia — tämän hallituskauden aikana, ja kestävyysvaje, joka vuonna 2015 oli 4,6 prosenttia, on laskenut 3,2 prosenttiin, [Puhemies koputtaa] eli tälläkin saralla on edistytty.

Arvoisa puhemies! Paljon olisi sanottavaa, mutta uskon, että debatin myötä meillä on vielä paljon tilaa keskustella tästä erinomaisesta budjetista ja hyvästä talouskehityksestä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Näin varmasti on. Ministerin puheenvuoro ylitti 1 minuutilla 19 sekunnilla siihen varatun ajan. [Eero Heinäluoma: Muutama sana ensi vuonna jatkuvista leikkauksista olisi ollut paikallaan!] — Puhujalistaan.

Arvoisa puhemies! ”Katkerat on työn juuret, mutta suloiset sen hedelmät.” Tämän rakkaan Suomemme nostaminen suosta on ollut välillä ikävää työtä. Siinä on jouduttu ottamaan heiltäkin, joilla jo valmiiksi on vähän. Itselläni on käynyt monta kertaa sydämen päälle etenkin, kun olen aikanaan politiikkaan lähtenyt nimenomaan sen heikoimman ja hiljaisimman lähimmäisen puolta pitämään. Nuo alussa siteeraamani sananlaskun "työn hedelmät" ovat kuitenkin se lopputulema, jonka vuoksi tässä voi seistä nyt pystypäin.

Suomen nousu kolmen neljän vuoden takaisesta lamasta ja työttömyyden kurimuksesta on Euroopan ja varmasti maailmankin mitassa poikkeuksellista. Vaikka sitä pyörittelee miten päin tahansa, niin on se muuten kova juttu, että hallitus on saavuttanut lähes kaikki keskeiset tavoitteensa. [Jukka Gustafsson: Kasvu ei kuulu kaikille vain!] Me voimme nyt lähteä seuraavaan vaalikauteen sellaisen perinnön turvin, jolle hyvinvointiyhteiskuntaa on kestävää rakentaa. Suomen nousun ovat suomalaiset tehneet yhdessä, tässä talossa mutta ennen muuta työpaikoilla ja yrityksissä läpi maan. Tärkein aikaansaannos on, että niin monessa kodissa joku on taas saanut kaipaamansa työpaikan. Työpaikka on paljon muutakin kuin toimeentuloa. Se on arjen varmuutta, tulevaisuudenuskoa, osallisuutta yhteiskunnassa ja isosti henkilökohtaista merkityksellisyyden kokemusta. Suomen kannalta jokainen elämän syrjään kiinni saatu nuori on pelastus. Hääviä tulevaisuutta meillä ei ole, jos annamme tulevaisuuden tekijöiden joutua hukkaan.

Arvoista puhemies! Parisen viikkoa sitten kävin kotikaupungissani Rovaniemellä tutustumassa paikallisen päiväkodin arkeen. Siellä pienten lasten kanssa lattialla istuessa sai paitsi uutta näkökulmaa elämään myös muistutuksen, kuinka tärkeää on pitää huolta toisista ihmisistä ja etenkin heistä, joiden omat voimat eivät kanna. Vaikka kyseisen päiväkodin lapsilla asiat tuntuivat olevan hyvin ja Suomella kaikkineen menee paremmin kuin pitkään aikaan, kaikkien suomalaisten kohdalla näin ei ole. On myönnettävä reilusti, että liian monessa kodissa arki on vielä selviämistä päivästä toiseen. On paljon pienituloisia lapsiperheitä, eläkeläisiä, opiskelijoita, viljelijöitä ja pienyrittäjiä.

Ensi vuoden valtion budjetti ei kaikkea muuta, mutta omalta osaltaan sillä luodaan valoisampaa näkymää tulevaisuuteen. Tärkeitä parannuksia ensi vuonna ovat takuueläkkeen korotus, veronalennusten painottuminen pienituloisimmille suomalaisille ja pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen nosto noin 80 eurolla kuukaudessa. Tämä raha tulee monessa kodissa todelliseen tarpeeseen: ruokaan, vaippoihin ja lastenvaatteisiin. Aivan erityisen myönteistä on myös, että yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva laitetaan ensi vuonna vihdoin kuntoon. Tällä korjataan yksi iso epäoikeudenmukaisuus, josta moni on kärsinyt ja jonka moni on kokenut vääryydeksi.

Arvoisa puhemies! Keskustan tavoitteena on jatkaa perusturvan parantamista ensi vaalikaudella. Perusturva kaipaa mielestämme kuitenkin samalla myös kunnon remontin. Urakka on kimurantti, mutta se on välttämätön, jotta voimme sekä aidosti parantaa ihmisten toimeentuloa että osaltamme hallita jo meneillään olevaa työn, työelämän ja työmarkkinoiden muutosta. Kestävän parannuksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin perusturvaremontin lisäksi myös perhevapaiden uudistamista. Lopputuleman on kuitenkin oltava perheille parannus, ei leikkaus.

Perheiden toimeentulo ja valinnanmahdollisuus lastenhoidossa on turvattava eri elämäntilanteissa. Kaikista eniten huolissani olen niistä Suomen noin sadastatuhannesta lapsesta, jotka joutuvat elämään köyhyydessä. Ensi vuonna laitetaan — kiitos hallituksen ja ministeri Saarikon — voimavaroja perheiden ihan jokapäiväiseen kotiapuun, mikä toivottavasti tuo vanhemmille tukea arjessa pärjäämiseen. Kyse ei olekaan pelkästään rahasta. Uskon, että aika monen äidin ja isän sisimmässä pauhaa riittämättömyys, kun työpaikalla ajattelee lapsiaan ja kotia ja kotona keskeneräisiä töitä. Siksi tätä asiaa ei pidä pelkästään talouden ehdoilla ratkaista vaan lapset, perheet ja hyvä elämä edellä. Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin. Tarvitsemme lapsimyönteisen yhteiskunnan, jossa lapset nähdään rikkautena eikä niinkään vaikeutena sovittaa yhteen perhe- ja työelämä. Tässä meillä kaikilla päättäjillä on myös peiliin katsomisen paikka.

Arvoisa puhemies! Viikoittain Lapin ja Helsingin väliä reissaavana olen oppinut arvostamaan tämän laajan maan omalaatuisuutta: sitä, että meillä on puhtaat järvet ja joet sekä Itämeri, jonka suojeluun ensi vuonna laitetaan lisää rahaa — tästä pitää aidosti kiittää hallitusta ja ministeri Tiilikaista. Olen oppinut arvostamaan sitä, kuinka tärkeää on, että meillä on puhdasta ruokaa omasta takaa. Siksi suomalaisia ruuantuottajia on hädässä autettava, niin kuin ensi vuoden budjetissa tehdään. Olen oppinut arvostamaan sitä, että meillä on metsää ja muita luonnonvaroja, joita voidaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla käyttää.

Suomi on kotimaamme, isänmaamme ja ennen muuta yhteinen maamme. Suomen voima on myös tästä eteenpäin yhteistyössä. Eduskuntaryhmien yhdessä sopima rintamaveteraanien kotipalvelujen kuntoon laittaminen on siitä arvokas osoitus. Yhteistyössä toimiminen ei tarkoita sitä, että asioista ei voi olla eri mieltä — saa, voi ja pitääkin olla. Eri mieltä voi kuitenkin olla myös toista kunnioittaen ja erilaisia näkemyksiä aidosti suvaiten. Laitetaan voimavaramme ratkaisujen esittämiseen ihmisten arjen huoliin ja tulevaisuudentoiveisiin ja tehdään päätöksiä. Suomalaiset sitten ensi huhtikuussa päättävät, kenen kykyyn ratkaista yhteisiä ongelmiamme, ilmastonmuutos mukaan lukien, [Puhemies koputtaa] he luottavat ja ketkä pystyvät parhaiten turvaamaan Suomen [Puhemies koputtaa] myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen.

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna julkaistun YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomi kiri itsensä kolmessa vuodessa vertailun kuudennelta sijalta kärkipaikalle. Onnellisuusvertailun tulokset perustuvat suomalaisten omiin arvioihin omakohtaisesta hyvinvoinnista.

Suomalaisten onnellisuuden kasvu ei yllätä, kun katsoo viimeisten vuosien kehitystä. Meillä on lähes 120 000 ihmistä enemmän töissä kuin hallituksen aloittaessa. Siis Lahden kaupungin asukasluvun verran suomalaisia on saanut helpotusta arkeen ja uskoa oman perheen tulevaisuuden rakentamiseen. Kannustavalla veropolitiikalla on varmistettu, ettei kenenkään palkansaajan tai yrittäjän verotus ole tällä vaalikaudella kiristynyt. Erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta on kevennetty, työnteosta ja ahkeruudesta pitää aina palkita. [Pia Viitanen: Lapsiperheillä kiristyy!]

Arvoisa puhemies! Tässä salissa liian harvoin muistetaan iloita siitä, kuinka poikkeuksellisen hyvä ja turvallinen maa Suomi on asua ja elää. Jotta näin olisi myös jatkossa, on hallitus joutunut tekemään vaikeitakin päätöksiä turvatakseen suomalaisten hyvinvoinnin. [Eero Heinäluoma: Ei koske kaikkia!] Tehty työ tuottaa nyt kuitenkin tulosta: talous kasvaa, ja työttömyys vähenee. Vaikka oppositio on kohta neljä vuotta yrittänyt todistella lähes kaiken olevan pielessä, niin YK:n onnellisuusraportin mukaan moni tavallinen suomalainen kokee elämänlaatunsa parantuneen ja uskon tulevaisuuteen vahvistuneen.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta yhä liian monen toimeentuloa ja arkea painaa epävarmuus. [Eero Heinäluoma: No nyt tuli totuus!] Lähes 400 000 työikäistä suomalaista on avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella tilanteessa, jossa taloudessa menee hyvin ja yritykset ympäri maata kärsivät työvoimapulasta. Tilanne on täysin kestämätön, ja siksi hallitus jatkaa budjetissa panostuksia nopeavaikutteisiin täydennyskoulutuksiin ja pyrkii edelleen laskemaan yritysten palkkaamiskynnystä. Avoimien työpaikkojen ja työttömien välillä on rakenteellisia esteitä. Itsestään nämä esteet eivät kuitenkaan poistu, ja siksi hallituksella on velvollisuus toimia. Hallitus kuuntelee työmarkkinaosapuolia, mutta viime kädessä länsimaisessa demokratiassa lait säätää ja päätökset tekee kansan valitsema eduskunta.

Arvoisa puhemies! Ruotsin juuri pidetyissä vaaleissa ei keskusteltu kestävyysvajeesta, vaan valtion ylijäämän käytöstä. Ruotsi on Suomelle kannustava esimerkki: rohkeilla mutta reiluilla uudistuksilla voidaan kestävästi turvata hyvinvointipalveluiden rahoitus. Siksi kasvua ja työllisyyttä vahvistava, kokoomuslaiseksikin haukuttu hallituksen talouspolitiikka on ollut sisällöllisten uudistusten ohella parasta ja kestävintä hyvinvointi- ja tulevaisuuspolitiikkaa. Kiitän hallituskumppaneita siitä, että vaikka vaalit lähestyvät, ei hallitus lipsunut viimeisessä budjetissaan vastuulliselta ja tulokselliselta tieltään. Velkaantuminen jatkaa vähentymistään ensi vuonna. Opposition epäilystä huolimatta hallitus on saavuttamassa kaikki talouspoliittiset tavoitteensa. Suomen julkinen talous on viimein tasapainottumassa vuosikymmenen vaihteessa.

Arvoisa puhemies! Suomalaisia tuotteita kysytään maailmalla enemmän kuin pystymme valmistamaan. Kasvumme rajat ovat tulossa vastaan. Siksi budjetin liikkumavaraa kohdennetaan luomaan lisää tilaa kasvulle ja nopeuttamaan työllistymistä. Osaajapulaa helpotetaan lisäämällä nopeasti vaikuttavia toimia toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. [Eero Heinäluoma: Leikkaukset jatkuvat!] Palkkatukea lisäämällä sekä tekemällä lyhytkestoisenkin työn vastaanottamisesta nykyistä kannustavampaa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia. Kokoomuksen linja on se, että kun talouskasvu ja työllisyystilanne sen sallivat, lisätään panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Tutkimusrahoihin tehtiin pysyvä 112 miljoonan euron korotus. Lisäykset tukevat kasvua ja vahvistavat Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden perustaa. Veroratkaisulla huolehdittiin siitä, että sekä palkansaajien että eläkeläisten ansiotuloverotus pysyy ensi vuonna lähes ennallaan. Pienituloisten verotusta kevennetään edelleen työnteon kannustimien ja toimeentulon vahvistamiseksi. Veronkevennykset rahoitetaan nostamalla ympäristö- ja haittaveroja.

Arvoisa puhemies! Vierastan vasemmistopuolueiden joskus jopa vihamielistä suhtautumista omistamista kohtaan. Sijoittaminen ja vaurastuminen eivät ole enää vain pienen joukon etuoikeus. Suomalaisista kotitalouksista jo 41 prosenttia omistaa sijoitusvarallisuutta ja varautuu säästämisellä tulevaisuuden menoihin. Uudella piensijoittajan osakesäästötilillä halutaan kannustaa ihmisiä säästämään. Kenenkään etua ei palvele se, että vaikeutamme tavallisten suomalaisten mahdollisuuksia vaurastua ahkeran työn ja yrittämisen ohella myös pitkäjänteisellä säästämisellä ja sijoittamisella. Kotimainen omistajuus ja kansankapitalismi vahvistavat myös yritystemme toimintaedellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Haluan erityisesti nostaa budjetista esille seuraavia tärkeitä päätöksiä: Jatkossa yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista yritystä, on oikeutettu saamaan muiden työntekijöiden tavoin työttömyyskorvausta. [Sari Sarkomaa: Vihdoinkin!] Keräsimme myös tämän ja ensi vuoden budjettirahoista tukipaketin poikkeuksellisista sääoloista kärsineelle maataloudelle. Lisäksi teimme merkittävän satsauksen Itämeren ja sisävesien ravinnekuorman pienentämiseksi. Kaikkien eduskuntaryhmien yhteisellä päätöksellä mahdollistamme kaikille sotiemme veteraaneille, maamme kunniakansalaisille, samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä heidän eteensä, joiden ansiosta saamme jatkaa itsenäisen ja maailman onnellisimman maan rakentamista.

Arvoisa puhemies! Onnellisuutemme ja hyvinvointimme ei ole saavutettu etu. Voimme säilyttää kärkisijamme vain kovalla työllä ja yrittämisellä. Suomalaisten ylivelkaantumisen ohella olen huolissani myös Suomen ylivelkaantumisesta. Eduskuntavaalien lähestyessä lupaukset uusista menoista kipuavat miljardeihin, mutta lupaukset tuloista lasketaan vain miljoonissa. Toivon, että vaalienkin alla kaikki puolueet sitoutuvat vastuullisen talouspolitiikan jatkumiseen. Jokainen rakentaja tietää, että kaikki lähtee hyvästä perustuksesta. Me tämän päivän Suomen rakentajat olemme vastuussa siitä, [Puhemies koputtaa] että jätämme jälkeemme onnellisen Suomen, joka seisoo taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä perustuksella.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettia voi kuvata yhdellä sanalla: näköalaton. Senkin, mikä puuttuu, voi kuvailla yhdellä sanalla: tulevaisuus. Tämän hallituksen talouspolitiikan perinnöksi jäävät leikkaukset pienituloisilta, koulutukselta, tieteeltä ja tutkimukselta. [Timo Heinonen: Nyt on väärä puhe!] Missä ovat uudistukset, missä ovat tulevaisuusinvestoinnit?

Det som regeringens budget saknar kan beskrivas med ett ord: framtiden. Var är förnyelser, var är utveckling av välfärdsstaten, var är framtidsinvesteringarna?

Sipilän hallituksen esitys jatkaa jo tutuksi tullutta linjaa. Budjetti on köyhille kireä ja rikkaille löysä. Oikeudenmukaista olisi se, että vaikeina aikoina taakankantoa jaetaan sen mukaan, mitkä ovat kunkin kantajan voimat ja resurssit. Ministeri Orpo, eikö teistäkin sen, jolla on enemmän, tule kantaa isompi vastuu?

Tässä budjetissa hyvätuloisten verotusta alennetaan jälleen kerran ottamalla lisää velkaa. Hallituksen budjetti vahvistaa eriarvoisuutta pitämällä edelleen voimassa etuuksiin tehdyt indeksileikkaukset. Hallituksella on aina hyvä aika suhdanteista riippumatta omien taustaryhmiensä uusille veroeduille, mutta aina huono aika panostaa perusturvaan. Hallituksessa, jossa SDP on mukana, ei näin kovalle ja eriarvoistavalle politiikalle ole sijaa.

Tuore selvitys kertoo, että Sipilän hallituksen talouspolitiikka on heikentänyt naisten asemaa, heikentänyt taloudellista tasa-arvoa. Edes hallituspuolueet eivät voi asiaa enää kieltää tai muuksi selittää. Tarvitaan parempia vaikuttavuusarviointeja, miten talouspolitiikka vaikuttaa eri tavoin naisiin, miehiin tai lapsiperheisiin. Tämän tilanteen korjaamisen on oltava seuraavan hallituksen työlistan kärjessä.

Arvoisa puhemies! Tasan sata vuotta sitten järjestettiin ensimmäiset kunnallisvaalit, joihin kaikki voivat osallistua sukupuolesta tai varallisuudesta riippumatta. Tätä ei kunnioita se, että valtion kuntataloutta heikentävien toimien vaikutus on lähes 300 miljoonaa euroa ensi vuonna. Tämä tietää edelleen kiristyvää kuntataloutta eri puolilla Suomea.

SDP haluaa tehdä Suomesta maailman kilpailukykyisimmän maan,  jossa liikenneyh- teyksiin panostamalla luodaan edellytyksiä elinkeinoelämälle ja ihmisten liikkuvuudelle. Parlamentaarinen työryhmä kokoomus mukaan lukien esitti yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämisen lisärahoitusta jatketaan. Hämmennys oli suuri huomatessamme, että tähän tarkoitukseen osoitetaan pyöreä nolla euroa. Jään kysymään teiltä, ministeri Orpo, miksi näin. Korjausvelan hoitamiseen tarvittava pysyvä rahoitustason korotus jää nyt seuraavan hallituksen kontolle.

Arvoisa puhemies! Työllä ja yrittäjyydellä olemme rakentaneet tulevaisuuden siltoja, jotka ovat turvanneet Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin. On hyvä, että työllisyys on vahvemman viennin vedon voimin lähtenyt asteittain nousemaan. Ongelmana on, että meillä on samanaikaisesti korkea työttömyys ja osaavan työvoiman pula. SDP esittää, että käynnistetään laajapohjainen valmistelutyö siitä, miten työntekijät ja työpaikat kohtaavat paremmin.

Hallituksen tavaramerkiksi on muodostunut se, että hyvinvointiyhteiskunta ajetaan kohti markkinaehtoista yhteiskuntaa ja palkansaajien sopimusturvaa halutaan heikentää. Osana tätä linjaa hallitus päätti heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. On selvää, että esitys lisää toteutuessaan eriarvoisuutta ja turvattomuutta, eikä sillä tutkitusti ole kaavailtuja työllistymisvaikutuksia. Pääministeri Sipilä, vetoamme teihin vielä kerran: älkää tuoko kaavailemaanne esitystä eduskuntaan. Yrityskoko ei voi olla kriteeri erilaisille työsuhteen ehdoille.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys katsoo tukevasti taaksepäin. SDP on aloitteellinen uudistaja. Esitämme tulevaisuusinvestointeja, jotka näyttävät tietä 2030-luvulle. Tiedämme, että lapset ovat tulevaisuus. Pienten lasten hoitovastuu jakautuu Suomessa epätasaisesti. Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, jonka ohjenuorana on työllisyyden vahvistuminen ja vapaiden joustavampi käyttö. Toiseksi tarvitsemme varhaiskasvatusuudistuksen, jossa subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Tavoitteena tulee olla SDP:n pitkäaikainen tavoite maksuttomasta päivähoidosta.

Suomi on tullut tunnetuksi koulutuksen mallimaana, mutta leikkauksien takia olemme menettämässä tämän kruununjalokivemme. Tarvitsemme koulutuksen ja sivistyksen kunnianpalautuksen. Suomessa yli 10 prosenttia ikäluokasta jää yhä peruskoulun varaan. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi nykyisillä työmarkkinoilla. Olemmekin esittäneet oppivelvollisuuden laajentamista ja toisen asteen maksuttomuutta. Tämä ehkäisee syrjäytymistä.

Suomessa tarvitaan myös sosiaaliturvauudistus, ja meillä on tähän vastaus: yleisturva, joka yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja helpottaa työn ja turvan yhteensovittamista. Nyt jo kuulen korvissa, kuinka hallituksessa huokaillaan, miten tämä kaikki rahoitetaan. SDP esittää työllisyyttä tukevan verouudistuksen, jossa veropohja on tiivis ja laaja.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: SDP:n vahva viesti hallitukselle on: Älkää purkako [Puhemies koputtaa] hyvinvointivaltiota. Kehittäkää ja parantakaa sitä. [Ben Zyskowicz: Juuri sitä me teemme!] Valtiovarainministeriö ennustaa kasvun puolittuvan jo ensi vuonna. Uudistusten aika on nyt, [Puhemies koputtaa] kun olemme suhdannehuipussa. Uskon, että seuraava hallitus on valmis näihin.

Arvoisa puhemies! Elettiin syksyä 2008. Olimme päättäneet vaimoni kanssa muuttaa Espooseen. Pappina toiminut isäni oli vihkinyt meidät kesällä. Olimme palaamassa junalla asuntonäytöstä, kun sain murskaavan uutisen: isäni oli saanut sydänkohtauksen. Hän menehtyi sairaalassa muutama viikko myöhemmin. Olin silloin 22-vuotias ja ymmärsin, että elämä on rajallinen. Asioita on tehtävä nyt, tai mitään ei tapahdu koskaan. Halusin tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Siispä lähdin politiikkaan.

Arvoisa puhemies! Viime lauantaina tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers teki konkurssin. Sitä seurasivat kansainvälinen taantuma ja Kreikasta alkanut Euroopan velkakriisi. Olin vuonna 2010 järjestämässä Kreikka-tukipaketin vastaista mielenosoitusta Eduskuntatalon portaille. Puhuin, puhisin ja puhkuin, aivan niin kuin demaritkin tekevät. Puhuminen on helppoa, sillä se ei maksa mitään. Vuodesta toiseen vastustin, kunnes tuli aika ottaa vastuu.

Vastuunkanto näkyy tässä budjetissa, jonka esityksistä monet ovat suoraan Sinisen tulevaisuuden tuoreista ohjelmista. Työ, talous ja turvallisuus ovat sinisen linjan ydintä, inhimillisyydestä tinkimättä. Taloutta on viime vuosina sopeutettu, koska halusimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Tavoite on nyt saavutettu, ja nyt voimme mennä eteenpäin. Parhain esimerkki paremmista ajoista on Lex Lindström eli kertaluontoinen eläketuki iäkkäille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuki toteutetaan nyt toisen kerran tämän hallituskauden aikana. Yle kertoi mikkeliläisestä, yli seitsemän vuotta työttömänä olleesta rekkakuskista Jorma Pettisestä, joka hakee nyt tyytyväisenä tätä eläketukea. Siniset kaksi—punaiset nolla.

Tuloverotus kevenee yhteensä 130 miljoonaa euroa, ja myös eläkeläiset huomioidaan. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osan itse ansaitsemistaan rahoista, pieni- ja keskituloisia painottaen. Hallituskauden aikana tuloverotusta on kevennetty yli 1,4 miljardia euroa. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.

Arvoisa puhemies! Tolkun konservatiivit puolustavat isänmaan rakentajia. Työkykyohjelma toteutetaan, kuten työministeri Jari Lindström on esittänyt, ja isoimmat yksittäiset rahapanostukset tehdään nimenomaan työllisyyden edistämiseen. Lisäksi yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva paranee. Siniset uskaltavat myös puolustaa yksityisautoilua. Hallitusohjelman mukaisesti autovero kevenee edelleen, ja sinisten esityksestä ajoneuvoveroa lasketaan vuonna 2020 jopa 50 miljoonaa euroa. Seuraavankin hallituksen on syytä jatkaa autoilun kustannusten keventämistä.

Arvoisa puhemies! Veteraaniveljet saadaan viimein samalle viivalle, kun sotaveteraanien kotipalveluedut nousevat samantasoisiksi kuin sotainvalideilla. Tämä kaivattu ja kaikkien kannattama muutos toteutuu marraskuussa 2019. Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan. Puolustusministeri Jussi Niinistön johdolla saamme ensi vuonna 100 henkilötyövuotta lisää Puolustusvoimille, lisäksi haja-asutusalueille perustetaan noin 60 uutta poliisin virkaa. Turvallisuus on sinisille kaikkein tärkein asia. Turvallisuus on kaikkien kansalaisten perusoikeus. Sotilastiedustelulain toimeenpanoon valmistaudutaan laittamalla kertaluontoisiin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin lähes neljä miljoonaa euroa. Tiedustelulait on uudistettava kiireellisesti. [Eero Heinäluoman välihuuto] Jokainen päivä, edustaja Heinäluoma, jolloin joudumme toimimaan ilman uudistettua tiedustelulakia, vaarantaa suomalaisten turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanteen parantamiseksi korotamme vähimmäismääräisiä päivärahoja työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80 euron kuukausittaista korotusta vähimmäispäivärahoihin. Lisäksi sinisten aloitteesta tehtiin päätös sairauspäivärahojen 55 päivän omavastuurajan poistamisesta kaikkein pienituloisimmilta.

Arvoisa puhemies! Isäni kuolema kymmenen vuotta sitten sai henkilökohtaisesti minut, ja kansainvälinen taantuma lukuisat muut ihmiset, astumaan politiikan raskaalle tielle. Osaltani tuo tie on tuonut tähän hetkeen. Hallituskauden aikana työllisiä on tullut lisää yli 117 000. Sininen työministeri on tehnyt historiaa. Työllisyysaste ei ole ollut näin korkealla sitten 1980-luvun lopun. Suomi on päässyt yli synkän virran. Samalla on eletty elämää, naurettu, itketty, riidelty ja — jopa demareidenkin kanssa — soviteltu. Se, mitä päätämme täällä eduskunnassa, ei ole irrallista suomalaisten arjesta vaan vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Vastuu on eduskunnan yhteinen. Viime viikkoina joiltakin tahoilta tuntuu unohtuneen, että valtiosäännön mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” [Jukka Gustafsson: Onhan ILOn sopimus kolmikannasta olemassa!] Valta kulkee käsi kädessä vastuun kanssa. Ne, joilla on vastuu, sitä myös käyttäkööt. Kenelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.

Arvoisa puhemies! Antti Rinteen johdolla demarit lupaavat kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Politiikan huutokauppakeisari ei tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta — ei yhtään. [Eero Heinäluoma: Se keisari on jo hallituksessa!] Täälläkin kuulemme vain tuohtunutta tuhinaa, täältä vasemmalta laidalta. Alhaisen energian puolue! Siniset on vastavoima sosialisteille ja viini vihreille. Näytöt on nähty. Ensi vuonna kysymys kuuluu, jatkaako Suomi hyväksi havaitulla sinisellä linjalla vai hyppäämmekö punavihreään tuntemattomaan, jota edustaja Arhinmäki täälläkin meille tarjoaa. Minä en usko, edustaja Arhinmäki, punavihreiden vaalivoittoon. Suomessa on vahva konservatiivinen pohjavire, jopa edustaja Arhinmäen edustamassa Helsingissä. Tämä konservatiivinen pohjavire saavuttaa myös Suomen seuraavissa vaaleissa. Tulevaisuus on sininen. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Kansallinen etu vaatii vastuullista taloudenpitoa. Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole. Jos uutta velkaa otetaan nousukauden keskellä melkein 2 miljardia euroa vuodessa, miten käy, kun laskusuhdanne alkaa. Talouden tasapainon vaatimat toimet on tehtävä Suomen kansan ja sen lasten tulevaisuuden takaamiseksi, mutta ne on tehtävä oikeudenmukaisesti. Perussuomalaiset toimivat suomalaisen työn puolesta, hyvinvointivaltion säilymisen puolesta ja suomalaisten turvallisuuden puolesta.

Kun eduskunta aloittaa nyt hallituskauden viimeisen budjettikäsittelyn, on aika tarkastella, onko Suomi-laiva jykevästi kurssissa vai pikemminkin tuuliajolla. Hallituskauden alussa Suomen tila ei ollut kaksinen. Nyt elämme parempia aikoja. Maailmantalous on ollut jo pidempään nousussa. Työllisyysaste on noussut vaalikauden aikana, mutta tästä on pitkälti kiittäminen hyvää yleistä suhdannetilannetta.

Hallituksen rehvastelu omasta erinomaisuudestaan on silmänlumetta. Riittäviä toimia ei ole tehty. Työnteon kannattavuus ei ole muuttunut, keskituloisen verotaakka on kova ja pienyrittäjät hukkuvat yhä byrokratiaan. Ei ihmistä voi vaatia eri aktiivimalleilla työllistymään, jos töitä ei ole yksinkertaisesti tarjolla. Usein on myös kannustinloukkutilanteita, joissa työn vastaanottamalla henkilölle jäisi vähemmän rahaa kuin työttömänä. Ihmiset kyllä menevät töihin, jos töitä on tarjolla ja työn vastaanottaminen on taloudellisesti palkitsevaa. Tähän me perussuomalaiset esitämme ja vaadimme korjausta.

Työehtojen polkemisen on loputtava ja ulkomaisen halpatyövoimamarkkinan luominen on pysäytettävä. Perussuomalaiset haluavat säilyttää ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan, jotta Suomessa tehdään jatkossakin töitä rehellisesti ja reilusti suomalaisilla työehdoilla. [Li Andersson: Niitä ongelmia on nyt jo!]

Perussuomalaiset vastustavat kaksien työmarkkinoiden luomista ja tahtovat tarjota työntekijöille kepin sijasta porkkanaa. Hallitus ei luo työpaikkoja, vaan yritykset luovat työpaikat. Meidän tulee alkaa kannustamaan pienyrityksiä kasvuun esimerkiksi antamalla verohyötyä, jos yritys investoi uusiin suomalaisiin työpaikkoihin. Loputkin yritykset karkaavat Viroon, ellemme lopeta byrokratiaa ja kuoliaaksi verottamista.

Verotuksen pienentäminen ei merkitse enää Suomessa automaattisesti valtion tulojen pienenemistä, vaan tavalliseen duunariin ja eläkeläisiin kohdistuvat verohelpotukset kohentaisivat ostovoimaa ja piristäisivät rahan kiertoa. Eläkkeiden verotus on Suomessa korkea. Perussuomalaiset laskisivat eläkkeiden verotusta työn verotuksen tasolle. Tämä auttaisi erityisesti niitä pienituloisia eläkeläisiä, jotka ovat jääneet takuueläkkeen korotuksen ulkopuolelle. Lisäksi poistaisimme lääkkeiden omavastuun pienituloisilta ja kohdistaisimme enemmän rahaa omaishoitoon.

Arvoisa puhemies! Maailmantaloudessa taloussyklin korkein kasvuvaihe on ohitettu jo ensi vuonna ja Suomen talouskasvun on ennakoitu hidastuvan 1,7 prosenttiin. Talouskasvu nojautuu kotimaiseen kysyntään ja ulkomaankauppaan, mutta kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Samoin investointien kasvun ennustetaan hidastuvan ensi vuonna.

Perussuomalaiset haluavat kannustaa suomalaisia sijoittamaan suomalaisiin yrityksiin. Jotta kotimainen kysyntä, investoinnit ja siten myös talouskasvu eivät hiipuisi, hallituksen pitää ryhtyä toimiin lisätäkseen suomalaisten ostovoimaa ja yritysten investointeja. Suomalaisten ostovoima saadaan nousuun asumista halpuuttamalla ja yksityisautoilun kustannuksia laskemalla. Perussuomalainen talouspolitiikka on tavallisen kansalaisen puolella, sillä perussuomalainen talouspolitiikka ei verota kuoliaaksi, kuten Suomessa nyt jopa istuva oikeistohallitus tekee esimerkiksi nostamalla asumisen hintaa ja nostamalla autoilun hintaa korottamalla polttoaineveroa. Polttoaineveron alentamista luvattiin, jos raakaöljyn hinta nousee 80 dollariin tynnyriltä, ja perussuomalaiset vaativat yhä, että hallitus pitää lupauksensa. Pääministeri Sipilän hallitus ei pidä edes näin yksinkertaista lupaustaan. [Eero Heinäluoma: Mikä se tynnyrin hinta nyt on?]

Herra puhemies! Perussuomalaiset tahtovat muistuttaa eduskuntaa ja hallitusta siitä, että Suomi on suomalaisten kansallisvaltio. Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluiden piirissä arvioidaan olevan yhä 10 500 henkilöä. Ei suomalaisille köyhille tai kodittomille ole pystytetty vastaanottokeskuksia tarjoamaan heidän tarvitsemiaan palveluita. On taloudellisesti kestämätöntä ja väärin, että veronmaksajien rahoilla ylläpidetään mukavissa oloissa tuhansia joutilaita ulkomaalaisia miehiä, jotka eivät ole osallistuneet hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon millään tavoin. Samaan aikaan suomalaiset vanhukset ja sairaat jätetään heitteille. [Eva Biaudetin välihuuto]

Perussuomalaiset vaativat, että Suomen on ryhdyttävä toimenpiteisiin yhtäältä pakkopalautusten tehostamiseksi ja toisaalta vastaanottotoiminnasta aiheutuvien kustannusten minimoimiseksi. Suomesta tulee tehdä vähiten houkutteleva Pohjoismaa haittamaahanmuutolle. [Eva Biaudet: Not in my name, ei minun vuorollani!] Kun maahanmuuttopolitiikassa otetaan käyttöön perussuomalaisten malli, jäävät verovaramme käytettäväksi suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, ja niitä riittää niin lapsiperheille, koulutukseen kuin eläkeläisillekin. [Eva Biaudet: On muitakin suomalaisia kuin perussuomalaiset!]

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ollut hukattujen mahdollisuuksien hallitus. Tämä on kuluvan hallituskauden viimeinen budjetti, ja jälleen edessämme on uusi hukattu budjetti, jälleen hukattu vuosi, jälleen uusi hukattu mahdollisuus.

Hallituksella olisi ollut mahdollisuus saada paljon aikaiseksi:

Tämä hallitus olisi voinut nostaa Suomen sivistyksen ja tutkimuksen suurvallaksi. Se olisi voinut panostaa maamme koulutukseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Sen sijaan hallitus on heiluttanut leikkuriaan päiväkodeista ammattikouluihin ja aina korkeakouluihin asti, vaikka tieto ja osallisuus on se, millä me tässä maailmassa pärjäämme — siis jälleen hukattu mahdollisuus.

Tämä hallitus olisi voinut tehdä Suomesta tasa-arvoisemman maan: Sellaisen maan, jossa lasten hankkiminen ei heikennä naisten urakehitystä. Maan, jossa myös miehet jäävät kotiin hoitamaan pieniä lapsiaan. Sen sijaan hallitus hukkasi mahdollisuuden uudistaa perhevapaat tasa-arvoisemmaksi. Hallitus oli sitä mieltä, että tasa-arvo ei saa maksaa mitään — jälleen hukattu mahdollisuus.

Tämä hallitus olisi voinut taistella tosissaan ilmastonmuutosta vastaan, tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, olla esimerkkinä muille ja saada samalla ne hyödyt, joista edelläkävijät nauttivat. Sen sijaan hallitus on ajanut EU:ssa linjaa, joka antaisi jäsenmaiden pienentää hiilinielujaan ilman seurauksia, mikä on sama kuin päästöjen kasvattaminen. Nyt kehitys näyttää siltä, etteivät Suomen kokonaispäästöt vähenisi lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutos on kiihtymässä, joten kallista aikaa ei ole hukattavaksi — jälleen hukattu mahdollisuus.

Ja tämä hallitus olisi voinut uudistaa Suomen talouden rakenteita luopumalla ympäristölle haitallisista ja tehottomista yritystuista. Samaan aikaan hallitus leikkasi korkeakoulujen perusrahoituksesta, joka on leikkaus tuottavuudesta ja tulevaisuudesta. Näiden lisäksi tämä hallitus tukee edelleen fossiilisia polttoaineita kolme kertaa enemmän kuin uusiutuvia — siis hukattuja mahdollisuuksia toistensa perään.

Arvoisa puhemies! Huolestuttavinta on se, että hallitus kuvittelee Suomen olevan nyt kunnossa. Budjetissa tehdyt valinnat kuvaavat hyvin, millaisia arvoja eri puolueilla on. Ideologia, johon hallitus on nojautunut, näkyy hyvin selvästi: leikataan hoivasta, leikataan hyvinvoinnista, leikataan koulutuksesta, ja Suomen talous on suhdannehuipussaan. Tätä maailmantalouden vauhdittamaa talouskehitystä hallitus olisi voinut käyttää paljon paremmin — tämä hallitus on ollut hukattujen mahdollisuuksien hallitus, se on nyt nähty.

Arvoisa puhemies! Raadollisinta, mutta ei hämmästyttävää on se, että vaalien lähestyessä hallitus on alkanut puhua päinvastaista kuin sen toimet ovat tällä kaudella olleet. Hallitus on siis alkanut puhua kauniita juuri niistä asioista, joista se on itse leikannut, ja tästä on muodostunut ruma kaava. Se menee seuraavasti: Tee vallassa ollessasi ensin yli kolme vuotta vahingollista ja lyhytnäköistä politiikkaa ja vaalien alla puhu päinvastaista — tämä on hallituksen ruma kaava. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä sanoi muutama viikko sitten televisiossa olevansa valmis lisäämään kehitysyhteistyövaroja 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta,  ja hän sanoi myös olevansa valmis  tuplaamaan  Suomen pakolaiskiin-tiön. [Ben Zyskowicz: Eikö se ole hyvä tavoite?] No, näin sanoo pääministeri, joka olisi voinut tehdä ja ajaa näitä asioita esimerkiksi kolme vuotta hallituksessa ja muutama viikko sitten tämän syksyn budjettiriihessä.

Toinen ihmettelyn aihe on puolue nimeltä Kokoomus. Se ei suostunut kuuntelemaan oppositiota kolmen vuoden aikana, mutta nyt yhtäkkiä puolue puhuu siitä, että varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palveluihin pitäisi panostaa, [Timo Heinonen: Ja panostetaan!] vaikka juuri hallitus, jossa Kokoomus on ollut, eli tämä hallitus, on ollut se, joka on leikannut, vienyt ihmisiltä oikeuden tasa-arvoiseen päivähoitoon. [Timo Heinonen: Me vasta korjataan teidän leikkauksia!] Sama puolue puhuu nyt vaalien alla perhevapaauudistuksen tärkeydestä, vaikka he eivät itse pystyneet sitä uudistamaan. Teillä on ollut koko vaalikausi aikaa tehdä näitä asioita.

Ja sama hallitus on tunnetusti leikannut valtavasti koulutuksesta ja tutkimuksesta, ja nyt hallitus tarjoaa vaalien alla laastaria avohaavaan, murto-osaa verrattuna tuhoisiin koulutusleikkauksiin. [Timo Heinonen: Vähempi kuin te leikkasitte!] Jos leikkaa esimerkiksi 100 euroa ja antaa 10 euroa takaisin, se ei ole mikään panostus, mutta tämä outo tilanne ei estä ministereitä hehkuttamasta pieniä paikkauksia panostuksina omiin leikkauksiin. Siis kuinka tämä hallitus oikein aliarvioi suomalaisia. Kysyn vain: kuinka tämä hallitus oikein aliarvioi suomalaisia?

Arvoisa puhemies! [Hälinää] — Arvoisa puhemies, koko sali, jos minä saan jatkaa. — Me vihreät haluamme tehdä suomalaisesta koulutuksesta maailman parhaan. Tämä vaatii isoja panostuksia koko koulutuspolulle sekä tieteeseen että tutkimukseen. Tähän on tartuttava välittömästi. Me vihreät haluamme, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen paneudutaan toden teolla. Maamme ilmastopolitiikan kunnianhimo on nostettava eri tasolle. Ensi vuoden vaalit tulevat olemaan ilmastovaalit, jossa jokaisen puolueen on kerrottava, mihin toimiin ovat sitoutuneet. Me sitoudumme käynnistämään fossiilisten polttoaineiden tukien alasajon — entä hallitus? Me vihreät haluamme käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Suomalainen sosiaaliturva ei vastaa tämän päivän ja huomisen todellisuuteen: tukijärjestelmää on yksinkertaistettava perustulon pohjalta. Me vihreät haluamme nostaa köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan politiikan kärkeen. Hallitus on pannut kaikkein heikoimmassa asemassa olevat politiikkansa maksajiksi. On tärkeää pitää kaikki samassa veneessä.

Arvoisa puhemies! Ihan tähän lopuksi: Tämä on siis viestini tälle pettymysten hallitukselle. Samaan aikaan toivon koko sydämestäni, että ensi keväänä meillä on hallitus, joka uudistaa taloutta, joka oikeasti arvostaa luontoa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Me vihreät haluamme tehdä töitä paremman huomisen puolesta — ei enää yhtään hukattuja mahdollisuuksia.[Eero Heinäluoma: Paras vihreiden puheenvuoron tällä hallituskaudella!]

Arvoisa puhemies! Suomi on täynnä talousviisaita, mutta siitä huolimatta tämä on maa, jossa vastoin kaikkia taloustieteen perusoppeja finanssipolitiikkaa kiristetään rajusti taantuman aikana ja nousukaudella elvytetään mittavilla hyvätuloisia suosivilla veronalennuksilla. Petteri Orpo esiintyy mielellään tiukkana kirstunvartijana. Talouspolitiikan todellisuus on kuitenkin toinen. Samalla kun hallitus on heikentänyt eläkeläisten, opiskelijoiden ja työttömien toimeentuloa, kasvattanut eriarvoisuutta ja leikannut rajusti koulutuksesta ja osaamisesta, on se myös käyttänyt yli puolitoista miljardia euroa hyvätuloisia suosiviin veronkevennyksiin. Tarvitsevilta otetaan, ja niille, joilla jo on, annetaan lisää.

Valtiovarainministeriön tuoreessa katsauksessa kestävyysvajeen arvioidaan olevan 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin samainen ministeriö arvioi sen olleen keväällä 2015. Tämä siitä huolimatta, että on leikattu, leikattu ja leikattu valtiontalouden tasapainottamiseen ja kestävyysvajeen pienentämiseen vedoten.

Miten tämä siis on mahdollista? Keskeinen syy on veroasteen alentaminen lähes 2 prosenttiyksiköllä. Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2015 tasolla, olisi kestävyysvaje nyt arviolta yli puolet pienempi. Hallitus on toisin sanoen laittanut veronalennusvimmansa tasa-arvon edistämisen, koulutusjärjestelmän vahvistamisen ja kestävyysvajeen umpeen kuromisen edelle.

Kuvaava esimerkki siitä, kuinka tiukasti tämä veronalennusideologia kokoomuksessa istuu, on hallituksen budjettiriiheä edeltänyt kiista 300 miljoonan lisäkevennyksistä ansiotuloverotukseen. Kokoomus olisi selvästi halunnut luopua näistäkin verotuloista, mutta hallituskumppaneille tämä alkoi jo olla liikaa vaalien lähestyessä, kun äänestäjille pitäisi jotenkin yrittää viestiä, ettei pienituloisia ja koulutusta ole kokonaan unohdettu. Kokoomuksen pelastajaksi ilmestyi Työttömyysvakuutusrahasto, joka päätti alentaa työttömyysvakuutusmaksuja 300 miljoonalla. Suomi siis käyttää keskellä suhdannehuippua nämä rahat mieluummin lisäelvytykseen kuin pahan päivän varalle kerättävien puskureiden kasvattamiseen. Tämä ei ole suhdannepoliittisesti perusteltua.

Arvoisa puhemies! Talouden tasapaino riippuu ratkaisevasti työllisyysasteesta. Työllisyyden parantuminen on erittäin ilahduttava uutinen, mutta kasvun ennustetaan hidastuvan jo ensi vuodesta alkaen. On elintärkeää, että Suomeen saadaan hallitus, joka on valmis tekemään tulevaisuutemme kannalta välttämättömiä panostuksia. Vasemmistoliitto julkaisi juuri esityksen kestäväksi verouudistukseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristökriisin ratkaiseminen on aikamme tärkein tehtävä, mutta se on hoidettava niin, että eriarvoisuus samalla vähenee.

Suomessa ympäristöveroja on usein otettu käyttöön tai kiristetty, kun on haluttu keventää tuloverotusta ja jostain on pitänyt löytää korvaavaa rahaa tilalle. Sama linja on leimannut myös tämän hallituksen politiikkaa: Tuloverotusta on kevennetty suurituloisia suosien ja tasaveroluonteisia haitta- ja ympäristöveroja on lisätty. Samalla saastuttavan energian tukia on jopa kasvatettu, mikä on ilmastonäkökulmasta täysin epäjohdonmukaista. Me haluamme karsia ympäristölle haitallisia verotukia satojen miljoonien edestä ja ohjata resursseja uusiutuvan energian investointeihin sekä osaamiseen. Pieni-ja keskituloisten verotusta voi keventää,  kun verotuksen  progressiota kiristetään ja myös pääomatulot tuodaan progression piiriin. [Arto Satonen: On jo!]

Tulojen ja varallisuuden verotus on Suomessa pahasti vinksahtanutta. Järjestelmä suosii jo valmiiksi varakkaita, ja esimerkiksi suuria perintöjä ja lahjoja verotetaan varsin kevyesti. Listaamattomien yritysten omistajien osingoista peritään veroa huomattavasti vähemmän kuin palkansaajat, pienyrittäjät tai tavalliset piensijoittajat maksavat. Hallituksen kaavailema osakesäästötili ei tätä epäoikeudenmukaista asetelmaa korjaa. Sen sijaan, että verovälttelyä haluttaisiin kitkeä ja omistuksen avoimuutta lisätä, pyritään uudistuksella päinvastoin tekemään suursijoittajien verosuunnittelusta salonkikelpoista tarjoamalla muillekin vastaavia mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Työn murros tuo mukanaan muutoksia niin työsuhteisiin kuin työn sisältöihin. Ilman koulutusta ei työmarkkinoilla enää pärjää, ja teknologisen kehityksen myötä pitää myös huolehtia jo työssä olevien tarpeista päivittää omaa osaamistaan. Nuorten osaamista voidaan parantaa vahvistamalla varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä pidentämällä oppivelvollisuutta. Jatkuvan oppimisen on oltava mahdollista kaikille työmarkkina-asemasta riippumatta.

Koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan nykyistä enemmän. Vaikka tulisi kuinka monta porvarihallitusta ja porvarihallitusten pakottamaa kilpailukykysopimusta, ei Suomi pärjää palkkakilpailussa. Me pärjäämme vain ja ainoastaan osaamisella ja laadulla.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Tämä hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on menetetty mahdollisuus. Siitä puuttuvat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeiset uudistukset.

Regeringens budgetförslag för nästa år kan närmast beskrivas som en förlorad möjlighet som saknar alla de viktiga framtidsinvesteringar som Finland skulle behöva.

Myönteistä on kuitenkin, että vaalikauden aikana esitetty kritiikki koulutusleikkauksista ja pienituloisten aseman heikentämisestä on nyt puoli vuotta ennen seuraavia eduskuntavaaleja vaikuttanut hallituksen politiikkaan edes vähän. Harmi, että se on liian vähän ja liian myöhään.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettia laatiessaan hallitus unohti ikäihmiset ja vanhustenhoidon. Tänä syksynä olemme jälleen joutuneet toteamaan vanhustenhoidon surkean tilanteen maassamme. Hoitajamitoitusta kierretään vanhustenhoidossa käyttämällä "haamuhoitajia". Samalla kotihoidon henkilöstö uupuu liian suuren työkuorman alle. Kaiken kaikkiaan ikäihmiset eivät saa sitä hoivaa ja sitä hoitoa, jota he tarvitsevat. Ikäihmiset eivät myöskään saa niitä palveluita, jotka heille kuuluvat. Hallituksella oli mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa budjetoimalla lisää varoja vanhustenhoitoon, lisäämällä hoitohenkilökuntaa ja parantamalla palveluita. Vanhustenhoidon tilanteen korjaaminen ei voi jäädä odottamaan joskus toteutuvaa sote-ratkaisua, vaan sen aika on todellakin nyt.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa on toki paljon hyvääkin. Hallitus huomioi monia eduskuntaryhmämme esille nostamia asioita. Keskeisimpiä näistä oli maatalouden tilanteen parantamiseksi esitetty kriisipaketti. Maatalous on todellisessa kriisissä, ja nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä maatalousyrittäjien ahdingon lieventämiseksi. Hallituksen esittämä noin 30 miljoonan euron välitön kriisipaketti vaikuttaa varsin pieneltä, kun otetaan huomioon tilanteen koko vakavuus. KD-eduskuntaryhmä esitti kesäkokouksessaan elokuun lopulla merkittävämpää, 100 miljoonan euron, välitöntä kriisipakettia.

Välittömien kriisitoimien lisäksi maatalouden kannattavuutta tulee parantaa pitkällä aikavälillä. Olemme puhuneet pitkään siitä, että alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa pitää parantaa. Suurempi osa kuluttajien maksamasta hinnasta pitää jatkossa mennä alkutuottajalle. Hienoa, että myös hallitus on vihdoin herännyt tähän ongelmaan ja asettanut selvitysmiehen pohtimaan asiaa. Mutta pohtiminen ja vatuloiminen eivät kuitenkaan riitä, nyt tarvitaan konkreettisia toimia tuottajan aseman parantamiseksi. Toinen esillä pitämämme seikka liittyy satovahinkovakuutuksiin. Ei voi olla niin, että vain alkutuottajat kantavat riskin satovahingoista ja joutuvat maksamaan kalliita vakuutusmaksuja. Elintarviketeollisuus ja kauppa pitää saada mukaan esimerkiksi rahaston kautta rahoittamaan satovahinkojen korvausta.

Arvoisa puhemies! KD-eduskuntaryhmä löytää hallituksen budjetista muutakin hyvää. Muun muassa takuueläkkeen korotus sekä pienituloisten verotuksen keventäminen saavat meiltä tukea. Pienet korotukset ja veronalennukset eivät kuitenkaan korjaa hallituksen aiemmin tekemiä leikkauksia. Hallitus ei korjaa aiemmin tekemiään indeksijäädytyksiä, mikä vaikuttaa kaikkein heikommassa asemassa elävien ihmisten toimeentuloon.

Hallitus on tällä kaudella rokottanut myös lapsia ja lapsiperheitä. Perhe-etuudet on jäädytetty, lapsivähennys on poistettu ja päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on kasvatettu. Tämä ei ole vastuullista politiikkaa aikana, jolloin syntyvyys on laskenut hälyttävän alhaiseksi ja lasten hankintaa lykätään vuosi vuodelta yhä myöhäisempään elinvaiheeseen. Budjettiriihessä hallituksella oli mahdollisuus kääntää perhepolitiikan suuntaan. Aika vähäisiksi jäivät hallituksen eväät lapsiperheiden tilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti sijoitussäästötilin käyttöönotosta. Ryhmämme puheenjohtaja Östman teki aiheesta toimenpidealoitteen jo viime syksynä, ja hyvä, että hallitus siihen tarttui. Tavalliset piensijoittajat saavat nykyistä paremman tavan säästää, ja se myöskin yhtenäistää verotuskohtelua sijoitusrahastojen ja sijoitusvakuutusten kanssa. Kotitalouksien säästämistä on syytä rohkaista, jotta mahdollisiin talouden laskukausiin varaudutaan myös yksityistalouksissa.

Hallituksen talousarvioesityksessä on useita hyvin näennäisiä panostuksia. Räikein esimerkki liittyy 40 miljoonan euron liikennepakettiin. Hyvä, että saadaan lisävaroja liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen ja talvikunnossapitoon, tosiasia on kuitenkin se, että samalla hallitus pienentää perusväylänpidosta yhteensä 370 miljoonaa euroa. Hyvin käyntiin saatu väyläverkon korjausvelan pienentäminen pysähtyy kuin seinään, ja tiestön kunto jatkaa yhä rapautumistaan. [Timo Heinonen: Ei se ole pysähtynyt!] Vaalit eivät saa olla esteenä väyläverkon kunnossapidolle. Olemme parlamentaarisesti sopineet, että korjausvelkaa pienennetään pitkäjänteisesti ja yli vaalikausien.

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvion eduskuntakäsittelyssä KD-eduskuntaryhmä tulee nostamaan erityisesti vanhustenhoidon, eläkeläiset, lapsiperheet, koulutuksen ja maatalouden keskeisinä teemoina. Toivomme, että hallituspuolueiden kansanedustajat kuuntelevat meidän perusteltuja muutosehdotuksiamme herkällä korvalla, jotta voimme korjata suurimpia puutteita hallituksen esityksessä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Keskustelu jatkuu, ja myönnän vielä puheenvuorot, 5 minuutin sellaiset, valtiovarainministerille ensin ja sen jälkeen pääministerille. — Valtiovarainministeri.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ryhmille hyvistä, valmistelluista puheenvuoroista! Nopeasti muutamia kommentteja.

Aloitetaan tästä korjausvelkakysymyksestä: Hallituksellahan oli 600 miljoonan ylimääräinen rahoitus korjausvelan purkamiseen, ja se loppuu nyt tähän vuoteen, mutta kokonaisuudessaan tämä hallitus on käyttänyt ja tulee käyttämään yhteensä 4,8 miljardia perustienpitoon, edellinen hallitus miljardin vähemmän, eli kokonaisuus on miljardin isompi, ja jatko korjausvelan isommasta purusta kuuluu ehdottomasti seuraavalle hallitukselle, koska se vaatii erillisrahoitusratkaisun.

Kuntataloudesta ja vanhusten palveluista: KD erinomaisessa puheenvuorossaan otti esille tämän. Huoli vanhuspalveluista on oikea, mutta haluaisin sanoa sen, että kunnissa käydään erityisesti se lähitaistelu, miten vanhusten palveluja hoidetaan. Kuntatalous on vahvempi kuin 20 vuoteen, jos katsoo tunnuslukuja. Ja vahvempi kuntatalous, jota hyvä työllisyys- ja talouspolitiikka on edistänyt, antaa kunnille mahdollisuuksia selvitä siitä vaikeasta kysymyksestä.

Kuntataloudesta muuten: Hallitus ei ole leikannut 300 miljoonaa, kuten täällä jossain sanottiin. Se perustuu laskentajärjestelmään, jossa vuosittain tasataan olemassa olevien lainsäädännön sopimusten mukaan kuntien ja valtion välistä suhdetta. Emme ole tehneet leikkauksia, vaan tämä budjettiesitys on päätösperusteisesti neutraali.

RKP:n puheenvuorossa kiinnittäisin huomiota pakolaiskiintiökysymykseen: On jäänyt vähemmälle huomiolle, että hallitus sopi budjettiriihen yhteydessä, että mikäli Euroopan unioni löytää ratkaisun, jossa turvapaikkahaku keskitetään EU:n yhteisiin keskuksiin rajan yli suuntautuvan suoran turvapaikan haun sijaan, niin silloin hallitus ottaa käsittelyyn tämän pakolaiskiintiön, kiintiöpakolaisten määrän nostamisen. Tämä oli mielestäni järkevä päätös.

Vasemmistoliitolle ja muillekin: valtiovarainministeriön muistion mukaan kestävyysvaje vuodesta 15 vuoteen 18 kapenee puolellatoista prosenttiyksiköllä. Tämä on merkittävä luku. Kestävyysvaje on edelleen suuri haaste, mutta teillä oli onneksi vääriä tietoja tässä, eli tilanne ei ole näin huono, vaan parempaan suuntaan mennään, edustaja Andersson. [Paavo Arhinmäki: Väärät VM:n tilastot! — Li Anderssonin ja Eero Heinäluoman välihuuto] — Vääriä faktoja, olen kuullut tämän jostain lännestä päin viime aikoina enemmän.

Mitä tulee sitten veroratkaisuun ja tähän 300 miljoonaan, joka tuli työttömyysvakuutusrahastosta: Jos tätä ratkaisua ei olisi tullut, hallitus olisi toiminut, ainakin minun mielestäni, sen eteen, että kenenkään työnverotus ei kiristy, mutta se olisi tehty neutraalisti välillisiä ja haittaveroja kiristämällä. Nyt tähän puhteeseen ei jouduttu, mikä helpotti tilannetta. Mutta muutoin, tämä myöskin vihreille: haitta- ja päästöveroja on kiristetty 250 miljoonalla tämän hallituksen toimesta. Me emme ole laskeneet yhdenkään haittaveron tasoa. Jos tämä ero laskee, kun me kiristämme toisia haittaveroja ja toiset pysyvät ennallaan, niin se ei tarkoita, että me olisimme suosineet lisää niitä toisia, esimerkiksi dieselpolttoainetta, jos ei sitä kiristetty. Eli pidättäydytään faktoissa näissä kysymyksissä.

Vihreille edelleen: Puhuitte, edustaja Yanar, hukatusta mahdollisuudesta. Minä nyt muistuttaisin siitä, että takana oli hukattu vuosikymmenen, kun tämä hallitus aloitti, senkin hallituksen jäljiltä, jossa yhdessä oltiin. [Välihuutoja] Meillä oli hukattu vuosikymmen taloudessa, koska työllisyys ei parantunut, talous ei kasvanut. Siitä johtui se, että me jouduimme tekemään niitä ratkaisuja. Te puhuitte, että otetaan lainaa ja velkaa enemmän. Me olimme silloin kolme ja puoli vuotta sitten siinä tilanteessa, että emme me olisi voineet ottaa enempää lainaa antaaksemme sitä lainaa kaikkiin hyviin tarkoituksiin. Me jouduimme ensin pistämään talouden kuntoon. Nyt meillä on tukevaa maata jalkojen alla. Nyt me olemme voineet tehdä muun muassa tämän Suomen Akatemian ja Business Finlandin yli 100 miljoonan panoksen, jota ovat kiittäneet muun muassa Unifi ja professorit. Eli kiitosta tulee tästä, onneksi, muualta kuin tästä salista. [Jukka Gustafsson: Katainen ja Stubb ovat syyllisiä!] Sitten vielä näistä yritystuista voisin kysyä: haluaisitteko todella pysäyttää esimerkiksi tärkeät sellutehdasinvestoinnit?

Viimeiseksi, arvoisat sosiaalidemokraatit, teillä on kovin synkkä kuva siitä, miltä tämä maailma näyttää ja miltä Suomi näyttää, mutta minulla on teille hyviä uutisia: talous kasvaa, 110 000 ihmistä on päässyt töihin, 110 000 taloutta, isä tai äiti on saanut työpaikan, velkaantuminen on taittunut, julkinen talous on tasapainottumassa, tuhansia avoimia työpaikkoja. Julkinen talous on vahvalla pohjalla, ja voisi sanoa, että hyvinvointiyhteiskunta on pelastettu. Nyt on aivan erilainen tilanne lähteä katsomaan eteenpäin tulevaisuuteen. Minulla oli kynä valmiina niistä teidän tulevaisuusajatuksista, mutta [Puhemies koputtaa] ei minun tarvinnut käyttää sitä. [Puhemies koputtaa] — Sotu-uudistus on hyvä ajatus, se on syytä tehdä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Nyt, valtiovarainministeri, ei tule kyllä ylimääräistä aikaa enää yhtään. [Naurua] Pääministerin vuoro, 5 minuuttia.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus lähti laittamaan Suomea kuntoon erittäin vaikeasta paikasta. Nyt asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maalissa.

Ensimmäinen strategisen hallitusohjelman talouspoliittinen tavoite oli velkaantumisen taittuminen: Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Olemme päässeet myös EU:ssa yhteisesti sovitun 60 prosentin rajan alle. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja mahdollisiin tuleviin talouden ulkoisiin sokkeihin varautumiseen.

Toiseksi: Päätämme, että verotuksen tasossa on tullut katto vastaan. Suomen veroaste on tavoitteen mukaisesti laskenut. Budjetissa esitämme veronkevennyksiä, kovasta vastustuksesta huolimatta, pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille. [Heinäluoman välihuuto]

Kolmanneksi: Vaalien alla yksi suomalaisten suurimpia huolia oli julkisen talouden velkaantuminen. Hallitus halusi velaksi elämisen loppuvan. Piste julkisen talouden velkaantumiselle tulee laskentatarkkuuden puitteissa jo ensi vuonna. Valtion taloudessa meillä riittää vielä tekemistä, koska velkaa otetaan budjettikirjan mukaisesti 1,4 miljardia, mutta valtion velkaantuminen myös vähenee suunnitelman mukaisesti. Meillä on vastuu siitä, että julkinen talous on kunnossa tuleville sukupolville.

Neljänneksi: Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyystavoitteemme. Ja mikä parasta, työllisyys on parantanut koko maassa. Kuten valtiovarainministeri totesi, tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Työllisyysaste on paras lähes 30 vuoteen.

Viidenneksi: Totean, että myös kestävyysvajeen kuromisessa ollaan oikealla uralla. Tosin tähän on todettava se, että syntyvyyden alentuminen tuo uusia haasteita.

Arvoisa puhemies! Teemme edelleen kaikkemme, että työllisyys kasvaa entisestään. Liian moni on edelleen vailla työtä. Seuraava työllisyysastetavoite pitää asettaa ainakin 75 prosenttiin. Nyt moniin avoimiin työpaikkoihin ei löydy osaavia työntekijöitä. Tähän vastaamme budjetissa. Esimerkiksi lisäämme muunto- ja täydennyskoulutusta. Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Tämä tapahtuu esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja myös järjestöissä. Panostamme myös työkyvyn ylläpitämiseen.

Tuottavuuden kasvun pitää nopeutua, ja osaamista on edelleen vahvistettava. Yhteiskunnan uudistuminen edellyttää riittävää julkista ja yksityistä panostusta tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Vientivetoisena maana tämä on ehdoton edellytys pärjäämisellemme maailmalla.

Hallitus lähti nyt toteuttamaan tutkimus- ja innovaationeuvoston kunnianhimoista tavoitetta. Siinä on määrä nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäsimmekin tuntuvasti Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia. Tässäkin pitkään jatkunut laskeva suunta on nyt käännetty.

Arvoisa puhemies! Olli Kärkkäinen ja Jussi Tervola tekivät keväällä selvityksen talouspolitiikan vaikutuksista tuloeroihin ja työllisyyteen vuosina 2015–2018. Siitäkin voi päätellä, että hallituksen työllisyyslinja on kannattanut. Tuloerot eivät ole kasvaneet, kun huomioidaan ihmisten työllistyminen.

Pystyimme tässä budjetissa tekemään ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa sekä eläkeläisissä. Korotamme jälleen kerran pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Kaikkein pienimpiin päivärahoihin, kuten sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, [Pia Viitanen: Mites työeläkkeet? Ostovoima laskee!] tulee noin 80 euron kuukausikorotus. Kuivuuden aiheuttama maatalouden kriisi sai myöskin helpotusta.

Olen nyt pääministerinä jättämässä tämän kauden viimeistä budjettia tyytyväisin mielin. Minullakin on oppositiolle hyviä uutisia: Suomi on monella mittarilla [Puhemies koputtaa] paremmassa kunnossa kuin vaalikauden alussa. Ihmiset ovat saaneet töitä, talouskasvu on eurooppalaisittain nopeaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on nyt [Puhemies koputtaa] terveemmällä pohjalla. Menetetty vuosikymmen on ohi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Nyt siirrymme debattiin. Tämän debatin aluksi kuitenkin myönnän 1 minuutin puheenvuorot äsken ryhmäpuheenvuoron käyttäneille henkilöille ja lisäksi 2 minuutin puheenvuoron edustaja Paavo Väyryselle näiden äsken sanottujen jälkeen. Nyt seuraavan puheenvuoron aikana todellakin pyydän, että kaikki muut, jotka haluavat vastauspuheenvuoron, pysyvät ylhäällä ja painavat V-painiketta. — Siirrytään debattiin, ja siinä äsken sovitusti ensimmäinen puheenvuoro edustaja Lohi, ja teillä minuutti.

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri tuossa edellä totesi, varmasti se tärkein kysymys on se, miten tämä erittäin myönteinen kehitys saadaan nyt jatkumaan myös tulevalla vaalikaudella ja miten saadaan yhä liian monelle työttömälle tulevaisuudessa töitä.

Tämän hallituksen perintö kuitenkin, kuten tuossa kuulimme, on erinomainen. Voi sanoa, että tästä on hyvä lähteä rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa eteenpäin, parantamaan myös perusturvaa. Ja kun katsoo kerta kaikkiaan tätä tilannetta — on se kova juttu, että hallitus on saavuttanut kaikki keskeiset tavoitteensa — niin hieman ihmettelen tuota vihreitten ryhmäpuheen toteamusta, että tämä on hukattujen mahdollisuuksien hallitus. Ehkä tämä oli huonosti harkittu toteamus, jos katsotte oikeasti, mitä täällä Suomessa on tapahtunut.

Kun puhutaan sitten tasa-arvon edistämisestä työelämässä, niin kyllä haluan nostaa esille tämän perhevapaakorvauksen, jonka tämä hallitus toi. Minusta tämä on tämän vuosituhannen tärkein tasa-arvoteko työelämässä, eli naistyöntekijöitten työnantajat voivat hakea kaksi ja puoli tuhatta euroa [Puhemies koputtaa] perhevapaiden kustantamiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouspolitiikka ja työllisyyspolitiikka toimivat. Näytöt ovat nyt esillä. Vaikka on väitetty, että tuloerot ovat kasvaneet, tuloerot eivät ole kasvaneet — ehkä juuri sen vuoksi, että 1,4 miljardin veronkevennykset on pääasiassa suunnattu pieni- ja keskituloisille.

Työllisyys kohentaa työllistyvien ihmisten taloutta ja myös valtiontaloutta, mutta pidän vielä taloudellisia arvoja tärkeämpinä niitä henkisiä arvoja ja henkistä pääomaa, jotka syntyvät siitä, kun taloudellinen ahdinko perheessä hälvenee. Uskon, että työllistymisen kautta sitten myös se henkinen hyvinvointi lisääntyy siellä perheessä: ehkä vähemmän riitaa rahasta, ehkä vähemmän pahoinpitelyjä ja huostaanottoja, ja se heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Ja se on se arvokas pääoma, jonka tämä hallitus nyt jättää tässä eteenpäin työstään. Vanhempien työllistyminen luo nuorille uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että kannattaa opiskella, kannattaa pyrkiä tulevaisuudessa eteenpäin. Taloudellisia arvoja arvokkaampi on vielä tämä henkinen pääoma, joka tässä syntyy.

Ministeri Orpo, te väitätte, ettei jakovaraa ole, mutta samaan aikaan alennatte hyväosaisten verotusta, mikä katetaan sitten velanotolla. Me elämme suhdannehuippua, ja tästä huolimatta alijäämä on 1,4 miljardia euroa. [Ben Zyskowicz: Te kasvattaisitte sitä!] Se on valtava summa.

Sama summa, jolla te olette alentamassa tuloveroja, riittäisi indeksijäädytysten poistoon. [Sari Sarkomaa: Mikä on SDP:n talouspoliittinen linja?] Se olisi oikeudenmukainen ja tasa-arvoa parantava päätös. Eläkeläisten osalta takuueläkkeen korotus on hyvä, mutta samaan aikaan kun te olette ottaneet seteleitä, niin te annatte takaisin almuja. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Yhteiskuntapolitiikassa tulee tehdä arvovalintoja, ja pienten eläkeläisten toimeentulosta on huolehdittava.

Työllisyyden parantaminen on hyvä asia, mutta samaan aikaan te olette ajamassa kunnissa kuntien työllisyyskokeiluja alas. Kysyn: miksi näin?

Arvoisa puhemies! Kun kolme vuotta sitten hallitustyö aloitettiin, oppositiossa sanottiin, että on mahdotonta saavuttaa näitä työllisyystavoitteita, vaan on saavutettu. Ilmeisesti tämä on sitten väärin sammutettu tulipalo teidän mielestänne. [Välihuutoja vasemmalta] Täällä emme ole kuulleet demareilta muuta kuin tuhinaa ja puhkumista ja pelkkää valittamista. Täytyy sanoa, että alhaisen energian puolue näyttää olevan gallupsuhdanteista huolimatta.

Tässä, arvoisa puhemies, on tärkeää huomata myös tämä nuorten koulutus. Vähävaraiset opiskelijat saavat jatkossa jo 47 euroa kuukaudessa koulukirjojen ostamiseen — varmasti sellainen asia, mitä oppositiokin voi tukea. Tämä oppimateriaalilisä on tarkoitettu nimenomaan vähävaraisten perheiden alle 20-vuotiaille ammattiin opiskeleville ja lukiolaisille, eikä leikkaa toimeentulotukea. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: katsotteko tämän ratkaisun olevan vastaus niihin pyyntöihin eri puolilta yhteiskuntaa, että saataisiin maksuton toinen aste?

Arvoisa puhemies! Tahdon tässä vielä nostaa esiin ehkä yhden hieman vaietun aiheen Suomessa, nimittäin sen, paljonko Euroopan unioni oikeasti maksaa. Euroopan unioni maksaa Suomelle ne jäsenmaksut, ne miljardit. Mutta kuinka paljon sitten tämä EU-byrokratia oikeasti maksaa Suomelle, kun se vie virkamiestyötä ja tiedätte, miten paljon se hankaloittaa järjestelmää?

Perussuomalaiset ovat olleet aina sitä mieltä, että EU:n tulisi olla kauppaliitto eikä liittovaltio. Miksi hallitus ei siis kamppaile siitä, että EU kuppaa jatkuvasti Suomelta rahaa? Aina hehkutetaan vain, että EU antoi rahaa, mutta se on meidän omaa rahaa, mitä se EU tänne Suomeen antaa. Eli aikooko hallitus liikauttaa evääkään sen suhteen, ettei tämä EU-budjetti myös jatkaisi paisumistaan nyt brexitin jälkeenkin? Ja ylipäänsä tämä EU-aihe on kyllä taloutta suurempi, koska se on aika ikävää, että se liittovaltio kasvaa, kunnes täällä Suomessa ei enää lopulta voida päättää omista laeista. Toivon, että hallitus joskus [Puhemies koputtaa] puolustaisi itsenäisyyttä EU:ssa. [Eduskunnasta: Olisi aika kääntää kelloa!]

Arvoisa puhemies! Budjetin sisällä tehdyt toimet ovat arvovalintoja. Muistutan valtiovarainministeriä siitä, että te valitsitte pienituloisilta leikkaamisen, te valitsitte koulutuksesta leikkaamisen. Nyt ministeri piiloutuu tavallaan tällaisen vaihtoehdottomuuden tai sellaisen retoriikan taakse. Meillä on ollut joka ikinen vuosi vuodesta 2015 lähtien vaihtoehtobudjetit, joissa samalla rahamäärällä ollaan tarjottu parempaa politiikkaa. Se on ehkä teidän syytänne, että te ette ole ottaneet meidän neuvojamme vastaan.

On hyvä, että maailmanmarkkinoiden hyvät tuulet ovat kantautuneet Suomeen, me olemme kaikki iloisia siitä. Mutta me vain sanomme, että hallitus olisi voinut tehdä paljon paremmin. Te olisitte voineet tehdä näitä uudistuksia, jotka olisivat olleet tarpeen: perhevapaauudistus, yritystukileikkaukset. Ja ei ole uskottavaa ollenkaan, että samat ihmiset, jotka ovat leikanneet samoista asioista, [Puhemies koputtaa] nyt puhuvat vaalien alla kauniita. Se on hyvin epäuskottavaa.

Arvoisa puhemies! VM:n taloudellisessa katsauksessa syksyltä 2015 arvioidaan kestävyysvajeen olevan 3,5 prosenttia ja tänä syksynä 3. Mutta riippumatta siitä, kumpi VM:n luku nyt sitten on oikea, on selvää, että jos näin mittavia ansiotuloveron kevennyksiä ei olisi tehty, olisi joka tapauksessa kestävyysvaje supistunut enemmän.

Mitä tulee eriarvoisuuden kasvuun, on tietenkin kaikista rehellisintä tarkastella, miten hallituksen tekemät päätökset ovat vaikuttaneet ihmisten tulojen kehitykseen eri tuloluokissa. Silloin pitää huomioida se, että hallitus on tehnyt myöskin muita veronkevennyksiä, siis muita verotuksellisia päätöksiä kuin vain nämä ansiotuloveron kevennykset, jotka ovat hyödyttäneet erityisesti suurituloisia suomalaisia kaikista eniten.

Samaten hallitus on päättänyt pitää voimassa sosiaaliturvaindeksin jäädytykset, jotka heikentävät työelämän ulkopuolella olevien suomalaisten toimeentuloa ja jotka tarkoittavat sitä, että toisin kuin palkansaajien kohdalla, pienituloisten työttömien ja eläkeläisten ostovoima kehittyy ensi vuonna [Puhemies koputtaa] negatiiviseen suuntaan.

Värderade talman! Det som man tyvärr kommer att komma ihåg den här regeringen för är de kraftiga nedskärningarna i utbildningen. Det hjälper inte att sysselsättningen blir bättre, det är det här man tyvärr kommer att minnas regeringen för, och det har också handlat om ett värdeval från regeringens håll.

Arvoisa puhemies! Tältä hallituskaudelta valitettavasti jää muistoksi seuraaviin vuosiin se, että tämä hallitus on leikannut koulutuksesta. Se on ollut arvovalinta, ja se on ollut huono arvovalinta. Nyt riittää koulutuksesta leikkaaminen — hallituksella olisi ollut mahdollisuus jo nyt tässä budjetissa tehdä parempia esityksiä.

Arvoisa puhemies! Edelleen meitä mietityttää hallituksen laskutaito. Sote-uudistuksesta on laskettu, että tulee 3 miljardin säästöt ja että se vaikuttaa myös kestävyysvajeeseen. Kaikki talousasiantuntijat puhuvat kuitenkin muuta. Oletteko, ministeri Orpo, lukenut valtiovarainvaliokunnan [Puhemies koputtaa] lausunnon ja oletteko perehtynyt siihen, mitä talousasiantuntijat ovat sanoneet tästä 3 miljardin säästötavoitteesta?

Arvoisa puhemies! On totta, että varsinaiseksi sulle—mulle-vaalibudjetiksi tätä ei voi moittia, mutta myöskään tulevaisuuteen suuntautuvaksi tätä ei voi kehua. Inhimillisyysvaje vanhustenhoidossa vaatii korjaamista nyt. Lapsiin ja lapsiperheisiin panostaminen vaatii korjausta nyt. Meidän on myöskin huolehdittava siitä, että tulevaisuudessa pystymme yhä enemmän nostamaan työllisyysastetta, jotta pystymme pitämään hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan kunnossa. Tämä vaatii sitä, että meidän pitää saada työ ja sosiaaliturva paremmin yhteensovitettua. Kristillisdemokraattien kannustava perusturva tarjoaa siihen oivallisen mallin.

Sen lisäksi meidän on kehitettävä myöskin välityömarkkinoita. Jokainen kynnellekykenevä on saatava sinne työelämään. Tämän hallituksen aikana emme ole nähneet panostuksia välityömarkkinoitten kehittämiseen. Päinvastoin täällä liikkui välillä huhu siitä, että esimerkiksi sosiaalisten yritysten lainsäädäntö halutaan kokonaan ajaa alas. Aikooko hallitus tehdä [Puhemies koputtaa] jotakin välityömarkkinoitten kehittämiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Edustaja Väyrynen, ja teillä aikaa 2 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Puhun euroelefantista, asiasta, josta eduskunnassa ei haluta keskustella. Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa haudattiin poliittisella päätöksellä perustuslakivaliokuntaan. Nyt olen tehnyt lakialoitteen asiasta, ja samassa aloitteessa on kysymys myöskin kansanäänestyksestä koskien Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Se on nyt edustajien allekirjoitettavissa.

Jos täällä olisi keskusteltu eurosta, olisi ymmärretty, kuinka paljon Suomi on kärsinyt jäsenyydestä euroalueessa, kuten vertailu Ruotsiin osoittaa. Olisi ymmärretty, kuinka horjuvalla pohjalla euroalue on, ja olisi ryhdytty vähentämään riippuvuutta euroalueesta ja varauduttu kansallisin toimenpitein tuleviin kriiseihin ja euroalueen hajoamiseen. Näyttää siltä, että tämä on laiminlyöty. Hallituksen budjetti on tyhjän päällä. Jopa Euroopan komission jäsen Jyrki Katainen on varoittanut siitä, että euroalueella on syntymässä uusi kriisi sen vuoksi, että on niin voimakkaasti taloutta elvytetty määrällisellä elvyttämisellä, professori Stiglitz äskettäin varoitti samasta. Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri... Hän ei ole paikalla, joten kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: kuinka Suomen hallitus on varautunut tulossa olevaan euroalueen kriisiin ja euroalueen hajoamiseen, joka on näköpiirissä?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Siirrymme niin sanotusti normaaliin debattivaiheeseen, ja jossakin vaiheessa tuota debattivaihetta, ehkä noin 15—20 minuutin kuluttua, ei kyllä ennen, annetaan ministereille puheenvuorot. — Tämän debatin aloittaa edustaja Kalli. Vastauspuheenvuoro teille, 1 minuutti.

Arvoisa puhemies! Kolmen aiemman budjetin arvovalintana on ollut suomalaisen työn kunnioittaminen ja vaaliminen, ja sen seurauksena hallitus on onnistunut kaikissa keskeisissä tavoitteissa — opposition sitkeästä vastustuksesta huolimatta. Tämä nyt käsittelyssä oleva budjettiehdotus jatkaa sitä linjaa. Se luo ennustettavuutta, vakautta ja mahdollistaa sen, että me kykenemme pistämään Suomen asiat kuntoon. Ja se on se paras vakuutus, jolla voimme varautua siihen, mitä epävarmassa maailmassa tulee tapahtumaan. Ainoastaan sillä, että pistämme omat asiat kuntoon, voimme luoda sen vakauden, jolla sitä sosiaaliturvaa, heikommassa asemassa olevan ihmisen turvaa, tulevaisuudessa voidaan parantaa. Hallitus voi olla ylpeä, ja kysynkin: jatkaako [Puhemies koputtaa] hallitus vaalikauden loppuun samalla ponnella vakauden luomisessa? [Naurua]

Arvoisa herra puhemies! Tilanne on hyvin erilainen kuin tämän hallituksen aloittaessa. Talouden käänne on ollut merkittävä, niin kuin tässä keskustelussa on hyvin esille tullut. Talous kasvaa, työllisyys paranee ja työttömyys helpottaa, mutta nyt isoin haaste on nyt se, että meillä on paljon työttömiä, joiden osaaminen ei vastaa tämän päivän tarpeita, ja onkin tulossa toimenpiteitä esimerkiksi it-osaamisen vahvistamiseksi, täydennyskouluttamiseksi ja uudelleen kouluttamiseksi. Olisi mukava kuulla opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta, miten nämä toimet on nyt saatu liikkeelle ja miten nopeasti sieltä on tuloksia saatavissa.

Arvoisa puhemies! Haluan antaa hallitukselle erityisesti kiitosta siitä, että meidän arjen turvallisuutemme nostetaan nyt aivan uudelle tasolle. Panostetaan poliisiin, poliisimääriin, mutta myös suojelupoliisiin ja armeijaan, eli tätä kokonaisuutta vaalitaan nyt aivan uudella tavalla. [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!]

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, lupasin eilen tuoda kahdelta ihmiseltä terveisiä Tampereelta, kun kävin siellä tutustumassa yliopistoon ja erilaisiin muihin kohteisiin.

Leena, 22 vuotta, opiskelija, kertoi, että hän on taideaineopiskelija ja että häneltä on mennyt suurin piirtein kahdeksankymppiä kuukaudessa opintorahaa. Hän ei uskalla ottaa lainaa sen takia, kun ei tiedä työskentelystä tulevaisuudessa. Hän pyysi kertomaan, että tämä on todella vaikea asia. Tämä on teidän aikaansaannostanne, ministeri Orpo, tällä hallituskaudella hänen elämänsä osalta. Hän muistaa kyllä vaaleissa, miten asiat menevät.

Aune, 72 vuotta, yli 30 vuoden työkokemus, kolme lasta synnyttänyt 72‑vuotias ihminen. Hän kertoi, että työeläke on tällä hetkellä alle 1 000 euroa kuukaudessa ja että hän on joutunut miettimään tässä viimeisen puolen vuoden aikana sitä, ostaako lääkkeitä vai ostaako ruokaa. [Timo Heinosen välihuuto] Hän käski laittaa kiitoksia tänne päin ministeri Orpolle.

Nyt on tärkeätä suunnata katse tuonne tulevaisuuteen, tehdä tulevaisuusinvestointeja, joilla päästään asioissa eteenpäin 2030‑luvulle. Tämä keskustelu näistä tämän hallituksen heikkouksista ihan varmasti mitataan vaaleissa.

Puhemies! En lainkaan ihmettele, että niin moni kokenut parlamentaarikko toisensa jälkeen ilmoittaa jättävänsä eduskuntatyön. Tämäkin budjettikeskustelu paljastaa sen, että hallituksen ja opposition välillä ei ole lainkaan halua yhteisen tien etsimiseen Suomen kansan parhaaksi. Oppositio ei näe mitään hyvää hallituksen tekosissa, puhuu vain, miten kakku pitäisi jakaa paremmin. Kakun jakaminen on toki mukavaa hommaa, mutta on ajateltava, että on oltava jaettavaa. Kakun tekeminen on kaiken ytimessä. Nyt hallitus nimenomaan luo edellytyksiä kakun tekemiseen.

Toivoisin, että sosiaaliministeri vastaisi, kun täällä esimerkiksi huudetaan näistä indekseistä, mitä indeksitarkistukset merkitsisivät [Puhemies koputtaa] suhteutettuna esimerkiksi näihin täsmätoimenpiteisiin, mitä hallitus esittää.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

No niin, edustaja, nyt on aika reippaasti mennyt aikaa yli. Seuraava vastauspuheenvuoro, edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Arvostan ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa reippaasti asiat esille, ja pääministeri muutama viikko sitten kertoikin tästä tilanteesta, joka Eurooppaa on kohdannut pakolaisten osalta, kuinka paljon näitä on tullut taloudellisen turvan perässä.

Nyt kun katsoo tätä budjettikirjaa — me otamme 1,4 miljardia velkaa — tässä on vuosille 2017—2019 kotoutukseen 700 miljoonaa ja vastaanottoon 700 miljoonaa. Sehän on 1,4 miljardia euroa, ja sitä minä ihmettelen, että miten näinä muutamina vuosina näin paljon tätä kertyy. Mitä siellä EU:ssa tälle asialle oikein tehdään? Tuntuu, että vain puhutaan, että otetaan lisää pakolaisia, jos ja kun asiat saadaan kuntoon. Koska ne nyt saadaan kuntoon, jolloin me pääsisimme panostamaan suomalaisiin paljon enemmän? Jos takuueläkettä nostettiin 9 euroa, se oli 10 miljoonan panostus. Miettikää, satoja miljoonia menee koko ajan muuhun kuin suomalaisten edunvalvontakoneistoon. [Puhemies koputtaa] Mitä te aiotte tehdä tälle, pääministeri, EU:ssa?

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on monin paikoin hieman pettymys, mutta kaikkein eniten pettymystä tuottaa se, että vieläkään ei vastata kunnolla ilmastonmuutoksen aiheuttamaan haasteeseen. Viimeistään tämä kesä on osoittanut suomalaisillekin, että emme voi elää ruususenunessa vaan ilmastonmuutos on täällä nyt ja se ei odota. Sen takia olisin toivonut hallitukselta merkittävästi kunnianhimoisempia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ympäristölle ja ilmastolle haitalliset tuet ovat budjetissa aivan väärin päin. Yli miljardin verran laitetaan ympäristölle haitallisia tukia, kun panostuksia uusiutuvaan on vain kolmasosa tästä.

Toinen iso huoli on se, miten käy koulutuksen. Tämän hallituskauden aikana koulutuksesta on leikattu noin 900 miljoonaa. Sinne on nyt laitettu pieniä rahoja, hankerahoja, projektirahoja, mutta nyt tarvitaan panostusta peruskoulutukseen, tutkimukseen, ja nimenomaan perusrahoitusta, ei erillisiä [Puhemies koputtaa] projekteja ja hankkeita.

Arvoisa puhemies! Aloitan poikkeuksellisesti kiitoksella, sillä silloin kun on aihetta kiitokseen, niin se kannattaa ääneen sanoa. Kiitän hallitusta siitä, että te esitätte korotusta pienimpiin sairausvakuutuksen sairaus-, vanhempain-, kuntoutus- ja erityishoitorahaan, joihin ollaan nyt lisäämässä noin 80 euroa kuukaudessa, ja se on kyllä merkittävä raha monen ihmisen tuloihin.

Te esitätte myös korotusta takuueläkkeeseen 9 eurolla kuukaudessa. Tämä on erittäin pieni laastari siihen isoon haavaan, jonka te olette itse aiheuttaneet pienempien etuuksien indeksijäädytyksillä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kasvattanut eriarvoisuutta, sanotaan tässä salissa mitä tahansa. Te olette kasvattaneet eriarvoisuutta koko tämän vaalikauden ajan, ja kansa on syystäkin pettynyt. Te puhutte talouskasvusta, mutta te ette jaa kasvua tasaisesti kaikille suomalaisille, vaikka teillä olisi siihen aivan kaikki edellytykset.

Arvoisa puhemies! Verotus on paitsi yhteiskunnallinen rahoituslähde myös poliittinen tai ideologinen signaali, mittari, väline. Erityisesti tämä koskee ehkä tuloverotusta, joka onkin ollut viime vuosina monenlaisien intohimojen kohteena. Mukaan on livahtanut esimerkiksi kummajainen, jota on täysin harhaanjohtavasti kutsuttu solidaarisuusveroksi, ikään kuin progressiivinen verotusjärjestelmä ei jo sellaisenaan olisi jo pitkään ollut luonteeltaan solidaarinen.

Verotuksen pitää olla riittävää, ymmärrettävää mutta myöskin ahkeruuteen ja toimeliaisuuteen kannustavaa. Miten valtiovarainministeri haluaisi ensi kaudella kehittää verotusta sillä tavalla, että talouskasvu jatkuisi myöskin kannustavan ja oikeudenmukaisen verotuksen vauhdittamana?

Värderade talman! Det är en mycket positiv sak att regeringen har lyckats uppnå det här målet med sysselsättningsgraden till 72 procent. Men samtidigt vet vi att det här inte kommer att räcka till när vi tänker på den demografiska utvecklingen. Kanslichef Hetemäki har beräknat att vi inom tio år borde få upp sysselsättningen till 80 procent. Vi har katastrofalt låga födelsesiffror, och därför så frågar jag vad regeringen tänker göra för familjepolitiken så att vi skulle få bättre födelsesiffror i framtiden.

On siis hieno asia, että hallitus on päässyt tähän työllisyystavoitteeseen, mutta pitkällä aikajänteellä se ei tule riittämään. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Hetemäki on laskenut, että tavoitteen työllisyysasteelle vuonna 2030 pitäisi olla 80 prosenttia. 10 vuotta menee nopeasti.

Suomen syntyvyys on erittäin huolestuttavalla tolalla. Alhaiset syntyvyysluvut vaikuttavat olennaisesti myös kestävyysvajeeseen. No niin, ministeri Orpo, kysyn: mitä te aiotte ministerinä tehdä, [Puhemies koputtaa] että syntyvyysluvut saataisiin parempaan suuntaan?

Arvoisa puhemies! Olennaistahan on se, onko tämä asiakirja menneisyyden kirja vai tulevaisuuden kirja. Tästä vuosiluvusta voisi päätellä, että tämän pitäisi olla suuntaviitta tulevaisuuteen 2020-luvulle. Tästä omakehusta on käynyt ilmi, että elämme nyt suhdanteen huippuaikaa, mutta samaan aikaan valtiovarainministeriön omien lukujen mukaan tiedämme sen, että odotettavissa on ensi vuodelle talouskasvun puolittuminen ja siitä eteenpäin hidastuminen, jolloin kysymys kuuluu: mitä tässä kirjassa pitäisi olla sellaista, joka takaisi, että talouskasvu jatkuu kestävänä ja työllisyys nousee 75:een, 80:tä prosenttia kohti? [Sari Sarkomaa: Osaaminen, osaaminen, osaaminen!]

Ne viisi uudistusta, jotka täältä puuttuvat, ovat maksuton toinen aste eli oppivelvollisuuden jatkaminen, varhaiskasvatusuudistus, perhevapaauudistus, sosiaaliturvauudistus ja yleisturva- ja verouudistus. Ne ovat ne, joita tähän kirjaan olisi tarvittu, joten kysymys kuuluu: missä ovat tulevaisuusinvestoinnit? Sen sijaan näperretään summilla, [Puhemies koputtaa] jotka ovat 0,2 prosenttia budjetin loppusummasta. [Puhemies koputtaa] Teidän perintönne on siis melkein nolla.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on neljäs budjetti, kun olen ollut täällä mukana, ja on todella mielekästä olla mukana pelastamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, niin kuin itse sen koen. Ei olisi väärin, vaikka valtiovarainministeri Orpo valittaisiin eurooppalaiseksi valtiovarainministeriksi ja pääministeri Sipilä eurooppalaiseksi pääministeriksi tänä vuonna. Tulokset ovat mielestäni hyviä.

Valtiosihteeri Hetemäki sanoi minusta hyvin, että todellakin vajeiden ja köyhyyden voittamiseksi me tarvitsemme parempaa työllisyyttä ja uudistuksia. Tämä on se suuri kuva, millä meidän täytyy edetä. Olen myös erittäin tyytyväinen tämän hallituksen vero-ohjelmaan, joka huomioi nyt pienituloiset ja myöskin eläkeläiset varsin hyvin. Ihmettelen tätä edustaja Anderssonin himoverottajalinjaa, jonka täällä tänään kuulimme.

Lopuksi vielä kysyisin: Nämä reittaajat ovat antaneet myöskin tunnustusta Suomen taloudelle. Nyt Standard & Poor’s viimeksi teki sen myöskin, mutta sitten he huomauttivat sote-uudistuksen kaatumisesta, [Puhemies koputtaa] jota täällä oppositio haluaa tehdä. Miten kommentoitte tätä, valtiovarainministeri?

Arvoisa puhemies! Meidän on oltava tänä päivänä erittäin kiitollisia siitä, että isänmaan talous on näinkin hyvässä kunnossa kuin se tällä hetkellä on. Se on kovan ja vaikeitten päätösten seurausta. Mutta kun katsotaan eteenpäin, niin Euroopan keskuspankissa on pommi, joka saattaa räjähtää ihan minä päivänä tahansa ja tuoda todella vaikeita seurauksia. Korot, hallituksenkin arvion mukaan, nousevat jo, jos eivät tänä vuonna niin viimeistään ensi vuonna. Meillä on valtava määrä kotitalouksia ylivelkaantuneina. Meillä on lukuisa määrä kuntia, jotka ovat raskaasti velkaantuneita. Meillä on paljon viljelijäperheitä, jotka ovat tämän päivän ahdingossa. Ja vielä alueelliset erot ovat valtavan suuret, eli kriisin poikaset ovat kasvamassa. Tämä 55 miljardia, joka tässä kirjassa on, olisi kyllä pitänyt jakaa niin, [Puhemies koputtaa] että se löytäisi nämä kohteet, joissa tämä kriisi tällä hetkellä on sisässä.

Arvoisa herra puhemies! Yleensä silloin, jos parlamentaarisesti saadaan jotain sovittua — olen elänyt siinä käsityksessä — asiat myös etenevät, koska ei ole helppoa löytää sopua kaikkien eduskuntapuolueiden kesken asioista. Hieman hämmennyksekseni huomasin nyt kuitenkin tämän asian, johon edustaja Essayahkin otti kantaa, eli sen, että meidän yhteinen parlamentaarinen päätöksemme liikenneverkon rahoituksen järjestämisestä tuleville vuosille niin, että liikenteen korjausvelka saataisiin käännettyä laskuun, puuttuu kokonaan teidän budjetistanne. Ja te, valtiovarainministeri Orpo, vastasitte, että parlamentaarisen päätöksen toteuttaminen vaatii erillisen ratkaisun ja siksi se on seuraavan hallituksen asia. Kyllä vähän tuntuu erikoiselta: eikö tämä hallitus pysty tekemään erillisiä ratkaisuja, vai onko tämä yleinenkin politiikka, että parlamentaariset päätökset siirretään seuraajien vastuulle? Olen kuvitellut, että olemme näitä päätöksiä olleet tekemässä kaikki yhdessä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mikkonen nosti ilmastoasiat esille. Kiitän valtiovarainministeri Petteri Orpoa hänen puheestaan ja tietysti tästä talousarviosta, jossa otetaan esille kestävän kehityksen budjetointi. Se on tärkeä asia, ja se on sellainen asia, että siitä ei oikeastaan ole kansainvälistä kokemusta paljon. Olemme ikään kuin polkemassa uutta latua, näyttämässä mallia. Vertailukohtia ei ole. Tänä vuonna se otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ja nyt sitten kehittyneemmässä muodossa ensi vuodelle.

Haluaisin kysyä ministeri Orpolta: minkälaisia kehitysaskeleita itse ajattelette, että tästä eteenpäin mennään, jotta tämä malli kehittyy, ja minkälaisia muita mittareita voidaan ottaa mukaan kuin bruttokansantuote, jolla on perinteisesti mitattu hyvinvointia? Ja edelleen: Mitä asioita itse pidätte keskeisinä, tärkeinä tai huomionarvioisina, kun kaikissa hallinnon-aloissa tämä kestävän kehityksen budjetointi on talousarviokirjassa hyvin otettu mukaan? Mitä haluatte itse sieltä nostaa ja pitää tärkeänä?

Arvoisa herra puhemies! Vakuutuskuoriin piilotetaan varallisuutta, siirretään veronmaksua. Niiden avulla jopa kierretään verotusta. Joidenkin arvioiden mukaan vakuutuskuoria käytetään jopa sisäpiirikauppoihin. Ja hallituksen oman uskottavuudenkin vuoksi olisi ollut tärkeätä, että näihin vakuutuskuoriin olisi puututtu lujasti. Mutta mikä oli tulos budjettiriihestä? Osakesäästötili. Kun on puhuttu siitä, että pitäisi olla tiivis veropohja, niin hallitus kaivoi porat esiin ja teki lisää reikiä meidän veropohjaamme. Suurimpia hyötyjiä osakesäästötilistä ovat kaikkein varakkaimmat ja toisaalta rahoituslaitokset ja pankit. [Ville Tavio: Ja piensijoittajat!] Arvio tämän hinnasta on 160 miljoonaa euroa vuodessa. Se on puolet siitä, mikä tarvittaisiin, että eläkeläisten ja työttömien indeksileikkaukset korvattaisiin. Sanotteko te nyt todella lomarahaleikkausten jälkeen lastenhoitajille, kätilöille ja sairaanhoitajille, että pankaa rahat sijoitustilille [Puhemies koputtaa] ja otetaan ne eläkeläisiltä?

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut paljon kaunista sanaa siitä, miten hyvin asiat ovat, ja on jopa julistettu, että hyvinvointiyhteiskunta on pelastettu. Nyt en oikein tiedä, mihin tässä pitäisi luottaa. Nimittäin kun katsoin valtiovarainministeriön, jota korkeasti arvostan, erinomaista selvitystä tämän budjetin tulovaikutuksista, niin se on kyllä pysäyttävä kaiken tämän hyvän puheen keskellä. Valtiovarainministeriön selvitys tulonjakovaikutuksista kertoo, että hallituksen kaikkien toimien johdosta — mukaan lukien verotoimet — kolmasosalla suomalaisista tulee käytettävissä olevat tulot ensi vuonna pienenemään. Kolmasosalla pienenee tulot. Onko se suurituloisin kolmannes? Ei todellakaan, vaan se on se pienituloisin kolmannes, joka ensi vuonna saa vähemmän käytettävissä olevaa tuloa kuin tänä vuonna. Ja te sanotte, että kaikki on hyvin ja loistavasti ja hyvinvointiyhteiskunta on pelastettu.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Vastauspuheenvuoro valtiovarainministerille. — Siitä paikan päältä nyt lyhyesti, minuutissa, ja sitten myöhemmin vähän pidempään.

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän edustaja Heinäluoman puheenvuoroon: Siis ne ovat hyvin, hyvin pieniä, ne muutokset, mitä budjetti päätösperusteisesti, sen veropäätökset ja muut päätökset tuovat suomalaisille. [Li Andersson: Väärään suuntaan! — Välihuutoja vasemmalta] Suurin vaikutus, kun tulonjakotaulukoita katsoo — saisinko puhua — tulee itse asiassa tupakkaveron korotuksesta, muuten se on hyvin neutraali. Veroratkaisulla, itse asiassa Gini-kerroin jopa paranee hieman, eli mielestäni olisi tärkeää, että kun te kerrotte ja julistatte, kuinka huono tämä ratkaisu on, niin kertoisitte mittakaavan ja euromäärät, koska lopputulema on hyvin tasainen tulonjakovaikutuksiltaan. Ja kuitenkin jos mietitään tätä eriarvoisuutta ja tulojakoa tässä maassa, niin mikään ei ohita työllisyyttä ja sen merkitystä, ja siinä hallitus on kiistatta onnistunut aivan käsittämättömän hyvällä tavalla. [Paavo Arhinmäki: Miten se eläkeläisiä auttaa?] Lähes 120 000 uutta työllistä, sillä on niin merkittävä [Puhemies koputtaa] vaikutus eriarvoisuuden vastaisessa [Puhemies koputtaa] työssä, että ei ole toista.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja vielä tähän vastauspuheenvuoro, edustaja Heinäluoma.

Arvoisa puhemies! Te sanotte, että nämä vaikutukset ovat hyvin pieniä, mutta te siis nyt myönnätte, että kolmasosalla suomalaisista tulee ensi vuonna teidän päätöstenne johdosta käytettävissä olevat tulot vähenemään. Ja kun puhutaan pienistä, niin se tarkoittaa — joo — että alle puoli prosenttiyksikköä vähemmän tuloa ensi vuonna käytössä kuin tänä vuonna. Mutta näille, jotka ovat pienituloisia, ne ovat aika tärkeitä rahoja. Ja vastaavasti siellä suurituloisessa päässä te nostatte tuloja keskimäärin sillä samalla vajaalla puolella prosentilla. Eli kyllähän tämä tarkoittaa sitä, että tämä teidän linjanne, ikävä kyllä, lisää tuloeroja ja se on syytä sanoa, kun te kehutte kaikkia hyviä aikaansaannoksianne, koska tämä politiikka ilmeisesti on tietoista politiikkaa. Oletan, että teillä on ollut jo budjettiriihessä käytettävissä nämä tiedot, jotka nyt on meille jaettu: kolmasosalla tulot laskevat ensi vuonna.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyyden parantuessa myös tuloerot pienenevät, se on selvää. [Välihuutoja vasemmalta]

Herra puhemies! Kun ensi vuonna vietetään kansallista veteraanipäivää, sen pääjuhlaa Kuopiossa, niin uskon, että koko eduskunta on erittäin tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että hallitus on esittämässä, että veteraanit kaiken kaikkiaan pääsevät niin sanotusti samalle viivalle kotiin vietävien palveluiden suhteen sotainvalidien kanssa. Tästä erityiskiitos pääministeri Sipilälle, [Paavo Arhinmäen välihuuto] joka suurin piirtein neljä vuotta sitten kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa käytti linjaavan puheenvuoron, joka on nyt sitten kulkenut eteenpäin — tästä erityiskiitos niin pääministerille kuin koko hallitukselle.

Herra puhemies! Lopuksi haluan todeta minuutissa: Infrassa on vielä parannettavaa, sitä työtä riittää myös seuraavalle hallitukselle. Kiitos tästä miljardista, [Puhemies koputtaa] jolla perusväylänpitoa on tänä vuonna ja tämän kauden aikana pystytty parantamaan.

Ärade talman! Pääministeri Sipilä totesi äsken, että Suomen talous kuuluu Euroopan kärkikastiin. Kyllähän näin on, jos kärkikastiin lasketaan kuuluvaksi 22 maata. Viimeisten tietojen mukaan Suomi on sijalla 22 edellisen kvartaalin kasvun osalta: alapuolella ovat vain Italia, Ranska, Tanska ja Kreikka — eli emme ole ihan kärkikastia kuitenkaan.

Kun seuraa tilannetta täällä Suomessa, niin Uudellamaalla kolmasosa yrityksistä sanoo, että työvoiman saatavuus on este kasvulle, Pohjanmaalla tämä luku on liki 50 prosenttia. Eli työvoiman saatavuus on nyt kasvun esteenä. Tätä voitaisiin ratkaista monin keinoin. Yksi aivan ilmeinen on se, että poistettaisiin työvoiman saatavuusharkinta. [Arto Satonen: Oikein!] Se on yritysten etu, mutta se on myöskin työntekijän etu. Se poistaa monta oikeus-turvaan liittyvää ongelmaa, ihan kuten edustaja Kontulakin on nostanut esille. Mikä estää hallitusta puuttumasta tähän aivan [Puhemies koputtaa] ilmeiseen uudistustarpeeseen?

Puhemies! Vasemmisto-oppositio puhuu täällä eriarvoisuuden kasvusta, tulojen pienenemisestä. Minun mielestäni tämä hallitus on ideologinen hallitus. [Vasemmalta: Sitä se on!] Se hallituksen ideologia on työn lisääminen yhteiskunnassa. Työ ei ole pelkästään toimeentulokysymys, jota se toki ensisijaisesti on. Se on pitkälti myös ihmisarvokysymys. Kun on työtä, tulevaisuuden uskoa, on enemmän myös tulevaisuuden toivoa, ja tätä me tarvitsemme yhteiskunnassa lisää, uskoa parempaan huomiseen. Tätä kautta pyörät pyörivät ja rakennamme yhteistä hyvää.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä kaksi—kolme puheenvuoroa tässä debattivaiheessa ja puheenvuoron ministeri Vehviläiselle niiden jälkeen. Nyt vastauspuheenvuoro, edustaja Andersson.

Puhemies! Tämä hallituksen paljon käyttämä kikka tuloerokeskustelussa on se, että keskitytään vain yhteen veroratkaisuun sen sijaan, että tarkastellaan kaikkia verotuksellisia ratkaisuja, jotka vaalikauden aikana on tehty. Eli miten haittaverot, välilliset verot vaikuttavat pienituloisten toimeentuloon tai miten nämä muut suurituloisille kohdennetut veroalennukset vaikuttavat tulonjakoon.

Toinen kikka on se, että viitataan tähän dynaamiseen laskelmaan, jossa on arvioitu työllisyyden vaikutuksia eriarvoisuuteen. Mielestäni on rehellisempää tarkastella, miten hallituksen tekemät päätökset vaikuttavat tulonjakoon, minkä lisäksi se ei sitä pienituloista eläkeläistä tai pitkäaikaistyötöntä lämmitä, että täällä seisotaan ja sanotaan, että työllisyyden parantumisen kautta eriarvoisuus vähenee. Se ei auta silloin, kun leikkaukset, jotka kohdistetaan kaikista pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloon, edelleen pidetään voimassa.

Tämän lisäksi haluan todeta edustaja Merelle, että te itse asiassa otitte hallituksessa ollessanne vastaan paljon enemmän pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kuin mitä hallitus nyt tekee.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämän voisi aloittaa kysymällä näin oppositiosta käsin sen saman kysymyksen, mitä kovin moni keskustalainen on viime päivinä kysynyt, että missä on köyhän asia, miksi edelleen leikkaukset esimerkiksi eläkkeisiin jatkuvat. Näitä terveisiä, ministeri Orpo, todellakin sieltä Tampereen kauppahallista lähetettiin teille, ja siellä kysyttiin, miksi edelleen eläkkeitä leikataan. Pienituloinen eläkeläinen joutuu miinusmerkkiseksi rahapussin pohjalla.

Ministeri Orpo, minäkin olin koko kesän kynä kädessä. Minä odotin, että teiltä tulisi tähän kirjaan esityksiä, joilla nämä vääryydet korjattaisiin, ja vihdoin leikkauslinjasta päästäisiin pois niin, että esimerkiksi juuri eläkkeensaajat saisivat oikeutta. Mutta enpä valitettavasti löytänyt tällaisia toimia vaan löysin tämän taulukon, mistä edustaja Heinäluoma juuri mainitsi, jonka mukaan kolmasosalla ihmisistä tulot alenevat. Ja tietenkin, tämän hallituksen ideologian mukaan, se kolmasosa on niitä kaikkein pienituloisimpia. [Puhemies koputtaa]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä tässä debattivaiheessa vastauspuheenvuorot edustajille Järvinen ja Hautala, ja sen jälkeen ministeri Vehviläinen.

Arvoisa puhemies! On totta, että työ ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on myös arvovalinta. Hallitus on kiristänyt fossiilisten polttoaineiden veroa, se pitää tunnustaa, mutta samaan aikaan fossiiliset polttoaineet saavat alennettujen verokantojen kautta miljardiluokan verotuet, eli paljon enemmän kuin mitä verotetaan. Sama pätee turpeeseen. Te kiristitte nyt turpeen veroa mutta kautenne alussa alensitte turpeen verotusta niin, että korotuksen jälkeenkään ei vielä ylletä edes sille tasolle. Eli te annatte kauhalla, otatte lusikalla, kun näissä ilmastokysymyksissä pitäisi toimia nimenomaan toisinpäin.

Arvoisa herra puhemies! Totta on se, että työllisyys on parantunut, 110 000 uutta työpaikkaa, vienti vetää, talous paranee ja velanotto vähenee. Tätä teollista kehitystä ovat monissa eri maakunnissa tukeneet monet osaamiskeskittymät, eli heillä on noususuhdanteet käynnissä, mutta heillä on myös suuri huoli tulevaisuudesta: mistä saa uusia työntekijöitä? Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Vimpelissä on noin 600 teollista työpaikkaa 3 000 asukkaan kunnassa, ja tällä hetkellä kyseisellä seudulla olevassa ammattioppilaitoksessa on vain 20 opiskelijaa metallialan linjoilla ja vain viisi vimpeliläistä. Tämä aikaansaa sen, että yrityksillä on avoin huoli tulevaisuudesta, siitä, mistä jatkossa saadaan uudet työntekijät. Siksi tarvitaankin lisää toimenpiteitä työvoiman liikkuvuuteen ja osaavan työvoiman hankintaan. Kysynkin nyt valtiovarainministeriltä: mitä hallituksen budjettiesitys sisältää nimenomaan näihin kysymyksiin?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Vehviläinen, voitte valita paikan, ja 2 minuuttia, siitä ei ole valintaa. Myönnän ministeri Orpolle ehkä noin vajaan 15 minuutin kuluttua vielä puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän ryhmäpuheenvuorokierrokseen.

Kuuntelin sen erittäin tarkoin, ja haluan vielä palata tähän SDP:n Ojala-Niemelän puheenvuoroon, jossa te sanoitte, että hallitus heikentää lähes 300 miljoonaa euroa kuntataloutta. Se on kyllä löysää puhetta, se ei pidä paikkaansa. Kuntaliiton arvioinnit eivät aina ole kyllä niitä objektiivisimpia, sen me tiedämme kaikki. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta minä palaan tähän SDP:n väitteeseen, jossa sanoitte, että me heikennämme melkein 300 miljoonaa: Te tiedätte sen erittäin hyvin, että lakisääteinen kuntien ja valtion kustannustenjaon tarkistus tehdään joka vuosi, ja se on 213 miljoonaa euroa valtionosuuksia vähentävä. Ja haluankin kysyä SDP:ltä,

onko niin tulkittavissa, että te haluaisitte luopua tästä järjestelmästä, joka on tuonut monena vuonna kunnille lisää valtionosuuksia. Eihän se voi olla sillä tavalla, että on lakisääteinen järjestelmä, joka vain silloin on hyvä, kun kunnat saavat lisärahaa, mutta silloin se on huono, kun valtiolle tasataan todellisten kulujen mukaan. Oletteko te valmiit luopumaan tästä järjestelmästä?

Ja toinen kysymys, kun te sanoitte ryhmäpuheenvuorossanne, että on unohdettu vähäosaiset: Kuuntelin kyllä sen tarkkaan, ja haluan kysyä teiltä myös sitä, että jos kaikkein pienempituloisia ovat nämä pienillä päivärahoilla olevat, sairauspäivärahalla, vanhempainpäivärahalla olevat, ja jos heidän tulonsa nousevat nyt työmarkkinatuen tasolle, niin ketkä ovat vielä pienituloisempia henkilöitä kuin nämä. Eivätkö he ole juuri niitä pienituloisimpia? [Pia Viitasen välihuuto] Eli olisi ehkä aihetta, että annatte myös kiitosta siitä, että heidän tilannettaan korjataan. [Pia Viitanen: Kyllä varmaan puhemies voi kommentoida!]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Puhemies ei kommentoi Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana [Naurua] kuntaa koskevia asioita.

Arvoisa puhemies! Tuntuu, kun vasemmiston puheenvuoroja täällä kuuntelee, että vasemmistoliiton Outi Ojalan ohje siitä, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä, on päässyt vallan unohtumaan. [Pia Viitanen: Mehän otetaan vähemmän velkaa kuin kokoomus!] Jos ei olisi tällä talouskasvulla ja työllisyyden nousulla saatu kovaa maata jalkojen alle, niin nyt ei keskusteltaisi siitä, onko jotakin etuutta tässä budjetissa nostettu liian vähän, vaan keskusteltaisiin siitä, mistä leikataan ja kuinka paljon. Ja se on valtava, valtava muutos, ja se täytyy tässä ymmärtää, että tämä hallitus on pystynyt aivan erinomaisesti toimimaan taloudessa ja työllisyydessä. Ihmettelen myös sitä, että sosiaalidemokraateille tuntuu olevan vaikeaa se, että työntekijöiden verotuksesta pidetään huolta, että se ei ole kohtuuttoman korkealla. Eikö juuri se kannusta ihmisiä tekemään töitä, tekemään ylitöitä ja viemään Suomea yhdessä eteenpäin? [Ben Zyskowicz: Ylityöt on nyt kielletty!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Anderssonille haluaisin muistuttaa, että se oli kyllä pääministeri Sipilä, joka tarjosi sen kodin, että kun sanoitte, että te hankitte niitä lisää, [Välihuutoja vasemmalta] niin te olette erehtynyt henkilöstä.

Mutta kiitän tästä puheenvuorosta siinä mielessä, että perussuomalaisethan vaativat vahvasti tätä maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka sittemmin saatiin hallituksen ohjelmaan, ja siitä on edelleenkin osa toteuttamatta. Nyt näitä puheita on alkanut kuulumaan, että vapautetaan muun muassa työmarkkinoita siten, että saa helpommin sosiaaliturvan, työskentelyvelvoite ei ole enää niin pitkä, ja puhutaan pakolaiskiintiöiden nostamisesta. Ja nyt rehellinen vastaus suoraan kysymykseen — uskon tietäväni vastauksen, joka on, että ette aio, mutta jos yllättäisitte minut: aiotteko te toteuttaa sen maahanmuuttopoliittisen ohjelman? Ministeri Orpo ilmeisesti vastaa pääministerin sijaisena.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä vastauspuheenvuorot ennen ministerin, siis valtiovarainministerin puheenvuoroa, edustajille Nylander, Östman, Myllykoski, Rinne ja Paloniemi, ja sen mukaan jos tarvetta on, erityisen perusteltua sellaista, niin voi tähän väliinkin joku vielä päästä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään tämän kauden viimeistä talousarvioesitystä, ja jotenkin olisin odottanut, että silloin tämä kunnianhimo olisi ollut huipussaan, mutta toisin kuitenkin kävi. [Ben Zyskowiczin välihuuto] — Ei, edustaja Zyskowicz, minä olisin halunnut nähdä, että tämä hallitus olisi toteuttanut rakenteellisia uudistuksia, esimerkiksi perhevapaauudistuksen, todellisia työmarkkinauudistuksia, ja sitten olisi täytynyt panostaa pitkäjänteiseen perusrahoitukseen koulutuksen kaikilla tasoilla. Näitä rakenteellisia uudistuksia ja myös panostuksia koulutukseen minä olisin odottanut. — Arvoisa hallitus, tämä olisi tuonut tulevaisuudenuskoa ja hyvän pohjan rakentaa tulevaisuuden Suomea. Sääli, ettei näin käynyt.

Arvoisa puhemies! En ollut alun perin ajatellut pitää nyt vastauspuheenvuoroa, mutta onhan tässä puheenaiheita.

Yksi asia, mikä edelleenkin huolestuttaa suunnattomasti, on tämä maatalouskriisi. Olemme kiitollisia tietysti siitä, että hallitus reagoi tähän akuuttiin kriisiin antamalla lisää rahoitusta, ylimääräistä kriisirahaa. Mutta mikä on se suunnitelma pidemmällä aikajänteellä, millä tavalla te katsotte, ministeri Orpo, että hallitus pystyisi vaikuttamaan siihen pitempiaikaiseen kehitykseen, että me saisimme käännettyä tilanteen niin, että meillä olisi huoltovarmuus turvattuna?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Teillä on nimenne täällä.

Arvoisa herra puhemies! Olin valmistellut puheenvuoron, mutta edustaja Satosen käyttämä puheenvuoro sai muuttamaan minun koko puheenvuoroni sisällön. Ymmärrän nyt sitä, miksi seitsemän ja puolen vuoden jälkeen eduskunnasta pois lähtevät käyttävät voimakkaita puheenvuoroja: Miksi sellaista kieltä? Miksi niin huonoa käytöstä? Myönnän, että itsellänikään kirves ei ole aina osunut halkoon. Mutta nyt on pakko kyllä sanoa teille, edustaja Satonen, että arvostamani parlamentaarikko Outi Ojala ei olisi koskaan hyväksynyt tällaista leikkauspolitiikkaa, ja te tuotte sen tänne eduskuntaan, tälle salille, niin kuin te pitäisitte sitä totuutena. On käsittämätöntä edes kuulla tällaista kielenkäyttöä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen, ilman näitä kustannuksenjakotarkistuksiakin valtionosuusleikkaukset ovat yli 100 miljoonaa euroa indeksileikkausten kautta, lomarahojen tuplaleikkaus 59 miljoonaa euroa ja sitten nämä ennakoivat valtionosuusleikkaukset 33 miljoonaa euroa, ihan liittyen tähän erityissairaanhoitoon. Että kyllä te leikkaatte kunnilta, ja se kannattaa tunnustaa ja tunnistaa.

Arvoisa puhemies! Nyt pitäisi keskittyä tulevaisuuteen. Maailma muuttuu tosi nopeasti teknologian puolesta, elinkeinorakenteet esimerkiksi alustatalouden mukaan muuttuvat. Nyt tarvittaisiin sellaisia tulevaisuusinvestointeja, ministeri Orpo, investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin. Pitäisi olla rohkeutta uskaltaa tehdä niitä investointeja nyt. Se koulutuksen Osaamispolku 2030, jota sosiaalidemokraatit ovat esittäneet, tarkoittaa sitä, että löydetään osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen, tieteenteon kautta tulevaisuusinvestointeja, jotka vievät meitä 2030-luvulle. Tarvitaan tieteen ja koulutuksen kunnianpalautus, ministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Minusta on vähän erikoista, että oppositio ei löydä juuri mitään hyvää hallituksen tekemisistä, paitsi Aino-Kaisa Pekonen kyllä erittäin hienosti nosti esille nämä vähimmäispäivärahat. Se oli hyvin tehty.

Mutta haluan todeta tästä talous- ja työllisyystilanteesta, että kyllähän jokainen käsittää sen, että se on erittäin paljon toisenlainen kuin hallituskauden alussa ja viime kauden lopussa. Kyllä siitä pitäisi nyt olla iloinen, ja tätä kehitystä pitää ehdottomasti meidän vahvistaa.

Olen samaa mieltä kollegan, Hautalan, kanssa siitä, että nyt pitäisi kaikki mahdolliset keinot ottaa käyttöön, jotta me saisimme tämän osaavan työvoiman panoksen kasvamaan. Siihen tarvitaan entistä enemmän muunto- ja täydennyskoulutusta, oppisopimuskoulutusta. Siihen tarvitaan monenlaista panosta. Sinne on laitettu rahaa, mutta nyt pitää vielä kerta kaikkiaan tehostaa tätä puolta.

Ja edustaja Nylanderille sanoisin, että kyllä tässä nyt aika hyviä korotuksia laitettiin [Puhemies koputtaa] koulutukseen — vaikka olen samaa mieltä siitä, että sitä perusrahoitusta [Puhemies koputtaa] kyllä pitää nostaa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

No niin, ja vielä edustajat Juvonen, Zyskowicz ja Reijonen, ja sitten ministerillä puheenvuoro.

Arvoisa herra puhemies! Ensiavussa aina sanotaan, että sillä, joka on kaikkein eniten hiljaa, on suurin hätä. Kun katson tätä budjettikirjaa, niin kyllä olen kauhuissani ja järkyttyneenä seurannut Suomen linjaa siinä, miten vanhusten laitospaikkoja vähennetään, niitä vähennetään entisestään — se vähentäminen alkoi jo 2014. Kysyn teiltä: millä tavalla turvaatte, että kaikille vanhuksille riittää varmasti hyvä hoito?

Arvoisa Petteri Orpo, kiitän teitä siitä, että olette ottaneet huomioon lakialoitteeni liittyen sotilastapaturmalakiin. Eli nyt ensi vuonna vammautunut tai loukkaantunut varusmies on oikeutettu samoihin korvauksiin kuin kriisinhallinnassa toimiva. Itse asiassa tämä laki on hieman myöhässä — mutta kiitän kaikkia kansanedustajia, jotka allekirjoittivat lakialoitteeni. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: onko mitään mahdollisuutta, mitään toivoa, mitään jakovaraa, että tämä laki olisi sovellettavissa myös taannehtivasti, [Puhemies koputtaa] jotta ne, jotka ovat kokeneet loukkaantumisen tai vamman esimerkiksi viime vuonna, vaikkapa [Puhemies koputtaa] Raaseporissa, olisivat oikeutettuja korvaukseen?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Yanar piti täällä retorisesti onnistuneen ryhmäpuheenvuoron, mutta sisällöstä ei valitettavasti voi sanoa samaa. Hän kertoi, että vaalikausi on menetetty, hallituskausi on menetetty, koska perhevapaauudistusta ei ole tehty, sosiaaliturvauudistusta ei ole tehty, ilmastonmuutosta ei ole riittävästi torjuttu ja niin edelleen. Edustaja Yanar, voitte lohduttautua sillä, että myös edellinen vaalikausi oli samalla tavalla menetetty, silloin kun te olitte hallituksessa, koska silloinkaan näitä ei tehty. Sitten sanoitte, että ei paikata koulutussäästöjä. No, ei paikatakaan. Näillä, mitä nyt pannaan koulutukseen, ei paikata edes niitä säästöjä, jotka tehtiin silloin, kun te olitte hallituksessa.

Mutta varsinaisesti haluan kysyä edustaja Rinteeltä: mistä teidän demokratiakäsityksenne on kotoisin? Ei ainakaan Suomen perustuslaista, ehkä jostakin Kiljavan opiston kurssilta, kun sanoitte, että suutari pysyköön lestissään. Hallituksen ei siis pidä sekaantua sellaiseen lainsäädäntöön, joka koskee työmarkkinoita. Käsittämätön ajatus. Eikö kaikki lainsäädäntö kuulu hallitukselle ja eduskunnalle?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä vastauspuheenvuoron edustaja Arhinmäelle tähän väliin.

Arvoisa herra puhemies! Haluan korjata edustaja Zyskowiczia yhdeltä osalta. Te sanoitte, että edellinen hallitus ei tehnyt perhevapaauudistusta, mutta edellinen hallitus pidensi isälle korvamerkittyä vanhempainvapaata ja joustavoitti sen käyttöä niin, että sitä voi käyttää pätkissä siihen asti, kun lapsi on 2‑vuotias. Se on lisännyt merkittävästi perhevapaiden käyttöä, se on merkittävästi lisännyt tasa-arvoa, ja se on helpottanut isien asemaa ja perheiden asemaa. Te olitte siinä hallituksessa. Unohdatteko sen vain sen vuoksi, että tasa-arvoministeri ei tullut oikealta vaan tuli vasemmalta? Sen vuoksi tällaisia saavutuksia saatiin aikaan. Tämä hallitus ei ole tehnyt mitään isien ja perheiden hyväksi perhevapaiden osalta. [Sari Sarkomaa: Kertakorvaus!]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja vielä se viimeinen tähän vaiheeseen luvattu puheenvuoro.

Arvoisa herra puhemies! On pakko kysyä vasemmisto-oppositiolta: kasvaako eriarvoisuus, jos ihmiset saavat työtä? Tämän hallituksen toimilla on luotu Suomeen 110 000 uutta työpaikkaa. Tämän ei ainakaan pitäisi kasvattaa eriarvoisuutta.

Te olette nostaneet lähes jokaisessa puheenvuorossa tämän eriarvoisuuden kasvattamisen keskeiseen rooliin. Vihreitten ryhmäpuheenvuorossa talousvastuuta ei ollut lainkaan, ei mitään. Sitä odottaisi aina myös oppositiolta.

Me kaikki tiedämme, että tällä hetkellä verolinja Suomessa on hyvin kannustava yrittäjyyteen ja myöskin työntekoon. Eläketulovähennys, työtulovähennys myös pienempituloisille on hyvin keskeisessä roolissa, ja se on minusta erinomaisen hieno asia.

Erityisen hyvilläni olen siitä, että turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen, poliiseihin, on panostettu lisää. Rajavartiosto saa 156 uutta työpaikkaa. Nämä ovat tärkeitä asioita. 100 uutta virkaa myöskin Puolustusvoimiin. Hieno asia.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Valtiovarainministeri, tuolta puhujapöntöstä, jospa pari minuuttia riittäisi. Myönnämme teille vielä puheenvuoroja, edustajat.

Arvoisa puhemies! Suurella kunnioituksella entistä edustaja Ojalaa kohtaan, mutta myöskin kunnioituksella rehtiä edustaja Arto Satosta kohtaan, täytyy todeta, että vuonna 95 — tämä menee historian kaiveluksi — vasemmistoliitto oli hallituksessa mukana, ja silloin leikattiin ja paljon. Eli me emme halua tehdä näitä leikkauslistoja täällä enää, siksi me haluamme talouskasvua, korkeata työllisyyttä, ja siinähän tämä hallitus on kiistatta onnistunut. Vahva talouskasvu, korkea työllisyys, se on paras keino siihen, että meidän ei tarvitse leikata meidän hyvinvointiyhteiskuntamme perustasta.

Ja kyllä, se tärkein asia, mistä täällä on puhuttu muutamissa puheenvuoroissa, on eteenpäin katsominen tältä hyvältä uralta, 68 prosentin työllisyysaste 72:een. Työn pitää jatkua. Tästä on hyvä jatkaa. Tämä budjetti antaa sille pohjaa, taas uusia askelmia kohti 75:tä, kuten täällä on sanottu, ja sitä 80 prosentin työllisyysastetta, minkä me tarvitsemme ensi vuosikymmenellä, jotta me pystymme takaamaan tämän upean hyvinvointiyhteiskunnan. Kun sanoin, että tämä on pelastettu, niin viittaan siihen tilanteeseen, mikä oli tämän hallituksen aloittaessa. Tilanne oli todella huono siinä talouskasvussa, niissä työllisyysluvuissa, siinä velkaantumisessa. Minusta tässä on tehty merkittävää, todella merkittävää työtä.

Yhden yksityiskohdan haluan korjata edustaja Arhinmäelle. Vakuutuskuoret, kapitalisaatiosopimukset laitetaan verolle nyt. Ei ole mitään järkeä, että tämä rikas, joka on tällä hetkellä saanut nauttia, nostaa verottomasti, siirtäisi ne sieltä osakesäästötilille, vaan nyt nämä pistetään verolle samaan aikaan kun pienempituloiselle, keskituloiselle annetaan mahdollisuus osakesäästämiseen. Tämä on hyvin merkittävä tasa-arvokysymys, ja toivon, että huomioitte myöskin tämän. [Paavo Arhinmäki: Oletteko katsoneet, miten Ruotsissa kävi?]

Kun vielä on muutama sekunti aikaa, niin voin sanoa siitä, että hallituksen veroratkaisu, kun katsotaan koko hallituskausi, on hyvin pieni- ja keskituloispainotteinen. Siellä pienessä päässä on laskenut jopa 3 prosenttiyksikköä ja korkeimmassa ei yhtään vaan pidetty tällä tasolla, ja tämä olisi hyvä kaikkien muistaa.

Ja edustaja Rinteeltä kyllä kysyisin saman kysymyksen kuin edustaja Zyskowicz.

Arvoisa puhemies! Me elämme tällä hetkellä maailmassa, joka muuttuu todella nopeasti, ja siellä on teknologiakehitys ja elinkeinorakenteen murros taustalla.

Ministeri Orpo, kun totesitte useampaan otteeseen puheenvuorossanne, että nyt pitää katsoa, että ollaan kestävän kasvun uralla, niin kysymys kuuluu: Miksi te ette ole sitten valmiit satsaamaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen? Miksette ole valmiit satsaamaan toisen asteen koulutukseen, maksutonta oppivelvollisuutta pidentämällä, tai perhevapaajärjestelmään tai sosiaaliturvauudistukseen? Miksi näitä tulevaisuusinvestointeja ei laiteta liikkeelle millään tavalla? Tästä syystä me olemme kritisoineet teidän budjettianne näköalattomaksi. Tästä syystä meidän mielestämme siitä puuttuu tulevaisuus. Näillä kahdella asialla voi kuvata hyvin teidän budjettianne.

Ministeri Orpo, erittäin tärkeä tulevaisuusinvestointi on Suomelle se, että aletaan rakentaa koulutuksen, osaamisen kautta sitä vahvuutta, jolla selvitään nopeissa maailman muutoksissa. Oletteko samaa mieltä?

Arvoisa puhemies! Täällä on useampaan kertaan käytetty hyvin nasevaa sanontaa: hukattu vuosikymmen tai menetetty vuosikymmen. Palautan mieliin sen, että kaikki puolueet täällä ovat osallistuneet tähän menetettyyn vuosikymmeneen tavalla taikka toisella, vastuuta kantaen, enemmän taikka vähemmän.

Uskottavuuttamme voisi jonkin verran lisätä se, että hallituskin, hyvä hallitus, voisi sanoa, että oppositiolla on kohtalaisen hyviä ehdotuksia tulevaisuuteen päin, niin kuin onkin, ja toisaalta oppositio voisi sanoa, että kyllä hallitus on aika mukavasti tietyissä asioissa onnistunut, kuten täällä edustaja Pekonen, ja myös Essayah, ovat jo todenneet, ainakin tässä keskustelussa.

Politiikka on aina väärää — presidentti Koivistohan näin sanoi — me tiedämme sen, mutta pitää katsoa tulevaisuuteen päin. Kaksi asiaa nousee yli muiden: Toinen on se, että talouden hyvä veto pitää saada jatkumaan, ja yksi asia siinä on se, että osaavaa työvoimaa — johon ministeri Orpo viittasi — on oltava saatavilla menestyviin yrityksiin koko maassa. Ja Toinen tärkeä asia on se, että eheyttä vahvistavaa politiikkaa on kyettävä parantamaan nykyisestään, jotta emme joutuisi menetetylle vuosikymmenelle uudestaan. [Eero Heinäluoma: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Ihan vain pyysin puheenvuoron palatakseni tähän edustaja Myllykosken puheenvuoroon, jota pidin kyllä aika lailla kohtuuttomana. [Vasemmalta: Aha!] Ensinnäkin minun täytyy sanoa, että minulla on kyllä täysi kunnioitus Outi Ojalan työtä kohtaan. Minä luulen, että siitä me voimme olla samaa mieltä. Se lause, jota lainasin, viittasi tosiaan niihin aikoihin, kun Suomi oli edellisen kerran tiukassa tilanteessa. [Paavo Arhinmäki: Onko Suomi nyt tiukassa tilanteessa?] Tällä vaalikaudella Suomi on ollut myöskin erittäin tiukassa tilanteessa, ja jokainen tietää sen, että jos valtiontalous ei ole kunnossa, niin ensimmäisinä joutuvat silloin vaikeuksiin ne ihmiset... [Paavo Arhinmäki: Nyt kun valtiontalous on kunnossa, niin te laitatte köyhät talkoisiin!] — Ehkä edustaja Arhinmäkikin voisi kuunnella, niin voisi oppia jotakin. — Ne ihmiset, joiden toimeentulo riippuu suoraan siitä, mikä on valtion taloudellinen tilanne, ja jotka tarvitsevat niitä palveluita, jotka valtio ja veronmaksajat kustantavat, ovat kaikkein suurimmissa vaikeuksissa, jos tämä maa ei ole taloudellisesti kunnossa. Minä luulen, että me olemme siitä kaikki yhtä mieltä, ja on erittäin tärkeätä, että köyhyyttä saadaan Suomessa vähennettyä. Sen puolesta olemme varmasti kaikki.

Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nosto on perussuomalaisille keskeinen asia. Tarvitaan työnteon ja yrittämisen edellytysten parantamista, mutta ilman vastakkainasettelua. Monen suomalaisen työttömän osaaminen on korkeatasoista, ja ylivoimaisesti suurimmalla osalla työttömistä on myös motivaatio kohdallaan. Tänään on täällä salissa varsinkin RKP:n riveistä, monista muistakin, väläytelty työvoiman saatavuusharkinnan poistamista, mutta valitettavasti työtilaisuuksia ei talouden noususuhdanteesta ja kovasta työpaikan etsimisestä huolimatta ole tarjolla edes kaikille suomalaisille työttömille, ei varsinkaan omalla kotiseudullani. Muun muassa korkeat asumiskustannukset ja liikkumisen kalleus vaikeuttavat työllistymistä toisella paikkakunnalla. Samalla ne syövät suomalaisten ostovoimaa rokottaen pahimmin pienituloisia kansalaisia, esimerkiksi monia eläkeläisiä. Se kaikki on pois kotimaisesta kulutuksesta ja kotimarkkinoilla toimivilta yrityksiltä.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä budjetti kertoo jälleen kerran hallituksen kovista arvoista. Nyt vaalien alla kyllä puolueet kilpaa ovat huolissaan lapsiperheiden ja eläkeläisten köyhyydestä, mutta teot ovat olleet koko tämän vaalikauden aivan täysin päinvastaiset. On pakko kysyä: Miksei keskustavetoinen hallitus puutu nyt tässä budjetissa heti lapsiperheiden köyhyyteen? Miksi etuuksien indeksijäädytyksiä ei peruta, kun kerran taloudessa menee nyt paremmin? Miksei lääkkeiden omavastuiden korotuksista luovuta tässä budjetissa, jos kerran aidosti halutaan helpottaa niiden pienituloisten arkea?

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton arvomaailmaan ei mahdu se, että samaan aikaan, kun 100 000 lastamme elää köyhyydessä ja leipäjonot kasvavat, hallitus on keventänyt yli miljardilla eurolla verotusta, mistä eniten ovat hyötyneet kaikista rikkaimmat. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: oletteko valmis puuttumaan aidosti lapsiperheköyhyyteen esimerkiksi muuttamalla lapsilisät etuoikeutetuksi tueksi, jotta myös ne perheet, jotka elävät toimeentulotuen varassa, saisivat käytännössä ne lapsilisät itselleen?

Värderade fru talman! I gruppanförandet lyfte partiordförande Henriksson fram bland annat tre saker som jag tycker är centrala: Satsningar på utbildning, forskning och innovationer. Större flexibilitet på arbetsmarknaden, en effektivare arbetsförmedling, slopad behovsprövning. Satsningar på välmående i arbetet, förebyggande hälsoarbete, satsningar på motion. De är alla tre saker som är jätteviktiga, och där regeringen tyvärr inte gjort tillräckligt.

RKP:n mielestä meidän pitäisi myös asettaa tavoitteeksi, että jo 2025 bkt:stä 4 prosenttia käytettäisiin tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tämä on meidän mielestämme taloudellisen kasvun edellytys. Se edistäisi vientiä ja se auttaisi meitä myös nostamaan työllisyysastetta vielä enemmän kuin mihin se on tähän saakka noussut. Kysynkin hallitukselta: mitä mieltä olette tästä meidän ehdotuksestamme ja mitä aiotte tehdä sen eteen, että tämä toteutuisi?

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, te sanoitte aikaisemmin, että kannatte huolta kansalaisten työllistymisestä, mutta te olette kuitenkin nyt näitten eri ministereitten yhteispäätösten seurauksena hylkäämässä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret.

Suomessa on 270 työpajaa, joissa työskentelee tällä hetkellä noin 20 000 nuorta. He tarvitsevat tukea arjen hallinnassa ja valmennuksessa. Heidän tavoitteensa on siirtyä koulutukseen ja työelämään. Heistä noin 80 prosenttia siirtyy tämän työpajajakson jälkeen työelämään tai koulutukseen.

Nyt näiden teidän tekemienne päätösten seurauksena enää noin 5—7 työpajaa pystyy tulevaisuudessa toimimaan, elikkä noin 260 työpajaa ajetaan alas. Tämän seurauksena te tulette jättämään nyt suuren joukon erittäin heikossa asemassa olevia nuoria tyhjän päälle. Te jätätte heidät heitteille. Teillä ei ole mitään vastaavaa järjestelmää rakennettu, jolla turvattaisiin näitten nuorten tulevaisuus.

Arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] millä te perustelette sen, että hylkäätte kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret? [Eero Heinäluoma: Kuuluu siihen kolmasosaan!]

Arvoisa rouva puhemies! Yksi luku, joka kannattaa tästä kirjasta myös täällä mainita, on miinusmerkkinen, mutta vahvasti plussaa ja osoittaa, että tämä ei todellakaan ole menetetty hallituskausi. Yli 300 miljoonaa euroa vähemmän tarvitsee budjetoida ensi vuodelle työttömyysturvamenoihin. Tuo summa oli vuosi sitten yli 100 miljoonaa euroa. Huikeata, hallitus! Me saimme lahjaksi 100 000 työtöntä, nyt lähes 120 000 ihmistä on saanut työn. Tämä on parasta sosiaaliturvaa moneen, moneen kotiin.

Arvoisa puhemies! Tiedämme myös, että pelkästään euroilla ei heikoimpien asemaa auteta, vaan keskiössä ovat palvelut, ja sitä tämä hallitus halusi lähteä tekemään. Kärkihankkeilla, joittenka yhteissumma mitataan myös sadoissa miljoonissa euroissa, olemme tukeneet vanhusten palveluja, koti- ja omaishoitoa, lasten, perheitten ja nuorten palveluja sekä osatyökykyisten palveluja. Myös nämä on hyvä muistaa, kun [Puhemies koputtaa] arvioidaan tämän hallituksen aikaansaannoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen budjetissa on myös aivan oikeansuuntaisia panostuksia, vaikka suuruusluokista meillä on usein suuriakin erimielisyyksiä.

Tässä keskustelussa on peräänkuulutettu vastuullisuutta ja tulevaisuudenuskoa. Kaikki keskustelussa nostetut asiat ovat tärkeitä, ihmiset ovat tärkeitä. On silti aivan liian vähän puhetta aiheesta, jonka aliarvioiminen tekee oikeastaan tyhjäksi kaiken muun politiikan, ja se on ilmastonmuutos.

Hallitus on puhunut painokkaasti siitä, että emme saa jättää velkataakkaa lapsillemme. Se on aivan oikein. Samaan logiikkaan kuuluu se, että emme saa jättää ratkaisematta ilmastokriisin torjuntaa, jossa viivyttely kostautuu tavalla, joka tulee kalliiksi sukupolville meidän jälkeemme ja koko maapallolle. Hallitus ei ole torjunut ilmastonmuutosta riittävällä vakavuudella, eikä tämä budjetti tee asiaan muutosta. Tuoreesta YK:n ilmastosopimuksen Suomen seurantaraportista paljastui todella hälyttäviä uutisia. [Puhemies koputtaa] Päästövähennystavoitteemme tulevat tyhjiksi, ellei hallitus muuta linjaansa metsäpolitiikassa.

Arvoisa puhemies! Se on ihan totta, että perussuomalaiset, nimenomaan perussuomalaiset, vastustivat 2015 sitä, että me pidämme rajan auki, koska olisimme voineet säästää miljardeja euroja. Kun vasemmistoliitto sanoi, että tuli enemmän turvapaikanhakijoita kuin heidän aikanaan, niin minä aina ajattelin, että nämä muut puolueet tulevat ensin perussuomalaisten maahanmuuttolinjalle, että mukava kuulla, että vasemmistolaiset ovat tulleet myös.

Mutta sitten, ministeri Orpo, asiantuntijoiden mukaan talouskasvu, Euroopan talouskasvu ja maailman talouden kasvu ovat itse asiassa näiden meidän työpaikkojemme ansiota. Elikkä siis ne työpaikat ovat tulleet maailman talouden kasvusta huolimatta eli hallituksesta huolimatta. Sen takia haluaisin kysyä: Mitkä ovat nyt ministerin ne toimet, joilla on oikeasti parannettu suomalaisen yrittäjän elämää, ne konkreettiset byrokratiatalkoot? Ja millaista teollisuuspolitiikkaa te aiotte tehdä, jotta esimerkiksi Porin Venatorin työpaikat voidaan säilyttää Suomessa?

Arvoisa rouva puhemies! Jatketaan siitä, mihinkä äskeisessä puheenvuorossa jäätiin. Edustaja Heikkinen hehkutti hallituksen hyviä toimia, että työttömyysvakuutusrahastomaksuja voidaan rajoittaa, eli kokoomukselle tuli se huomenlahja siitä, että 300 miljoonan verotusvaroista pystyttiin luopumaan.

Kysynkin nyt ministeriltä: millä lailla te katsoitte, silloin kun teillä oli tätä hallituksen keskinäistä keskustelua, että voidaan vielä verotusta alentaa, nousukaudella, kun me tiedämme, että Suomi elää kuitenkin kriisistä kriisiin? Me emme voi sille mitään, että joka tapauksessa yritystoiminnassa tapahtuu aina notkahduksia. Ja nyt olemme juuri siinä tilanteessa, missä on loppumassa suoria työpaikkoja 450 Venatorilla Satakunnassa, Porissa, ja luultavasti näin tuleekin tapahtumaan. Eikö juuri nyt olisi pitänyt niitä varantoja kasata ja jo nähdä, että niillä kriisejä pystytään hoitamaan vaikka erilaisilla rakenteilla. [Puhemies koputtaa] Mutta miksi tämä ideologinen, [Puhemies: Aika!] koko ajan kasvun tyrehdyttäminen sinne puolelle on?

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo kertoi, että kestävään kehitykseen aiotaan jatkossa panostaa, ja tämä on minusta erittäin hyvä asia. Mutta minulle jäi myös hiukan epäselväksi tätä kirjaa lukiessani, että mitä se konkreettisesti tarkoittaa, koska mielestäni asia on hiukan läpinäkymättömällä tavalla kirjoitettu tähän budjettikirjaan. Esimerkiksi kestävään kehitykseen kuuluu oleellisesti hyvinvointitalous, ja minä en kyllä löytänyt hyvinvointitaloutta tästä budjettikirjasta. Hallituksen säästöt lapsiin ja vanhuksiin toimivat nimittäin aivan eri suuntiin kuin kestävän kehityksen idea on. Eikö lopultakin olisi aika ottaa hyvinvointimittarit käyttöön bruttokansantuotteen rinnalle, jotta saataisiin kestävän kehityksen toteutuminen todella kokonaisvaltaisesti arvioitua?

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron kehuakseni hallituksen veropolitiikkaa ja ensi vuoden tuloveroesitystä. Sehän on hyvin tasapuolinen ja suhdanteen huomioon ottava, ja siinä annetaan kaikilla tulotasoilla asteikkoihin ansiotason nousua vastaavat korotukset. Sitten erityisen tärkeää on historiallisen suuri perusvähennyksen nosto. Sen maksimihan nousee 3 100 eurosta 3 305 euroon. Muutaman kympin korotuksia on tehty tällä kaudella joka vuosi ja aikaisemmilla kausillakin, mutta tämä on historiallisen korkea. Lisäksi työasuntovähennystä nostetaan 250 eurosta 450 euroon eli 200 eurolla. Se auttaa niitä, jotka joutuvat pitämään kahta työpaikkaa ja edistää myöskin työvoiman liikkuvuutta ja työn vastaanottamista kauempaakin.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Annetaan ministerin välillä vastata. — Ministeri Orpo. Riittääkö 2 minuuttia? Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vielä tästä työn verotuksesta: Mehän emme siis joutuneet koskaan neuvottelemaan siitä tilanteesta, jos tätä TVR:n laskua ei olisi tullut. Mutta kyllä se lähtökohta, miksi, se ajatus, että pidetään huolta, että kenenkään verotus ei kiristy, liittyy muun muassa niihin kuuluisiin lomarahaleikkauksiin. Jos me emme kompensoisi kiky-sopimuksesta tulevaa pienipalkkaisen julkisen sektorin työntekijän verojen kiristymistä, minusta se olisi väärin. Olisitteko te siellä vasemmalla halunneet, että ne kiristykset olisivat tapahtuneet sen kiky-sopimuksen myötä, josta minun käsittääkseni erityisesti ette ole pitäneet? Tämä oli juuri se, miten me olemme sen kokonaisuuden ajatelleet, ja nyt varmasti aukenee tämä kokonaisuus, miksi olemme toimineet niin kuin olemme.

Toiseen asiaan en hirveästi halua palata, erityisesti debatoida tästä turvapaikkapolitiikasta, mutta haluan nyt vain todeta perussuomalaisille sen, että vuonna 2015 hallituksen piirissä ihan yhdessä päätimme sen, että sisärajatarkastuksia ei palautettu Ruotsin rajalle, vaan aloitettiin tehostettu ulkorajavalvonta, jolla saatiin sama tulos. Se tehtiin yhdessä. Yksikään perussuomalainen ei sitä silloin myöskään esittänyt tai vaatinut, ja me olimme ihan tyytyväisiä silloin tehtyyn politiikkaan. [Välihuutoja]

Kestävä kehitys: STM:n budjettiluokassa tässä keltaisessa kirjassa, sivu 680, kuvataan sitä, miten esimerkiksi STM:n osalta kestävän kehityksen mittaristo ja sisältö tuodaan sisälle budjettiprosessiin. Niin kuin sanoin aikaisemmin, tämä on huikea työkalu, ja jatkossa, kun tehdään budjetteja, kehysbudjetointia, lisätalousarvioita, voi tätä kautta seurata, miten eurot ohjautuvat kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen. Jos joku valo vilkkuu punaisella, niin sinne vähemmän, jos vihreällä, sinne enemmän rahaa. Tämä on mielestäni hieno suomalainen innovaatio. Se on tehty yhdessä järjestöjen, asiantuntijoiden kanssa. Vuosi on trimmattu, ja nyt ollaan jo todella pitkällä — niin pitkällä, että kansainvälinen kiinnostus on suurta.

Arvoisa rouva puhemies! Viime viikolla minun luonani vieraili täällä eduskunnassa noin 90 henkilöä, ja heillä jokaisella oli yhteinen ihmetyksen aihe. Se oli se, missä todellisuudessa hallitus elää. Se liittyy vahvasti siihen, mistä täälläkin ollaan keskusteltu tänään. Hallituksen jäsenet ovat kertoneet, kuinka hienoja uudistuksia on tehty, kuinka tuloerot eivät ole kasvaneet ja kuinka kaikilla menee tällä hetkellä paremmin kuin ennen. Näin ei kuitenkaan ole, kun ihmiset omassa arjessaan tietävät, että he joutuvat valitsemaan, onko heillä rahaa ruokaan vai onko heillä rahaa lääkkeisiin. Lapsiperheköyhyys on THL:n mukaankin yhä kasvanut, 120 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella. Se on kestämätön tilanne, kun ottaa huomioon, että lapsia syntyy vähiten sitten nälkävuosien.

Ja kyllä täytyy ihmetellä aivan aidosti valtiovarainministerin kehulistaa — puhemieskään ei meinannut saada teitä pois sieltä pöntöstä kehumasta — kun teillä valtiovarainministeriön omat budjettitulonjakovaikutukset [Puhemies koputtaa] kertovat siitä, että kaksi alinta desiiliä ovat ne [Puhemies koputtaa], jotka häviävät tässä teidän budjetissa.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut kehua hallitusta näistä uusista työpaikoista, mutta tässä puheenvuorossa täytyy toki vastata siihen, että valtiovarainministeri ei taida muistaa, että kun olitte sisäministerinä, niin kyllähän me näistä asioista keskustelimme myös hallinto- ja turvallisuusjaostossa ja kahden kesken, siitä, että nyt jos koskaan olisi syytä harkita, että Ruotsin raja laitettaisiin hetkeksi kiinni. Ja miksi tämä olisi pitänyt tehdä? Näinhän toimii tänä päivänä, jos ette satu tietämään, esimerkiksi Ranska: Italiasta kun mennään sisärajojen yli, siellä vuorokaudessa käsitellään sen turvapaikanhakijan asylum-lausunnon todellinen painoarvo ja hänet palautetaan takaisin Italiaan. Tämän me kuulimme juuri viime viikolla, kun olimme hallinto- ja turvallisuusjaoston matkalla Italian parlamentissa. Monet maat Euroopassa käyttävät tätä sisärajatarkastustulkintaa nyt hieman eri tavalla kuin täällä Suomessa on käytetty. He eivät hyväksy sitä, että sisäistä liikehdintää tapahtuu. Siinä mielessä toivoisin, arvoisa ministeri, että me voisimme pikkaisen elää tässä hetkessä Euroopan ytimessä ja puolustaa omia rajojamme emmekä antaa ihmisten vaellella vapaasti täällä ja valita mieleistänsä turvapaikkaa ja sitä, [Puhemies koputtaa] mistä he sitä hakevat, sillä he tulevat turvallisesta maasta, [Puhemies: Aika!] Ruotsistakin, tänne Suomeen.

Arvoisa puhemies! Täällä on kritisoitu paljon ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, joita hallitus muka ei tee. Tässä ollaan kyllä vahvasti väärässä. Tällä kaudella hallitus on noussut ilmastonmuutoksen torjunnassa maailman kärkikastiin, ja tästä on lukuisia kansainvälisiä vertailuja, jotka näin todistavat. On selvää, että mikään maa ei tee riittävästi maailmassa, mutta tässä muutamia toimia tältä kaudelta: Suomen historian ensimmäinen ilmastoministeri, YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 valtioneuvoston alaisuudesta ensimmäistä kertaa maailmassa, täälläkin puhuttu YK:n kestävän kehityksen agendan toteutumisen tarkastelu eri hallinnonalojen budjeteissa ensimmäistä kertaa maailmassa, päästökaupan tiukennus toimivaksi, uusiutuvan energian tavoitteen nosto yli 50 prosenttiin, energiatehokkuustavoitteen nostaminen, tiukat päästörajoitteet markkinoille tuleville autoille ja raskaille ajoneuvoille, kivihiilikielto 2029, polttoaineiden sekoitevelvoite, tuki sähköautojen hankintaan [Puhemies koputtaa] ja latausinfraan... [Puhemies: Aika!] Valitettavasti en kerkeä tässä edes kertoa kaikkea.

Puhemies! Edustaja Kosonen, valitettavasti ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa on vain se, kuinka paljon ilmakehään sitä hiiltä menee ja paljonko sieltä saadaan pois. Nyt näyttää siltä, että hallituksen hakkuupolitiikka mitätöi sinällään mittavat myönteiset ilmastotoimet. Tällä uralla me emme hoida ilmastonmuutoksen hillinnässä edes omaa osaamme, saati sitten, että olisimme jollakin tavalla edelläkävijöitä. Tämä budjetti tarkoittaa sen takia taas yhtä hukattua vuotta, johon meillä ei ole varaa, koska korko kasvaa koko ajan. Ensi kevään vaalit varmasti muuttavat kurssia tässäkin suhteessa jonkin verran, mutta tässä on kysymys sellaisesta asiasta, jossa me emme oikein voi odottaa vuoden 2020 budjettia. Sen takia minä todella toivoisin, että tässä asiassa hallitus osoittaisi suoraselkäisyyttä ja kantaisi sitä vastuuta.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt elämme nousukautta, mutta täällä on muutamissa puheenvuoroissa ihan aiheellisesti muistutettu siitä, että nousukausi saattaa olla nurkan takana taittumassa ja korkopolitiikka on hyvin todennäköisesti kiristymässä. Brexit, Emun kehitykseen liittyvä epävarmuus — on paljon sellaisia asioita, jotka saattavat kyllä hyvin nopeastikin muuttaa näitä näkymiä. Siinä mielessä edellisessä debattipuheenvuorossani peräänkuulutin sitä, että työllisyysasteen puskeminen yhä vain paremmalle tasolle on se tapa, millä me pystymme varautumaan tähän hyvinvointiyhteiskunnan pohjan kestämiseen. Välityömarkkinoitten kehittäminen, mutta myöskin tällä hetkellä voimassa olevien hyvien työllisyyskokeilujen, esimerkiksi näitten kuntatyöllisyyskokeiluitten, voimassa pitäminen ja niitten jatkaminen on äärimmäisen tärkeää, koska se, että me henkilökohtaisesti opastamme sitä työtöntä henkilöä ja pidämme ihmisistä huolta, tuottaa kaikkein parasta tulosta tässä työllisyyspolitiikassa, ei se, että laitetaan nettiin hakemaan työpaikkoja. Me tarvitsemme sitä henkilökohtaista kohtaamista. Kysynkin ministeriltä: [Puhemies koputtaa] voidaanko varmistaa, että näitä kuntien työllisyyskokeiluita pystytään jatkamaan?

Arvoisa puhemies! Edustaja Yanar puhui mielestäni aika kovaan sävyyn menetetyistä mahdollisuuksista. Mielelläni haluaisin kysyä edustaja Yanarilta: Mitä mieltä ovat nämä 120 000 uutta työllistä ja heidän perheensä tästä hallitustaipaleesta? Onko tämä heidän mielestään menetetty mahdollisuus? Tai onko sekin, että tutkimusrahoitukseen on tehty 112 miljoonan pysyvä korotus, menetetty mahdollisuus? Tai sitten se, että vihreiden ollessa oppositiossa Suomi on nostanut merkittävästi sijoitustaan ilmastopolitiikan edistämisessä? Noin 60 maan vertailussa Suomi sijoittui 32:ksi vuonna 2015, tänä vuonna ollaan jo sijalla 9. Oliko sekin teidän mielestänne menetetty mahdollisuus? Mielestäni, arvoisa puhemies, ainoa menetetty mahdollisuus oli vihreiden mahdollisuus puhua rakentavasti budjetista.

Arvoisa rouva puhemies! Kiinnittäisin kahteen asiaan huomiota.

En olisi kauhean levollinen sen suhteen, miltä tämä taloudellinen kasvu ja viennin näköalat tulevaisuudessa näyttävät, jos kasvu on tuota vähän yli prosentin luokkaa seuraavina vuosina. Tämän vuoksi kaikki nämä tulevaisuusinvestoinnit ovat erittäin tärkeitä, jotta tämä kasvun pohja varmistetaan, ja ne liittyvät tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vaikka niitä määrärahoja nyt on lisätty, täytyy olla kuitenkin rehellinen ja todeta, että ne leikkaukset ovat olleet suuremmat kuin nyt nämä paikkaukset ovat, ja niitä tarvitaan lisää.

Toinen liittyy osaamiseen. Meillä on yli miljoonan aikuisväestön ihmisen ammatillisen uudelleenkoulutuksen tarve tässä maassa, ja se liittyy investointimaaperään, niin että tähän maahan kannattaa investoida. Se liittyy tuottavuuden kasvuun. Näitä uuden ajan teollisuuden ja palvelujen elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja viennin edellytyksiä meidän pitää vahvistaa, ja niitä näkyy vähän heikosti tässä budjetissa.

Toinen asia liittyy siihen, että jos me pyrimme nostamaan työllisyysasteen vähintään 75 prosenttiin, niin silloin pitää tehdä toimia vaikeimmin työllistettävien työllistämiseksi: osatyökykyisten saamiseksi työmarkkinoille, piilotyöttömien saamiseksi työmarkkinoille. Nyt tämä kasvupalvelupaketti rajoittaa kuntien edellytyksiä järjestää työllisyyttä. Kunnat laittavat yli miljardin vuodessa rahaa työllisyyden hoitoon, ja nyt tehdään rajoituksia ja esteitä. [Puhemies koputtaa] Tässä mielessä [Puhemies: Aika!] tämä ajatus siitä, että kuntien toimintaedellytyksiä heikennetään, on huono asia, ja varsinkaan [Puhemies koputtaa] näitä pitkäaikaistyöttömien kasvupalveluhommia ei saisi lakkauttaa.

Arvoisa puhemies! Totta kai turvapaikkatilanne on sellainen asia, mikä Euroopan tasolla pitää pystyä ratkaisemaan, mutta kun katsotaan kansallisesta näkökulmasta — viime vuonna Suomeen noin 2 000 uutta turvapaikkahakemusta — niin kyllä Suomen osalta tilanne on saatu kuntoon. Euroopan osalta ei voi sanoa samaa, mutta Suomen osalta voi.

Perussuomalaisten osalta ihmettelen sitä, että he eivät käsittääkseni kannata EU:n ja Turkin tekemää pakolaissopimusta. Kaiken asiantuntijatiedon perusteella, mitä itsekin olen lukenut, tämä sopimus on ollut erittäin tärkeä sen kannalta, että ollaan saatu ehkäistyä turvapaikanhakijoiden tuloa Eurooppaan. Minusta ei ole vastuullista se, että tätä sopimusta vastustaa. Siniset ei halua rajoja auki eikä kiinni, vaan rajoista on pidettävä huolta. Tähän liittyy, totta kai, turvallisuus, muun muassa nämä Puolustusvoimien 100 uutta työpaikkaa. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: kun katsotaan seuraavien vuosien taloutta — ja tämä on varmasti asia, minkä moni puolue ja edustaja täällä jakaa — niin miten katsotte, että voimme käyttää mahdollisimman paljon varoja suomalaisten turvallisuuden hyväksi sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden osalta?

Arvoisa puheenjohtaja! Totta kai me kaikki olemme iloisia jokaisesta työpaikasta, joka on syntynyt, mutta niin kuin tässä tuli, että siinä vaiheessa kun tehdään leikkauslistoja, niin tämä hallituskin otti niiltä, kenellä on kaikkein vähiten. Ja nyt kun olisi ollut aika antaa takaisin, nämä rahat olisi pitänyt ensisijaisesti palauttaa näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, niille eläkeläisille, niille pelkän opintotuen varassa eläville, niille sairaille, joiden lääkekorvauksen katto on noussut. Olisi pitänyt huolehtia niistä kaikkein heikoimmista. Sen sijaan hallitus on etsinyt veronkevennyksiä keskituloisille ja unohtanut nämä kaikkein heikko-osaisimmat. Tämä on se ongelma ja tämä on se eriarvoisuus, josta me olemme huolestuneita. Sen osattomuuden takia, joka tässä yhteyskunnassa on kasvamassa — me olemme nyt jo menettäneet monia nuoria, he eivät pärjää enää koulussa, heillä ei ole tulevaisuudennäkymiä — tarvitaan perusrahoitus, vahva rahoitus niin peruskoulutukseen kuin varhaiskasvatukseen. [Puhemies: Aika!] Siitä löytyy ne tulevaisuuden eväät.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen viimeisen talousarvion painopisteet ovat tulleet kahdelta osin hyvin esille — työ, työllisyys ja sivistys — mutta se kolmas, turvallisuus, on jäänyt vähän pienemmälle osalle tässä keskustelussa. Turvallisuuden tunne on viime vuosina aika monen tavallisen suomalaisen osalta järkkynyt. Turvallisuushan on fakta, mutta se on myös tunne. Sen takia on hyvä, että nyt tehdään panostuksia muun muassa siihen, että poliisin voimavaroja lisätään 36 miljoonalla ja ennen muuta sinne haja-asutusalueelle, missä nyt usein on ollut niin, että poliisia ei näy ja ei se sinne kutsuttaessa edes ehdi. Kiitosta tästä. Kiitosta myös suojelupoliisin lisäpanostuksista. Myös armeijaan tulee lisäpanostusta. Mutta toivoisin, että täällä eduskunnassa löytyisi vielä laaja yhteisymmärrys siitä, että saisimme tiedustelulainsäädännön mahdollisimman nopeasti voimaan, sillä se on tärkeä osa tätä kokonaisturvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon kiistelty siitä, mitkä nämä hallituksen politiikan tulonjakovaikutukset ovat, eikä hallituskaan oikein näyttänyt näistä tietävän, mutta onneksi sitten myytinmurtaja edustaja Heinäluoma kävi tämän asian läpi. Ja niinhän se on, niin kuin nämä budjettikirjat todistavat, kun katsotaan, että hallituksen päätösperäinen politiikka aiheuttaa sen, että pienemmissä tuloluokissa olevien ihmisten tulot laskevat ja suurempituloisilla tulot nousevat. Näin se on. Tämä on se totuus.

Arvoisa puhemies! Kaikki me olemme varmaan sitä mieltä, että tämän hyvän työllisyyden kasvun, mikä nyt on taustalla, soisi jatkuvan ja sitä avittamaan tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. Yksi sellainen toimenpide on varmasti se, että ei nyt viedä ainakaan niitä erilaisia toimia pois, joita nyt menestyksekkäästi eri puolilla Suomea tehdään, ja tämä liittyy näihin työllisyyden kuntakokeiluihin. Voisiko puhemies antaa vielä edustaja Satoselle yhden puheenvuoron, niin että Satonen voisi kertoa, minkä takia tämä hallituksen esitys on niin pöhkö ja se pitää hänen lakialoitteellaan muuttaa. Tämän voisi puhemies kyllä tehdä. [Puhemies koputtaa] Jospa hallitus uskoisi ainakin omia edustajiaan. [Eduskunnasta: Erinomainen ajatus!]

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Täältä jaetaan puheenvuorot. — Edustaja Talja.

Arvoisa puhemies! Hallitus on lähtenyt vastuullisesti valmistamaan suomalaista yhteiskuntaa meitä odottavia suuria ongelmia vastaan. Me tarvitsemme leveämmät hartiat, sitä varten maku-sote-uudistus, mutta meidän suurin ongelmamme on kuitenkin työn tekeminen. Suomalainen huoltosuhde tulee heikkenemään siten, että tällä hetkellä meitä on työssä noin 47 prosenttia. 15—20 vuoden päästä määrä on alle 30 prosenttia. Nyt hallitus on pystynyt lisäämään työllisyysastetta 5 prosentilla. Se on hyvä alku, mutta meidän täytyy myös muita työn tekemisen edellytyksiä parantaa. Sen takia tarvitsemme sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, ja siihen suuntaan meillä on jo tällä hetkellä monia työn tekemistä edistäviä asioita viety eteenpäin. Työaikauudistusta on viety eteenpäin siten, että tällä hetkellä hallituksen esityksessä on muun muassa, että työttömyystuen ja työtulon [Puhemies: Aika!] taloudellinen yhteensovittaminen on mahdollista.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon politiikan väärinymmärryksistä. Nuo keskustelut tulivat mieleeni, kun kuuntelin sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoron, Ojala-Niemelän puheenvuoron ja sosiaalidemokraattien puheenvuoroja. Totesitte, että hallituksella ei ole oikein koskaan oikea aika miettiä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Kysyn: oletteko te olleet koskaan hallituksessa, joka näin merkittäviä parannuksia tekee: vähimmäispäivärahat nostetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle, puhutaan 20,50 eurosta kuukaudessa pienituloisille, toisen asteen opiskelijoille, alle 20-vuotiaille tulee oppimateriaalilisä noin 47 euroa kuukaudessa, takuueläkettä korotetaan, tuloveroratkaisut eivät lisää tuloeroja, ne painotetaan pieni- ja keskituloisiin, työllisyys kasvaa. Kysynkin: oletteko milloinkaan olleet hallituksessa, joka tällä tavalla kitkee eriarvoisuutta? Ja kannustan hallitusta puskemaan eteenpäin, vaikka oppositio vastustaa. Menkää eteenpäin, koska kaikkien suomalaisten etu, etenkin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien etu on se, [Puhemies koputtaa] että tulee lisää uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Kyllä olen ollut hallituksessa, vuoden 2003 Vanhasen hallituksessa, joka merkittävästi paransi kaikkein pienituloisimpien asemaa, teki peräti kaksi eri köyhyyspakettia, jotka vaikuttivat laveasti sitten erilaisten etuuksien parantamiseen. Viime hallituksessa en kylläkään ollut, mutta muistelen, kun puhemiehen korokkeelta seurasin, että se teki aika merkittäviä parannuksia toimeentulotukeen kaikkien säästöjen keskellä ja myös työmarkkinatukeen ja työttömyyspäivärahan parannukseen — kyllä niitä on tehty ennenkin. [Anneli Kiljunen: Ja asumistukeen!]

Mutta se, mistä aidosti olen todella huolissani on se, kun kolme vuotta hallitus on tehnyt näitä leikkauksia, sanonut, että ne ovat välttämättömiä, niin yhtäkkiä me joudumme huomaamaan, että ollaan tilanteessa, jossa samaan aikaan, kun pienituloisilta ihmisiltä on viety, annetaan erittäin suuria veroetuja näille erityisryhmille: niin kuin apteekkarivähennyksen saajat, niin kuin miljoonaperintöjen helpotukset tai sadan hehtaarin metsätilojen omistajia helpotetaan siirtämään omaisuuttaan jälkeläisille. [Simon Elon välihuuto] Ja lopputuloksena on se, minkä karmeudekseni löydän täältä VM:n selvityksistä [Puhemies koputtaa] — ensi vuonna kolmasosalla tulot tulevat pienenemään. [Jukka Gustafsson: 3—0 Heinäluomalle!]

Rouva puhemies! On syytä huomata se, kun tämän budjettiesityksen lukuja tarkastelee, että kun tämä kausi alkoi, niin oppositiosta huudettiin, että nämä työllisyystavoitteet ovat utopiaa, mikään ei toteudu sillä keinoin kuin te esitätte, arvoisa pääministeri. Näinhän sanottiin kolme vuotta sitten. Saman viestin kuuli varmasti valtiovarainministeri korvat punaisena, kun ei mikään onnistu. Nyt kun se on toteutunut, niin nyt teillä on valtava hätä selittää, miksi näin kävi. Eikö jonain päivänä teillä, arvoisa oppositio, käy mielessä, että kannattaisiko politiikan vaikuttavuuteen kiinnittää huomiota. Kun te olitte hallituksessa, syntyi 100 000 työtöntä ja 20 miljardia valtionvelkaa. Onhan sillä politiikalla vaikuttavuutta, hyvänen aika. Jos te ette näitä lukuja huomaa, niin kummallisiahan nuo luvut ovat, jos ei ainakaan mielessä pysy. Minä en sille mahda mitään.

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden isoin juttuhan on ollut biotalous. Metsien tuotosta on saatu tähän maahan lisää uutta kasvua, ja samalla linjalla pitää jatkaa. Totta kai kaikennäköisiä aloitteita pyörii, joilla yritetään estää maan järkevä taloudenhoito, mutta ei kaikkien hurjien puheiden mukaan kannata lähteä juoksemaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kun uudistuksia tehdään, niitä pitäisi tehdä niin, että kansalaiset kokevat, että niissä on oikeudenmukaisuus mukana. Valitettavasti näin ei ole asianlaita esimerkiksi siinä, mitä tulee hallituksen ajamaan keskittämisasetukseen, ja silloin puhun aluesairaaloista ja keskussairaaloista. Tällä hetkellä meillä on Suomessa se tilanne, että hyvin toimivia sairaaloita ajetaan alas. Keskustavetoinen hallitus on silmät auki tietoisesti vaatinut, että edes pienempiä leikkauksia ei saa enää tehdä paikkakunnilla, kuten Iisalmessa, Pietarsaaressa, Raumalla, Raahessa ja niin edelleen. Tämä on ollut surullista nähtävää, ja toivon, että hallitus heräisi, koska näillä toimenpiteillä ei todella saavuteta säästöjä. Tällä hetkellä potilaita laitetaan matkustamaan Kela-takseissa, jotka eivät myöskään toimi: matkat ovat pidentyneet ja potilasturvallisuus on kärsinyt. Hallitus: Koska aiotte herätä? Koska aiotte tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä myös näissä asioissa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskoselle pakko todeta, että kun edustaja Ojala-Niemelä puhui näköalattomuudesta, niin kyllähän painopiste pitkälle silloin on tulevaisuudessa, ja se huoli on oikeasti aito. Kuten edustaja Ihalainen totesi, talouskasvu ei ole ikuista, kasvu ei ole ikuista, joten kysymys kuuluu: mitkä ovat ne kasvun moottorit, arvoisa ministeri, joihin te uskotte pitkällä aikavälillä?

Siitä on ihan aidosti syytä olla huolissaan, miltä 2020-luku nyt näyttää Suomen kannalta, koska on ihan selvää, että meidän pitää löytää ne kestävän kasvun eväät. Ruotsiin verrattuna meidän elinkeinorakenne on paljon kapeampi, me olemme edelleen alttiimpia iskuille kuin esimerkiksi Ruotsi tai Tanska, Saksasta nyt puhumattakaan.

Jollain tavalla tästä hallituksen koko kaudesta tulee sellainen hankehallitusmainen olo: puhutaan hankkeista, mutta missä ovat kokonaisuudet? Se näkyy pienissäkin asioissa. Esimerkiksi Liikkuva koulu -hankkeen, hyvän hankkeen, te keskeytätte [Puhemies koputtaa] ja kerrotte kunnille, että te annatte vain toiselle asteelle sen rahan. Mihin te olette unohtaneet [Puhemies: Aika!] lapset ja lasten liikunnan?

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on noussut kärkeen onnellisuustilastoissa: olemme onnellisin maa. Kyllä minä ihmettelen sitä. Meillä on leipäjonoja. Meillä on leipäjonoja ja meillä on ihmisiä, jotka eivät todellakaan ole kertomassa sitä, millaista heidän onnensa on. He ovat tuolla toreilla, he tulevat juttelemaan. He ovat yleensä pieneläkeläisiä, tehneet koko elämänsä työtä ja saavat pientä eläkettä ja joutuvat miettimään, ostavatko lääkkeet vai ostavatko ruoan. Ja kyllä minä ajattelen näin, että ehkä kaikkialta ja kaikilta ei ole kysytty, olemmeko me onnellisia. Meillä on leipäjonoja. Siellä ihmiset jonottavat rieskaa. Minusta se on aivan järkyttävää. Ja siellä on myös maahanmuuttajia. Itse asiassa tämä kyselyhän tehtiin myös sillä tavalla, mitenkä onnelliseksi maahanmuuttajat kokevat itsensä, ja siinäkin Suomi nousi ykköseksi. Mutta leipäjonoissa on myös maahanmuuttajia. Olen ollut Porvoossa, muun muassa, leipäjonossa.

Sitten näistä vanhuksista: Kotihoidon osuus lisääntyy, tehostetun palveluasumisen määrä ei. Vanhainkodit ja laitoshoito vähenevät. Onko se hyvää politiikkaa? Minä näen, että vanhukset unohdetaan, ja pyydän teiltä, pitäkää ääntä siitä, että saadaan sinne resursseja ja että hoitajamitoitusta [Puhemies koputtaa] ei heikennetä. [Puhemies: Aika!] Poliisit on huomioitu, hoitajat myös.

Arvoisa puhemies! Se, että kokoomus on unohtanut olleensa edellisessä hallituksessa sekä kaiken sen, mitä edellinen hallitus on tehnyt, tuo mielenkiintoisen lisävivahteen tähän keskusteluun.

Edustaja Sarkomaalle voisin todeta esimerkiksi sen, että edellinen hallitus panosti 400 miljoonaa perusturvan parantamiseen muun muassa tämän työttömyyspäivärahan 100 euron korotuksen kautta. Näiden panostusten, mitkä edustaja Sarkomaa äsken luetteli, yhteenlaskettu hintalappu on siis 30 miljoonaa, joka ainakin minun laskutaitojeni mukaan kuulostaa huomattavan paljon pienemmältä panostukselta, kuin mitä edellinen hallitus teki.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi on populistista ja älyllisesti epärehellistä väittää, ettei veroasteen jatkuvalla laskemisella myös olisi vaikutuksia valtiontalouden tasapainoon sekä hyvinvointipalveluiden rahoitukseen. Ikääntyvässä Suomessa on tarvetta myös pitää huolta vanhuspalveluiden laadusta, minkä lisäksi huolena on se, että näillä jatkuvilla leikkauksilla — joihin siis verojen laskemisen vuoksi paine pysyy yllä — myöskin leikataan sellaisista investoinneista, mitä tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi, kuten koulutusinvestoinneista [Puhemies: Aika!] ja työllisyyspalveluista.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty useita hukattuja ja menetettyjä puheenvuoroja, niin yritän nyt sitten olla hukkaamatta omaani ja teidän muidenkin aikaa ja osoittaa muutaman kiitoksen. Valittamisen aihettakin tietysti varmasti olisi, ja vaikka olen hallituspuolueen kansanedustaja, niin en ihan kaikkeen ole tyytyväinen, mutta ajattelin nyt keskittyä enemmän kiittämään ja muutamaan kehitysajatukseen.

Ensimmäisenä kiitoksia kaikille eduskuntapuolueille siitä, että tämä sotainvalideihin ja sotaveteraaneihin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus korjataan ja me, tämä sukupolvi, yritämme edes vähän maksaa sitä omaa kunniavelkaamme.

Kiitos siitä, että minimipäivärahoja korotetaan, ei vain työttömyysturvaa niin kuin joskus. Melkein satanen ihan ihmisten minimiturvaan.

Ja kiitos siitä, että maatalouden hätään taas löydettiin rahaa, vaikka tietysti kestäviä ne ratkaisut eivät tällä hetkellä ole. Tarvitaan markkinat toimimaan.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi kiitos, ei minulla riitäkään aikaa kehitysehdotuksille. Kiitän siitä, että ensimmäisen kerran seutukaupungit on otettu meidän alue- ja elinkeinopolitiikassa huomioon. Se on ollut ainakin meidän keskustalaisten laaja tavoite, ja tukea on tullut muistakin puolueista.

Haluan kiittää, että ei enää hirveästi hukattaisi näitä puheenvuoroja ja aikoja täällä eduskunnassa.

Arvoisa rouva puhemies! Koetan olla hukkaamatta ajatusta, että aika riittää.

Minusta tässä valtion talousarvioesityksessä on erittäin hyviä asioita, muun muassa työllisyyteen liittyvät asiat. On merkittävä asia, että on yli 100 000 uutta työpaikkaa. Täällä on pohdittu sitä, onko veroja laskemalla luotu uusia työpaikkoja. Jos se logiikka toimii niin, että kun veroja lasketaan, työpaikkoja syntyy, mistä tulee enemmän verotuloja, niin kyllä minun mielestäni se on ihan kannattavaa toimintaa: voi ajatella niin päin, että veroja laskemallakin voi työpaikkoja syntyä.

Erityisen tyytyväinen kuitenkin olen tähän Puolustusvoimien ja Rajavartioston huomioimiseen tässä talousarvioesityksessä, koska siellä on vuosien saatossa todettu, että henkilöstö tarvitsee lisää resursseja, voimavaroja. Tässä on nyt kuultu henkilöstön ääntä, ja Puolustusvoimat saa muun muassa 100 htv:tä. Tässä mielessä pidän tätä esitystä erinomaisen hyvänä.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on noussut esille rekrytointi, ja mielestäni sen sijaan että heikennetään irtisanomissuojaa, pitäisi kohdistaa resursseja siihen, että rekrytoidaan paremmin. Rekrytoijahan se on se ensimmäinen henkilö, joka sen työntekijän sinne yritykseen ottaa.

Suomalainen pienyrittäjä on kyllä arvonsa ansainnut. Varsinkin pienillä paikkakunnilla, ja kun lähdetään täältä pääkaupunkiseudulta pois, pienien yritysten määrä on valtava. Ja se kyllä jää soimaan niin sanotusti yrittäjän korvien väliin, kun sanotaan, että tällä lailla mahdollistetaan se, että on helpompi sanoa ihminen irti — kun puhutaan kuitenkin ihmisistä ja monesti myös ystävistä ja tuttavista.

Eli siinä mielessä pyydän, että harkitsette edelleen tätä lakia, enkä usko, että se tulee menemään täällä eduskunnassa läpi. Uskon, että siinä tulee olemaan perustuslaillisia ongelmia. Se on askel siihen, että myös suurien yritysten irtisanomissuojaa tullaan heikentämään tulevaisuudessa, ja silloin voimme pyyhkiä pöytää myös TESeillä, [Puhemies koputtaa] ja se ei kyllä sovi [Puhemies: Aika!] perussuomalaisille.