Suullinen kysymys sairaaloiden yöpäivystyksen karsimisesta (Saku Nikkanen sd) | Suullinen kysymys sairaalapalveluiden karsimisesta (Hanna-Leena Mattila kesk) | Suullinen kysymys kiirevastaanotoista hyvinvointialueilla (Mia Laiho kok) | Suullinen kysymys kiinalaisten halpaverkkokauppojen sääntelystä (Tiina Elo vihr) | Suullinen kysymys pankkien vastuusta maksuhuijauksissa (Johannes Yrttiaho vas) | Suullinen  kysymys  työmarkkinauudistusten  työllisyysvaikutuksista (Jorma   Piisinen ps) | Suullinen kysymys kriisi- ja häiriötilanteisiin varautumisen oppaasta (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on esittänyt useiden sairaaloiden yöpäivystyksistä karsimista. Sillä on järisyttävät vaikutukset suomalaisten turvallisuuteen ja palveluihin.

Olen kotoisin Salosta, Varsinais-Suomesta. Me varsinaissuomalaiset olemme järkyttyneitä hallituksen päätöksistä lakkauttaa TYKS Salon sairaalan yöpäivystys ja siirtää leikkaussalitoimintoja TYKS Kantasairaalaan Turkuun, joka on jo ennestään ylikuormittunut. Itse asiassa tämän on todennut myös kokoomuksen Varsinais-Suomen aluevaltuustoryhmä tuoreessa vaalilehdessä.

Vastaavia esimerkkejä on ympäri Suomen, kun karsitte päivystysverkkoa rajulla kädellä ja ihmiset eivät saa elintärkeää apua hädän hetkellä. Arvoisa ministeri Juuso, Suomessa on totuttu siihen, että hädän hetkellä apua on saatavilla, mutta mistä saadaan apua jatkossa, kun päivystykseen pääsy siirtyy jopa satojen kilometrien päähän? Miksi heikennätte suomalaisten turvallisuutta ja karsitte lähipalveluita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen sairaalaverkkoesityksen tarkoituksena on tehostaa erikoissairaanhoitoa keskittämällä raskasta kirurgiaa keskus‑ ja yliopistosairaaloihin ja vastavuoroisesti tuomalla mahdollisuus tehdä päiväkirurgisia ja lyhytjälkihoitoisia kirurgisia leikkaustoimenpiteitä näihin sairaaloihin, mistä raskas kirurgia lähtee. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että meillä on osaajapula, myöskin lääkäripula, hoitajapula ja se yöaikainen leikkaussalipäivystys vaatii erittäin paljon resursseja. Siellä tarvitaan anestesialääkäri, leikkaava lääkäri, leikkaussalihenkilökuntaa, heräämön ja teho-osaston henkilökuntaa, kuvantamisen ja laboratorion henkilökuntaa, ja yöaikaan leikkauksia tehdään erittäin, erittäin harvoin. Silloin on järkevää, että keskitetään — mahdollistetaan isommissa sairaaloissa ympärivuorokautinen tehokas leikkaussalitoiminta ja tuodaan näihin toisiin sairaaloihin sitten erilaista leikkaustoimintaa, mikä ei vaadi sitä yöaikaista leikkaussalivalmiutta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Totean samalla, että keskustan ja kokoomuksen ilmoittamat kysymykset liittyvät samaan aihepiiriin, joten ne käsitellään tässä samassa yhteydessä. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän suomalaisten turvallisuutta horjuttavan esityksen perusteet ovat, kuten kuulimme, että saataisiin säästöjä ja turvataan henkilökunnan riittävyys ja saatavuus. Nämä perustelut eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Ministeri Juuso, kesäkuussa sanoitte eduskunnassa, että jos näyttää siltä, että joku hallituksen esitys ei ole järkevä tai ei tuo säästöjä, niin silloin täytyy miettiä, mistä muualta säästöt otetaan. Ja ministeri Purra, te tuitte sanomalla, että hallitus ei tee sellaisia säästöpäätöksiä, jotka eivät säästä. Ihmiset ovat huolissaan ja ihmeissään, miksi tehdään tällaisia päätöksiä, joiden perusteet eivät ole kunnossa.

Ministeri Juuso, hallitus on perustellut sairaalaverkon karsimista säästöillä ja henkilöstön riittävyydellä. Lausunnoissa on käynyt ilmi, että esimerkiksi meillä Salossa kumpikaan näistä ei päde. Nyt kysyn teiltä: kannatteko vastuun sanoistanne ja perutte tämän esityksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä nämä säästöt on laskettu niin, että ne perustuvat THL:n hoitoilmoitusrekisteriin ja muihin tietoihin, mitä kerätään eri hyvinvointialueilta tehdyistä toimenpiteistä ja diagnooseista. Ne on kansallisesti, yhtenäisesti laskettu. Se, että alueilta, erityisesti näiltä alueilta, joita nämä muutokset koskevat, tulee erilaisia esityksiä, johtuu siitä, että ne eivät perustu samanlaiseen vertailukelpoiseen aineistoon.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkavalmistelussa tehdyt laskelmat pitävät paikkansa, niitä ei ole kyseenalaistanut itse asiassa kovin moni. Tämä esitys on läpäissyt arviointineuvoston arvioinnin, on saanut kiitettävän lainvalmisteluarvioinnin. Myöskään oikeuskansleri ei ole nähnyt aihetta toimenpiteisiin, vaikka siitä on tullut yhdeksän kantelua. Tämä esitys on myöskin läpäissyt perustuslakivaliokunnan. Se on kaikilta osin hyvin tehty.

Arvoisa herra puhemies! Oulaisissa, Kemissä, Salossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella eletään mustia päiviä. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja muiden hallituspuolueiden päättämä päivystysten lopettaminen ja sairaaloiden alasajo on tyrmistyttävää ja väärin. Ministeri Juuso tekee jonkinlaisen ennätyksen lopettaessaan Kemin keskussairaalan kotimaakunnastaan Lapista. Näin perussuomalaiset pitävät maakuntien ihmisten puolta.

Kertokaa, ministeri Juuso, tässä ja nyt suomalaisille, miten esimerkiksi Oulaskankaan tai Kemin sairaalapalvelujen karsiminen parantaa ihmisten hoitoonpääsyä tai tuo säästöjä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä,

Arvoisa puhemies! Yhtään sairaalaa ei olla Suomessa lakkauttamassa, sairaalaverkkoa ei olla karsimassa, yhtään leikkaussalia ei olla sulkemassa. Oikaisen heti tästä nämä väärinkäsitykset, mitä oppositio levittää koko ajan. Sairaaloita ei lakkauteta, sairaalaverkkoa ei karsita.

Tässä tehdään työnjakoa, järkevää työnjakoa, mihin hyvinvointialueilla ei pystytä. Hyvinvointialueilla katsotaan alueellisesti, me katsomme kansallisesti. Meidän on varmistettava kansallisesti hyvin toimiva palveluverkko, sairaalaverkko, missä meillä on monierikoisalaista osaamista, mihin meillä riittää meidän lääkärit: anestesialääkärit, ortopedit, silmälääkärit. Meillä on pulaa usean erikoisalan lääkäreistä. Se tarkoittaa sitä, että meidän on toimittava sillä tavalla, että me käytetään mahdollisimman tehokkaasti se henkilöstöresurssi, mikä meillä on, ja tätä me tällä esityksellä tehdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisille on tärkeää hoitoonpääsy ja se, että tulee [Timo Heinosen välihuuto] se käsitys, että myöskin hallitus välittää siitä, että vakavammankin vaivan yhteydessä sairaalapalvelut on turvattu. Tämä ei ole mikään leikin asia. Te teitte hoitoonpääsyn heikentämisestä oman esityksenne, jossa palataan kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollon osalta kuuteen kuukauteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä yksikään asiantuntija ei kannattanut tätä esitystä sellaisenaan. Kysymykseni teille siis on: miksi te tuotte eduskunnan käsittelyyn sellaisia esityksiä, jotka eivät ole hyvin valmisteltuja?

Ja mitä tulee tähän sairaalaverkkoon, on käsittämätöntä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta sai todella vähän aikaa myöhästyneen esityksen käsittelyyn. Tilanne on nyt se, että nämä taloudelliset vaikutukset eivät osu lankulle: 26 miljoonaa, ja 11 miljoonaa alueiden mielestä tulee säästöä. [Puhemies: Ja kysymys!] Miksi te toitte tällaisen esityksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen tasaaminen. Erikoissairaanhoidon kustannuksia ei Suomessa tähän mennessä ole pystytty jarruttamaan: koko ajan ovat kustannukset nousseet. Sote-uudistuksella haettiin integraatiota, haettiin kustannuskehityksen jarruttamista, ja tällä esityksellä me teemme sen. Me tehostamme erikoissairaanhoidon toimintaa jakamalla henkilöstön mahdollisimman tehokkaasti eri sairaaloihin, me nopeutamme hoitojonojen lyhentämistä tällä. Tällä esityksellä myöskin vapautetaan päiväkirurgiset toimenpiteet yksityiselle palveluntarjoajalle, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] ja se on myöskin yksi keino, millä me nopeutamme asiakkaiden hoitoonpääsyä. Siis asian ydin on se, että ihmisten täytyy päästä hoitoon eikä seisoa hoitojonoissa. Jos siihen tarvitaan yksityistä, niin yksityinen otetaan siihen mukaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nämä sairaalaverkon alasajon perusteet murenivat tuolla valiokunnassa. Säästöjä ei synnykään niin kuin odotetaan, henkilöstö ei siirrykään, ja nämä päätökset kohtelevat todella räikeän epätasa-arvoisesti eri alueita Suomessa. Erityisesti palveluja ryöstetään Itä- ja Pohjois-Suomesta: Kemi, Oulaskangas, Savonlinna, ja ministeri Essayah, teidän kotimaakunnastanne lopetetaan Iisalmen ja Varkauden yöpäivystykset.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämä on ottanut Ponssen ja Olvin johdolla vahvasti kantaa Iisalmen seudulla Ylä-Savossa. Ympärivuorokautinen päivystys on olennainen turva vuorotyössä. Iisalmen ja Varkauden seudun suuryritykset tuovat puolentoista miljardin euron vientitulot Suomelle — siis puolentoista miljardin euron. Nämä veroeurot teille, arvoisa valtiovarainministeri Purra, varmasti kelpaavat, mutta miksi te viis veisaatte ihmisten hoitoonpääsystä ja potilasturvallisuudesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Asia kuuluu kyllä ministeri Juuson tontille. — Olkaa hyvä, ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Kuten äsken sanoin, tämän esityksen tarkoituksena on nimenomaan tehostaa hoitoa, lyhentää hoitojonoja keskittämällä raskasta kirurgiaa, [Anne Kalmarin välihuuto] keskittämällä päivä- ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa eri sairaaloihin, tehokasta henkilöstön käyttöä, otetaan yksityinen mukaan.

Mitä tulee Iisalmeen ja Varkauteen, niin muistutan nyt keskustaa siitä, miksi esimerkiksi Iisalmi ja Varkaus ovat olleet poikkeusluvalla. Perusterveydenhuollon päivystys on ollut poikkeusluvalla vuodesta 2017 asti, ja tämä juontaa juurensa Sipilän hallituskaudelle, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jolloin tehtiin keskittämis- ja päivystysasetukset, [Oikealta: Oho! — Hälinää] ja nämä on allekirjoittanut ministeri Saarikko. Eli siitä asti ja jo silloin haluttiin keskittää erikoissairaanhoitoa ja ympärivuorokautisia päivystyksiä. Näillä poikkeusluvilla on eletty tässä nyt vuodesta 2017, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja tämän hallituksen tarkoituksena on luoda jatkuvuutta ja tietoa siitä, miten jatkossa tehdään. Emme voi jatkuvasti olla poikkeuslupien varassa. [Keskustan ryhmästä: Miksei? Miksei voida olla?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus, te laitatte hyvinvointialueet leikkaamaan liikaa ja liian nopeasti. Se tarkoittaa nyt sitä, että säästetään lastensuojelusta, säästetään päihdepalveluista, ajetaan suomalaiset pienet ja keskisuuret sote-alan yritykset konkurssiin. Te leikkaatte sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niistä palveluista, joista moni on saanut avun silloin, kun sitä ei julkiselta puolelta ole välttämättä saanut. Te kuritatte sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, höllennätte pätevyysvaatimuksia ja aiheutatte tilanteen, jossa hoitajia irtisanotaan hoitajapulan keskellä. Moni ammattilainen lähettää päivittäin vakavaa viestiä siitä, että he eivät pysty auttamaan lapsia, perheitä, eri-ikäisiä ihmisiä.

Ensinnäkin haluaisin tietää: Otatteko te vakavasti sen tilanteen, minkä kanssa ihmiset tällä hetkellä kamppailevat? Miten te olette arvioineet vaikka nyt tätä sairaalaverkon hyvin nopeaa karsimista kokonaisuutena — kaiken tämän muun kanssa, mitä tässä maassa tapahtuu? Sote-alan ammattilaisille, joita ennen itsekin edustin, se näyttäytyy järjettömänä. Onko teillä jonkinlainen kokonaisarvio, miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan suomalaiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään? Tuovatko nämä oikeasti säästöjä? Ja oletteko te valmiita kantamaan vastuun siitä, [Puhemies koputtaa] jos ihmisiä todella jää avun ulkopuolelle tilanteessa, jossa nuorten huumekuolemat [Puhemies koputtaa] ovat tuplaantuneet [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty!] ja nuorten itsemurhat ovat kasvussa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin kaikkiin erilaisiin säästökohteisiin, mitä edustaja mainitsi, muistutan siitä, että hyvinvointialueilla on yleiskatteellinen rahoitus, jonka puitteissa ne tekevät päätöksiä siitä, mihin rahaa laitetaan ja mihin sitä ei laiteta. [Välihuutoja] Toistan myöskin sen, että sairaalaverkkoa ei olla karsimassa. Yhtään sairaalaa ei olla lopettamassa. Yhtään leikkaussalia ei mene kiinni.

Yhtään sairaalaa ei olla lakkauttamassa. Me teemme työnjakoa, ja työnjaon tarkoitus on tehostaa erikoissairaanhoidon toimintaa, jotta jokainen suomalainen, joka tarvitsee erikoissairaanhoitoa, nimenomaan kirurgista erikoissairaanhoitoa, pääsee toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, tiedättekö, miltä Salossa, Oulaskankaalla, Varkaudessa, Iisalmessa, Kemissä, Savonlinnassa ja Kouvolassa ihmisistä tuntuu, kun kuuntelee teidän viestiänne? Te olette sivuuttaneet kaikki alueiden laskelmat, kaikki potilasturvallisuuskysymykset, ja te olette vain alas ajamassa näitä sairaaloita.

Me sosiaalidemokraatit vastustamme tätä teidän politiikkaanne. Me olemme valiokunnassa esittäneet jokaisen sairaalan säilyttämistä ja olemme vedonneet niin perussuomalaisiin, kokoomuslaisiin kuin kristillisdemokraatteihin — mitään tukea emme ole saaneet. Perussuomalaiset kellottivat meidän puheenvuorojamme, kun me puolustimme näitä sairaaloita. Minä vastaan teille: te voitte kellottaa sitä matkaa, joka lisääntyy ihmisillä, kun he yöaikaan joutuvat liikkumaan pidemmälle sairaaloihin näiden teidän alasajojenne johdosta. [Vasemmalta: Satoja kilometrejä!] Mielestäni, ministeri Juuso, nämä ihmiset nyt ansaitsevat kuulla: Miksi ette ole heidän puolellaan? Miksi ajatte näitten sairaaloitten lopettamista? [Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Pyytäisin kaikkia niitä edustajia, joilla ei ole puheenvuoroa, malttamaan mielensä ja välttämään yletöntä hälinää. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhtään sairaalaa ei olla lopettamassa. On erittäin mielenkiintoinen ja erikoinen tieto, että valiokunnassa on äänestetty siitä, mitä sairaaloita lopetetaan vai lopetetaanko ollenkaan, koska esityksessä ei lopeteta yhtään sairaalaa. [Naurua — Hälinää] Eli vähän ihmeellistä on se, mistä te oikein siellä olette keskustelleet. Yhtään sairaalaa ei lopeteta, yhtään leikkaussalia ei suljeta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] sairaalaverkkoa ei myöskään karsita.

Tämän esityksen tavoitteena on parantaa hoitoonpääsyä ja tehostaa meidän osaavaan hoitohenkilökunnan käyttöä. Otamme käyttöön myöskin yksityiset palvelut. Kaiken tavoitteena on se, että ihminen pääsee Suomessa erikoissairaanhoitoon mahdollisimman nopeasti. Muistutan myöskin kaikkia vielä siitä, mistä ei juurikaan puhuta, että erikoissairaanhoito ei ole pelkkää kirurgiaa ja leikkaussalia ja leikkaustoimintaa. Erikoissairaanhoito on todella paljon muutakin. Se on sisätautiosastoja, se on kardiologiaa, se on syöpäosastoja, se on neurologiaa, se on lastentauteja — mitään näistä ei rajoiteta. Eli hyvinvointialue voi hyvin järkevästi päättää, mitä missäkin sairaalassa tehdään, jotta sairaaloiden kapasiteetti käytetään hyväksi mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Juuso, te ette varmaan yhtään ihmettele, miksi me emme usko teidän vastauksianne, jos teidän oman ryhmänne edustajat — tai kokoomuslaiset, jotka ovat irtaantuneet tästä — eivät myöskään usko näitä vastauksia.

Me olemme valiokunnassa kuulleet asiantuntijoita ja saaneet myös arvioita kustannuksista. Onko todellakin niin, että tämä esitys vahvistaisi valtiontaloutta noin 26 miljoonaa euroa vuonna 26? Siis noin saman verran kuin se, mitä kaljaveron alennus maksaa valtiolle? Te ajatte palveluita alas ympäri Suomen, perusterveydenhuollonkin palveluita, ja sitten samaan aikaan teette tällaisia ratkaisuja. Ettekö te arvosta tai kuuntele niitä asiantuntijoita siellä alueilla — lääkäreitä, hoitajia, hyvinvointialueiden päättäjiä — jotka ovat sitä mieltä, että tämä esitys ei todellakaan paranna palveluita eikä se myöskään tuo säästöjä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskusta vertaa melkein kaikkia säästöpäätöksiä kaljaveroon tällä kaudella. [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Puhemies koputtaa] Tämä hallituksen esitys, missä säästöiksi esitetään reilut 26 miljoonaa, on hyvin varovaisesti, varovaisuusperiaatteella tehty laskelma. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Se on tehty kansallisesti yhtenäisillä perusteilla, joten luotan täysin siihen virkavalmisteluun, mikä tässä on pohjana.

On selvää, että alueilta, joiden palvelut muuttuvat, tulee erilaisia laskelmia. Se ei ollut yllätys, se oli myöskin odotettavissa.

Aina kun koskemme erikoissairaanhoitoon, vastustus on hyvinkin suurta, mutta sanon edelleenkin, että erikoissairaanhoito on hyvin paljon muutakin kuin pelkkää kirurgiaa. Toistan sen, että meillä on pula erityisosaajista, tietyistä erikoislääkäreistä. Meidän täytyy pystyä käyttämään se lääkärikunta, ne osaavat hoitajat, mitä meillä on, mahdollisimman tehokkaasti. [Puhemies koputtaa] Kaiken tavoitteena on se, että suomalaiset pääsevät erikoissairaanhoitoon [Puhemies koputtaa] nopeasti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä hallituksen tekemä päätös on aivan valtava virhe. Te olette nyt todellakin viemässä alueilta sen tosiasiallisen itsehallinnon ja päätösvallan tehdä nämä ratkaisut alueen omasta näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä päätöksellä te olette nyt viemässä ihmisten henkeä ja terveyttä turvaavat palvelut kauas heidän ulottumattomiin. Nämä teidän vastauksenne kuulostavatkin siltä, että halpa kalja on teille tärkeämpää kuin ihmisten hoitoonpääsy. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aika härskiä!]

Ministeri Juuso, kun kuuntelin näitä teidän puheenvuorojanne tässä, niin kysyn teiltä: uskotteko te todella, että kun päivystyksiä lakkautetaan ja rahoitusta leikataan hyvinvointialueilta, niin ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On syytä korjata muutamia opposition esiin nostamia virheitä. Ensinnäkin tämä hallitus kiristää kokonaisuudessaan alkoholin verotusta. Kehysriihen päätösten mukaisesti me joudumme kiristämään myös muita veroja. Olette kovasti vastustaneet myös niitä toimia täällä.

Meidän yhdeksän miljardin kokonaisuuteen sisältyy lähes jokaiselle sektorille kohdistuvia säästöjä. [Anne Kalmari: Kaikki hyväosaisille!] Me emme tee niitä ilkeyttämme, vaan me teemme niitä siksi, että me kykenisimme turvaamaan tämän hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet myös tulevaisuudessa — turvallisuuden, sisäisen turvallisuuden, yhä haastavammaksi käyvän ulkoisen turvallisuuden, koululaitoksen, tienpidon ja niin edelleen — tilanteessa, jossa meidän työikäinen väestömme vähenee, meidän vanhusväestömme kasvaa. Tätä tekee vastuuntuntoinen hallitus myös siinä tilanteessa, että jotkut päätökset ovat hyvin vaikeita. [Vasemmalta: Kuka vastaa kysymykseen! — Ben Zyskowicz: Te vastustatte jokaista täällä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. [Hälinää — puhemies koputtaa] — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä. [Puhuja aloittaa mikrofonin ollessa kiinni] — Mikrofoni, mikrofoni.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä sairaalaverkon ja päivystyksen karsiminen käytännössä vähentää palveluja ja heikentää hoitoonpääsyä, toisin kuin te, ministeri Juuso, tässä olette vakuutellut. Ja totta on sekin, että ne säästöt, mitä on laskettu tästä saatavan, ovat todellakin samaa luokkaa kuin se olutveron kevennys, ja kyllä tämä on mielestäni erikoinen arvovalinta.

Ihmettelen myös sitä, ministeri Juuso, kun usein täällä perustelette erilaisia sote-puolen leikkauksia sillä, että hyvinvointialueet itse päättävät, ei suinkaan hallitus, mutta tässä te olette nyt kuitenkin tekemässä hyvin yksityiskohtaista lainsäädäntöä, joka sitoo hyvinvointialueiden käsiä, eikä päätöksiä voida siellä alueilla tehdä niin kuin itse katsotaan parhaaksi.

Itä-Suomesta tulevana ihmettelen kyllä näitä rajuja karsimisia, jotka osuvat nimenomaan itäiseen Suomeen. Me ollaan tässä salissa aika yhteistuumin ajateltu, että meidän täytyy tässä tilanteessa panostaa Itä-Suomeen. Hallitus ei juurikaan sinne lisärahaa ole osoittanut, mutta nyt te nimenomaan sitten leikkaatte korostetusti itäsuomalaisten palveluista. [Puhemies: Ja kysymys!] Ministeri Juuso, miten te näette tämän tilanteen? [Puhemies koputtaa] Tekö uskotte, että näillä palvelut paranevat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä hyvinvointialueet voivat tehdä päätöksiä ihan itsekin. [Vasemmalta: Ai millä tavalla?] Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on jo lokakuussa päättänyt, että raskas kirurgia siirtyy Oulaskankaan sairaalasta pois 1.1.2025 [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] ja sinne tulee sen sijaan päiväkirurgiaa ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa. Kyllä, Pohjois-Pohjanmaa on tämän päätöksen tehnyt. Oikein hyvä.

Nämä päätökset, kun tullaan sairaalaverkkoon, ovat alueellisesti erittäin vaikeita, koska siellä aluevaltuutetut kukin puolustavat omaa aluettansa, mutta meidän pitää ministeriönä ja ministerinä nähdä se kansallinen perspektiivi. Meillä on vähän eri lentokorkeus. Meidän täytyy varmistaa se, että meillä on kansallisesti monierikoisalainen, hyvin toimiva keskus‑ ja yliopistosairaalaverkko [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja se henkilöstö, mitä sinne tarvitaan. Tämä on aivan olennaista erityisesti siinä turvallisuustilanteessa, missä maailma ja Suomi tällä hetkellä ovat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen aikainen sairaalaverkkoselvitys kohtasi laajaa kritiikkiä varsinkin Vaasassa siitä, ettei sairaaloiden tasa-arvoista kohtelua laajan päivystyksen keskussairaaloiden osalta kyetty perustelemaan faktapohjaisesti vaan ratkaisut vaikuttivat vahvasti poliittisilta. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys näyttää erityisesti Kouvolan ratkaisun jälkeen yhä vahvemmin samankaltaiselta. Ministeri Juuso, voisitteko rehellisesti kertoa, millä konkreettisilla ja puolueettomilla perusteilla tämän esityksen ratkaisut on tehty, kun me emme riittäviä perusteita valiokunnassa saaneet useista pyynnöistä huolimatta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun tätä esitystä alettiin valmistelemaan, niin kartoitettiin tietysti ensin kaikki yksiköt, joissa on perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys poikkeusluvalla. Niitä oli useita, ja suurimmassa osassa niistä paikkakunnista, joissa se oli sallittu, väestömäärä oli 20 000—25 000 henkilöä. Kouvolassa väestömäärä oli 80 000 henkilöä, ja siinä vaiheessa jo kiinnitin huomiota siihen, että se poikkesi näistä muista ainakin sen väestömäärän osalta. Kun tarkemmin asiaa selvitin ja kun virkakunta sitä selvitti, huomattiin myöskin se, että siinä on Kuusankosken psykiatrinen sairaala kahdeksan kilometrin päässä, ja heillä tulee olla pääsy myöskin somaattisiin lääkäripalveluihin ympäri vuorokauden. Lähistöllä on myöskin Karjalan prikaati, missä on tuhansia varusmiehiä. Nämä kolme perustetta johtivat siihen, että päätimme, että Kouvolassa kuitenkin voisi perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys säilyä. Mielestäni nämä ovat hyvät perustelut. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Varkaudesta, Iisalmesta, Raahesta, Jämsästä, Salosta, Kemistä, Oulaisista, Valkeakoskelta ja Savonlinnasta kuuluu hätähuuto — pitkin Suomea kuuluu hätähuuto — näistä sairaaloihin kohdistuvista leikkauksista, jotka eivät ole oikeudenmukaisia. Ne eivät ole yhdenvertaisia, ja ne vaarantavat perustuslaissa turvatun oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Matkat päivystyksiin kasvavat voimakkaasti.

Herra puhemies! Arvoisa varapääministeri, perussuomalaisten suuri johtaja Riikka Purra, [Naurua] teidän ryhmästänne jo pari edustajaa ja myöskin pari oikeudentuntoista kokoomuslaista ovat jo ilmoittaneet, että he eivät voi äänestää tällaisen epäoikeudenmukaisen ja järjettömän päätöksen puolesta. Valtaa ei, arvoisa Riikka Purra, voi käyttää ihan miten vain. Teidät tunnetaan ryhmäkurin vastustajana. Totesitte viime vaalikaudella suurin piirtein näin, että ryhmäkuri voi vaikuttaa niin, ettei voida tai uskalleta käyttää omia aivoja. Kysynkin teiltä, pääministerin sijainen Riikka Purra: Annatteko te [Puhemies koputtaa] vapaat kädet perussuomalaisten ryhmälle äänestää tätä epäoikeudenmukaista esitystä vastaan? [Puhemies koputtaa] Annatteko vapaat kädet edustaja Kankaalle, Polviselle, [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty korkojen kera!] Lundénille, Sillanpäälle ja muille, joiden omatunto on herännyt?

Puhemies Jussi Halla-aho

Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Luulen, että kysyjän kysymys ei kuulu valtiovarainministerin eikä varapääministerin vastattavaksi. [Anne Kalmari: Pääministerille kuuluu!] Sen sijaan yleisesti voin toistaa, miksi hallitus joutuu tekemään myös hankalia päätöksiä. [Timo Harakka: Voi hyvänen aika!] Me olemme siinä tilanteessa, että meillä tulot ja menot eivät ole pitkään aikaan kohdanneet toisiaan, eivät ole lähelläkään. Sen lisäksi, kuten ministeri Juuso on useaan kertaan todennut tähän sairaalaverkkoon liittyen, me haluamme varmistaa työnjaollisin toimin sen, että meillä riittää osaajia sinne, missä heitä erityisesti tarvitaan. [Miapetra Kumpula-Natri: Yksityisille!] Samaan aikaan me emme voi maassa, jossa myös tapahtuu koko ajan väestöllisiä muutoksia, taata kaikkea sitä, mitä joskus on ollut olemassa. Tämä on tosiasia, ja ymmärtääkseni keskustakin on tämän ainakin hallituksessa ollessaan tajunnut.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valotan tätä samaa kysymystä nyt vähän eri näkökulmasta. Te olette, ministeri Juuso, tuonut tänne hyvin sekavan lain sairaaloiden päivystyksistä. Sieltä löytyy muun muassa monierikoisalaista, ympärivuorokautista päivystystä, joka on laajaa. Sitten sieltä löytyy monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä, joka ei ole niin laajaa mutta on riittävää. Sitten sieltä löytyy päivystystä, josta sanotaan, että se on rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä mutta ei monierikoisalaista päivystystä. Sitten sieltä löytyy perusterveydenhuollon päivystystä, ja sitten sieltä löytyy päivystystä, joka ole päivystystä ollenkaan, eli lääkäri saa olla sairaalassa töissä mutta ei saa avata ovea potilaalle yöllä, vaikka potilas olisi oven toisella puolella.

Sieltä kentältä on nyt kuulunut sellaista, muun muassa minulle soitti erittäin arvostettu lääkintäneuvos, joka on ollut kokoomuksen kunnanvaltuutettuna Varsinais-Suomessa pitkään, ja hän sanoi reserviupseerina, että kun sotaa käydään, niin kenraalit johtavat sotaa ja poliitikot päättävät rahoista, mutta tässä poliitikot menevät päättämään niistä asioista, [Puhemies: Kysymys!] joista tietämys on kentällä.

Miksi olette tehneet tällaisen lakiesityksen, joka on [Puhemies koputtaa] täysin sekava?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä aikaisemmin totesin, niin arviointineuvosto on tarkastanut tämän hallituksen esityksen ja on antanut kiitettävää palautetta siitä, kuinka perusteellisesti vaikutusarviot on tehty. [Suna Kymäläisen välihuuto] Se on hyvin perusteltu esitys. Oikeuskansleri ei ole katsonut aihetta mihinkään toimenpiteisiin liittyen niihin kanteluihin, mitä on tullut. Tämä on myöskin läpäissyt perustuslakivaliokunnan. [Antti Kurvisen välihuuto]

Jos on näin, että ei ymmärretä näitä kaikkia käsitteitä, mitkä periytyvät kyllä jo vanhoilta ajoilta — monierikoisalainen, ympärivuorokautinen päivystys — niin totta kai ministeriössä ohjauksen kautta ohjeistamme ja vastaamme kaikkien lääkäreiden kysymyksiin, mitä milläkin tarkoitetaan. On tietysti ymmärrettävää, että kaikille ne eivät ole selviä. Tässä laissa on paljon ammattisanastoa, [Välihuutoja] mutta sitä ammattisanastoa on vaikea välttää. Silloin, kun puhutaan [Hälinää — Puhemies koputtaa] sosiaali- ja terveydenhoidosta, niin on olemassa tiettyä ammattisanastoa, ihan niin kuin muillakin erikoisaloilla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta on käsittämätöntä, että me olemme täällä viikko toisensa jälkeen kuuntelemassa, kuinka ministeri sysää vastuuta omista päätöksistään aluevaltuutetuille, jotka eivät voi tehdä näitä päätöksiä. Sairaalaverkon karsiminen on tosiasia, ja se on teidän päätöksenne.

Vierailin itse viime viikonloppuna Oulussa ja Kemissä. Tiedättekö, ministeri Juuso, mikä siellä ihmisiä eniten puhututti? Oulussa puhututti eniten se, että Oulaskankaalla lakkaa yöpäivystys, Kemissä se, että Länsi-Pohjan sairaalasta lakkaavat synnytykset. Nämä ovat asioita, jotka eivät nyt ole ehkä ammattisanastoa mutta jotka ihmiset arjessaan kokevat, ja ne ovat päätöksiä, joita te olette tehneet.

Toisin sanoen on niin, että vaikka nämä säästöt ovat epävarmoja, niin tasa-arvon, palvelutason ja potilasturvallisuuden heikkeneminen ovat satavarmoja asioita, jotka tulevat toteutumaan näiden teidän päätöstenne seurauksena. Ministeri Juuso, Oulainen, Kemi, Savonlinna, Salo, Iisalmi, Jämsä, Raahe, Varkaus, miten te perustelette näillä alueilla asuville ihmisille sitä, että te heikennätte heidän palvelutasoaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskittämisasetuksessa vuonna 2017 määriteltiin, että jotta sairaalassa voidaan ylläpitää synnytystoimintaa, pitää olla vähintään 1 000 synnytystä vuodessa. Länsi-Pohjassa Kemin sairaalassa oltiin jo 400:ssa, mikä tarkoittaa sitä, että keskimäärin yksi lapsi vuorokaudessa syntyy ja sen ylläpitämiseen tarvitaan erittäin suuri ja osaava henkilökunta. Lapin hyvinvointialue on itse päättänyt, että synnytykset siirtyvät Rovaniemelle, ja Rovaniemeltä LKS:stä on tullut myöskin tieto, että se synnytysten siirtyminen Rovaniemelle ei aiheuta lisäpaineita henkilöstön suhteen vaan nämä äidit voidaan siellä ottaa vastaan ilman minkäänlaisia lisäkustannuksia.

Tämän esityksen tavoitteena on tehostaa erikoissairaanhoitoa jakamalla lyhytjälkihoitoista kirurgiaa, päiväkirurgiaa, toisiin sairaaloihin ja sitä vaativampaa raskasta kirurgiaa keskus- ja yliopistosairaaloihin. Tämä on peruste. Tällä on myöskin haluttu lakkauttaa tämä poikkeuslupakäytäntö, [Puhemies koputtaa] joka on jatkunut Suomessa jo aivan liian pitkään.

Arvoisa puhemies! Suomi ikääntyy nopeasti ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin, puolet erikoislääkäreistä eläköityy lähivuosina, henkilöstöpula pahenee. Tämä kehitys on huomioitava, halusimme tai emme. Ilmeisesti oppositiossa ei todellisuutta oteta vakavasti. Nyt supistettavat yöpäivystykset pyörivät pitkälti vuokratyövoimalla. Keikkalääkäreiden palkkoihin menevä resurssi on pois muusta soten kehittämisestä. Meidän on kyettävä katsomaan asioita Suomen ja suomalaisten etu edellä, ei seuraavia vaaleja ajatellen.

Kun hätä on suurin esimerkiksi infarktin tai onnettomuuden takia, tarvitaan laadukas ensihoito, ammattitaitoista henkilökuntaa ja laajat tutkimus- ja hoitomahdollisuudet. Orpon hallituksen päivystyspäätöksellä tuetaan sitä, että joka hyvinvointialueella säilyy sairaala. Yhtäkään sairaalaa ei olla lopettamassa. Hallituksen sote-politiikka on kokonaisuus, jolla turvataan hyvinvointipalvelut kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta ja myös tuleville sukupolville: esimerkiksi kiirevastaanottojen yleistyminen, hallituksen omalääkärimalli, [Puhemies: Kysymys!] etäpalvelujen kehittäminen ja liikkuvat palvelut. Arvoisa ministeri Juuso, miten hallitus [Puhemies koputtaa] edistää kiirevastaanottojen yleistymistä hyvinvointialueilla? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin hyvä kysymys näistä kiirevastaanotoista. Kun Suomessa muutama vuosi sitten otettiin käyttöön tämmöiset sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon yhteispäivystykset, niin aika monesta terveyskeskuksesta loppuivat iltavastaanotto ja viikonloppuvastaanotto, ja se on johtanut siihen, että meidän päivystykset ruuhkautuvat. Hyvinvointialueilla on nyt hyvä tilaisuus lisätä iltavastaanottoa ja viikonloppuvastaanottoa pienemmissä terveyskeskuksissa. Myöskin tällä pääsemme siihen, että päivystykset eivät kuormitu turhaan. [Vasemmalta: Millä rahalla?]

Kun kiirevastaanottojen ylläpitäminen vähentää painetta sinne päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon, niin on aivan selvää, että siitä tulee myöskin kustannussäästöjä. Totta kai, me tiedämme: kun ihminen ei tarvitse erikoissairaanhoitoa, vaan hänet voidaan matalalla kynnyksellä hoitaa siellä perusterveydenhuollossa ja kiirepäivystyksissä, niin se säästää meiltä kustannuksia, se säästää henkilötyövoimaa ja se auttaa siihen, että ne, jotka oikeasti tarvitsevat, pääsevät nopeammin hoitoon. [Aki Lindénin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tulossa on musta joulu. Lumirajaan katsomatta kautta koko maan sairaaloiden palveluita ajetaan alas ja päivystyksistä sammutetaan valot. Kansalaisilla hoitoonpääsy heikkenee, säästöjä ei tule, ja se turvallisuudentunne kansalaisilla heikkenee.

Ministeri Juuso, teidän jäljiltänne sosiaali‑ ja terveyspalvelut ovat totisesti toisenlaisia. Te olette jo romuttanut toimivan hoitotakuun ja siirtänyt kansalaiset kolmen kuukauden hoitojonoihin. Ja nyt te olette tätä sairaalaverkkoa tällä tavalla moukaroimassa — tällä tavalla moukaroimassa, mistä ei edes säästöjä synny. Jos ette meitä usko, ministeri Juuso, niin me olemme kuulleet, kuinka teidän hallituksenne kansanedustajat — perussuomalaisista edustaja Kangas ja edustaja Polvinen, kokoomuksesta edustaja Heikkinen — ovat asettuneet puolustamaan esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan palveluita, toimivan sairaalan palveluita. [Anne Kalmari: Se on oikein!]

Ministeri Juuso, jos ette meidän perusteluita usko, niin mitä vastaatte näille oman puolueenne edustajille ja niille hallitusryhmienkin edustajille, [Puhemies koputtaa] jotka ovat huolissaan sairaaloiden päivystyksistä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että erikoissairaanhoidon tilanne on tämän hallituskauden päättyessä parempi kuin mitä se oli silloin, kun tämä hallitus aloitti toimintansa. Uskokaa tai älkää, me olemme siihen pääsemässä. Me tuomme kehitysehdotuksia, teemme niitä tarvittavia uudistuksia, mitä tarvitaan, että ihmiset pääsevät hoitoon. Tämä on aivan olennainen osa hallituspolitiikkaa. Ne tuntuvat vaikeilta, mutta perinteisesti Suomessa kaikki erikoissairaanhoidon palveluihin koskeminen on kovin vaikeata. Sen sijaan minusta on vähän liian helppoa se, että vanhuksilta kyllä voidaan siellä hyvinvointialueilla palveluita viedä, heidän palveluitaan. Kukaan ei puolusta heitä. Heillä ei ole etujärjestöä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mutta kun erikoissairaanhoidon palveluita halutaan tehostaa ja järkevöittää, niin katsokaa, mikä huuto tulee. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Arvoisat edustajat, meidän ja istuntoa seuraavien kansalaisten on täysin mahdotonta kuulla ministereiden vastauspuheenvuoroja, jos te huudatte niiden päälle. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sairaalaverkon leikkaaminen tällä keinoin on totta kai valtava järkytys suomalaisille. Ymmärrän sen tuskan, mitä on varsinkin vanhemmilla ihmisillä, jotka ovat jo fyysisen voimansa osittain käyttäneet yhteiskuntamme hyväksi ja ovat sairauden rasittamia. Tämähän tietenkin tarkoittaa heille semmoista pelokasta tilannetta, jolloin pitäisi päättäjien ymmärtää se, että he tarvitsevat sitä välttämätöntä apua. Sama koskee lapsiperheitä. Olen nähnyt omien lastenlasteni kanssa, että sen avun pitää olla lähellä silloin, kun sitä tarvitaan.

Miten te aiotte, arvoisat ministerit, ministeri Juuso esimerkiksi, toimia tässä tilanteessa niin, että voimme varmistaa sen, että tällaisissa tapauksissa, joissa akuutti sairaus iskee ja on hätä, varsinkin kun maaseutualueilla alkavat puhelinverkotkin olla aika heikossa kunnossa, ihmisen henki ja terveys pelastetaan? Se hädän hetki on se hetki, jolloin se apu pitää saada. Siinä selittäminen joistakin poliittisista linjauksista on ehkä aika kevyttä. On tärkeää, että ihminen saa avun silloin, kun hän tarvitsee.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on erittäin hyvin toimiva ensihoitoverkosto. Ensihoitopalvelu ei nykyään ole vain sitä, että kuljetetaan paikasta toiseen, vaan siellä on osaavaa hoitohenkilökuntaa, joka pystyy aloittamaan hoidon jo siellä kotona. Eli tietysti näissä tapauksissa muutenkin, vaikka ei tehtäisi mitään muutoksia sairaalaverkkoon, ensihoito on se ensimmäinen, minne soitetaan silloin, kun on hengenhätä, ja se toimii Suomessa. Se pystyy hoitamaan jo tällä hetkellä useita tapauksia ilman, että tarvitsee viedä eteenpäin. Ensihoito pystyy myöskin näkemään sen, että kun on sellainen tapaus, mikä tarvitsee erikoissairaanhoitoa, niin silloin potilas kuljetetaan sellaiseen yksikköön, missä häntä voidaan auttaa. Aina se ei tarkoita sitä, että mennään perusterveydenhuollon yksikön kautta, koska se hidastaa hoitoonpääsyä. Voidaan mennä suoraan keskussairaalaan tai yliopistosairaalaan, missä se tarvittava hoito on saatavissa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomen väestö ikääntyy, ja kuten me tässä olemme saaneet kuulla, yksi syy tässä hallituksen esityksessä liittyen sairaalaverkkoon liittyy juuri henkilöstön saatavuuteen. Meillä myöskin väestö pakkaantuu entistä enemmän kaupunkeihin, ja se pistää haastetta siihen, että me saadaan kerta kaikkiaan meidän resurssit sote-sektorilla riittämään oikeisiin paikkoihin.

Vi inom SFP är glada över det att man i regeringens proposition för sjukhusnätverket beaktar också de språkliga konsekvenserna. Som västnylänning är jag glad för det att regeringen möjliggör att vi kan ha en jourverksamhet i Raseborg, men dessvärre — trots att oppositionspartierna kritiserar sjukhusreformen — har vi inte lokalt och regionalt fått stöd för att upprätthålla den här jouren. Jag hoppas att också oppositionspartierna för det här budskapet vidare till sina regionalpolitiker.

Mutta itse tähän henkilöstön saatavuuteen: kysyisin ministeri Juusolta, olisiko syytä pohtia myöskin Suomessa sitä, mitä monessa muussa länsimaassa tällä hetkellä jo tehdään, eli että tehtäisiin niin sanottu direktio-oikeus liittyen erikoissairaanhoidon lääkäreihin, niin että voidaan varmistua siitä, että erikoisosaajia saadaan myöskin pienempiin sairaaloihin ympäri maata. Meitäkin RKP:ssa huolestuttaa se vahva keskittämisen kulttuuri, mitä löytyy myöskin alueilla. Olisiko tämä asia, millä voitaisiin lähteä ratkaisemaan sitä problematiikkaa, mikä liittyy henkilöstön saatavuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos ymmärsin oikein, niin edustaja esittää, että tiettyjä erikoislääkäreitä voisi määrätä toimimaan joissakin sairaaloissa. Näen, että tässä voitaisiin törmätä elinkeinon harjoittamisen vapauteen. Tätä ei ole Suomessa koskaan koeponnistettu, voidaanko näin tehdä. Toki esityksiä on tullut siitä, että meidän pitäisi pakottaa lääkäreitä toimimaan julkisella puolella pitempään kuin he nyt toimivat. Tästä on ministeriössä toki keskusteltu, mutta perustuslaki tulee siinä aika nopeasti vastaan ja myöskin yhdenvertaisuus siinä mielessä, että jos me alamme pakottamaan lääkäreitä sillä perusteella, että heidät on koulutettu julkisin varoin, niin herää kysymys, pitääkö sitten pakottaa myöskin sairaanhoitajat. Entäs kaikki muut, jotka koulutetaan Suomen valtion varoilla — miten suhtaudumme sitten heidän työvelvoitteisiinsa? Tämä ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kun sitä tarkemmin pohtii, niin se ei ole läheskään niin yksinkertainen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Juusolle ikäihmisistä: Tehän juuri leikkasitte hoitajia ikäihmisten hoivasta, [Anne Kalmari: Juuri näin! — Vasemmalta: Juuri näin!] josta viikko sitten täällä äänestettiin. Tällä viikolla äänestettiin hoitotakuusta, jonka te olette romuttamassa, jota muuten sellaisena kuin te sen tänne toitte ei yksikään kuultava asiantuntija kannattanut valiokunnassa — ei yksikään.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra täällä perusteli Salon, Oulaisten, Kemin, Varkauden, Iisalmen ja monen muun sairaalan päivystysten ja palveluiden karsimista ja alasajoa sillä, että kaikkialta pitää säästää. No, eihän tämä pidä paikkaansa. On yksi kohde, josta te ette säästä ja jonne te laitatte lisää rahaa, ja se on ministereiden tuloluokka, mukaan lukien teidän omat taskut — toistatuhatta euroa toista vuotta. Jos te edes muutaman satasen olisitte valmis tinkimään, niin näillä alueilla voitaisiin palvelut pelastaa.

Arvoisa puhemies! Kysymys kuuluu: Ministeri Purra, te olette pääministerin sijainen, te vastaatte koko hallituksen toiminnasta. [Puhemies koputtaa] Ovatko kaikki hallitusryhmät yksimielisesti tämän esityksen takana tiistaina vai eivät?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan huomauttaa, että meillä tässä maassa on erittäin tiukka progressiivinen verotus. Se on itse asiassa tiukentunut viime vuosina. Se on selvästi tiukempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Suomessa hyvätuloiset ihmiset maksavat enemmän veroja. Toisaalta pienituloiset maksavat Suomessa selvästi vähemmän veroja kuin esimerkiksi Ruotsissa. Sen lisäksi meillä on korkeat marginaaliveroasteet. Tällä haluan todeta sen, että teidän väitteenne siitä, että hyvin toimeentulevat eivät osallistuisi tämän yhteiskunnan pyörittämiseen, [Välihuutoja vasemmalta] ei pidä paikkaansa.

Sen lisäksi tämä hallitus alkuperäisen veropolitiikkaansa lisäksi — jossa siis kokonaisveroastetta laskettiin jonkin verran, nimenomaan työn verotusta pieni- ja keskituloisilta keventäen — joutui kehysriihessä myös kiristämään kaikkein parhaiten toimeentulevien ihmisten verotusta. Eli kahteen ylimpään tuloluokkaan kohdistettiin lisää toimia tilanteessa, jossa me jouduimme tekemään myös muita veroratkaisuja, suurimpana yleisen arvonlisäverokannan korottaminen, ja tekemään edelleen [Puhemies koputtaa] lisää vaikeita säästöjä. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vaikeassa taloustilanteessa resurssit ja tekevät kädet on käytettävä viisaasti, parhaalla mahdollisella tavalla. Ivalon ja Kuusamon päivystykset turvataan. Ei enää poikkeuslupasirkusta. [Johanna Ojala-Niemelän välihuuto] Synnytykset jatkuvat Kajaanissa, Mikkelissä, Kotkassa, Hämeenlinnassa ja Kokkolassa. Työryhmän esitys olisi ne lakkauttanut, se ei meille käynyt. Se on sitä vaikuttamista. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa]

Keskustalaisten räävitön riekkuminen sen sijaan on suoranaista suomalaisten sumutusta. Keskustan Rehulan asetuksella lakkautettiin synnytystoiminta Oulaskankaalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Keskustan silloisen ministeri Saarikon asetuksella lakkautettiin vaativa leikkaustoiminta Raahesta. Keväällä 23 keskustan vaikuttamistyön kruunu oli tyhjä paperi. Ei riittänyt kanttia tulla hallitukseen siivoamaan omia sotkuja.

Arvoisa puhemies! Voisitteko, ministeri Juuso, selventää vielä kerran oppositiolle, miksi näitä päätöksiä nyt tehdään, ja alleviivata vielä kerran sen, että yhtäkään sairaalaa ei olla lakkauttamassa? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys, mikä nyt on eduskunnan käsittelyssä, on erittäin maltillinen verrattuna siihen virkaesitykseen, sairaalatyöryhmän esitykseen, minkä saimme viime tammikuussa. Siinä mielessä täytyy sanoa, että kyllä, politiikassa tehdään valintoja, ja niitä valintoja tehdään silmällä pitäen kansalaisten hyvinvointia, tässä tapauksessa kansalaisten oikeutta päästä erikoissairaanhoitoon, kiireettömän hoidon toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti. Se vaatii sen, että me katsomme, mitä meillä on, paljonko meillä on henkilöstöä, paljonko meillä on sairaaloita, ja pyrimme tekemään sitä jakoa sillä tavalla järkevästi, että se toiminta näissä sairaaloissa on mahdollisimman tehokasta. Ei päivystetä yöllä leikkaussalihenkilökunnalla ynnä muilla lääkäreillä tyhjää, koska siellä ei tapahdu yhtään mitään. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Esimerkiksi Oulaskankaalla on vuonna 23 tehty kolme yöaikaista leikkaustoimenpidettä — [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Puhemies koputtaa] kolme yöaikaista leikkaustoimenpidettä koko vuonna 2023.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ministeri Juuso, puhuitte huikeasta lentokorkeudesta, ja kun tässä nyt tätä keskustelua ja näitä vastauksia on kuullut, niin olisi kyllä syytä nyt kysyä, olisiko aika laskeutua ihan sinne ihmisten tasolle sieltä lennolta ja kuunnella esimerkiksi, mitä vastuulliset, osaavat, kokeneet lääkärit, sairaalan johto, esimerkiksi Salon sairaalassa, ovat tästä uudistuksesta kertoneet. He ovat kertoneet muun muassa sen, edustaja Laiho, että vuokralääkäreitä tai vuokrahoitajia ei ole Salon erikoissairaanhoidossa koskaan tarvinnut käyttää. [Mia Laihon välihuuto] Kannattaisiko nyt näitä lausuntoja kuunnella ja kysyä?

Kysynkin teiltä, ministeri Juuso: Miksi te ette anna suomalaisille mahdollisuutta tehdä päätöksiä siellä, missä he asuvat? Miksei anneta sitä oikeutta tehdä ne päätökset siellä hyvinvointialueilla, missä nämä asiat tunnetaan kaikista parhaiten?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän hyvinvointialueet voivat näitä päätöksiä tehdä. Toistaiseksi niitä on tehnyt vain Pohjois-Pohjanmaa.

Mitä tulee Salon sairaalan yöpäivystykseen, perusterveydenhuollon yöpäivystykseen, niin siellä käy keskimäärin kuusi henkilöä yön aikana. On tutkittu, mistä syistä he yöpäivystykseen tulevat, ja summa summarum on se, että suurin osa heistä olisi hyvin voinut odottaa aamuun, koska päivystykset aamuseitsemästä iltakymmeneen ovat edelleenkin tämän esityksen hyväksymisen myötä mahdollisia. Ne, jotka eivät voi sinne aamuun odottaa, ovat näitä kiireellisimpiä tapauksia, jotka tulee tietysti ensihoidon avustuksella joko hoitaa sinne kotiin tai sitten kuljettaa sellaiseen sairaalaan, missä heitä voidaan auttaa, missä on sellaista erikoissairaanhoitoa, mitä he kiireellisesti tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Joulu on jo melkein ovella ja lahjojen hankinta monen mielessä. Torin kyselyn mukaan lähes joka kymmenes suomalainen ostaa joululahjoja tänä vuonna Temusta. Yle uutisoi hiljattain, että alle 150 euron tilaukset kiinalaisista verkkokaupoista ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Muovikrääsän yletön tuotanto ja lennättäminen ympäri maailmaa on kestämätöntä niin ympäristön kuin ihmisoikeuksien kannalta. Mukana on myös tavaraa, joka ei täytä eurooppalaisia turvallisuusvaatimuksia. Tilanne on kotimaisille yrityksille epäreilu. Kertakäyttökulutuksesta on siirryttävä kestäviin ja korjattaviin tuotteisiin. Kiinalaisten verkkokauppojen aggressiivinen toiminta vie väärään suuntaan. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta, joka ei ratkea yksittäisten kuluttajien valinnoilla. Kysynkin ministeri Mykkäseltä: mitä hallitus tekee kiinalaisten halpakauppojen toiminnan suitsimiseksi Suomessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on asia, joka kuulunee useamman ministerin tontille sinänsä, ja tuoteturvallisuus ja kauppasäännöt ovat enemmän ministereiden ryhmän ja Satosen vastuualueella. Mutta sinänsä yhdyn tähän kysyjän huoleen siitä, että se on todella aika pysähdyttävää itse asiassa, että tammi—lokakuussa taitaa olla 14-kertaistunut tämä halpaverkkokauppojen käyttö: 90-prosenttisesti kiinalaisista verkkokaupoista, keskiostos kuusi euroa, hyvin paljon tavaraa, joka hylätään lähes käyttämättä. Tämä on sekä tuoteturvallisuuskysymys terveysmielessä, se on yrittäjien reilun kilpailun kannalta väärin eurooppalaisia, suomalaisia kohtaan ja myös iso ympäristökysymys, jossa lyödään korville kyllä kaikkea meidän vastuullista toimintaa — kierrätystä, kiertotalouden rakentamista — ja Euroopan pitää pystyä tähän vastaamaan. Onneksi komissio pyrkii rakentamaan nyt tapoja, joilla estetään markkinoilla olo, jos ei täytä tuotevastuukysymyksiä, ja siihen kyllä ainakin itse annan kaiken tukeni. — Kiitoksia.

Puhemies! Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat lisääntyneet nopeasti. Viime vuonna suomalaisilta yritettiin huijata lähes 77 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle arvio on lähes 100 miljoonaa. Suomen Pankin mukaan pankit ottivat vastuulleen vain neljä prosenttia petollisten tilisiirtojen tappioista. Maksajaksi joutuu useimmiten asiakas, lakia tulkitaan kuluttajan vahingoksi. Etenkin vanhemmat ihmiset pelkäävät tämän vuoksi digitaalisten palveluiden käyttöä. Moni muukin tarvitsisi syystä tai toisesta käteispalveluita, mutta pankit vain karsivat palveluitaan. Ne takovat voittoja ja jakavat ennätysosinkoja, mutta välttelevät vastuuta huijauksista ja palveluista. Muistamme sen pankinjohtajan tokaisun, että köyhät eivät tuo muuta kuin hiekkaa konttorin lattialle — se on pankkien asenne pienituloisia asiakkaita [Puhemies koputtaa] kohtaan.

Hallitus, onko asenteenne sama, [Puhemies koputtaa] vai laitatteko pankit, nämä saiturit, maksamaan aiheuttamistaan vahingoista [Puhemies koputtaa] ja palvelemaan ihmisiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ei ehkä ole tarpeen ihan senkaltaiseen vastakkainasetteluun pankkien ja kuluttajien välillä kuin mitä puheenvuorossa annettiin ymmärtää, mutta se on sinänsä ihan totta, että niitä haasteita, joita edustaja tuossa edellä kuvasi maksamiseen ja toisaalta petoksiin liittyen, on enenevässä määrin ja ne aiheuttavat paljon yhteiskunnallista huolta. Nämä ovat vakavia kysymyksiä, joissa tarvitaan sekä lainsäätäjän toimenpiteitä että sitten myöskin pankeilta aktiivisuutta ja osallistumista.

Tähän liittyen on käynnissä useita eri hankkeita sekä Euroopan unionin tasolla että kansallisesti. Olen asettanut pankkipalvelutyöryhmän selvittämään sitä, millä tavoin turvataan maksamista ja peruspankkipalveluiden saatavuutta myöskin niille ryhmille, joille maksamiseen ja digitaalisiin palveluihin liittyvät kysymykset ovat vaikeampia tai joiden on jostain syystä vaikeampaa saada tiliä auki. Sitten Euroopan unionin tasolla käydään myöskin maksamiseen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tämä on jatkuvaa työtä, jota toteutetaan sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla ja hyvässä yhteistyössä myöskin pankkitoimijoiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunnassa on käsitelty kahta tärkeää työmarkkinauudistusta: paikallisen sopimisen edistämistä ja vientivetoista palkkamallia. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia niin työllisyyden kuin julkisen talouden kannalta. Paikallinen sopiminen on Suomen Yrittäjille suunnatun kyselyn perusteella keskeinen uudistus, jolla yritykset pystyvät luomaan uusia työpaikkoja. Vientivetoisella palkkamallilla puolestaan varmistetaan, että yhteiskunta pystyy rahoittamaan julkisen sektorin palkat ja sitä kautta turvaamaan hyvinvointivaltion palvelut. Työmarkkinoilla tarvitaan joustoa silloin, kun valuutta ei jousta.

Arvoisa työministeri, millaisia työllisyysvaikutuksia arvioisitte näillä työmarkkinauudistuksilla olevan, ja milloin näiden vaikutuksia voidaan nähdä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Nämä ovat todella tärkeitä uudistuksia molemmat. Silloin, kun hallitusneuvotteluissa lähdettiin hakemaan ratkaisuita siihen, millä me Suomen kilpailukykyä vahvistetaan, siellä nousi kaksi asiaa ylitse muiden. Ensimmäinen oli viennin kilpailukyvyn vahvistaminen, ja siinä tämä palkkamalli on ihan keskeinen jo aiemmin tehdyn työrauhauudistuksen lisäksi. Ja sitten taas, kun katsottiin, missä on se kaikkein suurin työllistämispotentiaali yksityisellä sektorilla, se on nimenomaan näissä pk-yrityksissä, ja heille tämä paikallinen sopiminen ja se mahdollisuus, että he saavat sen oikeudenmukaisen vaihtoehdon, että voidaan tehdä paikallista sopimista myös luottamusvaltuutetun, ei vain luottamusmiehen, kanssa ja myös järjestäytymättömissä yrityksissä, ovat tosiaan yrittäjien omissa kyselyissä nousseet erittäin tärkeiksi, kuten tässä mainittiin. Tarkkoja lukuja on vaikea sanoa, mutta aivan varmasti tulevan vuoden aikana tässä mennään merkittävästi eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Elämme aikaa, jossa epävarmuus ja monet uhat ovat lisääntyneet. On tärkeää, että me kaikki yksilöistä, kotitalouksista yhteiskunnan korkeimpiin tahoihin ymmärrämme varautumisen merkityksen ja siihen liittyvät vastuut. Yksittäisillä kotitalouksilla on tässä tärkeä rooli. Hyvin varautuessaan ne tekevät meistä myös yhteiskuntana kestävämmän.

Sisäministeriö julkaisi marraskuussa uuden kriisi‑ ja häiriötilanteiden varautumisoppaan, joka löytyy Suomi.fi-palvelusta. Taloudellisista syistä opasta ei lähetetty kotiin, vaan se on mahdollista itse tulostaa. Onko nyt riskinä, että hyvin laadittu sisältö jää liian monilta lukematta? Konkreettinen opas kotiin lähetettynä voisi lisätä varautumisen astetta merkittävästi nettiversioon verrattuna. Meillä on myös isoja ihmisryhmiä, joita digitaalinen opas ei tavoita, kaikilla ei ole edes läheisiä auttamassa. Ruotsissa vastaava opas lähetettiin koteihin. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: voisiko konkreettisen oppaan lähettämistä kotitalouksiin vielä harkita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä,

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että kotitalouksien oma varautuminen kriisi‑ ja häiriötilanteiden varalle on aivan keskeinen osa myöskin kansallista varautumista. Se myöskin vapauttaa resursseja viranomaisilta kriisitilanteessa ja lisää ylipäätäänkin yhteiskunnan kriisi‑ ja häiriötilojen sietokykyä.

Tässä on toki tietysti aina sitten kysymys, että lähetetäänkö tosiaan kaikkiin koteihin tämmöinen paperinen versio. Ehkä pitäisin kaikkein tärkeimpänä, että ylipäätään näistä asioista puhutaan ja tietoisuus lisääntyy, ja siinäkin mielessä on erittäin hyvä ja tärkeä asia, että edustaja Tanus otti sen esille täällä kyselytunnilla. Nyt televisiokatsojienkin kuullen totean sen, että itse kunkin on syytä tarkistaa, löytyykö kotoa se 72 tunnin suositeltu varautumistaso sekä ruuassa että perustarpeissa — vedessä, kaikessa muussakin — sellaisen vakavan häiriötilanteen varalle, että näitä ei olisi saatavilla.

Hallituksenkin tekemän huoltovarmuuteen liittyvän periaatepäätöksen mukaisesti, tavoitepäätöksen, näitä asioita tullaan pitämään esillä ja kriisitietoisuutta ja varautumisvalmiutta lisäämään ja tarkastelemaan.