Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys työeläkkeistä (Sari Sarkomaa kok) | Suullinen kysymys  kannabiksen  käytön  rangaistuksen  poistamisesta  (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys uudesta kansalliskielistrategiasta (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Sananvapauden tila Suomessa huolestuttaa. Mielipide, joka ei konkreettisesti tee kenellekään mitään pahaa, voi tuoda kohtuuttoman tuomion oikeussalissa. Täysin kestämätöntä on se, että ihmiset eivät enää tiedä, milloin he kenties rikkovat lakia. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Korjaamisen sijaan hallitus on viemässä tätä asiaa vielä hullumpaan suuntaan. Oikeusministeri Henriksson lausui vähän aikaa sitten, että virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alainen rikos.

Me perussuomalaiset emme hyväksy uhkailua tai kunnianloukkausta. Ne kuitenkin kielletään rikoslaissa jo tällä hetkellä. Mitä hallitus tosiasiassa aikoo muuttaa? Aiotteko te nyt kieltää valtaapitävien arvostelun?

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset puolustavat sananvapautta. Kysynkin oikeusministeriltä: Aiotteko te todella vielä kaventaa suomalaisten sanan- ja mielipiteenvapautta? Mitä ministeriönne oikein on puuhaamassa? §

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä aihe. Meillä on sananvapaus tässä hyvässä maassa, ja meillä on lainsäädäntö, joka myös kertoo siitä, mikä on sallittua ja mikä ei ole sallittua.

Nyt on valitettavasti ollut niin, että viime vuosina on ollut enemmänkin vihapuhetta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Se ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan sitä esiintyy kaikkialla Euroopassa. Sen takia myös Euroopan oikeusministereitten kokouksissa keskustellaan siitä, mitä tälle asialle voisi tehdä.

Arkkipiispa Mäkinen johti Suomessa viharikostyöryhmää — tässä viime vuonna ja keväällä tuli mietintö — ja tässä arkkipiispa Mäkisen johtamassa viharikostyöryhmässä tultiin siihen lopputulokseen, että tämä maalittaminen pitäisi jollakin tavalla suitsia.

Itse ajattelen niin, että [Puhemies koputtaa] jos ryhdytään toimenpiteisiin, jotka loukkaavat mahdollisesti myös meidän virkamiehistön mahdollisuuksia tehdä sitä työtä, [Puhemies koputtaa] mitä heidän pitäisi tehdä, niin silloin meillä on velvollisuus myös puuttua siihen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla sitä V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri puhui vihapuheista. Vihapuhetta kuitenkaan ei ole rikoslaissa. Sitä ei ole säädetty rangaistavaksi teoksi. Se on käsitteenä hyvin mielivaltainen. Usein rikosnimikkeenä on käytännössä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Nyt kuitenkin jopa poliisin ja syyttäjän mielipiteet siitä, mitä tällä rikosnimikkeellä tarkoitetaan, eroavat toisistaan. Eihän kansalaisella tällaisessa tilanteessa ole mitään mahdollisuutta tietää, mitä hänellä on lupa sanoa ja mitä ei.

Näin epämääräinen laki on täydellisen epäonnistunut. Onneksi perussuomalaiset ovatkin tänään jättäneet lakialoitteen, jossa vaadimme tämän lain täsmentämistä. Esitämme, että rangaistavaksi jäisi selkeästi vain rikoksella uhkaaminen tai rikokseen yllyttäminen. Mielipiteen tai jopa tosiasioihin perustuvan tiedon jakaminen ei voisi enää olla rikos. Arvoisa ministeri, voitteko te tukea tällaista kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien mielipiteenvapautta tukevaa lakialoitetta?

Arvoisa puhemies! Tulen tutustumaan tähän teidän lakialoitteeseenne. Lähden siitä, että olette myös tutkineet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia, kun olette sitä miettineet. Nimittäin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että poliittista puhetta ei saa rajoittaa ilman pakottavia syitä, mutta vihapuheet, jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, eivät tuomioistuimen mukaan kuitenkaan ansaitse sananvapauden suojaa. Meidänkin Suomessa on pidettävä kiinni siitä, että noudatamme Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia.

Arvoisa puhemies! Kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain luvusta nimeltä ”Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”. Tämä on melko järeä luonnehdinta sille, että kansalainen sanoo somessa rumasti jostakin herkkähipiäisestä vähemmistöstä. [Vasemmalta: Miksi pitää sanoa rumasti?] Voidaan jopa sanoa, että tällainen luokittelu vähättelee oikeita rikoksia ihmisyyttä vastaan ja niiden uhreja. Laki myös aliarvioi ihmisten harkintakykyä. Somekommenteista eivät kiihotu muut kuin syyttäjä, vihervasemmisto ja media. [Vasemmalta: Ohhoh!] Nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon kyllä leviää ja lisääntyy, mutta tämä on seuraus maahanmuuton haitoista, ei siitä, että joku puhuu niistä. Arvoisa ministeri, uskotteko te vakavissanne, että mielivaltaisella sensuurilainsäädännöllä voidaan parantaa keskusteluilmapiiriä ja lujittaa luottamusta oikeusvaltioon? [Puhemies koputtaa] Mitä teille merkitsee sellainen länsimainen ideaali kuin ilmaisunvapaus?

Arvoisa puhemies! Uskon vilpittömästi, että myös edustaja Halla-aho tietää, että meillä on sananvapaus tässä maassa. Meillä on edelleen sama lainsäädäntö voimassa, joka oli jo voimassa myös silloin, kun perussuomalaisten Jari Lindström oli oikeusministerinä. En muista, että siihen aikaan olisi nostettu näitä kysymyksiä tässä salissa kertaakaan. Se on hyvä muistaa. [Leena Meri: Siihen löytyy myöhemmin syy, miksei! — Paavo Arhinmäki: 20 kansanedustajaa! — Puhemies koputtaa]

Meillä on hallitusohjelmassa hyviä kirjauksia siitä, miten pyritään vaikuttamaan niin, että saataisiin maalittamista vähennettyä tästä hyvästä maastamme. Sen sijaan meillä ei ole minkäänlaisia kirjauksia siitä, että ruvetaan dekriminalisoimaan kiihottamista kansanryhmää vastaan. Se ei ole tämän hallituksen linja. On myös niin, että rikoslaki säätää kiihottamisrikoksena rangaistavaksi rasistisen puheen sekä loukkaavat ilmaisut seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, ja tästä on pidettävä kiinni. [Vasemmalta: Kyllä, oikein!]

Arvoisa puhemies! Viime kaudella kokoomus profiloitui eniten sananvapauden rajoittamisessa. Puheenjohtaja Orpon perustama vihapuhetyöryhmä ja myöhemmin ministerin Häkkäsen oikeusministeriön kautta ajama vihapuhekampanja osoittivat pelottavalla tavalla, kuinka julkinen valta voi lainsäätämisen lisäksi aloittaa myös verovaroin rahoitettuja kampanjoita, joissa uhkaillaan kansalaisia epämääräisesti. Ministeri Häkkäsen kampanjan ydinviesti oli: vihapuhe voi olla rangaistava. Tällaiset kampanjat ja ydinviestit jättävät kansalaiset hämmennyksen valtaan.

Haluaisin kysyä teiltä, oikeusministeri Henriksson: aiotteko te näitten lainsäädännöllisten toimenpiteiden lisäksi, joilla rajoitetaan sananvapautta, myös aloittaa tällaisia viime kauden tyyppisiä kampanjoita, joissa annetaan kansalaisille epämääräisiä viestejä vihapuheeseen liittyen? [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että tässä maassa kaikki voisivat paremmin, jos olisi vähemmän vihapuhetta ja enemmän sellaista puhetta, josta ihmiset voivat hyvin. Minä uskon myös siihen, että maassa, jossa ei esiinny niin paljon vihapuhetta, voidaan paremmin, ja että kaikki voivat siitä paremmin. Minä toivoisin, että kaikki poliitikot tässä salissa miettisivät sitä, millä tavalla me voimme kääntää tämä keskustelu joksikin hyväksi. Ei kai tarkoitus ole se, että pitäisi miettiä juuri niitä keinoja, millä tavalla eniten loukataan toista ihmistä. [Vasemmalta: Juuri näin! — Sebastian Tynkkysen välihuuto]

Tässä ei ole kyse siitä, että sananvapautta rajoitetaan. Minun mielestäni on äärimmäisen selvää, että me voimme olla eri mieltä eri asioista. Siitä pitää pystyä keskustelemaan, ja se on tärkeä demokraattinen perusperiaate. Meillä on sananvapaus, ja Suomi kuuluu niihin maihin, joissa sananvapautta on. [Sebastian Tynkkynen: Tuleeko kampanja? — Puhemies koputtaa] Me olemme kärjessä kaikissa tilastoissa, kun katsotaan sananvapautta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei tullut vastausta!]

Arvoisa puhemies! Sananvapaus on meidän suomalaisen ja meidän länsimaisen demokratian perusarvoja, ja samaan aikaan meillä jokaisella on vastuu siitä, miten tätä vapautta käytämme. Sananvapautta, ainakin oman ajatteluni mukaan, käytetään silloin väärin tai kyseenalaisella tavalla, jos sitä käytetään tahallaan toisen ihmisen loukkaamiseen, tai pahimmillaan toisen ihmisen tai ihmisryhmän ihmisarvon rikkomiseen tai kyseenalaistamiseen.

Havahduin joitakin aikoja sitten, kun sain lukiolaistytöltä viestin, jossa hän kertoi mielipiteensä erääseen asiaan, joka oli paljon poliittisessa keskustelussa. Hän sanoi siinä, että hän ei uskalla kirjoittaa tätä julkiselle Facebook-seinälleen sosiaaliseen mediaan, koska hän pelkää siitä tulevaa vihaista ja rumaa ja jopa uhkaava palautevyöryä. Ja näin ollen ajattelen, että sananvapauden pitää kuulua myöskin heille, jotka eivät ole äärimmäistä mieltä jostain tai eivät pidä kovin kovaa ääntä, tai jotka kokevat, että heillä ei ole sellaista suojamuuria, että kykenevät ottamaan vastaan tällaista vihapuhemyrskyä ja palautetta. [Puhemies koputtaa]

Nyt kysynkin hallitukselta ja oikeastaan koko eduskunnalta: mitä yhdessä voisimme tehdä sen hyväksi, että keskustelukulttuuri Suomessa sisältäisi enemmän sydämensivistystä? [Kimmo Kiljunen: Loistavaa! — Eduskunnasta: Hyvä!]

Arvoisa puhemies! Kiitos myös edustaja Grahn-Laasoselle tästä erittäin hyvästä puheenvuorosta. Juuri näin meidän pitäisi miettiä, että millä tavalla me pystymme tekemään sellaisia toimia, miten me poliitikot ja me tässä salissa pystymme myötävaikuttamaan siihen, että jokainen voisi hyvin tässä maassa ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä, mutta uskaltaa myös mennä keskusteluihin ilman sitä pelkoa, että joutuu maalittamisen kohteeksi. Tästä pitäisi keskustella. Minun mielestäni me olemme todella vakavassa tilanteessa, kun meidän syyttäjät, meidän poliisit ja meidän tuomarit kertovat siitä, että myös heitä kohtaan tulee tällaisia hyökkäyksiä, joiden tarkoituksena on saada heidät toimimaan niin, että asioissa ei edetä. Tähän meidän pitäisi puuttua, ja hallitus haluaakin tähän puuttua, ja sen takia tehdään tällä saralla paljon työtä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen, upea puheenvuoro, täytyy sanoa. Minäkin saan paljon sähköpostia ihmisiltä, ja hyvin usein niissä sähköposteissa todetaan, että ethän kerro tätä minun tarinaani ulospäin, pelkään siihen liittyviä reaktioita. Tämä on asia, joka meidän täytyy kyetä kitkemään suomalaisesta yhteiskunnasta: demokratiassa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ei kenenkään kuulu pelätä sitä, että käyttää sananva-pautta oikein — ei toisia ihmisiä vastaan, vaan kertomalla asioista niin kuin ne ovat — niin kuin täällä on peräänkuulutettu myöskin perussuomalaisilta. Ja minä todella toivon sitä, että tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella me ihmiset, jotka täällä päätämme asioista, pidämme huolta siitä, että meidän poliittinen kulttuurimme on sellaista tulevaisuudessa, että arvostetaan ja kunnioitetaan ihmistä — ei haukuta, ei lytätä ryttyyn. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä pääministerin ja oikeusministerin kanssa näistä tavoitteista ja keskusteltukulttuurista: arvostetaan ihmistä, eikä tahallisesti ketään loukata.

Kysyisin teiltä, oikeusministeri: onko mielestänne tämä nykyinen lainsäädäntö, jolla rajataan uskonnonvapautta ja sananvapautta, esimerkiksi laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, riittävän selkeä, jotta kansalainen voisi tietää nämä lain rajat? Ja jos poliisi tulee perusteellisen arvion jälkeen erilaiseen johtopäätökseen kuin valtakunnansyyttäjä, niin herää kysymys, miten sitten tavallinen kansalainen voisi tietää, missä ne rajat menevät. Eli näettekö tarvetta tämän lainsäädännön täsmentämiseen?

Arvoisa puhemies! Se on tietysti niin, että yksittäisiin oikeustapauksiin en voi ottaa kantaa, mutta se on tietysti myös sillä tavalla, että meillä on tuomioistuinlaitos, joka tulkitsee sitä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Sen takia tähän mennessä me emme ole nähneet, että sellaista tarvetta olisi ollut. Nyt tietysti on seurattava oikeuskäytäntöä ja on myös seurattava, että minkälaisia tuomioita tulee tai ei tule, ja katsotaan sitten, onko sellaista tarvetta. Itse olen lähtenyt siitä, että meillä on nyt lainsäädäntö, ja tuomioistuin omassa soveltamisessaan ottaa kantaa siihen, täyttääkö joku teko sen rikoksen tunnusmerkistön vai eikö. Tässähän meillä on selkeä työnjako: lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, tuomiovalta kuuluu tuomioistuimille.

Arvoisa puhemies! On yksi asia vaatia ihmisiltä hyvää käytöstä somessa tai muualla suhteissa tavallisiin kansalaisiin, mutta on toinen asia puhua vihapuheesta ja maalittamisesta täällä. Päätöksentekijöiden tulee kestää arvostelua. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!]

Vihapuhe-termin käyttö poliittisena lyömäaseena on kiihtynyt ennennäkemättömiin mittasuhteisiin, ja erityisesti tämä kohdistuu maahanmuutosta käytävään keskusteluun. Me saamme jatkuvasti kuulla vihapuhuvamme vain kertomalla selviä ja todennettuja tosiasioita: tilastoista saatavia euromääräisiä kustannuksia, poliisien ja tuomioistuinten tietoja, uutisia kouluista, kaduilta, Kelasta. Me siis vihapuhumme, kun kerromme ja vertaamme asioiden arvoja ja hintoja toisiinsa, vaadimme turvallisuutta ja vaadimme priorisoimaan.

Kysyn hallitukselta: Eikö teidän kannattaisi panna ennemmin puhtia siihen, että huolehtisitte maahanmuuttopolitiikan kuntoon ja lopettaisitte niiden ihmisten vainoamisen, jotka nostavat epäkohtia esille ja ovat huolissaan Suomen ja suomalaisten asioista? Vai onko tämäkin vihapuhetta?

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aivan keskeisenä tavoitteena on kitkeä suomalaisesta yhteiskunnasta eriarvoisuutta: eriarvoisuutta toimeentulonäkökulmasta, eriarvoisuutta erilaisten palveluitten näkökulmasta, sosiaali- ja terveyspalveluitten tasaisemmasta jakautumisesta ihmisten kesken alueellisesti ja väestöryhmien kesken. Ne ovat tämän hallituksen aivan keskeisiä asioita. Tällä toiminnalla pyrimme siihen, että jokainen suomalainen kokee olevansa täysin osallinen suomalaisessa yhteiskunnassa ja voi kokea turvallisuutta, voi kokea osallisuutta tavalla, joka on positiivista.

Tämän hallituksen tavoitteina ei ole minkään väestöryhmän eikä minkään mielipidesuunnan lyttääminen millään tavalla. Minä olen eri mieltä teidän kanssanne maahanmuuttopolitiikkanne linjoista. Minä olen eri mieltä siitä, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö minä arvostaisi teidän mielipiteitänne tässä asiassa. Sitä on tarpeen kuunnella myöskin tältä puolelta, että minkä takia me olemme eri mieltä niistä asioista. Ja toivon todellakin, että päästään tässäkin salissa [Puhemies koputtaa] asialliseen keskusteluun näitten asioitten ympärillä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Riikka Purra: Oliko tämä asiatonta? — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Me puhumme tässä salissa paljon kiusaamisesta. Me olemme kaikki olleet huolissamme siitä, miten me voisimme vähentää kiusaamista tässä maassa. Ehkä myös silloin, kun näitä keskusteluja käydään, voidaan miettiä itse sitä, olemmeko me tässä nyt viemässä eteenpäin semmoista maata, jossa toista ei kiusata, jossa jokainen saa olla sellainen kuin on omasta mielipiteestään tai omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan tai etnisestä taustastaan riippumatta.

Kyllä me olemme aika vakavassa paikassa siinä kohtaa, kun tämän maan poliisit, meidän juristit, meidän tuomarit vetoavat eduskuntaan ja hallitukseen, että me teemme maalittamiselle jotain, koska tällä hetkellä jo oikeusvaltion toiminta on vaarantumassa sillä, että tätä maalittamista jatkuvasti tehdään enemmän. Tämä ei ole hallituksen näkemys, tämä on tämän maan poliisien, juristien ja tuomareitten näkemys. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei varmasti ole!] He ovat meihin vedonneet. Ja tämän takia kysyisinkin hallitukselta: miten tämä vetoomus nytten hallituksessa kuullaan?

Kiitos edustaja Karille tästä kysymyksestä. Tämä asia menee eteenpäin nyt niin, että me yhdessä oikeusministerin ja sisäministerin kanssa mietimme niitä toimenpiteitä, joilla paremmin kuin tänä päivänä pystytään vaikuttamaan järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen. Meillä on myös ministerityöryhmä, jota itse vedän, ja myös siinä työryhmässä on tarkoitus käydä tätä kokonaisuutta nyt läpi. Itse olen esittänyt sitä, että yksi keino tässä voisi olla myös se, että esimerkiksi laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen rikos, mikä myös tarkoittaisi sitä, että poliisin, tuomarin tai syyttäjän, joka joutuu tämmöisen maalittamisen kohteeksi, ei tarvitsisi itse nostaa syytettä, vaan virallinen syyttäjä hoitaisi sen. Tämä olisi yksi keino, mutta tämä on nyt selvityksen alla, ja hallitus tulee puuttumaan tähän asiaan. Ei ole hyvä asia, että meidän demokratiaa [Puhemies koputtaa] yritetään horjuttaa maalittamisella. [Vilhelm Junnila: Mallia Valko-Venäjä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Myös liikenne- ja viestintäministeri Marin.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että tässä salissa käydään vakavaa keskustelua vihapuheesta, maalittamisesta, siitä millä tavalla tämä vaikuttaa sananvapauteen. Me tiedämme, että on myös tapauksia, joissa toimittajia, median edustajia on systemaattisesti maalitettu, pyritty vaientamaan, ja tämä, jos joku, kaventaa sananvapautta, kaventaa tämän yhteiskunnan peruspilareita, niitä perusteita joiden puitteisiin myös demokratia hyvin vahvasti rakentuu. Haluankin myös omalta osaltani esittää vakavan viestin ja huolen tähän saliin ihan jokaiselle meistä siitä, että me pidämme huolta, että tässä maassa kunnioitetaan toista ihmistä, ei pyritä vaientamaan maalittamisella, vihapuheella, minkäänlaisilla kampanjoilla, arvostetaan toistemme mielipiteitä ja pidetään myös huolta siitä, että journalisteilla ja medialla on työrauha ja emme ainakaan omalla toiminnallamme ruoki niitä sellaisia tilanteita, joissa kukaan meistä joutuu kysymään: [Puhemies koputtaa] Uskallanko sanoa? Voinko sanoa? Voidaanko keskustella?

Herra puhemies! Tämä vihapuhekeskustelu saa minut vähän vihaiseksi. Se menee myös vähän tunteisiin. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Siis eihän se asia voi mennä meidän yhteiskunnassamme niin, että aina, kun joku on eri mieltä, niin sitten yritetään kuitatakin se vastapuolen argumentointi sillä, että no mutta, kun tuo on vihapuhetta, syytetään vihapuhumisesta.

Avoimessa keskustelussa on aina loukkaantumisen mahdollisuus. Se on muuten aika pieni hinta avoimesta keskustelusta, demokratiasta ja sananvapaudesta. Se loukkaantumisen pelko, mitä täälläkin näissä puheenvuoroissa viljellään, sehän on niin kuin pienen lapsen ajatusmaailmaa. Ei meidän aikuisten tarvitse koko ajan pelätä, että tästä erimielisyydestä loukkaannutaan. Ei sitä suoraa puhetta kannata pelätä.

Tavallinen kansalainen on se, joka tässä joutuu pelkäämään. En tiedä, viittasiko pääministeri Rinnekin siihen, koska tavallinen kansalainen pelkää, kun laki on tulkinnanvaraista. Se on ennakkosensuuria, kun saa pelätä, voiko kirjoittaa, kun sitten tulee kutsu poliisille. Kertokaa nyt, ministeri, ettekö te aio millään tätä [Puhemies koputtaa] kiihottamista kansanryhmää vastaan muuttaa niin, että se lainsäädäntö olisi yksiselitteisempi. Sitä me perussuomalaiset tahdomme. [Iiris Suomelan välihuuto]

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole muuttamassa sitä pykälää, missä säädetään kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Se on hyvin yksiselitteinen. [Ville Tavio: Justhan te sanoitte, että te käytte läpi meidän aloitteen! — Naurua] Se laki on ollut voimassa monta, monta vuotta, ja myös perussuomalaisilla on ollut oikeusministerin pesti, eikä silloinkaan tehty tälle asialle mitään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli sininen! — Paavo Arhinmäki: Ei, kyllä se oli perussuomalainen!] Nyt me teemme tästä maalittamisesta, se on eri asia, me katsomme sen puolen. Mutta minun mielestäni se on todella, todella surullista, että te haluatte levittää sellaista ilmapiiriä, että kansalainen ei saisi sanoa mielipidettänsä ja rajoitetaan keskustelua. Emmehän me niin tee. Tuomioistuimet ottavat kantaa siihen, mikä on kiihottamista kansanryhmää vastaan. Ja niin kuin tässä alussa kerroin, myös EU-tasolla ollaan keskusteltu tästä, ja valitettavasti tilanne oli se — Saksan ministeri kertoi minulle — että Saksassa tilanne oli mennyt niin pitkälle, että poliitikko, joka oli joutunut vihapuheen kohteeksi, myös surmattiin. [Puhemies koputtaa] Se askel vihapuheesta tekoon saattaa olla valitettavasti lyhyt, [Puhemies koputtaa] ja siihen meidän ei kannata mennä. [Ben Zyskowicz: Kysykää edustaja Räsäseltä, saako sanoa mielipiteitä!]

Arvoisa puhemies! Toisen vapaus ei saa loukata toisen oikeuksia, ja silloin, kun puhutaan vihapuheesta, niin puhutaan myös siitä, että voidaan loukata toisen turvallisuudentunnetta. Oikeusministeriö on tehnyt tutkimuksen, jossa on selvitetty, että vihapuhe vaikuttaa kohteiden turvallisuudentunteeseen, psyykkiseen terveyteen, viranomaisluottamukseen ja saa vihapuheen kohteena olevan välttelemään tietyillä paikoilla liikkumista. Ja nyt uusimmat tutkimukset osoittavat myös sen, että ihmiset eivät lähde vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, koska he pelkäävät joutuvansa näiden hyökkäysten kohteeksi.

Vihapuhe ei ole vihaista puhetta. Politiikassa saa olla vihainen ja politiikassa saa olla eri mieltä, mutta vihapuheessa on kyse siitä, että lietsotaan ja kiihotetaan jotakin henkilöä kohtaan. Kysyisinkin, onko oikeusministeriössä pohdittu tätä demokratia-aspektia, koska se on äärimmäisen tärkeä ja vihapuhe usein kohdistuu tiettyihin ihmisryhmiin tai tietyntyyppisiin ihmisiin, jolloin sen vuoksi olisi tärkeää suojata myös heidän oikeuttaan osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.

Kiitos edustaja Filatoville tästä kysymyksestä. Olette myös aivan oikeassa siinä, että tämä edellinen selvitys näytti sen, että on olemassa selvästi viitteitä siitä, että ihmiset miettivät monta kertaa, uskaltavatko he lähteä politiikkaan, haluavatko he olla sitten siinä mukana, [Vilhelm Junnila: Josta heidät tuomitaan!] jos on riski, että joutuu vihapuheen kohteeksi. Ja se on rajoittanut tiettyjen henkilöryhmien halua olla mukana. Niihin henkilöryhmiin kuuluuvat myös maahanmuuttajataustaiset, ja tämä on vakava viesti. Meillä pitää olla demokraattinen järjestelmä, jossa kaikki tuntevat, että he voivat olla mukana tekemässä päätöksiä niin kuntatasolla, alueellisella tasolla kuin kansallisella tasolla, ja sen takia myös tämä näkökohta on otettu huomioon ja tullaan ottamaan huomioon tässä hallituksen tulevassa jatkotyössä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt viimeinen kysymys tästä aihealueesta, ja vaihdetaan teemaa.

Arvoisa puhemies! Haluan tähdentää, että nyt ei puhuta sydämen sivistyksestä vaan siitä, kuka raahataan kuulusteluihin ja oikeuteen. On selvää, että pykäliä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta sekä uskonrauhan rikkomisesta käytetään hyvin valikoivasti eikä laki ole kaikille sama. Esimerkiksi monen Lähi-idästä tai Afrikasta tulleen henkilön uskonnosta ei saa esittää samoja kommentteja kuin valtauskonnostamme. Hallitus jopa painostaa EU:n kautta sosiaalisen median alustoja sensuroimaan mielivaltaisesti näkemyksiä ilman edes oikeuden päätöksiä.

Sananvapauden suojaa tarvitsevat erityisesti mielipiteet, joista joku voi loukkaantua. Me tiedämme, että luvalliset mielipiteet ovat sallittuja Pohjois-Koreassakin. Sananvapauden rajoittaminen vihapuhepelottelun varjolla johtaa pahimmillaan kansalaisten katkeroitumiseen, kansan kahtiajakoon ja yhteiskunnalliseen epävakauteen. Arvoisa ministeri: miten te aiotte edistää sananvapautta sen tukahduttamisen sijaan?

Arvoisa puhemies! Toivon, että edustaja Mäkelä on myös tutustunut niihin tilastoihin, jotka näyttävät, että Suomi on, mitä tulee sananvapauteen, maailman kärjessä. Me olemme siis maailman kärjessä, meillä toimii sananvapaus hyvin. Oletteko tutustunut näihin tilastoihin? Se, mitä te nyt sanotte, on aivan jotain muuta, ja se kertoo siitä, että te haluatte jotenkin tuoda esille vääristetyn kuvan siitä, mikä tilanne Suomessa on. Se ei ole niin kuin sen tuotte esille, vaan se on niin, että meillä on sananvapautta. Tuomioistuin on se, joka ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin, ja minä lähden siitä, että meillä on riippumaton tuomioistuinlaitos, meillä on poliisi, joka tekee työnsä, ja meillä on syyttäjälaitos, joka tekee työnsä. Ja meidän, poliitikkojen, asia on yrittää luoda sellaista ilmapiiriä tähän maahan, että meillä olisi vähemmän vihaa ja enemmän rakkautta. [Vilhelm Junnila: Kaikki samaa mieltä!]

Arvoisa puhemies! Jottei jää väärää käsitystä, edustaja Mäkelä, Suomen hallituksen toimenpiteistä, niin väitteenne siitä, että Suomen hallitus painostaisi jollakin tavalla epäasiallisesti Euroopan unionin viranomaisia toimimaan tässä asiassa, ei pidä paikkaansa.

Tämä hallitus haluaa kyllä huolehtia siitä, että näitä kansainvälisiä alustoja ei käytetä rikolliseen toimintaan, ei käytetä rikolliseen toimintaan. Me molemmat tiedämme sen, että hybridivaikuttaminen maailmassa lisääntyy, ja sitä pitää pystyä torjumaan. Siihen liittyen Suomen hallitus on tehnyt toimenpidealoitteita EU:n puitteissa, mutta missään tapauksessa tämä hallitus ei halua painostaa puuttumaan sananvapauteen EU:n kautta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Siitä on paperit olemassa!]

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan, aikooko hallitus todellakin leikata työeläkkeistä. Hallitusohjelman mukaan kaavaillaan toimenpiteitä, joilla leikattaisiin työeläkkeistä, jotta voitaisiin nostaa pienempiä eläkkeitä pääministeri Antti Rinteen vaalilupauksen lunastamiseksi. [Eduskunnasta: Onko näin?] Tämä tarkoittaisi sairaanhoitajien, opettajien, poliisien työeläkkeiden leikkaamista. Kokoomus tyrmää työeläkkeiden leikkaukset. Haluamme kantaa huolta pienistä eläkkeistä. Eläkkeellä on tultava toimeen, mutta oikea tie siihen ei ole romuttaa suomalaista työeläkejärjestelmää ja leikata ahkerilta keskituloisilta eläkeläisiltä. [Paavo Arhinmäki: Nyt alkaa mennä ihan perussuomalaiseksi tää kokoomuksen touhu!]

Kysynkin hallitukselta: Aiotteko te leikata sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä? Ettekö te kunnioita sitä, kun suomalainen on ahkerasti työnsä tehnyt, niin hän on sen jälkeen sitten työeläkkeensä ansainnut? Aiotteko te vaalilupausten lunastamiseksi todellakin romuttaa suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ainakin kaksi ministereistä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei todellakaan ole leikkaamassa eläkeläisiltä, päinvastoin. Ensi vuoden alusta, jos eduskunta hyväksyy budjettiesityksen, tulee pieniin eläkkeisiin merkittävä nousu. Tämä hallitus haluaa, että niitten naisten, jotka ovat kärsineet siitä, että perhevapaajärjestelmän puitteissa ei ole eläkettä kertynyt, pieniä eläkkeitä tullaan korjaamaan.

Tähän liittyy se, että halutaan käydä myöskin työeläkejärjestelmän osapuolten välillä keskustelu siitä, voisiko työeläkerahastoja käyttää myöskin tämän ongelman korjaamiseen. Siellä on noin 200—300 miljoonan euron tarve siihen korjaamiseen. Lähtökohta on se, että näillä rahoilla, ilman että työeläkejärjestelmä millään tavalla vaarantuu, voitaisiin korjata näitten pienituloisten, pitkää työuraa tehneiden, ahkerien naisten eläkettä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaan kysymykseen voisi lyhyesti vastata: Emme aio. Tämä hallitus ei tule leikkaamaan kenenkään eläkkeitä, [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] kuten pääministeri Rinne totesi. Päinvastoin: pienimpiä eläkkeitä tullaan korottamaan.

Hallitusohjelmassa on kirjaus kolmikantaisesta selvityksestä, juuri siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa näitä pienimpiä työeläkkeitä ja pienimmillä työeläkkeillä olevien henkilöiden asemaa. Tätä selvitystyötä ei ole käynnistetty, ja tästä on tarkoitus käydä kolmikantainen keskustelu. [Arja Juvonen: Milloin käynnistetään?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat kysymyksiä esittää, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Työeläkejärjestelmässä ei ole ylimääräistä rahaa. Jos te ette leikkaa poliisien, sairaanhoitajien ja opettajien eläkkeitä, silloin te leikkaatte meidän lastemme ja lastenlastemme eläkkeitä tai te nostatte työeläkemaksuja, mikä sitten vaikeuttaisi työllisyyskehitystä ja johtaisi siihen, että vaarannatte joka tapauksessa työeläkejärjestelmän. Pidän tätä erittäin vakavana. Tämä on historian ensimmäinen kerta, kun istuva hallitus laittaa kätensä työeläkejärjestelmän taskuun, jotta istuvan pääministerin tekemät vaalilupaukset voitaisiin lunastaa.

Olen täysin varma, että jos kysytte palkansaajaliikkeeltä, kysytte eläkeläisiltä, kysytte nuorilta, kysytte keneltä tahansa suomalaiselta, he eivät hyväksy sitä, että meidän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen asia, työeläkejärjestelmä, asetetaan vaaraan. Kysynkin vielä teiltä, pääministeri, voitteko te vastata tässä eduskunnan edessä: aiotteko te todellakin laittaa kätenne työeläkejärjestelmään ja romuttaa sen perusperiaatteen, [Paavo Arhinmäki: Vastasi jo!] että työeläke kertyy työtä tekemällä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Rinne ainakin nostaa kätensä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa, 2005 vuoteen asti eläkejärjestelmä ei tunnistanut laisinkaan perhevapailla olevien, pääsääntöisesti naisten, oikeutta eläkkeeseen sen perhevapaan ajalta. 2005 kolmikantainen järjestelmä tuotti tuloksen, jossa sovittiin, että 550 euroa lasketaan eläkekertymään kuukausittain perhevapaan ajalta. Tätä ennen eläkettä kerryttäneiltä naisilta se eläkeoikeus puuttuu, ja sitä pitää korjata työeläkejärjestelmän puitteissa, jos se on mahdollista yhteistyössä kolmikannassa selvittää ja viedä eteenpäin. Sitä tämä hallitus tulee viemään eteenpäin.

Minun tekisi mieli — tämä on kyllä hallitukselle esitetyt kysymykset — esittää kysymys kokoomukselle, että oletteko te nyt vastustamassa sitä, että naisten pieniä eläkkeitä korjataan. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei! — Jukka Gustafsson: Kokoomus on taas naisten kimpussa!]

Arvoisa puhemies! Nämä eläkeläisten toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat aika monimutkaisia. Niihin liittyvät tietenkin työeläkejärjestelmä, työeläkkeet, eläkeläisten verotus ja eläkeläisten todellinen kulutus. Oma käsitykseni on, että eläkeläisten toimeentulo on viime vuosina heikentynyt. Se johtuu siitä, että erityisesti asumiseen liittyvät kulut, terveydenhuoltoon liittyvät kulut ja monin paikoin myös liikkumiseen liittyvät kulut, eli oman auton käyttö, ovat vaikeutuneet, ja monilla eläkeläisillä on vaikeuksia selvitä jo päivittäisistä pakollisista laskuista. Tämän lisäksi me tiedämme, että eläkeläisten verotus on noin 300 miljoonaa ankarampi kuin vastaavan tulotason palkansaajilla, ja tämän lisäksi työeläkejärjestelmän kestävyys indekseineen on hyvin monissa eläkeläisfoorumeissa asetettu kyseenalaiseksi.

Pääministeri Rinne, kokoomus esittää, että perustetaan parlamentaarinen työryhmä, joka tutkii työeläkejärjestelmän kestävyyttä indekseineen, eläkeläisten verotusta ja [Puhemies koputtaa] eläkeläisten todellista kulutusta. Oletteko te valmis siihen? [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä, te luettelitte juuri niitä asioita, jotka viime vaalikaudella teidän hallituksessa ollessanne heikensivät eläkeläisten toimeentulon edellytyksiä. [Arto Satosen välihuuto] Te nostitte kustannuksia liikkumiseen, esimerkiksi sairaaloihin tai lääkärihoitoon, [Kokoomuksen ryhmästä: Ei nostettu!] te nostitte omavastuuosuutta eläkeläisille, mikä johti siihen, että tuolla toreilla ja turuilla tuli entistä useammin vastaan ihmisiä, jotka kertoivat, että eläke ei riitä ruokaan ja lääkkeisiin samaan aikaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Mitä te teette sitten?] Tämä hallitus korjaa nämä asiat nyt. Tämä hallitus korjaa nämä asiat nyt. Samoin kuin nostatte tämän eläkeläisten verotuksen esille: tosiasia on, että tämän hallituksen valmistelussa on tällä hetkellä eläkeläisten ja palkansaajien samoihin tuloihin liittyvät samanlaiset verotukset. Tämä hallitus valmistelee näitä asioita. Toivottavasti päästään päättämään näitä ja toivottavasti, edustaja Eestilä, tuette niitä silloin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä on aivan oikeassa: eläkeläisköyhyys on lisääntynyt. Se johtuu pitkälti siitä, että edellisellä kaudella kansaneläkettä leikattiin sekä indeksijäädytyksellä että indeksileikkauksella. Mutta kuten pääministeri Rinne totesi, 1.1.2020 pienimpiin eläkkeisiin tehdään euromääräiset korotukset. Takuueläke tulee nousemaan 50 eurolla ja pienimmät kansaneläkkeet 34 eurolla. Ja nämä huomioidaan myös muun muassa eläkkeensaajan asumistuessa, jolloinka eläkeläiselle jää käteen se raha, jonka hallitus on luvannut. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä hallitus!]

Arvoisa herra puhemies! Jos olisin hallituksessa, niin en kyllä kehuisi tällä vappusatasella, joka nyt leikattuna tulee voimaan.

Mutta jos palataan tähän alkuperäiseen kysymykseen, niin hallitusohjelman mukaan te haluatte työeläkejärjestelmän sisältä rahoittaa lisää eläkkeiden korottamisia. [Kimmo Kiljunen: Ihan oikea linja!] Ja nyt täällä lupaatte ja takaatte, että vaikka tämä selvitys kohdistuu nimenomaan työeläkevaroihin, niin kenenkään eläkkeitä ei tulla leikkaamaan. Pääministeri Rinne mainitsi, että kyse on muutaman sadan miljoonan euron erästä. Onko olemassa jotain sellaista rahaa, että kun sieltä otetaan muutama sata miljoonaa, se ei ole mistään pois? Onko muuallakin tällaista rahaa? Käytetään ne rahat hyviin tarkoituksiin — varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja niin edelleen — jos tämmöisiä rahoja löytyy. Nigeriasta tuli aikanaan kirjeitä, joissa sanottiin, että siellä odottaa iso perintö. Kukaan ei semmoisia uskonut. Nytkö pitäisi uskoa, että löytyy satoja miljoonia, joka ei ole mistään pois?

Arvoisa edustaja Zyskowicz, eläkejärjestelmässä on 211 miljardia euroa noin karkeasti ottaen rahastoitua rahaa. Se kattaa noin 25 prosenttia eläkevastuista, jotka ovat siis noin neljä kertaa suuremmat kuin nämä eläkerahastot. Tarkoitus on alun perinkin ollut, silloin kun eläkejärjestelmää lähdettiin rakentamaan, rakentaa osittain rahastoiva järjestelmä. Osittain rahastoivan järjestelmän tulot riippuvat vuodessa paljon siitä, kuinka paljon sattuu tulemaan sinä vuonna tuloja. Sillä on tietty keskimääräinen aikaväli, mille haetaan tiettyjä tulotavoitteita. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että minun arvioni — asiantuntijoitten keskustelujen pohjalta — lähtee liikkeelle siitä, että työeläkejärjestelmästä voidaan irrottaa näitten pienituloisten naisten eläkkeisiin tietty summa rahaa, jolla voidaan korjata eläkejärjestelmän puitteissa syntyneitä ongelmia näitten pienituloisten naisten tulotasossa. Uskon, että tämä neuvottelemalla voidaan löytää. [Ben Zyskowicz: Ja se ei ole mistään pois? Satoja miljoonia, ja se ei ole mistään pois?]

Arvoisa herra puhemies! Eläkeläisköyhyys on todella viime vuosina lisääntynyt. Siinä iso osatekijä on tietenkin asumisen hinnan kasvu, ja olisi syytä löytää lisää keinoja, joilla voimme tähän asumisen hinnan kasvuunkin pureutua. On aivan loistava juttu, että hallitus tuo näitä perusturvan parannuksia suomalaisille eläkeläisille, ennen kaikkea niille kaikista pienituloisimmille eläkeläisille, jotka jälleen kerran tuntuvat olevan kokoomuksen hampaissa — ainakin, jos tätä keskustelua tässä tulkitsee. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei!]

Nyt jos katsotaan eläkejärjestelmän kestävyyttä pitemmällä aikavälillä, niin tärkeää on tietysti se, että me saamme joka ikisen nuoren, joka ikisen suomalaisen kantamaan vastuuta eläkejärjestelmän kantokyvystä työntekijänä maksamalla näitä eläkemaksuja. Nyt kun väestön keski-ikä kasvaa ja suuret ikäluokat tulevat siihen ikävaiheeseen, että tarvitsevat entistä enemmän huolenpitoa ja hoivaa, olisikin tärkeää, että saataisiin kaikki nuoret [Puhemies koputtaa] pelastettua syrjäytymiseltä. Kysynkin hallitukselta, mitä me voisimme tehdä, jotta nuorten syrjäytymistä voitaisiin [Puhemies koputtaa] entistä tehokkaammin torjua ja saada kaikki mukaan kantamaan yhteistä vastuuta myös eläkejärjestelmän kestävyydestä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Honkoselle erinomaisen hyvästä kysymyksestä. On tietenkin niin, että työllisyysaste ja se, että saadaan aidosti kaikki mukaan työmarkkinoille, pitkälti määrittää niin meidän eläkejärjestelmämme kestävyyden kuin muutenkin julkisen talouden kestävyyden. Yksi hallituksen keskeisimpiä hankkeita, jonka tavoitteena on nostaa suomalaista koulutustasoa ja huolehtia siitä, että kaikilla nuorilla myöskin on edellytykset pärjätä suomalaisilla työmarkkinoilla, on tämä uudistus, mikä tehdään oppivelvollisuuden laajentamiseksi. Tällä hetkellä perusasteen varassa olevien työllisyysaste on Suomessa vain noin 40 prosentin luokkaa. Siitä huolimatta, että näiden työpaikkojen määrä on vähentynyt jatkuvasti viimeisten vuosikymmenten aikana, niin edelleen noin 15 prosenttia jokaisesta ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Eli tämä uudistus on keskeisen tärkeä siinä, että voidaan sekä puuttua nuorten syrjäytymiseen että huolehtia siitä, että suomalainen työllisyysaste [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa olisi nykyistä korkeampi.

Arvoisa herra puhemies! ”Äiti, tuleeko raha seinästä”, muistan lapseni kysyneen, kun ensimmäistä kertaa menimme pankkiautomaatille. Arvoisa pääministeri Rinne, tuleeko raha seinästä? Onko niin, että olette oikeasti nostamassa eläkkeitä toisten eläkkeiden kustannuksella? Lupasitte vaaleissa 1 400 euroa eläkettä ansaitseville 100 euron korotuksen. Arvoisa ministeri Pekonen, te ette ole toteuttamassa tätä lupausta, vaikka sanotte siellä, että pieniin eläkkeisiin tulee korotus. Te ette korota 1 400 euroa tienaavien eläkkeitä. Kysynkin teiltä: kun kyse on lupauksista ja sanojen pitämisestä ja siitä, että usko säilyy niin hallitukseen — johon se on koetuksella — kuin meihin kansanedustajiin, niin miksi luvataan mutta sitten ei toteuteta?

Ulosottojen määrä on Suomessa suuri myös eläkeläisillä ja ikääntyneillä. Perussuomalaiset esittävät, että tekisimme toimenpideohjelman, [Puhemies koputtaa] jolla ennaltaehkäistään näitä. Mitä siihen vastaatte? Ja myös lupauskysymykseen.

Arvoisa puhemies! Suomessa on semmoinen sananlasku, että ”sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa”. [Naurua] Mutta on pakko todeta se, että perussuomalaiset lupasivat ennen vuoden 2015 vaaleja, että 1 000 eurojen eläkkeet tulevat kokonaan verottomiksi.

Tämä hallitus on toteuttamassa sitä, että alle 1 400 euron eläkkeitä nostetaan toivottavasti 100 eurolla muutaman vuoden ohjelmalla. Ensimmäinen erä on tulossa 1.1.2020 kaikille niille ihmisille, joille sitä on luvattu tulevan. [Ben Zyskowicz: Ja toista erää ei koskaan tulekaan!]

Arvoisa puhemies! Me yhdessä sovimme hallitusohjelmaneuvotteluissa, että pienimpiin eläkkeisiin tehdään euromääräinen korotus, ja näin me olemme nyt tekemässä: pienimpiin kansaneläkkeisiin 34 euroa, takuueläkkeisiin 50 euroa, ja kansaneläkekin nousee aina sinne noin 1 400 euroon asti siitä aina [Arja Juvosen välihuuto] progressiivisesti. [Eduskunnasta: Näin se on!]

Mutta me tarkastelemme toki jokaisessa budjettiriihessä, miten meidän talouskehitys etenee. Ja toivomme toki, että voimme satsata myös aina enemmän eläkkeisiin. Minusta tämä on erittäin hyvä suunta, että me teemme nyt euromääräiset korotukset juuri niille eläkeläisille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Eikä tässä ole kysymys mistään pienestä määrästä ihmisiä — 600 000, yli 600 000, eläkeläistä tulee saamaan 1.1.2020 jälkeen korotuksen eläkkeisiinsä.

Arvoisa herra puhemies! Tuntuu, että te, pääministeri Rinne, ette halua puhua tästä vappusatasesta, ja me haluamme siitä juuri sen takia puhua, sillä te lupasitte jokaiselle suomalaiselle, joka saa alle 1 400 euroa kuussa eläkettä, 100 euroa puhtaana käteen. [Vilhelm Junnila: Aprillia!]

Te olette nyt korottamassa takuueläkettä, niin kuin mekin teimme hallituksessa, se on tärkeää. Pienimpiin kansaneläkkeisiin tulee muutama kymppi, sekin on tärkeää, se auttaa näitä ihmisiä. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Pääministeri Rinne, te äsken sanoitte, että jokainen, jolle te lupasitte tuon 100 euroa, tulee saamaan ensi vuoden alussa lisää. Kysyn: Kuinka paljon lisää tästä leikatusta vappusatasesta tulevat saamaan ne, jotka saavat eläkettä 1 300—1 400 euroa? Kuinka monta euroa tulee lisää näille eläkkeensaajille, joille te lupasitte tuon vappusatasen?

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, me kyllä olemme keskustelleet useasti tästä asiasta. Totean nyt uudelleen tässä kaikkien kuullen sen, mitä vappuna 2018 puhuin. Totesin, että kaikille niille suomalaisille, jotka tienaavat alle 1 400 euroa, useamman vuoden ohjelmalla ottaen huomioon julkisen talouden tasapainon, laitetaan... [Oikealta: Ei!] — Tämä on se, mitä on sanottu. Sen puheen voi löytää ihan suoraan tuolta SDP:n sivuilta. [Timo Heinosen välihuuto] Tervetuloa tutustumaan! — Tosiasia on, että useamman vuoden ohjelmalla on luvattu satanen näille ihmisille korotusta, ja se ensimmäinen korotus on nyt tulossa 1.1.2020. Toivon, että ministeri Pekonen vastaa täsmällisesti tähän kysymykseen, minkä esititte — en nyt pysty vastaamaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Pekonen täsmentää.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt toivoisin, että tässä salissa ei näitä kymppejä väheksyttäisi. [Timo Heinonen: Ei ole väheksytty!] Edellinen korotus kansaneläkkeisiin on tehty 2008. Siitä on kyllä mielestäni aika pitkä aika. [Paavo Arhinmäki: 12 vuotta sitten!] On 12 vuotta aikaa siitä, kun edellisen kerran on kansaneläkettä korotettu. [Timo Heinonen: Kuka on väheksynyt? — Paavo Arhinmäki: Edustaja Heinonen muun muassa!] Ja 34 euroa ei minun mielestäni ole mikään varsin pieni summa, vaan se on mielestäni kyllä ihan kohtuullinen korotus ja hyvä alku tälle korotukselle. [Ben Zyskowicz: Vastatkaa kysymykseen!]

Herra puhemies! Sain joku aika sitten terveiset tuolta kotiseudultani Köyliöstä vanhalta rouvalta, joka on maatalon emäntä. Hän oli hyvin pettynyt siihen, että hän uskoi siihen teidän lupaukseenne, pääministeri Rinne. Hän uskoi siihen sataseen, ei hän ollut kuullut tuosta rytmityksestä. Hän oli pettynyt. — Hän oli pettynyt. Hän ei voinut luottaa teidän lupaukseenne, ja siitä on kyse, ja siksi me puhumme tästä.

Ministeri Pekonen, ne korotukset ovat paikallaan, siitä ei ole kyse, vaan on kyse petetyistä lupauksista, ja toisaalta siitä, että työeläkettä ei voi nostaa leikkaamalla toisten työeläkkeistä. Siellä kassassa ei ole ylimääräistä rahaa.

Mutta haluaisin uudistaa edustaja Eestilän tekemän perustellun kysymyksen. Kokoomus on valmis siihen, että parlamentaarisesti tarkastellaan meidän eläkejärjestelmän kestävyyttä, eläkeläisten ostovoiman kehittymistä ja sitä, vastaako siellä eläkeindeksin taustalla oleva kulutuskori sitä todellista eläkeläisten kulujen kasvua: sähkölaskua, polttoaineen hinnannousua, [Puhemies koputtaa] jota olette nyt taas tekemässä, vuokria ja niin edelleen. [Puhemies koputtaa] Olisitteko valmis tällaiseen keskusteluun, jotta parlamentaarisesti, yli hallitus—oppositio-linjojen, [Puhemies koputtaa] voitaisiin palauttaa usko eläkejärjestelmään? [Ben Zyskowicz: Nyt on helppo vastata kyllä tai ei!]

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeätä korjata asioita, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, sillä tavalla, että se kestää myöskin vaalikausien ylitse. Jos tässä tilanteessa, jonka kuvasitte, kokoomus on valmis lähtemään parlamentaariseen valmisteluun tavoitteena se, että pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa aidosti parannetaan, vastaus tähän teidän kutsuunne on: tervetuloa, valmistellaan vain ne yhdessä. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] Mutta se edellyttää ehdottomasti sitä, että te olette sitoutumassa siihen, että pienituloisten eläkeläisten asemaa parannetaan. Se on tämän hallituksen selkeä linja. [Eduskunnasta: Hyvä! — Jukka Gustafsson: Meni hiljaiseksi! — Ben Zyskowicz: Päinvastoin, kättä päälle!]

Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Sarkomaa mainitsi poliisit, sairaanhoitajat, opettajat ja käden olemisen taskulla, niin varmasti moni heistä muisti sen, että kokoomus kävi juuri näiden työntekijäryhmien taskulla leikkaamalla lomarahoja. Kokoomus painosti kiky-sopimukseen, kuten ryhmäpuheenjohtaja Mykkänen on täällä sanonut. Kun te puhuitte eläkeläisistä, pienituloista eläkeläisistä, jokainen heistä varmaan muistaa, kun kokoomus kävi heidän taskullaan leikkaamalla kansaneläkettä viime kaudella ja jäädyttämällä indeksit. [Petteri Orpo: Nyt te käytte lasten taskuilla!] Ja nyt, kun hallitus on nostamassa sekä kansaneläkettä että takuueläkettä, kritiikki kokoomukselta on kovaa. Kuulostaa siltä, että pienituloisten eläkeläisten aseman parantaminen on myrkkyä kokoomukselle.

Arvoisa puhemies! Jo viime kaudella esitimme monta kertaa, että tätä indeksikoria tarkisteltaisiin. Siitä tehtiin kirjallisia kysymyksiä, hallitus ei sitä tehnyt. Miltä kuulostaa nyt tämä kokoomuksen jälkiherännäisyys Prisman ovelta henkisesti siihen, [Puhemies koputtaa] että indeksi ei vastaa täysin sitä kulutuskoria, mikä eläkeläisillä on? [Puhemies: Nyt taitetaan minuutti!]

Arvoisa puhemies! Tämä indeksikorin sisältö on tärkeä kysymys sen takia, että siellä nykyisessä kuluttajahintaindeksissä painottuvat sellaiset asiat, jotka eivät ole aidosti ikääntyvien ihmisten, eläkeläisten normaalissa ostoskorissa, ja sen takia tämä on äärimmäisen tärkeä asia, minkä edustaja Orpo nosti esille.

On totta, että tätä on pohdittu jo aikaisemmin. Minä en pysty tällä hetkellä varmasti sanomaan, mutta minulla on semmoinen käsitys, että valtiovarainministeriössä jo nyt tällä hetkellä käydään läpi tätä indeksikoria, että täyttääkö se nyt oikealla tavalla sen kokonaisuuden, joka kohdistuu eläkeläisten kulutustottumuksiin. [Petteri Orpon välihuuto] Ja minä toivon, että me saamme semmoisen tilanteen syntymään, että me voimme yhdessä varmistaa sen, että tästä eteenpäin tämä kuluttajahintaindeksi ei sorra niitä kulutusrakenteita, jotka liittyvät eläkeläisten toimeentuloon. Toistan uudelleen sen, että jos te olette aidosti halukkaita korjaamaan pienituloisten eläkeläisten asiaa, erityisesti niitten pienituloisten naisten asiaa, jotka ovat eläkejärjestelmän ongelmista, [Puhemies koputtaa] puutteesta kärsineet, niin sitten tervetuloa valmistelemaan yhdessä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt viimeinen kysymys tästä aihealueesta — asian esille nostanut edustaja Sarkomaa.

Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että te otitte tästä kopin, pääministeri Rinne, ja perustamme sen parlamentaarisen työryhmän, [Paavo Arhinmäki: Ai te sen perustatte?] jossa huolehdimme eläkkeiden ostovoimasta, katsomme tuon indeksikorin. Toivon, että otatte myös kopin siitä, ettette lähde romuttamaan suomalaista työeläkejärjestelmää. Eläke on tärkeä, palvelut ovat tärkeitä. Erityisen tärkeää eläkeläisille on se, että sinne omalle terveysasemalle pääsee jonottamatta.

Ministeri Kiuru juuri hiljattain tiedotustilaisuudessa lupasi laittaa terveyskeskukset kuntoon. Lupasitte tuhat lääkäriä, lupasitte rahaa tämän asian kuntoon laittamiseen. Sanoitte sanatarkasti näin: [Paavo Arhinmäki: Sitäkö tekin vastustatte?] ”Jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua mukaan, niin millä sitten?” Lupasitte rahat ja tuhat lääkäriä. Heti kun tämän sanoitte, oman ministeriönne virkamies sanoi, että ei tällä rahalla saa lääkäreitä palkata. Voisitteko te selittää, mistä tässä on kysymys. Toivon, että nyt kertoisitte, millä rahalla ja milloin toteutatte sen lupauksenne, [Puhemies koputtaa] että terveyskeskuksiin saadaan tuhat lääkäriä. Voivatko ne jonossa olevat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät luottaa siihen, että ne lääkärit todellakin tulevat?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru haluaa vastata kuitenkin.

Arvoisa puhemies! Tässä oli osoitettu kysymys omalle toimikentälleni, mutta se ei liity eläkkeisiin, [Ben Zyskowicz: Eläkeläisiin liittyy!] mutta vastaan mielelläni siihen, miten Suomessa pääsee jatkossa hoitoon.

On aivan selvää, että valtionavustus on erilainen apparaatti kuin on tosiasiassa sitten meidän pysyvä valtionrahoitus kunnille, ja tältä osin avustukset ovat erilaisia. Ja niin kuin totesin tuossa lehdistötilaisuudessa, 40 prosentilla kunnista on ongelmia lääkäreiden palkkaamisessa, lopuilla ei ole. Tarvitaan siis monialaisia toimia, jotta Suomessa kaikki pääsisivät lääkäriin. 43—45 prosenttia tilastojen mukaan pääsee Suomessa viikossa hoitoon, kaikki eivät pääse. On muitakin syitä kuin lääkäripula, miksi tämä ei onnistu.

Edustaja Sarkomaa, siihen keskusteluun liittyi pitkä alustus, jossa kävimme läpi sitä, mitä eroja näillä avustuksilla on. Totesin, että pysyvää valtionrahoitusta on käytettävä pysyvien lääkärikuntien hankkimiseen. Väliaikaisesti jonoja voidaan purkaa ja keskittyä työtapojen uudistamiseen. [Puhemies koputtaa] Siihen voidaan palkata myös lääkäreitä. [Petteri Orpo: Ei tule tuhatta uutta lääkäriä!]

Arvoisa puhemies! Huumeiden käyttö on edelleen yleistynyt, ja tämä ilmenee myös muun muassa THL:n kyselytuloksista. Samalla lisääntyvät myös huumeista aiheutuvat haitat, kuten vakavat terveys- ja sosiaaliset haitat sekä erittäin vakava järjestäytynyt rikollisuus.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta on saanut yli 50 000 allekirjoitusta ja on näillä näkymin etenemässä eduskuntaan. Osa hallituspuolueista kannattaa ja tukee kansalaisaloitetta. Sisäministeri Ohisalon kannanotot erityisesti poliisiministerinä hämmästyttävät suuresti. Asia sivuaa myös useamman ministerin tehtäväkenttää, ja käännyn nyt teidän puoleenne, kun Ohisalo ei ole tänään paikan päällä. Kysynkin pääministeriltä: edustaako sisäministeri Ohisalon ja vihreiden kanta hallituksen päihdepolitiikkaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Henriksson vaikka. [Paula Risikko: Rinne, Rinteeltä kysyttiin!] Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Huumausainerikollisuus on sellaista rikollisuutta, minkä me emme halua Suomessa kasvavan. Ja sen rangaistavuus — ne asiat kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalalle.

Meidän hallitusohjelmassamme ei ole sellaista kirjausta, että lähdettäisiin muuttamaan rikoslakia tältä osin, ja se on hyvin selkeää.

On tietysti niin, että kansalaisilla on oikeus tehdä kansalaisaloitteita, ja kaikki kansalais-aloitteet käsitellään sitten täällä eduskunnassa. Myös tästä asiasta, kun se tulee niin pitkälle, että se tulee tänne, tietenkin myös oikeusministeriö tulee antamaan lausuntonsa. Itse näen, että asia siltä osin on harvinaisen selvä, elikkä tämä hallitus ei tule muuttamaan rikoslainsäädäntöä tältä osin.