Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps) | Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys  tutkimuksen  ja  tuotekehityksen  verokannustimesta (Kai Mykkänen kok) | Suullinen kysymys ulkomaisten  yritysten  houkuttelemisesta  Suomeen (Anders Adler-creutz r) | Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Tuula Väätäinen sd) | Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Hanna Huttunen kesk) | Suullinen kysymys Suomen ilmastotoimista (Bella Forsgrén vihr) | Suullinen kysymys sähköyhtiöiden ylisuurista voitoista (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kyselytunti

Kunnioitettu puhemies! Hyvä hallitus, missä viipyy maatalouden tukipaketti? Inflaatio syö ennennäkemättömällä voimalla maatalouden tuottavuutta. Lokakuun inflaatiolukemat olivat 8,3. Mutta tämä on vain yksi totuus, sillä me kaikki tiedetään se, että alkutuottajien osalta tuotantokustannukset, alkupanostukset, nousevat valtavalla tahdilla. Meidän kasvinviljelytilat ovat pulassa. Lannoitteiden hinnat ovat viimeisten vuosien aikana yli tuplaantuneet. Ensi kesän lannoitelaskut ja muut tuotantopanokset ovat ennätyskalliit. Kasvihuoneviljelijät ovat puolestaan pulassa kohonneitten sähkölaskujensa kanssa. Kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua ensi talven aikana kaupoista, kun kasvihuoneet kylmenevät. Myöskin kotieläintilat ovat pulassa. Neljäsosa päätoimisista kotieläintiloista on pahoissa maksuvalmiusongelmissa. Kustannukset nousevat tiloilla. Sääntelytaakka kasvaa, mutta ansiot eivät.

Kysyn uudestaan: missä viipyy maatalouden tukipaketti?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja näkee tilannekuvan juuri samalla tavalla kuin itsekin näen ja maan hallitus näkee. Suomalainen maatalous elää tällä hetkellä todella rajuissa vaikeuksissa, ja tiloilla mietitään kovasti, mikä se tulevaisuus on. Maauskoa todella koetellaan.

Hallitus on pitkin vuotta tehnyt erilaisia kriisitoimenpiteitä. Edeltäjäni, kansanedustaja Jari Leppä, lanseerasi Suomen historian suurimman apupaketin suomalaiselle maataloudelle: noin 330 miljoonan huoltovarmuuspaketin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] jonka suurin osa, yli 100 miljoonaa euroa luonnonhaittakorvauksen lisäosaa, maksettiin juuri tässä syksyllä. Voi sanoa, että onni onnettomuudessa, tämä luonnonhaittakorvauksen lisäosa osui aika hyvään aikaan.

Tälle vuodelle myös palautetaan maatiloille tuotantorakennusten kiinteistövero. Se on erinomainen tukitoimi, koska juuri se osuu kotieläintiloille, jotka ovat kaikista suurimmissa vaikeuksissa. Tänään valtioneuvosto hyväksyi lisäaputoimena myös elintarvikemarkkinalain muutoksen, jolla vähennetään kaupan asemaa suhteessa tuottajaan: reilumpaa kauppaa Suomeen.

Totta kai, puhemies, seuraamme tilannetta koko ajan ja valmistaudumme myös uusiin tukitoimiin.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Hyvä hallitus, maatalouden likviditeettiongelma on päällä nyt. Joka päivä kolme tilaa lopettaa toimintansa. Ei ole aikaa odottaa ensi vuoteen, että tulee joku lisäbudjetti ja sitä kautta paikataan maatalouden tilannetta. Te mainitsitte tämän maatalouden tukipaketin, minkä sovitte maaliskuussa, 330 miljoonan tukipaketin. Minä annan teille nyt ilmaisen neuvon, jos vaan otatte sen vastaan. Siitä meni nimittäin jakoon ainoastaan 213 miljoonaa, jäljelle jäi 117 miljoonaa. Jakakaa se nyt joulukuussa. Me kyllä maatalousjaostossa käsittelemme tämän asian viipymättä ja huolellisesti, muun muassa edustaja Kankaanniemen ja edustaja Koskelan kanssa. Ottakaa tämä neuvo vastaan, otattehan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Herra puhemies! Arvostan edustaja Vähämäkeä yleisestikin ottaen, hän on upea kollega, ja tämä oli hyvä idea. Tykkään tällaisesta oppositiopolitiikasta, missä on myös ratkaisuja, ei pelkkää räkyttämistä, ja otan tämän neuvon pohdintaan. Sinänsä tämä reilut 100 miljoonaa euroa, minkä kuvasitte, ei ole mennyt mihinkään Kankkulan kaivoon, vaan sillä on tarkoitus tukea muun muassa biokaasun käyttöönottoa voimakkaammin maaseudulla ja ravinnekiertoa. Ja ravinnekierrolla tarkoitetaan sitä, että palattaisiin hyvällä tavalla vähän vanhaan eli esimerkiksi karjanlantaa käytettäisiin lannoituksessa enemmän kuin fossiilisista lähteistä tehtävää keinolannoitusta. Tämä on varmasti ihan hyvä suuntaus. Otan tämän ajatuksen vastaan.

Sinänsä, vaikka maatalouden tilanne on vaikea, onnistumisiakin on ollut tässä omana, noin puoli vuotta kestäneenä maatalousministeriaikanani. Muun muassa uudelle ohjelmakaudelle, uudelle CAP-kaudelle, mielestäni saimme ihan hyvän neuvottelutuloksen. Se tuo ennustettavuutta tiloille, tilojen jatkajille. Muun muassa turvepeltojen viljely jatkuu Suomessa hyvin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka näitä akuutteja ongelmia ehdottomasti ratkaistaan rahalla, niin täytyy myös tämä kokonaisuus huomioida. Maatalouden toimija, ruuantuottaja toimii markkinoilla yrittäjänä. Hän haluaa saada toimeentulonsa sieltä. Mutta jos ruuantuottajan mahdollisuuksia toimia rusikoidaan monesta suunnasta, niin näitä ongelmia ei korjata vain rahalla. EU:sta tuleva lainsäädäntö ja esimerkiksi aivan liian suuruudenhullut kansalliset ilmastotavoitteet kasaantuvat maanviljelijöille valtavaksi byrokratiaviidakoksi. Kun tulee uusi säädös, tulee uusi vaatimus, sitä kompensoidaan tuella. Tässä ei ole mitään järkeä. Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa, mutta tätä menoa sitä ei vain ole kohta kukaan tuottamassa. Kysynkin pääministeriltä: voitteko harkita maatalouden ilmastotavoitteiden ja päästövähennysten joustavan tilanteessa, jossa suomalaisessa ruuantuotannossa on tällainen hätä?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut yhteisiin ilmastotavoitteisiin, ja meillä on itse asiassa kunnianhimoisempi ilmastotavoite kuin Euroopan unionilla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tiedetään!] Me haluamme olla hiilineutraaleja vuonna 2035, ja tämä tavoite on oikea. Itse arvioin kyllä niin, että kun Suomi tekee aiemmin näitä toimia, me tulemme olemaan voittajien joukossa. Meidän kansamme tulee olemaan kilpailukykyisempi, meidän yhteiskuntamme tulee olemaan kilpailukykyisempi, kun me teemme vihreän digitaalisen siirtymän aiemmin. Mutta siitä olen samaa mieltä, että juuri nyt, juuri tällä hetkellä me elämme hyvin poikkeuksellista aikaa johtuen energiakriisistä, johtuen ruuan hinnan kallistumisesta, ja kyllä tällaisissa kriisitilanteissa meidän pitää katsoa myös sitä, mitä juuri näissä tilanteissa tarvitaan. Sen vuoksi me olemmekin tehneet esityksiä ja huomioineet sen, että niin energiapuolella kuin ruuantuotannon puolella tarvitaan toimia, jotka juuri tähän tilanteeseen tuovat helpotusta ja korjausta, ja näistä ministeri Kurvinenkin joitakin mainitsi.

Arvoisa puhemies! Nyt kun oppositio KD:n johdolla jättää välikysymyksen maataloudesta, hallitus vihdoin herää. Tänään iltapäivällä pääministeri tiedotti, että välikysymys maataloustuesta voi nopeuttaa hallituksen neuvottelua aiheesta. Minä sanon, että hyvää huomenta, hallitus.

Vaalikauden alussa hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksissä ei edes kysytty puolueiden maatalouslinjauksista. [Eduskunnasta: Oho!] Pitkin kautta me, KD, olemme toistuvasti ja selkokielellä viestittäneet maatalouden hädästä. Kevättalvella KD vetosi Marinin hallitukseen, jotta se tekisi välittömästi toimenpiteitä maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi. Kuulimme, että 170 miljoonaa siitä tukipaketista on jakamatta.

Viljelijät eivät kaipaa tuekseen uusia hankkeita vaan reilun korvauksen työstään. Maatalouden tärkein tehtävähän ei ole sitoa hiiltä, vaan ruokkia ihmisiä, eikö niin, ministeri Kurvinen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että koko eduskunta on suomalaisten viljelijöitten asialla nykyään ja ei ole sellaista kateusajattelua niin kuin joskus, ja se on tietysti hyvä noja tälle omalle työllenikin. Keväällä — juuri aikana, mistä edustaja Östman puhui — hallitus toteutti tämän Suomen historian suurimman yksittäisen maatalouden tukipaketin, yli 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin.

Lisäksi täytyy kyllä kommentoida tätä keskustelua, että kyllähän se, että meillä vaikka haketta käytetään viljan kuivauksessa perinteisen uusiutumattoman öljyn sijaan, auttaa maataloutta eteenpäin, vähentää Venäjä-riippuvuutta, lisää kotimaisen puun käyttämistä.

EU-vaikuttamista teen tosi aktiivisesti omassa työssäni. Tällä viikolla tapasin Ruotsin uuden kollegani Peter Kullgrenin, ja olimme käytännössä maataloudessa ja metsätaloudessa kaikesta samaa mieltä. Hän on muuten kristillisdemokraatti. [Sari Essayah: Niinpä!]

Ja kysyn nyt oppositiolta, kun Östman sanoi, että pitäisi olla reilumpi korvaus markkinoilta: onko oppositio valmis tukemaan tätä uutta elintarvikemarkkinalakia, jonka olen tänään vienyt hallituksesta läpi? Tällä lyhennetään maksuaikoja, vähennetään suurten kauppojen valtaa. Tukeeko oikeisto-oppositio minun esitystäni?

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kotimainen maata-lous on historiansa pahimmassa kriisissä, ja tilanne maailmassa on sellainen, että meidän pitäisi pyrkiä sataprosenttiseen omavaraisuuteen kotimaisessa ruoassa, eikä hyvältä näytä, mutta hallitus ei näytä ymmärtävän maataloustuottajien tilannetta ollenkaan. Lannoitteet maksavat enemmän kuin viljasta saa hintaa. Polttoöljy on kallistunut lähes 70 prosenttia. Sähkön hinta on tulevana talvena vähän mitä vain se voi olla. Ruoan ja lannoitteiden arvonlisäveroa on laskettava tilapäisesti, ja se on tehtävä nopeasti. Sähkölaskussa viljelijöitä pitää tukea rahallisesti suoraan ja siihen pitää laittaa joku raja, eli 25 senttiä kilowattitunnilta. Ministeri Kurvinen, te ja edeltäjänne Leppä olette puhuneet paljon tuottajien puolesta, mutta koska aiotte oikeasti tehdä jotain? Ministeri Kurvinen, kuulitte ehdotukseni arvonlisäverosta ja sähköjen tukemisesta. Mitä sanotte tähän?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Olen varovainen kommentoimaan veropolitiikkaa, koska se kuuluu periaatteessa valtiovarainministerille, joka on tällä hetkellä matkoillaan. Täytyy vähän katsoa, ettei mene oman pilttuunsa ulkopuolelle.

Mutta edustaja Harkimo varmasti kuuli, mitä toimenpiteitä on jo tähän mennessä tehty: Huoltovarmuuspaketti, minkälainen neuvottelutulos meillä on uudelle CAP-kaudelle. Verotuksen osalta pidän tosi hyvänä sitä, että saimme hallituksena neuvoteltua kiinteistöveron palautuksen, saimme EU:lta luvan palauttaa tuotantorakennusten kiinteistövero tälle vuodelle. Se tukee juuri niitä nuoria tuottajia, se tukee juuri investoineita tiloja, niitä tiloja, jotka 10—20 vuodenkin päästä tuottavat ruokaa — eivät jäähdyttele, vaan kiihdyttelevät. Erittäin hyvä tukitoimi tämäkin.

Ja kysyisin myös edustaja Harkimolta: oletteko te valmis tukemaan tätä elintarvikemarkkinalain muutosta, jonka olen nyt tänään hallituksessa tuonut läpi? Siinä lyhennetään muun muassa maksuaikoja, tuottajat saavat nopeammin rahaa, pilaantuvia elintarvikkeita ilman korvausta saa palauttaa ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivalta lisääntyy [Puhemies: Minuutti!] laittaa kauppaa tarvittaessa kuriin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kankaanniemi.

Arvoisa herra puhemies! Maa‑ ja metsätalous on aiemmin pitänyt maaseudun elävänä ja koko maan asumiskelpoisena. Nyt maaseutu on alistettu kaikenlaisen Brysselin tarkastajien, susiensuojelijoiden ja tuulimyllyjen rakentajien temmellyskentäksi. Ylimitoitetut suojelumääräykset iskevät yhä rajummin maaseudun elinkeinoihin. Jopa yli 600 000 metsänomistajan omistusoikeus metsiinsä on uhattuna. Nuoret jättävät maaseudun. Puhtaan kotimaisen ruoan tuotanto ja jopa kansallinen turvallisuus ovat vaarassa. Suomi ei menesty ilman elävää maaseutua.

Arvoisa ministeri Kurvinen, myönnättekö te hallituksen epäonnistuneen maa‑ ja metsätalouden ja maaseudun puolustamisessa? Oletteko valmis purkamaan sääntelyä ja suojelua nuorten uskon palauttamiseksi ja sukupolvenvaihdosten lisäämiseksi, jotta tuleville sukupolville palautuu elävä maaseutu eikä vain homehtuneita metsiä, pihoilla ulvovia susia ja ränsistyneitä rakennuksia?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Kankaanniemen kanssa tilannekuvasta kyllä hyvin eri mieltä. Tämä hallitus on tehnyt todella paljon suomalaisen maaseudun ja aluepolitiikan eteen hyvin monella tavalla. Olemme kunnostaneet todella paljon teitä, olemme lisänneet opiskelupaikkoja pitkin Suomea, ja täytyy tässä kiittää pääministeriä siitä, että hän pari vuotta sitten neuvotteli Suomelle minusta tosi hyvän budjettiratkaisun EU:ssa. Pääministeri Marin laittoi itsensä peliin, jotta me saatiin riittävästi maataloustukirahaa ja riittävästi aluepoliittista rahaa EU:ssa. Kiitän tästä pääministeriä julkisesti.

Teemme todella paljon töitä esimerkiksi metsäedunvalvonnassa EU:ssa samanmielisten maiden kanssa. Olin kuukausi sitten perustamassa tällaista For Forest ‑ryhmää, metsäisten EU-maiden edunvalvontaryhmää, Euroopan unionin sisälle ja muun muassa tällä viikolla tapasin Ruotsin kollegaani, ja työstämme eteenpäin tätä työtä.

Lisäksi, puhemies, minun näkemykseni maaseudusta on paljon valoisampi kuin edustaja Kankaanniemellä. Nyt koronan jälkeen meillä on suorastaan landemia käynnissä. Pandemiaa seurasi landemia: ihmiset muuttavat omakotitaloihin, väljempiin oloihin, tekevät etätöitä ja etäopiskelevat. — Nuoret uskovat maaseutuun, edustaja Kankaanniemi. [Jukka Gustafsson: Optimismia pitää olla, hyvä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Hallitus mielellään kertoo täällä, mitä se on omasta mielestään saanut aikaiseksi, mutta otetaan muutama kiistaton fakta: Jo ennen tätä viimeistä kriisiä keskimääräinen tuntipalkka maanviljelijällä oli 4,6 euroa. Jos jonkun toisen ottaisi sillä palkalla töihin, saisi syytteen alipalkkauksesta. Tänä vuonna lypsykarjatilojen yrittäjätulon ennustetaan romahtavan 11 000 euroon, ja vaikka ruoan hinta on noussut, niin MTK:n arvion mukaan se korvaa vain puolet siitä, paljonko tuotantokustannukset ovat nousseet suhteessa tuottajahintoihin. Ja vain 15 prosenttia maatalousyrittäjistä on alle 40-vuotiaita.

Tämä tilanne on oikeasti todella vakava, ja kysynkin ministeriltä: mitä aiotte tehdä, että nuoret uskaltavat vielä tälle alalle lähteä, koska se on välttämätöntä, jotta voimme jatkossakin syödä laadukasta kotimaista ruokaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Tilastojen mukaan Suomessa on Euroopan mittakaavassa varsin nuoret viljelijät, mutta porukka vanhenee nopeasti, kuten edustajat puheenvuoroissaan asiantuntevasti esille toi. Uudella ohjelmakaudella, uudella CAP-kaudella on myös investointitukia nuorille aloittaville viljelijöille. Ne ovat erittäin tärkeitä.

On myös erittäin tärkeää, että me emme puheenvuoroissamme vähättele viljelijöitä, [Oikealta: Kuka täällä on vähätellyt?] emme maalaa maatiloista mitään ilmastorikollisia, jotka aikaansaavat ilmastotuhoja tai ympäristötuhoja. Tarvitaan kunnioittavaa puhetta maataloutta ja viljelijöitä kohtaan. [Oikealta: Tarvitaan tekoja!] Se on isänmaallista työtä. Se on mielestäni maanpuolustustyötä: maata, jossa ei ole omaa ruokaa, ei kyllä pysty puolustamaankaan.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä, kun edustaja Satonen on kokoomuksen maata-louseksperttejä: tukeeko kokoomus elintarvikemarkkinalain kiristämistä ja oletteko valmiita vaalien jälkeen — minun puolueeni keskusta on siihen valmis... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Jaha, meni mikki pois päältä. — Keskusta on valmis, että vaalien jälkeen kiristämme kilpailulakia, ja hallitus kiristää jo elintarvikemarkkinalakia. Oletteko mukana talkoissa, että kaupan asemaa vähennetään, jotta se tuntipalkka nousee?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Keskusta otti vaarin tekemästäni lakialoitteesta maatalousrakennusten kiinteistöverojen helpottamisesta ja sai sen vuodeksi tänne tehtyä. Me täällä oppositiossa olisimme halunneet sen pitempiaikaiseksi.

Siinä on kuitenkin pieni tarkennus tehtävänä, eli olen tehnyt siihen tarkennuksen. Laki-aloitteella esitin lakia muutettavan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten kiinteistöverotukseen olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin maatalouden harjoittajan omistamien maatalouden tuotantorakennusten osalta on säädelty. Aiemmin kävi ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisen maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin.

Otitte äsken vaarin edustaja Vähämäen esityksestä. Onko tämä minun tekemäni laki-aloite etenemässä, ja milloin se tulee voimaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Valtiovarainministeri ei ole paikalla, mutta haluaako ministeri Kurvinen vastata?

Arvoisa puhemies! Perehdyn oikein mielelläni edustaja Mäenpään lakialoitteeseen. Se on hyvä, että on ideoita. Arvostan sitä kovasti.

Ehkä lisään aikaisempaan veropuheenvuorooni vielä sen, että olemme myös maatalouden sähköveron alentaneet tällä vaalikaudella minimiin, eli myös verotuksessa toimia on tehty, ja mielestäni tulevaisuudenkuva pitäisi olla se, että pääsisimme siihen, että maatalouden tuotantorakennuksilla ei olisi ollenkaan kiinteistöveroa. Ruotsissa se on näin. Ruotsi on käsitykseni mukaan — tämä on käsitykseni, korjatkaa, jos on väärä käsitys — tämän poikkeuksen saanut siksi, että heillä ei ollut veroa, kun he tulivat EU:hun, ja kun meillä oli, niin tämä on nyt vaikeampaa. Tavoitteena mielestäni pitää olla maatalouden tuotantorakennuksista kiinteistöveron poistaminen jatkossakin. Se olisi reilua.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Östman.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla käsittelimme täällä eduskunnassa vuoden viimeistä lisätalousarviota, ja siinä ei ollut maataloudelle yhtään tukea. Ministeri sanoi yhdessä vastauspuheenvuorossaan, että hallitus on korjannut teitä. Ei hallituksen tarvitse korjata meitä, mutta sen sijaan tulisi korjata maataloudessa esiintyvät epäkohdat. Nimittäin kun sähkölasku kasvaa lyhyessä ajassa kymmenillätuhansilla euroilla ja maitolitran tuottajahinta muutamilla senteillä, niin loppuu viljelijän omasta pöydästä ennen pitkää leipä. Onko teillä esittää nyt mitään konkreettista, millaista tukea te voisitte vielä tämän vuoden puolella esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi, jotta viljelijöillä olisi toivoa tulevaisuudesta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt kriisitukitoimia — en toista niitä nyt tässä uudelleen, ne ovat tulleet niin monta kertaa — ja seuraamme koko ajan tilannetta, mitä tapahtuu elintarvikemarkkinoilla, mitä tapahtuu maataloudessa. Meillä on erittäin hyvä vuoropuhelu niin elintarviketeollisuuden kuin sitten tuottajajärjestöjenkin kanssa. Tätä työtä tekee erityisesti varautumisen ministerityöryhmä, jonka puheenjohtajana on valtiovarainministeri Saarikko ja jossa itsekin olen jäsenenä, ja olemme valmiita reagoimaan esimerkiksi lisätalousarvioilla tarvittaessa vielä tämän vaalikauden aikana, jos siltä näyttää.

Mutta, puhemies, nyt haastan hieman eduskuntaryhmiä, kun on tämä upea maatalouskeskustelu tässä. Melkein ensimmäisiä virkatöitäni, kun tulin maa- ja metsätalousministeriksi, oli se, että toteutin edustaja Kivirannan ajatuksen parlamentaarisesta maataloustyöryhmästä, ja nyt sosiaalidemokraattien, suurimman eduskuntaryhmän, johdolla toimii tämä kaikkien puolueiden parlamentaarinen ryhmä, ja odotan, että nämä hyvät kyselytunnin ideat kootaan myös sinne. Sen työn tulisi valmistua vaaleihin mennessä, ja hallitusneuvotteluissa meillä voisi olla vähän niin kuin lämmin leipä, uunituoreita lämmin leipä ‑ideoita, maatalouden kannattavuuden parantamiseen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Koskela.

Kiitoksia, herra puhemies! Me perussuomalaiset olemme tänään kovin neuvoja antavalla tuulella, ja itsekin ajattelin antaa hallitukselle yhden neuvon lisää. Elikkä kuunnelkaa tarkkaan — ministeri tuntuu olevan tänään vastaanottavainen.

Eihän nyt, arvoisa ministeri, ole mitään mieltä ennallistaa turvealueita kosteikoiksi ja istuttaa niihin pajukkoa. Meillä on parempikin vaihtoehto, ja nyt kannattaa olla tarkkana: Nyt olisi viisainta hyödyntää kaikki turpeen osat, siis kasvu-, kuivike- ja energiaturve, sataprosenttisesti ja lopulta muuttaa paljon parjatut turvemaat hiilinieluiksi — siis hiilinieluiksi. Sehän onnistuu juuri silloin, kun jätämme jäljelle turvepatjasta noin 30–50 senttiä pohjalle. Siihen voidaan istuttaa havupuita hiilinieluksi. Mielestäni tämä jos mikä olisi ennallistamista ja samalla myöskin ilmastoteko. Arvoisa ministeri, miksi näin ei toimita?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Kiitän edelleen perussuomalaisia siitä, että heitätte ideoita, ja otan kyllä kopin niistä ja kaikki ne otan vakavasti. Tätä työtä tehdään tällä hetkellä, mutta varmasti pitää vielä tehdä paljon enemmänkin. Hallitus ei kannata EU:n luonnosta ennallistamisasetukseksi sellaisena kuin se nyt on esitetty — siihen tarvitaan paljon muutoksia.

Jaan edustajan arvion siitä, että me tarvitsemme maataloustoimintaan turvetta todella paljon. Kun haluamme vihanneksia, hyviä vihanneksia, enemmän kotimaista lautaselle, siihen tarvitaan kasvuturvetta. Ja kuiviketurve on eläinsuojeluasia, sillä juuri parempaa kuiviketta ei maatalouteen eläimille ole kuin kuiviketurve, ja jos siitä joudutaan luopumaan, niin silloin kyllä eläimet voivat paljon huonommin Suomessa.

Puhemies! Olen ihan samaa mieltä edustaja Koskelan kanssa siitä, että meidän pitää tätä hiilimarkkina-, hiilipörssitoimintaa saada enemmän liikkeelle ja sitä hiilensidontaa, juuri niin kuin kuvasitte. Minusta voi myös jotakin turvemaiden ennallistamista ja vettämistäkin olla: jos on vapaaehtoisia ohjelmia — vähän Helmi-ohjelman, Metso-ohjelman tyyppistä toimintaa — niin kyllä luonnonsuojelullekin on paikkansa. [Puhemies: Minuutti!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Simula.

Arvoisa puhemies! Jos ensi keväänä maataloutemme on siinä jamassa, että viljelijät jättävät viljelemättä kannattavuuskriisin vuoksi, on koko maamme valtavissa ongelmissa. Tällä hetkellä meidän ruoantuotantomme on vielä suomalaisten yrittäjien käsissä, ja olemme saaneet nauttia esimerkiksi puhtaista ja laadukkaista kotimaisista, eläinten hyvinvointi edellä tuotetuista liha‑ ja maitotuotteista. Jokaisen suomalaisen täytyy syödä. Ruokaa kyllä tuotetaan joko suomalaisten tuotantotapojen mukaisesti täällä Suomessa tai aivan toisenlaisilla tavoilla muualla. Hyvä hallitus, miksi te ette pysty priorisoimaan valtion menoja ja osoittamaan maataloudelle sen kaipaamaa riittävää tukea kriisin keskellä? Teidän tähänastinen tukipakettinne ei ollut riittävä, vai oletteko toista mieltä, ministeri Kurvinen?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että me keskustelemme ruokaturvasta, ja näiden synkkien puheenvuorojen keskelle on ehkä hyvä ottaa toisenkinlainen näkökulma, ja se on se, että itse asiassa Suomi on maailman ruokaturvaindeksin mukaan tänä vuonna numerolla yksi, sijalla yksi. [Juha Mäenpää: Vielä!] Meillä on paras ruokaturva koko maailmassa, eli kyllä täällä asioita on myös oikein tehty, ja tällä kaudella on paljon tehty asioita, kuten ministeri Kurvinen tässä on kertonut.

Mutta aivan totta on myös se, että me elämme tällä hetkellä jälleen hyvin poikkeuksellista aikaa. Energiakriisi lisää maatalouden kustannuksia kuten muunkin yhteiskunnan toimintojen, tavallisten kotitalouksien kustannuksia, ja esimerkiksi lannoitteiden kallis hinta aiheuttaa sen, että moni viljelijä on vaikeammassa asemassa kuin aikaisemmin. Ilman muuta juuri tässä tilanteessa me tarvitsemme tukea, me tarvitsemme apua. Meidän pitää kannatella yhteiskuntaa, myös maataloutta yli tästä kriisistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kertokaa, mitä konkreettista aiotte tehdä!] Ministeri Kurvinen on luetellut täällä useita toimenpiteitä, mitä hallitus on jo tehnyt, ja hallitus on valmis totta kai kriisin keskellä tätä tukea ja apua tarjoamaan, mutta itse luotan myös suomalaisiin viljelijöihin ja itse luotan suomalaiseen maatalouteen, ja mielestäni tuo ruokaturvaindeksi osoittaa sen, että Suomi on tehnyt myös jotain oikein.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin, te olette puhunut tänään Messukeskuksessa Euroopan suurimmassa kasvuyritystapahtumassa — kymmeniätuhansia osallistuja kymmenistä maista. Sitaatti: ”On tärkeää, että meillä on parlamentaarinen yhteisymmärrys tavoitteesta, jotta yritykset voivat luottaa siihen, että se ei muutu, kun hallitukset vaihtuvat.” Olisikin tärkeää, että ne voisivat luottaa jo ennen kuin hallitus vaihtuu. Kyse on siis tutkimuksen ja tuotekehityksen panosten kääntämisestä pitkäjänteiseen kasvuun, mistä todellakin on ollut parlamentaarinen sopu — SDP:n Matias Mäkysen johdolla — joka sisälsi tärkeänä osana tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimen.

Arvoisa puhemies! Meillä oli hallitus, joka lupasi sen toteuttaa. Tänään meillä on lässähdys, jossa t&k jäi panttivangiksi vasemmiston pakkomielteelle säätää maastapoistumisvero. Arvoisa pääministeri, miten te selitätte tämän lässähdyksen t&k-investointeja Suomeen suunnittelevalle yritykselle, siis sijaiskärsijälle?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, olin tänään startup-tapahtuma Slushissa — erittäin hyvä tapahtuma, tilaisuus, joka kerää niin startup-yrittäjät kuin investorit yhteen. Me tarvitsemme tämänkaltaisia tapahtumia, missä luodaan tulevaisuuden menestystarinoita. Oli erittäin hienoa nähdä niin valtava osallistujamäärä tuolla Messukeskuksessa ja kaikissa niissä tapahtumissa tällä viikolla. On hienoa, että meillä on tällaisia toimijoita, jotka näitä tapahtumia järjestävät.

Mitä tulee tähän tki-tavoitteeseen, itse pidän kyllä hyvin tärkeänä sitä, että meillä on parlamentaarinen näkemys ja sopimus siitä, että me kasvatamme tki-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarvitsee monenlaisia elementtejä, yhtenä osana myös julkista rahoitusta, ja eduskunta paraikaa käsitteleekin tätä rahoituksen kokonaisuutta. Tärkein osa tästä on nämä tuet, mitä annetaan eri toimijoille, ja tämä on eduskunnan käsittelyssä. Yhtenä elementtinä tässä on ollut tämä tki-verovähennys, ja hallituksen viimeisimpien lakiesitysten osalta ei ollut edellytyksiä tätä valitettavasti tuoda. Itse olisin kyllä ollut siihen valmis, mutta kun osa näistä muista veroelementeistä, jotka olisivat vahvistaneet tuota veropohjaa, ei edennyt, niin sitten meillä oli myös sellaisia näkemyksiä, että haluttiin sitten myös tämä veroelementti sieltä osaltansa poistaa. Sinänsä hyvin valitettavaa, mutta se ei tarkoita, [Puhemies: Aika!] etteikö tulevaisuudessa myös tätä elementtiä voida edistää.

Puhemies Matti Vanhanen

Minuutin aika. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Tietysti näissä kansainvälisissä tapahtumissa on hyvä pitää mainospuheita, mutta ihan yksin ne eivät riitä, siellä täytyy olla myös Suomella oikeita tekemisiä.

Kiitokset ja arvostus kollegalle, Matias Mäkyselle, joka ilmoitti Helsingin Sanomissa harkitsevansa allekirjoittaa lakialoitteeni, kokoomuksen ryhmän yhteisen lakialoitteen, jolla eduskunta voisi vielä korjata tämän lässähdyksen, johon ei ole tässäkään mitään järkevää syytä, vaan ilmeisesti pääministeri olisi halunnut sen säätää, ja tämä joutui sijaiskärsijäksi aivan muissa asioissa.

No, määrärahat ovat sentään yleensä vasemmistolle maistuneet. Parlamentaarisesti sovittiinkin historiallinen rahoituslaki, jota parhaillaan käsitellään eduskunnassa ja joka kääntäisi tuotekehityksen tukimäärärahat pitkäjänteiseen kasvuun. No, mitä tekee hallitus? Päästää tietysti tuotekehityspanokset laskusuuntaan. 100 miljoonaa vähemmän ensi vuonna verrattuna kuluvaan vuoteen, siis t&k-määrärahoissa Business Finlandin jakamina.

Arvoisa pääministeri, eikö tämä ole jo noloa? [Kalle Jokinen: Se on kaksinaamaista!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tämä rahoituslakikokonaisuus on eduskunnan käsittelyssä, ja se on erittäin iso, se on mittava, se on merkittävä, se on erittäin tärkeä, ja sillä pyritään tietenkin siihen, että julkisen sektorin osuus tästä tki-kokonaisuudesta saadaan liikkeelle. Tämä verovähennyskysymys on kuitenkin pieni asia tässä kokonaisuudessa. [Hälinää] Se on yksi osa tätä kokonaisuutta, mutta se on kuitenkin vain osa sitä kokonaisuutta. Meillä on tämä iso rahoituspakettikokonaisuus täällä eduskunnassa käsittelyssä, ja on tärkeää, että se saadaan eteenpäin, niin että tuota ennustettavuutta ja näkymää eteenpäin on. Mutta on myös hyvä huomioida se, että itse asiassa kaksi kolmasosaa tästä rahoituksesta, minkä me tarvitsemme tuohon neljän prosentin tavoitteeseen, tulee yksityisiltä toimijoilta. Se tulee yksityisiltä [Petteri Orpo: Ei ilman julkista rahaa!] yrityksiltä, se tulee elinkeinoelämältä, se tulee niistä panostuksista, [Kai Mykkäsen välihuuto] mitä yksityiseltä sektorilta tehdään, ja tässä me tarvitsemme kumppanuutta. Se oli myös yksi puheenvuoroni sisällöistä. Tänään puhuin Euroopan strategisesta autonomiasta, kriiseihin varautumisesta ja puhuin myös siitä, kuinka tärkeää on se, että meillä on kumppanuutta julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden väliltä. Sinänsä tämä verokannustinkysymys on yksi elementti, mutta se on kuitenkin vain pieni elementti tässä isossa kokonaisuudessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Autto.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen puheet ja teot ovat nyt kyllä jopa tällekin hallitukselle poikkeuksellisen suuressa ristiriidassa. Pääministeri puhuu hyvin siitä, että tarvitaan yksityisen sektorin kumppanuuksia, mutta juuri niiden muodostamiseksihan tarvittaisiin verovähennystyökalu. Pääministeri myös väistää täällä oman vastuunsa asiassa. Toteatte, että ei ollut teistä kiinni, että tätä asiaa ei viety eteenpäin. No, kuka johtaa Suomen hallitusta, ellei pääministeri johda Suomen hallitusta? On kyllä todella erikoista, että tätäkään asiaa ei hallituksen sisäisten ristiriitojen vuoksi voida viedä eteenpäin.

Monet suomalaiset ovat juuri nyt huolissaan esimerkiksi vaikka sähkön riittävyydestä. Jotta Suomi voi nousta siksi puhtaan energian suurvallaksi, joksi haluamme tulevaisuudessa päästä, että sähköä riittää edullisesti ja me saamme siitä kasvua maallemme, niin olisi tarvittu näitä tki-panostuksia. Miksi hallitus tämän nyt hautaa? Tämä on käsittämätöntä.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Totta kai pääministerinä vastaan hallituksen työskentelystä ja hallituksen toimintakyvystä, mutta tässä oli kyseessä antamattomien lakiesitysten kokonaisuus. Kun sieltä aletaan ottamaan yksittäisiä palikoita pois, niin on selvää, että ne aikaisemmat sovut, mistä me olemme neuvotelleet, ovat silloin auki. Ja kun eri asiat ovat eri ryhmille vaikeita, niin sitten meillä ei ole ollut edellytyksiä kaikkia näitä eteenpäin viedä. Itse olisin ollut valmis tämän tki-vähennyksen tänne tuomaan. Nojasin juuri siihen parlamentaariseen näkemykseen, mikä meillä on. Mutta eduskunta tietenkin käsittelee tätä isoa rahoituskokonaisuutta paraikaa, ja se on kuitenkin se iso pihvi tässä kokonaisuudessa. Toivon, että sitä saadaan vauhdikkaasti vietyä eteenpäin.

Olen ehkä myös hieman yllättynyt tästä kokoomuksen kulmasta, koska kun katsomme edellistä hallitusta, jossa kokoomus istui, niin tuolloin ajoitte mittavia leikkauksia koulutukseen: tutkimukseen, tuotekehitykseen, korkeakoulutukseen. On erittäin hyvä, että nyt kokoomuskin näkee sen, kuinka tärkeää [Puhemies koputtaa] on panostaa osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Olette tulleet tälle puolelle. Ette enää ole sillä leikkauslinjalla [Puhemies: Aika!] kuin aikaisemmin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! Pääministeri aivan oikein puhuu siitä, että tarvitaan kokonaisuus, jolla me saamme lisää tutkimusta ja tuotekehitystä. Miksi se tutkimus- ja tuotekehitys on niin tärkeää? No sen vuoksi, että meillä on pienenevät ikäluokat, vähenevä työikäisten ihmisten määrä Suomessa, ja silloin tutkimus- ja tuotekehitys ja siitä syntyvät uudet innovaatiot ovat erityisen tärkeitä talouskasvulle. Mitä enemmän meillä on talouskasvua, sitä vähemmän tarvitsee sopeuttaa, ja me kaikki varmaan toivomme, että meillä olisi talouskasvua tulevaisuudessa, jotta emme joutuisi kovien sopeutusten tielle.

Tämä yksityisen rahoituksen osuus on nimenomaan se, joka meidän tulisi saada kasvuun, ja verokannustin olisi tarvittu nimenomaisesti tähän. Tätä on pahoiteltu kovasti niin yliopistoissa kuin yrityksissä, sillä myös yliopistot tarvitsevat sitä yksityistä rahaa, jota tällä olisi voitu generoida. Arvoisa pääministeri, mitkä ovat ne elementit, joilla te nyt saatte aikaan talouskasvua, tutkimusta ja tuotekehitystä, kun tämä merkittävä osa tästä jää pois?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten kuvasin, eduskunta käsittelee tätä rahoituslakikokonaisuutta. Tämä on se iso kysymys, joka tälläkin hetkellä täällä eduskunnassa on käsittelyssä. Tämä on se merkittävä, iso kokonaisuus, ja yhtenä osana olisi ollut sitten tämä verokannustin, sen käyttöönotto, mutta tämä ei suinkaan ole sellainen, joka tämän ison tavoitteen romuttaisi. Tavoite on edelleen neljä prosenttia bkt:stä tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuoteen 2030 mennessä. Kaksi kolmasosaa tästä rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta, yksi kolmasosa julkiselta, ja tässä nämä suorat tuet, esimerkiksi yliopistojen rahoitus, ovat erittäin tärkeä elementti. Tämä kokonaisuus on täällä eduskunnan käsittelyssä, se polku, millä tavalla voidaan rahoitus turvata aina sinne vuoteen 2030.

On myös mahdollista myöhemmin säätää tämä verokannustin. Se voisi olla yksi elementti tässä kokonaisuudessa, kuten parlamentaarisessa työryhmässä on katsottu, mutta se ei suinkaan ole sellainen, joka nyt jotenkin estäisi meitä saavuttamasta tuota tavoitetta, eikä se, jos sitä ei juuri nyt tehdä, estä sen tekemistä myöhemmin. Tähän voidaan palata.

Ärade talman! Överdirektör Spolander på finansministeriet lyfte upp vikten av investeringar i forskning och utveckling häromveckan och målade upp ganska skrämmande scenarier, som kan bli verklighet ifall vi inte kan korrigera investeringskurvan.

On selvää, että tarvitaan satsauksia tutkimukseen, tki-toimintaan, ja parlamentaarinen työ on tässä tärkeää.

Parhaillaan meneillään on Slush Helsingin Messukeskuksessa, ja se on osaltaan menestystarina ja osoittaa, että Suomea kohtaan kuitenkin osoitetaan mielenkiintoa, Suomi on monella tapaa vetovoimainen. On oleellista, että saadaan tänne houkuteltua niin yrityksiä kuin tekijöitä. Yritysten osalta tietenkin ennustettava investointiympäristö on tärkeää, se, että verotus on ennustettavaa. Ihmisten osalta moni muu asia vaikuttaa. Asenneilmastolla on merkitystä. Negatiivisesta sellaisesta myöskin osoitamme itse täällä salissa joskus merkkejä.

Mutta käytännön elämälläkin on merkitystä. Kun tänne houkutellaan ulkomaisia tekijöitä, niin luvilla on merkityksensä, mutta myöskin vaikka pankkikoodien saannilla ja vaikka sillä, miten saa lapsensa kouluun. Miten käytännön tasolla voisimme helpottaa ulkomaisia yrityksiä niin, että ne myöskin saisivat houkuteltua tänne omia työntekijöitään ja sillä tavalla Suomesta tulisi kilpailukykyisempi ja vetovoimaisempi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Adlercreutz otti todella tärkeän asian esille, koska meillä yrityksissä on valtava työvoimapula, meillä on kohtaanto-ongelma, tänne tarvitaan osaajia. Tästä syystä hallitus on linjannut, että me tulemme kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 ulkomaisen työvoiman saamisen Suomeen, ja se edellyttää meiltä hyvin paljon eri toimia. Se edellyttää myös sitä, että me lisäämme ulkomaisten opiskelijoitten määrää, koska näen, että heissä on suuri potentiaali siihen, että kun he opiskelevat täällä, he myös tänne jäisivät, mutta se on vähän pidemmän polun päässä. Me tarvitaan myös näitä nopeampia toimia, ja siinä olemme nyt näitä lupakäsittelyprosesseja nopeuttaneet merkittävästi. Eli me olemme saavuttaneet nyt sen, minkä asetimme tavoitteeksi, että kahdessa viikossa startupit ja erityisosaajat ja heidän perheenjäsenensä saavat tämän työhön perustuvan oleskeluluvan, ja tämä reilusti alitetaan, ja tavoitteena on, että kaikki luvat olisivat maksimissaan kuukaudessa. Me teemme valtavasti töitä nyt sen eteen, että me pystyisimme myös edesauttamaan sitä, että perheenjäsenet ja puolisot esimerkiksi työllistyvät, ja tästä hallitus [Puhemies: Aika!] on juuri viime viikolla käynyt keskustelua, miten voisimme tätä edesauttaa, [Puhemies: Aika!] niin että näemme nämä ihmiset kokonaisina ja heidän perheensä voisivat tänne helpommin tulla.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Parlamentaarinen ryhmä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa on tehnyt työtä tämän eduskuntakauden aikana ja päässyt yhteisymmärrykseen rahoituksen suunnitelmasta, erityisesti tästä rahoituksen tasosta, että sitä nostetaan vuoteen 2030 mennessä.

Mutta osa oli myös tämä verokannustin, jossa luodaan laaja-alaisempi työkalu, ja tämä ei nyt etene. Pääministeri, sanoitte, että tämä on pieni asia tai osa, ja osa kokonaisuutta tämä onkin, mutta se on hyvin merkittävä osa. Se, mikä tekee tästä erityisen huonon, on että tämä antaa nyt aivan selvän viestin siitä, että tämä tutkimus- ja kehitysinnovaatioympäristö on altis ailahtelulle. Se on altis myös erilaiselle pikkupolitikoinnille, ja tämä on minun mielestäni huono signaali, koska tämä antaa myös kansainväliselle ympäristölle, sijoittajille, yrityksille vuosiksi eteenpäin semmoisen näkymän, että itse asiassa tässä on paljon ailahtelua. Ymmärrättekö te tämän ratkaisun merkityksen, tämän viestin, mikä on tullut tänään ja eilen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Jos hieman suhteutetaan näitä mittaluokkia, niin tämä rahoituslaki, joka on annettu lokakuussa eduskunnalle — jota valiokunta siis paraikaa käsittelee ja jonka tavoitteena on luoda näkymä tki-rahoituksen lisäyksestä sinne vuoteen 2030 — on mittaluokaltansa 1,8 miljardia. Siis lisäyksiä vuoteen 2030 niin, että 1,8 miljardia käytetään enemmän rahaa, ja tämä verovähennys, verokannustin, on mittaluokaltansa 100 miljoonaa euroa, eli tämä suhde on aikamoinen. Ero on aikamoinen näiden kahden välillä. Itse pidän kyllä tätä rahoituslakia ja näitä suoria tukia erittäin tärkeinä, erittäin tehokkaina, järkevinä, ja sitten yhtenä elementtinä olisi voinut olla tämä verovähennyslaki, joka nyt ei siis eduskuntaan etene, mutta se on kuitenkin mittaluokaltansa paljon pienempi. Eli kyllä itse uskon ja haluan ajatella näin, että se suunta on tärkeä. Neljä prosenttia vuoteen 2030 mennessä, tähän on yhteinen parlamentaarinen tahto. [Puhemies koputtaa] Meillä on tämä rahoituslaki käsittelyssä, joka on iso kokonaisuus. Sitten tämä pieni osa ei nyt tällä hallituskaudella ole eduskuntaan tulossa, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä myöhemmin voitaisi säätää.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Talvitie.

Arvoisa puhemies! Saimme tosiaan tässä parlamentaarisessa tki-ryhmässä sovittua tästä verokannustimesta ja sitten myöskin tästä rahoituslaista ja siitä, että panostukset nostetaan neljään prosenttiyksikköön 2030 mennessä. Nyt hallitus ei tuo tätä verokannustinta, ja asiantuntija-arvioiden mukaan tki-panostukset eli panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin laskevat ensi vuodelle noin 100 miljoonaa euroa. [Oikealta: 200 miljoonaa!] Pääministeri puhuu siitä, että se on vain 100 miljoonan euron asia, mutta kyllä se 1,8 miljardiakin koostuu niistä 18:sta 100 miljoonasta eurosta. Eli kyllä, jos nyt hallitus laskee niitä panostuksia ensi vuonna, se tarkoittaa sitä, että seuraavan vuoden hallituksen täytyy laittaa siihen vielä lisää se 100 miljoonaa euroa. Ja tämä rahoituslaki, mikä on eduskunnan käsittelyssä, ei sinänsä tuo helpotusta siihen ensi vuodelle, koska rahoituslaki astuu voimaan vasta vuonna 24, ja se on teidän hallituksenne esitys. Kysynkin hallitukselta ja pääministeriltä: miksi päätitte heittää tämän koko parlamentaarisen sovun ja edustaja Mäkysen hyvän työn kokonaan roskikseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Nyt minun pitää tarkistaa, koska minulla oli sellainen tieto, että tämän rahoituslain pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta. Se oli oma tietoni, mutta tämä pitää tarkistaa, jos se on näin, kuten edustaja Talvitie täällä sanoi, että se tulisikin vasta vuoden päästä. Tietenkin eduskuntahan tätä käsittelee ja eduskunnan käsissähän osaltansa asia on, mutta tarkistan tämän. Minulla oli eri tieto, että se olisi jo ensi vuoden alusta voimassa, mutta me voimme tämän tarkistaa.

Joka tapauksessa tärkeää on se iso kuva, se iso kokonaisuus, yhteinen sitoutuminen siihen, [Sinuhe Wallinheimo: Sitoutuminen meni jo!] että me nostamme meidän tki-panostukset neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ja tämä ei ole suinkaan mikään vähäpätöinen tavoite. Tämä on itse asiassa erittäin kunnianhimoinen ja tärkeä tavoite, ja on vain kourallinen maita, yksittäisiä maita, jotka tuollaisiin panostuksiin tutkimus‑, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa kykenevät. Eli kyllä Suomi on tässä hyvin kunnianhimoinen, me teemme jo tällä hetkellä paljon. Ja sen lisäksi, että me lisäämme näitä julkisia panostuksia tai teemme verovähennyksiä, niin kyllä sanoisin, että vuoropuhelu, se, että me elämme maassa, jossa eri toimijat voivat kohdata hyvinkin suorasti, niin me poliitikot, yritystoimijat, elinkeinoelämän toimijat, [Puhemies koputtaa] palkansaajat, yhteiskunta laajasti aika matalalla kynnyksellä, että meillä on sellainen välitön henki tässä yhteiskunnassa, luo mahdollisuuksia keskustelulle [Puhemies: Aika!] ja se osaltansa luo mahdollisuuksia innovaatioille. [Kai Mykkänen: Puhumallako tämä hoituu?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Marttinen.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin, sanoitte tänään Slushissa, että yritykset voivat luottaa poliitikkojen yhteisymmärrykseen Suomen tavoitteesta nostaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoja. Saman päivän aikana teidän hallituksenne päätti haudata tämän tki-verovähennyksen, josta oli sovittu yhdessä parlamentaarisesti kaikkien puolueiden kesken. Onneksi kuitenkin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Kai Mykkänen on tehnyt tästä lakialoitteen, jonka tulemme jättämään, jolloin tämä asia voidaan saattaa kuntoon. Olemme nähneet, että muun muassa edustaja Mäkynen SDP:stä on jo kertonut, että hän harkitsee tämän aloitteen allekirjoittamista. Ja nyt kysyisin pääministeriltä: kun olette pitäneet tätä tavoitetta kuitenkin tärkeänä, niin takaatteko, että SDP:n kansanedustajilla on nyt vapaat kädet halutessaan tukea tätä kokoomuksen lakialoitetta täällä eduskunnassa sen käsittelyn aikana?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä totta kai tämän asian tulee käsittelemään ja keskustelemaan ja kantansa muodostamaan.

Palaan tähän äskeiseen Talvitien kysymykseen: Eli kyllä, tarkoitus on, että tuo rahoituslaki tulisi ensi vuoden alusta voimaan. Se ohjaisi ensi vuoden budjettiprosesseja, mutta ymmärtääkseni tämä erilainen näkemys tulisi siitä, että tämä vaikutus määrärahoihin tulisi vuoden 24 budjeteista eteenpäin, eli se on jo ensi vuonna voimassa ja ohjaa ensi vuoden prosesseja, mutta sitten se rahoitus tulisi silloin vuonna 24, ja siitä meillä on se kuutisen vuotta aikaa sinne vuoteen 2030, jolloin meidän tuohon tavoitteeseen pitää päästä. Tämä verovähennys on yksi osa tätä. Siitä on yhdessä parlamentaarisesti käyty keskustelua, siitä on ollut yhteinen näkemys. Valitettavasti tässä kohtaa hallituksella ei ollut edellytyksiä tuoda sitä eduskuntaan, koska kaikki hallituspuolueet eivät olleet tästä asiasta yksimielisiä, johtuen siitä, että osa näistä muista veroelementeistä, jotka olisivat lisänneet valtion tuloja, eivät toteutuneet, johtuen hallituspuolueiden erilaisista näkemyksistä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Lehtitietojen mukaan Ukraina on valheillaan tuhonnut jo oman uskottavuutensa liittyen Puolaan ammuttuihin ohjuksiin. Arvoisa pääministeri, tekin olette ilmoittanut tukevanne Puolaa tässä asiassa. Kysyn hallitukselta: kuinka typerältä mielestänne näyttää nyt se, että Suomi on lähettänyt Ukrainan tueksi aseita? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta, ja hallitus lähtee kyllä siitä, että tuolle hyökkäykselle ei ole mitään hyväksyttävää perustetta. Käsittääkseni laajasti eduskunta tämän hyväksyy, ei ehkä täysin sataprosenttisesti mutta laajasti eduskunta ajattelee samaan tapaan. Suomi on ensi metreistä lähtien yhdessä Euroopan unionin, yhdessä lännen kanssa laajasti tuominnut Venäjän hyökkäyksen, ja olemme asettuneet Ukrainan puolelle, tukemaan Ukrainaa, kun se taistelee vapaudestaan, kun se taistelee itsenäisyydestään, kun se puolustaa omaa maataan. Osana tätä Suomi tukee Ukrainaa myös puolustusmateriaalilla. Tuemme myös taloudellisesti, tuemme humanitäärisesti, ja ajatus on kyllä, että me jatkamme niin kauan kuin Ukraina tukea tarvitsee — ja meidän näkemyksemme mukaan, edustaja Turtiainen, meidän näkemyksemme mukaan tämä on oikein.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri Kaikkonen totesi, Suomi on hyvin määrätietoisesti, systemaattisesti tukenut Ukrainaa, ja tämä on täysin oikein. Meidän pitää varmistaa, että meidän avullamme, tuellamme, koko kansainvälisen yhteisön tuella, Euroopan unionin tuella, meidän kumppaneidemme tuella Ukraina voittaa sodan. Ukraina puolustaa eurooppalaisia arvoja, taistelee meidän kaikkien puolesta, ja sen vuoksi meidän pitää Ukrainaa tässä tilanteessa tukea.

Mitä tulee näihin iskuihin Puolaan, tuolla on ilmeisesti ihmishenkiä menetetty, tilanne on erittäin vakava. Puola on EU-jäsenmaa. Ilman muuta me tuemme Puolaa, seisomme puolalaisten ystäviemme rinnalla. On tärkeää, että tämä tapaus huolellisesti tutkitaan, saamme selvyyden siihen, mitä on tapahtunut, ja sitten, mikäli on tarvetta ja aihetta, yhdessä Puolan tukena reagoimme yhtenäisinä.

Arvoisa puhemies! Tänään vietämme Lapsen oikeuksien viikkoa. Teemana on lasten turvallisuus. Lapsiperheköyhyys horjuttaa lasten perusturvallisuutta, ja yli 100 000 lapsella on puutetta elämisen perustarpeista. Nousevat elintarvikekustannukset ja sähkön hinta vaikuttavat pienituloisten arkeen ja arjesta selviytymiseen. Hallitus on päättänyt monista toimista, jotka helpottavat kaikkien perheiden toimeentuloa, esimerkiksi sähkövähennyksestä ja kotitalouksien sähkötuesta. Ostovoimaa on vahvistettu alentamalla varhaiskasvatusmaksuja sekä korottamalla määräaikaista opintorahan huoltajakorotusta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta.

Koska tuen tarve on edelleen suuri, kysyn ministeri Sarkkiselta: mitä muita lisätoimia hallituksessa on suunniteltu lapsiperheiden tukemiseksi tässä vaikeassa tilanteessa?

Arvoisa puhemies! Tänään haluan erityisesti kiittää ministereitä vastauksista, erityisesti ministeri Kurvista yhteistyöhakuisista ja eteenpäin suuntaavista vastauksista ensimmäisen kysymyksen osalta.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin tärkeästä kysymyksestä. Lapsiperheköyhyys koskettaa valitettavasti monia suomalaisia lapsiperheitä. Me tiedämme, että lapsena koettu köyhyys saattaa jättää ihmiseen pysyviä jälkiä ja haavoja koko loppuelämän ajaksi. Siksi lapsiperheköyhyyden torjuminen on erityisen tärkeää.

Me tiedämme myös, että laaja-alainen hintojen nousu koskettaa erityisen paljon lapsiperheitä ja erityisesti pienituloisia lapsiperheitä. Sen takia hallitus on tehnyt monia päätöksiä lapsiperheiden tukemiseksi tässä haastavassa tilanteessa. Olemme päättäneet ylimääräisestä lapsilisästä, joka maksetaan joulukuussa. Sosiaaliturvaan tulee useita erilaisia lapsikorotuksia ensi vuonna. Varhaiskasvatusmaksuja ollaan pienentämässä. Perheitä tuetaan sähkön korkean hinnan tilanteessa. Sen lisäksi olemme toteuttaneet esimerkiksi perhevapaauudistuksen, joka tukee pikkulapsiperheitä. Mutta on seurattava tilanteen kehitystä, ja on oltava tietysti tarvittaessa valmius tehdä lisätoimia, sillä lapsiperheköyhyyden torjuminen on kyllä tärkeä tehtävämme.

Arvoisa puhemies! Kuten edellä edustaja Väätäinen totesi, vietämme Lapsen oikeuksien viikkoa ja tänä vuonna teemana on turvallisuus.

Elämme nyt maailmassa, jota leimaa sota Euroopassa sekä huoli kotitalouksien pärjäämisestä ja ihmisten jaksamisesta tässä epävarmassa ajassa. Venäjän pommitukset Ukrainassa ovat keskittyneet kriittiseen infraan. Tiedetään, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten vanhusten ja lasten, olot ovat siellä erittäin kurjat ilman sähköä.

Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että lasten on turvallista elää ja turvallista kasvaa.

Arvoisa puhemies! Talvi ja kylmä on tulossa Ukrainaan. Kysynkin ulkoministeriltä: Millä tavalla kansainvälinen yhteisö on valmistautunut auttamaan Ukrainan energiainfran palauttamisessa normaaliksi ja toimintakuntoon? Kuinka Suomi osaltaan auttaa tässä Ukrainaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ulkoministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Huttuselle tärkeästä kysymyksestä. Ensinnäkin Euroopan unioni on valmistautumassa ensi vuoden Ukrainan rahoitukseen 18 miljardin paketilla, joka nimenomaan suunnattaisiin julkisiin palveluihin siellä, jotta koulut, sairaalat voidaan pitää auki mutta myöskin energiaverkkoa voidaan panna kuntoon.

Nämä Venäjän pommitukset ja iskut nimenomaan energia- ja vesiverkostoja vastaan saattavat täyttää sotarikoksen kriteerit, sillä niitä ollaan suunnattu tavallisia siviilejä vastaan, lapsia vastaan, kuten tässä sanoitte. Suomi on myös tänä vuonna käyttänyt vajaat 300 miljoonaa euroa suoraan Ukrainan tukemiseen, ja totta kai se, että olemme ottaneet vastaan yli 44 000 pakolaista Suomeen — suurin osa heistä lapsia, jotka pääsevät täällä kouluun ja saavat katon päänsä päälle — auttaa myös lasten asemaa kaiken kaikkiaan Ukrainassa.

Olemme valmistautuneet myös tämän energiaverkoston tukemiseen. Erilaiset kansainväliset rahoittajat — NEFCO, EBRD ja muut — ovat tässä liikkeellä, ja pyrimme nimenomaan siihen, että energiaverkko saadaan kuntoon. Suomi on myöskin lahjoittanut näitä generaattoreita tähän tilanteeseen ja auttanut asumisjärjestelyissä [Puhemies koputtaa] niitä, jotka ovat kotinsa menettäneet.

Arvoisa puhemies! Kesällä Keski-Euroopassa kärsittiin ennätyshelteistä ja laajoja alueita tuhoutui maastopaloissa. Nyt Pakistanissa rankkasateet ja vuoristojäätiköiden sulaminen ovat haudanneet alleen satojentuhansien ihmisten kodit. Ilmastokriisi osuu kaikista koviten niiden maiden ihmisiin, jotka ovat vaikuttaneet siihen vähiten. Onkin rikkaiden maiden velvollisuus hillitä ilmastokriisiä ja auttaa köyhimpiä maita sopeutumaan sen vaikutuksiin.

Tällä hetkellä maailman maiden yhteinen ilmastokokous on käynnissä Egyptissä. Seuraavat kolme vuotta ovat ratkaisevia, jotta saamme pysäytettyä ilmaston lämpenemisen siedettävälle tasolle. Jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri: miten Suomi aikoo kantaa oman vastuunsa riittävästä ilmastorahoituksesta sekä päästövähennystoimista?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä todella Egyptissä Sharm el-Sheikhissä on käynnissä ilmastokokous. Ministeri Ohisalo siellä tällä hetkellä Suomea edustaa, ja itsekin vierailin päämiesten tapaamisessa ilmastokokouksen alussa. On erittäin tärkeää, että ensinnäkin tästä 1,5:n sitoumuksesta pidetään kiinni, että emme siis päästä maapallon ilmakehää lämpenemään yli puoltatoista astetta, siitä pidetään kiinni. Nyt me tarvitsemme toimeenpanoa, ja tuo toimeenpano onkin tämän ilmastokokouksen pääteema, ilmastotoimien toimeenpano, niin että lunastamme ne lupaukset, joita olemme antaneet, ja sen toimeenpano, että autamme maailman köyhimpiä maita, kun he kohtaavat ilmastokriisin seuraukset.

Viittasitte tässä Pakistaniin, ja kyllä tilanne on juuri näin huolestuttava. Me näemme sään ääri-ilmiöitä, paitsi Pakistanissa myös kaikkialla muualla, ja tämä jos joku maksaa ihmiskunnalle erittäin paljon. Tekemällä ilmastotekoja, toteuttamalla kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, me teemme paitsi itsellemme myös ennen muuta tuleville sukupolville palveluksen, koska ilmastonmuutos ja se, että me emme tekisi mitään, vasta maksavat.

Arvoisa puhemies! Hintojen noustessa on kuluttajien ostovoima heikentynyt historiallisen paljon. Samaan aikaan monet yritykset tekevät ennätysvoittoja. Osa inflaatiosta johtuu siitä, että jotkut yritykset käyttävät poikkeuksellista tilannetta hyväkseen voittojensa kasvattamiseen. Energiasektorilla ylisuuret, ansiottomat voitot ovat olleet poikkeuksellisen suuria. [Oikealta: Törkeitä!] Samaan aikaan energiaköyhyys lisääntyy.

Arvoisa puhemies! Tilanne ei tunnu kovin oikeudenmukaiselta. Ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan pakkasten kiristyessä koko maassa ja sähkölaskujen kasvaessa. Lämpimän kodin tulisi olla perusoikeus modernissa yhteiskunnassa. Kysynkin ministeri Lintilältä: missä vaiheessa energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin puuttumisessa mennään ja voidaanko niitä palauttaa kuluttajille?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on täsmälleen oikeassa siinä, että tällaisena aikana, joka on täysin erikoinen ja kriittinen, on moraalisesti hyvin kyseenalaista käyttää tätä tilannetta voittojen saamiseen. Ahneudellakin pitää olla joku raja.

Hallitus on tehnyt toimia. Meillä on nyt tulossa alv-tiputtaminen, joka alkaa joulukuusta, sitten siellä tulee verovähennys, ja vielä sähkötuki on olemassa.

Kysyitte, onko näihin ylisuuriin voittoihin jotain valmisteilla. Kyllä on. Me olemme EU-tasolla sopineet solidaarisuusverosta, eli voidaan kai puhua tämmöisestä Euroopan laajuisesta windfall-verosta eli näistä ansaitsemattomista voitoista, ja tämä vero tulee joulukuussa vielä voimaan. Tätä määrää voidaan sitten kansallisesti käyttää erilaisiin tukimuotoihin, joilla kevennetään ihmisten taakkaa. Mutta tämä on verrattain haasteellinen ollut, ja kyllä minä edelleen korostan sitä, että suurin vastuu on tällä hetkellä sähköyhtiöillä ja heidän maltillaan pidättäytyä hinnankorotuksista.