Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2016

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti myöhäisestä ajankohdasta johtuen sivistysvaliokunnasta ei ole päässyt kukaan esittelemään tätä sivistysvaliokunnan mietintöä, ja oma roolini on tässä keskustelussa kirjaston hallituksen puheenjohtajan rooli.

Ensinnäkin haluan tietysti kiittää sivistysvaliokuntaa mietinnöstä ja niistä asioista, joita he ovat tässä mietinnössään esiin ottaneet. Valiokunnan mietinnössä puututaan muun muassa veteraanikansanedustajien haastatteluihin, joita on nelisensataa kappaletta tehty, ja kiitetään myös päätöstä siitä, että myös istuvia kansanedustajia voidaan tietyissä tapauksissa haastatella ikään kuin tämän veteraanikansanedustajan mandaatilla, jos näin voisi sanoa. Huomiota kiinnitetään myös siihen, mikä on kirjaston käyttäjämäärien, asiakasmäärien, lainausmäärien, kehitys. Tässä on menossa tämmöinen isompi trendi, jossa varsinkin paikalle tulleitten asiakkaitten määrä on laskussa, koska myös digitaalista aineistoa voidaan käyttää.

Kirjaston toimintakertomuksen käsittelyyn ja tähän prosessiin sinänsä. Tämä kirjaston kertomus on ilmoitettu täysistunnossa saapuneeksi jo huhtikuussa, minkä jälkeen se siirtyi sivistysvaliokuntaan, myös huhtikuussa, ja marraskuussa se on nyt tänne täysistuntoon tullut, ensimmäinen käsittely peruttiin, ja nyt se on toista kertaa. Alkaa mennä hieman liian pitkälle — tietysti, kun ollaan jo aivan marraskuun lopussa ja käsitellään vuoden 2016 kertomusta.

Kirjaston toiminnasta hallituksen puheenjohtajana haluan kertoa vielä sen, että aikaisempi johtaja jäi sairauseläkkeelle ja myöhemmin eläkkeelle ja johtoa on nyt hoidettu elokuusta 2016 lähtien määräaikaisena ja vakinaisen johtajan valinta on ollut tässä koko syksyn työn alla ja uuden johtajan on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2018. Paineita siihen suuntaan on, että muutoksia toiminnassa tehdään, sensuuntaisia odotuksia, paineita on, ja tietysti tässä väliaikaisessa tilassa, jossa on ikään kuin vt. johtaja, isojen muutosten tekeminen on johtajan roolissa haastavampaa, eikä sitä häneltä oikeastaan ole suoraan odotettukaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olen saanut kunnian nytten pidemmän aikaa, useamman vuoden, toimia kirjaston hallituksen jäsenenä ja olen päässyt perehtymään kirjaston toimintaan ja siinä samanaikaisesti harmitellut sitä, että me kansanedustajat emme ole oppineet riittävästi käyttämään tuota hienoa kirjastoa, mikä meillä on käytössä. Kirjasto järjestää myös koulutuksia, ja toivoisin, että kansanedustajat osallistuisivat niihin tai vähintään avustajat osallistuisivat niihin todella paljon. Siellä on saatavissa hyvin paljon tärkeää tietoa.

Eduskunnan kirjasto monine palveluineen on erittäin tärkeä paitsi meille eduskunnan väelle myös suomalaisille ainutlaatuisten kokoelmiensa ansiosta. Olen saanut kuulla, että esimerkiksi säätyvaltiopäivien aikaisia valtiopäiväkeskusteluja ei ole juuri muualta helppoa enää saada käsiinsä. Kirjastossa fyysisesti käyvien asiakkaitten määrä on ollut laskussa, ja sähköisten aineistojen käyttömäärä on kuitenkin onneksi lisääntynyt. Tämän johdosta aukiolotuntien määrää on vähennetty ja kirjaston henkilömäärä on laskussa. Tämä trendi on monissa muissakin kirjastoissa. Kuitenkin uskon, että henkilökohtaisia käyntejä tulee kirjastossa olemaan jatkossakin, ja niiden mahdollistamiselle on annettava riittävät resurssit. Demokraattisessa maassa ylimmän valtioelimen kirjaston sujuva toiminta on kansallinen ylpeydenaihe, ja onhan se myöskin tutkijoille todella tärkeä paikka.

Näin talvisodan alkamisen 78-vuotispäivänä haluan muistuttaa vielä, että Eduskunnan kirjasto on tehnyt todella arvokasta työtä sotaveteraanien henkisen perinnön vaalimisessa järjestämällä näyttelyn Viimeiseen mieheen. Tuo näyttely sisälsi kuvia ja lyhyitä tietoja viime sodissamme palvelleista miehistä ja naisista. Kiitos myös siitä, niin kuin monesta muustakin asiasta, mitä se kirjasto on meille tuottanut.