Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas) | Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk) | Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps) | Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Ihmisten kärsimys Gazan kaistalla on jo ylittänyt kaiken ymmärryksen — se on suoraan sanoen sanoin kuvaamatonta. Pienet lapset, jopa vastasyntyneet, näkevät nälkää, vedestä on pulaa, lääkkeitä ei ole. Jo yli 50 000 ihmistä — suurin osa heistä siviilejä — on kuollut Israelin armeijan säälimättömissä iskuissa. Hamasin terroriteot ovat vastenmielisyydessään täysin tuomittavia. Samalla mikään ei oikeuta nälän käyttämiseen aseena lapsia ja viattomia ihmisiä kohtaan.

Nyt Israelin äärioikeistohallitus on ilmoittanut valtaavansa koko Gazan ja siirtävänsä väestön kolmansiin maihin. Kyseessä on yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastainen toimi, rikos, sotarikos.

Arvoisa pääministeri, tekeekö Suomi omalta osaltaan kaikkensa, että tämä verenvuodatus, humanitäärinen kriisi ja kärsimys saadaan vihdoin loppumaan [Puhemies koputtaa] ja jotta nämä sotarikokset saadaan estettyä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kysymys on erittäin tärkeä ja oikea. Se, mitä Gazassa, Lähi-idässä, tällä hetkellä tapahtuu, ja nimenomaan Gazassa, on jotain aivan sietämätöntä. Se ei ole mitenkään oikeutettua, olkoonkin, että Hamas aloitti ja Hamas hyökkäsi, mutta se, mitä me nähdään tällä hetkellä, on rikos ihmisiä vastaan, ihmisyyttä vastaan ja kansainvälistä oikeutta vastaan. Väestön pakkosiirtosuunnitelmat ovat yksiselitteisesti sotarikoksia. Ei hallitus eikä Suomi, me emme tätä hyväksy, me tuomitsemme sen. Hallitus vaatii välitöntä humanitäärisen avun perillepääsyä Gazan alueelle. Ihmisiä ei voi näännyttää nälkään. Me vaaditaan välitöntä tulitaukoa. Me vaaditaan panttivankien vapauttamista ja rauhanneuvottelujen aloittamista tavoitteena kahden valtion malli ja kestävä rauhantila Lähi-itään. Sitä, mitä me tänään näemme, ei voi sietää, ja me teemme kaikkemme, että tämä tilanne saadaan oikenemaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että koko kansainvälinen yhteisö nyt reagoi tiukasti. Se, mitä siellä on nyt tapahtumassa, on täysin anteeksiantamatonta, ja tätä ei voi katsella sivusta.

Onneksi kansainvälinen yhteisö on nyt heräämässä ja reagoimassa entistä vahvemmin. Ainoa kestävä tie on saada aselepo. Ainoa kestävä tie on päästä kahden valtion malliin.

Ranska on yhdessä Saudi-Arabian kanssa lähtenyt tässä liikkeelle ja käynnistänyt prosessin, jonka tavoitteena on palauttaa kahden valtion malli ja saada tämä ainoa kestävä ratkaisu, ja hakea maita, jotka vielä eivät ole tunnustaneet esimerkiksi Palestiinaa tai myöskään Israelia, kesäkuun kokoukseen New Yorkissa. SDP on vaatinut jo pitkään, että Suomen pitäisi lähteä tässä nyt liikkeelle Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

No, nyt on aivan ratkaisevaa, mitä tässä nyt tekevät ne maat, jotka eivät vielä ole tunnustusta tehneet, ja Suomen rooli nyt voi olla tässä aivan keskeinen. On hyvä, että Suomi tukee tätä prosessia, mutta, arvoisa ulkoministeri, [Puhemies koputtaa] onko Suomi valmis kesäkuussa, mahdollisesti yhdessä muiden EU-maiden kanssa, ilmoittamaan Palestiinan valtion tunnustamisesta? Sillä voi olla ratkaiseva merkitys tämän prosessin kannalta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On toden totta niin, että ainoastaan kahden valtion malli voi taata Lähi-itään turvallisuuden ja rauhan. Toistaiseksi näyttää siltä, että olisimme siitä erittäin kaukana, mutta sitäkin taustaa vasten on kovin tervehdittävää, että Ranska ja Saudi-Arabia ovat aloittaneet tämän prosessin, jonka puitteissa on tarkoitus tosiaan koota yhteen maita, jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinan valtiota, mutta sitten myös maita, jotka eivät ole tunnustaneet Israelin olemassaoloa ja Israelia valtiona, ja hakea ratkaisuja ja ehtoja sille, mitkä voisivat olla edellytykset toisaalta sen kahden valtion mallin toteutumiselle mutta myös sen johdannaisena valtioiden tunnustamiselle ja kansainvälisten suhteiden normalisoimiselle. Me seurataan tätä prosessia tiiviisti ja ollaan kumppanien kanssa yhteistyössä tätä valmistelemassa, ja katsotaan, missä tilanteessa ollaan kesäkuussa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me olemme nyt keskellä aivan valtavaa humanitaarista kriisiä. Kyllä Israelilla on ollut oikeus puolustautua Hamasin terrorismilta, mutta ei tällaista voi kukaan hyväksyä. Etninen puhdistus on aivan jotain mahdotonta. Me emme voi hyväksyä väestön pakkosiirtoja. Meidän tulee toimia kaikin tavoin, kuten te sanoitte, pääministeri, pistää kansainvälistä painetta, jotta Israel luopuu aikeistaan, ja se, missä me voimme vaikuttaa, olisi Palestiinan tunnustaminen.

Eilen tasavallan presidentti totesi, että tunnustaminen on vain ajan kysymys ja jos muita maita liikkuu — Ranska, Iso-Britannia — niin Suomikin on historian oikealla puolella. Kauanko Suomelta vie olla historian oikealla puolella? Mitä maata te, pääministeri, odotatte, että teidän hallituksenne tunnustaa Palestiinan? Vai onko kyse siitä, että te ette saa hallituksestanne asiasta yksimielistä näkemystä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se kannanotto, jonka valtionjohto antoi tähän tilanteeseen pari päivää sitten, oli täysin hallituksen linjojen mukainen ja näin ollen kaikkien hallituspuolueiden linjojen mukainen — tässä ei ole kahta kysymystäkään niistä periaatteista, mitä sillä haetaan.

Minusta ulkoministeri kuvasi erittäin hyvin tätä kahden valtion mallin ratkaisua ja edellytyksiä sinne pääsemiseksi, ja sen eteen meidän pitää tehdä töitä. Se on Suomen pitkäaikainen tavoite, se on se, millä se kestävä rauha sinne alueelle saadaan, ja tietenkin edellytysten sille, että siellä on kaksi valtiota, pitää olla olemassa.

Tällä hetkellä Israel tuntuu tekevän muun muassa tällä väkivallalla ja pakkosiirroilla tietä sille, ettei ole mitään kahta valtiota kohta olemassa. Siksi se tilanne pitää saada siellä rauhoittumaan. Rauha — tulitauko, ja sen jälkeen prosessit käyntiin. Meidän pitää tukea Palestiinaa, jotta on edellytykset kahden valtion mallin tunnustamiselle ja Palestiinan tunnustamiselle. Mutta se vaatii nyt tämän kansainvälisen yhteisön työn, ja se työ on käynnissä.

Arvoisa puhemies! Oikea aika tunnustaa Palestiina on nyt. Israelin täysin suhteettomat, ylimitoitetut ja epäinhimilliset sotatoimet Gazassa ovat jatkuneet jo puolitoista vuotta. Silmiemme edessä tehdään kansanmurhaa, ja Israel käyttää aseenaan myös sitä, että palestiinalaisia siviilejä — naisia, lapsia — näännytetään hengiltä, puhumattakaan siitä, että Israel on jo vuosikymmenien ajan syyllistynyt Palestiinan alueella laittomaan miehitys- ja apartheidpolitiikkaan, joka kaventaa palestiinalaisten tilaa ja oikeuksia.

Puolustusselonteon mukaan puolustusmateriaaliyhteistyössä Israel on yksi Suomen olennainen kumppani. Ministeri Häkkänen, näettekö te todella, että Suomi voi tehdä tällaisen maan kanssa yhä syvenevää puolustusyhteistyötä ja käydä asekauppaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tilanne Lähi-idässä on erittäin surullinen, ja siellä on ihmisyyden ja ihmisarvon loukkaaminen joka päivä nyt läsnä, kuten me hyvin näemme. Hamas on aloittanut toimintoja, ja Israel syyllistyy myös nyt itse näihin toimintoihin.

Edellisen vaalikauden aikana on tehty merkittäviä Suomen puolustuksen suorituskykyyn liittyviä hankintoja israelilaisilta yrityksiltä. Näitä kauppoja ei ole lähdetty perumaan. Siitä on valinnut myös aika laaja yhteisymmärrys näiden Suomen ilmapuolustusta parantavien järjestelmien osalta. On siihen liittyvää koulutusyhteistyötä ja muuta, ei mitään sen ihmeempää. Näiden järjestelmien peruminen taas aiheuttaisi Suomen puolustukselle merkittäviä ongelmia, joten sen takia ei ole lähdetty muuttamaan näitä edellisen hallituksen päätöksiä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, Suomi on oikeusvaltio, ja meidän jos kenen tulee pitää kiinni sopimuksista, kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisestä oikeudesta. Se on aina pienen maan etu. Pohjoismaista Norja on edennyt ja tunnustanut Palestiinan, kuten myös Ruotsi, meidän lähimmät kumppanit, joten kysyn vielä teiltä: miksi Suomi ei voisi edetä?

Lisäksi kysyn: Miten Suomen humanitäärinen apu? Oletteko te valmis lisäämään sitä tässä tilanteessa, kun tarve on suunnaton? Onko hallitus valmis kutsumaan niitä lapsia tänne sairaalaan? Tätä esitin jo aiemmin, en ole saanut vastausta. Aiotteko te toimia?

Ja, arvoisa pääministeri, te olette eurooppalainen päämies. EU:lla on paljon työkaluja: kaupan työkaluja, kehityspolitiikan työkaluja, humanitäärisiä työkaluja, diplomatian työkaluja. Mikä teidän viesti on teidän eurooppalaisille kollegoille? Millaisen ratkaisun te haluatte?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos useista kysymyksistä, ja ulkoministeri voi täydentää. — Siis pitää saada aikaan mahdollisimman nopeasti edellytykset, jotta kahden valtion mallia kohti voidaan edetä. Tällä hetkellä, juuri tänään, ne edellytykset ovat aivan järkyttävän huonot. Siksi ensisijainen, kaikkein nopein, on humanitäärisen avun perillesaanti ja tulitauko. Se on ensimmäinen edellytys. Sen lisäksi pitää tukea Palestiinan kansan alueen vakauttamista niin, että on joku valtio, jonka tunnustaa, ja siinä tarvitaan todella suurta kansainvälisen yhteisön avustusta. Samaan aikaan kahden valtion mallihan tarkoittaa sitä, että tarvitaan myöskin takeet Israelin rauhalle ja turvalle. Myöskin siitä pitää huolehtia, ja siksi muun muassa Hamasin aseistariisuminen on aivan oleellinen osa tätä kokonaisuutta. Näiden kaikkien asioiden täytyy olla nyt pöydällä.

Ja voin vakuuttaa, että me, niin allekirjoittanut kuin ulkoministeri, joka tekee joka päivä — on tehnyt vuoden, puolitoista, kaksi — tämän eteen töitä, ja muut, niin valtioneuvoston jäsenet kuin meidän diplomaatit, teemme kaikkemme, jotta näihin meidän tavoitteisiin päästään — tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin. [Puhemies koputtaa] Me autamme, tuemme. [Puhemies koputtaa] Me olemme suuri avustusten antaja sille alueelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Siviilien pommittaminen on laitonta ja väärin, ihmisten näännyttäminen nälkään ja janoon on laitonta ja väärin, väestön pakkosiirrot ovat laittomia ja väärin, ja kansanmurha on aina laitonta ja väärin. Mikään ei Israelin toimia Gazassa voi oikeuttaa.

Ministeri Valtonen, te sanoitte A-studiossa: ”Me Suomena teemme kaikkemme, että kansainvälinen oikeus toteutuisi Lähi-idässä ja myös Israelin toimesta.” Te, pääministeri, toistitte, että me teemme kaikkemme. Kiitos näistä kannanotoista, mutta onko todella näin? Tarkoittaako ”kaikkemme” myös vaikkapa Palestiinan valtion tunnustamista? Tarkoittaako ”kaikkemme” tukea vaikka Etelä-Afrikan nostamalle kansanmurhakanteelle kansainvälisessä tuomioistuimessa? Tarkoittaako ”kaikkemme” sitä, että olette valmiita säätämään lailla puolustushankinnoista niin, että Israelilta ei enää vastedes osteta aseita? Ja tarkoittaako ”kaikkemme” haavoittuneiden palestiinalaislasten tuomista hoitoon tänne Suomeen? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan nostatte tärkeän kysymyksen pöydälle. On niin, että näitä toimia, joita Israel alueella harjoittaa — valitettavasti jo pitkän aikaa — ei voi lainkaan hyväksyä, kuten olemme tässä usealla suulla jo todenneet. Nyt täytyy erottaa tämä akuutti humanitäärinen hätä siitä poliittisesta ratkaisusta, joka voi johtaa aikanaan kahden valtion malliin. Kuten pääministeri totesi, meidän pitää nyt tässä akuutissa tilanteessa pitää huolta siitä, että on edes palestiinalaisväestö ja on Palestiinalaisalue, jonka pohjalta valtion voi muodostaa. Nyt molemmat ovat uhanalaisia.

Mitä tulee tunnustamiseen, niin kuten on todettu, olemme valmiita etenemään siinä asiassa sopivana ajankohtana ja yhteistyössä kumppaneidemme kanssa, ja tätä vuoropuhelua käydään päivittäin.

Sitten mitä tulee asekauppaan tai puolustushankintoihin, niin se, minkälaisen puolustusratkaisun Suomi on tehnyt, ei auta varsinkaan jälkijättöisesti mitenkään akuuttiin tilanteeseen eikä myöskään kahden valtion mallin muodostumiseen, [Puhemies koputtaa] mutta ennen muuta pitää huomata se, [Puhemies koputtaa] että Suomihan ei ole kymmeneen vuoteen toimittanut aseita Israeliin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Joudun myös kysymään, mitä se on, pääministeri Orpo, mitä te konkreettisesti teette — varsinkin kun teillä näyttää nyt olevan vaikeuksia saada yhtenäinen viesti kaikilta hallituspuolueilta suhteessa Gazassa tapahtuvaan kansanmurhaan. Toimittajat ovat täällä juosseet sekä ministeri Purran perässä että ministeri Essayah’n perässä, jotta he tuomitsisivat tämän kansanmurhan, mutta vastauksia ei ole saatu.

Nyt näyttää, pääministeri Orpo, siltä, että nämä kaksi puoluetta pitävät teitä ansassa. He eivät tule hyväksymään sitä, että Orpon hallitus etenisi Palestiinan tunnustamisen tiellä, ja se hetki ja se momentum on juuri nyt, kun Ranska ja Iso-Britannia etenevät tällä tiellä. Kyse on Palestiinan itsemääräämisoikeudesta, kyse on palestiinalaisten oikeudesta olla olemassa. Jos hetki ei ole nyt, niin koska se on? [Puhemies koputtaa] Me olemme pian tilanteessa, jossa palestiinalaista yhteiskuntaa ei välttämättä enää ole olemassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee valtion tunnustamiseen, niin siihen liittyy useita näkökohtia, joista yksi on se, että sillä on hallinto, joka on sitoutunut rauhanomaiseen olemassaoloon myös naapureidensa kanssa ja toki osana kansainvälistä yhteisöä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että nyt osana rauhanneuvotteluita, sitten kun aikanaan siihen päästään, ja tätä kahden valtion mallin ratkaisua Hamas paitsi siivotaan kokonaisuudessaan ulos Palestiinan hallinnosta myös aseet viedään Hamasilta. Se on terroristijärjestö. [Eduskunnasta: Juuri näin!]

Tässä rinnalla Suomi osana Euroopan unionia on vuosien ajan tukenut palestiinalaishallintoa ja nyt suorastaan yrittänyt pitää sitä hengissä, kun se on ollut henkihieverissä tässä viime kuukausina, jotta olisi neuvottelukumppani ja jotta olisi taho, jonka varaan sitä pysyvää hallintoa voi rakentaa ja jonka varaan Palestiinan valtion voisi aikanaan tunnustaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaikki varmasti täällä ovat valmiita siihen ja edellyttävät, että Hamasista irtaudutaan ja sen väkivaltainen toiminta lopetetaan tehokkaasti. No, tässä viimeisen vuoden aikana on käyty keskustelua, esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa, siitä, että on tämmöistä kaksoisstandardia, että ihan oikein on tuomittu selvästi Venäjän siviiliväestöön kohdistamat iskut sairaaloihin, kouluihin ja asuintaloihin mutta sitten, kun on ollut kysymys Israelin iskuista, on aloitettu aina tällä, että Israelilla on oikeus puolustautua. Mutta mikään oikeus kansainvälisessä oikeudessa ei oikeuta puolustautuvaa valtiota ohjaamaan iskujansa siviiliväestöön, naisiin ja lapsiin. Tämä on juuri se ongelma ollut, että niin täällä valtakunnan sisäisesti tuntuu hallituksessa olleen ongelmia löytää se johdonmukainen, kansainvälisen oikeuden puolustama linja kuin sitten Euroopan unionissa ymmärrettävistä syistä joillakin mailla on erityisiä vaikeuksia historiallisista syistä Israelia tuomita. [Puhemies koputtaa] Mutta mitä olisi jatkossa tehtävä, [Puhemies koputtaa] ettei tällaiseen kaksoisstandarditilanteeseen ajauduta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En lainkaan tunnusta tai tunnista kaksoisstandardisyytteitä. Tosiaan Euroopan unioni on ylivoimaisesti suurin paitsi palestiinalaishallinnon tukija, kuten tuossa kerroin, myös humanitaarisen avun antaja alueelle. Tämän lisäksi me ollaan asetettu pakotteita paitsi Hamasille myös väkivaltaisille siirtokuntalaisille. Valitettavasti Israel on viime kuukausina paitsi laajentanut siirtokuntiaan ja laitonta miehitystään myös lisännyt väkivaltaansa alueella. Ollaan toimittu kaikilta niiltä osin kuin suinkin on yksimielisyyden puitteissa mahdollista.

Ja vielä edustaja Tynkkysen aikaisempaan kysymykseen: Suomi itsestään selvästi tukee kansainvälistä tuomioistuinlaitosta, niin kansainvälistä tuomioistuinta ICJ:tä kuin kansainvälistä rikostuomioistuinta, ja myös näitä tutkintoja, jotka koskevat Israelin potentiaalisia ja todennäköisiä sotarikoksia alueella.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Suomen keskusta tukee Suomen valtiojohdon — tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin — kannanottoja Gazan tilanteesta. Oli äärimmäisen tärkeää, että myös Suomi määritteli selkeästi linjaansa Gazan humanitääriseen tilanteeseen. Yhtä lailla meidän pitää kaikkien pitää nyt huoli siitä, että meidän linjamme on johdonmukainen ja yhtenäinen vaikuttaessamme osana Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä, jotta tämä humanitäärinen katastrofi saadaan ratkaistua ja estettyä aivan valtava inhimillinen kärsimys. Siviilien kärsimystä ei voi hyväksyä.

Israelin on kannettava kansainvälisen oikeuden mukainen vastuunsa ja taattava avun perillepääsy. Väestön pakkosiirrot eivät ole koskaan hyväksyttäviä välineitä politiikassa. Vaadimme myös, että Hamas vapauttaa panttivangit ja osaltaan tekee töitä tulitauon saavuttamiseksi. Tavoitteena pitää keskustan mielestä olla rauhanneuvottelut, jotka käydään kahden valtion mallin pohjalta.

Kysynkin nyt ulkoministeriltä kaksi kysymystä: Miten arvioitte kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksia saada käyntiin välttämätön prosessi tilanteen vakauttamiseksi? Ja, arvoisa ulkoministeri, toinen kysymys: miten Suomi asemoituu Ranskan ja Saudi-Arabian isännöimään kahden valtion mallia käsittelevään konferenssiin, joka on kesäkuussa edessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tervehdimme tätä Ranskan ja Saudi-Arabian aloitetta, josta on jo muutama kuukausi aikaa, kun he sen käynnistivät. Itse asiassa he käynnistivät sen tilanteessa, jossa Lähi-idässä vallitsi tulitauko, oli panttivankeja vapautettu ja oli edes pientä toivoa olemassa siitä, että tilanne saataisiin rauhoitettua ja vakautettua ja voitaisiin palata neuvottelupöytään myös kahden valtion mallin osalta.

Nyt tilanne on toinen. Siitä huolimatta kesäkuussa tuo rauhankonferenssi pidetään New Yorkissa, ja Suomi on siihen osallistumassa. Se, millä tasolla siihen osallistutaan, riippuu nyt toisaalta siitä, miten kumppanit pääsevät etenemään näissä valmisteluissa, joissa yhteistyössä olemme mukana, mutta myös siitä, minkälaisia tuloksia on odotettavissa. Joka tapauksessa olemme mukana, ja kaikki työ, mitä tähän suuntaan nyt tehdään, tulee hyödyksi jonain päivänä joka tapauksessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Johannes Koskinen ja moni muu rinnastavat Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja Israelin sotatoimet Gazassa. Näitä ei voi rinnastaa.

Venäjän hyökkäys oli täysin provosoimaton, eikä se liity mitenkään Venäjän omaan turvallisuuteen. Gazassa sen sijaan Hamas aloitti sodan hyökkäämällä Israeliin, surmaamalla siviilejä, raiskaamalla ja ottamalla panttivankeja, ja tuo tilanne siellä liittyy välittömästi Israelin turvallisuuteen. Se, että Hamas aloitti tämän sodan, ei kuitenkaan oikeuta sitä, mitä nyt näemme Israelin tekevän.

Haluan kysyä ministereiltä ja ministeri Valtoselta, kun tämä Venäjän ja Israelin rinnastaminen jatkuu mielestäni virheellisesti: voiko teidän mielestä näitä kahta konfliktia rinnastaa siten kuin täällä esimerkiksi edustaja Koskinen teki? [Mai Kivelä: Molemmat ovat miehittäjiä! — Johannes Koskinen: Iskut rinnastin pelkästään!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja nostaa erittäin tärkeän tosiasian esille, ja nimenomaan näitä kahta asiaa ei voi rinnastaa. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan täysin provosoimatta, eikä Venäjällä ole omasta narratiivistaan poiketen minkäänlaisia turvallisuushuolia, jotka ainakaan tulisivat Ukrainasta käsin tai täältä läntisestä vapaasta maailmasta käsin.

Vastaavasti Israelilla on alueella merkittävät turvallisuushuolet, jotka eivät tule pelkästään terrorijärjestö Hamasista päin, vaan laajemminkin siellä alueella on useampikin arabimaa, joka ei ole tunnustanut edes Israelin olemassaoloa, ja sitten tiedämme Iranin toiminnan alueella: se rahoittaa paitsi Hamasia myös muita terrorijärjestöjä alueella, kuten hutheja ja Hizbollahia.

No niin, se, mikä on taustalla tässä kaksoisstandardisyytöksessä — ja sen takia toivoisin, että Suomessa tämä erityisen vahvasti ymmärretään — on se, että Venäjä on tietoisesti kumppaniensa kanssa kylvänyt tätä väitettä globaalissa etelässä heikentääkseen tukea Ukrainalle. [Ben Zyskowicz: Just näin! — Oikealta: Kyllä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hamasin terrori-iskut ovat olleet täysin tuomittavia, mutta onko oikein vastata terroritekoihin kansanmurhalla? Siitähän tässä on nyt kyse. Gazassa on kuollut yli 50 000 ihmistä, 15 000 viatonta lasta. Tämä tulee olemaan historiassa länsimaisen ihmisyyden romahduspiste, ja, arvoisa ulkoministeri, voitte kutsua sitä ihan millä tavalla haluatte, mutta näin historiankirjat tulevat siitä kirjoittamaan.

Arvoisa pääministeri, aikooko Suomi vaatia kansainvälisessä tuomioistuimessa oikeutta näille tuhansille viattomille lapsiuhreille, jotka voisivat muuten tänä päivänä Gazassa liikkua, leikkiä ja olla perheidensä kanssa? Aiotteko vaatia oikeutta heille? Aiotteko vaatia, että sotarikoksiin syyllistyneet pistetään vastuuseen? Siinä kai me voimme olla kuitenkin johdonmukaisia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa täsmentäisin niin, että ei pelkästään kansanmurhalla vastaaminen vaan myöskään yleensä kollektiivinen vastaaminen jonkinlaiseen hirmutekoon, joka koskee siviilejä, ei ole missään nimessä kansainvälisen oikeuden mukaista eikä ole oikein.

Suomi itsestään selvästi tukee kansainvälisiä tuomioistuimia — siitä äsken tässä kerroin — siis kansainvälisen tuomioistuimen toimintaa, myös rahoittaa sitä, ja kansainvälistä rikostuomioistuinta. Tämän lisäksi YK:ssa, jossa esimerkiksi viimeisen reilun vuoden aikana on käsitelty useita päätöslauselmia, jotka myös pohjaavat näiden tuomioistuinten väliaikaisiin lausuntoihin tai välietappeihin, Suomi on ollut myös niissä mukana ja tukee kansainvälisen oikeuden toteutumista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kertaisitteko te, pääministeri Orpo, vielä meille ne toimet, mitä hallituksenne on tehnyt Israelin painostamiseksi kansanmurhan lopettamiseksi? Kertoisitteko te vielä kerran kaikki ne toimet, joita teidän nimeänne kantava hallitus aikoo tehdä niiden lasten pelastamiseksi, jotka kamppailevat hengestään nälkäkuoleman partaalla, joista osa on menettänyt raajansa ja jotka yrittävät selviytyä raunioiden keskellä ilman vanhempiaan?

Pääministeri, toivon, että te katsotte ja kuuntelette sitä teidän listaanne sillä korvalla, että se on se lista, josta lapset tässä maassa tulevat historiankirjoissa lukemaan niissä kappaleissa, joissa kerrotaan, mitä kansainvälinen yhteisö ja Suomi osana sitä yritti tehdä estääkseen sen, että kansanmurha voidaan toteuttaa, estääkseen etnisen puhdistuksen, estääkseen näiden lasten kuoleman. Sillä minä aidosti uskon, että te, pääministeri Orpo ja ulkoministeri Valtonen, haluatte pysäyttää tämän kauheuden. En epäile, ettettekö te haluaisi pelastaa näitä lapsia. Mutta, pääministeri Orpo, onko teillä rohkeutta myös tällä hallituspohjalla tehdä ne kaikki vaadittavat toimet, jotta tämän maan lapset voivat jonain päivänä ylpeänä historiankirjoja lukea ja sanoa, [Puhemies koputtaa] että meidän isänmaamme yritti kaikkensa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, meidän täytyy tehdä ja me teemme kaikkemme. Me olemme tehneet kaikkemme, että tämä järkyttävä katastrofi, mikä Lähi-idän alueella on, mikä Gazan alueella on ja mikä Israelin puolelta lähti liikkeelle, saadaan loppumaan, jotta siellä lapset voivat elää omaa turvallista elämäänsä ja rakentaa elämäänsä. Me teemme kaikkemme kaikilla niillä foorumeilla, missä me voimme toimia: EU:ssa, eri ministeripöydissä, kahdenvälisesti. Meidän valtionjohdolla, ulkoministerillä ja presidentillä, on ollut lukemattomia suoria keskusteluja alueen maiden päämiesten kanssa. Me toimitamme apua Gazaan. Me huolehdimme siitä tai teemme kaikkemme, että me saadaan sinne tulitauko aikaan ja että se apu menee sinne perille. Edustaja Virta, voitte olla varma: me teemme kaikkemme. Uskon, että tämä on koko Suomen kansan yhteinen viesti, että se tappaminen pitää saada loppumaan siellä, ja me toimimme sen eteen parhaamme mukaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ihmisten humanitäärinen kärsimys ja hätä tulee saada loppumaan. Gazaa hallitsee nyt Hamas, joka on kansainvälisesti tunnustettu terroristijärjestö, joka myös omalla toiminnallaan aiheuttaa siviilien kärsimystä. Tunnustamalla Palestiinan nyt emme tue rauhaa vaan mahdollisesti lujitamme järjestöjä, jotka toimivat väkivaltaisesti ja joiden toiminta on kaukana ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Rauhaa ei saavuteta kiirehtimällä vaan sitoutumalla pysyvään sovintoon ja tahtoon. Arvoisa ulkoministeri, miten Palestiinassa voidaan tukea prosessia, jossa Palestiinaan saataisiin kansainvälisen oikeuden mukaisesti toimivaa hallintoa? [Vasemmalta: No niin, siellä se tuli!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että Palestiinan tulevaisuutta ei missään nimessä voi rakentaa terroristijärjestön tai ‑järjestöjen varaan. Se ei ole kansainvälisesti hyväksyttävää, mutta se ei myöskään ole alueen ihmisten etu. Kaikki nämä ponnistelut, joita nyt tässä käydään kohti kahden valtion mallia, lähtevät siitä, että palestiinalaishallinnossa ei ole yksikään terroristijärjestö mukana vaan se rakentuisi ensin tällaisen ikään kuin teknokraatti- tai virkamieshallituksen varaan, joka sitoutuisi nimenomaan rauhanomaiseen tulevaisuuteen ja jolle rakennettaisiin polku kohti demokraattista päätöksentekoa ja joka sisällyttäisi myös kaikki etniset ryhmät ja kaikki vähemmistöt mukaan päätöksentekoon. Mielestäni on tärkeää, että ensin asetetaan vaatimus sille, että on sitoutuminen rauhanomaiseen tulevaisuuteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mikään maailmassa ei tietenkään oikeuta lasten tappamista ja pienten vauvojen näännyttämistä nälkään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hallituksen omat rivit näissä aivan keskeisissä kysymyksissä, kuten Palestiinan tunnustamista koskien, ovat melko hajallaan. Palestiinan tunnustaminen, taloudelliset pakotteet ja gazalaisten siviilien evakuoiminen Suomeen sairaalahoitoon ovat vain yksittäisiä asioita, joita Suomen pitäisi tehdä palestiinalaisten ja gazalaisten auttamiseksi. Pääministeri Orpo, miten suomalaiset voivat luottaa siihen, että Suomi todella tekee kaikkensa, kun hallituksen omat rivit vaikuttavat olevan aika hajallaan tässä kysymyksessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, se hallituksen peruslinja, jonka me kerroimme, jossa vaaditaan humanitäärinen apu välittömästi perille, välitön tulitauko, panttivankien vapauttaminen ja välitön rauhanneuvottelujen käynnistäminen kohti kahden valtion mallia, on hallituksen yhteinen linja. Uskon, että se on myöskin koko Suomen linja.

Sen jälkeen voidaan keskustella siitä, milloin on oikea aika, milloin täyttyvät edellytykset, milloin voidaan lähteä etenemään kohti kahden valtion mallia ja milloin on tunnustamisen aika. Me teemme töitä sen eteen, ja siihen voi luottaa, mutta pitää olla edellytykset kunnossa. Se tulitauko on ensimmäinen ratkaisu — ja se, että siellä on olemassa joku hallinto, jonka kanssa voidaan niitä neuvotteluja lähteä käymään. Kyllä me teemme tämän eteen töitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maanantaina tasavallan presidentti, pääministeri ja ulkoministeri kirjoittivat viestipalvelu X:ssä: ”Väestön pakkosiirrot ovat sotarikos eivätkä voi olla osa mitään ratkaisua.” Tämä oli tervetullut kannanotto, joskin vastaavia ulostuloja olisi ollut suotavaa kuulla ulkopoliittiselta johdolta jo aiemmin. Valitettavasti tämäkin ulostulo on jo osin vesittynyt, kun hallituspuolueiden perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien riveistä on ilmaistu, että hallituksen Gaza-linja ei ole sellainen, että he voisivat sen allekirjoittaa.

Pääministeri Orpo, Israel suorittaa Gazassa kansanmurhaa. Jotta Suomi voi osaltaan toimia ratkaisujen löytämiseksi, on hallituksen kyettävä toimimaan. Voitteko te, pääministeri, nyt kertoa: hyväksyttekö irtiotot hallituksen linjasta, ja onko teistä asiallista, että oman puolueenne kansanedustaja irvailee somessa Gaza Priden järjestämisellä toisen kansanedustajan kompatessa vieressä ilmeisesti jonkinlaista sairasta huumoria tavoitellen? [Puhemies koputtaa] — Voin nämä viestit teille toimittaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tätä viimeistä asiaa en tunnista, mistä on kyse. Tämä on sen verran vakava asia, että tässä ei kannata kenenkään irvailla yhtään mitään, ei mistään puolueesta, ei sen enempää omasta kuin kenenkään muunkaan puolueesta. Nyt meidän täytyy toimia yhdessä sen eteen, että se rauha sinne saadaan ja tappaminen loppumaan ja apu perille.

Hallituksen Lähi-itä-politiikan linja, se, mitä me viestimme valtiojohtona, on hallituksen yhteinen linja ja jokaisen hallituspuolueen edustajan tulee sitä myöskin noudattaa. Siinä, että käydään sitten keskustelua esimerkiksi tunnustamisprosessista, on varmasti sävyeroja, mutta niiden linjauksien takana, mitkä siinä valtiojohdon viestissä olivat, seisomme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaikki sodat ovat pahasta, koska kaikissa sodissa ihmiset joutuvat kärsimään ja ihmisiä kuolee.

Terroristijärjestö Hamas aloitti sodan 7. lokakuuta 2023. Järjestön tavoitteena on edelleen tuhota Israelin valtio. Sota voisi päättyä ja tulitaukoon päästäisiin, jos Hamas edes vapauttaisi panttivankeja ja se riisuttaisiin aseista. [Oikealta: Juuri näin!] Joidenkin mielestä Palestiinan tunnustamisen pitäisi tapahtua nyt, mutta on kuitenkin olemassa kriteerejä, joiden tulisi täyttyä ennen tunnustamista: panttivangit vapaiksi, pysyvä ja kestävä tulitauko, rauhansopimus hallinnosta, joka ei koostuisi terroristeista, ja kaikkien arabimaiden tulee myös tunnustaa Israelin ja juutalaisten oikeus omaan maahan.

Olen tulkinnut, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Hamas on terroristijärjestö ja että se pitäisi riisua aseista. Millä tavalla Suomi ja kansainvälinen yhteisö voisivat lakkauttaa Hamasin toiminnan paremmalla tavalla ja metodeilla kuin Israel, jotta ei kuolisi niin paljon siviilejä ja saataisiin rauha alueelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Listasitte hyviä kriteereitä Palestiinan tunnustamiselle tai yleensäkin jonkin valtion tunnustamiselle.

Nyt on selvää, että missään oloissa ei voi hyväksyä siviilien kollektiivista rankaisemista, siitä huolimatta, että terroristijärjestö tosiaan käyttää ihmiskilpiä taistelussaan ja kernaasti piiloutuu siviilijoukkoon, jolloin herkästikin siviiliuhreja syntyy. Se ei poista hyökkääjän vastuuta siitä, että siviiliuhreja pitää välttää, ja nyt kun puhutaan ihmisten näännyttämisestä, siitä, että Israel on kahden kuukauden ajan saartanut aluetta, niin toimi on täysin ylimitoitettu. Sitä ei voi lainkaan hyväksyä.

Terroristijärjestöistä päästään parhaiten eroon tietysti siten, että ihmisillä on toivoa tulevasta, ja ennen muuta tässä Lähi-idän ratkaisussa on hyvin pitkälti kyse myös siitä, minkälainen sopimus saataisiin Iranin kanssa aikaiseksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kokko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Israelilla on luonnollisesti oikeus puolustautua, mutta sanotaanko, että Israelin hallituksen toimet tekevät päivä päivältä heidän tukemisensa entistä hankalammaksi heidän taistellessaan terrorismia vastaan ja panttivankien vapauttamiseksi. Israel myös mainostaa olevansa alueen ainoa demokratia ja ainoa vapaa maa, ja siksi toivoisi, että he myös käyttäytyisivät niiden periaatteiden mukaisesti. Myöskään se, että Israel väittää suojelevansa itseään ja puolustavansa itseään, ei nähdäkseni oikeuta sitä siviilien summittaista pommittamista tai yli 14 000 lapsen murhaamista nälkäkuolemalla. Se ei ole missään olosuhteissa oikein.

Asia on aivan oikein nostettu keskusteluissa israelilaisten kanssa esille, mutta nyt tuntuu siltä, että näiden kuukausien aikana on käynyt selväksi, että puheet eivät enää riitä vaan vaaditaan tekoja, joten kysyisin teiltä, arvoisa pääministeri: aikooko hallituksenne toimia osana Euroopan unionia siten, että assosiaatiosopimus Israelin kanssa jäädytetään ja EU tulee asettamaan pakotteita Israelin valtiota vastaan? [Puhemies koputtaa] Siirtokuntalaiset on jo sanktioitu, mutta nyt olisi syytä kohdistaa pakotteet myös Israelin valtioon ja poliittiseen johtoon.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole pelkästään puhunut, Suomi on toiminut. Osana kansainvälistä yhteisöä olemme tietenkin YK:ssa ja muissa järjestöissä jo kuukausien ajan puhuneet kansainvälisen oikeuden puolesta. Tuemme paitsi poliittisesti myös teoin ja rahalla oikeuslaitoksia, näitä kansainvälisiä tuomioistuimia, joilla on tarkoitus saada lopulta sitten syylliset vastuuseen mutta ennen muuta myös nämä pahat rikokset lopetettua.

Emme tosiaan ole vieneet aseita Israeliin vuosiin — jos joku vielä pohdiskelee, mikä meidän osuutemme tästä osuudesta on. Toisaalta olemme tosiaan asettaneet yksittäisiä pakotteita. Ja nyt mitä tulee tähän assosiaatiosopimukseen, niin Suomi tuki Hollannin aloitetta siitä, että tutkimme assosiaatiosopimuksen edellytykset liittyen ihmisoikeuspykälään eli kakkosartiklaan, ja nyt tämä työ on komissiossa käynnissä.

Arvoisa herra puhemies! Huoli Gazan tilanteesta on tosiaan yhteinen, ja kuten puhemies viittasi, keskustelu jatkuu televisioituna tämän kyselytunnin jälkeen. Siksi voin tehdä kysymyksen toisesta aihepiiristä, arkeemme kuuluvasta asiasta.

Arvoisa puhemies! Pula peruselintarvikkeesta, jauhelihasta, on yllättänyt kuluttajat. Nähtävästi hyllyjen tyhjeneminen on yllättänyt myös hallituksen, koska vastuuministeriltä on kuultu lähinnä päivittelyä mutta ei ratkaisuehdotuksia. Jauhelihapula on oire suuremmasta ongelmasta, syvenevästä kriisistä suomalaisessa elintarvikeketjussa. Ennen vaaleja, vaaleissa ja vaalien jälkeen äänestäjille lupasitte, hallituspuolueet ja vastuuministeri, täyskäännöstä suomalaiseen maatalouspolitiikkaan ja maatalouden kannattavuuteen. Kysyn ministeri Essayahilta: Miten hallitus varmistaa suomalaisen maataloustuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden? [Puhemies koputtaa] Missä viipyvät konkreettiset toimet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Juuri tuoreesti Yle raportoi siitä, kuinka nuorten tuottajien aloitustukia on haettu ennätysmääräisesti. Me olemme asettaneet maatalouspolitiikassa sukupolvenvaihdoksille tavoitteeksi 250 vuodessa, ja nyt niitä oli lähestulkoon 300, joten täytyy sanoa, että olemme hallituksena pystyneet palauttamaan tulevaisuudenuskon suomalaiseen maatalouteen. Olemme elintarvikemarkkinalain muutoksen täällä eduskunnassa saaneet hyväksyttyä, mikä on lisännyt elintarvikemarkkinavaltuutetun mahdollisuuksia nimenomaisesti puuttua siihen, millä tavalla tuossa elintarvikeketjussa tämä tulonjako muodostuu.

On huomattava, että ehdottomasti tärkeintä on saada elintarvikeketju kuntoon sillä tavalla, että tuottaja saa oikeudenmukaisen hinnan siitä tuotteesta, ja tällä hetkellä tämä ei valitettavasti toimi. Meillä on Euroopan kannattavin kauppaketju ja kauppaketjut, jotka tällä hetkellä eivät tingi katteestaan. Me tarvitsemme nimenomaan muutoksia. Meillä tulee elintarvikemarkkinalaki kakkonen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] jossa muun muassa erilaisiin epäsuotuisiin sopimusehtoihin puututaan, [Puhemies koputtaa] ja tätä kautta korjaamme sitä markkinoilta tulevaa rahaa. Tulevaisuudenusko on palautettu suomalaiseen maatalouteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että maataloudesta puhutaan. Kysymyshän on pelkästään Suomen huoltovarmuudesta. Menemme aivan selkeästi suurta kriisiä kohti, ja se aiheuttaa sen, että voi jonain kauniina aamuna olla tilanne, että ei laiva kulje enää Suomeen ja monta muuta ongelmaa tulee.

Ensimmäinen ongelma, joka pitää hoitaa, on tietenkin lähteä tämä iso paketti viemään eteenpäin määrätietoisesti, niin että maatalous kannattaa. Mutta onhan tavattoman huolestuttavaa se, että meidän maanviljelijöittemme pelloilla on satojatuhansia valkoposkihanhia, ja kun lukee lehtiä ja katselee telkkaria, niin tuntuu, että se on Suomen maatalouden suurin huoli, saavatko valkoposkihanhet ruokaa. Kukaan ei tunnu välittävän, saavatko suomalaiset omaa ruokaa. Se on ihan uskomaton juttu. Arvoisa maa‑ ja metsätalousministeri, aiotteko te todella nyt tarttua tähän valkoposkihanhiongelmaan ihan oikeasti, koska näin ei voi jatkaa? Maanviljelijöiden talous on aivan romahduksen partaalla näiden kyseisten lintujen takia. Se ei ole leikin asia.

Samoin niin kuin tämä elintarvikeketju: Jos sillä vielä leikimme, olemme kohta pulassa. Toivotaan, että kriisejä ei tule, mutta pahalta näyttää, että niitä tulee. [Mauri Peltokangas: Edellinen hallitus sai kuusi hanhikoordinaattoria!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Näistä valkoposkihanhista ja myöskin merimetsoista meillä on ympäristöministeriön kanssa tällä hetkellä menossa nimenomaan yhteinen työryhmätyö, jossa me katsomme, millä tavalla me pystymme toteuttamaan tämän valkoposkihanhen siirron sinne metsästyslain puolelle. Mutta tässäkin tilanteessa pelkästään se siirto lain puolelle ei tarkoita sitä, että metsästys valkoposkihanhen kohdalla voitaisiin aloittaa, vaan se tarkoittaa sitä, että meidän on saatava myöskin EU:ssa vastaavantyyppinen kansallinen liitesiirtopoikkeus kuin mitä täällä ollaan nyt saatu esimerkiksi suden osalta aikaiseksi. [Vasemmalta: Ruotsissa!] Meillä Suomessa on ikävä kyllä niin petopolitiikan kuin myöskin näitten lintujen osalta jouduttu sellaiseen juridiseen konkeloon, jossa meidän kansallisen oikeuslaitoksen päätökset ja toisaalta sitten myöskin nämä EU:n direktiiveistä tulevat liitemäärittelyt ovat aiheuttaneet sen, että me emme pysty käyttämään niitä toimenpiteitä ja metodeja, joita Ruotsissa käytetään.

Tässä on ehkä hyvä huomauttaa, että kahdeksan vuotta tämä salkku oli keskustalaisilla ministereillä. [Oikealta: Juuri näin! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Näitä liitesiirtoja — kuunnelkaapa nytten — ei kertaakaan näitten kahdeksan vuoden aikana yritetty viedä eteenpäin. Tämä hallitus vaikuttaa EU-tasolla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. [Hälinää] — Rauhoitutaanpa taas. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä taitaa olla hallituksella aika heikot argumentit, kun pitää aina paeta menneisyyteen, mutta kun te siellä menneisyydessä niin kauhean kovasti tykkäätte olla, niin muistellaanpa, mitä ministeri Essayah sanoi aiemmin. Hän sanoi, että joka päivä maitotiloja lopettaa toimintansa kannattamattomana ja tähän kehitykseen pitää saada täyskäännös. [Välihuutoja] Olen tästä täysin samaa mieltä, keskusta myös. Mutta mikä meidän tilanne tällä hetkellä on? No, tuottajahinnat ovat liian alhaalla, kaupassa edelleenkin ulkomainen liha ja vilja ovat halvempia ostaa kuin kotimainen. Lammassektori julisti hätätilan viime marraskuussa, mitään toimia ei ole tullut. Arvion mukaan meidän 4 000 maitotilasta on kymmenen vuoden päästä pystyssä 400. Se on hirmuista. Porotalouden petovahingot kasvavat räjähdysmäisesti. Ja mitä tällä välillä tapahtuu täällä? No, maa- ja metsätalousvaliokunnan esityslistat kumisevat tyhjyyttään toimista, joilla tätä listaa voitaisiin helpottaa. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Hajautettu ruuantuotanto on turvallisuuskysymys, ja hallituksen näytöt eivät tässä tapauksessa vakuuta. Puheitten lisäksi tarvitaan tekoja. Joten ministeri Essayah, [Puhemies koputtaa] milloin maatalouteen tulee se täyskäännös? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys! Tuliko luvattua liikaa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Toivoisin, että siellä kuunneltaisiin, mitä esimerkiksi ensimmäisessä vastauksessani totesin. Elikkä nyt on tapahtunut täyskäännös. Meillä tällä hetkellä — [Antti Kurvinen: Jauheliha loppuu! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — nuorten tuottajien aloitustukea haetaan ennätysmäärin, elikkä ylitetään se tavoite, mikä on asetettu sukupolvenvaihdoksille. Se on ylitetty. Kyllä on tapahtunut se tulevaisuudenuskon palautus maatalouteen, mitä suomalainen maatalous odotti kahdeksan vuotta, kun keskusta piti maatalousministerin salkkua.

Täytyy sanoa, että on aika mielenkiintoista, että täällä keskusta vaatii lisää sääntelyä alalle eli lisää erilaisia lakiesityksiä ja asetuksia maanviljelijöitten taakaksi. [Välihuutoja] Tämän hallituksen näkökulma on ollut se, että me haluamme nimenomaan yksinkertaistaa ja vähentää sääntelyä ja karsimme Suomi-lisiä. Haluamme, että maanviljelijä voi keskittyä siihen tuottajan työhön eikä hänen tarvitse iltakaudet olla tietokoneen ääressä täyttämässä erilaisia vaatimuksia, mitä keskusta toivoo, että eduskunta yhä enemmän olisi täällä säätämässä maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin me ollaan todettu tässä, maatalous ei kannata ja viljelijät eivät saa tarpeeksi rahaa. Mistä tämä johtuu? No, tämä johtuu siitä, että Kesko ja S-ryhmä tekevät 400—600 miljoonaa voittoa vuodessa. No, mistä tämä johtuu? Tämä johtuu siitä, että vaikka K-kauppiaat ovat yksittäisiä yrittäjiä ja S-ryhmä on joka puolella Suomea erilaisia osuuskuntia, eivätkä ne kuulu yhteen, on Kilpailuvirasto antanut luvan heidän ketjuttaa ostonsa. Eli he tekevät periaatteessa semmoista, jota maanviljelijät eivät voi tehdä. He eivät voi ketjuttaa myyntejään, mikä olisi oikeutettua, kun ostaja voi ketjuttaa. Eli ostajat ovat kartellissa tällä hetkellä. Kun olen kysynyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, miten he ovat antaneet luvan heidän ketjuttaa näitä, niin vastausta ei ole tullut. Tämä on ainoa tapa, [Puhemies koputtaa] että nämä ketjut poistetaan, miten tämä saadaan ja maanviljelijä... [Puhemies: Ja kysymys?] Kysyn: miten tämä poistetaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa totesin, elintarvikemarkkinalaki ykkönen on jo eduskunnassa hyväksytty. Sillä saadaan läpinäkyvyyttä, saadaan meidän elintarvikemarkkinavaltuutetulle mahdollisuuksia tarkastella, miten tämä tulonjako siellä ketjussa tapahtuu, ja myöskin puuttua. Tulevassa elintarvikemarkkinalaki kakkosessa halutaan puuttua näihin private label ‑merkkeihin, ja myöskin sitten sellaiset indeksit halutaan voimaan, joilla esimerkiksi kustannusten kovasti noustessa tulee automaattinen tarkastelu näihin sopimuksiin.

Se ei pidä paikkaansa, etteivätkö meillä myöskin tuottajat voi organisoitua. Itse asiassa tässä on ehkä sen tyyppinen kilpailulain väärintulkinta, joka elää — niin kuin tuossa edustaja Harkimo toi esille — aika sitkeästi, että meillä eivät tuottajat voisi tehdä yhteistyötä. Se ei pidä paikkaansa. [Eduskunnasta: Milloin se oikaistaan?] Me itse asiassa tuemme nimenomaan tuottajia siinä, että he voisivat organisoitua ja he voisivat nimenomaisesti tehdä tällaisia yhteenliittymiä, jotta neuvottelutilanteessa tätä tilannetta pystytään tasapainottamaan. Tämä on myöskin asia, jonka komissaari Hansen nosti esille, kun hän kävi täällä Suomessa, [Puhemies koputtaa] eli että millä tavalla meidän Euroopan laajuisesti pitäisi hakea tasapainoa tuottajien ja kaupan välillä.

Arvoisa puhemies! Menneisyyteen ei todellakaan kannata katsella, kun ei siellä tapahtunut mitään — kiitos keskustalle siitä. [Sanna Antikainen: Paitsi hanhikoordinaattoreita!]

Mutta itse asiaan: Susi kuuluu luontoon, ei ihmisten takapihoille, lasten koulutielle, ei laitumille tai karjasuojiin. Suomen susipolitiikka muuttuu nyt radikaalisti, ja kiilusilmäinen suden suojelu vaihtuu viimeinkin kestäväksi suden metsästykseksi. [Välihuutoja] Tämä on välttämätöntä, jotta voimme estää ongelmia, joita susikannan hallitsematon kasvu ja ihmisarkuuden katoaminen aiheuttavat.

Hallituksen EU-vaikuttaminen on siis purrut, ja suden liitesiirto toteutuu. Ei enää poikkeuslupia, vaan pyyntilupia. Teemme sen, mihin edellinen hallitus ei kyennyt. Mahdollistamme niin suden kuin myös muiden suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen koko Suomessa — se on tavoite.

Hyvä ministeri Essayah, kertoisitteko suomalaisille, mitä tämä suden liitesiirto tulee tarkoittamaan ja mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten työ jatkuu karhun ja ilveksen metsästyksen mahdollistamiseksi koko Suomessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Simula maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toi erinomaisesti esille sen, miten todellakin EU-vaikuttaminen on nyt saanut aikaiseksi sen, että suden liitesiirto on saatu tehtyä. Se tulee nyt 5. päivä kesäkuuta myöskin neuvostossa sitten hyväksyttyä. Sen jälkeen me pääsemme täällä kansallisesti siirtämään suden pois poikkeusluvilla metsästyksestä sinne metsästyslain 37 §:ään. [Juho Eerola: Ja pois pihoilta!] Suden metsästys tulee vertautumaan esimerkiksi kanadanmajavan metsästykseen, siis sudella on tietty rauhoitusaika ja on metsästysaika. Siinä mielessä tämä tulee radikaalilla tavalla muuttumaan.

Mehän olemme tähän mennessä jo pystyneet vahinkoperusteista asetusta muuttamaan sillä tavalla, että viime kesästä lähtien 17 sutta on voitu poistaa tällä vahinkoperusteisella asetuksen muutoksella. Sieltä on paljastunut myöskin, että neljä näistä pyydetyistä susista osoittautui koirasusiksi, jotka ovat siis vieraslajeja Suomessa, ja ne saa poistaa heti, kun ne todennetaan. [Jenna Simula: Ei onnistunut Kurviselta!] Ja todellakin myöskin sitten karhuasetus on lähdössä tänään, vai huomenna, liikkeelle. [Puhemies koputtaa] Elikkä siinä mielessä etenemme tässä petopolitiikassa, joka on tyystin toisenlaista kuin edellisen hallituksen aikana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kalmari, olkaa hyvä. [Aki Lindén: Milloinkahan tämä näkyy gallupeissa?]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomessa on maailman kannattavin elintarvikekauppa, ja siitä huolimatta kauppa on oikein erityissuojeluksessa tämän hallituksen toimesta. Sinne pitäisi saada viinit ja sinne pitäisi saada lääkkeet, kun ei pystytä edes jauhelihaa toimittamaan kuluttajille. [Sanna Antikainen: Tässä on tulos, kun ette tehneet kahdeksan vuoden ajan mitään!]

Miksi tämä hallitus ei pidä lupauksiaan siitä, että elintarvikemarkkinaa reiluutetaan? [Jenna Simula: Plussa-kortti näkyy tänne asti!] Edustaja Harkimo hyvin kuvasi tätä prosessia: kaksi tukkuliikettä ostaa valtaosan Suomen elintarvikkeista. Miksi tämä hallitus on päättänyt, että kauppa on siinäkin mielessä erityissuojeluksessa, että kilpailulainsäädännölle ei puheista ja hyvistä hallitusohjelmakirjauksista huolimatta tehdä mitään? Voisiko pääministeri Orpo vastata tähän? [Jenna Simula: Plussa-kortti piiloon!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Tämä taitaa kuulua enemmän ministeri Essayahin tontille. — Olkaa hyvä, ministeri Essayah.

Kiitoksia, puhemies! Siis tässä olen yrittänyt juuri käydä läpi sitä, että tämä hallitus on nyt lähtenyt tekemään niitä toimenpiteitä. Elintarvikemarkkinalain muutoksilla nämä toimenpiteet saadaan aikaiseksi. Tämä ei kuulu omalle tontilleni, mutta sen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä hankintalaki on tällä hetkellä myöskin työn alla. Viimeksi vielä puoliväliriihessä tämä hallitus linjasi, että omistajaohjauksella haluamme vaikuttaa siihen, että yhä enemmän suomalaisia elintarvikkeita käytetään, esimerkiksi vaikkapa Leijona Cateringin ruokailussa.

Se on mielestäni tärkeää, että tässä salissa olevat kunta- ja aluepäättäjät omalta osaltaan vaikuttavat siihen, että julkisissa hankinnoissa ostetaan suomalaista, ostetaan suomalaisilta tiloilta ja suomalaisilta tuottajilta ja tuetaan sitä kautta meidän kotimaista maataloutta. Tässä salissa on valtava määrä niitä ihmisiä, jotka ovat vaikuttajan paikalla. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tehdään ne hankintastrategiat kuntoon, tehdään niihin sentyyppiset kriteerit, että voidaan oikeasti vaikuttaa tässä asiassa.

Tämä hallitus on lähtenyt tekemään työtä, valitettavasti on täytynyt sanoa, että aika lailla tyhjältä pöydältä, [Naurua] eli ei ollut hirveän paljon edelliseltä hallitukselta tähän olevia asioita, joista olisi voinut lähteä rakentamaan.

Arvoisa puhemies! Naisviha nostaa päätään maailmalla ja Suomessakin. Naisvihamieliset asenteet leviävät ja pesiytyvät nuoriin erityisesti sosiaalisen median kautta. Asenteet heijastuvat myös tekoihin. Olemme saaneet lukea useista tragedioista, joissa naiset ja tytöt ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Ne ovat osa laajaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa erityisesti verkossa leviävät väkivaltaa, naisvihaa ja ääriajattelua ihannoivat sisällöt vaikuttavat varsinkin nuoriin poikiin ja miehiin.

Samaan aikaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa. Vaikka väkivalta lisääntyy, ei yhteiskunta pysy kehityksessä mukana. Turvakoteja ei ole riittävästi, ja uhrien tuki on hajanaista. Verkossa leviävää vihaa ei saada hillittyä. On selvää, että jos tätä kehitystä ei nyt katkaista eikä naisvihamielistä kulttuuria torjuta kouluissa, verkossa ja yhteiskunnassa laajemmin, naisiin ja tyttöihin kohdistuva häirintä ja väkivalta ei vähene vaan lisääntyy, ja sitä on jo nyt liikaa. Siksi kysynkin hallitukselta: Mitä te teette? Mitä me yhdessä voimme tehdä, jotta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan suhtauduttaisiin Suomessa sen vaatimalla vakavuudella? Mitä konkreettisia toimia voitte esittää naisvihan kitkemiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, että nostitte nimenomaan tämän aiheen. Tämä on valitettavasti ajankohtainen aihe, ja tämä naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja sen uhka on Suomessa todellinen ongelma. Suomi on tasa-arvossa monessa asiassa pitkällä, mutta tämä on meidän tasa-arvon musta piste. Erityisen huolestuttava on se suunta, että jo hyvin nuorille verkkoympäristössä ja sosiaalisen median kanavissa on jopa yllytystä sentyyppiseen käytökseen. Nämä asenteet ovat tietysti huolestuttavia, ja niihin pitää aikaisin puuttua.

Se, mitä tämä vaatii tietysti, jos ajatellaan toimina... Hallituksen prioriteetti tasa-arvopolitiikassa on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuminen. Me olemme esimerkiksi turvakotien rahoitusta vahvistaneet jo kahdesti tällä hallituskaudella. Me ollaan tuotu lainsäädäntöä muun muassa lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämisestä Suomessa. Mutta sitten kun katsotaan näitä asenteita ja nuoria, niin siihen tarvitaan koko yhteiskunta. Tarvitaan vahva viesti eduskunnasta ja päättäjiltä, mutta myös vanhempien vastuuta, koulujen vastuuta ja yhteistä kasvatustyötä, sitä, että kasvatamme tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia sukupolvia, jotka ymmärtävät sen, miten kaikkien oikeuksien pitää toteutua sukupuoleen katsomatta.