Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd) | Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys maahanmuuttajataustaisten nuorten kurinpitomatkoista (Sara Seppänen ps) | Suullinen kysymys tulevaisuutta tukevasta talouspolitiikasta (Noora Fagerström kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomalaisten kodeissa vuosi on alkanut kasvavissa toimeentulovaikeuksissa työttömyyden ja työttömyyden pelon vuoksi. Ennätysmäärä suomalaisia on nyt vailla työtä. Hallituksen monien leikkausten jälkeen heidän arkensa on todella tiukoilla. Epävarmuus heijastuu nyt kaikkialle. Nekin, jotka ovat nyt töissä, eivät oikein uskalla kuluttaa entiseen tapaan, sillä huoli oman työn pysyvyydestä painaa nyt raskaasti kansalaisten mieliä. Nykyisen hallituksen johdolla Suomi on tällä hetkellä Euroopan ykkönen työttömyyden kasvussa. Kolmen Orpon—Purran vuoden jälkeen hallituksen sadantuhannen uuden työllisen tavoite on nyt jo lähes 70 000 miinuksella — siis miinuksella. Nyt, pääministeri Orpo, Suomi tarvitsee kasvua. Suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja. Hallituksen omistakin riveistä on tullut kommentteja, että onko enää työllisyystavoite realistinen. Pidättekö te, pääministeri Orpo, kiinni sadantuhannen uuden työllisen tavoitteestanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin onnittelut valtioneuvostoltakin edustaja Zyskowiczille. — Kiitos kysymyksestä. Totta kai tämä työttömyys, työllisyys ja talouden tilanne on tärkein asia. Hyvä, että kysytte siitä.

No, jokainen työtön on liikaa. Voin vakuuttaa teille, että hallitus tulee tekemään viimeiseen päivään asti töitä, että mahdollisimman moni suomalainen saa työtä, että mahdollisimman moni työtön pääsee töihin ja että mahdollisimman moni nuori saa ensimmäisen työpaikkansa. Meillä ei ole tässä mitään niin tärkeää tehtävää kuin tämä, koska tässä onnistumalla me annamme toivoa sinne koteihin, ostovoimaa, työtä, tulevaisuudenuskoa, ja mitä useampi meillä on töissä, sitä paremmin meidän yhteinen taloutemme voi, ja silloin me pystytään pitämään huolta meidän palveluista ja meidän turvallisuudesta.

Nyt tämän eteen me tullaan tekemään töitä kehysriihessä, ja sitten aikanaan kun kausi on lopussa, katsotaan niitä numeroita. [Puhemies koputtaa] Mutta kaikkemme tulemme tekemään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te jätitte nyt auki, oletteko te yhä sitoutunut hallituksenne tavoitteeseen sadantuhannen uuden työllisen aikaansaamisesta. Käsillä on nyt sen sijaan ennätystyöttömyys, ja meitä huolettaa erityisesti tämä kasvanut pitkäaikaistyöttömyys, joka on nyt jo ennätykselliset lähes 138 000 ihmistä, ja iso osa näistä on myös nuoria, suomalaisia nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Tämä on vakava asia.

Nyt on saatava talouskasvu käyntiin. Siksi SDP on jo lähes kolme vuotta sitten esittänyt rakennusalan tukemista täsmätoimin sekä asuntokaupan vauhdittamista ensiasunnon ostajille suunnatuilla määräaikaisilla kannustimilla. Nyt tarvitaan ihmisille viestiä siitä, että tulevaisuuteen voi luottaa. Me SDP:ssä palauttaisimme aikuiskoulutustuen uudistettuna sekä asumistukeen ja työttömyysturvaan suojaosat. Työministeri Marttinen, hallituksen lääkkeet näyttävät parantamisen sijaan pikemminkin saaneen potilaan entistä heikompaan kuntoon. [Puhemies koputtaa] Olisiko nyt aika tarttua näihin SDP:n esityksiin työttömyyden hoitamisesta ja talouskasvun aikaansaamisesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää alkanutta kevätkautta! Toivon kaikkien opposition kollegoiden kanssa vahvaa ja hyvää yhteistyötä, koska nämä isot vaikeudethan, joita Suomella tällä hetkellä on käsissään, ovat meidän yhteisiä asioita. Siksi on minusta myös tärkeää, että me käymme nyt tätä yhteistä keskustelua tässä salissa.

Maan hallitus on tehnyt laajasti toimenpiteitä nimenomaan talouskasvun ja vahvemman työllisyyden eteen. Tämän vuoden alussa on otettu käyttöön uusi nuorten työllistymisseteli kaikkialla Suomessa. Se saataneen aivan lähiviikkoina käyttöön, ja se tarkoittaa juuri siis tuhansille, tuhansille nuorille pääsyä taas siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Tänään pääministerin kanssa tapasimme suurimpien kaupunkien johtoa, ja siinä juuri meidän keskustelun ytimessä olivat juuri nuoret pitkäaikaistyöttömät, se, minkä kaltaisia toimenpiteitä voidaan tehdä lisää, jotta heidän asemaansa voidaan vahvistaa. Me käymme laajasti läpi erilaisia uusia toimenpiteitä, ja totta kai myös kuulemme kaikkia ehdotuksia tästä salista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tammikuussa tänä vuonna edelleen suomalaisten luottamus niin tulevaisuuteen kuin hallitukseen on heikentynyt. Olemme korkeimman työttömyyden alue Euroopassa. Nyt olisi kevään ensimmäisellä kyselytunnilla hyvä kertoa suomalaisille, mitkä ovat ne toimenpiteet hallitukselta tänä keväänä, että tämä Suomi-laiva ja suomalaisten luottamus arkeen saataisiin palautettua toiselle tasolle. Toivon tähän vastausta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viime syksynä useaan otteeseen käytiin keskustelua siitä, voiko tulevaisuuteen katsoa positiivisesti, onko toivoa, ja olen edelleenkin sitä mieltä, että Suomessa ovat perusasiat kunnossa. Hallitus on tehnyt suuren määrän uudistuksia, joilla perusta on laitettu kuntoon, ja kasvuelementit ovat olemassa. Nyt jälleen kerran ollaan siinä tilanteessa, että viime vuoden viimeisen neljänneksen luvut näyttävät sen, että talous on lähtenyt kasvuun ja työllisyys on lähtenyt kohenemaan.

Nyt meidän täytyy tehdä yhdessä kaikkemme, että me vahvistamme tätä uskoa ja saadaan aidosti investointeja Suomeen, yritykset palkkaamaan ja sitä kautta ihmisille töitä ja tämä Suomi kääntymään sinne positiiviseen. Kaikki edellytykset ovat olemassa. Esimerkiksi eilen: Vaasasta Wärtsilä, 150 miljoonaa, uusi investointi, kasvattaa tuotantokapasiteettiaan ja niin edelleen. Kyllä näitä hyviä uutisia tulee koko ajan. Meidän pitää yhdessä valaa uskoa suomalaisiin. Suomi on hieno maa, ja meillä on edellytykset pärjätä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt on niin, että hallituksen työllisyyspolitiikka on täysin epäonnistunutta. Oikeistohallitus on tehnyt isot leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen ja samalla upottanut Suomen työllisyyskehityksen Euroopan pohjamutiin. Erityisen paha on nuorisotyöttömyyden tilanne. Tämän kaiken seurauksena toimeentulotuen menot ovat kääntyneet kasvuun. Yhä useampi suomalainen joutuu nostamaan toimeentulotukea, koska töitä ei ole.

Miten hallitus tähän sitten reagoi? Helmikuun alusta lähtien toimeentulotukea on leikattu ja sen saamisen ehtoja kiristetty. Näin kaikkein köyhimmät suomalaiset maksavat hinnan hallituksen epäonnistuneesta politiikasta. Nyt on tullut ilmi, että myös lastensuojelutaustaisten nuorten asemaa heikennetään, kun heidän on jatkossa nostettava opintolainaa ja itsenäistymisvarat leikataan toimeentulotuesta.

Arvoisa hallitus, meneekö tämä nyt oikein? Miksi lastensuojelun jälkihuollon nuoret laitetaan kärsimään? Eikö meidän päinvastoin pitäisi kaikin keinoin tukea heidän kiinnittymistään tähän yhteiskuntaan ja myös työmarkkinoille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä korkea työttömyys ja haastava turvallisuustilanne, suhdanne, jossa eletään, on kyllä hallituksella murheena, niin kuin on koko eduskunnalla. Me toivomme, että me koko ajan pystymme päätöksillämme vahvistamaan sitä tulevaisuudennäkymää, ja paljon on tehty toimia.

Tämä toimeentulotuen menojen kasvu liittyy useampaan tekijään. Yksi on tämä suhdanne ja korkea työttömyys, joka nostaa luonnollisesti etuusmenoja. Toinen syy on sitten tästä velkaantumisesta ja vaarallisesta talouden tilanteesta johtuvat välttämättömät julkisen talouden säästöt, joita myös on viety eteenpäin. Kolmas syy on sitten ukrainalaisten runsas määrä, eli tämä toimeentulotuki on heidän sosiaaliturvansa tällä hetkellä, ja tähänkin pyritään löytämään kestävämpää ratkaisua sallimalla ukrainalaisille pääsy yleistuen piiriin.

Tästä nimenomaisesta lastensuojelun kysymyksestä olen saanut useamman viestin ihan lähipäivinä. Käymme tätä Kelan kanssa läpi. Kelan aiempi tulkintakäytäntö edellisen voimassa olleen lain mukaan oli toisenlainen kuin se on tänään, ja katsomme tätä asiaa, sitä, miten lastensuojelun jälkihuollon nuorten tilanne voidaan turvata mahdollisimman hyvin. [Puhemies koputtaa] Mutta tälläkin hetkellä se on hyvinvointialueiden vastuulla ja hyvinvointialueilla on käytössään ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki, eli pystytään kyllä korjaamaan tätä tilannetta heidän kohdallaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Puhemies! Orpon—Purran hallituksen johdonmukainen linja on ollut palkansaajan aseman järjestelmällinen heikentäminen. Työsuhdeturvaa on saksittu, neuvotteluvoimaa on poljettu, ja määräaikaisista työsopimuksista ollaan kovaa vauhtia tekemässä uusi normi työpaikoilla. Hallituksen sanelupolitiikka on täysin epäoikeudenmukaista, eikä se vahvista työllisyyttä, kuten lukuisat asiantuntijat ovat varoittaneet ja kuten olemme nyt nähneet. Nyt tarvitaan luottamusta Suomeen ja sopimista — ei sanelua ja epävarmuuksien lietsomista, ei lisää pitkäaikaistyöttömiä.

Arvoisa pääministeri! Tätä maata on vuosikymmenet rakennettu yhteistyöllä ja sopien. Löytyykö teiltä nyt nöyryyttä myöntää, että sanelupolitiikka ei käännä työllisyyttä nousuun, ja palata yhteiseen pöytään etsimään oikeasti vaikuttavia keinoja talouden ja työllisyyden suunnan muuttamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos aloittaa siitä palkansaajien tilanteesta, niin ostovoima on noussut nyt koko ajan tämän hallituskauden aikana. Nyt me saadaan kurottua ostovoimassa umpeen se lovi, mikä sinne aikaisemmin, edellisellä hallituskaudella tuli.

Mitä tulee sitten yhteiskuntaan ja sopimiseen: Kyllä, sopimista tarvitaan, mutta sopimisen pitää olla tuloksekasta. Suomalaisen yhteiskunnan ongelma oli se, että toki asioita sovittiin, mutta ei pystytty sopimaan niistä aivan välttämättömistä suurista uudistuksista muun muassa työmarkkinoille, jotka olisi pitänyt tehdä aikoja sitten. Meidän hallituksemme teki ne, ja pidän niitä oikeina, välttämättöminä. Ja ne jos joku ovat palkansaajan asialla loppujen lopuksi, koska niiden uudistusten myötä meidän työllisyytemme tulee kasvamaan, meidän kilpailukykymme parani ja tässä maassa tulee olemaan enemmän palkansaajia ja toivottavasti myöskin enemmän korkeaa lisäarvoa tuottavia työpaikkoja, joista saa parempaa palkkaa. Eli nämä uudistukset ovat olleet välttämättömiä. Sopimiselle ja yhdessä tekemiselle on jatkossakin tilaa, mutta sen pitää olla tuloksekasta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työttömyyskriisi, kuten olen aiemminkin todennut, ei ole vain hallituksen vika, mutta se, mikä on teidän vastuullanne, on, että suomalaiset sotehenkilöstön ammattilaiset, hoitajat, ovat saaneet potkut kautenne aikana, se, että järjestösektorilla ja kulttuuritoimijoilla on vähemmän työtä teidän leikkaustenne myötä. Se on teidän vastuullanne, että valintanne on ollut lisätä köyhyyttä, leikata työttömiltä juuri silloin, kun työtä ei riitä kaikille. Teidän valintanne on ollut poistaa suojaosat, tehdä uudelleenkouluttautumisesta vaikeampaa juuri tässä hetkessä. Jos jotain, niin suomalaiset ansaitsisivat hallitukselta nyt edes vähän nöyryyttä myöntää, että kaikki ei ole mennyt ihan putkeen.

Kysyn kuitenkin hallitukselta: Mikä on suunnitelmanne kannatella Suomi tämän työttömyyskriisin yli? Miten te varmistatte, että yksikään työtön suomalainen tai perhe ei putoa tässä tilanteessa, että jokainen voi vahvistaa osaamistaan, luottamusta ja uskoa tulevaan tässäkin hetkessä? Myös työttömänä arjen pitää olla inhimillistä, selviytymistä sen ei pitäisi olla kenellekään. Miten te pidätte huolta, että kaveria ei jätetä, silloinkin, kun kyse ei ole välttämättä juuri teidän kaveristanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä kysymyksestä. — Kun katsomme Suomen talouden lukuja, niin ne antavat meille kuitenkin toivoa siitä, että parempaa kohti ollaan menossa niin talouskasvun, työllisyyden kuin tehtyjen työtuntien osalta. Mutta ymmärrän täysin sen, että ne makroluvut eivät kyllä yhtään lohduta siinä tilanteessa olevia suomalaisia, jossa kotona kärsitään työttömyydestä, pelätään, että riittävätkö rahat taas vuokranmaksuun tai saadaanko lasten menot taas vastaavasti hoidettua. Totta kai se ottaa aikaa, mutta kuitenkin viesti on se, että toivottavasti pahimman yli on tässä päästy.

Työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuudet ovat tällä hetkellä onneksi kohtalaisen laajat. Me olemme itse asiassa myös laajentamassa niitä, jotta nimenomaan sinä aikana, kun sitä työtä ei ole nyt saatavilla, sitä omaa osaamista on mahdollista kehittää. Työllisyyspalveluita katsotaan läpi niin, että nimenomaan pitkään työttömänä olleet henkilöt saisivat paremmin tukea ja apua. Käymme läpi myös laajemmin julkisia työllisyyspalveluita, myös palkkatuen käyttöä, jotta sen käyttäminen kunnissa olisi vielä vaikuttavampaa ja kannattavampaa, jotta yhä useampi nyt työttömänä oleva pääsisi taas vastaavasti töihin. [Puhemies koputtaa] Haluan vakuuttaa teille, hyvät kansanedustajat, että me teemme kaiken sen voitavan, [Puhemies koputtaa] mikä on meidän käsissä, jotta voimme auttaa työttömänä olevia suomalaisia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jos käydään tilannekuvaa lävitse, niin tosiasiahan on se, että Suomessa on Euroopan pahin työttömyys. Meillä on työttömiä tällä hetkellä noin Espoon kaupungin asukkaiden verran, ja uusi, erittäin kipeä ilmiö meillä on esimerkiksi korkeakoulutettujen, niin sanottujen akateemisten henkilöiden työttömyys, joka ilmeisesti on isompi kuin koskaan aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut valtavasti, kuten täällä aikaisemmin jo kerrottiinkin, ja tietysti nuorten työttömyys on aina ikään kuin tulevaisuuden syömistä ja nakertamista ja on mahdollista, että me menetetään valtavasti hyviä suomalaisia jatkossa.

Mielestäni, puhemies, on myös selvää, että hallitus on tehnyt liian vähän — tai olette tehnyt vääriä asioita. Paljon voimakkaammin pitäisi tähän suurtyöttömyyteen tarttua, ja tämän vuoksi keskusta jättää ensi viikolla välikysymyksen tästä asiasta, koska tämä on vakavin ongelma, ehkäpä vakavin ongelma, meidän yhteiskunnassa tällä hetkellä.

Kysyn nyt kokoomuslaiselta työministeriltä, Marttiselta: Olisiko täsmätoimia tarjolla nuorisotyöttömyyteen? Olisiko täsmätoimia tarjolla pitkäaikaistyöttömyyteen, esimerkiksi työnantajamaksujen alentamista? [Puhemies koputtaa] Kävisivätkö nämä keskustan keinot teille, työministeri?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Voimme istua edustajan kanssa vaikka kahvikupposelle ja käydä vähän tarkemmin läpi keskustan ehdotuksia, mutta haluan nyt kuitenkin muistuttaa teille, minkä totesin jo, että on otettu käyttöön juuri nyt uusi työkalu työttömänä olevien nuorten auttamiseen, nuorten työllistymisseteli, joka nimenomaan nyt tähtää siihen, että ne nuoret, jotka ovat jääneet tässä vaikeassa tilanteessa ilman työtä, saavat erittäin korkean tuen taas työnantajalleen siitä, että he pääsisivät vastaavasti töihin.

Me käymme läpi sitä, miten näitä julkisia työllisyyspolitiikan välineitä voitaisiin käyttää vielä vahvemmin tukemaan sitä, että ihmiset taas vastaavasti pääsevät työnsyrjään kiinni. Me laajennamme mahdollisuuksia myös opiskella, kun ollaan työttömänä. Se totta kai helpottaa sen uuden työpaikan löytämistä ja saamista. Me käymme hyvin laajasti läpi myös työllisyysalueiden kanssa niitä heidän omia tilanteitaan — kävin vaikka Porissa viime viikolla tutustumassa heidän telakan tilanteeseen, jossa uusia laivanrakentajia koulutetaan tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksella. Nämä työkalut ovat alueiden käytössä, mutta kyllä, koko ajan katsotaan, mitä toimenpiteitä lisää voidaan tehdä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä iso kuva politiikassa tällä hetkellä on se, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut ja hallituksen työllisyyspolitiikka on niin ikään epäonnistunut. Työllisten sijaan on saatu aikaan työttömyyskriisi, eikä velan taittamisesta ole tietoakaan. Minusta on erittäin ristiriitaista, että samaan aikaan kun hallitus on asettanut tavoitteekseen taittaa velkaantumista, te kuitenkin annatte lisäetuja suuryrityksille ja rikkaille suomalaisille, ja samaan aikaan nyt helmikuussa voimaan astuvat toimeentulotukeen eli viimesijaiseen tukeen tehdyt lukuisat heikennykset. Näiden leikkausten jälkeen täytyy kysyä, voiko Suomessa saada enää riittävää tukea silloin kun omat voimat eivät riitä.

Pääministeri Orpo, minulla on teille kaksi kysymystä: Oletteko te keskustellut niiden ihmisten kanssa, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ja tiedättekö te, mitä näille ihmisille kuuluu? Toinen kysymys on: ymmärrättekö, että teidän hallituksenne toimesta toimeentulotukea tarvitsee yhä useampi ihminen ja yhä useampi perhe [Puhemies koputtaa] ja näiltä perheiltä te olette leikkaamassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oli tuossa tammikuussa aikaa myöskin olla vähän kiertämässä maata, ja olen tavannut myöskin ihmisiä, joilla on suuria toimeentulovaikeuksia, on työttömyyttä, on haasteita, kyllä.

No, toiseksi kyllähän se, että toimeentulotuella olevien määrä kasvaa, on tietenkin yhteydessä myöskin tähän meidän työllisyys- ja taloustilanteeseen. Koko tähän työttömyyden ongelmaan ja sitä kautta syntyvään pienituloisuuteen ja vähäosaisuuteen se ainoa todellinen, kestävä lääke on se, että me saadaan talous kasvuun ja ihmisille töitä. Ei muuta tietä ole kestävällä tavalla, ja myöskin se, että me saadaan meidän julkinen talous tasapainoon. Monta kertaa olen sen täältä todennut, että kun me olemme niin vakavasti velkaantuneita, olimme jo silloin kun me aloitimme, ja erittäin vakavassa tilanteessa, niin me ollaan jouduttu myöskin säästämään, ja jostainhan se on pois. Me ollaan säästetty laajasti eri puolilta yhteiskuntaa, mutta samaan aikaan on tehty niitä uudistuksia, mitkä mahdollistavat talouden kasvun, suuryritysten pärjäämisen mutta myös pk-yritysten pärjäämisen, jotta ihmisillä olisi töitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on tullut esille, elämme ennätystyöttömyyden keskellä: 351 000 työtöntä työnhakijaa on meneillään. Valtava työpanos menetetään tällä tavalla, kun meillä on 351 000 sellaista työntekijää, jotka eivät ole töissä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut 50 000:lla 138 000:een. Nuorisotyöttömyys on lähes kaksinkertaistunut ollen nyt 44 000. Me ollaan vakavissa luvuissa tällä hetkellä.

Sitten hallitus mainostaa tässä, että tulee toimia. Tämä nuorisotyöttömyyteen liittyvä seteli työllistää ehkä 3 000—4 000 nuorta. Se on vain viisi prosenttia siitä kohderyhmästä, johon tämä on tarkoitettu. Nämä toimet ovat kaikki tämmöisiä mikrotoimia, kun nyt tarvittaisiin isoja toimia.

Tässä kun puhutaan, että opiskellaan työttömyysturvalla, niin toivoisin, että pystyttäisiin opiskelemaan työttömyysturvalla työvoimapula-ammatteihin ja -aloille ja madallettaisiin työllistymisen kynnystä.

Arvoisa pääministeri, [Puhemies koputtaa] teettekö te keväällä päätöksiä, että tulee merkittävämpiä työllisyys- ja työllistämistoimia kuin mitä tähän mennessä on tehty?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työministeri voi mielellään varmasti täydentää. — Jos sanon vielä muutaman luvun, kun niitä käydään läpi: Siis työllisten määrä on Suomessa nyt kääntynyt kasvuun, ja itse asiassa työllisten määrä on pysynyt aika vakiona hallituskauden läpi. Se, mitä on tapahtunut, on se, että työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, ja työvoiman määrä. Sehän on myöskin ollut sinänsä ihan oikea tavoite. Sitä me ollaan tavoiteltu, että me kannustamme ihmisiä työnhakuun ja että meillä työvoimaa on riittävästi, ja kun tämä talous saadaan kasvuun, niin silloin meillä on ja meillä riittää työvoimaa ja silloin näille ihmisille saadaan työmahdollisuuksia. Meidän tavoitteena on se, että työikäinen ja työkykyinen väestö on töissä, ei tuilla, ja tämä on ollut määrätietoinen linja myöskin.

Nyt se kaikkein keskeisin on siis kasvun aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen. Kyllä, me tulemme valmistelemaan koko ajan myös lisää työllisyystoimia. Viimeinen päätöksenteon paikka — tai ei se viimeinen mutta nyt näköpiirissä oleva isompi päätöksenteon paikka — on kehysriihessä, mutta me teemme koko ajan valmistelua, ja ne ovat työministerin valmistelussa ja pöydällä ja koko hallituksen murheena.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä työllisyyden suurin uhka ja meidän yhteiskuntamme jättiongelma on energian hinta. Tämän me tiedämme. Te olette, arvoisa, kunnioitettu pääministeri, puhunut aivan ansiokkaasti näistä uusista työpaikoista — aivan erinomainen asia, sitä lämpimästi kannatan, kuten koko keskusta kannattaa — mutta sen kaiken kehityksen jarruna tällä hetkellä on valtavan kallis energian hinta, kun sähkö maksaa pahimmillaan 80 senttiä kilowattitunnilta. Samoin kaukolämmön hinta on noussut niin kalliiksi, että moni tehdas lopettaa toimintansa, kun lämpöenergia maksaa niin paljon.

Tarjoan teille yhteistyön kättä, arvoisa pääministeri ja koko hallitus: Tehdään nyt se kansallinen teko, että otetaan turve käyttöön ja pudotetaan kaukolämmön hintaa. Euroopan unionin komissio varmasti saa poikkeuksen tälle strategiselle ratkaisulle, ja samalla pudotamme sähkön hintaa, kun teemme CHP-sähköä. Tartutteko, arvoisa pääministeri, tähän hyvään esitykseeni? Juttu on niin, että jos me tällä energian hinnalla jatkamme, meillä pieniä yrityksiä kaatuu ja esimerkiksi maatiloilla on sellainen tilanne, että sähkö maksaa jo niin paljon, että se maitomäärä, minkä kertalypsyksi siellä maanviljelijä saa navetasta ulos, kun hän illalla lypsyn suorittaa, se kaikki raha, tuotto, mikä siitä maidosta tulee, menee sähkölaskuun. [Puhemies koputtaa] Eihän tämä voi olla oikein.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin sähkön hinnat nyt viime aikoina, pörssisähkön hinnat nimenomaan, ovat olleet hyvinkin korkealla johtuen tästä pitkään kestäneestä tuulettomasta pakkassäästä. Tämä tilanne toki on tunnistettu jo hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja haemme siihen tällä hetkellä ratkaisua, jolla saisimme myös markkinoille tällaista nopeammin käynnistyvää uutta tuotantoa, ja tämä valmistelu on ministeriössä käynnissä.

Kuitenkin tällä hetkellä se, mikä on hyvä tilanne, on se, että edelleenkin on saatavilla myös sellaisia sähkösopimuksia, jotka ovat kohtuullisen hintaisia keskihinnaltaan eli kiinteitä sähkösopimuksia. Tämä on edelleenkin kuluttajille hyvinkin mahdollista, ja kyllä silloin, kun sähköä paljon tarvitsee, suosittelisinkin vaihtamaan semmoiseen sopimukseen, koska niissä hinnat ovat noin luokkaa kahdeksan senttiä kilowattitunti. Pörssisähkön hinta on todellakin vaihteleva ja tällä hetkellä hyvinkin korkea.

Sen lisäksi olemme nyt laittaneet lausunnoille esityksen, jolla pitkään jatkuneissa kriisitilanteissa voidaan puuttua sähkön hintaan hintakatolla, mutta se vaatii pitkään jatkuvan laajemman hintakriisin. Muitakin esityksiä valmistellaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyysluvut ovat hurjia. Allianssin mukaan alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 80 000. Nuorten tosiaan pitäisi olla ennemmin opiskelemassa tai työelämässä, ei ainakaan pitkäaikaistyöttöminä. Oma tyttäreni ajeli tänään penkkarirekassa ystäviensä kanssa, ja tietenkin äitinä pohdin, että miten hänen tulevat opiskelumahdollisuudet: aukeaako opiskelupaikka, löytyykö kesätyöpaikka? Entä kuinka tämmöinen optimistinen elämänasenne säilyy maailman kriisien keskellä? Me ollaan vihreissä esitetty nuorten työllisyystilannetta helpottamaan myös opiskelupaikkojen merkittävää lisäämistä korkeakouluihin. Tämä olisi keino, joka toimisi myös siihen, miten Suomen taloutta saataisiin pitkällä aikajänteellä vahvistettua. Aikooko hallitus tarttua tähän ja tässä tilanteessa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä. — Hallitus teki viime marraskuussa päätöksen, että tälle vuodelle on varattu sata miljoonaa euroa korkeakoulutettujen aloituspaikkojen lisäyksiin ja tämän opintosetelin toteuttamiseen. Itse asiassa ihan näinä päivinä on korkeakouluille mennyt kirje, että tänä keväänä haetaan noin 800 korkeakoulun aloituspaikkaa kasvun aloille, ja tavoite on, että niissä opiskelijat voivat aloittaa jo tänä syksynä. Siinä mielessä rahoitus on siihen.

Mutta sitten kun tässä oli myös puhetta korkeakoulutettujen työllisyystilanteesta ja työttömyystilanteesta, niin meillähän on viime aikoina ollut se näkymä, että enemmän opiskellaan ja valmistutaan korkeakouluista kuin ammattikouluista, ja tämä myöskin nostaa sitä korkeakoulutettujen työttömyysastetta. Mutta esimerkiksi viime vuoden lopun kolmanneksella korkeakoulutettujen työllisyysaste oli kuitenkin ennätyslukemissa. 88,6 prosenttia on korkeakoulutettujen työllisyysaste, [Puhemies koputtaa] ja se on todella korkea, joten edelleen se on vahva viesti siitä, [Puhemies koputtaa] että kun kouluttautuu, se on paras tae sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti tulevaisuuden rakentamiseen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talouden suuri ongelma on jo 18 vuotta jatkunut kasvun puute, ja velkajarrun lisäksi tarvitsemme siksi voimakkaan kasvuvaihteen, uusia työpaikkoja, lisää menestyviä yrityksiä ja investointeja Suomeen. Hallitus on tehnyt paljon kasvutoimia, kuten tki-panostukset, vihreän siirtymän verokannustin ja yritysverotuksen kevennys, mutta on selvää, että lisää on tehtävä. Työttömyystilanteeseen on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Jokainen työtön on yksi liikaa.

Tässä vaikeassa tilanteessa ajattelen, että jokainen hyvä esitys, joka tässä salissa tuodaan esiin riippumatta siitä, mistä päin salia se tulee, on arvioitava ennakkoluulottomasti rakentavan keskustelun kautta, niin kuin presidentti Stubb erinomaisella tavalla eilen peräänkuulutti. Arvoisa pääministeri, näettekö, että hallituksen tulisi kehysriihessä ennen kaikkea keskittyä uusiin työllisyys- ja kasvutoimiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, ehdottomasti. Meillä on sinänsä julkisen talouden raamien kanssa tekemistä, koska haluamme pitää kiinni kehyksistä, mutta se on oma lukunsa, mutta sen rinnalla ylivoimainen ykkösasia on työllisyys, työttömien auttaminen töihin, uusien työpaikkojen luominen ja tämän orastavan kasvun vauhdittaminen ja käynnistäminen. Tätä valmistelutyötä tällä hetkellä tehdään ministeriöissä hallituksen piirissä, ja kyllä, kyllä me katsomme jälleen kerran läpi myöskin opposition toimittamat ja esittämät vaihtoehtobudjetit ja teidän työllisyyskeinonne. Totta kai ne katsotaan läpi, koska ei tässä ajassa ole mahdollista jättää yhtään hyvää keinoa käyttämättä.

Nyt tämä luottamuksen vahvistaminen on kaikki kaikessa, ja siinä vetoan meihin kaikkiin, että tehdään osamme siinä, että annetaan aidosti myöskin tulevaisuudenuskoa, samalla kun toki kiivailemme niistä keinoista, miten sinne tulevaisuuteen päästään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, te nousitte valtaan sillä, että te lupasitte 100 000 uutta työllistä, ja nyt toden totta on tullut sitten 100 000 työtöntä lisää. Kaikista hurjinta tässä, pääministeri, on se, että hallitus on omilla toimillaan lisännyt työttömyyttä. Esimerkiksi VTV:n raportti kertoi, että talouskasvua on voinut hidastaa se, että hallitus teki leikkauksia työttömyysturvaan aikana, jolloin työpaikkoja ei ole. [Ben Zyskowicz: Ne olisikin pitänyt tehdä viime kaudella!] Näin köyhyys kasvaa, ostovoimaa ei synny ja talouskierre alaspäin on olemassa. Nyt tarvitaan kipeästi kansalaisten luottamusta, ja valitettavasti hallitus on tätä luottamusta heikentänyt omilla saksillaan sekä lisäämällä työelämän epävarmuutta, heikentämällä pelisääntöjä.

Ja nyt, puhemies, kysyn: Pääministeri Orpo, te äsken sanoitte, että kaikki keinot katsotaan, ja kuten sanottu, SDP on monia keinoja jo esittänyt. Voisitteko konkreettisesti sanoa, tartutteko esimerkiksi siihen esitykseemme, että muutetaan veropolitiikan suuntaa niin, [Puhemies koputtaa] että olisi tavallisen suomalaisen vuoro ja suunnattaisiin veronkevennykset pieni- ja keskituloisille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mainitsitte siitä, miten viime vaalit menivät, että pääsimme valtaan, kun lupasimme laittaa Suomen asioita kuntoon. Oppositio joutui pois vallasta, koska te sotkitte Suomen asioita. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tämä johti siihen, että Suomi oli vaarallisesti velkaantunut, ja se johti siihen, että me jouduimme aloittamaan tekemällä kuuden miljardin sopeutusohjelman. Koska Suomi oli vaarallisesti velkaantunut, me ollaan jouduttu sopeuttamaan kolme miljardia lisää ja vielä miljardi sen jälkeenkin. No, totta kai, jos julkisesta taloudesta leikataan miljardeja, totta kai se on pois silloin kulutuksesta, kasvusta ja myös työllisyydestä. Me ollaan tarkoituksella pienennetty julkisen sektorin kokoa, ja me jatkammekin sitä vielä. Se tarkoittaa vähemmän työntekijöitä julkiselle sektorille, mutta sekin pitää tehdä niin, että ne tärkeimmät turvataan. [Krista Kiuru: Vähemmän soteväkeä vielä vai?] — Esimerkiksi soteväki. [Puhemies koputtaa] Luin juuri hyvän artikkelin siitä, että huolimatta siitä, että on jouduttu kiristämään hyvinvointialueiden taloutta tai menokasvua, työllisyys, työllisten määrä, on joillakin hyvinvointialueilla kasvanut. [Puhemies koputtaa] Eli tämä ei ole niin yksinkertaista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämän hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut suoraan sanottuna surullista rämpimistä. On vaikeutettu uudelleenkouluttautumista, on viety työttömyysturvan suojaosat, nuorisotyöttömyys on huipussaan, ja vaikka se nuorisotyöseteli on ihan mukava asia, niin täytyy muistaa, että se koskee joitain tuhansia nuoria ja niitä työttömiä nuoria on kymmeniätuhansia, niin kuin täällä on kuultu.

Mutta minulla on yksi semmoinen matematiikkapulma, johon minä haluaisin hallitukselta vastauksen. Teillä oli tämä yhdeksän miljardin euron sopeutus, ja jos nyt oikein muistelen, niin siitä kaksi miljardia euroa piti tulla 100 000 lisätyöllisestä. Nyt kun alkaa näyttää siltä, että te olettekin painuneet tässä teidän tavoitteessanne melko paljon miinukselle, niin minusta nyt haiskahtaa siltä, että niistä 100 000 lisätyöllisestä ei tule kahta miljardia euroa rahaa. Mistä te aiotte sen kaksi miljardia sitten ottaa, kun se ei niistä työllisistä valitettavasti näytä tulevan? Me kaikkihan toivottaisiin, että se onnistuisi, mutta se ei nyt näytä siltä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tähän mennessä sopinut noin kymmenen miljardin kokonaisuudesta, joka sisältää erilaisia toimia. Se sisältää kuusi miljardia suoria sopeutuskeinoja, veronkiristyksiä ja menoleikkauksia. Sen lisäksi me olemme jo hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti tehneet työllisyys- ja rakennetoimia, joille valtiovarainministeriö on laskenut laskennallisen julkisen talouden vahvistumisen, ja tämän osalta olemme itse asiassa jo ylittäneet sen, mitä hallitusneuvotteluissa arvioitiin. Nyt tämä lukema on hieman yli kaksi miljardia. Laskennallinen työllisyyden vahvistuminen on noin 90 000, mutta aivan kuten edustaja kuvaa, niin vielä, koska meidän taloudellinen tilanteemme on tällainen, ne eivät varsinaisesti näy, mutta ne uudistukset ja niiden vaikutus eivät mihinkään häviä.

Tämä hallitus on saanut tehtyä nämä merkittävät toimet, jotka tässä maassa olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Niiden positiivinen vaikutus tulee näkymään — tällä hetkellä näyttää, että todennäköisesti seuraavan hallituskauden aikana. Mutta aivan vastaavasti teidän viime kauden hallituksen aikana valtiovarainministeriö ja VTV laskivat julkisen talouden vahvistumisen arvion teidän tekemillenne uudistuksille. [Puhemies koputtaa] Valitettavasti VTV:n arvio oli nolla.

Arvoisa puhemies! Kohtuuhintainen ja tasainen sähköntuotanto on keskeinen edellytys kestävälle talouskasvulle ja työllisyyskehitykselle. Kotitalouksien ostovoiman kannalta on myös tärkeää hillitä sähkön hintavaihtelua ja korkeita talvihintoja. On aivan selvää, että ydinenergia tukisi talouskasvua ja työllisyyttä ja teollisuuden ja korkean jalostusarvon investointeja Suomeen. Ennustettava ja riittävä sähköntuotanto on keskeinen tekijä investointien houkuttelemisessa erityisesti pitkän aikavälin hankkeissa, ja Suomen kilpailukyky suhteessa Eurooppaan nojaa kohtuuhintaisen sähkön saatavuuteen. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus arvioi ydinenergian roolin, ja milloin hallituksen esitys ydinenergialain uudistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Suomessa on pitkät ja vahvat perinteet ydinenergialla tuotetun sähkön osalta, ja tämä on meidän onnemme. Meillä on pysynyt tässä pitkä ja vakaa linja, ja meillä tuotetaan tällä hetkellä sähköstä noin 40 prosenttia ydinenergialla. Hallituksen tahtotila on selvä: me haluamme lisätä ydinenergialla tuotettua energiaa kokonaisuudessaan.

Nykypäivänä kehitetään myös sellaista ydinenergiaa, jolla voidaan tuottaa esimerkiksi lämpöä. Tätä kaikkea me haluamme edistää ennen kaikkea, totta kai, tuomalla tänne eduskunnan käsiteltäväksi ydinenergialain kokonaisuudistuksen, joka tunnistaa sitten nämä uudetkin reaktorityypit, jotka ovat siis näitä pienempiä modulaarisia voimaloita. Saatte tämän esityksen heti, kun se valmistuu tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Arvioin, että tässä lähikuukausina se tänne tulee. Sen lisäksi meillä on käynnissä selvitys erilaisten energian edistämisen osalta tehtävien rahoitusratkaisujen tutkimiseksi. Niiden pariin päästään sitten myöhemmin keväällä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se taitaa olla kuitenkin niin, että työllisyyssetelit eivät kauheasti auta, jos yritysten tuotteet ja palvelut eivät käy kaupaksi. Suomi tarvitsee nyt tulevaisuudenuskoa, ja me tarvitsisimme nyt investointeja. Me olemme yhdessä täällä varmaan parikymmentä vuotta miettineet myös sitä, miten me saisimme tätä meidän luvitusta ja lupaprosesseja nopeutettua niin, että hyvät hankkeet voisivat nopeammin mennä maaliin, voisivat toteutua, ja luoda Suomeen työllisyyttä ja hyvinvointia.

Nyt hallitus on perustanut uuden, valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston, ja samassa yhteydessä sinne synnytettiin tämmöinen yleisen edun yksikkö, joka on nyt alkanut valittamaan tämän lupaviraston omista päätöksistä. Nyt haluaisin asianomaiselta ministeriltä kysyä, että oliko tämä oikeasti harkittu teko, että onko viisasta toimia näin, ja mitä konkreettista te aiotte nyt tehdä vielä tällä vaalikaudella, että nämä lupaprosessit voisivat nopeutua ja ne investoinnit, joita Suomeen suunnitellaan, voisivat syntyä tänne ja luoda hyvinvointia ja työllisyyttä. [Antti Kurvinen: Keskusta varoitti tästä! — Anne Kalmari: Varoitimme!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että me saimme tämän vuoden alusta liikkeelle tämän uuden Lupa- ja valvontaviraston, ja sen yhteydessä teimme myöskin ympäristöministeriön toimesta uuden lainsäädännön, jossa tuodaan tällainen yhden luukun käsittely luvitukseen. Sillä on aivan merkittävä vaikutus, että meillä on yksi virasto, joka nyt käsittelee näitä kaikkia hankkeita sen sijaan, että meillä olisi lukuisia eri viranomaisia, jotka tätä käsittelyä tekevät. Eli tavoite on ihan koko tätä luvitusprosessia saada nopeutettua. Ja mitä tähän yleisen edun yksikköön tulee, niin siellä luvituksessa tietysti täytyy tasapainotella sen kanssa, että me olemme oikeusvaltio ja täällä pitää olla myöskin tällainen oikeusvarmuus tasapainottaa erilaisia tarpeita. Mutta sillä on pyritty vähentämään sitä, että ei tule tällaisia viranomaisten välisiä valituksia, vaan saman viraston sisällä pystytään myöskin arvioimaan näitä asioita. Olen ensi viikolla menossa sinne tapaamaan uuden viraston henkilöstöä ja johtoa, ja tulemme käymään läpi ja myöskin käymme tällä hetkellä läpi tätä tulossopimusta ja asetamme siinä tiukkoja tavoitteita viraston toiminnalle.

Lisäksi olemme itse asiassa tällaisia erilaisia valituksia myöskin kuntapuolella sujuvoittamassa. Olemme tarttuneet yhdessä ministeri Meren ja ministeri Multalan kanssa siihen, [Puhemies koputtaa] että tällaisia sarjavalituksia ja aiheettomia valituksia pyrimme myöskin kuntapuolella vähentämään, eli sujuvuutta kaikin puolin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Luottamuspula ei ole johtanut toivottuun tilanteeseen työllisyyden eikä myöskään kulutuskäyttäytymisen osalta, ja se näkyy erityisesti palvelualojen työllisyydessä. Kasvujumi ja investointijumi ovat olleet meidän kaikkien huolena. Ehkä Wärtsilän Vaasan-investoinnista ja Teknologiateollisuuden katsauksista saamme valoa.

Mutta mikä jumi on se, joka osuu tällä hetkellä vaikka sairaanhoitopiirien työllisyyteen? Kerroitte, pääministeri, tavanneenne suurien kaupunkien edustajat. Kuulitte varmaan Helsingin huolen hallituksen uudesta leikkaussuunnitelmasta sotealalle: viime vuonna 35 miljoonan yllätysleikkaus, ja nyt puhutaan 100 miljoonan leikkauksesta Helsingin sotealueelle. Siitä oli alustavia arvioita, että siitä selviää 1 500 sairaanhoitajan leikkauksella tai 1 000 lääkärin leikkauksella. Helsingillä sattuu olemaan virassa 450 lääkäriä. Minkä viestin, hallitus, haluatte antaa tämän alan työllisyyden, luottamuksen ja tulevan työpaikkakehityksen suhteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun me katsomme pitkällä aikavälillä tätä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, meillä on tällä hallituskaudella kasvatettu hyvinvointialueitten rahoitusta neljällä miljardilla eurolla. Ja kun me katsomme tästä eteenpäin, niin hyvinvointialueitten rahoitus tulee kasvamaan tulevinakin vuosina. Ja sitä kautta kun ihmisten palvelutarve kasvaa, niin myöskin henkilöstön tarve tulee kasvamaan. Eli haluan lähettää tämän viestin, että se tarve on.

Mitä tulee nyt tähän hyvinvointialueitten rahoituslakiin, mihin viittaatte, niin koko maan tasolla sillä ensinnäkin uudistetaan diagnoositietoja, joilla kohdennetaan rahoitusta oikein, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] ja siinä tehdään myöskin tällainen kustannusten hillinnän tavoite, joka turvaa niitten palveluitten turvaamista myöskin tulevaisuudessa. Se tarkoittaa sitä, että yhdeksästä ja puolesta prosentista vuosien 26—29 välillä painetaan se kasvu kahdeksaan prosenttiin, eli edelleenkin merkittävällä tavalla hyvinvointialueitten kasvu jatkuu. Ja Helsingin osalta voin sanoa, että Helsingin rahoitus kasvaa yli kymmenen prosenttia tällä aikavälillä eli kolmanneksi eniten koko maassa. Eli kyllä Helsingissäkin rahoitus tulee jatkossa edelleenkin kasvamaan vahvasti.

Arvoisa puhemies! Sähköstä: Joulukuussa 22 nykyinen pääministeri Orpo kirjoitti seuraavasti: ”Sähkön pörssihinta liikkuu 60—70 sentissä. Tilanne on kodeille kestämätön. Kokoomus on vaatinut jo syyskuussa nopeita toimia sähkön hinnan kohtuullistamiseksi. Puheet eivät enää riitä. Odotamme hallitukselta konkreettisia esityksiä. Järkyttävät hinnat täytyy saada kuriin.” Kokoomus vaati kattohintaa sähkölle. Nykyinen valtiovarainministeri Purra puolestaan ehdotti hallitukselle hätäistuntoa ja ministeri Tavio sähkölaskuja valtion maksettaviksi. [Naurua] Te olette olleet vallassa kolme vuotta, nyt hinnat ovat olleet jopa 80 sentin tietämillä. Minulla on kännykässä kuva, jossa rintamamiestalon sähkölasku kolmelta päivältä näyttäisi olevan 333 euroa ja ennuste koko kuulle 1 500 euroa. Takuueläke muuten on 990 euroa kuukaudessa. Kysyn: Onko pääministeri Orpo samaa mieltä kuin oppositiojohtaja Orpo, [Puhemies koputtaa] että järkyttävät hinnat on saatava kuriin tässä ja nyt? [Puhemies koputtaa] Lupaatteko, pääministeri Orpo, että koskaan enää kuluttaja ei maksa 80:tä senttiä sähköstä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan edustajia minuutin aikarajasta. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Silloin vuonna 22 elimme Euroopassa poikkeuksellista energiakriisin aikaa. Nyt sen jälkeen, ehkä jo edellisenkin hallituksen toimesta mutta myöskin meidän hallituksen toimesta, on tehty lukuisia toimenpiteitä, joilla sähkön hintaa pyritään pitämään kurissa. Silloin ei myöskään kuluttajien ollut mahdollista tehdä kiinteitä sopimuksia. [Vasemmalta: Oli!] — Tai oli toki, mutta ne olivat huomattavasti kalliimpia. — Nyt juuri katsoin, että yhdeksällä sentillä per kilowattitunti pystyy tekemään sähkösopimuksia. Sen lisäksi me ollaan lisätty siirtoyhteyksiä Suomeen. Me teemme määrätietoisesti töitä, jotta meille syntyy lisää energiantuotantoa, joka on kaiken avain.

Sitten tämä hintakattoesityshän, joka on lausunnoilla, on tarkoitettu hyvin poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten tuo vuoden 22 tilanne. Mutta täytyy katsoa myöskin yhdessä Euroopan unionin kanssa, pystytäänkö sitä soveltamaan myöskin sen kaltaisissa tilanteissa kuin mikä meillä on nyt. Mutta tilanne on paljon parempi. [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi viime vuonna Suomen sähkön hinta oli Euroopan halvimpia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on omienkin arviointiensa mukaan leikannut kaikkein eniten 18—24-vuotiailta nuorilta, ja opiskelijat ovat yksittäinen ryhmä, johon nämä leikkaukset ovat osuneet erittäin pahasti. Tuntuu, että mikään määrä kurittamista ei riitä Orpon hallitukselle. Toimeentulotuen muutosten myötä hallitus pakottaa opiskelijat valitsemaan ruuan ja oman tulevaisuuden väliltä. Oikeisto rakastaa byrokratiaa silloin, kun se kohdistuu pienituloisiin ihmisiin. Mitä vaikeampi byrokratialoukku, sen parempi. Nyt hallitus on rakentanut opiskelijoille kesäaikoja koskevan byrokratialoukun, jossa opintopaikasta kiinni pitäminen voi tarkoittaa putoamista lähes kokonaan toimeentulon ulkopuolelle. Hyvä hallitus, mitä aiotte tehdä tälle järjettömyydelle? Tämä herättää erittäin paljon keskustelua tällä hetkellä nuorten keskuudessa. [Krista Kiuru: Tähän ei saatu mitään hallitukselta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden tilanteesta on tärkeätä käydä keskustelua, ja me haluamme, että meidän nuoret saavat sen viestin, että opiskelu Suomessa kannattaa, että se on se keino, millä elämässä pääsee eteenpäin, mikä avaa niitä näköaloja. Suomi on siitäkin onnellinen maa, että Suomessa on maksutonta opiskella, ihan korkeakoulututkintoon saakka, ja päästä elämässä eteenpäin kotitaustasta riippumatta. Tästä lupauksesta pidetään kiinni muun muassa siten, että meillä Suomessa on paitsi maksuttomat opinnot myöskin opintotukijärjestelmä, ja se on se ensisijainen sosiaaliturva myöskin, toimeentulon turva opiskeluaikoina.

Se, mihin viittaatte tässä, on varmastikin se toimeentulotuen uudistuksessa tehty linjaus, joka mielestäni on kyllä erittäin perusteltu, että toimeentulotuen sijaan pyritään ohjaamaan ihmisiä ensisijaisille etuuksille tai opiskeluihin tai työnhakuun. Tässä tapauksessa esimerkkinä on vaikkapa se, ettei opiskelija jatkossa voi suoraan hakea toimeentulotukea vaan opintotukea, joka on opintososiaalinen etuus, nuorille tarkoitettu etuus. Mutta täytyy ottaa tässä huomioon myöskin se, että meillä on tämän jälkeenkin, [Puhemies koputtaa] jos opiskelijalla on erittäin vaikea tilanne, mahdollista saada esimerkiksi hyvinvointialueelta täydentävää, ehkäisevää toimeentulotukea. [Puhemies koputtaa] Ketään ei Suomessa jätetä ilman toimeentulon turvaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lähes kolme vuotta Orpon—Purran oikeistohallitusta, ja on aika kysyä tulosvastuun perään, sillä kyllä se tulosvastuukin kysyy vastuunkantoa. Te lupasitte satatuhatta uutta työllistä, ja te olette mahtailleet ennätysmäärällä työllisyystoimia, mutta kaikki nämä työllisyystoimet ovat olleet yksipuolisesti työntekijän asemaa heikentäviä. Ne kaikki on tehty suomalaisten kovaa työtä tekevien selkänahasta. Ja nyt me näemme tulokset: ennätyksellinen työttömyys, ja mikä musertavinta, nuorten työttömien, siis alle 25-vuotiaitten työttömien, määrä on lähes kaksinkertaistunut. Millaista tulevaisuutta te rakennatte? Teidän työllisyyslupauksenne särkyminen näkyy suoraan kansalaisten arjessa: ostoskoreissa, sähkölaskun maksamisessa, vanhustenhoidossa, sairaaloissa. Pääministeri Orpo, kannatteko te vastuunne, tulosvastuun, tästä Euroopan ennätystyöttömyydestä ja suomalaisten kasvaneista toimeentulovaikeuksista? Kuka siitä kantaa vastuun, ellette te?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun vaalikausi on loppu, niin se on oikea aika katsoa, mikä on tulosvastuu, ja jätän sen mielelläni suomalaisten äänestäjien varaan, en esimerkiksi teidän. Silloin katsotaan, missä ollaan. Meidän työ on kesken. Meillä on selkeä strategia ja selkeä ajatus siitä, miten me uudistamme Suomea, jotta tässä maassa on talouden kasvua, investointeja ja työpaikkoja, jotta tämä on maa, jossa kannattaa lähteä töihin aamulla, jossa siitä työstä jää enemmän käteen ja jossa kannattaa kouluttaa itseään, ottaa vastaan enemmän vastuuta, yrittää ja kasvattaa yritystään, ja niillä yrityksillä on hyvä toimintaympäristö, jossa on helppo viedä luvituksia eteenpäin ja jossa työvoimaa löytyy, osaamista löytyy ja löytyy rahoitusta. Me teemme kaikkien näiden asioiden ääressä töitä, ja katsotaan sitten reilun vuoden päästä, missä mennään. Ei se nyt sitä sataatuhatta tässä puhumalla... Se ei ole oleellista, vaan ne teot, mitä tapahtuu. [Välihuutoja vasemmalta] — Hei, en minä luovu siitä tavoitteesta, en, en luovu. En luovu siitä tavoitteesta, mutta oikea aika katsoa sitä on silloin kun työ on tehty. [Puhemies koputtaa] Nyt se on kesken, ja me teemme joka päivä — lupaan sen suomalaisille — töitä sen eteen, että mahdollisimman moni pääsee töihin.

Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, teidän työllisyyslupauksenne tosiaan näyttää karkaavan. Luontolupauksia teidän hallituksenne taas teki hyvin ani harvoja. Yksi niistä oli vanhojen metsien suojelu, ja tämän lupauksen te olette jo pettäneet. Te teitte täysin epätieteelliset satumetsäkriteerit, joilla vanhoja metsiä ei saada suojeltua. Nyt päinvastoin Metsähallitus on ilmoittanut aloittavansa hakkuut 82:ssa valtion omistamassa vanhassa metsässä. Nämä ovat luonnonmetsiä, jotka tarjoavat elinympäristöjä lukuisille uhanalaisille lajeille, jotka eivät pysty elämään talousmetsissä. Jos nämä metsät olisivat yksityisen omistamia, valtio maksaisi metsänomistajille näiden suojelusta, [Hannu Hoskonen: Höpö höpö!] mutta valtion omistuksessa nämä luonnoltaan arvokkaat metsät hakataan ja suojelun sijaan ne päätynevätkin sellu- ja lämpökattiloihin. Arvoisa pääministeri, te lupasitte ennen vaaleja, että jäljellä olevat valtion vanhat metsät suojellaan. [Puhemies koputtaa] Nyt osaa niistä ollaan hakkaamassa. Kysynkin: aiotteko keskeyttää Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat ja varmistaa, että valtion vanhat metsät suojellaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Metsähallituksen ohjaaminen kuuluu ministeri Essayahille, joka ei ole tällä hetkellä täällä paikalla. Mutta se, mitä on sovittu, on, että Metsähallitus kartoittaa parhaillaan näitä omia maa-alueitaan ja katsoo, mistä löytyy kriteerit täyttäviä vanhoja luonnontilaisia metsiä, ja sen jälkeen esittää näitä lainmukaiseen pysyvään suojeluun, ja me teemme sitten valtioneuvostossa sen mukaiset suojelupäätökset. Olen tässä sen tiedon varassa, mitä ehdin kaivella tässä nopeasti, että kuitenkin on näin, että he ovat Metsähallituksessa myös luvanneet kartoittaa oman kriteeristönsä mukaiset alueet ja jättää ne talouskäytön ulkopuolelle — siis tämmöiset oman ympäristöoppaansa mukaiset kriteerit täyttävät kohteet. Luotan tietysti siihen, että näin toimitaan. Me olemme tehneet periaatepäätöksen näistä kriteereistä, ja Metsähallitus tekee sitä kartoitustyötä parhaillaan, ja me pääsemme sitten tekemään suojelupäätöksiä sen jälkeen.

Arvoisa herra puhemies! Ylen dokumentti paljasti, että Suomesta lähetetään maahanmuuttajataustaisia nuoria kurinpitomatkoille Afrikkaan. Nuoria on rankaistu näin esimerkiksi pukeutumisensa, harrastuksiensa tai länsimaalaistumisensa vuoksi. Toistan: nämä nuoret ovat länsimaalaistuneet, ja siksi heihin on kohdistettu ”vuosia kestävää liikkumisvapauden ja viestinnän rajoittamista, täydellistä eristämistä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä seksuaalista väkivaltaa”. Perussuomalaisten mielestä tällainen ilmiö on yksiselitteisesti kitkettävä. Jos jokin on osoitus suomalaisen yhteiskunnan halveksumisesta ja monikulturismin epäonnistumisesta, niin tämä. Kaikille on tehtävä selväksi, että Suomessa eletään suomalaisen kulttuurin ja sääntöjen mukaan. Maahanmuuttajataustaisille nuorille kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomalaisille nuorille. Jos tätä ei ymmärretä, silloin on tultu väärään maahan. Kysynkin nyt opetusministeriltä: Miten tämän ilmiön selvitys etenee, ja millä keinoin tämä saadaan kuriin? [Puhemies koputtaa] Miten myöskin koulut ottavat tästä vastuuta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Olen täysin samaa mieltä siitä, että tällaiset tapaukset ovat väärin, siis täydellisen tuomittavia tragedioita lapsen näkökulmasta, ja asiaan on syytä tarttua. Teemme selvitystä tämän ongelman laajuuden selvittämiseksi, mitä tulee tällaisiin matkoihin, on syy sitten kurinpito tai vaikka sukupuolielinten silpominen — on laaja spektri tällaisia vakavia tapauksia, mikä konkretisoitui hyvinkin selvällä tavalla tämän dokumentin myötä.

Koululla on velvollisuus ennaltaehkäistä poissaoloja. Perusopetuslain, lastensuojelulain mukaan koululla on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos tällaista epäilyä on, toki perheillekin, mutta se ei ehkä tällaisessa tilanteessa auta. Ja jos on epäilys siitä, että tällainen poisvienti on mahdollinen, niin sitten poliisi tai Rajavartiolaitoskin voi tällaisen estää. [Puhemies koputtaa]

Sitten keskeinen kysymys on yhteys perheeseen: Miten saadaan perheen luottamus kouluun vahvistettua? Miten saadaan koulun henkilökunnan tietämystä vahvistettua? [Puhemies koputtaa] Miten tällaisilla informaatiokeinoillakin voidaan näitä ennaltaehkäistä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, nyt vastausaika on käytetty.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen linjaa on arvosteltu oppositiosta. Kritiikki on vaihdellut: Välillä hallituksen katsotaan säästävän liikaa, ja toisaalta sanotaan, että olemme sopeuttaneet liian vähän. Samaan aikaan oppositio on vastustanut monia hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä ja esittänyt itse satojen miljoonien eurojen menolisäyksiä. Aikamoista sumutusta! Suomen talous ei vahvistu hetkessä eikä veroja korottamalla. Se vahvistuu silloin, kun työnteko kannattaa ja yrityksillä on hyvät edellytykset työllistää. Kun palkkaverotusta kevennetään, se näkyy konkreettisesti ihmisten arjessa. Monelle perheelle se tarkoittaa hieman enemmän liikkumavaraa arjen menoihin, lasten harrastuksiin ja asumiseen ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että ahkerasta työnteosta jää jotain käteen.

Suomi on elänyt pitkään yli varojensa. Siksi hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka rakentavat kestävää taloutta ja turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten Orpon hallituksen linja tukee suomalaisten perheiden pärjäämistä ja lasten ja nuorten tulevaisuutta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tuossa aiemmassa pääministerin vastauksessa kävi jo esille se, miten palkansaajan ostovoima viimeinkin paranee roimasti. Se on parantunut koko tämän hallituskauden, mutta kun muistellaan, mihin se silloin korona- ja energiakriisin jälkeen vajosi, ja kun me vasta tänä vuonna saamme kurottua tämän kuopan umpeen, niin se kertoo siitä, että tämä kansakuntahan on merkittävästi köyhtynyt. Joka tapauksessa se kokonaisuus, että inflaatio on hidasta, me olemme tehneet hyviä veropäätöksiä ja palkkakulut ovat voimakkaassa nousussa, tarkoittaa, että palkansaajan ostovoima on parantunut.

Mitä tulee sitten tähän sopeuttamispuoleen, jota me olemme nimenomaan tehneet hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi, niin se on mitä parhaimmalla tavalla lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvien edellytysten varmistamista. Valitettavasti ei voida jatkaa tällä tavalla kuin Suomessa viimeiset vuosikymmenet on eletty. Se tekee tämän hallituksen työstä erityisen vaikeaa, että samaan aikaan me joudumme painamaan jarrua siellä sopeuttamisen puolella ja toisaalta kaasua, [Puhemies koputtaa] jotta saisimme tähän maahan melkein 20 vuoden jälkeen aitoa talouskasvua.